1. No category

UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS
SUOMEN AKATEMIA
ASU-LIVE-akatemiaohjelman päätösseminaari
Helsingin Messukeskus, Helsinki, 22.10.2015
Mats Stjernberg, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto
UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN
PERUSKORJAUS (PREFARE)
q ASU-LIVE-tutkimusohjelman hanke (1.1.2012–31.12.2015)
q Yhteistyöhanke:
q Helsingin yliopisto: Geotieteiden ja maantieteen laitos & sosiologian laitos
q Matti Kortteinen (Kaupunkisosiologia, HY)
q Mari Vaattovaara (Kaupunkimaantiede, HY)
UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN
PERUSKORJAUS (PREFARE)
q ASU-LIVE-tutkimusohjelman hanke (1.1.2012–31.12.2015)
q Yhteistyöhanke:
q Helsingin yliopisto: Geotieteiden ja maantieteen laitos & sosiologian laitos
q Matti Kortteinen (Kaupunkisosiologia, HY)
q Mari Vaattovaara (Kaupunkimaantiede, HY)
q Kolme toisiaan täydentävää väitöskirjatutkimusta
q Tutkimus 1: Lähiöiden sosioekonominen kehitys (Mats Stjernberg, kaupunkimaantiede)
q Tutkimus 2: Lähiöasukkaiden hyvinvointi (Teemu Kemppainen, kaupunkisosiologia)
q Tutkimus 3: Lähiöiden sosiaalinen elämä (Lotta Junnilainen, kaupunkisosiologia)
•
•
•
•
1/3 kerrostaloasunnoista lähiöissä
1/5 väestöstä asuu lähiöissä
Monenlaisia lähiöitä erilaisilla seuduilla
Lähiöiden lukumäärä:
• 270−290 (Seppälä et al. 1990)
• 350−450 (Lähiöiden kehi äminen 1985)
University of Helsinki / Mats Stjernberg
Ajankohtainen lähiökeskustelu Suomessa
1. Huono-osaisuuden kasautuminen lähiöihin (segregaatio)
2. Lähiöiden laajamittainen peruskorjaus
q Ei ole ajan tasalla olevaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa
lähiöiden sosioekonomisesta kehityksestä koko Suomen
tasolla
q Lähiöiden kehitystä tutkittu lähinnä suurimmilla seuduilla
Tarvetta kansallisen tason tarkastelulle
VÄITÖSKIRJATUTKIMUS 1
(Mats Stjernberg)
q Kansallisen tason tarkastelu suomalaisten lähiöiden nykytilasta ja
sosioekonomisesta kehityksestä
q Väitöskirjatutkimus keskittyy 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin
kerrostalovaltaisiin lähiöihin
q Paikkatietoaineistoihin pohjautuva tarkastelu
Tutkimustavoitteet:
q Lähiöiden nykyisen sosioekonomisen aseman selvittäminen
q Lähiöiden kehityksen tarkastelu osana laajempaa eriytymiskehitystä
(1990–)
qMonografiaväitöskirja (valmistuu keväällä 2016)
§ Stjernberg, M (2016). Suomalaisten lähiöiden sosioekonominen
kehitys ja alueellinen eriytyminen (hyväksytty julkaistavaksi
Yhteiskuntapoliikkaan).
§ Stjernberg, M. (2016). Suburban housing estates in Finland:
historical development and contemporary challenges (kirjakappale
teoksessa P. Maginn and K. Anacker, (toim.) From Dreamscapes to
Nightmares? Suburban Imaginaries, Challenges and Prospects in the
21st Century. New York: Routledge) (työn alla).
Miten määritellä
lähiö?
Miten
paikantaa,
rajata ja valita
lähiöitä
analyyseihin?
TUTKIMUSAINEISTO
RAKENNUSKOHTAINEN AINEISTO
• Kaikki 1960- ja 1970- luvuilla rakennetut kerrostalot
• Rakennus- ja huoneistorekisteri
RUUTUTASON AINEISTO (250m x 250m)
• Aikasarja (1990-)
• YKR (SYKE) ja Ruututietokanta (Tilastokeskus)
KESKUSTARAJAUS
• SYKE
University of Helsinki / Mats Stjernberg
KRITEERIT LÄHIÖIDEN
PAIKANTAMISEKSI
• Yli puolet ruudun kokonaisväkimäärästä asuu 1960- ja
1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa
• Alue sijaitsee keskustan ulkopuolella (SYKE:n rajaus)
• Vähintään 5 kpl 60- ja 70-luvun kerrostaloa, jotka
sijaitsevat korkeintaan 250 metrin päässä toisistaan
Suomen 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt
(n = 604)
LÄHIÖIDEN
SOSIOEKONOMINEN
KEHITYS
Suomen lähiöt vuonna 2011
47,5 %
Korkea työttömyys
35,3 %
Pientuloisia
28,6 %
Vain peruskoulutus
Suomen lähiöt vuonna 1990
24,8 %
Korkea työttömyys
5,1 %
Pientuloisia
8,6 %
Vain peruskoulutus
Suomen 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt
Vuonna 1990
• Hieman korkeampi työttömyys kuin muilla alueilla
• Vähemmän pientuloisia ja matalasti koulutettuja
Vuonna 2011
• Selvästi korkeampi työttömyys, enemmän pientuloisia ja
matalasti koulutettuja
Suomen 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt
Vuonna 1990
• Hieman korkeampi työttömyys kuin muilla alueilla
• Vähemmän pientuloisia ja matalasti koulutettuja
Vuonna 2011
• Selvästi korkeampi työttömyys, enemmän pientuloisia ja
matalasti koulutettuja
Eroja eri tyyppisillä seuduilla sijaitsevien lähiöiden välillä?
Lähiöt eri tyyppisillä seuduilla
q Suhteelliseen väestönmuutokseen perustuva
seutukuntaluokittelu (1990–2012)
Luokitus
n
1. Kasvavat seudut (suht. väestönmuutos 5 % ≥)
15
2. Stabiilit seudut (suht. väestönmuutos -5 % ̶ 5 %)
11
3. Taantuvat seudut (suht. väestönmuutos -5 % ≤)
44
Pientuloisten osuus 2011
Pientuloisten osuus 2011
Kasvavilla seuduilla 26,9 % lähiöruuduista
ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista
13,5 %)
Stabiileilla seuduilla 43 % lähiöruuduista
ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista
21,7 %)
Taantuvilla seuduilla 53,4 % lähiöruuduista
ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista
26,8 %)
Pientuloisten osuus 1990
Pientuloisten osuus 1990
Kasvavilla seuduilla 1,8 % lähiöruuduista
ylimmässä viidenneksessä (muista
ruuduista 12,4 %)
Stabiileilla seuduilla 6,9 % lähiöruuduista
ylimmässä viidenneksessä (muista
ruuduista 24,8 %)
Taantuvilla seuduilla 13,5 % lähiöruuduista
ylimmässä viidenneksessä (muista
ruuduista 27,8 %)
TYÖLLISYYSASTEEN
KEHITYS ERI
KAUPUNKIEN LÄHIÖISSÄ
TURKU
TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 17)
10%
5%
Kaup. keskiarvo
0%
-5%
-10%
-15%
-20%
-25%
Ero keskiarvoon
1990 (%)
Ero keskiarvoon
2000 (%)
Ero keskiarvoon
2010 (%)
¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt
TAMPERE
TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 13)
5%
3%
1%
Kaup. keskiarvo
-1%
-3%
-5%
-7%
-9%
-11%
-13%
-15%
Ero keskiarvoon 1990
(%)
Ero keskiarvoon 2000
(%)
Ero keskiarvoon 2010
(%)
¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt
JYVÄSKYLÄ
TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 9)
5%
0%
Kaup. keskiarvo
-5%
-10%
-15%
-20%
Ero keskiarvoon 1990 (%) Ero keskiarvoon 2000 (%) Ero keskiarvoon 2010 (%)
¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt
q Alueiden väliset sosioekonomiset erot ovat kasvaneet parin viime
vuosikymmenen aikana.
q Julkisessa keskustelussa lähiöt nähdään usein samankaltaisina
eriytymiskierteessä olevina alueina, joilla on samantyyppiset
kehittämisen tarpeet.
> Suomessa on kuitenkin monenlaisia lähiöitä, jotka kehittyvät
eri tavoin.
q Kaikki 1960- ja 1970-lukujen lähiöt eivät ole kehittyneet
yhdenmukaisella tavalla, mutta monet lähiöt ovat kehittyneet
epäsuotuisasti.
q Eroja sekä seutujen välillä että seutujen sisällä.
University of Helsinki / Mats Stjernberg
Tulkintoja lähiöiden kehityksestä
q Talouden rakennemuutos ja muutokset työmarkkinoilla
o Lähiöt rakennettiin työväestön asuinalueiksi, nyt monet lähiöt ovat
muuttuneet korkean työttömyyden työvoimareserveiksi
q Valikoiva muuttoliike
o Etninen ja sosioekonominen eriytyminen paikantuu monesti samoihin
lähiöihin
o Valikoiva muuttoliike pääkaupunkiseudun lähiöissä (vrt. Vilkama 2011)
q Lähiöt oman aikakautensa tuotteena
o Lähiöt tarjosivat modernia asumista, kun ne rakennettiin
o Nyt ne vastaavat heikommin asumistoiveita ja -tarpeita
LÄHIÖIDEN KEHITYSTÄ TULISI YMMÄRTÄÄ OSANA
LAAJEMPAA YHTEISKUNNALLISTA KEHITYSTÄ
qMitä tämä merkitsee lähiöiden
sosiaalisen elämän kannalta
(erityisesti turvattomuutta ja
sosiaalista epäjärjestystä
ajatellen)?
VÄITÖSKIRJATUTKIMUS 2
(Teemu Kemppainen)
q Turvattomuuden kokemukset ja sosiaalinen epäjärjestys
suomalaisissa lähiöissä
q Tausta:
q Omalla asuinalueella koettu turvallisuus ja siellä havaittu
sosiaalinen järjestys ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin ja
muuttoliikkeen kannalta
Pääasiallinen tutkimuskysymys:
q Onko asuinalueen huono-osaisuus yhteydessä sosiaalisen
järjestyksen ongelmiin, joita turvattomuuden kokemukset ja
sosiaalisen epäjärjestyksen havainnot heijastavat?
q Artikkeliväitöskirja (kaksi on jo julkaistu, kolmas julkaistaan
lähiaikoina ja neljäs on työn alla)
(I) Kemppainen, T., Lönnqvist, H., & Tuominen, M. (2014). Turvattomuus ei jakaudu tasan:
Mitkä asuinalueen piirteet selittävät helsinkiläisten kokemaa turvattomuutta?.
Yhteiskuntapolitiikka, 79(1), 5-20.
(II) Kemppainen, T. (2014). Spatiaalista mallinnusta pistedatalla: Kyselypohjainen analyysi
koetusta terveydestä ja turvattomuudesta Helsingin metropolialueella.
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 51(4), 253-271.
(III) Kemppainen, T. & Saarsalmi, P. (Arvioitavana). Perceived social disorder in suburban
housing estates in the Helsinki region: a contextual analysis.
(IV) Kemppainen, T. & Kauppinen, T. & Sund, R. (Työn alla): Social Disorder in Finnish
Suburban Housing Estates. A Multilevel Study on Collective Efficacy Combining Survey and
Register Data
KYSELY LÄHIÖASUKKAIDEN HYVINVOINNISTA
Otos:
q20 000 kotitaloutta
q71 lähiötä
Teemat:
qAsuminen
qTyö ja toimentulo
qTerveys
qTurvallisuus ja turvattomuus
qYstävyys- ja naapurisuhteet
qVapaa-aika
TURVATTOMUUDEN KOKEMUS
q Asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus on
yhteydessä turvattomuuden kokemuksiin
o Helsingissä, kun asuinalueena käytetään peruspiiriä (I)
o Helsingin seudulla, kun asuinalueena käytetään tilastoruutua
(250 m * 250 m) (II)
q Koska lähiöt ovat keskimäärin varsin huono-osaisia
asuinalueita, myös turvattomuuden kokemukset ovat
niissä siten hieman yleisempiä
o Helsingin seudulla tilastoruutujen tasolla arvioiden (II)
SOSIAALINEN EPÄJÄRJESTYS
q Asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus on
yhteydessä havaittuun sosiaaliseen epäjärjestykseen
o Helsingin seudulla, kun asuinalueena käytetään tilastoruutua
(250 m * 250 m) (III)
q Lähiöt ja muu urbaani alue erottuvat tässä suhteessa
pientaloalueista merkittävästi
o lähiöissä havaitaan jopa muuta urbaania ympäristöä enemmän
sosiaalista epäjärjestystä, millä voi olla merkitystä
muuttovirtojen kannalta
qErot asuinalueen sosiaalisessa
kontrollissa näyttävät selittävän
osittain, miksi huono-osaisilla
alueilla havaitaan enemmän
sosiaalista epäjärjestystä.
VÄITÖSKIRJATUTKIMUS 3
(Lotta Junnilainen)
q Etnografinen tutkimus (monografia valmistumassa 2016)
kahden eri kaupunkiseudun sosioekonomisesti heikoimmassa
vuokratalovaltaisessa lähiössä.
q Molemmat lähiöt ovat sekä sosiaalisesti että alueellisesti
segregoituneita ja rakenteellisesti samankaltaisia.
q Väitöskirjassa tarkastellaan alueellisen työväenluokkaisen
perinteen murtumista ja sen vaikutuksia naapurustoelämään.
q Miten ihmiset näissä heikoimmissa lähiöissä elävät ja
selviävät?
University of Helsinki / Mats Stjernberg
VÄITÖSKIRJATUTKIMUS 3
(Lotta Junnilainen)
q Etnografinen tutkimus (monografia valmistumassa 2016)
kahden eri kaupunkiseudun sosioekonomisesti heikoimmassa
vuokratalovaltaisessa lähiössä.
q Molemmat lähiöt ovat sekä sosiaalisesti että alueellisesti
segregoituneita ja rakenteellisesti samankaltaisia.
q Väitöskirjassa tarkastellaan alueellisen työväenluokkaisen
perinteen murtumista ja sen vaikutuksia naapurustoelämään.
q Miten ihmiset näissä heikoimmissa lähiöissä elävät ja
selviävät?
q Rakenteelliset muutokset ovat murentaneet työväenluokkaisen
kulttuurin, minkä seurauksena sosiaalisen järjestyksen ylläpito
huono-osaisissa lähiöissä vaikeutuu.
University of Helsinki / Mats Stjernberg
PREFARE
Matti Kortteinen
[email protected]
Mari Vaattovaara
[email protected]
Mats Stjernberg
[email protected]
Teemu Kemppainen
[email protected]
Lotta Junnilainen
[email protected]