Lataa lehti - Lahtiliikkuu
Nro. 03 uu 2015 - huhtik ikuu 2015 helm Janne Juvonen – vaihtopenkiltä ykköseksi LHS Alppijaosto liikuttaa vauvasta vaariin Screeneista donkkeihin koripalloilun lyhyt oppimäärä Salpausselän kisat tuo hiihtomaailman kerman Lahteen Roope Suonio valitsi Korisliigan alkukauden parhaat PAIK ALL I NEN UUT UUS! Lahden Rekkapaja Oy rakentaa ja huoltaa kaikki sähkön ja hydrauliikan avulla toimivat raskaan kaluston päälirakenteet. Myös perälautojen osat - huollot - vikakorjaukset ja vuositarkastukset . Rakennamme hyötyajoneuvoja tilauksesta haluamistasi komponenteista Heikki 044 973 8836 Jussi 0400 982 088 TALVEN SUURIN KARNEVAALI 6.-8.3.2015 90. Salpausselän kisat tuo Lahteen Falunin MM-kisojen mitalistit 8 maailmancupin kisassa mäkihypyssä, yhdistetyssä ja hiihdossa. Mukana viikonlopussa mm. Elastinen, Anssi Kela, Janna, JVG, Mikael Gabriel, Brädi, Kasmir, Benjamin sekä Roope Salminen & Koirat. Perheille mm. Lasten mäkiviikko, Snow Kidz-alue, puuhaparkki, Nescafe Winter Park. Kisatunnelma on parasta paikan päällä. Liput ennakkoon: www.lippupalvelu.fi. Lisätietoa, ohjelma ja aikataulut www.lahtiskigames.com #lahtiskigames 2 Lahti Liikkuu - nro 3 Nro. 03 Sisältö Aluksi5 Hiihto ja laskettelu Hevosurheilu Alppihiihtoharrastus alkuun LHS Hiihtokoulusta 31 Jokimaalla katsotaan valoisasti uuteen vuoteen 6 LHS Alppijaosto liikuttaa vauvasta vaariin Mäkihyppy LHS Freestyle on osa Lahden Hiihtoseuran Alppijaostoa33 Salpausselän kisat tuo hiihtomaailman kerman Lahteen 7 Salpausselän kisat ovat Ville Larinnon vuoden kohokohta9 Jääkiekko Hannes Björninen – kohti suurempaa vastuuta 10 Janne Juvonen – vaihtopenkiltä ykköseksi 12 Melisa Starast haluaa maailmanmestariksi 34 Nuori lumilautailulupaus Pekka Eskola 34 Vanhemmat osana lasten alppihiihtoharrastusta35 Lahden Hiihtoseuran nuoret pojat hyvässä vauhdissa kohti kauden pääkilpailuja Kamppailijat kiusaamista vastaan Kiekkoreippaassa valmentavat niin isät kuin ammattilaiset Hyvinvointi Jalkapallo Pekka Pyykön tarina – Maalinteon salaista reseptiä selvittämässä 38 Oletko kokeillut näitä?42 Raakasuklaa - antioksidanttipommi 42 Arjen aherrusta43 20 Lahden kaupungin liikuntapalvelut Terveysliikunnan toimenpideohjelma 2015–2020 24 Uutta Urheilukeskuksessa 36 Kamppailulajit Kolumni: Miten palautetaan jääkiekkobuumi Lahteen?16 17 32 25 Proteiinin lyhyt oppimäärä 43 5 asiaa jota sinun tulisi tehdä useammin 44 5 hyödyllistä lihaskuntoliikettä kehonpainolla 45 5 keinoa lievittää selkäkipua 45 5 hyödyllistä kotitreenivälinettä 46 Koripallo Screeneistä donkkeihin – esittelyssä koripalloilun lyhyt oppimäärä 26 Roope Suonio valitsi Korisliigan tähdistökentällisen29 Kolumni: Ei kuulu eikä näy 30 Kansi: Salpausselän 90-vuotisjuhlakisat loistavat tähtisadetta niin laduilla, kuin niiden ulkopuolellakin. Kuva: Antti Sompinmäki Lahti Liikkuu - nro 3 3 29871 Arviolta näin monta seurajäsentä harrastaa ja urheilee Stadiumin yhteistyöseuroissa Suomessa viikoittain. Ajatelkaa, kuinka paljon sitoutumista tämä vaatii pelaajilta, vastuuhenkilöiltä, vanhemmilta ja vapaaehtoisilta. Luku, joka todistaa kuinka iso ja tärkeä osa elämäämme urheilu on ja kuinka paljon iloa tämä tuo mukanaan. Juuri tätä iloa haluamme tukea ja kasvattaa tarjoamalla parhaimpia hintoja, parasta palvelua ja eniten bonusta – tänä vuonna jaamme bonuksina yli 1,4 miljoonaa euroa jäsenseuroillemme. Tämän olette ansainneet! Lisätietoja saat lähimmästä Stadium Team Sales –myymälästä! Myymälät löydät osoitteesta www.stadiumteamsales.fi Nro. 04 Haluatko yrityksesi mainoksen seuraavaan lehteemme? Omien palveluiden mainostamisen lisäksi mainospaikan ostamalla tuet lahtelaisen urheilukulttuurin edistämistä. Hinnat alkaen 69 €. Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiimme: Jani Heikkinen, [email protected] 4 Lahti Liikkuu - nro 3 Aluksi Hyvää uutta vuotta 2015, arvon lukija! V uoden alkuhan on tunnetusti elämäntapamuutosten kulta-aikaa ja me Lahti Liikkuu -lehden tekijät haluamme ehdottomasti kannustaa sinua tarttumaan härkää sarvista. Muista, elämän varrella opitut tavat ja asenteet eivät muutu yhdessä yössä, eikä edes sormia napsauttamalla, mutta pienin askelin aivan kaikki on mahdollista. Olemme keränneet tämän lehden hyvinvointiosioon sinulle juurikin näitä pieniä, helppoja ja arkisia asioita päästä alkuun projektissasi. Tässä lehdessä haluamme jälleen tarjota mielenkiintoisten tarinoiden ja hyödyllisen informaatiopaketin lisäksi myös reilun annoksen liikunnan riemua. Lehden sivuilla esiintyvät niin ammattiurheilijat, harrasteurheilijat, junioriurheilijat, kuin urheilijoiden taustajoukotkin. Oman artikkelinsa on itseoikeutetusti ansainnut myös legendaariset Salpausselän kisat, jotka järjestetään tänä vuonna 90. kerran! Lisäksi lehti pitää sisällään paljon, paljon muuta. Suosittelen lämpimästi sinua kääntämään sivua ja tutustumaan lahtelaiseen urheilukulttuuriin koko rikkaudessaan. Haluan jälleen kiittää teitä lukijoita edellisestä lehdestä saamastamme palautteesta. Palautteen avulla lehtemme kehittyy aina vain paremmaksi. Suuri kiitos jälleen myös tässä kolmannessa numerossa mukana olleille kirjoittajille ja avustajille. Jukka-Pekka Ritvanen Kirjoittaja on Lahti Liikkuu -lehden päätoimittaja MEDIATIEDOT Esimies: Jani Heikkinen Päätoimittaja: Jukka-Pekka Ritvanen Taitto: Titta Leskinen Kustantaja: Dynamity Ky Painopaikka: Multiprint Ilmoitushinnat: Hinnat alkaen 69 € + alv, kysy lisää ilmoitusmyynnistämme! Jakelu: Lahden julkiset kohtauspaikat: odotustilat, kahvilat, urheilupaikat, koulut jne. Julkaistaan myös verkkolehtenä osoitteessa www.lahtiliikkuu.fi/lehti. Palstaleveydet: 1 palsta 43mm 2 palstaa 90 mm 3 palstaa 137 mm 4 palstaa 184 mm Ilmestymisajankohdat: Neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuun ensimmäisillä viikoilla. Ilmoitusmyynti ja ilmoitusaineiston toimitus: Jani Heikkinen [email protected] Tekniset tiedot: Lehden koko 215 x 280 mm Painopinta-ala 184 x 250 mm. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäämisen aiheuttamasta vahingosta. Vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lahti Liikkuu - nro 3 5 Jokimaalla katsotaan valoisasti uuteen vuoteen Teksti: Jukka-Pekka Ritvanen Kuva: Jokimaan Ravikeskus Talouden haasteet ovat iskeneet voimalla myös raviurheilun sektorille. Laskevat pelivaihdot ja raviradoilla viime vuosien aikoina tapahtunut yleisökato asettavat suuren haasteen ratojen kannattavalle toiminnalle. Jokimaan ravikeskuksessa uusi vuosi 2015 otetaan vastaan odottavin, mutta positiivisin mielin. U uteen vuoteen lähdetään innokkain mielin, vaikka yleinen taloustilanne on tietysti nihkeä ja se tarkoittaa haasteita pelimyyntiin myös tänä vuonna. Meidän täytyy löytää uusia asiakkaita ja sen eteen ponnistellaan, tiivistää Jokimaan ravikeskuksen toimitusjohtaja Tomi Himanka vuoden alun tunnelmat. Yhtenä lääkkeenä talousvaikeuksiin Suomen raviurheilun keskusjärjestö Hippos lanseerasi uuden alueyhteistyömallin, jossa joukko raviratoja muodostavat yhteisön, jotka yhdessä ideoivat ja toteuttavat uudistuksia. Jokimaan 6 Lahti Liikkuu - nro 3 kanssa samassa alueyhteistyössä toimivat Tampereen, Forssan ja Riihimäen raviradat. Himanka näkee uuden toimintamallin alkutaipaleen lupauksia herättävänä. – Tällä hetkellä kaikki fokuksemme on alueyhteistyössä. Alueyhteistyöllä haetaan tehokkuutta ja uusia toimintamalleja. Olemme saaneet toiminnan jo hyvää alkuvauhtiin, ja tämä vuosi on se kun alueyhteistyön on lähdettävä tosissaan lentoon, sanoo Himanka. Jokimaan ravivuosi kulminoituu tänäkin vuonna perinteikkään kesän megatapahtuman Suur-Hollola-ajojen ympärille. Heinäkuun ensimmäisen viikonlopun ravijuhla on yksi kesän odotetuimpia ravitapahtumia Suomessa ja kerää jälleen tuhansia ihmisiä radan varteen seuraamaan parasta suomalaista raviurheilua. – Suur-Hollola on päätapahtuma tänäkin vuonna ja sitä pyritään edelleen kehittämään pienillä jutuilla. Mitään isoja muutoksia ei tälle vuodelle ole kuitenkaan tiedossa, kertoo Himanka. Taloustilanteesta huolimatta Jokimaan alue kehittyy jatkuvasti. Jokimaa on ilmoittanut tavoitteekseen kehittää alueelleen eteläisen Suomen johtavan hevosurheilukeskuksen, jossa on raviurheilun lisäksi myös alan opetusta. Viime syksynä radan tiloihin muutti koulutuskeskus Salpauksen hevosalan opiskelijat ja myös ravipuolelle on löytynyt uusia nuoria lupauksia. Radan toimitusjohtaja on kehityksestä mielissään. – Jokimaalla Salpauksen toiminta kehittyy edelleen ja ratsastusmaneesin rakentaminen alkaa kesällä. Ravivalmentaja Juuso Holttinen on avannut kesällä uuden tallin ja menestystäkin on alkanut tulemaan. Hienoa että tänne on saatu uusia nuoria valmentajia! LL Salpausselän kisat tuo hiihtomaailman kerman Lahteen Teksti: Jukka-Pekka Ritvanen Kuva: Antti Sompinmäki Salpausselän 90-vuotisjuhlakisat loistavat tähtisadetta niin laduilla, kuin niiden ulkopuolellakin. T ämän vuoden alueelle saapuva kisakävijä voi kiinnittää huomionsa moniin tapahtuma-alueella tapahtuneisiin muutoksiin. – Stadionilla olemme selkeästi kiinnittäneet huomioita videotaulujen toimivuuteen ja sisältöön, sekä pyrimme löytämään katsomoratkaisuja, joilla katsojat pääsevät vielä lähemmäksi urheilijoita. Itse kilpailupuolella on parannettu viime vuoden palautteenkin johdosta mm. laturatkaisuja erityisesti stadionalueella Karpalossa ja J-mutkassa. Mäessä merkittävimmät muutokset liittyvät joukkueiden huoltoalueen laajentamiseen ja palvelun parantamiseen, kertoo Salpausselän kilpailujen tapahtumakoordinaattori Jesse Kiuru. Suurin muutos tämän vuoden kisaviikonlopussa on kuitenkin merkittävästi kasvanut kilpailujen oheistoiminnan määrä. Aikuisille suunnatuissa After Ski -tapahtumissa esiintyvät suomalaisen popmusiikin kuumimmat nimet Elastisen, JVG:n ja Jannan johdolla. Lapset puolestaan pääsevät tutustumaan talvilajeihin omalla aktiviteettialueellaan. – Kisa-alueen suurin näkyvä muutos on lähes 60 metriä pitkä ja 30 metriä leveä musta festivaaliteltta, jossa on live-ohjelmaa kisojen välissä. Ja perjantai- ja lauantai-illan After Ski -konsertit, kertoo Kiuru ja jatkaa. – Myös erityisesti lapsiperheille suunnatut alueet kasvavat aiemmasta. Heti pääportin viereen rakentuu lumesta aktiviteettialue, josta löytyy puuhamaa lapsille, pikkuhyppyreitä minisuksille ja reiliparkki laudoille ja freestylesuksille. Myös Suurhalli on edelleen käytössä. Viime vuosina urheilutapahtumat ovat muuntuneet yhä enem- män viihdetapahtumien suuntaan, joissa itse urheilulla on edelleen merkittävä roolinsa, mutta sen rinnalle nostetaan myös viihtellisempiä elementtejä. Tämän allekirjoittaa myös tapahtumakoordinaattori Kiuru. – Kilpailu yleisön huomiosta ja ihmisten vapaa-ajasta on luonnollisesti aivan eri tasolla kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Runsaan oheisohjelman myötä pyrimme luomaan kisoista tapahtumaa, jonne on helppo tulla viihtymään yhdessä perheen tai ystävien kanssa, huolimatta siitä, seuraako säännöllisesti kauLahti Liikkuu - nro 3 7 den mittaan hiihtoa tai mäkihyppyä televisiosta. Toivomme tietysti, että panostukset suomalaisiin eturivin viihdeartisteihin tuovat kisoihin uutta väkeä ja kasvattavat itse kunkin omia kisakävijäporukoita. Täysillä katsomoilla on valtava vaikutus kisatunnelmaan! Lahden mäkikotkat nousukunnossa Salpausselän urheilullinen mielenkiinto kohdistuu pohjoismaisten hiihtolajien kansainvälisten huippujen lisäksi myös suureen suomalaisurheilijoiden määrään. Salpausselän kilpailut asettuvat juuri Falunissa kilpailtavien MMhiihtojen perään, joten Lahdessa urheilee runsas joukko juuri kruunattuja MM-mitalisteja. – Meillä on hieno paikka kisakalenterissa, että pääsemme vastaanottamaan Falunin MM-mitalistit heti tuoreeltaan Lahteen. MM-revanssit tuovat ainakin itselle paljon lisävärinää kisoihin, sanoo Kiuru. Yksi Salpausselän takuuvarmoista vetonauloista on Lahden oma ”kuningaskotka” Janne Ahonen. Ahonen ja betoniksikin kutsuttu Lahden suurmäki ovat toisilleen tuttuja kuin vanha aviopari konsanaan, joten Ahosen suoritukset Salpausselällä ovat aina mielenkiintoista seurattavaa. – Jannen merkitys Salpausselän kisoille on valtava. Kotimäki, kotiyleisö ja huikeat saavutukset tietysti takaavat sen, että desibelit ovat aina kovimmillaan Jannen hypätessä. Kaiken kaikkiaan on huikeaa jos ja kun Janne on kaikkien vaikeuksien jälkeen taas MM-Falunissa ja heti perään Salppurilla. Kieltämättä vauhti näyttää nyt hyvältä, sanoo Jesse Kiuru. Ahosen lisäksi Kiuru odottaa hyvää suoritusta myös toiselta nousukuntoiselta lahtelaishyppääjältä, sekä viime talven Sotshin olympiamenestyjältä. – Henkilökohtaisesti toivon, että Ville Larinto on kunnossa kotikisoissa. Muista suomalaisista Iivo Niskanen on erittäin mielenkiintoista nähdä sunnuntain perinteisen 15 km:llä. Iivo joutui viime vuonna jäämään sairasteluiden takia kisoista pois ja nyt mennään samalla matkalla, jolla Iivo jo voitti Rukalla kauden avauksessa. LL 90. Salpausselän kisat urheillaan Lahdessa 6.-8.3. 8 Lahti Liikkuu - nro 3 Salpausselän kisat ovat Ville Larinnon vuoden kohokohta – ”Kotiyleisön kannustus on aina mahtavaa” Teksti: Jukka-Pekka Ritvanen Kuva: Joonas Survonen Salpausselän kisojen yksi kiinnostavimmista suomalaisurheilujoista on lahtelainen mäkihyppääjä Ville Larinto. Larinto, 24, on kuntouttanut itsensä takaisin hyppykuntoon vakavien loukkaantumisten jälkeen ja on jälleen valmis nauttimaan kotiyleisön pauhusta kotikisoissaan Salpausselällä. Lahti Liikkuu -lehti tavoitti hyppääjän maailmancup –kilpailumatkalta Japanin Sapporosta. Ville Larinto, miten ja milloin aikanaan päädyit mäkihypyn pariin ja hurahditko lajiin silloin saman tien? – Mäkihypyn pariin päädyin jo ihan muutaman vuoden ikäisenä. Isä oli aikanaan mäkihyppääjä ja varmaan sitä kautta itsekin lajiin päädyin. Vaikea sanoa milloin mäkihypyn harrastaminen sitten "virallisesti" alkoi, mutta jo ihan muutaman vuoden ikäisenä hyppelin laskettelusukset jalassa pikkuhyppyreistä. Muitakin lajeja tuli pikkupoikana kokeiltua mm. jalkapalloa, mutta mäkihyppy oli kokoajan selkeä lajivalinta. Millaiset puitteet Lahti tarjosi silloin mäkihypyn harrastamiseen? Entä nykyään, löydätkö nykytilassa jotain kehitettävää? – Lahti tarjosi silloin melko samankaltaiset puitteet mäkihyppyyn kuin nykyäänkin. HS100-mäki on uusittu vuosi sitten, mikä on tietysti hieno juttu. Maailmalla rakennetaan kokoajan uusia mäkiä ja niiden profiilit ovat hieman erilaisia kuin vanhemmissa mäissä. Nyt on kuitenkin hyvä juttu, että meillä on yksi uuden profiilin mäki myös Suomessa. Ketkä ovat suurimmat esikuvasi mäkihypyn tai urheilun parissa ylipäätään? – Nuorena tietenkin oli esikuvia, jotka edesauttoivat lajivalintaa. Suurimmat esikuvat olivat Toni Nieminen, Janne Ahonen, Andreas Goldberger. Myös Teemu Selänne on iso juttu, vaikka eri lajin parista onkin. Minkä kilpailun nostaisit tähänastisen urasi parhaaksi saavutukseksi? Entä minkä kilpailun voitosta unelmoit? – Urani tähän asti paras saavutus on ehdottomasti maailmancupin osakilpailuvoitto Kuopiossa 2010. Haaveena on tietysti vielä nousta maailmancup -tasolla uudelleen korkeimmalle korokkeelle, mutta suurin unelma on kuitenkin voittaa olympiakultaa. Olet kärsinyt urallasi lukuisista loukkaantumisista. Mistä ammennat aina uudestaan harjoittelumotivaation vammojen jälkeen? – Loukkaantumisia on tosiaan ollut ja varsinkin toisen ison polvioperaation jälkeen oli kova paikka aloittaa "kaikki" taas alusta. Muistot siitä tunteesta, kun sai nousta kilpailun jälkeen ykköspallille Kuopiossa antaa motivaatiota jatkaa vielä urheilussa eteenpäin. Maaliskuun alussa on edessä kilpailut tutuissa maisemissa Salpausselällä. Millaisin fiiliksin odotat kotikisoja? – Salpausselän kisat ovat joka vuosi yksi kauden kohokohdista. Pienestä asti olen ollut paikan päällä seuraamassa kisoja ja kilpailijana siellä oleminen on suuri kunnia. Kotiyleisön kannustus on aina mahtavaa. Mitä ajatuksia Lahden 2017 MM-kilpailut herättävät juuri tänään? – MM-kilpailut Lahdessa on seuraava päätavoite. Siellä toivon nousevani korkeimmalle korokkeelle kotiyleisön edessä! LL Lahti Liikkuu - nro 3 9 Kohti suurempaa vastuuta Teksti: Samu Saatsi Kuvat: Janita Onnelainen Iso rooli junioreissa, liittyminen liigajoukkueeseen ja nuorten MM-kisat. Vuosi 2014 oli Hannes Björniselle läpimurto. V uonna 1995-syntynyt Björninen nousi lahtelaisen kiekkokansan puheenaiheeksi heti ensimmäisessä esiintymisessään Pelicansin liigamiehistössä viime vuoden syksyllä, kun nuori hyökkääjä latoi harjoitusottelussa Espoon Bluesia vastaan tehot 2+2. Sen jälkeen tie on vienyt loukkaantumisten läpi alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin ja liigajoukkueen vakituiseksi jäseneksi. Lahtelaisen kiekkokoulun läpikäynyt Björninen lähti aikoinaan isoveljensä Antonin perässä jää- 10 Lahti Liikkuu - nro 3 kiekkoon mukaan. Kiekkoileva nuorukainen kävi alakoulunsa Kärpäsessä, jossa koulua kävivät samaan aikaan nykyisen Pelicansin liigapelaajista myös Taavi Vartiainen ja Eetu Sopanen. Kärpäsen koulun kaukalossa onkin nähty useammat pihapelit nykyisten liigapelureiden tähdittämänä. – Ei olla vielä tänä vuonna päästy vetämään pelejä siellä. Nyt sinne on jo varmaan jäät tulleet, joten pitänee päästä koittamaan. On siellä joka vuosi tullut käytyä, Björninen kertoo. Luistelu kehityskohteena Pelicansin A-nuoret pelasivat mainion pudotuspelikevään keväällä 2014. Joukkue karsiutui kultamitalikamppailusta vasta välierien ratkaisevassa viidennessä pelissä Bluesille, raivattuaan ensin tieltään HPK:n ja TPS:n. Villi kortti -kierrokselta matkansa aloittaneet lahtelaiset jäivät mitalitta Ässien napatessa pronssia. Joukkue oli Björnisen mukaan hyvä sekoitus kokeneita, viimeistä vuottaan A-nuorissa pelaavia pelaajia sekä ratkaisuihin kykeneviä häkkipäitä. Nuorten pudotuspelit olivat myös Björniselle paikka kantaa vastuuta. Sen hän tekikin, latoen 12 otteluun 11 (4+7) tehopistettä. – Koko kausi oli hyvä. Pystyin keväällä toteuttamaan samaa peliä mitä runkosarjassa esitin ja pystyin olemaan ratkaisevassa roolissa. Siihen pyrinkin, kevään peleissä mitataan ne tosimiehet, hän toteaa. – Peleissä oli isojakin eroja välillä, mutta saimme erittäin hyvin koottua rivimme nopeasti kasaan matsien jälkeen. Playoffeissa on tärkeää osata pyyhkiä mielestään edellinen kamppailu ja suunna- ta katse jo seuraavaan otteluun. Hieno matka oli kyllä, se vajaa pari kuukautta mitä pudotuspelejä käydään on vuoden hienointa aikaa. Kevään jälkeen alkoi kesätreenikausi. Pelicansin liigajoukkueen yhteisen harjoittelukauden jälkeen alkoi Björnisellä kesäkuun puolessa välissä omatoiminen harjoittelu, jonka aikana hän haki jalkoihinsa lisää voimaa, joka näkyisi seuraavalla kaudella luistelussa. –Treenasin kesän kovaa. Omatoiminen jakso oli pitkä ja sen aikana yritin saada pitkälti luisteluani menemään eteenpäin. Se menee tälläkin hetkellä koko ajan parempaan suuntaan. – Kauden aikana jään harjoitusten jälkeen kentälle tekemään omia juttujani luisteluni eteen. Lisäksi iltapäivisin meillä on vapaajäitä, niin menen sinne. Luistelu tulee luistelemalla, eri tekniikoiden ja harjoitteiden avulla. ”Uskomattoman hieno kokemus” Kovan kesän jälkeen Björninen murtautui Pelicansin vakiokokoonpanoon, vaikka itse liigadebyyttiä myöhästytti harjoitusottelussa tullut yläraajavamma, joka piti miehen lokakuun 10. päivään asti sivussa peleistä. Rankka työnteko kannatti myös muulla tavalla. Jo aiemmin alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa esiintynyt mies vakuutti pikkuleijonien valmennusjohdon harjoitusleireillä ja sai kutsun nuorten MM-kisoihin Kanadaan. Rapakon toisella puolella hän pääsi kunnolla haistelemaan jääkiekon emämaan tuulia, kun kisojen isäntäkaupunkeina toimivat jääkiekkoilun metropolit Toronto ja Montreal. – Kisat olivat aivan uskomattoman hieno kokemus, näin ihan elämää ajatellen. Kanadassa kaikki puitteet ovat niin erilaiset, olosuhteista ja median kiinnostuksesta lähtien. Hallitseva mestari kiinnosti, vaikka PohjoisAmerikan maat olivat ennakkosuosikkeja. - Montrealissa olimme melkein puolitoista viikkoa, niin siellä tuli myös kaupunkiin tutustuttua. Itse kisat eivät olleet Björnisen. Rooli pikkuleijonissa jäi suhteellisen pieneksi, vaikka harjoitusmaaotteluissa onnistumisia tulikin. Myöskään koko joukkueen kisat eivät osuneet aivan napakymppiin, kun Ruotsi pudotti ylivoimansa kanssa tuskailleet nuoret suomalaiset puolivälierissä. – Tottakai kisoihin lähdettiin hakemaan eri tulosta. Parempaan olisimme pystyneet, mutta turha käydä jossittelemaan. Puolivälierässä taisimme jopa voittaa Ruotsin viidellä viittä vastaan, mutta vastustajan ylivoima oli vaan paljon parempi. Nuorten penkin takana heilunut Hannu Jortikka oli uusi tuttavuus Björnisen uralla. – Vähän eri tyyppinen koutsi verrattuna minun aikaisempiin valmentajiini. Vanhan liiton jätkä. Jämäkkä ja piti kurin yllä, ehkä tämä kuvaa häntä parhaiten, Hannes hymyilee. Joukkueen kapteenius meni oikealle miehelle, jos kriteerinä pidetään johtajan roolin ottamista. – Kyllä se suurin johtaja oli varmasti kapteeni Artturi ”Arsi” Lehkonen. Hän loi joukkueeseen hyvää ilmapiiriä useammat kisat kokeneena kaverina ja toi näin johtajuutta sinne. Vahvuudet tiedossa Kausi kulkee kevättä kohti ja kotimaista Liigaa on vielä jäljellä. Björnisen mukaan Pelicansilla on kaikki mahdollisuudet edetä kevään isoihin peleihin. – Tottakai pudotuspelit ovat tavoitteena. Ei siinä muu auta kun että pelin pitää parantua ja joukkueen alkaa voittaa. Ei se viiva muuten tule vastaan. Kevään tulokset nähdään lyhyenkin ajan sisään. Sen sijaan Björnisen vaikutus Pelicansiin on usemman vuoden tulos. Miehen Björnisen jatkosopimus pitää hänet Lahdessa vielä ainakin vuoden, jonka lisäksi löytyy löytyy optio yhdestä lisäkaudesta. jatkosopimus pitää hänet Lahdessa vielä ainakin vuoden, jonka lisäksi löytyy optio yhdestä lisäkaudesta. Mikä on seuraava askel urapolulla? – Kokonaisvaltainen pelaaminen on seuraava juttu. Nyt pystyn tuomaan jo hyökkäyspäähän vähän apuja. Tiedän itse, mitä pystyn tekemään ja haluan tuoda taitojani paremmin kentälle. – Se itse askel lienee se, että pääsen isoille peliminuuteille jokaisessa ottelussa. Omista vahvuuksistaan kiekkoilijana Björninen on tiukasti kartalla. – Henkisellä puolella tietynlainen määrätietoisuus, tiedän mitä haluan tehdä. Sitten jäällä taas näen kentän hyvin ja olen monipuolinen pelaaja, jonka voi heittää kentälle missä tilanteessa tahansa. Ykköskehityskohde on edelleen se luistelu, jonka eteen tehdään edelleen hommia. Nykyään se ei kuitenkaan ole enää ongelma. Asenne miehellä ei ainakaan ole pielessä. Vastuu tulee aikanaan, mutta huutoon tulee varmasti vastaus. Sen näkee jo nyt Isku Areenalla, kun mies painaa näyttävän takatukkansa kera askissa. Toimittajan on pakko kysyä vielä yksi kysymys, juurikin takatukasta. Kuinka paljon palautetta on tullut? – No, on tullut, täytyy sanoa. Positiivisissa merkeissä pääosin, muuten lähinnä kysellään milloin seuraavaksi parturiin. Roope Hintzin kanssa vähän keskusteltiin MM-kisoissa. Kentällä ei ole kauheasti huutelua tullut, mutta ehkä se on muotia nykypäivänä, Björninen nauraa. LL Lahti Liikkuu - nro 3 11 Janne Juvonen – vaihtopenkiltä ykköseksi Teksti: Aleksi Salonen Kuvat: Joonas Survonen ja Erik Jokinen Jääkiekon SM-liigassa pelaavan Lahden Pelicansin kausi on ollut vaikea niin urheilullisesti kuin taloudellisestikin. Orastavien tappioputkien ja yleisökadon seasta löytyy silti myös muutamia valonpilkahduksia. Yksi heistä on Janne Juvonen, joka on moninaisten vaiheiden jälkeen noussut Pelicansin ykköstorjujaksi. P elicans – Ässät 6.3.2012, Isku Areena. Normaali arkipelipäivä. Pelicans joutuu lähtemään otteluun ilman ykkösmaalivahtiaan Niko Hovista. Näin tolppien väliin astelee itseoikeutetusti ailahtelevista otteistaan tunnettu kakkosmolari Joonas Kuusela. Ketään ei kiinnostanut, kuka aukoo luukkua, sillä ”sehän on vaan joku B-ikäinen junnu”. Peli ehtii vanheta vain minuutin verran, kun Kuusela huitoo itsensä suihkuun ja ulos isoista ovista. Maalille luistelee vasta 17-vuotias untuvikko Janne Juvonen. Yleisö seuraa pelitapahtumia pelonsekaisin tuntein, mutta Juvonen ei ole tilanteesta moksiskaan. 12 Lahti Liikkuu - nro 3 Kiekot kopsahtelevat räpylän pohjalle kerta toisensa jälkeen, ja Juvonen avaa heti voittotilinsä miesten tasolla 34 torjunnalla. Juvosella ei enää kummempia muistikuvia kahden vuoden takaisesta debyytistä ole. – En enää hirveästi muista siitä mitään. Sen muistan, että voitettiin... olisikohan ollut 3-2. (Oikea vastaus: 5-2.) Olihan se pelaaminen ihan erilaista kuin junnupeleissä, mutta ei siinä ehtinyt jännittää, kun en itsekään tajunnut koko tilannetta. Katsoin vain, kun Kuuselaa talutettiin päätyovista pihalle. Periaatteessa silloin mulla ei ollut mitään paineita. Yleisössä kaikki varmasti odottivat vain sitä, milloin epäonnistun. Kukaan tuskin odotti, että onnistuisin, Juvonen sanoo. Kiihtelysvaaralla syntynyt Juvonen oli ensimmäistä kertaa luistimilla viisivuotiaana. Pojan tie vei saman tien luistelukouluun. – Kiekkoharrastus lähti varmaan liikkeelle siitä, kun kaveri meni Enon Jetsiin pelaamaan. Siellä pelasin lopulta itsekin vuosi toisensa jälkeen, pari vuotta vanhemmissa. Eipä siellä Enossa ollut oikeastaan kuin pari joukkuetta, niin C-junioreissa siirryin sitten Joensuuhun Jokipoikiin vähän isompiin ympyröihin. Uransa alkutaipaleella pienikokoinen Juvonen oli kahden vaiheilla pelipaikkansa suhteen. Lopullinen päätös kiekkojen torju- misesta syntyi vasta Jokipojissa, osin pakon edessä. – Pelasin Jokipoikiin asti molempia sekä kenttäpelaajaa että maalivahtia. Siellä sitten sanottiin, että nyt pitää päättää, kumpi haluat olla. Maalivahtina oleminen oli jo silloin paljon hauskempaa, niin valinta oli helppo. Maalivahtina sä oot melkeinpä aina ratkaisuroolissa – oot joko sankari tai antisankari. Ei ole mitään sellaista välimuotoa. Se kiinnosti, toteaa hyvistä mentaalipuolen lahjoistaan tiedetty Juvonen. Heti suurissa saappaissa Vuodet vieri ja Juvonen siirtyi kolmen Jokipojissa pelatun kauden Maalivahtina sä oot melkeinpä aina ratkaisuroolissa – oot joko sankari tai antisankari. Ei ole mitään sellaista välimuotoa, sanoo nuori maalivahtilupaus Janne Juvonen. jälkeen lainalle Lahteen Pelicansin B-nuoriin kaudella 2011–12. Vaikka 20-vuotias maalivahti on jo nelisen vuotta Lahdessa asunutkin, ei hän tunne itseään vielä täysin lahtelaiseksi. – Maalivahtivalmennuksen takia tänne aikoinaan siirryin. Ja tietenkin se, kun täältä osoitettiin oikeasti suurta kiinnostusta. Pelicans koki koko organisaationa, eikä ainoastaan vain maalivahtien näkökulmasta, merkittävän kolauksen, kun maalivahtivalmentaja Pasi Nurminen ei jatkanut seuran toiminnassa. Myös Juvonen oli ”Nupen” lähdöstä harmissaan. – Totta kai, se oli iso menetys niin maalivahdeille kuin koko seurallekin. Kyllähän sen heti seuraavalla kaudella huomasi kopissa, että nyt kyllä jotain puuttuu. ”Nupe” oli aina niin lähellä pelaajia. Hän istui kopissa kertomassa tarinoitaan, ja repi ukkoja puntille ihan omasta tahdostaan. Hän halusi aina palavasti viedä pelaajia eteenpäin. Juvosen ensimmäinen kausi Pelicansin organisaatiossa ei ollut sellaista, mitä hän olisi itse kuvitellut. B-nuorten lisäksi pelejä tuli 20 kappaletta A-nuorissa torjuntaprosentilla 91,2 %, ja nousujohteisuus palkittiin lopulta liigadebyytillä. Ikimuistoisena hopeakeväänä Juvonen pelasi kaksi peliä runkosarjassa, kaksi pudotuspeleissä. Monet lupaavat pelaajat ajetaan toisinaan liian nopeasti sisään niin sanottuihin koviin peleihin, mutta Juvonen täytti isot saappaat mainiosti. – Hyvähän se oli, että sain heti debyyttikaudella kokemusta kovista peleistä. Pelit runkosarjassa ja pudotuspeleissä ovat kuitenkin ihan eri maailmansa. Sitä tarvittavaa tunnetta ei aina automaattisesti saa kaivettua jokaiseen runkosarjapeliin. Pyrin kuitenkin aina saamaan sen fiiliksen jokaiseen iltaan, ettei sinne jäälle mene vain suorittamaan, Juvonen tuumaa. sä, niin mä en tiedä, että tajusiko ”Ara”, että edes olin täällä. Ei me hirveästi juteltu hänen kanssaan. Ei ollut kummallakaan mitään sanottavaa toiselle. Vain neljä peliä liigassa oli jotain, mikä olisi saattanut pahimmassa tapauksessa jopa pilata lupaavan pelaajan uran. Pelituntumaa tuli kuitenkin Mestiksestä Peliitoista kahdeksan ottelun verran ja KooKoo-lainapestillä neljä peliä, sekä nuorten maajoukkueessa kaksi peliä. Itsensä motivointi harjoittelemiseen oli koetuksella. – Se alkukausi oli todella vaikea, kun oli odotukset, että pääsee pelaamaan. Sitten kun pelejä ei tullut, eikä niitä ollut tulossa edes lähitulevaisuudessa, niin söihän se itseluottamusta. Kun siitä vaiheesta pääsin yli, aloin ajattelemaan vain tulevaa, että ei voi vetää tätä kautta aivan läskiksi, kun se vaikuttaisi heikentävästi tulevaan. Neljän pelin Kouvola-visiittiä lukuun ottamatta Juvonen ei seurasiirtoa harkinnut. – Kyllä siinä kävi mielessä, että lähtisin loppukaudeksi jonnekin, missä saisin pelata. Se jäi Tuskainen viime kausi Juvosen odotettiin ottavan kaudella 2013–14 seuraavan stepin urallaan. Toisin kuitenkin kävi, kun Hannu Aravirran suuresta suosiosta nauttinut Jere Myllyniemi pelasi ja Juvonen aukoi luukkua. Ennakko-odotukset olivat jotain ihan muuta. – Ei meillä oikeastaan ollut ”Aran” kanssa mitään ennakkopuheita maalivahtien peluutuksesta. Olin silloin kesällä ja vielä alkusyksystä aika paljon intisLahti Liikkuu - nro 3 13 kuitenkin loppujen lopuksi ajatuksen tasolle, eikä Pelicans olisi mua päästänyt pois, kun täällä piti olla joku Jeren varalla. Onneksi sain sentään joitain pelejä Mestiksessä, Juvonen huokaisee helpottuneena. Vaikka Juvosen pelituntuma oli heikohko, A-nuorten valmennus luotti maalivahtiin kuin vuoreen ja antoi nuorelle miehelle torjuntavastuun A-nuorten SM-liigan pudotuspeleissä. Ja se kannatti. Juvonen torjui Pelicans A:n neljänneksi torjuntaprosentilla 95,9 % ja päästettyjen maalien keskiarvolla 1,21 peliä kohden. Vahva kevät antoi Juvoselle hyvät lähtökohdat tähän kauteen. – Jos katsoo tilannetta viime joulusta asti, niin sain silloin hyviä pelejä alle. Kaikkihan lähtee kuitenkin aina liikkeelle hyvästä harjoittelusta. Treeneissähän se taso tulee, ja pelit ovat sitten mittareita, joissa se sun oma taso mitataan. Peleissä näkee, miten oma kehitys ja harjoitukset ovat menneet eteenpäin. ”Pojasta on kasvanut mies” Juvonen on tehnyt Lahteen muutostaan asti töitä maalivahtivalmentaja Toni Pasurin kanssa. Yhteistyö tiivistyi viime kaudesta lähtien, kun Pasuri siirtyi luotsaamaan edustusjoukkueen maalivahteja. Pasuri on seurannut Juvosen kehitystä luottavaisin mielin. – On aina tiedetty, että kaverilla on hyvä pelipää, mutta harjoittelusta ja sellaisesta kokonaisvaltaisesta toiminnasta ei vielä silloin ollut tietoa, kun hän tänne siirtyi. Jos kokonaiskuvaa katsoo, niin Jannen elämisen taidot ovat ottaneet isoja steppejä eteenpäin viimeisen kahden vuoden aikana. On tullut ikää lisää ja pojasta on kasvanut mies – urheilun arvot ovat alkaneet näkyä. Videoiden avulla Janne on varmasti saanut lisää itseluottamusta ja mallia torjuntatyöskentelyynsä. Olen aina uskonut, että hänen potentiaalinsa tulee esille, kun vaan vastuuta saa, kertoo Pasuri suo- Juvosen torjuntatyylistä on muodostunut erittäin räjähtävä. Hän ei seisoskele maalillaan ja vain katsele, missä kiekko liikkuu, vaan on koko ajan aktiivinen. jattinsa urakehityksestä. Juvonen on myös ollut tyytyväinen yhteistyöhön Pasurin kanssa. – Hän on pirun kovaa työtä tekevä koutsi. Tekee videoklippejä jokaisen pelin jälkeen ja on aina mukana treeneissä. Jokaista peliä ennen ja jokaisen pelin jälkeen meillä on aina tietyt rytmitykset, mikä on erinomainen asia, Juvonen kiittelee. Juvosen torjuntatyylistä on muodostunut erittäin räjähtävä. Hän ei seisoskele maalillaan ja vain katsele, missä kiekko liikkuu, vaan on koko ajan aktiivinen. Pelityyli on raskas kropalle, etenkin nivusille ja lonkille. Fysiikan kanssa Juvosella riittää edelleen tekemistä. – Fysiikkapuoli on ollut mulla aina kehityskohde. Pelit ja tekeminen jäällä on ollut aina vahvuus, mutta yleinen fysiikka ja kestävyys ovat hieman laahanneet perässä. Sitä osa-aluetta sain hyvin eteenpäin viime kaudella, kun sain rauhassa treenata. Viime kaudellakin tein useas- ti puntin pelipäivänä ja olin aivan puhki, mutta eipä se paljoa sitä penkillä istumista haitannut, heittää 185-senttinen ja 83-kiloinen Juvonen. Kausi 2014 – 15 on ollut Juvosen näkövinkkelistä katsottuna täysin päinvastainen kuin edelliskausi. Maalivahteja peluutettiin heti alkusyksystä lähtien tasaisesti, kunnes Myllyniemi joutui leikkaukseen ja Juvonen nousi ykköseksi. Kommunikointi valmennuksen kanssa on Juvosen mukaan toiminut hyvin. – Keskusteluja käytiin valmennuksen kanssa kesällä ihan eri tavalla kuin viime kaudella. Tällä kaudella päätökset maalivahtien peluutuksesta eivät ole olleet luokkaa yksi päättää ja sillä selvä. Valmennus juttelee aktiivisesti meidän kanssa, vaikka veskarithan ovat oikeastaan ihan oma ryhmänsä. Jo kesällä puhuttiin, että saan varmasti pelejä tällä kaudella. – On positiivinen ongelma, että nyt pelejä tulee niin paljon kuin oldi Näe jättiscreeniltämme Pelicansin pelit,Valioliigaa, MM-hiihdot, formulat ym. huippu-urheilua! Aleksanterinkatu 9, Lahti p. (03) 752 0066 avoinna: su-to 9-02 pe-la 9-02 14 Lahti Liikkuu - nro 3 jaksaa pelata. Tämä on myös hyvä mittari mulle ensi kautta ajatellen, kun en ole ikinä sellaisessa tilanteessa ollut, että pitäisi puntaroida omaa jaksamista pelien suhteen. Tietysti voit juosta pururadalla itsesi puhki, mutta pelit on täysin eri asia. Ei ole ainakaan vielä ollut mitään väsymystä havaittavissa. Mutta sitten kun hermosto alkaa väsyä, niin samalla väsyy lihakset. Ja varsinkin veskarina sun ei tarvitse olla montaa sadasosaa myöhässä tilanteessa, kun omissa soi, tietää Juvonen. Juvosen erinomaiset otteet on huomattu myös mediassa. Joukkueenjohtaja Simo Vehviläisen puhelin on pirissyt tiuhaan haastattelupyyntöjä koskien. – Joo, kyllä tässä on viime aikoina ollut joka toinen päivä jos jonkinlaista haastattelua, Juvonen nauraa ja jatkaa. – Oon kyllä kieltämättä ollut itsekin tyytyväinen omiin suorituksiini. Voittopelit ovat ruokkineet itseluottamusta ja kausi on ollut nousujohteinen. Juvonen rustasi vastikään nimensä Pelicansin kahden vuoden jatkopahviin. Nashville Predatorsin kesän 2013 7. kierroksen varauksen pidemmäntähtäimen tavoite on selvä. - Tällä hetkellä mennään oikeastaan peli ja viikko kerrallaan. Tavoite on totta kai saada ensi kaudella pelejä mahdollisimman paljon. NHL on tietenkin ollut unelma pienestä pitäen, ja sen eteen tehdään töitä koko ajan. Opiskelut kiekon ohessa ovat Juvosella hyvässä vauhdissa. Jos kaikki menee suunnitellusti, merkonomin paperit löytyvät Juvosen taskusta ensi kesänä. – Opinnot oli keskeytyksessä pari vuotta sitten. Ei saatu tehtyä siihen järkevää suunnitelmaa. Siellä toitotettiin, että sun pitää tulla kouluun ja jättää treenit väliin. Nyt olen kotona tehnyt joitain tehtäviä ja sovellettu sitä sillä tavalla, että olen täällä hallillakin joskus mukana markkinoinnissa. LL Jannen nopeat Mikä saa suuttumaan? – Sellainen yleinen valehtelu. Sanoo toista, mutta silti tekee toista. Mikä piristää? – Urheilullinen ja tasapainoinen elämä. Pitää mielen virkeänä. Esikuvasi? – Varsinaisia esikuvia ei ole koskaan ollut, mutta suomalaisten NHL-veskareiden tekemisiä tulee seurattua edelleen. Kuka on vaikuttanut eniten uraasi? – Maalivahtivalmentaja. Mihin haluaisit matkustaa? – Johonkin lämpimään, alkaa olla jo turhan kylmä. Mikä musiikki soi kuulokkeissa vierasmatkoilla? – TOP 100 -listauksia ynnä muita tulee kuunneltua paljon. Minkä taidon haluaisit oppia? – Hyvän kielitaidon. Miten vietät vapaa-aikasi arkena pelien välissä? – Kotona huilatessa. Kavereiden kanssa käydään kahvilla tai pelaillaan pelejä. Mikä on parasta Lahessa? – Kaupunki on yhtenäinen. Etäisyydet ovat pieniä, kaikki on lähellä. Tarvittavat palvelut löytyvät. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä? – (Miettii ääneen: mähän olen silloin kolmekymmentä, eli pelaajan parhaassa iässä.) NHL:ssä! Lahessa vai Lahdessa? – Lahessa. Lahti Liikkuu - nro 3 15 Kolumni: Miten palautetaan jääkiekkobuumi Lahteen? Perustaessani Kiekkoaktivisti-blogin syyskuussa 2011 kuului ensimmäisen päivityksen otsikko ylevästi ”Kunnon kiekkokaupungin merkkejä”. Vettä on sen jälkeen virrannut yli 300 kirjoituksen verran, mikä on jo ihan mainio merkkipaalu, mutta yli 1000 kirjoituksen konkareihin on toki vielä matkaa. O tsikko syntyi siitä, että mielestäni ilman vireää keskustelua ja mielipiteiden kärkevääkin esittämistä kaupunki ei voi olla aito kiekkokaupunki. Väittelystä ei pidä tehdä itsetarkoitusta, mutta asioista on voitava puhua suoraan ja monipuolisesti, ei vain edellistä ottelua raportoiden ja tulevaa ennakoiden. Nekin ovat tärkeitä rutiineja, mutta joukkuepalloilun ilmiöistä ne kattavat vain jäävuoren huipun. Kun jo ajatellaan urheilun syvintä olemusta, kuuluu olympialiikkeen mottokin Citius, Altius, Fortius - nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Urheilussa vain maailman huippu on rajana, mutta sille huipulle ei kiivetä ilman syvällistä paneutumista asioihin ja niiden taustoihin. Maailman huipulta takaisin alas mastojen juurelle Lahteen. Meille jo kansallisen kärkitason saavuttaminen olisi upea asia. Lahtelaisen jääkiekkoilun piirissä on aina silloin tällöin puhuttu menestymisen kulttuurin puutteesta. Se loistaa tipotiessään tälläkin hetkellä, mutta on uskottava, että se rakentuu hiljalleen. Monipuolinen keskustelu ja kirjoittaminen ovat menestymisen kulttuurin rakennuspalasia. Eivät yhtä konkreettisia kuin vastustamattoman laukauksen ampuminen tai huipputorjunnan tekeminen, mutta niinhän sanotaan, että jääkiekkokin on yhtä paljon kiinni niin henkimaailman asioista, kuin taidostakin. Siinä kohtaa tarvitaan myös jääkiekkoyleisön rakentavaa suhtautumista peliin. Miten arvostamme hyviä suorituksia ja miten vaadimme huonon tilalle parempaa? Miten käsittelemme kesken olevia prosesseja, miten arvioimme valmiita tuotoksia? Miten ylipäätään tunnistamme hyvän ja huonon, keskeneräisen ja valmiin toisistaan? Ilman syvällistä keskustelua Lahteen tuskin pääsee syntymään pysyvää menestymisen kulttuuriakaan. Siihen ajatteluun halusin blogissa ja tässä kolumnissa kantaa korteni kekoon. Pelicans-päävalmentaja Tomi Lämsä istuu kenties tärkeimmällä pallilla lahtelaisen jääkiekkobuumin palauttamisen kannalta. Hänelle olisi sarjasijoituksen puolesta kohtalaisen helppoa vaatia pikaisia potkuja, mutta johtaisiko se Pelicansin kokonaiskuvassa mihinkään? Seura on tullut tunnetuksi maltillisesta linjastaan ja valmentamiselle suosiollisesta ympäristöstä, se onkin ainoa oikea lähtökohta menestyksen rakentamiseen. Mutinat vain pois ja kohti ensi kautta. Jääkiekon yleisen alakulon syyt taasen on pureskeltu tämän kauden aikana moneen kertaan. Tässä kohtaa kaikkien toimijoiden pitäisi kuitenkin jo ankarasti miettiä korjausliikkeitä tulevaisuuteen. Ottelutapahtuma pitäisi nostaa television ääreen passivoitumista houkuttelevammaksi ja hintataso laskea yleistä talouskehitystä vastaavaksi. Kaukalossa pitäisi minimoida turhien pelikatkojen ja muiden haittatekijöiden vaikutukset pelin viihdearvoon. 16 Lahti Liikkuu - nro 3 Koko Pelicans-henki pitäisi osata kiteyttää ja konkretisoida vahvemmin lahtelaisten sielunmaisemaan. Lista on pitkä, kun yhtäkkiä katsomot eivät enää täytykään automaattisesti. Kädessäsi olevan Lahti Liikkuu -lehden muodostumista on ollut mielenkiintoista seurata sivusta. Se tuo jälleen yhden vaihtoehtoisen ja uuden näkökulman lahtelaiseen urheilukeskusteluun. Täysien katsomoiden ohella se on yksi niitä kunnon urheilukaupungin merkkejä. Aatu Raninen Kirjoittaja on suositun Kiekkoaktivisti-blogin pitäjä www.kiekkoaktivisti.fi Rakkaudesta lajiin – kentällä ja vaihtopenkin takana Kiekkoreippaassa valmentavat niin isät kuin ammattilaiset Teksti: Samu Saatsi Kuvat: Janita Onnelainen Launeen SOL-areenalla pyörii talven aikana viikosta toiseen kaikenkokoisia jääkiekkojunioreita. Harjoitus- ja pelipäiviä puskee jokaiselle hikipäisenä tahkoavalle juniorille vuoden aikana monia kymmeniä, jopa satoja. T ällä kertaa tavallisen tammikuun keskiviikon harjoituspäivän alkuun Kiekkoreippaan E2-junioreiden valmentaja Keimo Rasikannas ja Suomen jääkiekkoliiton nimeämä Päijät-Hämeen alueen seurojen taitovalmentaja Markus Juurikkala istahtavat jäähallin kahvion pöytään kertomaan juniorivalmennuksesta Lahdessa. Miesten taustalta löytyy paljon samaa, mutta tärkein vivahdeero löytyy siitä, miten miehet ovat päätyneet vaihtopenkin taakse. – Oma poika aloitti 5-vuotiaana jääkiekon ja minut houkuteltiin siten mukaan touhuun. Vanhemmuus vei mukanaan näihin hommiin ja onhan täällä hallilla mukava olla mukana, Rasikannas kertoo. – Itse menin Vierumäelle kouluttautumaan liikunnanohjaajaksi jääkiekkovalmennukseen painottuen. Valmensin vuoden kotikaupungissani Heinolassa, jonka jälkeen menin suorittamaan työharjoitteluvuoteni valmentajaksi Itävaltaan. Tämän jälkeen palasin Heinolaan valmennuspäälliköksi pariksi vuodeksi ja nyt olen toista vuotta taitovalmentajan työssä, Juurikkala luettelee. Molemmat miehet nostavat rakkauden lajia kohtaan ensimmäiseksi asiaksi, joka ajoi valmennushommiin. Myös lasten ja nuorten kanssa toimiminen on kummallekkin mieluinen asia. Valmentajan työn kautta he saavat jatkaa jääkiekon kanssa toimimista toisella tavalla oman harrastuksensa päättymisen jälkeen. Keimo Rasikannas valmentaa E2-junioreiden jääkiekkojoukkuetta, Markus Juurikkala puolestaan vastaa koko Kiekkoreippaan valmennustoiminnasta. Lahti Liikkuu - nro 3 17 Isävalmentajille korvaamatonta apua Varsinkin nuorimmissa junioriikäluokissa joukkueiden valmennus koostuu pääosin isävalmentajista. Rasikannas nostaa esiin taitovalmentaja Juurikkalan suuren työpanoksen ja ammattitaidon. Rasikankaan mukaan jääkiekkoliitto kouluttaa valmentajia hyvin ja tietoa löytyy myös isiltä, mutta taitovalmentajan päivittäinen tekeminen näkyy parhaiten junioreitten valmentamisessa. – Iso kiitos pitää antaa kaikille vanhemmille, jotka tekevät joukkueissa töitä. Osa saa tästä samalla tietyllä tavalla takaisin, löytäen tästä oman harrastuksensa, Juurikkala sanoo. – Mitä vanhempiin junnuihin mennään, sitä enemmän pyritään saada ammattitekijöitä. Ammattimaisuutta haluamme tottakai myös nuoremmissa junioreissa. Pyrimme käyttämään Vierumäkeä ja sen opiskelevia sekä valmistuvia opiskelijoita apunamme. B-junioreissa onkin joukkueilla jo päätoimiset valmentajat, hän jatkaa. Taitovalmentajan päivittäinen 18 Lahti Liikkuu - nro 3 työ on laajaa tekemistä ja osaamista vaativaa, sillä toimialueena ei ole pelkkä Kiekkoreipas, vaan myös muut alueen kiekkoseurat. Juurikkala kertoo kokevansa itsensä sekä junioreitten valmentajaksi, että valmentajien valmentajaksi. Portaittain toteuttaminen auttaa laajan tehtäväalueen kanssa. – Jos ajatellaan valmentamista, niin useimmiten on ettei isän ammattitaito yksin riitä tuomaan kaikkea junioreille. Nyt on saatu tällainen ammattitaito Markuksen myötä mukaan, niin se on helpottanut meidän isävalmentajien tehtävää kehittää poikia pelaajina paremmin, Rasikannas toteaa. – Tässä roolissa oppii itse myös väkisinkin. Liiton puolesta koulutuksia on järjestetty hyvin. Meillä E2-junioreissa on tällä hetkellä sen verran hyvin toimiva valmennusporukka, että pystymme myös jakamaan oppia. Eli joku käy tietyssä koulutuksessa ja tuo tiedon sekä opin sieltä meille, ja joku toinen käy toisessa ja hoitaa oman vastuualueensa siellä. Koko porukka tykkää tehdä tätä hommaa, Rasikannas kehuu. Jääkiekon kallius osittain harhaanjohtavaa Harrastuksista ja harrastamisesta puhuttaessa nousee aina esiin raha. Paljon maksaa, mitä maksaa ja mistä maksetaan. Varsinkin jääkiekon kohdalla on paljon puitu lajin harrastamisen olevan liian korkeakuluista. Juurikkala ja Rasikannas eivät täysin allekirjoita kyseistä väitettä. – Mielestäni koko kyseinen rahakysymys on vähän harhaanjohtava. Kilpaileminen jääkiekossa, niin kuin monessa muussa lajissa, voi olla kallista, mutta sen harrastaminen seurassa onnistuu muutamalla sadalla eurolla. Meillä se onnistuu Hoppy Hockeyharrastekiekon kautta, muilla seuroilla jonkun muun vastaavan kautta, Juurikkala kertoo. – Lahden alueesta puhuttaessa voidaan heittää hieman palloa vanhemmille myös. Täällä toimivasta Urheilupörssistä löytyy varusteita sopivaan hintaan ja jääkiekkoa pelanneiden tai edelleen pelaavien tuttujen kautta varusteita löytää myös. Aina ei tarvitse olla ne uusimmat, hienoimmat ja kalleimmat varusteet. Jokainen pystyy yhtä hyvin pelaamaan vaikka olisi vähän halvemmat varusteet, hän toteaa. Seura- ja liittotasoilla tehdään jatkuvasti töitä sen eteen, ettei raha olisi liian suuri kysymys siinä, voiko lapset viedä jääkiekon pariin. Matkustaminen on isoimmassa kuvassa suurin rahasyöppö. Juurikkala kertoo, että jääkiekkoliiton suunnalta on pyritty myös karsimaan nuorimpien junioreiden pelimatkojen pituuksia. – Meidän joukkueemme pisin pelimatka on Tampereelle, Rasikannas kertoo esimerkiksi. Hän ei itse koe lapsensa harrastuksen tuomia maksuja mahdottomiksi. – En ole itse ainakaan kokenut tätä kovin kalliiksi. Vaikka pojat kasvavat, kasvavat he ryppäissä, joten aika pitkään varusteiden käyttöajat riittävät. Oma poikani on todennut, että käytetyt varusteet ovat välillä jopa hieman parempia kuin uudet. – Pääasia on, että poika harrastaa. Sen myötä jättää jotain omia huveja pois, Rasikannas ynnää. Ilo tärkeänä asiana Lehtien otsikoihin nousevat yleensä yksittäistapaukset vanhemmista, jotka lastensa etuja ajaessaan menevät liian pitkälle, purkaen intohimoaan liian aggressiivisin tavoin. Tämänkaltaista käytöstä kumpikaan koutsikaksikosta ei ole joutunut kohtaamaan, eikä myöskään kuullut tapahtuneen. – Aina ääriesimerkit nousevat esiin ja niiden kautta leimataan useampia. Itse katselen täällä nöyrästi, kuinka iso osa vanhemmista täällä laittaa kaikkensa lastensa eteen. Minulle on jäänyt todella hyvä kuva lahtelaisista kiekkovanhemmista, Juurikkala kehuu. – Oman joukkueemme näkökulmasta asiat ovat menneet erinomaisesti. Täksi kaudeksi olemme saaneet palautteen kulkemaan oikeisiin kohtiin ja näin menee vielä paremmin. Pystymme Valmentajana parhaat fiilikset tulevat siitä, että pojat tykkäävät harrastaa ja vielä poistuvatkin hallilta iloisin mielin, Keimo Rasikannas toteaa. infoamaan vanhempia joukkueemme asioista, Rasikannas jatkaa. Ennen illan harjoituksiin siirtymistään herrat kertovat vielä, mitä he haluavat antaa juniorikiekkoilijoille omassa roolissaan. – Minä saan parhaat fiilikseni siitä, että pojat tykkäävät käydä täällä, tervehtivät, ovat iloisella päällä ja hallilta pois lähtiessään ovat edelleen hyvillä mielin. Ja tietysti peleissä se voittaminen on kiva juttu, itsellekin, Rasikannas sanoo. – Kun näen aitoa iloa tai sitä kun joku on oppinut jotain, on se minulle tärkeää. Kun näen joukkuehenkeä, yhteenkuuluvuutta ja mukaan heittäytymistä täällä, niin koen onnistuneeni, koska juuri niitä arvoja kuulutan, sekä haluan nähdä täällä, Juurikkala päättää. LL Lahti Liikkuu - nro 3 19 Pekka Pyykön tarina – maalinteon salaista reseptiä selvittämässä Teksti: Miko Heikkinen Kuvat: Joonas Survonen Pekka Pyykkö. Tavallinen suomalainen nimi, jonka taakse kätkeytyy tavallisen oloinen suomalainen mies. Suurelle yleisölle hän ei sano mitään, mutta hän omaa verrattain mielenkiintoiset juuret kuningaslajiin, eli jalkapalloon. O limme viime syksynä kannattajamatkalla Suomi – Kreikka -maaotteluun, kun tapasin Pekan ensimmäistä kertaa ja keskustelu ajautui luontevasti sen ympärille, mistä äijät tapaavat porukassa puhua – siis tietysti pallon ympärille. Tiesin vannoutuneena jalkapallofanaatikkona Pyykön nimen jo entuudestaan lahtelaisista jalkapalloympyröistä. Hän oli luonut uraa paikallisissa alasarjajoukkueissa armoitettuna maalitykkinä. Hänen tarinaansa en kuitenkaan tiennyt ja sen kuultuani olin vakuuttunut, että se pitää saattaa ainakin tämän lehden lukijoiden tietouteen. Minä olin valmis toimimaan sanansaattajana. Ensikosketus jalkapalloon ta20 Lahti Liikkuu - nro 3 pahtui jo varhain lapsuudessa. – Pelattiin paljon pihapelejä ja siinä oli meillä tiivis muutaman kaverin nippu. Itse tehtiin maalit ja pelattiin niihin pienellä porukalla. Milloin oli muutama ukko enemmän tai vähemmän, mutta aina pelattiin. Muistan, että joskus ala-asteen alkuaikoina olisin ollut vuoden jossain Kuusysin nappulakoulussa mukana, mutta se jäi kyllä. Ei vaan intoa riittänyt. Pihapelit pysyivät osana nuoren pojan koltiaisen elämää, mutta vasta aikuisuuden ja miehistymisen kynnyksellä se tuli vahvemmin mukaan. – Yksi tuttu pyysi minua mukaan Kortteliliigaan pienjoukkuepeleihin. Pari vuotta pelattiin ja sitten tuli armeija-aika. Armei- jassa oli hyvää aikaa mietiskellä näitä asioita. Tuli mieleen, että jos pääsisi kokeilemaan jonnekin, missä treenattaisiin ja pelattaisiinkin. Oikeastaan tuon velipojan (Jukka Pyykkö) kautta, joka aikanaan pelasi kakkosessa ja kolmosessa. Se järkkäsi ja sanoi, että mene City Starsin mukaan. City Starsin kautta Nastolaan – Siellä oli hyvä valmennus. Leppäkynnäksen Mika veti sitä hommaa silloin. Silloin City Stars pelasi nelosessa. Eihän siinä paljon tullut peliaikaa, olin vielä ihan raakile. Se oli sitä pihapeli kokemusta mitä oli ja kyllähän ne sitten sen näki. Tykkäsin touhusta ja sitä melkein jo kiitti treenien jälkeen valmentajaa, että kiva kun pääsi olemaan mukana. City Starsilla kulki hyvin tuohon aikaan ja heti Pyykön ensimmäisellä kaudella sarjaporras vaihtui ylempään. – Se nelosen kausi, mehän noustiin heti sillä kaudella kolmoseen. Systeemit muuttuivat, sinne tuli vähän rahoitusta taustalle. Mukaan tuli vanhoja lahtelaisia junnukoulun käyneitä kavereita, jotka olivat pelanneet kakkosta ja jopa ykköstä. Tiesin, ettei tässä hirveästi ole peliaikaa luvassa. Koko talven kuitenkin treenasin siellä. Se oli muutamaa viikkoa ennen kuin sarjakaudet alkoi niin ”Lepi” tuli sanomaan, että hyvä jos löydät jonkun muun paikan missä pääset pelaamaan. Voi olla aika tiukassa, että pääset pelaamaan täällä. Pyykkö onnistuttiin houkuttelemaan Nastolan Nasevan joukkueeseen. – Se ei ollut lähellekään yhtä tasokas porukka, se pelasi kolmosta. Se lähti menemään alusta asti hemmetin hyvin. Pelasin, mitä paikkaa sattuu. Nastolan tyylisissä joukkueissa katsotaan pelipäivän aamuna, että ketä sattuu olemaan paikalla ja viskotaan niitä äijiä sitten pelaamaan eri pelipaikoille. Itseluottamus nousi, kun pääsi pelaamaan, se oli tärkein juttu siellä. Kolme tai neljä vuotta siellä sitten vierähti. Joukkue tippui neloseen ja päätin, että en enää neloseen lähde. Heti tuli City Starsista kiinnostusta, kun Nastolassa olin onnistunut. Jantusen Pertti aloitti valmentajana siellä ja se laittoi minut saman tien kärkeen. Siitä asti se onkin mennyt siellä hyökkäyspäässä. Jalkapallon taktinen puoli ei tuottanut ongelmia Pyykölle, vaikka hän oli ”itseoppinut” pelaaja. – Nastolassa joutui itse opettelemaan ja miettimään. Siellä oli aika simppeleitä kuvioita, ”pelataan sieltä kautta” jne. Siellä ei hirveästi mietitty variaatioita. Kokeneiden pelaajien kanssa käytiin ottaa oluet pelin jälkeen ja käytiin peliä läpi, että mikä meni pieleen ja mikä meni hyvin. – City Starsissa pystyi sisäistämään aika nopeasti asiat ja tiesi, miten valmentaja haluaa pelaavan. Sitten sai peliaikaakin. Jos olisit ihan eri pelikirjalla, niin kyllä se laittaisi johonkin muualle miettimään. Pyykkö antaa raippaa modernille jalkapallolle. – En tiedä nykytouhusta sitten, se ajetaan vähän liian tiukkaan muottiin. Siitä puuttuu se tietty luovuus. Se avarsi ainakin minua, kun Nastolassa pääsi vähän soveltamaan, eikä tuomittu siitä. Sieltä tuli vaan, että anna mennä vaan ja tee mitä mieleen tulee. Modernit valmentajat perustavat valmennusfilosofiansa yksilökeskeiseen johtamiseen, jos- sa valmentaja on pelaajia varten, eikä toisinpäin. Vanhan koulukunnan valmentajat olivat keskimäärin tässä eri maata, eikä alasarjoissa valmennusvastuuta kantavilla henkilöillä välttämättä ole edes riittävää kompetenssia tai mielenkiintoa antaa yksilölle tarkkaa palautetta valmennettaviensa edesottamuksistaan. Palautteen antaminen on Pyykön mielestä ehdoton edellytys yksilön kehittymiselle. – Yksi juttu on tämä palautteen antaminen, mitä ihmettelin paljon. Sitä ei tullut valmentajalta, eikä sitä pyyntöä tullut pelaajienkaan puolelta. Kahdenkeskeisiä palavereita, niitä tarvittaisiin enemmän. Yksilöt oppisivat tietämään enemmän omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan. Maalinteko Maalinteko on kenties jalkapallossa vaikein yksittäinen suorite. Maalinteon jalon taidon hallitsevat pelaajat eivät jää koskaan työttömiksi. Heitä ei yksinkertaisesti ole koskaan liikaa. Missään. Välillä tuntuu, että Pohjolan perukoilla asustelevalle Suomen kansalle ei ole juuri maalintekogeenejä suotu. Suomen hyökkääjätilanne on ollut jo pitkään heikon ja katastrofaalisen välimaastossa. Joel Pohjanpalon kaltaiset yksilöt antavat hieman toivoa paremmasta. Onko maalintekotaito synnynnäistä vai voiko sen opetella kuka tahansa? Pyykkö vastaa tähän kokemuksen syvällä rintaäänellä. – Osittain luontaistakin se oli. Opettelin lukemaan peliä ja hakemaan tilanteita, mihin se pallo voisi tulla. Mihin maalinteko perustuu, on halu ja tahto tehdä se maali. Pitää olla hyvässä kunnossa, että jaksat tehdä töitä se maalin eteen, ja sitten pitää olla se tappamisentahto, että kun saat sen paikan, niin olet ensimmäisenä iskemässä sen pallon reppuun. Kyllä se tahdosta lähtee. Nuorille maalintekijöille Pyykkö antaa pari vinkkiä. – Ensinnäkin kuntopuoli. Pitää Pekka Pyykkö on luonut uraa paikallisissa alasarjajoukkueissa armoitettuna maalitykkinä. olla riittävä vire, että väsyneenäkin pystyt tekemään maalin. Kyllähän yksinkertaisuus on siinäkin kaunista. Opettelee ensin laittamaan pallon alakulmiin. Tai ylipäätään ensimmäisenä, että pistät sen maalivahdin ohi. Katsoin nuoria pelaajia, niin tuntui, että ensin piti opetella kaikki jipot ja kikat, nikkailut ja nakkailut ja että pitäisi aina laittaa se sinne yläputken alle. Hakea sitä euromaalia. Tyylillä ei ole mitään väliä, kunhan pallo menee pussiin. Monet huippu-urheilijat valmentavat itseään tuleviin koitoksiin mielikuvaharjoitusten avulla. Näitä harjoitteita toteutti myös Pyykkö. – Tein vanhemmallakin iällä pallon kanssa mielikuvaharjoituksia. Puolustus, pikku siirto ja mihin ammun sen pallon. Oppii näkemään, mihin maalivahdin on vaikea päästä. Se siirtyy luontevasti peliinkin. Ei se maalinteko niin vaikeaa ole loppupelissä, kun sen sisäistää. Ne ovat pienistä asioista kiinni. Samat lainalaisuudet siinä koko ajan on. Veskari pystyy tiettyyn ja puolustus reagoi pääsääntöisesti samalla tavalla. Ei siihen oikotietä ole. – Tietysti paljon se on myös itseluottamuksesta kiinni. Kun saat sen pään auki, niin kaikki menee ja kaikki on helppoa. Nuori pelaaja menee henkisesti helposti kipsiin, kun ei kahteen tai kolmeen peliin tule mitään. Siihen on vanha sanonta olemassa, että niin kauan kuin on paikkoja, kyllä se jossain vaiheessa tulee. Silloin pitää vaan tehdä nöyremmin töitä ja yksinkertaistaa hommaa vaan. Ei kiitos FC Lahdelle Pyykkö sai vuonna 2007 mahdollisuuden päästä harjoittelemaan kaupungin ykkösseuran eli FC Lahden kanssa. Pyykkö kieltäytyi seireeninkutsusta. Syy on melko luonteva, mutta samalla valitettava. Aikaa jalkapallolle ei riittänyt siviilielämän kiireistä johtuen. – Rupesi olemaan ikää sen verran, että laskin että on nuorempien aika näyttää eikä minulla ole niin paljon annettavaa. Ajatukset olivat jo lähteneet keskittymään siviili- ja työelämän puolelle. Päätöstä Pyykkö ei omien sanojensa mukaan ole katunut. – Ei ole kaduttanut yhtään. Olen tosi tyytyväinen, että olen ylipäätään ikinä aloittanut jalkapallon ja olemaan noinkin hienossa porukassa. Siellä on monia Lahti Liikkuu - nro 3 21 hienoja pelaajia joita on tullut kohdattua, joko samalla puolella tai vastustajalla. Alasarjoja kolunnut Pyykkö ei ole päässyt nostamaan Mestareiden liigan kannua, mutta hienoja muistoja hänelle on kertynyt siitä huolimatta. – Nousu City Starsin kanssa kolmosesta kakkoseen. Oltiin monta kertaa siinä kynnyksellä. Sitten kun se lopulta tuli niin se oli yksi hienoimpia juttuja. Suomen Cupin pikkufinaalit, niitä kolme kertaa tahkottiin ja viimeisellä kerralla se voitettiinkin. – Pikkufinaaleihin liittyen, silloin palkittiin paras kolmosen joukkue, joka oli menestynyt Suomen Cupissa. Pääsimme osallistumaan viikon mittaiselle peliturneelle Pohjois-Irlannissa Belfastissa, nimeltään Regionals Cup. Siellä pelattiin Skotlannin, P-Irlannin ja Latvian joukkueita vastaan. Kiva, että pääsi kokemaan ja kaikki kulut maksettiin. Pärjättiinkin siellä hyvin, kaksi tasan ja yksi voitettiin. Myös henkilökohtaisesti meni hyvin, taisin voittaa maalipörssin. – Pystyy tässä amatöörisarjas- sakin näkemään kaikenlaista. Ei tarvitse aina olla HJK:ssa, että pääsee Eurooppaan. Nimikirjoituksia Pyykkö ei liiemmin päässyt raapustelemaan. – Yksittäisiä. Nappuloita tuli joskus pelin jälkeen pyytämään. Ei ole jonoksi asti ollut. Valmentaminen ei houkuta - vielä Suomalaisen jalkapallon tila puhuttaa laji-ihmisten keskuudessa. Pyykkö näkee valoa tunnelin päässä. – Siinä on hyvää tekemistä. Liiga menee oikeaan suuntaan. Näen siellä valonpilkahduksia, on keskitytty oikeisiin asioihin. Ilmassa on aitoa halua kehittyä ja viedä liigaa eteenpäin. Hyvä asia, että entisiä liigapelaajia on tullut taustavalmentajiksi. Niillä on erilainen näkemys, että miten pitää kehittää. Rahoituspuoli tietysti huolestuttaa monia, jostain pitää saada tukijoita ja yhteistyökumppaneita paremmin mukaan touhuun. Töitähän se vaatii pirusti, mutta sitä vartenhan siellä on varmaan oikeat tekijät. Pekka Pyykön omat pelit jatkuvat Nastolassa ensi kaudella. – Tykkään lajista ja olen niin kauan mukana, kun porukka huolii mukaan. Itse koen sen ennemminkin kuntoilu- ja harrastemielessä. Ei siinä ole enää sellaista poltetta ja haastetta. Aina kun kentälle mennään, niin siellä unohtuu kaikki muut. Harrastus on hyvää vastapainoa työelämään ja muuhun. Aina siellä kaikki laitetaan likoon. Suomalainen juniorijalkapallo kaipaisi osaavia valmentajia, mutta suomalainen juniorityö ei näillä näkymin saa Pyyköstä sellaista. – Ei. Ehkä se kipinä voi tulla myöhemmällä iällä. Lapsista ei sitten tiedä, että haluavatko ryhtyä pelaamaan jalkapalloa. Se monesti vetää vanhemmankin touhuun mukaan. Mikä teki tästä Pekka Pyykön tarinasta, joka ei sisältänyt liiemmälti glamouria tai palkintoja, kertomisen arvoisen? Tarinan opetus on näin sanansaattajan mielestä se, että raa´alla työnteolla voi saavuttaa määränpäänsä. Oli se määränpää Kortteliliigan maalikuninkuus tai maajoukkue. Tämän voi ulottaa myös jalkapallon ulkopuolelle. Jokaisella lienee jonkinlainen unelma, jonka toivoo salaa tai vähemmän salaa saavuttavansa. Tavoittele niitä. Pyykkö on oiva malliesimerkki henkilöstä, josta heijastuu työnteonkulttuurin hedelmät. Mies seisoo vahvasti omilla jaloillaan, onnellisena ja paljon kokeneena. Sivusin samaa aihetta aiemmassa jutussani lehden viime painoksessa, johon olin haastattelut Loorents Hertsiä (exFC Lahti, nyk. VPS). Jos me suomalaiset emme muka osaa maaleja tehdä, työnteon päälle me tajuamme. Siinä lienee maalinteon ”salaisuuskin”. Jos joku nykyinen juniori luki tarkasti, niin jutusta saattoi poimia yhden tärkeän ja pitkälle kantavan vinkin. Maalinteon taito ei ole synnynnäistä, vaikka niin saatetaan väittää. Se opitaan ja kun suoritteet tulevat selkärangasta, se on luontaista. Kansalaisuudella ei ole väliä. Tarvitset vain pallon, maalikehikot ja vilkkaan mielikuvituksen. Äläkä unohda toistoja. Niitä tarvitaan paljon. LL Pekka Pyykön jalkapallon ulkopuolinen ura on edennyt varastohommista myyntiryhmän johtoon. ”Samalla kaavalla menty kuin jalkapallohommissa, olen tehnyt paljon töitä ja onnistumiset ovat ruokkineet lisää onnistumisia”, Pyykkö toteaa. 22 Lahti Liikkuu - nro 3 Lahti Liikkuu - nro 3 23 LAHTI Liikuntapalvelut Terveysliikunnan toimenpideohjelma 2015–2020 Teksti: Hanna Heikkinen Liikunta on osa terveyden edistämistä ja kuuluu keskeisenä osana kuntien hyvinvointipolitiikkaa. Lahden kaupungin liikuntapalveluissa on valmisteilla uusi terveysliikunnan toimenpideohjelma, jossa esitetään tavoitteet terveysliikunnan kehittämiseksi Lahdessa ja toimenpiteet joilla luodaan kuntalaisille parhaat mahdolliset edellytykset liikkua terveyden kannalta riittävästi. L ahden kaupungissa on laadittu terveysliikunnan strategia vuonna 2007. Terveysliikunnan toimenpideohjelma 2015–2020 on ajankohtaistettu vastaamaan nykyhetken tarpeita ja kaupungin strategian tavoitteita. Terveysliikunnan toimenpideohjelma pohjautuu valtakunnallisiin linjauksiin. Lahden kaupungin linjauksiksi on valittu arjen istumisen vähentyminen elämänkulussa, liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä ja liikunnan aseman vahvistaminen yhteistyöllä. Liikkumaton elämäntapa on yleistynyt kaikissa länsimaissa Fyysiseen passiivisuuteen sosiaalistuminen alkaa jo varhaisessa lapsuudessa. Viimeaikaisten tutkimukset ovat osoittaneet liiallisen istumisen olevan itsenäinen, liikuntaharrastamisesta riippumaton terveyden riskitekijä. Suomessa kaikissa ikäryhmissä istutaan liikaa. Arvioiden mukaan keskiverto aikuinen viettää 50–70 prosenttia ajastaan istuen. Tähän ratkaisu on toimintakulttuurin muuttaminen toiminnallisemmaksi. Kolmen vuoden ikä näyttää olevan merkittävä varhaislapsuuden ajankohta, jolloin tapa olla ja elää alkaa asettua uomiinsa. Jyväskylän yliopistossa tehty24 Lahti Liikkuu - nro 3 jen uusien tutkimusten mukaan on aika luopua siitä harhakuvitelmasta, jonka mukaan ”lapset liikkuvat aina”. Lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodeissa on erittäin kevyttä. Lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan harrastamisen määrä on kasvanut edellisistä vuosikymmenistä, mutta lapset ovat silti huonokuntoisempia ja lihavampia kuin aikaisemmin. Tähän syynä on arkipäivien fyysisen aktiivisuuden, ulkoilun ja perinteisten pihaleikkien vähentyminen. Liikunnalla on oikein toteutettuna runsaasti mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteiskunnan muuttumisen myötä työ- ja arkiliikunnan tiedetään vähentyneen. Tutkimusten mukaan suomalaisista työikäisistä vain vähän yli 10 prosenttia liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti. Viidennes työikäisistä ei liiku juuri lainkaan. Terveysliikunta on keskeinen tekijä työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja lisääjänä. Liikunta vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, mielialaan, unenlaatuun ja ennaltaehkäisevästi moniin kansansairauksiimme. Uusien tutkimusten mukaan vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti. Ikääntyneitä tulee rohkaista huolehtimaan omasta fyysisestä kunnostaan läpi elämän, joka on arkipäivän edellytys. Kaatuminen voi merkitä iäkkäälle itsenäisen toimintakyvyn menetystä ja joutumista pysyvään laitoshoitoon. Kaatumisia pystytään ennaltaehkäisemään fyysisen kunnon ja tasapainon harjoittelulla. Ikäihmiset sietävät ja tarvitsevat raskaampaa liikuntaa kuin yleensä ajatellaan. Toimenpideohjelma valmistuu vuoden 2015 alussa ja on tämän jälkeen luettavissa Lahden kaupungin liikuntapalveluiden internetsivuilta. LL Arvioiden mukaan keskiverto aikuinen viettää 50–70 prosenttia ajastaan istuen. Tähän ratkaisu on toimintakulttuurin muuttaminen toiminnallisemmaksi. LAHTI Liikuntapalvelut Uutta Urheilukeskuksessa Teksti: Inkeri Määttä Lahden urheilukeskuksessa tapahtuu! Ajoittain enemmän rakennustyömaata muistuttava alue mahdollistaa koko ajan kuitenkin myös aktiivisen liikkumisen. Alueella on meneillään seuraavia toimenpiteitä: Suurhallikortti – kausikortti Suurhalliin • Stadionin pääkatsomorakennuksessa vahvistetaan kantavat rakenteet, uusitaan vesikate, korjataan kattorakenteet ja sisäilmaongelmat sekä lisätään sähkö- ja tietoliikennekapasiteettia. Työ valmistuu syksyllä 2015, mutta on väliaikaiskäytössä osittain tapahtumakohtaisesti. • Vanha latusilta korjataan talvelle 2015, uusi tulossa 2016. • Mäkimonttuun on tehty kiinteät turva-aidat. • Tuomaritorni rakennetaan kokonaan uudestaan. • Kuuluisaan j-mutkaan tehdään levennys, minkä avulla mutka on paremmin hiihdettävissä. • Lumetusjärjestelmä uusitaan tehokkaammaksi. • Sprinttiladulle lisätään nousu Karpalon päähän ja j-mutkaan eli lisätään reittiin korkeuseroa. Aktiiviliikkujan kannattaa hankkia kausikortti Suurhalliin. Kortinhaltijalla on oikeus käyttää kortin voimassaoloaikana hallin eri liikuntatiloja, kuten esimerkiksi kuntosalia, kun käytettävässä tilassa ei ole varattua vuoroa. Kortti täytyy olla aina mukana, kun käytetään Suurhallin tiloja. Voimassaoleva kortti on näytettävä henkilökunnalle siitä kysyttäessä. Kortinhaltijan tulee noudattaa yleisiä järjestyssääntöjä ja hallihenkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Kortti on henkilökohtainen ja väärinkäytöksistä kortti voidaan mitätöidä. Kortti on voimassa 1.1.2015 – 31.12.2015. Korttien hinnat: Alle 18-v ja Urheiluakatemian urheilijat 70 € ja kaikki muut 120 €. Kortteja voi tilata liikuntasihteeri Jari Puikkoselta. Hankkeiden rakennuttajana on Lahden Tilakeskus. Liikuntapalveluiden toimisto on muuttanut väistötiloihin, Urheilukeskuksen pääkatsomorakennuksen peruskorjauksen ajaksi syksyyn 2015 saakka. Liikuntapalveluiden toimisto löytyy pääkatsomoremontin aikana stadionin ns. Klubirakennuksesta, Satamaradanpolulta. Tervetuloa käymään! LL Lahden Urheilu- ja messukeskus on upea kokonaisuus Lahden Urheilu- ja messukeskuksen kiinteistökokonaisuus muodostuu Suurhallista, Salpausselkä Hallista, Lahti Hallista ja Vesijärvi Hallista. Urheilun pääareena Suurhalli voidaan jakaa kahteen erilliseen tilaan; Treeniin ja Areenaan. Siirtokentät ja -katsomot palvelevat monien lajien harrastajia. Isompia tapahtumia varten myös Vesijärvi Halli sekä Lahti Halli voidaan muuntaa urheiluareenoiksi. Lahden Hallit Oy omistaa ja hallinnoi kiinteistöjä, joiden pääkäyttäjinä toimivat Lahden kaupungin liikuntatoimi ja Lahden Messut Oy. Mistä löydät Liikuntapalveluiden väen? Lahti Liikkuu - nro 3 25 Kouvojen Tuomas Hirvonen on asettunut puolustamaan Namikan Ilkka Vuorta. Palloscreeni on yleinen keino tilanteen purkamiseen ja Hirvosen karistamiseen kannoilta. Screeneistä donkkeihin – esittelyssä koripalloilun lyhyt oppimäärä Teksti: Jyrki Pyykkönen Kuvat: Jukka Kinnunen Vauhdikkaan koripallon seuraaminen on viihdyttävää ilman erityistä lajituntemustakin, mutta sääntöjen, tilastoinnin sekä taktiikan yksityiskohdat tekevät siitä vielä entistäkin mielenkiintoisempaa. Tässä artikkelissa 15 vuotta koripallon parissa aktiivisesti toiminut Jyrki Pyykkönen esittelee koripallon keskeiset hyökkäys- ja puolustustaktiikat sekä muutamia muita pelin kannalta olennaisia asioita. Tervetuloa Lahti Liikkuu -lehden koripallokouluun! Y ksi koripallon hienouksista on puolustuksen ja hyökkäyksen lähes täydellinen tasapaino. Kun hyökkäävä joukkue onnistuu melkein joka toisessa korintekoyrityksessään, niin vastaavasti puolustava joukkue estää korin yhtä usein. Hyökkäämisen perusta ovat screenit, joissa pelaaja asettuu seisomaan joukkuekaveriaan varti26 Lahti Liikkuu - nro 3 oivan puolustajan tielle niin, ettei puolustaja pääse liikkumaan screenin tekijän suuntaan. Seisomalla hankaloitetaan puolustamista niin, että joukkuekaveri pääsee eroon puolustajasta. Ajoitus on tärkeää, koska screenin tekijä ei saa liikkua screenissä. Screeni voidaan tehdä myös pallottomalle joukkuekaverille. Sentterit ovat yleensä hyviä tekemään screenejä. Kun Namikan Ryan Wright asettuu palloa kuljettavaa Ilkka Vuorta vartioivan puolustajan juoksureitille, pysähtyy puolustaja kuin seinään ja Vuori vapautuu vartijastaan. Kolme peruskuviota Usein tilanne jatkuu tästä pick and roll -kuviolla. Wright tekee screenin (=pick) lähellä kolmen pisteen kaarta, vapauttaa Vuoren hetkeksi vartijastaan ja liikkuu itse välittömästi kohti koria (=roll). Hän pitää samanaikaisesti screeniin jääneen pelaajan takanaan ja vapautuu vastaanottamaan syötön, ellei Vuori itse pääse ajamaan korille. Namikan laiturit ovat hyviä heittäjiä ja se avaa mahdollisuu- den pelata palloscreenillä toinen kuvio, jonka nimi on pick and pop. Esimerkkinä tästä on se, kun laituri Matias Ojala asettaa screenin Vuorelle, joka kuljettaa pallon Ojalan selän takaa kohti koria. Jos molempien puolustajat liikkuvat kohti koria, Ojala ponnahtaakin (=pop) toiseen suuntaan ja saa usein kaaren takaa vapaan kolmospaikan. Kolmas peruskuvioista on niin kutsuttu sisään-ulos -peli. Pallo yritetään saada syöttämällä tai kuljettamalla ensin lähelle koria, ja jos puolustus estää korin lähietäisyydeltä, pallo syötetään ulos kolmen pisteen kaarella odottavalle heittäjälle. Sama toistetaan tarvittaessa useamman kerran. Kolmen pisteen heitot levittävät puolustusta Nopeat hyökkäykset ja kaukoheitot ovat aseita, joilla jokainen joukkue yrittää horjuttaa vastustajan puolustusta. Kun hyökkäys tuodaan vauhdilla ylös, ei puolustus ehdi ryhmittyä. Onnistuneet kolmen pisteen heitot taas harventavat puolustusta laajemmalle, kun pelkkä korin alustan varjelu ei riitä. Huippupelaajat heittävät kolmen pisteen heitot 40 %, kahden pisteen heitot 60 % ja vapaaheitot 80 % tarkkuudella. Tilastojen mukaan Namikan parhaat kolmostykit ovat olleet Vesa Mäkäläinen (40,4 %), Ilkka Vuori (39,4 %) ja Matias Ojala (35,8 %). Kakkosissa parhaiten ovat osuneet Kevin Tiggs (56 %), Ryan Wright (55,6 %) ja David Gonzalvez (54,9 %). Vapaaheitot ovat yksi Namikan heikkous, sillä niissä joukkue on osunut vain 64,2 % tarkkuudella, parhaana Gonzalvez (76,1 %). Puolustus: miesvartiointi tai paikka Tavallisin puolustusmuoto on miesvartiointi, jossa jokainen puolustaja vartioi yhtä vastapuolen pelaajaa. Toinen mahdollisuus on paikkapuolustus, jossa Koripallossa noin puolet heitoista menee ohi, joten levypallojen poimimisella ja niistä saatavilla uusilla yrityksillä on iso vaikutus ottelun kulkuun. yritetään estää korintekoyritykset sovitulta alueelta. Teoriassa miesvartiointi tehoaa heittojoukkueeseen, paikkapuolustus korille pyrkivään. Namika puolustaa erinomaisesti ja sitä vastaan on tehty vähiten pisteitä, noin 75 per ottelu. Namikan vastustajat saavat keskimääräistä vähemmän kolmosia ja pääsevät tavallista harvemmin vapaaheittoviivalle. Puolustamisen keinoja ovat myös niin sanottu apupuolustus ja prässi. Apupuolustuksessa lähellä oleva pelaaja auttaa joukkuekaveriaan jättämällä oman vartioitavansa hetkeksi esimerkiksi läpiajotilanteessa. Tuplauksessa kaksi pelaaja vartioi yhtä estäen häntä saamasta palloa tai tekemästä koria, useimmiten korin läheisyydessä. Prässissä puolustetaan koko kentän alueella, eikä valuta suosiolla puolustamaan omaan kenttäpäätyyn. Usein prässäävä joukkue pyrkii trappaamaan (engl. trap) eli ohjaamaan pallollisen Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito Manuaalinen terapia funktionaalinen ravitsemusneuvonta • TNS-hoidot • Valohoidot • Lihastasapainon kartoitus • Kinesioteippaukset www.bodysseia .fi Lahti Liikkuu - nro 3 27 pelaajan pelialueen laitaan ja iskemään sitten 2-3 pelaajan voimin sulkemalla etenemistien ja syöttömahdollisuudet. Prässi tuottaa usein pallonmenetyksiä hyökkääjille. Hyvä joukkue menettää pallon keskimäärin alle 10 kertaa pelin aikana. Namikalla luku 16,8, joka on liikaa. Riistoja Namikalla on saanut 6,1, mutta niitä voisi olla enemmänkin. Namikan pallorosvo on Gonzalvez, jolla on tilillään 34 riistoa. Vuori on riistänyt 19 ja Mäkäläinen 15 kertaa. Menetyksiä on eniten Wrightilla (77), Gonzalvezilla (50) ja Mäkäläisellä (47). Myös screenin purkaminen on puolustuspelin perusasioita ja siihen on periaatteessa kolme mahdollisuutta. Jos puolustaja kiertää screenin, avautuu pallolliselle vapaa heittopaikka tai mahdollisuus ajaa korille riippuen siitä, kummalta puolelta puolustaja kiertää. Kolmas tapa on vaihtaa vartioitavaa pelaaja screenissä, mutta usein tämä johtaa siihen, että toinen tai molemmat puolustajat saavat ylivertaisen hyökkääjän puolustettavakseen. Pallollisen screeni on näennäisesti yksinkertainen hyökkäyskuvio, mutta se aiheuttaa puolustukselle suurta päänvaivaa. Levypallotkin voivat ratkaista pelin Sekä hyökkäys- että puolustuspelaamiseen kuuluu olennaisena levypallopeli. Koripallossa noin puolet heitoista menee ohi, joten ottelussa tulee kymmenittäin mahdollisuuksia poimia korirenkaasta pomppaava pallo omalle joukkueelle. Näin hyökkäävä joukkue saa uuden mahdollisuuden tai puolustava joukkue käännettyä pelin taas hyökkäykseen. Hyvät joukkueet voittavat puolustuskorillaan seitsemän levypalloa kymmenestä, erinomaiset kahdeksan. Hyvät pelaajat puolestaan kiskovat ottelukohtaiseksi keskiarvokseen yli kahdeksan levypalloa, huippupelaajat jopa 12 tai yli. Namika on hyvä levypallojoukkue, vaikka yksittäiset palaajat eivät loista aivan tilastojen kärjessä. Tehokkaimmin levypalloja poimivat Ryan Wright (keskiarvo 9,7) ja Vesa Mäkäläinen (7,0). Namika voittaa yli 72 % levypallokamppailusta puolustuskorillaan ja se antaa joukkueelle mahdollisuuden voittaa. Viisi eri pelipaikkaa Koripallo vaatii joukkueelta paljon erikoistaitoja ja ominaisuuksia, joten viisikossa on pelipaikoittain erikoistuneita pelaajia. Pelitaktiikassa pelaajat numeroidaan yhdestä viiteen. Puolustuksessa pelaajat vartioivat usein vastustajan saman pelipaikan pelaajia. • Paikat 1 ja 2: takamiehet. Ykkönen on pelitekijä ja kakkonen ns. heittävä takamies. Namikassa Ilkka Vuori on pelitekijä ja David Gonzalvez pelaa kumpaakin takamiespaikkaa. Pelintekijä tuo pallon hyökkäysalueelle ja viestii muille miten hyökkäys pelataan. Takamiehet osaavat tehdä korin heittämällä kaukaa tai ajamalla korille. He osaavat löytää myös palloa kuljettaessaan vapaan kanssapelaajan ja syöttää pallon varmasti hänelle. • Paikat 3 ja 4: laitahyökkääjät. Kolmonen on pieni ja nelonen iso laitahyökkääjä. Namikassa kolmosia ovat Matias Ojala ja Kevin Tiggs, nelosia Vesa Mäkäläinen ja Atte Perttu. Vesa Heinonen on listattu laituriksi, mutta pelaa useimmiten takamiehenä. Nelonen pelaa lähellä koreja ja on joukkueen voimanpesä korinaluskahinoissa. Levypallokamppailut sekä korinteko lähietäisyydeltä ovat perinteisesti nelosen tehtäviä, mutta nykyisin odotetaan myös neloselta kykyä heittää kolmen pisteen heittoja. Kolmonen on usein urheilullinen ja osaamiseltaan monipuolinen pelaaja, jonka rooli on sekoitus kakkosen ja nelosen tehtävistä. Pitää osata heittää kaukaa, ajaa korille isoja puolustajia vastaan, osallistua levypallopeliin ja juosta kovaa. • Paikka 5: sentteri. Viitospaikan pelaaja, keskushyökkääjä eli sentteri, on yleensä joukkueen pisin pelaaja. Namikan sentteri Ryan Wright on 206 cm. Tehtävät ovat kuin isolla laiturilla. Sentteri hyökkää usein selkä korille päin ja pyrkii saamaan puolustajan selkänsä taakse mahdollistaen syötöt itselleen. LL Pelitaktiikassa pelaajat numeroidaan yhdestä viiteen. Fakta: Korisliigassa lasketaan kaksi erikoistilastoa • TEHOTILASTOSSA lasketaan yhteen pelaajan onnistuneet suoritukset ja niistä vähennetään epäonnistuneet suoritukset. Erotuksena saadaan tehokkuus. Namikan tehokkaimpia ovat olleet Ryan Wright (16,6), Kevn Tiggs (15,4) ja Vesa Mäkäläinen (14,0). Korisliigan paremmuustilastoissa kaikki sijoittuvat kärkikolmannekseen. • PLUS-MIINUS -TILASTO kertoo, miten pistetilanne on kehittynyt pelaajan ollessa kentällä. On mahdollista, että pelaaja tekee 15 pistettä, mutta oma joukkue häviää 10 pistettä hänen ollessaan kentällä. Samassa ottelussa toinen pelaaja voi tehdä 5 pistettä, mutta oma joukkue voittaa 10 pistettä hänen ollessaan kentällä. Kumpaa pelaajaa joukkue tarvitsee enemmän? 28 Lahti Liikkuu - nro 3 1 2 5 4 3 Suonion valinnat Kuva: Janita Onnelainen Namika Lahden legenda Roope Suonio valitsee Korisliigan alkukauden tähdistöviisikon. 1 pieni takamies Teemu Rannikko, Joensuun Kataja Selkeä valinta ykköspaikalle. Maestro kantaa täyden vastuun Katajan hyökkäyksestä ja maagiset syötöt napsahtavat kanssapelaajien käsiin kerta toisensa jälkeen. Suurin kysymys kuuluu, jaksaako tänä vuonna ikämiesiän saavuttava taituri hurjia minuuttimääriä läpi koko pitkän kauden. Rannikkoa kannattaa mennä katsomaan vielä kun hän parketilla viilettää! Poikkeuksellinen pelaaja. Roope Suonio on uransa aikana mm. juhlinut koripallon Suomen mestaruutta Namika Lahden paidassa vuonna 2000. 4 iso laituri Vesa Mäkäläinen, Namika Lahti Tähän mennessä viisikko on rakennettu hyökkäyksen ehdoilla. Edellä mainitut herrat eivät ole varsinaisia puolustusspesialisteja, mutta Vesa Mäkäläinen on jälleen osoittanut olevansa sarjan eliittiä puolustamisessa. Pelaaja toisensa jälkeen on tullut Suurhalliin todetakseen, että Mäkäläistä ei niin vaan ohiteta - kysykää vaikka Damon Williamsilta. Vesa on hyökkäyksessäkin erittäin fiksu pelaaja, jonka screeneistä olisi mukava nauttia vapaiden heittojen merkeissä. Löytänyt tasonsa vaikeiden Kataja-kausien jälkeen ja mikä tärkeintä, on pysynyt terveenä. 2 heittävä takamies Jason Conley, Kouvolan Kouvot Lahtelaiset tietävät, kuinka kokonaisvaltainen koripalloilija Namikan 2009 mestaruuden takuumies Conley on. Monipuolinen takamies/laituri aiheuttaa pituudellaan, taidollaan ja ulottuvuudellaan harmaita hiuksia vastustajien valmentajille. Pienemmän puolustajan hän vie lähelle koria ja isomman hän kiertää kuin pujottelukepin. Kouvojen hyvä pallon liike sopii mainiosti kokeneelle pelimiehelle. 5 sentteri Ville Kaunisto, Kouvolan Kouvot Kaudesta toiseen, sarjasta riippumatta tämän herran tehot pysyvät vakuuttavina. Kaunisto pelaa taas kerran tasaisen hienoa kautta. Kouvojen menestys tai menestymättömyys kulminoituu paljolti hänen esityksiinsä. Oikea-aikaisuus höystettynä vasemman käden arvaamattomuudella tekee Kaunistosta harvinaisen pelaajan. Myös uskottava kaukoheitto levittää vastustajan puolustusta ja luo lisää tilaa Kouvojen pallonkäsittelijöille. 3 pieni laituri Robert Arnold, Joensuun Kataja Joulukuun pelaajaksi valittu Arnold on mielestäni jopa koko sarjan paras vahvistus. Viime kaudella kärsi siitä, että kädetön pelintekijä R. Suonio ei osannut syöttää hänelle palloa oikeaan aikaan ja paikkaan. Lahdessa ei hypännyt yhteenkään heittoon koko vuoden aamuharjoituksissa, mutta on nyt kehittänyt kaukoheittoaan susirajalla. Uskottava kaukoheitto tekee hänestä entistä vaikeamman puolustettavan. 1 pieni takamies Teemu Rannikko, Joensuun Kataja 1 2 heittävä takamies Jason Conley, Kouvolan Kouvot 2 5 4 4 iso laituri Vesa Mäkäläinen, Namika Lahti 5 sentteri Ville Kaunisto, Kouvolan Kouvot 3 3 pieni laituri Robert Arnold, Joensuun Kataja Lahti Liikkuu - nro 3 29 Kolumni: Ei kuulu eikä näy Lahtelaiset valtakunnallisten pääsarjojen palloilujoukkueet kulkevat eri polkuja tällä hetkellä. F C Lahti porskuttaa aallonharjalla. Mustat kuhnurit ovat saaneet luotua hienon odottavan fiiliksen seuraavaa kautta ajatellen. Takana on mitaliin päättynyt kausi, edessä kesällä europelit sekä halu haastaa HJK kunnolla Veikkausliigan kärkikamppailussa. Pelicans kyntää tällä hetkellä. Peli ei ota kulkeakseen ja pelaajaruletti pyörii, kun loukkaantumiset eivät ota loppuakseen. Seuran merkitys on kuitenkin lahtelaisille suuri, kun huoli joukkueen suorittamisesta on edelleen puheenaihe kaupungin kahvipöydissä. Siinä ne lahtelaiset SM-tason jengit taisivat ollakin. Ainiin. Onhan vielä se korisjengi? Namika Lahti on menestynein lahtelainen SM-tason miesten palloilujoukkue 2000-luvulla kahdella Suomen mestaruudellaan. Purppuraa ja valkoista kantava perinteikäs seura on tällä hetkellä Korisliigassa kuudennella sijalla, matkalla pudotuspeleihin. Koripallolla on vaikuttanut menevän muutenkin hyvin, Susijengin suosiosta päätellen. Miksi joukkuetta ei kuitenkaan näy missään? Otetaan vertailukohde aiemmin mainituista FC Lahdesta ja Pelicansista. Kuhnurit ja turkoosipaidat ovat jatkuvasti esillä. Joukkueiden otteista ja tekemisistä uutisoidaan jatkuvasti paikallisessa mediassa. Molempien markkinointipuoli on osoittanut terävyytensä. Sosiaalinen media on myös molemmilla hallussa. Lisäksi suurin asia on se, että joukkueiden kotiottelupäivät ovat selkeästi esillä ja matsia mainostetaan. Lahtelainen urheiluihminen saa tiedon molempien joukkueiden kotipeleistä, vaikkei tilaisikaan Etelä-Suomen Sanomia. Namikan sosiaalinen media koki uudistuksen jo viime kaudella. Matseja mainostetaan Facebookissa ja Twitterissä, esimerkiksi juuri Lahti Liikkuu -sivuston kautta. YouTubeen syntyvät matsikoosteet ovat laadukkaita. Kuitenkin muu markkinointi kalpenee kahden muun Lahden SMseuran rinnalla. Jokin menee pahasti pieleen, kun en löydä kunnolla Namikan kotiottelun alkamisaikaa edes päivän sanomalehdestä. Kaupungilla pelipäivän merkit loistavat poissaolollaan. Namikalta löytyy kyllä hyviä myyntivaltteja. Ensimmäisenä voidaan mainita uuden Suurhallin puitteet. Vaikka vanhan kunnon Urheilutalon tunnelma oli maankuulu, ei ”Urkin” fasiliteetteja voida mainita edes samassa lauseessa Suurhallin kanssa, niin edellä ne uudessa areenassa ovat. Katsomossa kelpaa sekä tavallisen tuulipukukansan, että sponsorien seurata ottelua. Lajina koripallo on useimmiten viihdyttävää. Nopea tempo, korkeita pistelukemia ja taitavia yksilösuorituksia. Peli aaltoilee ja pitää otteessaan. Näiden lisäksi Namika taistelee paikasta pudotuspeleihin. Sen luulisi vain lisäävän hypetystä ja halua tuoda tukea joukkueelle. Ymmärrän sen, että Namikassa asiat tehdään pääosin talkootyönä. Mutta kun kyseessä on SM-tason seura, ei sen taakse voi vain piiloutua, vaan jotain on myös tehtävä. Jo pelkkien pitkien perinteiden luulisi velvoittavan hieman. Aina voidaan valittaa, että rahat eivät riitä, mutta intohimolla voi korvata jo paljon. Ja intohimoisia korisihmisiä Lahdesta myös löytyy. Esimerkkinä juurikin Namikassa ohjaksia pitelevä yhdistyksen varapuheenjohtaja Risto Virtanen. En laskisi FC Lahteakaan miksikään rahassa kylpeväksi suurseuraksi, mutta silti kuhnurien talkoojälki on täysin erilaista kuin koripalloväen. Useampi lahtelainen koripalloa aktiivisesti seuraava ihminen on jo ilmaissut huolensa sosiaalisessa mediassa. Lahtelainen rap-artisti ja sydänverellään Namikaa kannattava Kari ”Brädi” Härkönen twiittasi tammikuun 4. päivä seuraavaa: ”Missä omat junnut, sekä uusia tuovat vanhat kunnon koulukäynnit? Samat naamat hallis since the 80's. Miksei kiinnosta nuoria?” Siinä lienee myös yksi isoimmista Namikan tämänhetkisistä ongelmista. Laadukkaita omia junioreita on tulossa tulevaisuudessa pelaavaan kokoonpanoon kyllä, mutta katsomot huokuvat tyhjyyttään vastaavankaltaisesta väestä. Tällä hetkellä Namika vetää Suurhalliin viikoittain todella huonosti väkeä. Katsojamäärän heiluessa 600-700 ihmisen tienoilla alkaa iskeä pelko toiminnan jatkuvuuden takaamisesta. Lammin Salibandy ja Hämeenlinnan Steelers vetivät Suurhalliin 1200 ihmistä salibandyn 1-divisioonan otteluun. Vaikka kyseessä onkin vain yksittäinen kamppailu, on siinä Namikalle hyvä esimerkki intohimon näkymisestä yleisömäärässä. Itse käyn edelleen mieluusti Namikan otteluissa, jos se vain mahdollista on. Samu Saatsi, Twitter: @SamSaatsi Kirjoittaja on lahtelainen vapaa urheilutoimittaja Lahden Keittiökaluste Oy Asentajankatu 3, 15520 Lahti, 03-752 3404 [email protected] 30 Lahti Liikkuu - nro 3 Alppihiihtoharrastus alkuun LHS Hiihtokoulusta Teksti: Laura Takala Kuva: LHS Hiihtokoulu T ammikuun ensimmäinen keskiviikko ja Ville seisoo jännittyneenä Messilän Kartano- rinteen päällä. Ville on 77 muun lapsen kanssa ilmoittautunut LHS Hiihtokoulun Messilässä järjestämään Werneri-hiihtokouluun. Hiihtokoulussa opetellaan neljän kerran aikana ryhmän taitotason mukaisesti joko alppihiihdon ja lumilautailun alkeita tai jatkotasoa. Ville on toista kertaa mukana Werneri-kurssilla ja haaveissa olisi päästä isoon rinteeseen ja kenties kokeilla vähän pieniä hyppyreitä. Hiihdonopettajat saapuvat paikalle ja jakavat ryhmät, Villen ryhmässä on kaksi opettajaa sekä kuusi muuta lasta. Ensimmäisellä kerralla palautellaan muistiin aurakäännöksiä ja rinnesääntöjä. Sen jälkeen harjoitellaan ankkurihissiin menoa. Hiihtokoulun Werneri-kurssit liikuttavat lähes sataa lasta vuosittain sekä alppihiihdon, että lumilautailun parissa. Jos Werneri-kurssilainen kiinnostuu lajeista, on hänellä mahdollista siirtyä harrastamaan lajia jaoston harjoitusryhmiin. Wernerikursseilla tarkoituksena on lasten taitotason mukaisesti harjoitella alppihiihdon perustaitoja. Edistyneimmät ryhmät pääsevät myös hieman kokeilemaan freestyletaitoja. Werneri-kurssien lisäksi LHS Hiihtokoulu tarjoaa yksityisopetusta kaikissa lumilajeissa. Werneri-kurssien päätyttyä Ville ja uuden kaverit ryhmästä päättävät jatkaa lasketteluharrastusta ja osallistua RataWernereiden harjoituksiin. Heidän mielestään laskettelu on hauska harrastus, jossa saa paljon uusia kavereita. Alppihiihdon puolella Wernerei- den jälkeen seuraava askel on RataWerneri ryhmä. Ryhmässä harjoitellaan alppihiihdon perusteita ja ratalaskun alkeita. Lähtötasona RataWernereissä vaaditaan ainoastaan itsenäistä toimintaa, lapsen tulee osata laskea rinteet itsenäisesti ja käyttää ankkurihissiä. Lisäksi välineiden käyttö tulee hallita. Harjoittelu RataWernereillä on osittain vielä leikkien ja pelien varjolla, sillä ryhmän nuorimmat ovat 6-vuotiaita. Vaikka harjoituksissa harjoitellaan yhdessä, on valmennus silti jokaiselle juniorille yksilöllistä. Jokainen saa omaa taitotasoa vastaavia harjoitteita ja haasteita. Harjoittelun tuloksia testataan seuran järjestämässä Messilä Cupissa. Neljä kilpailua sisältävä cup on lapsille yksi osa harjoittelua, mutta kun mukana ovat seuran muut laskijat sekä ajanotto, koetaan kilpailut erittäin hauskaksi tapahtumaksi. RataWerneriläiset harjoittelevat vuoden ympäri, lumien sulettua siirrytään Messilästä Urheilukeskukseen kuivaharjoittelun pariin. LL Lahti Liikkuu - nro 3 31 LHS Alppijaosto liikuttaa vauvasta vaariin Teksti ja kuvat: Laura Takala Lahden Hiihtoseuran Alppijaosto on kasvattanut alppilajien parhaimmistoa jo yli kuusikymmentä vuotta. L ahden Hiihtoseura perustettiin vuonna 1922 järjestämään suuria talviurheilukilpailuja Suomeen. Seuran pujottelujaoston toimintaa on ollut jo 1950-luvulta, jolloin pujottelurinne sijaitsi Urheilukeskuksessa. Vuonna 1968 siirryttiin Tiirismaalle jonne seura perusti oman hiihtokeskuksen. Tiirismaalla kilpailtiin ja harjoiteltiin aina 1990-luvun alkupuolille asti jolloin Tiirismaa sulkeutui ja toiminta siirrettiin Messilään. Samalla myös pujottelujaoston nimi muuttui alppijaostoksi. LHS Alppi on aikojen saatossa tuottanut monia menestyneitä alppihiihtäjiä niin kansalliselle kuin kansainvälisellekin tasolle, tunnetuimpina näistä Pia sekä Henna Raita. Tällä hetkellä alppijaostossa harjoitellaan niin alppihiihdossa, lumilautailussa kuin freestylehiihdossakin. Alppihiihtoa on harjoitettu 1950-luvulta asti, lumilautailu liittyi jaoston alle muutamia vuosia sitten ja freestyleryhmä aloitti harjoittelun viime kaudella. Näiden lisäksi jaosto pyörittää Messilän hiihtokoulua jossa se tarjoaa opetusta alppihiihdossa, lumilautailussa, telemarkissa ja maastohiihdossa. Jaoston nuorimmat urheilijat ovat 5-vuotiaita ja vanhimmat noin 60-vuotiaita. Alppijaosto siis kirjaimellisesti liikuttaa lähes vauvasta vaariin. Jaostossa on urheilijoita reilut 350 ja hiihtokoulu liikuttaa kaudessa reilua tuhatta lumilajien ystävää. Jäsenmäärät ovat viime vuosina olleet selvässä kasvussa eli lumilajit kiinnostavat harrastuksena. Lahden Hiihtoseuran Alppijaosto on jo useampana vuonna rankattu Ski Sport Finlandin seuraluokittelussa kakkoseksi. Viimeisten vuosien aikana on alppijaosto panostanut erityisesti valmennuksen kehitykseen, kouluttamalla valmentajiaan aktiivisesti, sekä rekrytoimalla uusia valmentajia. Lisäksi seura on rakentanut urheilijoilleen urheilijan polun, jossa jokaiselle tarjotaan omien tavoitteiden mukaiset mahdollisuudet harjoitella. Vaikka alppihiihto, lumilautailu ja freestyle ovat kaikki kilpaurheilulajeja, on seurassa myös mahdollisuus ainoastaan harrastaa ja keskittyä kilpailuiden sijaan hyvään laskutaitoon. Jaostossa tavoitteena on myös tuoda esiin lajien hauskuutta ja yhdessäoloa. Vaikka harjoitellaankin tavoitteellisesti ja silmissä kiiltää isot kilpailut, ei harjoittelua oteta silti liian tosissaan. Lajit ovat kuitenkin rentoa yhdessäoloa ja hauskanpitoa. LL Lahden Hiihtoseuran Alppijaosto on jo useampana vuonna rankattu Ski Sport Finlandin seuraluokittelussa kakkoseksi. Teksti ja kuva: Laura Takala www.teamletic.fi BJJ-MMA-THAINYRKKEILY-LUKKOPAINI Junnukamppailu r ar et su bm asilian Br jiu -ji MMA finl a n d A j ok at u 6 5 , L a h t i L i s ät i e d u s t e l u t 0445478452 [email protected] 0405487229 h a n n u . va p p u l a @ t o t a l s e c . f i 32 Lahti Liikkuu - nro 3 wrestlin g on si is u ts o B Toiminnallinen harjoittelu LHS Freestyle on osa Lahden Hiihtoseuran Alppijaostoa Teksti: Pete Peltola LHS Freestyle tarjoaa Lahden alueella freestyle-laskemisen riemua valmentajien ohjaamana harrastuksena. HS Freestyle -ryhmän harrastajista suurin osa on 10 - 18-vuotiaita. Suurin osa harrastajista on uusien freestyle -lajien harrastajia (esim. Slopestyle), mutta Messilässä on mahdollisuus Slopestylen lisäksi harrastaa myös vähintään Ski Crossia. Harjoituksissa L harrastajia on ollut yhteensä 15-30 kerrallaan. Lumikaudella 2014– 2015 harjoituksia järjestetään pääsääntöisesti kerran viikossa. Lisätietoja lajista ja ja jaostosta löydät Facebook-ryhmästä LHSFreestyle. Sofia Tuomaala – Freestyle -laskija Anton Peltola – kikkailua ja rentoa meininkiä Lahden Hiihtoseuran Freestyle -ryhmään kuuluva Sofia Tuomaala on lasketellut vasta muutaman vuoden. Hän tunsi halua aloittaa temppujen harjoittelun heti ensimmäisenä laskupäivänään Messilässä. – Olin koulun kanssa tutustumassa lasketteluun, näin kuinka jotkut tekivät hienoja hyppyjä. Silloin päätin, että jos aloitan laskettelun, alkaisin harjoittelemaan temppuja. Pian Sofian suksipussista löytyi omat twintip -sukset ja alkoi omatoiminen laskuharjoittelu kavereiden kanssa Messilässä. Jääkiekkoa ja laulamista harrastava Sofia liittyi LHS Freestyle -ryhmään syksyllä 2014. Harjoittelu alkoi Mustankallion väestönsuojassa Vault-parkour -salilla. Ennen lumikautta temppuja treenattiin trampolinilla, permannolla ja parkourin parissa. Vasta toista kokonaista harrastuskauttaan lasketteleva 12-vuotias Sofia pitää parhaana saavutuksenaan 360 asteen hyppyä hyppyristä ja pitää tavoitteenaan oppia mahdollisimman paljon uusia temppuja ja kehittyä lajissa, jonka jälkeen hän harkitsee osallistumista kilpailuihin. – Videot ovat oleellinen osa freestyle -laskuharrastusta, myös muiden laskemisesta voi oppia Kuudetta luokkaa käyvä Anton on lasketellut noin kuusivuotiaasta, ensin laudalla ja melko pian sen jälkeen suksilla. – Halusin kokeilla laudan jälkeen suksia. Sainkin vuokraamosta jotkut pujottelusukset ja ensimmäinen homma oli mennä niillä Messilän streettiin. Seuraavina päivinä ja viikkoina ei asiasta paljon puhuttu edes vanhemmille, mutta ei mennyt kauan kun mummo oli saanut toimeksiannon ostaa sellaiset sukset ’joilla pystyy laskemaan etuja takaperin’. Tarkkasilmäinen tunnistaa Antonin tyyliltään erilaiseksi laskijaksi joka hakee vähän omanlaisia linjojaan ja kuten hän itse sanoo: – haluan miettiä laskiessani tyyliä ja rentoutta, vähän sen tyylistä juttua kuin vaikka Henrik Harlaut ja Phil Casabon. Anton on käynyt kahtena vuotena freestyle kisoissa joissa hän on Kids-ryhmässä ollut kymmenen parhaan laskijan joukossa. – Taso on kyllä kova. Tänä vuonna olen viimeistä vuotta Kids-ryhmässä ja pitäisi lähteä panostamaan kisahommiin. ottamalla mallia ja saan vinkkejä joka viikko, Sofia jatkaa. Sofia seuraa sosiaalisessa mediassa muutamia freestylelaskijoita. Hän fanittaa mm. ruotsalaista Emma Dahlströmiä ja pitää yhdysvaltalaista Bobby Brownia maailman parhaana laskijana. ”Jos haluaa oppia jonkun tempun ja epäonnistuu, niin ei pidä lannistua.” Nuorella miehellä on aikomus osallistua ainakin muutamaan kisaan. Omassa kotikeskuksessa Messilässä maaliskuussa pidettävät kilpailut mahtuvat tietysti kalenteriin. LL ”Kaikki mukaan vaan rentoon meininkiin.” Lahti Liikkuu - nro 3 33 Melisa Starast haluaa maailmanmestariksi Teksti: Henna Raita Lahden Hiihtoseuran tehoryhmään kuuluva Melisa Starast on omassa ikäryhmässään Suomen huipulla. Urheilullinen nuori neito laskee, koska se on hauskaa. Hän haaveilee maailmancup-urasta esikuviensa Tanja Poutiaisen ja Lindsey Vonnin jalanjäljissä. M elisa Starast, 15, aloitti alppihiihdon isosiskonsa Natalian vanavedessä muutaman vuoden ikäisenä. Ensimmäiset vuodet Melisa lasketteli enimmäkseen vanhempiensa kanssa, mutta kilpailut kutsuivat reipasta ja urheilullista tyttöä jo kuusivuotiaana. Siitä matka jatkui luontevasti ikää karttuessa Lahden Hiihtoseuran harjoitusryhmiin ja Pohjois-Suomen leireille. Kymmenen ikävuoden paikkeilla alkoi suksi kulkea kilpailuissa ja sen myötä motivaa- tiokin kasvoi entisestään. Monipuolinen urheilija harrasti alppihiihdon rinnalla myös jalkapalloa, aina viime vuoteen saakka. Myös Tanja Poutiainen, Melisan esikuva, harrasti jalkapalloa aktiivisesti hänkin. Alppihiihto vei rakkaista lajeista kuitenkin voiton. Melisa sanoo, että laskeminen on tosi hauskaa. – Suksilla voi tehdä mitä haluaa, hän kertoo. Hän käykin treenien lisäksi mielellään laskemassa isänsä kanssa rinteiden ulkopuolellakin, metsissä ja offareilla. Melisa Starast käy Salpausselän urheilupainotteisen yläasteen 9. luokkaa. Lukion suhteen tulevaisuus on vielä auki. Vaihtoehtoina ovat Lahden urheilulukio, Suomen alppilukiot pohjoisemmassa tai sitten tie saattaa olla auki jopa ulkomaille saakka. Ensi vuonna Melisa siirtyy suuremmille kilpatantereille, kun hän pääsee osallistumaan kansainvälisiin FIS-kilpailuihin. Hän kertoo pitävänsä eniten vauhtilajeista ja suurpujottelusta. Pujottelu tuo Melisan mukaan harjoitteluun kuitenkin mukavaa vaihtelua. –Siinä on vähän enemmän actionia, Melisa selventää. Lindsey Vonn on Tanja Poutiaisen lisäksi hänen suuri esikuva. Vonn on voittanut maailmancupeja kaikissa lajeissa, mutta on vahvimmillaan juuri Melisankin lempilajeissa eli syöksyssä ja supersuurpujottelussa. Melisa suunnittelee laskevansa niin pitkään kuin vaan laskeminen tuntuu mukavalta ja tavoitteekseen hän ilmoittaa päästä laskemaan maailmancupia. Tarina tosin kertoo, että hän vastedes ilmoitti isänsä syntymäpäivillä aikovansa maailmanmestariksi. Matka kohti tavoitetta on hyvässä vauhdissa. Melisa on Suomessa oman ikäryhmänsä huippuja ja Lahden Hiihtoseuran ryhmässä tehdään hyvää työtä urheilijoiden eteen. Sinnikkään treenaamisen lisäksi Melisa paljastaa, että ryhmässä pidetään myös hauskaa eikä meininki ole liian totista. Melisa haluaa lähettää terveisiä pienille urheilijan aluille ja rohkaista heitä ilman muuta kokeilemaan laskettelua, koska se on Melisan omin sanoin: – Ihan tosi hauskaa! LL Nuori lumilautailulupaus Pekka Eskola Kuka olet ja mistä tulet? Pekka Eskola Lahdesta, 14v, Tiirismaan yläkoulu Harrastukset: lumilautailu ja purjehdus Milloin olet aloittanut laskemisen? Aloitin 4-vuotta sitten Messilässä. Sitä ennen harrastin motocrossia. Miten harjoittelet? Käyn laskemassa Messilässä lähes päivittäin kavereiden kanssa. Harjoittelen uusia temppuja kavereiden innostamana. Aina kun joku keksii uuden tempun niin kokeillaan sitä yhdessä. Rinteen ohella teen välillä kuntotreeniä, lenkkiä ja lihaskuntoa, lisäksi harjoittelen hyppyjä trampoliinilla (voltteja jne.). Edelliskautena Pekka sijoittui SM-kisojen slopetylessä pronssille. 34 Lahti Liikkuu - nro 3 Parhaat saavutukset? Voitin Suomen mestaruuden groms -poikien sarjan slopestylesta keväällä 2014. Peanut Butter Railjameissa voitin myös alle 15v-sarjan 2014 samoin Messilän Suomi Tourin slopestylessa. Edelliskautena sijoituin SM-kisojen slopestylessa prossille. Mitkä ovat haaveesi lumilautailun parissa? Olisi mukava päästä joskus MM-kisoihin laskemaan ja kilpailemaan. Lähinnä kiinnostaa uudet kokemukset isoista kisoista. Ja tottakai haaveena on laskea kavereiden kanssa hienoissa paikoissa ja kuvata omia videoita. Onko sinulla jotain vinkkejä aloittaville harrastajille? Rohkeasti vain lautailemaan ja harjoittelemaan temppuja. Mahdollisimman paljon toistoja tempuista, niin oppii kyllä! Lumilautailu on... Kavereiden kanssa hauskanpitoa ja yhdessäoloa. Uuden oppiminen on myös olennaista ja kivaa! Kiitokset! Völkl Snowboards, LHS Snowboarders Teksti: Paulus Ähtävä Vanhemmat osana lasten alppihiihtoharrastusta Teksti: Laura Takala Lasten urheiluharrastuksissa vanhemmilla on erittäin suuri rooli. He kustantavat harrastuksen, kuljettavat, kannustavat ja usein toimivat myös muissa vapaaehtoistöissä harrastuksen parissa. Ilman aktiivisia vanhempia moni seura ja joukkue olisi pulassa. Heidän työnsä lasten harrastuksen eteen on korvaamatonta. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2010) mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa aikuista, jotka osallistuvat urheiluseurojen vapaaehtoistyöhön. L HS Alppi jakoi viime keväänä ensimmäistä kertaa Vuoden vanhempi -palkinnon. Palkinnolla haluttiin tuoda esiin juuri tätä pyyteetöntä työtä, jota vanhemmat tekevät. Palkinnon sai noin 10 vuotta seuratoiminnassa mukana ollut Jukka Raatikainen. Jukka on ajautunut seuratoimintaan mukaan omien poikiensa kautta. Jukka on itsekin harrastanut lajia pienestä pitäen, mutta kilpailutoimintaan hän on tutustunut poikien aloitettua kilpailemisen. Viime vuosina Jukka on toiminut joukkueen huoltajana ja tehtäviin on kuulunut muun muassa suksihuolto, ruokahuolto, radanrakennus ja purku, radan lanaus sekä videokuvaus. Lisäksi kisoissa Jukka psyykkaa junnuja, hoitaa varusteita, toimii lähettäjänä tai seuraa laskuja valmentajien kanssa. Näiden hommien lisäksi Jukka auttaa valmentajia matkajärjestelyissä ja välillä tuuraa valmentajia harjoituksissa. Jukka sai viime keväänä Vuoden vanhempi -palkinnon oltuaan 10 vuotta seuratoiminnassa mukana. Alppihiihto on tarjonnut Jukalle paljon elämyksiä ja ikimuistoisia kokemuksia. – Hienoja kokemuksia on niin valtavasti, että yksittäistä tapahtumaa on vaikea nimetä. Junnujen pärjääminen kilpailuissa on tietysti huoltajalle hieno juttu. Myös syksyn jäätikköleirit ja viime marraskuun vapaaehtoistyö Levin maailmancup-kilpailuissa ovat jääneet erityisesti mieleen, Jukka kertoo. – Hienointa on, että saan kokonaisuudessaan viettää hyvin rikasta elämää poikieni ja tämän alppihiihtoharrastuksen kanssa. Vanhempi poika, joka nyt laskee aikuisten sarjassa FIS-kilpailuita, on muutaman kerran kiitellyt, että saa harrastaa näin hienoa lajia. Se on kyllä todella hienoa. Seuratoiminta on antanut minulle paljon ystäviä ja harrastamisen iloa. Vaikka muut harrastukset ovat jääneet, ei se haittaa kun saa olla mukana näin hienossa lajissa, Jukka kiteyttää loppuun. LL Lahti Liikkuu - nro 3 35 Lahden Hiihtoseuran nuoret pojat hyvässä vauhdissa kohti kauden pääkilpailuja Teksti: Joonas Lotta Lahden Hiihtoseuran Danil Schröder ja Jasper Saarinen ovat hyvässä vauhdissa kohden talven tärkeimpiä kilpailuja. D anil ja Jasper ovat Lahden Hiihtoseuran nuoria lupaavia kilpahiihtäjiä. Danil, 11, hiihtää M12- sarjassa toista vuotta. Jasper, 12, hiihtää puolestaan M14- sarjassa ensimmäistä vuotta. Poikia yhdistää mm. se, että molemmille vapaan tyylin hiihto on tällä hetkellä vahvempi ja maastohiihdon rinnalla molemmat kilpailevat myös ampumahiihdossa. Molemmat pojat kuuluvat myös LHS:n Hopeasompa ryhmään ”JJ”. Molemmilla pojilla valmistautuminen talveen on sujunut hyvin ilman suurempia ongelmia tai sairasteluja. Molemmat toteavat, että eivät juuri sairastele. Se jos jokin on tärkeää urheilussa. Jasper: Harjoituksellisesti kesä ja syksy sujuivat molemmilta hyvin. Kesällä pyrin harjoittelemaan monipuolisesti ja rakentamaan hyvää peruskestävyyttä. Syksyllä sitten tuli mukaan selkeästi kovempi tehoisia harjoituksia. Danil: Mä otin kesän vähän rennommin. Harjoittelua ja lepoa tuli sopusuhteessa. Monipuolisuutta haettiin yleisurheilun parista. Syksyllä pohjakunto oli hyvällä tasolla. Kovempien harjoitusten kautta kunto nousi hyvin. Alkutalvesta myös nuoret hiihtäjät kärsivät kehnosta lumitilanteesta. Lunta ja tuntemusta hiihtoon sekä suksiin haettiin mm. hiihtoputkileireiltä Leppävirralta ja Jämiltä, sekä Vuokatin ensilumenladulta. 36 Lahti Liikkuu - nro 3 Kilpailukauden pojat pääsivät aloittamaan joulukuussa. Alkutalven kilpailut eivät ehkä olleet sitä parasta menoa, mutta nyt kun startteja on takana viidestä seitsemään, niin vauhti on alkanut löytyä. Molemmat pojat kommentoivat, että viime kisoista on jäänyt positiivinen fiilis. Kuinka monta starttia talven aikana tulee yhteensä? Danil: Nooh, mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, niin joka viikonloppu on kisa tai joskus jopa kaksi. Noin 20 kilpailua yhteensä. Jasper: Niin, ja lisäksi meillä on neljä sarjahiihtoa talven aikana. Ne järjestetään keskiviikkoisin. Siellä on mukana LHS:n, Hollolan Urheilijoiden ja Hollolan Nastan hiihtäjiä. Kilpailukaudellakaan ei tietenkään tule unohtaa harjoittelua. Pojille harjoittelua tulee noin 10 tuntia viikossa. Jasper: Meillä on kahdet maastohiihtoharjoitukset viikossa. Danil: Lisäksi yhdet tai kahdet ampumahiihtoharjoitukset viikossa ja loput omia harjoituksia. Molemmilla pojilla on kovat, mutta realistiset tavoitteet tälle talvelle. Danil on vielä alaikäinen osallistumaan Hopeasommissa henkilökohtaiselle matkalle, mutta tavoitteena on päästä viestijoukkueeseen ja kamppailla joukkueen kanssa hyvistä sijoituksista. Lisäksi Danil lähtee puolustamaan helmikuun puolivälissä kilpailtavissa aluemestaruuskilpailuissa mestaruutta. Jasperilla on myös katse tiukasti Hopeasompa-kilpailuissa. Hänelläkin on tavoitteena paikka viestijoukkueessa ja menestyä hyvin joukkueen kanssa. Lisäksi henkilökohtaisella matkalla hän on asettanut tavoitteet sijoittua 20 parhaan joukkoon. Aluemestaruuskilpailussa hän lähtee kilpailemaan kärkisijoista. Tulevaisuuden tavoitteena molemmilla on kehittyä mahdollisimman kovatasoiseksi urheilijaksi. Se vaatii kovaa ja pitkäjänteistä työtä, mutta huipulle pääseminen on mahdollista. Aika näyttää, tuumaavat pojat yhdessä. LL Jasper ja Danil Lahden urheilukeskuksessa treenaamassa perinteisen tekniikkaa. KISAT HOPEASOMPA LOPPUKILPAILU • 12 - 15-vuotiaiden kauden pääkilpailut • Tänä vuonna Hopeasompa järjestetään Oulussa 14.–15.3.2015 • Ohjelma: Lauantaina hiihdetään henkilökohtaiset matkat vapaalla hiihtotavalla. Sunnuntaina hiihdetään viestit kolmen hengen joukkueissa perinteisellä hiihtotavalla Aluemestaruuskilpailut (Häme- Uusimaa) • Järjestetään Nastolassa 14.–15.2.2015 • Mukana Päijät-Hämeen ja Uudenmaan urheilijat junioreista veteraaneihin • Ohjelma: Lauantaina hiihdetään henkilökohtaiset matkat vapaalla hiihtotavalla. Sunnuntaina hiihdetään viestit kolmen hengen joukkueissa. KETKÄ? ”Olisihan se hienoa olla joskus maajoukkueessa ja kilpailla arvokisoissa” - Danil Nimi: Ikä/ sarja: Laji(t): Seura: Saavutukset: Motto: Idoli: Muuta: Danil Schröder 11/ M12 Maastohiihto, ampumahiihto ja yleisurheilu Lahden hiihtoseura (hiihtolajit), Lahden Ahkera (YU) Aluemestaruus (Häme-Uusimaa) M10 sarjassa Aluemestaruus viestikulta ”Munkilla ne ihmiset elää” Kaisa Mäkäräinen ja Peter Northug Kuuluu Lahden Hiihtoseuran Hopeasompa ryhmään ”JJ” jota ohjaavat Joonas ja Juuso Lotta ”Kyllä se vapaa kulkee paremmin, mutta perinteinenkin sujuu” - Jasper Nimi: Ikä/ sarja: Laji(t): Seura: Saavutukset: Motto: Idoli: Muuta: Jasper Saarinen 12/ M14 Maastohiihto ja ampumahiihto Lahden Hiihtoseura (maastohiihto), Orimattilan Jymy (ampumahiihto) Kansallisissa kisoissa on tullut hyviä suorituksia Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi Kuuluu Lahden Hiihtoseuran Hopeasompa ryhmään ”JJ” jota ohjaavat Joonas ja Juuso Lotta Vastaa ja voita kuukauden kuntosalikortti! Kerro mikä on tämän lehden suosikkijuttusi? Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kuukauden lahjakortti Lumoon. Kilpailuun osallistuminen / vastaaminen tapahtuu osoitteessa: www.lahtiliikkuu.fi/kilpailut Olemme yhteydessä voittajaan sähköpostitse. Kuukausikortin voittajalla ei voi olla voimassaolevaa asiakkuutta LUMO - liikuntakeskukseen. Mikäli hänellä on voimassaoleva asiakkuus, tarjoamme 80€ Personal Trainer lahjakortin kuukausikortin sijaan. Kuukausikortilla voi käyttää kuntosali- sekä ryhmäliikuntapalveluita. Lahti Liikkuu - nro 3 37 Kamppailijat kiusaamista vastaan Teksti: Ruusa Aalto Lauantaina 17. tammikuuta Isku-Areenalla kokoontui muitakin kuin luistelevia urheilijoita, kun lahtelaiset kamppailijat osallistuivat junioriseminaariin teemalla "kamppailija ei kiusaa". Samalla Verso eli Vertaissovittelu oli kouluttamassa junioriohjaajia, joita saapuikin paikalle yli 50. Teoriaosuuden jälkeen siirryttiin kamppailuareenalle, jossa liittojen työntekijöiden ja judoliiton Pasi Lindin johdolla osallistujille vedettiin work shop osallistavista ja ryhmäytymistä edesauttavista käytännön harjoitteista. M utta mikä on projekti nimeltä ”kamppailija ei kiusaa”? – Projekti sai alkunsa reilu vuosi sitten. Se syntyi eri kamppailulajiliittojen työntekijöiden keskusteluiden kautta. Yhteisissä palavereissa tuli puhetta kiusaamisesta ja esiin tuli tapauksia, joilta ei voinut sulkea silmiään. Kiusaamista tapahtuu kaikkialla, ja oli aika puuttua asiaan, kertoo projektityöntekijänä hankkeessa toimiva Tuomas Vaskisalmi ja tarkentaa, – tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kamppailu-urheiluseuroissa kiusattaisiin miten38 Lahti Liikkuu - nro 3 kään normaalia enemmän. Päinvastoin, kamppailu-urheiluun yleisesti liitettävät arvot jo itsessään ohjaavat harrastajia ja urheilijoita puuttumaan kiusaamiseen ja puolustamaan heikompia. Jos voimme yhdessä luoda ensin saleistamme syrjintävapaan alueen, vaikuttaa ja näkyy se myös ympäristöön. Kampanja tekee pääsääntöisesti töitä lasten ja nuorten kanssa antamalla toimintamalleja, hyviä eväitä ja arvoja, jotka kantavat myös salin ulkopuolelle. Valmentajilla ja ohjaajilla on iso rooli harrastajien elämässä ja he toimi- vat samalla myös esikuvina, joten vastuu on kaikilla. Vaskisalmi työskentelee yhdessä ohjaustyöryhmän kanssa, johon kuuluvat suurin osa kamppailu-urheilun lajiliittojen työntekijöistä. Lajeista mukana ovat mm. karate, taekwondo, judo, aikido, nyrkkeily, BJJ ja vapaaottelu. Tärkeällä asialla Helsinkiläinen Vaskisalmi on ainoa, jonka projekti työllistää täysipäiväisesti. Miehestä huomaa, että aihe on lähellä sydäntä. – Lähdin mukaan, koska kamp- pailu-urheilu on intohimoni ja koin, että asia on erittäin tarpeellinen. Lapset ja nuoret ovat minulle todella tärkeitä ja toivon voivani edesauttaa sitä, että tulevat sukupolvet ovat entistä suvaitsevaisempia. Enkä kyllä epäile etteikö näin olisi, junnuista polvi paranee, Vaskisalmi hymyilee. Vastaanotto on ollut hyvä ja näkyvyyttä on saatu seurojen lisäksi myös lehdistön osalta. Seurat ovat kuvauttaneet itsensä ja antaneet tukensa julkisesti, yksittäiset ihmiset ovat myös tarjonneet apuaan talkoohengessä. Viime syksynä projekti aloitti vertaisso- Näin osallistut projektiin Lahtelaiset kamppailijat osallistuivat Isku Areenalla work shoppiin, jossa harjoiteltiin käytännönharjotteilla osallistavia ja ryhmäytymistä edesauttavia taitoja. vittelun pilottina yhdessä Verson kanssa. Verso-hanke on RAY:n rahoittama järjestö, joka on saanut paljon hyviä tuloksia niin koulu-, päiväkoti- ja työmaailmassakin. Lahdessa järjestetty koulutus oli myös osa tätä. Koulutusta ja sen materiaaleja voidaan myös tulevaisuudessa käyttää yli lajirajojen ja soveltaa sopivaksi kaikille urheiluseuroille. Tänä vuonna tavoitteena on kouluttaa mahdollisimman paljon ihmisiä ja jakaa projektin materiaaleja seuroille. Tarkoitus on myös pitää valtakunnallinen kiertue ympäri Suomen, joten Vaskisalmen ja muiden liittojen työntekijöiden tie tuo tulevaisuudessakin Lahteen. Kamppailija ei kiusaa -projekti on yhteinen ja jokaisen tukea tarvitaan. Helpoiten tukeminen onnistuu vierailemalla kampanjan verkkokaupassa. Kampanjatuotteista saadut rahat käytetään kampanjan omavastuuosuuden kasvattamiseen ja esimerkiksi koulutusmateriaaleihin. Parhaiten tukensa voi kuitenkin osoittaa käytännöntyöllä, ottamalla asian puheeksi oman seurajohdon kanssa ja suunnittelemalla, miten kiusaamista voisi ennaltaehkäistä juuri siellä omalla salilla. – Meidät löytää myös Facebookista, toivotan jokaisen seuran ja harrastajan mukaan kampanjaan! Salin tulee olla yhteisöllinen ja sovinnollinen paikka, jossa kaikilla on hyvä olla, Tuomas Vaskisalmi tiivistää ja suuntaa paluumatkalle Helsinkiin. LL Lue lisää kampanjasta Kampanjan Facebook-sivut: www.facebook.com/kamppailijaeikiusaa Verso: www.sovittelu.com/vertaissovittelu Lahti Liikkuu - nro 3 39 40 Lahti Liikkuu - nro 3 Talven liikunta- ja urheilutapahtumia Lahdessa Thainyrkkeilyn SM-kilpailut 2015 Talvijuoksu Talvijuoksusarja kuntoilijoille Thainyrkkeilyn SM-kilpailut 13.–15.2.2015 Lahden Urheilu- ja Messukeskuksessa, Vesijärvihallissa. Tapahtuman järjestävät Lahti Thai Boxing Club ry yhdessä Suomen Muaythai -liitto ry:n kanssa. Liput Liikunta- ja kamppailukeskus @leticilta tai paikanpäältä. Lahti Trail Runners ry järjestää neljän osakilpailun sarjan talven ja kevään 2015 aikana. Kolme ensimmäistä osakilpailua juostaan PikkuVesijärven alueella. Reitti on kolmessa ensimmäisessä kisassa täysin sama, joten se on erinomainen mahdollisuus testata kuntonsa kehittymistä. Lisätiedot www.ltrc.fi Finlandia-hiihto Finlandia-hiihto 21.–22.2.2015 Lahden Urheilukeskuksessa. Lauantaina ohjelmassa perinteinen 50 km ja 32 km ja sunnuntaina vapaa 50 km ja 20 km. Mukana 5000 suomalaista ja lähes tuhat kansainvälistä hiihtäjää. Salpausselän kisat Salpausselän kisat 6.–8.3.2015 Lahden Urheilukeskuksessa. Pohjoismaisten hiihtolajien parhaimmisto nähdään Salpausselällä heti Falunin MM-kisojen jälkeen. Vuorossa jo 90. kerta Salppureita! Koripallon junioritapahtuma Easter Turnaus Lasten ja nuorten koripallokauden huipentava turnaus Easter Tournament pelataan pääsiäisenä 3.–5.4.2015 Lahdessa. Pelien päätapahtumapaikkoina toimivat Suurhalli ja Lahden Messuhalli. Juniorikoripallon suurtapahtuma järjestetään tänä vuonna jo 21. kerran! Lisää ajankohtaisia tapahtumia löydät osoitteesta: www.lahtiliikkuu.fi Lahti Liikkuu - nro 3 41 Hyvinvointi / Tekstit: Joosua Visuri Oletko kokeillut näitä? Vaatemuoti vaihtuu vuosikymmenien ja vuosien aikana tiuhaan. Viimeaikoina myös erilaiset blogit ja www-sivustot ovat mahdollistaneet reseptien ja ohjeiden tehokkaan jakamisen ja levikin ravintopuolella. Tässä kaksi tämänhetkisistä muotiilmiöistä. Yhden raaka-aineen jälkiruoka Bulletproof -kahvi Voiko olla nerokkaampaa ja samalla yksinkertaisempaa tapaa valmistaa ”jäätelöä?” Tuskin. Tämä makunystyröitä hivelevä herkku on kaiken lisäksi täysin luonnollinen, halpa ja aina saatavilla. Se on nimittäin banaani. Kyllä! Loistava tapa herkutella hyvällä omallatunnolla. Mikä kahvi? Bulletproof eli rasvakahvi, johon tulee kahvin lisäksi suolatonta luomuvoita ja MCT-öljyä (Medium chain triglycerides eli keskipitkiä rasvahappoja). Kaada kahvi blenderiin ja laita 1 rkl voita ja 1 rkl MCT-öljyä perään. Surauta muutama sekunti. Valmis kahvi on todella maukas ja täyteläinen - hieman latten makuinen. Pilko ja pakasta 1-3 banaania yön yli. Laita jäädytetyt siivut blenderiin tai surauta tehosekoittimella tasaiseksi massaksi. Voit halutessasi laittaa sekaan esimerkiksi pähkinöitä, siirappia, marjoja tai kaakaojauhetta. Halutessasi voit myös ohentaa massaa vedellä tai maidolla. Nauti! Kyseisellä kahvilla on paljon väitettyjä terveyshyötyjä, kuten rasvan tehokkaampi palaminen ja kognitiivisen suorituskyvyn paraneminen. Aiheesta on kuitenkin toistaiseksi saatavilla vähän tutkimusaineistoa, joten vaikea sanoa. Toisaalta suuri määrä rasvaa ei kuulosta parhaalta terveystuotteelta. Kokeile ja arvostele. Raakasuklaa - antioksidanttipommi Raakasuklaa on yksi tämän hetken suosituimmista ruokatrendeistä. Eikä ilman syytä, sillä herkullinen ei aina välttämättä tarkoita epäterveellistä. Raakasuklaalla voit herkutella hyvällä omatunnolla, sillä raakakaakaossa on yli 1200 aktiivista ainesosaa ja se sisältää yli 10 kertaa enemmän antioksidantteja verrattuna mustikan pitoisuuksiin. Raakasuklaa ei sisällä sakkaroosia, prosessoitua rasvaa tai lisä-/väriaineita. Raakasuklaa valmistetaan luonnon omista raaka-aineista, joita ei ole teollisesti käsitelty. Suklaata ei myöskään kuumennettu missään vaiheessa, jotta arvokkaat ainesosat - kuten vitamiinit ja erilaiset entsyymit eivät tuhoudu. Suklaan tekeminen on hyvin helppoa ja yksinkertaista, eikä vie aikaa puolta tuntia enempää. Raakasuklaan ainekset: - 125g kaakaovoita tai neitsytkookosöljyä - 2 rkl kotimaista luomuhunajaa - 5 rkl raakaa kaakaojauhetta - 3 rkl lucuma-jauhetta - 2 rkl maca-jauhetta - Ripaus laadukasta suolaa - 3 tippaa piparminttuöljyä (ei välttämätön) Ohjetta voi muunnella oman maun mukaan ja lisätä reseptiin esimerkiksi marjoja, pähkinöitä tai siemeniä. 42 Lahti Liikkuu - nro 3 Raakasuklaan valmistaminen pähkinänkuoressa: 1) Aseta syvä kulho lämpimään vesihauteeseen (lavuaariin tai hellalla olevaan kattilaan). 2) Lisää kulhoon rasvat (kylmäpuristettu kookosöljy ja/tai kaakaovoi) ja anna niiden sulaa nestemäiseksi. 3) Lisää kulhoon jauheet ja kiinteämmät ainekset ja sekoita niistä juokseva massa. 4) Kaada suklaamassa lautaselle, jääpalamuotteihin tai erillisiin suklaamuotteihin. 5) Anna suklaan jähmettyä pakastimessa noin 20-30 min. 6) Lopeta hymyily ja maista luomustasi! Ohje: www.raakasuklaa.com Arjen aherrusta Lumilapiotreeni Työpaikkaliikunta Saattaa kuulostaa todella typerältä, mutta lumitöitä tehdessä voit suorittaa päivän treenin. Treenaamisen hyödyt voi siis tuplata. Ennen vanhaan kuin miehet olivat rautaa - eikä allekirjoittanut edes syntynyt - ei ollut ajettavia ruohonleikkureita tai lumilinkoja. Silloin arkiaskareet oli tehtävä lihastyön voimin. Siksi miehet OLIVAT rautaa. Jätä lumilinko autotalliin ja tartu lapioon ohjeiden mukaan: Kuuluuko työhösi paljon istumista tai seisomista? Mikäli kuuluu, sinun kannattaa tehdä pientä jumppaa lihaksillesi, jotta paikallinen aineenvaihdunta toimisi paremmin ja etteivät lihakset jämähtäisi niin pahasti. Miltä kuulostaisi kyykyt kahvipaussilla tai niska-hartiajumppa ruokkiksella? 2: Seisonta-asennossa työskenteleville: Mene tauoilla pitkäksesi ja nosta jalat ylös esimerkiksi seinää vasten. Ravistele jalkoja ja/tai tee ns. ”polkupyörä-liikettä” selälläsi. Auttaa jalkojen vertymisessä. Tässä esimerkit: Starttaa työpäiväsi energisesti ja kävellen, juosten, pyöräillen tai vaikka hiihtäen työpaikallesi. Töiden alkaessa olet huomattavasti pirteämpi kuin jos olisit matkustanut auton kyydissä. Samalla säästät luontoa ja rahaa sekä kohennat kuntoasi. 1. Nosta koko lapiollinen lunta kyytiin ja tempaise se räjähdysmäisesti suoraan alhaalta ylöspäin olkasi yli. Voit antaa jaloilla lisävauhtia kaarelle. 2. Kerää lapio täyteen lunta ja heitä lumimassa sivulta, kylkiesi vierestä mahdollisimman nopeasti pois. Toista, kunnes työstämältäsi alueelta loppuu lumi. 1. Toimistotyöläiselle: Tee tauoilla kevyesti kyykkyä ja pyörittele hartia- ja niskalihaksiasi. Kiihdytä hetkellisesti nesteiden vaihtumista staattista lihastyötä tekeville alueille. Työmatkaliikunta Proteiinin lyhyt oppimäärä Nykyaikana proteiinia lisätään moniin ruokiin ja elintarviketuotteisiin. Onhan se kuitenkin iso osa fitness- ja kuntoilubuumia. K aupan hyllyiltä löytyy proteiinileipää, -mehua ja jopa -sipsejä. Tuotteista myös annetaan helpommin terveellisempi kuva, mikäli siihen on lisätty proteiinia. Se ei kuitenkaan tee elintarvikkeista yhtään sen parempia, jos ne ovat esimerkiksi teollisesti pitkälle käsiteltyjä ja sisältävät vaikkapa runsaasti sokeria. Proteiinit eli valkuaisaineet ovat elämälle välttämättömiä suojasekä ravintoaineita. Proteiinien tehtäviä elimistössä on mm. muodostaa uusia kudoksia, parantaa vastustuskykyä muodostamal- la vasta-aineita, sekä kuljettaa ravintoaineita veressä. Proteiinit koostuvat aminohapoista, jotka on luokiteltu välttämättömiin ja ei-välttämättömiin. Ihmiskeho ei pysty valmistamaan itse välttämättömiä aminohappoja, vaan ne täytyy saada ravinnosta. Toisin kuin ei-välttämättömät aminohapot elimistö pystyy valmistamaan muista aminohapoista, jos niitä ei saada ravinnosta. Vaikka proteiineilla on useita tärkeitä tehtäviä ihmiskehossa, niin sen ”ylensyönti” ei ole kuitenkaan hyödyllistä. Ylimääräinen energia ei muutu lihaskudokseksi vaan kertyy rasvaksi elimistöön ja siitä seuraa vain ylimääräistä rasitusta sisäelimille. Valkuaisaineiden saantisuositus on Suomessa noin 10-20% ravinnosta. Painokiloa kohti noin 1-1,5 grammaa. Tämä tarkoittaa 75 kiloisella 75-112,5 grammaa vuorokaudessa. Proteiinin tarpeeseen vaikuttaa myös fyysinen aktiivisuus. Esimerkiksi kehonrakennusta harrastavalla henkilöllä proteiinin tarve voi olla huomattavasti suurempi kuin muutaman kerran viikossa kevyttä liikuntaa harrastavalla. Hyviä proteiinin lähteitä ovat muun muassa maitotuotteet, liha, kala, kananmunat, pähkinät, siemenet, pavut, viljatuotteet ja herneet. Eläinkunnan proteiineissa on paras aminohappokoostumus, sillä ne sisältävät kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Kasvikunnan proteiinit eivät ole koostumukseltaan yhtä kattavia, mutta syömällä monipuolisesti viljatuotteita ja palkokasveja on mahdollista saada kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Saantisuositusten lähde: Ruokatieto.fi Lahti Liikkuu - nro 3 43 5 asiaa jota sinun tulisi tehdä useammin 1. 3. 2. 4. Juo enemmän vettä. Veden nauttiminen on asia, jota todella harva muistaa tehdä tarpeeksi usein. Vedellä on elimistössä kymmeniä ellei satoja elintoimintoja ja terveysvaikutuksia, sillä ihminenhän itsekin koostuu suurimmaksi osaksi vedestä. Vettä olisi hyvä nauttia noin 2-3 litraa vuorokaudessa tasaisin väliajoin. Pidä esimerkiksi litran juomapulloa mukanasi työpaikalla tai koulussa, jolloin voit helposti todeta oletko juonut tarpeeksi. Syö enemmän salaattia, marjoja ja hedelmiä. Useat arkipäiväiset ruoka-aineet, kuten kananmunat, lihat ja viljatuotteet tuottavat happamia palamisjätteitä elimistössä, jolloin aineenvaihdunta hidastuu. Pointti ei ole se, etteikö kyseisiä ruokia kannattaisi syödä lainkaan, vaan ruokavalioon tulisi lisätä ns. ”tasapainottavaa” ravintoa. Sellaisia ovat emäksisiä palamistuotteita muodostavat ruoka-aineet, kuten kurkku, salaatit, appelsiini, rusina ja porkkana. Kun emäksisiä ja happamia ruoka-aineita tulee nautittua oikeassa suhteessa, on ravinnon palamisjätteet parhaimmillaan neutraaleja, joka tuottaa helpottaa ruuansulatuselimistön toimintaa huomattavasti. Lisää tietoa ruoka-aineiden happamuuksista ja emäksisyyksistä löydät osoitteesta: www.valmarin.fi/emasarvoja 44 Lahti Liikkuu - nro 3 Venyttele useammin. Harva ihminen voi sanoa venyttelevänsä tarpeeksi. Venyttelyn hyötyjä ovat mm. lihasten nopeampi palautuminen, loukkaantumisten parempi ehkäiseminen ja parempi liikkuvuus, joka voi vaikuttaa esimerkiksi ryhtiin ja lihasepätasapainoon. Venyttelyä voi harrastaa esimerkiksi aamulehteä lukiessa tai illalla ennen nukkumaanmenoa, se rentouttaa mukavasti. Ole ilman elektronisia laitteita ja/tai sosiaalista mediaa. Facebook, Whatsapp, Instagram ja Twitter - oletko niihin koukussa? Huomaatko, että liian usein kaivat vaistomaisesti puhelimen taskusta ja selaat muutaman some-kanavan läpi. Hetken kuluttua teet sen uudestaan ajattelematta asiaa sen kummemmin. 5. Heittäydy. Mietit varmaan mitä tällä tarkoitan? Heittäydy useammin arjesta ja tee asioita, joita et yleensä tee. Käy kavereiden kanssa keilaamassa tai pelaamassa megazonea, kaiva vanhat laskettelukamat varastosta, mikäli et ole pitkään aikaan kurvaillut Messilässä. Pienetkin positiiviset vaihtelut arjessa voivat piristää kummasti mielilalaa näin pimeän talven keskellä! 5 hyödyllistä lihaskuntoliikettä kehonpainolla 5 Hyvinvointi / Tekstit: Joosua Visuri keinoa lievittää selkäkipua Kun on kyse jatkuvasta kivusta, asiaa ei kannata lähestyä niin sanotulla ”laastari-menetelmällä.” Kylmä- tai lämpögeeli voi helpottaa hetkellisesti Kiire, etkä ehdi salille. Tai jos et edes pidä salilla käymisestä, mitä sitten? Usein ajatellaan, - muttei ole yleensä ratkaisu pulmaan. Kokeile seuraavia keinoja kipua vastaan: että hyvään kuntoon päästäkseen tarvitaan Keskivartalon vahvistaminen. Huonontunut ryhti on usein mahdollisimman paljon tankoja, levy- ja selkäkipujen aiheuttaja. Heikot keskivartalon lihakset tai niikäsipainoja. Voit yhtä hyvin kohottaa kuntoasi, den epätasapaino taas ovat usein huonon ryhdin syy. Vahvista vatsa-, selkä- ja kylkilihaksiasi vaikka kuntopiirin avulla 2-3 kertaa polttaa rasvaa ja rakentaa lihasmassaa myös viikossa. Tee esimerkiksi 3 kertaa 15 toistoa per lihasryhmä. kehonpainolla tehtävillä treeneillä. 1. 1. Punnerrus. Olet varmasti tehnyt niitä koulun tai armeijan kuntotesteissä, tai ehkä osallistuit Tikiksen 21 päivän punnerrushaasteeseen? Push-upit ovat loistava liike kehittää rinta-, olkapäiden- ja ojentajalihasten fysiikkaa. Ne ovat lisäksi ilmaisia, eli voit tehdä niitä missä vain. 2. Leuanveto. Tämän päivän kiistellyimpiä lihaskuntoliikkeitä. Miten määritellään ”puhdas” leuanveto? CrossFit- kulttuuri on tuonut tullessaan ns. kippausleuanvedon, jossa käytetään liike-energiaa hyödyksi enemmän kuin perinteisessä leuanvedossa. Oli tyylisi sitten mikä tahansa, leuanvedolla kuormitat monipuolisesti selän- sekä olkavarren lihaksia. Leuanvetotankoja myydään monissa kaupoissa ja niitä löytyy myös useiden lenkkipolkujen varsilla, esimerkiksi Lahden urheilukeskuksessa puisten hyppyrimäkien vierestä. 3. Vatsalankku. Varmasti monien inhokkiliike, mutta niin tehokas. Kyseessä on staattinen liike, jossa nojataan kyynärvarsien varassa (jalat punnerrusasennossa) ja pyritään pitämään keskivartalo vaakatasossa. Kiinalainen erikoisjoukkojen poliisi Mao Weidong ”lankutti” hiljattain maailmanennätykseksi hurjat 4 tuntia ja 26 minuuttia. (Suoritus tehtiin Guinness World Recordsin valvomissa olosuhteissa) Kauanko sinä pystyt? 4. Kyykkääminen. Tällä liikkeellä vahvistat reisi- ja pakaralihaksia. Variaatioita löytyy useita erilaisia, joista ehkä yleisimpiä sumo-kyykky (jalat leveällä, jalkaterät hieman ulospäin), askelkyykky (toisella jalalla astutaan eteenpäin ja ponnistetaan takaisin) ja yhden jalan kyykky eli pistoolikyykky. Voit myös yhdistää hypyn kyykyn jälkeen lisätäksesi kuormitusta. 5. Selän ojennus. Päinmakuulla jalkojen ja käsien tai samanaikainen nosto ja pito. Kehittää alaselän lihaksia ja lisää kehonhallintaa. Variaatioina pelkästään jalkojen tai ylävartalon kohottaminen. Haastetta: ota käsiin lisäpainoksia esimerkiksi levy-, käsipaino tai kahvakuula. 2. Venyttely. Lihasten jäykkyys vaikuttaa koko kehon asentoon heikentävästi. Esimerkiksi olkapäiden jäykkyys ja lyhentyneet liikeradat voivat kiristää selkälihaksia ja työntää päätä eteenpäin. Tällöin myös niskalihakset joutuvat jatkuvan paineen alaiseksi. Lonkankoukistajien jäykkyydet taas voivat työntää ylävartalon painoa eteenpäin, jolloin ryhti painuu eteenpäin. Venyttele vähintään 2-3 kertaa viikossa noin puoli tuntia päivässä. Tee 30-60 sekunnin venytyksiä per lihasryhmä. Älä koskaan venytä kylmiä lihaksia. 3. Hieronta. Hieronta on erittäin tehokas menetelmä saada lihaksille sellaista liikettä, johon se ei ole tottunut. Hieronnan avulla lihaksesta poistuu tehokkaammin kuona-aineita ja ravinnepitoisten nesteiden kulku kudoksissa paranee. Hieronnalla voidaan myös rikkoa erilaisten vammojen aiheuttamia arpikudoksia, jolloin palautuminen nopeutuu. 4. Oikea asento nukkuessa. Jotkut ihmiset nukkuvat selällään, toiset vatsallaan ja loput kyljellään, mutta oletko koskaan ajatellut mikä on paras asento nukkua? Esimerkiksi vatsallaan nukkuessa pää hakeutuu huonoon asentoon ja aiheuttaa helposti niska-, hartia- ja selkäongelmia. Paras nukkumisasento aikuiselle on kyljellään tai selällään. Selinmakuulla nukkuminen tosin usein pahentaa kuorsausoireita, mutta selkärangan asento on parempi kuin esimerkiksi vatsallaan nukkuessa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota oikeanlaiseen tyynyyn ja patjaan. Liian kova tai pehmeä patja voi vääristää asentoa, kuten myös liian matala tai korkea tyyny. 5. Foam roller / Pilatesrulla. Oletko vielä kuullut Foam rollerista? Kyseessä on erittäin kätevä kehonhuollon väline sellaisille kehon alueille, joita on vaikea venyttää tehokkaasti. Esimerkiksi jäykät lonkanseudun lihakset, joita on haasteellisempi venytellä, vertyvät tehokkaasti foam rollerilla pyöritellen. Lonkan väärällä asennolla voi olla yhteys selkäkipuihin. ”Pilatesrullia” saa urheilukaupoista ja isommista marketeista 15-50 € hintaan. Mikäli selkäkivut eivät häviä edellä mainituilla vinkeillä, suosittelen hakeutumaan fysioterapeutille tai vastaavalle lihashuollon ammattilaiselle. Lahti Liikkuu - nro 3 45 5 hyödyllistä kotitreenivälinettä Usein ajatellaan, että hyvään kuntoon pääseminen vaatii magneettikortin salille, joka on varusteltu infrapunasaunalla ja ilmanvastuksella toimivilla laitteilla - puhumattakaan LCDnäyttöistä. Ei. Kuntoilua voi yhtä hyvin harjoittaa myös kotona. Tulokset eivät riipu tilasta, vaan itse treenin tehokkuudesta. Unohtamatta kolmion kahta kulmaa eli ravintoa ja lepoa. 1. Vatsarulla. Pyörällä rullaaminen on yksi parhaista keskivartaloliikkeistä, jossa myös hartialihakset supistuvat voimakkaasti. Tee rullausta polvillasi, tai mikäli jaksat niin pyöräytä suorilta jaloin. Voit säädellä vastusta myös sen mukaan, kuinka alas menet toistoissa. Mitä alemmas, sen rankempi liikeestä tulee. Vatsarulla on halpa ja pieneen tilaan mahtuva ratkaisu, joka on helppo ottaa mukaan myös reissun päälle. Se sopii kaiken ikäisille ja kokoisille liikkujille. Laite on saatavilla urheilukaupoista, sekä isommista marketeista. 2. Leuanvetotanko. Leuanveto on yksi parhaimmista ylävartalon voimaliikkeistä oman kehon vastuksella. Leuanveto kuormittaa vahvasti varsinkin yläselän ja kyynärvarren lihaksia. Tankoja on listoihin kiinnipultattavia, sekä ns. ”pikamalleja” jotka toimivat myös punnerruskahvoina. Leuanvetotankoja on saatavilla urheilukaupoista sekä hyvin varustelluista tavarataloista. 46 Lahti Liikkuu - nro 3 3. Hyppynarut. Todella tehokas tapa kehittää koordinaatiota ja kehon eri osien välistä yhteistyötä. Hyppynaruilla saa tehtyä myös tehokkaita aerobisia treenejä, joissa ylä- sekä alavartalo osallistuvat työhön. Hyppynarut tosin vaativat jonkin verran huonekorkeutta. 4. Kahvakuula. Pieneen tilaan mahtuva rautainen möykky, joka saa kätesi tärisemään vimmatusti ja hien virtaamaan. Kahvakuulalla voit tehdä kymmeniä ellei satoja erilaisia tehokkaita harjoitusliikkeitä, kuten etuheilautusta, kyykkyjä ja rinnallevetoa. Opetusmateriaalia löytyy myös tästäkin aiheesta pilvin pimein Internetin syövereistä. Kannattaa tutustua. 5. Vastuskuminauha. Kuminauhalla voit tehdä lukuisia eri harjoituksia oikeastaan kaikille eri kehonosille. Vastuskuminauhaa voi käyttää esimerkiksi lisävastuksena voimaharjoittelussa tai liikkuvuuden kehittämisessä. Kyseessä on edullinen ja pieneen tilaan mahtuva treeniväline, joka on myös kätevä napata matkalle mukaan. Tästäkin välineestä löytyy paljon hyödyllisiä opetusvideoita lihaskunto- sekä venyttelyliikkeisiin. Kuva: Joonas Survonen LAHTILIIKKUU.FI ON UUDISTUNUT Käy tutustumassa uusiin lahtiliikkuu.fi verkkosivuihin ja osallistu samalla neljän (4) Pelicansin ottelulipun arvontaan! Kilpailun löydät osoitteesta: www.lahtiliikkuu.fi/kilpailut Kilpailuaika päättyy perjantaina 27.2. Voittaja arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken. Lahti Liikkuu - nro 3 47 KUNTOSALI 38€/kk vuosisopimuksella – voi maksaa myös liikunta- ja kulttuuriseteleillä – sis. InBody-analyysin Myös kuukausi- ja 10 krt-kortteja Haluatko senttejä pois vyötäröltä, ivatsanseudulta, s a l reisistä tai lantiolta? to 45 Vuonna 2012 avattu lahtiliikkuu.fi on lahtelaiseen paikallisurheiluun keskittynyt verkkomedia. Sivustolta löydät paljon hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa lahtelaisesta urheilusta. yös m Sopii le! LuonnollinenKjau n tehokas kehonmuokkausmenetelmä tti miehil HYPOXI® perustuu k o r kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin Vuosisopimuksella sekä poistaa selluliittia.Saat näkyviä tuloksia nopeasti. sis. Inbody HYPOXI ® muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa! 36 LAHTILIIKKUU.FI ON UUDISTUNUT Voi maksaa myös liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Meillä käyvät liikunta- ja kulttuurisetelit. Seuraa meitä: Aleksanterinkatu 7 B, 2 krs, 15110 Lahti • www.lahdenkuntohoito.fi p. 050 442 9442 *** Keidas kaupungin keskutassa *** [email protected] Tankotanssi/-akrobatiatunnit Myös miesten tunti! Tanssitunnit: mm. latinotanssit katutanssit bollywood ja vatsatanssi Kuntoliikunta ja kehonhuolto: mm. kahvakuulajumppa, dance fit, body fit Kehonhallinta/akrobatia Pilates Tervetuloa liikkumaan rennosti hauskoille ja tehokkaille tunneille! ILMAN SITOVIA JÄSENYYKSIÄ! 48 Lahti Liikkuu - nro 3 Persoonalliset ja tilavat oleskelutilat!
© Copyright 2024