RAUTAA, TERÄSTÄ & MESSINKIÄ PE / FRE / FRI 30 / 10 / 2015 19.00 HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE DIMA SLOBODENIOUK TINE THING HELSETH JONATHAN HARVEY Tranquil Abiding 2 Brittiläinen säveltäjä Jonathan Harvey (1939-2012) opiskeli Cambridgessä ja Glasgow’ssa. Sävellystä hän opiskeli Erwin Steinin ja Hans Kellerin johdolla, ja 1980-luvun alussa Pierre Boulez kutsui hänet työskentelemään Pariisiin. Harveyn tuotantoon kuuluu orkesteri-, kamari-, soolo- ja näyttämöteoksia. Kansainvälinen läpimurto tapahtui nauhateoksella Mortuos Plango, Vivos Voco (1980) – säveltäjä hyödynsikin usein aikansa uusinta teknologiaa luodakseen aivan uudenlaisia soitinvärejä. Tärkeä esikuva tässä suhteessa oli ennen kaikkea Karlheinz Stockhausen. Harvey harrasti mediaatiota, ja perehtyi syvällisesti buddhismiin ja muuhunkin itämaiseen ajatteluun, mikä vaikutti suuresti hänen myöhempään tuotantoonsa. Esimerkiksi orkesterikappale Body Mandala (2006) sai innoituksensa Tiibetin temppelimusiikista, ja ooppera Wagner Dream (2007) ottaa lähtökohdakseen Richard Wagnerin keskeneräiseksi jääneen, buddhismia käsittelevän oopperahankkeen Die Sieger. Kamariorkesterille kirjoitettu Tranquil Abiding (Pysyvä rauha) syntyi vuonna 1998 Riverside Symphony-orkesterin tilauksesta. Orkesteri kantaesitti sen New Yorkissa 10.6.1999 George Rothmanin johdolla. Harvey on kertonut sävellyksestään seuraavaa: ”Pysyvä rauha on buddhistinen ilmaisu joka tarkoittaa tilaa, jossa keskitytään yhteen ainoaan pisteeseen. Tämä noin 14 minuutin kestoinen sävellys perustuu kauttaaltaan yhteen ainoaan, hitaasti hengittävään rytmiin. Rytmi koostuu ’sisäänhengityksestä’ korkealla sävelellä, jota seuraa ’uloshengitys’ matalammalla sävelellä. Tämän päällä soivat erilaiset melodiset fragmentit.” JOHANN HUMMEL Trumpettikonsertto Es-duuri Slovakiassa syntynyt Johann Nepomuk Hummel (17781837) tunsi melkeinpä kaikki oman aikansa suuret säveltäjät, muusikot ja kulttuuripersoonallisuudet. Hän opiskeli Mozartin, Salierin ja Muzio Clementin johdolla. Myöhemmin hänestä tuli Haydnin, Beethovenin ja Schubertin tuttava, ja hän antoi pianotunteja sekä Carl Czernylle että Mendelssohnille. Vuonna 1804 hänestä tuli Haydnin seuraaja prinssi Esterházyn hoviorkesterin johtajana. 1819-1837 hän työskenteli kapellimestarina Weimarissa, missä hänestä tuli Goethen hyvä ystävä. Hummel oli jo elinaikanaan suuresti arvostettu muusikko ja säveltäjä. Hänen pianoteoksensa - joukossa kahdeksan konserttoa ja kymmenen sonaattia - vaikuttivat esimerkiksi Chopinin ja Schumannin sävelkieleen. Hän sävelsi myös yli 20 oopperaa, laulunäytelmiä, kirkkomusiikkia ja kamarimusiikkia. Hummelin kuoleman jälkeen hänen teoksensa vaipuivat täysin unohduksiin, mutta nykyään ne on löydetty uudestaan. Hänen sävelkielensä edustaa mielenkiintoista ylimenovaihetta musiikin historiassa: Hummel on wieniläisklassikko, mutta myös orastava romantikko. Trumpettikonserttonsa Hummel kirjoitti itävaltalaiselle trumpettivirtuoosi Anton Weidingerille. Tämä kehitti 1790-luvulla soittimen, jolla kykeni helposti soittamaan kromaattisia kulkuja. Joseph Haydnin Es-duurikonsertto vuodelta 1796 oli ensimmäinen soittimelle sävelletty merkittävä teos. Hummel sai konserttonsa valmiiksi joulukuussa vuonna 1803, ja teos kantaesitettiin uudenvuodenpäivänä 1804 Wienissä. Hummelin tiedetään säveltäneen Weidingerille myös sittemmin kadonneen trion trumpetille, viululle ja pianolle. Konserton alkuperäissävellaji on E-duuri. Sitä esitetään kuitenkin yleensä Es-duurissa, mikä on soolosoittimelle helpompi sävellaji. Ensimmäinen osa Allegro con spirito on klassisen selkeäpiirteinen. Toinen osa Andante on kuin lyyrinen ooppera-aaria. Viimeinen osa on haastavan virtuoosinen rondo. 3 SERGEI PROKOFIEV Sinfonia 2 d-molli opus 40 4 Sergei Prokofiev (1891-1953) loi jo varhain mainetta musiikin kauhukakarana. Hänen sävellystensä piikikäs huumori, persoonallinen soinnutus ja energinen motorisuus olivat monelle liikaa. 1920-luvulla hänen sävelkielensä meni kuitenkin ajoittain niin modernistiseksi, että jopa säveltäjä itse ihmetteli omia toimiaan. Etenkin toinen sinfonia (d-molli, opus 40) aiheutti hänelle hetkellisen luovan kriisin. ”Raudalla ja teräksellä” kyllästetty teos valmistui vuonna 1925 yhdeksän kuukauden puurtamisen jälkeen ja sai kantaesityksensä saman vuoden kesäkuussa Pariisissa. Esityksen johti Sergei Koussevitzky, jolle partituuri oli omistettu. Sinfonia sai hyvin ristiriitaisen vastaanoton eikä säveltäjäkään ollut kovin tyytyväinen. Kirjeessä ystävälleen Nikolai Miaskovskille Prokofiev myönsi avoimesti: ”Olen tehnyt musiikista niin tavattoman kompleksisen, etten itsekään tajua mitä siinä oikein tapahtuu.” Vuonna 1953 hän suunnitteli tekevänsä sinfoniasta uuden version, ja varasi sille teosluettelossaan opusnumeron 136. Hanke ei ehtinyt toteutua. Prokofievin seitsemästä sinfoniasta toinen lienee vähiten esitetty. Sillä on kuitenkin myös puolustajansa. Esimerkiksi amerikkalainen säveltäjä Christopher Rouse, joka pitää sitä Prokofievin parhaimpana sinfoniana, on imitoinut sen ratkaisuja kolmannessa sinfoniassaan (2011). Teoksen rakenteellisena esikuvana toimi Beethovenin pianosonaatti no 32. Toisin sanoen osia on vain kaksi, ja ne ovat luonteiltaan sangen erilaiset. Sinfonian ensimmäinen osa Allegro ben articolato on raju ja riitasointuinen. Brutaalit konerytmit viittaavat esimerkiksi Stravinskyn Kevätuhri-balettiin ja Honeggerin Pacific 231-sävelrunoon. Toinen osa Teema ja muunnelmia alkaa oboen esittämällä lyyrisellä teemalla, jonka Prokofjev oli säveltänyt jo vuonna 1918 ollessaan Japanissa konsertoimassa. Seuraa kuusi muunnelmaa, joissa ironiset ja meditatiiviset hetket vuorottelevat. Jotkut jaksot ennakoivat jo Prokofievin myöhempää, romanttisempaa sävelkieltä. Lopussa teema kerrataan. HKO SCREEN KONSERTTI-ILTA KOTISOHVALLA HKO:n suorat verkkolähetykset tuovat kaupunginorkesterin konsertin kotisohvalle: vaikka et pääsisi paikalle Musiikkitaloon, voit katsella ja kuunnella konsertin netissä. Illan tunnelmaan virittäydytään Ennakkoluulijoiden seurassa ennen konserttia. Keskustelua luotsaa musiikkitoimittaja Jaani Länsiö. Väliajalla tavataan lisää kiinnostavia vieraita ja kuullaan tarinoita konsertin kulisseista. Lähetys Musiikkitalosta alkaa klo 18.30, konsertti klo 19.00. Ohjelmat ovat lisäksi katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. #hkoscreen SUORAT LÄHETYKSET SYKSYLLÄ 2015 PE 30/10 TO 05/11 TI 24/11 TO 17/12 WWW.HELSINKIKANAVA.FI YLE RADIO 1 & YLE.FI/KLASSINEN WWW.HELSINKIKANAVA.FI WWW.HELSINKIKANAVA.FI www.helsinginkaupunginorkesteri.fi [email protected] helsinkiphilharmonic @HelsinkiPhil helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 5 DIMA SLOBODENIOUK Moskovassa syntynyt ja yli 20 vuotta Suomessa asunut kapellimestari Dima Slobodeniouk aloitti viulistina, mutta muutettuaan Suomeen hän alkoi opiskella kapellimestariksi ensin Atso Almilan johdolla. Vuonna 1996 alkaneita opintojaan SibeliusAkatemiassa Slobodeniouk kävi myös Jorma Panulan ja Leif Segerstamin johdolla. Slobodeniouk ja Helsingin kaupunginorkesteri ovat pitäneet lämmintä suhdettaan yllä jo lähes 15 vuoden ajan. Ensimmäisen kerran orkesterin kapellimestarivieraana hän esiintyi vuonna 2001 Kummilapsikonsertissa ja seuraavan kerran vuonna 2003 loppiaisen elokuvamusiikkikonsertissa. Varsinaisen kausikonsertti-illan hän johti myöhemmin saman vuoden syksynä, ja sen jälkeen Slobodeniouk on vieraillut säännöllisesti HKO:n edessä. Kapellimestariuraansa Slobodeniouk on rakentanut määrätietoisesti, mutta vailla kiirettä. ”Olen onnekas siinä mielessä, että sain hitaan alun. Että sain alussa kehittyä rauhassa. Ne stressit ja paineet, jotka nyt tulevat, on jo käyty kerran läpi. Osaan suhtautua niihin rauhallisemmin ja näen tilanteet nyt ulkoapäin”, hän kertoi YLE:lle vuonna 2011, läpimurtonsa kynnyksellä. Tällä vuosikymmenellä Slobodenioukin läpimurto on todella tapahtunut. Rinnastus urakehitykselle löytyy hänen harrastuksestaan. ”Ilmailun harrastajana tiedän, että nousukiito on lennon kriittisin vaihe. Haluaisin uskoa, että tässä vaiheessa telineet ovat jo onnistuneesti irti maasta ja seuraavana on korkeuden ja nopeuden kerääminen!” hän vertasi Avanti!orkesterin haastattelussa vuonna 2013. Vuoden 2013 aikana ja sen jälkeen Slobodeniouk onkin tehnyt näyttäviä esiintymisiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän on vieraillut mm. Baltimoren sinfoniaorkesterissa, Lontoon Philharmonia Orchestrassa, Ranskan kansallisorkesterissa sekä Oslon filharmonikoissa. Keväällä 2015 Slobodeniouk johti Essenin teatterissa György Ligetin oopperan Le Grand Macabre. Slobodeniouk on ollut Espanjan Galician sinfoniaorkesterin taiteellinen johtaja vuodesta 2013 alkaen. Syksyllä 2016 hän aloittaa Sinfonia Lahden ylikapellimestarina. Seuraa Dima Slobodenioukia Twitterissä @DeltaSierra_1 6 7 DIMA SLOBODENIOUK © MARCO BORGGREVE TINE THING HELSETH Norjalainen Tine Thing Helseth (s. 1987) on käynyt huipputason klassiselle muusikolle perinteisen opintien opiston soittotunneilta suurten orkesterien vakiosolistisiksi. Hän aloitti trumpetinsoiton 7-vuotiaana, kävi opintonsa yksityisessä Barrat Due -musiikkiopistossa ja sen jälkeen Norjan musiikkiakatemiassa ja keräsi runsaasti kilpailumenestystä. Helseth on saanut hyvin monipuolisen musiikillisen kasvatuksen, mikä näkyy hänen työskentelyssään. Esimerkiksi perustamansa Tine Thing Helseth -kvintetti soittaa ”kaikkea Bachista Beach Boysiin” ja hän on yhtyeen ainoa klassisen koulutuksen saanut muusikko. Hän on myös – entisenä Spice Girls -fanina – perustanut vain naisvaskisoittajista koostuvan TenThing-yhtyeen, joka levyttää ja kiertää maailmaa aktiivisesti tuorein sovituksin. Helseth on esiintynyt mm. Oslon, BBC:n ja Liverpoolin filharmonikoiden, Lontoon Philharmonia-orkesterin sekä Göteborgin ja Wienin sinfoniaorkestereiden solistina sekä julkaissut viisi äänitettä. Vuonna 2007 hän soitti Nobelin rauhanpalkintogaalassa ja sai Norjan Grammypalkinnon vuoden tulokkaana. Menestyksestään huolimatta Helseth ei ole ympärivuorokautinen muusikko. ”Soitin on tietenkin osattava, ja harjoittelu on välttämätöntä, mutta se ei saa viedä kaikkea aikaa. Pitää urheilla, lukea kirjoja, katsoa elokuvia… tämä kaikki on hyvin tärkeää muusikkona ja ihmisenä kehittymisessä”, Helseth muistutti Telegraphissa vuonna 2013. Helseth näkee tärkeäksi myös hälventää klassisen musiikkiin liittyvää mystiikkaa. Paitsi että hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, hän on lanseerannut nimeään kantavan iPad- ja iPhone-sovelluksen, jolla voi seurata hänen konserttikalenteriaan, olla häneen yhteydessä ja kuunnella näytteitä hänen julkaisuistaan. Hän ei myöskään arastele ottaa kontaktia yleisöön ja tarjota taustatietoja teoksista. Seuraa Tine Thing Helsethiä Twitterissä @Tinetrumpet 8 9 TINE THING HELSETH © COLIN BELL WARNER CLASSICS HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI 10 Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain noin 100 000 kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina 1892–1923 orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Nykyään ylikapellimestarina toimii John Storgårds. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi. Mälkki aloittaa kolmivuotisen kautensa syksyllä 2016. Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten 70–80 konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä 1900. Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. www.helsinginkaupunginorkesteri.fi 11 © KATJA NYMAN, EEVA KARHU JONATHAN HARVEY: Tranquil Abiding Den brittiska tonsättaren Jonathan Harvey (1939-2012) studerade i Cambridge och Glasgow. Hans kompositionslärare var Erwin Stein och Hans Keller. I början av 1980-talet inviterades han av Pierre Boulez att studera i Paris. Det internationella genombrottet skedde med Mortuos Plango, Vivos Voco (1980) för tonband. Harvey komponerade orkester-, kammar- och solomusik samt sceniska verk. Han utnyttjade ofta sin tids nyaste teknologi för att skapa nya slag av klangfärger. En viktig förebild var i detta avseende framförallt Karlheinz Stockhausen. Harvey sysslade med meditation och studerade ingående buddhism och annat österländskt tänkande, vilket hade ett stort inflytande på hans senare produktion. Exempelvis orkesterverket Body Mandala (2006) är inspirerad av tibetansk tempelmusik medan operan Wagner Dream (2007) utgår från Richard Wagners ofullbordade projekt, den i buddhismen rotade operan Die Sieger. Kammarorkesterverket Tranquil Abiding (Bestående frid) skrevs år 1998 på beställning av Riverside Symphony-orkestern. Orkestern uruppförde verket i New York den 10.6.1999 under ledning av George Rothman. Harvey har berättat om sitt verk: ”Bestående frid är ett buddhistisk uttryck som innebär ett tillstånd i vilket man fokuserar på en viss punkt. Detta ca 14 minuter långa verk bygger genomgående på en enda långsamt pulserande rytm. Rytmen består av en ’inandning’ på en hög ton som följs av en ’utandning’ på en lägre ton. Ovanpå detta klingar olika melodiska fragment.” JOHANN NEPOMUK HUMMEL: Trumpetkonsert Ess-dur Den i Slovakien födda Johann Nepomuk Hummel (1778-1837) kände mer eller mindre alla av sin samtids stora tonsättare, musiker och kulturpersonligheter. Som ung studerade han under ledning av Mozart, Salieri och Muzio Clementi. Senare lärde han personligen känna Haydn, Beethoven och Schubert, och gav pianolektioner åt såväl Carl Czerny som Mendelssohn. År 1804 blev han vald till Haydns efterträdare som ledare för prins Esterházys hovorkester. 1819-1837 arbetade Hummel som dirigent i Weimar, där han blev nära vän med Goethe. Under sin livstid var Hummel en mycket uppskattad tonsättare och musiker. Hans pianoverk - bland annat 8 konserter och 10 sonater - påverkade exempelvis Chopins och Schumanns tonspråk. Han komponerade därtill över 20 operor, sångspel, kyrkomusik och kammarmusik. Efter Hummels död föll hans verk i total glömska 12 LISÄÄ MUSIIKKIENERGIAA KE 04 / 11 / 2015 19.00 TO 05 / 11 / 2015 19.00 KONSERTTOJEN KUNINGAS Susanna Mälkki, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Jean Sibelius: Viulukonsertto Jean Sibelius: Lemminkäinen Sibelius-viulukilpailun tasan kaksikymmentä vuotta sitten sensaatiomaisesti vain 19-vuotiaana voittanut Pekka Kuusisto palaa Sibeliuksen Viulukonserton pariin tutulla pelimannin spontaaniudellaan. Huom! Molemmat konsertit ovat loppuunvarattuja. Kysy peruutuspaikkoja Lippupalvelusta. PE 13 / 11 / 2015 19.00 TI 10 / 11 / 2015 19.00 JUNIORIKONSERTTI Atso Almila, kapellimestari Satu Sopanen, laulu & juonto Helsingin 5. musiikkiluokkien oppilaita Kaupunginorkesteri kutsuu lavan täydeltä kouluikäisiä muusikoita esiintymään koko perheelle sopivaan juniorikonserttiin. Rennon tunnelman takaavat Satu Sopanen ja Atso Almila. KE 18 / 11 / 2015 19.00 TO 19 / 11 / 2015 19.00 ESPANSIVA MATHIS DER MALER Michael Schønwandt, kapellimestari Shai Wosner, piano Anna Immonen, sopraano Joonas Asikainen, baritoni Marc Soustrot, kapellimestari Christian Ihle Hadland, piano Niels Wilhelm Gade: Efterklange af Ossian Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto nro 20 Carl Nielsen: Sinfonia nro 3 ”Sinfonia espansiva” Carl Nielsen murtautui kansainväliseen tietoisuuteen kolmannella sinfoniallaan, Sinfonia Espansivalla. Vannoutunut Nielsen-spesialisti ja Tanskan kaikkien aikojen menestynein kapellimestari Michael Schønwandt tekee odotetun paluun kaupunginorkesterin eteen. Ludwig van Beethoven: Leonore-alkusoitto nro 3 Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto nro 21 Paul Hindemith: Mathis der Maler, sinfonia Mozartin C-duuri-pianokonserton hitaasta osasta tuli huolettoman lemmekkyyden symboli vuonna 1967 Elvira Madigan -elokuvan ääniraidan myötä. Elegantista energisyydestään tiedetty Christian Ihle Hadland on niittänyt mainetta erityisesti Mozarttulkinnoillaan. LIPPUPALVELU: 32,5–7,5 € sis. palvelumaksun / inkl. serviceavgift / incl. service charge 13 HUOM! Musiikkitalon kahvila palvelee perjantaina 30.10. konsertin jälkeen klo 21:30 saakka Tarjolla erikoiserä viinejä Piccolo pulloissa hintaan 7,00 € Tervetuloa! Käsiohjelma / Programblad / Program Teosesittelyt / Verkpresentationer / Programme Christian Holmqvist Taiteilijaesittelyt / Artistpresentationer / Artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Espoo 2015 14 för flera årtionden. Numera har de hittats på nytt. Hans tonspråk representerar en intressant övergångsperiod i musikhistorien: Hummel är en wienklassiker, men även en spirande romantiker. Sin trumpetkonsert skrev Hummel åt den österrikiska trumpetvirtuosen Anton Weidinger. Denne hade på 1790-talet konstruerat ett instrument på vilket man lätt kunde spela kromatiska passager. Haydns Ess-durkonsert från år 1796 var det första betydande verk som skrevs för detta instrument. Hummel fullbordade sin trumpetkonsert i december år 1803. Den uruppfördes i Wien på nyårsdagen 1804. För Weidinger komponerade Hummel dessutom en sedermera försvunnen trio för trumpet, violin och piano. Konsertens originaltonart är E-dur. Verket framförs dock normalt i Ess-dur eftersom den är en för soloinstrumentet lättare tonart. Den första satsen Allegro con spirito är klassiskt klar i konturerna. Den andra satsen Andante är som en lyrisk operaaria. Finalen är ett utmanande virtuost rondo. SERGEJ PROKOFJEV: Symfoni nr 2 d-moll opus 40 Sergej Prokofjev (1891-1953) skapade tidigt ett rykte som en musikens enfant terrible. Många lyssnare hade svårt att svälja hans musiks vassa humor, personliga ackord och energiska motorik. På 1920-talet blev tonspråket ställvis så modernistiskt att tonsättaren själv undrade vad han egentligen håller på med. Framförallt den andra symfonin (d-moll, opus 40) gav upphov till en kort skaparkris. Det av ”järn och stål” mättade verket fullbordades år 1925 efter nio månaders slit och uruppfördes i Paris i juni i samma år. Uruppförandet dirigerades av Sergej Koussevitzky, som verket var tillägnat. Symfonin fick ett mycket motstridigt mottagande och tonsättaren själv var långt ifrån nöjd. I ett brev till sin vän Nikolaj Mjaskovskij medgav Prokofjev öppet: ”Jag har gjort musiken så otroligt komplex att jag inte själv fattar vad som sker i den.” År 1953 planerade han att göra en ny version av symfonin och reserverade för den nummer 136 i sin opusförteckning. Projektet blev aldrig av. Av Prokofjevs sju symfonier torde den andra vara den minst framförda. Den har dock sina förespråkare. Exempelvis den amerikanska tonsättaren Christopher Rouse, som tycker att detta är Prokofjevs bästa symfoni, har imiterar dess lösningar i sin tredje symfoni (2011). Verkets strukturella förebild var Beethovens pianosonat nr 32. Med andra ord finns här endast två satser som är sinsemellan mycket olika i karaktär. Symfonins första sats Allegro ben articulato är våldsam och dissonant. De brutala maskinrytmerna hänvisar till, exempelvis, Stravinskys balett Våroffer och 15 Honeggers tondikt Pacific 231. Den andra satsen Tema och variationer inleds med ett lyriskt tema som presenteras av oboen. Temat hade Prokofjev komponerat redan år 1918 under en konsertresa i Japan. I sex variationer växlar ironiska och meditativa ögonblick. Vissa passager förebådar redan Prokofjevs senare, mera romantiska tonspråk. I slutet ges temat i repris. DIMA SLOBODENIOUK Dima Slobodeniouk är född i Moskva och har bott i Finland i över 20 år. Han inledde sin musikerbana som violinist. Då han flyttade till Finland började han studera dirigentteknik under ledning av Atso Almila, senare Jorma Panula och Leif Segerstam. Slobodeniuk och HSO har samarbetat i nu nära 15 års tid. Han debuterade med orkestern år 2001 på en Fadderbarnskonsert. På trettondagen år 2003 dirigerade han en konsert med filmmusik. På hösten samma år dirigerade han en av säsongkortskonserterna och har sedan dess regelbundet gästat HSO. Slobodeniuk har byggt upp sin karriär utan brådska, dock alltid målmedvetet. ”Det var tur att jag hade en långsam start”, berättade han år 2001 åt YLE, kort före sitt genombrott. ”Jag fick utvecklas i lugn och ro. All den stress och press som nu kommer är redan upplevd, jag tar den inte hårt.” Hans hobby utgör en parallell till hans karriärutveckling. ”Flygning är min hobby och därifrån vet jag att det mest kritiska momentet är att ta sats för att stiga” sade han år 2013. ”Jag skulle vilja tro att jag vid det här laget redan är lyckligt uppe i luften. Nu gäller det att satsa på höjd och hastighet!” Slobodeniuk har gästdirigerat bl.a. Baltimores symfoniorkester, London Philharmonia Orchestra, Frankrikes nationalorkester och Oslos filharmoniker. Våren 2015 dirigerade han Ligetis opera Le Grand Macabre på teatern i Essen. Han är konstnärlig ledare för Galiciens symfoniorkester. Hösten 2016 inleder Slobodeniouk sin treårsperiod som Sinfonia Lahtis chefdirigent. Följ Dima Slobodeniuk på Twitter @DeltaSierra_1 TINE THING HELSETH Tine Thing Helseth (f. 1987) började spela trumpet 7 år gammal, tog privatlektioner på Barrat Due-institutet och Norges musikakademi och hade tidigt flera tävlingsframgångar. Helseth har fått en mångsidig musikalisk utbildning, vilket återspeglas i hennes verksamhet. Hon har bildat Tine Thing Helseth-kvintetten som spelar ”allt från Bach till Beach Boys” - hon är i själva verket den enda av kvintettmedlemmarna med en klassisk skolning. Som före detta fan 16 av Spice Girls har hon bildat bleckensemblen tenThing som består av endast kvinnliga musiker, och som framför nya arrangemang. Som solist har Helseth uppträtt med bl.a. Oslos, BBC:s och Liverpools filharmoniker, London Philharmonia Orchestra samt Göteborgs och Wiens symfoniker. Hon har gett ut 5 CD:n. År 2007 uppträdde hon på Nobelgalan i Oslo och vann Norges Grammypris. Trots sina succéer är Helseth dock inte musiker 24 timmar i dygnet. ”Man måste naturligtvis behärska sitt instrument, man måste förstås öva” konstaterade hon år 2013 i Telegraph. ”Men det får inte uppta all tid man har. Man skall sporta, läsa böcker, se filmer. Allt behövs för att man skall kunna utvecklas som musiker och som människa.” Helseth anser att det är viktigt att man skingrar den mystik som omger klassisk musik. Hon är aktiv i social media: hon har lanserat en iPad- och iPhoneapp där man kan följa hennes konsertkalender och lyssna på ljudfiler. Hon gillar också att ta direktkontakt med sin publik för att berätta något om vad hon skall framföra. Följ Tine Thing Helseth på Twitter @Tinetrumpet HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den av Skandinaviens professionella symfoniorkestrar som har varit längst kontinuerligt verksam. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för ca 100 000 lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus. 1892-1923 uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu och Leif Segerstam. Orkesterns nuvarande chefdirigent är John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inleder sin treårsperiod hösten 2016. År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen 70-80 konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren 1900. Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar. www.helsingforsstadsorkester.fi 17 JONATHAN HARVEY: Tranquil Abiding “Tranquil Abiding is a Buddhist term for a state of single-pointed concentration. This piece is a 14-minute movement based throughout on a single, slow breathing rhythm. The rhythm consists of an “inhalation” on an upper note followed by an “exhalation” on a lower one. There are melodic fragments above it: one using only one pitch, another three pitches, another five pitches, another eight pitches and a fifth fifteen pitches.” Thus wrote British composer Jonathan Harvey (1939–2012) of Tranquil Abiding for chamber orchestra. His interest in meditation and his profound study of Buddhism and other oriental philosophy greatly influenced his late works. Body Mandala, for example, was inspired by Tibetan temple music and the opera Wagner Dream by Wagner’s unfinished opera Die Sieger dealing with Buddhism. JOHANN NEPOMUK HUMMEL: Trumpet Concerto in E Flat Major Johann Nepomuk Hummel (1778–1837) knew virtually all the great composers of his day – Mozart, Salieri and Clementi, Haydn, Beethoven and Schubert, Czerny and Mendelssohn, and in 1819 he became Haydn’s successor as Kapellmeister at the court of Prince Esterházy. He was greatly revered as a musician and as the composer of concertos, over 20 operas, Singspiels, church and chamber music, yet after his death, they were mostly forgotten and have only recently been rediscovered. Hummel wrote his Trumpet Concerto for the Austrian virtuoso Anton Weidinger, inventor of a trumpet capable of producing chromatic notes with ease. Haydn’s Trumpet Concerto in E Flat of 1796 was the first major work to be composed for this instrument. The original Hummel Concerto was in E Major, but it is nowadays mostly performed a semitone lower, which is an easier key for the soloist. Hummel is also known to have composed a subsequently lost Trio for trumpet, violin and piano for Weidinger. SERGEI PROKOFIEV: Symphony No. 2 in D Minor, Op. 40 Sergei Prokofiev (1891–1953) had a reputation as a musical enfant terrible at an early age already. His barbed humour, quirky harmonies and boisterous energy were too much for many, and his idiom was at times so modernistic that even he was confounded. His second Symphony, a work of “iron and steel”, took nine months to complete and got a very mixed reception. As he wrote to his 18 friend Nikolai Myaskovsky, “I have made the music so complex to such an extent that when I listen to it myself I do not fathom its essence, so what can I ask of others?” In 1953 he had plans for revising it but never got round to doing so. Of the seven Prokofiev Symphonies, the second is probably the one least often performed. Some, such as the American composer Christopher Rouse, nevertheless consider it his best. Structurally, it is cast in the mould of Beethoven’s Op. 32 Piano Sonata. In other words, it has only two movements differing greatly in character. The brutal, machine-like rhythms of the first point to such works as Stravinsky’s Rite of Spring, while the second begins with a lyrical theme Prokofiev wrote while in Japan. Six variations then follow. DIMA SLOBODENIOUK Born in Moscow but resident in Finland for over 20 years, Dima Slobodeniouk studied the violin before turning to conducting. He has had a warm relationship with the HPO for nearly 15 years. He is, he says, happy that his career took off fairly slowly; being a keen aviator, he knows that take-off is the most critical stage in a flight. The leisurely beginning gave him a chance to develop at his own pace. This means that he has already experienced and mastered the stresses and pressures that now lie in his path. Now truly in orbit, Slobodeniouk has enjoyed an impressive career both in Finland and abroad. Guest engagements have included appearances with the Baltimore Symphony, the London Philharmonia, the French National Radio Orchestra and the Oslo Philharmonic. In spring this year he conducted Ligeti’s opera Le Grand Macabre in Essen, and he has been Music Director of the Orquesta Sinfónica de Galicia in Spain since 2013. Slobodeniouk has been appointed as Principal Conductor of the Lahti Symphony Orchestra, starting in autumn 2016. TINE THING HELSETH Tine Thing Helseth (b. 1987) comes from Norway and is the only classical-trained musician in the Tine Thing Helseth Quintet she founded to play “everything from Bach to Beach Boys”. A fan of the Spice Girls, she also founded the TenThing ensemble consisting solely of female brass players. Despite her numerous victories she is not, however, a 24/7 musician. “You have to learn the craft of an instrument,” she says. “There’s no way around it. Of course you have to practise, but it’s not just about playing all the time. You need to do sports, read books, watch movies, because all these are important for how you progress as a person and as a musician.” Tine Thing Helseth also seeks to pull aside the veil of mystery 19 surrounding classical music. Not only is she active in social media; she has also released an iPad and iPhone app bearing her name so that fans can check her concert diary, contact her and listen to samples of releases. Nor is she shy of making contact with her audience or of offering background information about works. Follow her on Twitter @Tinetrumpet. THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 132 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO’s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and other conductors of note. John Storgårds began as Chief Conductor in 2008. Conductor Susanna Mälkki has been appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra. She begins a threeyear term as Chief Conductor of the Orchestra in autumn 2016. Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in 2012. www.helsinkiphilharmonicorchestra.fi 20 KEVÄÄN 2016 LIPUNMYYNTI ALKAA! Kevään 2016 kausikortit ovat myynnissä 5.11.-4.12.2015. Kertalippujen myynti alkaa 15.12.2015. Avointen kenraaliharjoitusten lipunmyynti alkaa 18.12.2015 BILJETTFÖRSÄLJNING FÖR VÅREN 2016 Säsongkort till våren 2016 är till salu 5.11.- 4.12.2015. Försäljning av engångsbiljetter inleds 15.12.2015. De öppna generalrepetitionernas biljettförsäljning inleds den 18.12.2015. TICKET SALES FOR SPRING 2016 Season tickets for spring 2016 are on sale from 5 November to 4 December 2015. Tickets for individual concerts go on sale 15 December 2015. Tickets for final rehearsals go on sale on 18 December 2015. LIPPUPALVELU puh./tel. 0600 10 800 (1,98 € / MIN+PVM/LNA/LNC) ma-la / må-lö / Mon-Sat 8–21 su / sö / Sun 10–18 www.lippupalvelu.fi MUSIIKKITALON LIPPUMYYMÄLÄ Musikhusets biljettkassa / Ticket sales desk at Helsinki Music Centre ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 9–18 la / lö / Sat 9–17 21 JOHN STORGÅRDS YLIKAPELLIMESTARI CHEFDIRIGENT CHIEF CONDUCTOR LEIF SEGERSTAM EMERITUS YLIKAPELLIMESTARI EMERITUS CHEFDIRIGENT EMERITUS CHIEF CONDUCTOR I VIULU VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Eriikka Maalismaa II Satu Savioja II Eija Hartikainen Katariina Jämsä-Pesonen Maiju Kauppinen Kati Kuusava Helmi Kuusi Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Anna Repo Elina Viitasaari Dora Asterstad ** Emilia Karjunen ** Katinka Korkeala ** II VIULU VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Ari Vilhjalmsson 4 ** Heini Eklund 6 Teija Kivinen 7 Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Silja Fontana Matilda Haavisto Linda Hedlund Kaisa Oravisto Siiri Rasta Romano Repo Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Terhi Ignatius ** Anssi Koskela ** Krista Rosenberg ** 22 ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Andres Kaljuste 4 ** Petteri Poijärvi 6 Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Pekka Laakkonen Veikko Lipponen Carmen Moggach Lotta Poijärvi Markus Sallinen Heikki Vehmanen Jussi Aalto ** Marilou Robitaille-Hains ** SELLO CELLO Tomas Nuñez-Garcés I Tuomas Ylinen I Kari Lindstedt II Samuli Peltonen III Jaani Helander III * Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Lauri Kankkunen Jaakko Rajamäki Jaakko Raulamo Ilmo Saaristo Janne Aalto ** Beata Antikainen ** Pinja Laine ** KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Jiri Parviainen 4 * Tuomo Matero 5* Martti Pyrhönen 7 Jorma Härkönen Eero Ignatius Tomi Laitamäki ** Heidi Rahkonen ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 5 Tapio Laivaara Pikkolo Piccolo Jenny Kares OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara Cristian Moré Coloma ** Antti Turtiainen ** KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 5 Kontrafagotti Contrabassoon Noora Kärnä Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Tommi Viertonen 4 ** Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Touko Lundell 4 ** Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo PASUUNA BASUN TROMBONE Tom Bildo 4 Valtteri Malmivirta 5 Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Jussi Vuorinen TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERIJÄRJESTÄJÄT ORKESTERINSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST 4 ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL 5 VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL 6 VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL 7 III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER * VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER ** MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER 23 IV SARJA / SERIE / SERIES DIMA SLOBODENIOUK kapellimestari / dirigent / conductor TINE THING HELSETH trumpetti / trumpet Jonathan Harvey (1939–2012) Tranquil Abiding (1998) 14’ Johann Hummel (1778–1837) Trumpettikonsertto Es-duuri (1803) 19’ Allegro con spirito Andante Rondo: Allegro väliaika / paus / interval Sergei Prokofjev (1891–1953) Sinfonia nro 2 op. 40 (1924–1925) 36’ Symfoni nr 2 Symphony No. 2 Allegro ben articolato Tema con variazioni HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST WWW.HELSINKIKANAVA.FI Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 20.45
© Copyright 2024