1. No category

DIGI Hej!10 – materiaalin valmistajalle tarkoitettuja ohjeita
Digitaaliset tehtävät on jaettu yhteentoista kappaleeseen Hej! 10 - oppikirjan tavoin. Jokaiseen
lukuun on rakennettu erillinen tehtäväkokonaisuus
Kappaleet jaetaan alaotsikoihin ja alaotsikoiden alla ovat siihen liittyvät tehtävät. Ne on
käsikirjoituksessa numeroitu juoksevilla numeroilla, mutta tarkoitus on, että valmiissa
materiaalissa ne ovat alaotsikkoina ilman numerointia.
Käsikirjoitus on jaettu kahteen ruudukkorivistöön. Vasemmalle puolelle on kirjoitettu näytölle
tulevat sanat, oikealla puolella ovat ohjeet tehtävän valmistamista sekä tarvittavia kuvia varten.
Tehtäväosiot on jaettu vaikeustasoltaan erilaisiin ryhmiin tähtien avulla. Tähdet näkyvät sekä
sisällysluettelossa että tehtävissä.
Joissakin tehtävissä tarvitaan kuvia, joita ei ole vielä valittu. Kyse on muistipelien kääntöpuolen
kuvista. Niiden miettiminen jää myöhemmäksi.
Loksautustehtävässä ideana voisi olla, että kun sanat loksahtavat oikein yhteen niin lyijykynän tai
viivottimen kaksi osaa loksahtaa yhteen ja kuvio tulee kokonaiseksi.
Tarvittavia symboleita
Kuulokkeet; kuuntele ja katso; Aina kun on tehtävä, jossa kuunnellaan yksittäisiä sanoja, ne
kuuluvat nauhalta siten tauotettuina, että oppilaan on mahdollista toistaa ne. / Tai sitten
sellainen PLAY-nappula ja PAUSE-nappula sekä jana, josta voi seurata äänitteen kulkua.
Aloita-nappula; joku symboli, jota painamalla tehtävän äänet alkavat kuulua. Kaikissa
tehtävissä, joissa on kuuntelemista.
Katso-nappula; joku symboli, jota painamalla saa kuunneltavan tekstin näkymään kirjoitettuna.
Pyyhekumin kuva; Pyyhekumin avulla oppilas voi korjata tehtäviä, joissa yhdistetään viivalla
sanoja tai sanoja ja kuvia.
Apua kirjoitustehtävässä - nappula. Oppilas saa apua kirjoitustehtävissä siten, että oikeat
kirjaimet tulevat esiin yksi kerrallaan. Tämä mahdollisuus kaikissa kirjoitustehtävissä
Tarkista;nappula: oppilas voi tarkistaa tehtävänsä. Kaikissa kirjoitustehtävissä käytössä.
Auton nopeusmittarin kuva; nappula, jonka avulla oppilas voi säädellä tehtävän nopeutta.
Lisäksi muistettava:
Tekstin ja kuvien suurentamismahdollisuus näkövammaisia ajatellen
Palkkiojärjestelmä; ANIMAATIO ”taputtavat kädet” ja siihen ääni tehtävän tullessa valmiiksi.
Digitaalisen materiaalin sisältö kappaleittain
Personer
TERVEHDITÄÄN
1.
Tervehdyksiä ja toivotuksia O *
2.
Tervehdyksiä ja toivotuksia T *¨
3.
Tervehdyksiä ja toivotuksia T ** muistipeli
HARJOITELLAAN NUMEROITA
4.
Numeroita, 0–10 O *
5.
Numeroita, 0–10 T *
6.
Numeroita, 11–20 O *
7.
Numeroita, kymmenluvut O *
8.
Numeroita, kymmenluvut T **
9.
Numeroita, 0–20 ristikko T **
10. Numeroita 0–100 T *-***
11. Numeroita, iät T **
12. Numeroita, puhelinnumeroita T***
13. Numeroita, puhelinnumeroita T ***
KERRATAAN VÄREJÄ
14. Värejä O*
15. Värejä T * muistipeli
16. Värejä T **
KYSYTÄÄN
17. Kysymyssanoja T *
18. Kysymyssanoja T **
19. Kysymyssanoja T **
TUTUSTUTAAN TOISIIN
20. Persoonapronominit O *
21. Tutustumista T *
22. Haastattelu T **
1. Kaisa flyttar till Broby
HARJOITELLAAN SANOJA
1.
Adjektiiveja O *
2.
Adjektiiveja T *
3.
Adjektiiveja T **
4.
Adjektiiveja T **
5.
Adjektiiveja T ***
6.
Substantiiveja O *
7.
Substantiiveja T *
8.
Verbejä T *
9.
Verbejä T **
10. Verbejä T ***
11. Sanastoa T * muistipeli
KYSYTÄÄN
12. Peruskysymyksiä O *
13. Peruskysymyksiä T **
KIRJOITETAAN
14. Tekstiviestin kirjoittaminen T **
15. Kirjoitustehtävä T ***
2. På morgonen
OPETELLAAN AIKASANOJA
1. Vuodenajat O *
2. Vuodenajat T *
3. Vuodenajat T **
4. Vuorokaudenajat O*
5. Vuorokaudenajat T*
6. Vuorokaudenajat T **
HARJOITELLAAN VAATESANOJA
7. Vaatteita O *
8. Vaatteita T *
9. Sanoja T * muistipeli aika- ja vaatesanoista
OPISKELLAAN PRONOMINEJA JA VERBEJÄ
10. Pronomineja ja refleksiivipronomineja T *
11. Refleksiivipronomineja T **
12. Refleksiiviverbejä T **
13. Refleksiiviverbejä T ***
14. Omistuspronomineja O*
15. Omistuspronomineja T **
16. Omistuspronomineja T **
17. Omistuspronomineja T***
18. Omistuspronomineja T***
3. Kajsas klass
OPETELLAAN PAIKANNIMIÄ
1. Paikannimiä O *
2. Paikannimiä T *
HARJOITELLAAN KOULUAINEITA
3. Kouluaineita T *
4. Kouluaineita T ** muistipeli
KERRATAAN ADJEKTIIVEJA JA VERTAILUA
5. Adjektiiveja T *
6. Adjektiiveja T **
7. Adjektiiveja T **
8. Adjektiivien vertailua T ***
9. Adjektiivien vertailua T ***
10. Adjektiivien vertailua T ***
11. Adjektiiveja, superlatiiveja T **
HARJOITELLAAN VERBEJÄ
12. Verbejä preesens T *
13. Verbejä imperfekti T **
14. Verbejä pluskvamperfekti T ***
OPISKELLAAN SANASTOA
15. Sanastoa T *
16. Sanastoa T ***
4. Pengar
HARJOITELLAAN RAHOJA
1. Euroja O *
2. Euroja T*
3. Euroja T **
4. Kruunuja O*
5. Kruunuja T*
6. Kruunuja T ***
7. Rahoja T * muistipeli
OPETELLAAN TYÖ- JA OPISKELUSANOJA
8. Opiskelu- ja työsanoja O *
9. Opiskelu- ja työsanoja T *
10. Opiskelu- ja työsanoja T*
HARJOITELLAAN VERBEJÄ
11. Apuverbejä T *
12. Apuverbejä T *
13. Apuverbejä T **
14. Apuverbejä T **
15. Apuverbejä T **
16. Verbejä, konditionaali T **
17. Verbejä, konditionaali T ***
LUETAAN TEKSTI
18. Tekstin ymmärtäminen T **
5. Lottas grejer
KERRATAAN KYSYMYSSANOJA
1. Kysymyssanoja O *
2. Kysymyssanoja T *
3. Kysymyssanoja T *
4. Kysymyssanoja T *
TUTUSTUTAAN VAUVAN TARVIKKEISIIN
5. Vauvan varusteita O *
6. Vauvan varusteita T *
7. Vauvan varusteita T * muistipeli
TEHDÄÄN SANASTOTEHTÄVIÄ
8. Konjunktioita T *
9. Kehonosia T *
10. En- ja ett-sukuisia sanoja T **
11. En- ja ett-sukuisia sanoja T **
12. Sanastoa T*
13. Lukemistehtävä T **
HARJOITELLAAN LAUSEITA
14. Inte-sanan käyttö T **
15. Pää- ja sivulauseita T ***
16. Käänteinen sanajärjestys T ***
6. Dimas knytkalas
OPETELLAAN RUOKASANASTOA
1. Ruokasanoja T*
2. Ruokasanoja T*
3. Ruokasanoja T*
4. Ruokasanoja T**
5. Ruokasanoja T**
6. Ruokasanoja T**
KERRATAAN MAITA JA KIELIÄ
7. Maita O*
8. Maita T*
9. Kieliä O*
10. Maita ja kieliä T*
11. Maita ja kieliä T**
12. Maita ja kieliä O***
TUTUSTUTAAN AMMATTEIHIN
13. Ammatteja O*
14. Ammatteja T*
15. Ammatteja T***
16. Ammatteja T***
7. Kajsas planer
HARRASTETAAN
1. Harrastuksia T*
2. Harrastuksia O*
3. Harrastuksia T*
4. Harrastuksia T*
OPETELLAAN SANASTOA
5. Verbejä T*
6. Sanastoa T*
7. Sanastoa T*
8. Sanastoa T**
9. Sanastoa T***
HARJOITELLAAN LAUSEITA
10. Verbejä. Man-rakenne T**
11. Verbejä. Man-rakenne T***
12. Verbejä. Man-rakenne T***
YMMÄRRÄTKÖ KUULEMAASI
13. Kuuntele ja valitse oikea vaihtoehto T***
8. Upp med händerna eller handsfree?
TEHDÄÄN NUMEROTEHTÄVIÄ
1. Peruslukuja O*
2. Peruslukuja O*
3. Peruslukuja T*
4. Järjestyslukuja O*
5. Järjestyslukuja T**
6. Järjestyslukuja O**
KERRATAAN AIKA- JA JUHLASANOJA
7. Kuukaudet T*
8. Kuukaudet T*
9. Viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat T*
10. Juhlapäiviä O*
11. Juhlapäiviä T*
12. Kellonaikoja T**
13. Päiväyksiä T**
14. Päiväyksiä T***
TEHDÄÄN SANASTOTEHTÄVIÄ
15. Prepositioita T*
16. PrepositioitaT**
17. Prepositioita T**
18. Pronomineja O*
19. Pronomineja. T**
20. Pronomineja T**
21. Pronomineja T***
JUTELLAAN
22. Keskustelu T
9. En ny mobiltelefon
PEREHDYTÄÄN VIESTINNÄN SANOIHIN
1. Tietokone- ja kännykkäsanastoa O*
2. Tietokone- ja kännykkäsanastoa T*
3. Tietokonesanastoa O*
4. Tietokonesanastoa T*
5. Tietokonesanastoa T**
OPISKELLAAN VERBEJÄ
6. Verbejä T*
7. Verbejä T**
8. Verbejä T**
9. Verbejä. S-passiivi T**
10. Verbejä. S-passiivi T**
KERRATAAN KOULUSANOJA
11. Koulusanoja O*
12. Koulusanoja T**
13. Koulusanoja T**
HARJOITELLAAN PUHUMISTA
14. Ostostilanne T**
15. Vuoropuhelu T**
KERRATAAN SANASTOA
14. Sanastoa T**
10. Skynda dig älskling
HARJOITELLAAN TUNNESANOJA
1. Tunneilmaisuja O*
2. Tunneilmaisuja T*
3. Tunneilmaisuja T*
4. Tunneilmaisuja T**
KERRATAAN SANASTOA
5. Sanastoa T *
6. Sanastoa T*
7. Sanastoa T**
8. Sanastoa T**
9. Sanastoa T**
OPETELLAAN KÄSKEMISTÄ
10. Verbejä, imperatiivi T**
11. Verbejä, imperatiivi T**
KERRATAAN PRONOMINEJA
12. Pronomineja, objektimuodot T*
13. Pronomineja, objektimuodot T**
14. Pronomineja, objektimuodot T***
LAULETAAN YHDESSÄ
15. Höstvisa T*
Personer- henkilöt
teksti – äänitetään
*Tervehdyksiä ja toivotuksia.
Kuuntele ja toista.
1.
Kirjan hahmojen päät (Hej 10 tekstikirja s. 8 ja 9.)
ilmestyvät ruutuun yksitellen ja sanovat kukin yhden
tervehdyksen tai kohteliaisuusfraasin.
Lause näkyy kuvassa kirjoitettuna.
Kajsa: ”Hej!”
Dima:”Hejsan!”
Lotta:”God morgon!”
Nils:”Välkommen!”
Olle:”Tack!”
Lena:”God dag!”
Kajsa:”Förlåt!”
Nils:”Ingen orsak!”
Dima:”Varsågod!”
Lotta:”God natt! Sov gott!”
Olle:”Tack detsamma!”
Lena:”Hejdå!”
Nils: ”Varsågod!”
*Tervehdyksiä ja toivotuksia.
Miten vastaat?
Kirjoita vastaus.
2. Näytölle ilmestyy yksi kirjan hahmoista kerrallaan
ja sanoo jonkin tervehdyksen, joka näkyy myös
puhekuplassa. Oppilas vastaa kirjoittamalla omaan
puhekuplaan sopivan fraasin.
Välkommen.
Tack!
Hejdå!
God morgon!
God natt, sov gott!
Förlåt!
Teksti – näkyy näytöllä
Teksti – Irmelin kommentti/kysymys
Teksti – käsikirjoittajien kommentti
Nils: ”Välkommen.” – Tack
Olle:”Tack!” – Varsågod
Lena:”Hejdå!” - Hejdå
Lotta: ”God morgon!”-God morgon
Kajsa: ”Hej!” – Hejsan
Lotta: ”God natt, sov gott!” – Tack detsamma
Kajsa: ”Förlåt!” – Ingen orsak
Välkommen.
Tack!
Hejdå!
God morgon!
God natt, sov gott!
Förlåt!
**Tervehdyksiä ja toivotuksia.
Suomen- ja ruotsinkielisiä sanontoja.
Mitä sanonnat tarkoittavat? Etsi parit.
God morgon! Huomenta!
God natt! Hyvää yötä!
Välkommen! Tervetuloa!
Tack! Kiitos!
Smaklig måltid! Hyvää ruokahalua!
Tack så mycket! Kiitos paljon
Hej! Hei!
Hej då! Hei sitten!
Förlåt. Anteeksi.
3. Muistipeli
God morgon! Huomenta!
God natt! Hyvää yötä!
Välkommen! Tervetuloa!
Tack! Kiitos!
Smaklig måltid! Hyvää ruokahalua!
Tack så mycket! Kiitos paljon
Hej! Hei!
Hej då! Hei sitten!
Förlåt. Anteeksi.
Var så god! Ole hyvä!
Var så god! Ole hyvä!
Oppilaan pitää yhdistää oikea suomen- ja
ruotsinkielinen lause toisiinsa.
*Numeroita
Kuuntele numerot 0-10.
4. Kuunnellaan numerot: noll, ett, två, tre, fyra, fem,
sex, sju, åtta, nio, tio
Numero ja lukumäärät kuvina näkyvissä. Myös
numero kirjoitettuna näkyy.
Kuvat: Hej 10 tekstikirja s. 11
yksi tietokone
kaksi mopoa
kolme vauvaa
neljä kattilaa
viisi autoa
kuusi mailaa
Kuvat: Hej 10 tehtäväkirja s.12
seitsemän pyörää
kahdeksan sukkaa
yhdeksän lahjaa (Hej! 10 teht.kirja s. 17)
kymmenen hevosta (Hej! 10 teht. kirja s. 12)
*Numeroita
Kuuntele numero ja napsauta oikeaa karkkia
5. Erilaisia karkkeja ( Hej 7-8 tekstikirja s.27), joissa on
kussakin yksi numero (0-10) tippuu näytön
yläreunasta. Näytön alareunassa on 1 karkkipussi
pystyasennossa (Hej 7-8- tekstikirja s. 27). Kun
oppilas kuulee numeron, hän klikkaa karkkia, jossa on
ko. numero, jolloin karkki putoaa näytön alaosassa
olevana karkkipussiin.
Toivottavasti oppilaalla on mahdollisuus säätää
tehtävän nopeutta, karkit, joita hän ei ehdi ajoissa
napauttamaan, tippuvat vain alas ja häviävät.
Karkkeja tippuu noin 50 yhteensä satunnaisessa
järjestyksessä.
*Numeroita
Kuuntele ja toista numerot 11–20.
6. Numerot tulevat esille numeroina sitä mukaa, kun
ne kuuluvat puhuttuna.
elva, tolv, tretton, fjorton, femton, sexton, sjutton,
arton, nitton, tjugo
Näytöllä kuva tietokoneen tyhjästä näytöstä, johon
numerot tulevat näkyviin ja jäävät myös näkyviin.
(Hej 10 tekstikirja s. 11)
*Numeroita
Kuuntele ja toista kymmenluvut.
7. Näkyvissä lukusuora, johon kymmenluvut
ilmestyvät sitä mukaa kun ne kuuluvat
tio (10), tjugo (20), trettio(30), fyrtio(40), femtio(50),
sextio(60), sjuttio(70), åttio(80), nittio(90),
hundra(100)
Lukusuora piirrätettävä uutena kuvana.
*Numeroita
Yhdistä viivalla numero ja sana
8. Vasemmalla puolella kymmenluvut numeroina ja
oikealla kirjoitettuna. Yhdistetään viivalla.
Oikeat vastaukset:
10-tio
20-tjugo
30-trettio
40-fyrtio
50-femtio
60-sextio
70-sjuttio
80-åttio
90-nittio
100-hundra
10 tio
20 tjugo
30 trettio
40 fyrtio
50 femtio
60 sextio
70 sjuttio
80 åttio
90 nittio
100 hundra
Vain oikeat vastaukset hyväksytään
Kun luvut on yhdistetty oikein, niin ruudulle ilmestyy
vielä kerran lukusuora (sama kuva kuin yllä), jossa
numerot oikeassa järjestyksessä.
*Numeroita
Kirjoita vihjeenä olevat luvut kirjaimin
ristikkoon.
9. ks. liite 1 (DIGI_personer_liite1_ristikko.docx)
Näytöllä on liitteen mukainen ristikko.
*-***Numeroita.
Ota kiinni oikea numero.
10. Sadepisaroita putoilee taivaalta. Kajsa katsoo
ikkunasta. (Hej 10 oppikirja s . 13) Jokaisessa niissä on
numero väliltä 0-100.
Samalla kuuluu numero ruotsiksi.
Oppilaan pitää ”saada kiinni” (=klikata pisaraa) se
numero, jonka hän kuuli. Ellei hän saa pisaraa kiinni,
niin se putoaa maahan ja ilmestyy hetken päästä
uudestaan pisaraan.
Jos pisaroita ei saa kahdella kertaa kiinni, niin ne
alkavat muodostaa tulvan ja vedenpinta nousee.
Tätä en ymmärrä. Jos jotain numeroa ei onnistu
klikkaamaan kahdella kerralla, tapahtuu mitä?
Jos tämä on hankala toteuttaa, sen voi jättää pois.
Lopuksi tulee ilmoitus siitä, kuinka monta vesipisaraa
on saatu kiinni.
Aurinko paistaa, kun tulos on erittäin hyvä. Pilvinen
sää tarkoittaa, että alle puolet on saatu kiinni.
Sadesää tarkoittaa, että alle 1/3 on saatu kiinni.
Sadepisaroiden tippumisnopeutta voidaan muuttaa
1-3 nopeudelle.
Tehtävässä luettuna kaikki numerot 0–100, mutta
kone arpoo esim. 25 numeroa kerrallaan tehtävään.
Tähän pitää kirjoittaa näkyviin äänitystä varten, miten
numerot lausutaan, varsinkin jos poikkeaa
”normaalista”
1,2,3,4, … 99, 100
Numerot luetaan , niin kuin ne on luettu
tekstikirjassakin.
**Numeroita
Kuuntele, minkä ikäisiä henkilöt ovat.
Kirjoita ikä numeroina kuvan alle.
Kajsa (16)
Dima (18)
Lotta (19)
Olle (17)
Lena (17)
Nils (40)
**Numeroita.
Kuuntele.
Kenen puhelinnumero?
Yhdistä puhelinnumero oikeaan henkilöön.
11. Hej 10-tekstikirjan s. 8–9 henkilöiden kuvat ja
nimet. Paikka iälle jokaisen kuvan alla.
Kajsa Salmi är sexton år.
Dima Poljakov är arton år.
Lotta Saari är nitton år.
Olle Lind är sjutton år.
Lena Vilén är sjutton år.
Nils Björk är fyrtio år.
12. Samat kuvat ja nimet kuin yllä. Kuvien alla
puhelinnumerot. Oppilas kuulee nauhalta
puhelinnumerosarjan kerrallaan ja hän klikkaa sitä
henkilöä, jonka numeron hän kuuli. Huomaa lukuohje
suluissa.
Kajsa 040-33 63 192 (noll fyra noll- trettitre-sextitrehundra nittio två)
Dima 040-11 16 77 7(noll-fyra-noll-elva-sexton-sju
hundra sjuttisju)
Lotta 041-21 21 120(noll-fyra-ett-tjugoett-tjugoettett hundra tjugo)
Olle 040-75 55 802 (noll-fyra-noll-sjuttiufemfemtifem-åtta hundra två)
Lena 050-81 91 198(noll-fem-noll-åttiett-nittiett-ett
hundra nittio åtta)
Nils 050-14 73 150 (noll-fem-noll-fjorton-sjuttitre-ett
hundra femtio)
** Numeroita.
Kuuntele ja kirjoita kuulemasi puhelinnumerot.
Napsauttamalla kännykän kuvaa, saat kuulla
numeron uudestaan.
Kajsas telefonnummer är ________.
(040-33 63 192)
Dimas telefonnummer är ________.
(040-11 16 777)
Telefonnumret till skolans kansli är ___________.
(044- 07 12 399)
Klassföreståndarens telefonnummer är
______________. (044- 07 12 399)
Nödnumret är _____. (122)
13. Oppilas kuulee koko lauseet numeroineen ja
puhelinnumerot pitää kirjoittaa oikein. Vain oikeat
numerot hyväksytään. Jos oppilas haluaa kuulla
numeron uudelleen, hän klikkaa puhelimen kuvaa.
Kun tehtävä on saatu valmiiksi, puhelin soi eli
tarvitaan pieni animaatio. (harjoituskirjan sivulla 117
on kuva valmiina)
Kajsas telefonnummer är 040-33 63 192 (noll fyra
noll- trettitre-sextitre-hundra nitti två)
Dimas telefonnummer är 040-11 16 777 (noll-fyranoll-elva-sexton- sju hundra sjuttisju)
Klassföreståndarens telefonnummer är 044- 07
12 399 (noll-fyra-fyra-noll-sju-tolv- tre- nio-nio)
Nödnumret är 122 (ett-två-två)
Nappulaa klikkaamalla näkyviin tulevat kaikki
tehtävässä tarvittavat puhelinnumerot, joista oppilas
voi valita oikean.
*Värejä
Kuuntele ja toista.
14. Värien nimiä
röd, blå, gul, grön, vit, svart, grå, brun, orange, lila,
rosa, turkos
Samalla kun sana kuullaan, esiin tulee joku ko.
värinen esine tai asia. Kuvat jäävät näkyviin.
Kuvat Hej10-tekstikirjasta
röd – punainen kirja s. 13
blå – sininen astia s. 37
gul – keltainen kuu s. 31
orange – oranssi keila s. 31
grön – vihreä leikkikalu s. 33
brun – ruskea ovi s. 41
svart – musta autonrengas s. 11
vit – valkoinen lamppu s. 17
grå – harmaa kattila s.11
rosa – vaaleanpunainen mopo s. 11
*Värejä
Muistipeli.
Etsi parit.
15. Muistipeli. Korteissa edellä olevat värit ruotsiksi ja
väripintoina. Kun kaikki parit on löydetty, niin kortit
poistuvat.
Onko toisessa kortissa siis esim. sana röd ja toinen
kortti on väriltään punainen? Kyllä
**Värejä.
Valitse kuulemasi perusteella oikea kuva.
16. Näytöllä on näkyvissä kolme kuvaa erivärisistä
esineistä. Oppilaan pitää valita kuulemansa
perusteella oikea kuva. Kun oppilas klikkaa oikeaa
kuvaa, väärät häviävät ja oikean kuvan alle tulee
oikea teksti. Uudet kuvat tulevat näkyviin vasta kun
edellinen tehtävä on oikein suoritettu.
Kuvan alle teksti ruotsiksi.
ett grönt äpple (vihreä omena)
punainen, keltainen ja vihreä omena
(kuva Hej! 7 harjoituskirja 7 s. 70)
en röd moppe (punainen mopo)
punainen, sininen ja musta mopo
(kuva Hej! 9 tekstikirja s.13)
en blå present (sininen lahja)
keltainen, sininen ja vihreä lahja
(kuva Hej! 9 tekstikirja s.13)
en vit blomma (valkoinen kukka)
punainen, valkoinen ja sininen kukka
(kuva Hej !9 tekstikirja s. 16)
en grå väska (harmaa laukku)
vihreä, harmaa ja sininen laukku
(kuva Hej! 9 s.9)
en rosa klocka (vaaleanpunainen kello)
musta, valkoinen ja vaaleanpunainen kello
(Hej! 9 tekstikirja s.9)
ett svart bord (musta pöytä)
punainen, harmaa ja musta pöytä
(Hej! 10 tekstikirja s.31)
bruna ögon (ruskeat silmät)
ruskeat, siniset, harmaat silmät
(Hej! 10 tekstikirja s. 8)
orange skjortor (oransseja paitoja)
vihreitä, oransseja, keltaisia T-paitoja
(Hej! 7-8 tekstikirja s. 35)
*Kysymyssanoja.
Minkä kysymyssanan kuulet?
17. Oppilas kuulee kysymyssanan ja hänen tulee etsiä
kysymyssanoista oikea ja klikata sitä.
vad, vem, när, hur, vilken, hurdan, hurdant,
hurdana, varifrån, varför, vart, vems
Kysymyssanoja liikkuu peräkkäin joessa veden
mukana ja oppilaan pitää klikata sieltä kuulemansa
kysymyssana. Jos ei ehdi, niin kysymyssanat tulevat
myöhemmin uudestaan.
vad, vem, när, hur, vilken, hurdan, hurdant, hurdana,
varifrån, varför, vart, vems
Joen rannassa on kysymyssanapuu, johon
kysymyssanat tulevat sitä mukaa, kun oikeaa sanaa
on klikattu.
Kun sanat ovat puussa, niin viereen tulee sanan
suomennos. Tuleeko suomennos heti kun
kysymyssana ilmestyy puuhun vai vasta, kun kaikki
sanat ovat paikoillaan? Heti, jos mahdollista
vad – mikä, mitä
vem – kuka
när – milloin
hur – miten, kuinka
vilken – mikä
hurdan, hurdant - millainen
hurdana – millaisia, millaiset
varifrån – mistä
varför – miksi
vart – minne
vems – kenen
Uusi kuva: puu, jossa 3 haaraa – yhdessä lehvästössä
hurdan, hurdant, hurdana, toisessa vem ja vems,
kolmannessa vad ja vilken, muut ”hajasijoitettuina”
(tekeekö kuvittaja näille sanoille jo valmiiksi ”laatikot”
puuhun?)
Voidaan piirtää puu ilman haaroja. Laatikot
kannattanee piirtää valmiiksi.
**Kysymyssanoja.
Yhdistä parit.
vad – mikä, mitä
vem – kuka
när – milloin
hur – miten, kuinka
vilken – mikä
hurdan, hurdant - millainen
hurdana – millaisia, millaiset
varifrån – mistä
varför – miksi
vart – minne
vems – kenen
** Kirjoita oikea kysymyssana kuulemasi
perusteella
Lue lopuksi kysymykset ja vastaukset parisi
kanssa.
Vad heter du?
Jag heter Dima.
Hur gammal är du?
Jag är arton år.
Var studerar du?
Jag studerar på Brobyinstitutet.
Varifrån kommer du?
Jag kommer från Moskva.
När flyttade du till Finland.?
Jag flyttade till Finland för tre år sen.
Vilken färg har dina ögon?
Jag har bruna ögon.
18. Vasemmalla ovat yllä olevat ruotsinkieliset
kysymyssanat, oikealla suomenkieliset. Yhdistetään
kysymyssana ja sen suomennos viivoilla toisiinsa.
Lopussa näkyy punaisella viivalla väärät vastaukset,
oikeat vastaukset vihreällä.
Onko tarkoitus, että oppilas tarkistamisen jälkeen
vielä yrittää saada väärät yhdistelyt korjattua? Usein
tällaisissa tehtävissä ei anneta yhdistää vääriä sanoja
keskenään eli vain oikeissa yhdistelyissä viiva jää
paikoilleen.
On mahdollista muuttaa tehtävä myös
loksautustehtäväksi ,koska muuten tehtävä saattaa
näyttää viivaviidakolta. On parempi, että vain oikeat
vastaukset hyväksytään.
19. Oppilas kuulee kysymyksiä. Hänen pitää kirjoittaa
kysymyssana.
Kuvassa on Dima (s. 8 Hej! 10 tekstikirja). Häneltä
kysytään kysymyksiä. Oppilas kirjoittaa oikean
kysymyssanan lauseeseen. Lauseessa kysymyssanan
kohdalla on oikea määrä viivoja. Lause on näkyvissä
samalla kun se kuullaan nauhalta.
Kysymyssanan kohdalle vain yksi viiva pikkuviivojen
sijaan.
Kun kysymys on valmiina, niin Dima vastaa siihen ja
Diman vastaus kuuluu puheena sekä tulee myös
näkyviin.
Tulevatko kysymykset ruudulle yksi kerrallaan? Kyllä.
Vad heter du?
Hur gammal är du?
Varifrån kommer du?
Var studerar du?
När flyttade du till Finland?
Vilken färg har dina ögon?
*Persoonapronominit.
Kuuntele ja toista.
jag
du
hon, han
vi
ni
de
Tutustumista.
Yhdistä suomen- ja ruotsinkieliset lauseet
toisiinsa.
Vad heter du? Mikä sinun nimesi on?
Jag heter Olle. Nimeni on Olle.
Hur gammal är du? Kuinka vanha olet?
Jag är sjutton år. Olen seitsemäntoista.
Var bor du? Missä sinä asut?
Jag bor i Broby. Asun Brobyssä.
Varifån kommer du? Mistä sinä tulet?
Jag kommer från Helsingfors. Minä tulen
Helsingistä.
20. Kuuntele.
Ruudulla on opettaja Nils Björk (tekstikirja Hej 10 sivu
20). Hän osoittaa itseään ja sanoo: ”Jag”
Sitten Nils osoittaa suoraan eteen kohti koneella
olevaa oppilasta ja sanoo:”Du”.
Sitten ruutuun ilmestyy Kajsa (s. 17 Hej tekstikirja
10)ja Nils osoittaa Kajsaa ja sanoo: ”Hon”. Sitten
ruutuun tulee Dima (s. 41 tekstikirja Hej 10) ja Nils
osoittaa häntä ja sanoo: ”Han.”
Hej 10 tekstikirjan s. 20 kuva luokasta ja heidän
päidensä yläpuolelle tulee puhekupla ja siinä lukee:
”Vi.”
Nils osoittaa luokkaa ja sanoo: ”Ni.”
jag
du
hon, han
vi
ni
de
ANIMAATIO
Kaisa kääntyy katsomaan muita ja osoittaa heitä
kädellään ja sanoo ”De”.
21. Loksautustehtävä
Yhdistä ruotsin- ja suomenkieliset lauseet toisiinsa.
Vad heter du? Mikä sinun nimesi on?
Jag heter Olle. Nimeni on Olle.
Hur gammal är du? Kuinka vanha olet?
Jag är sjutton år. Olen seitsemäntoista.
Var bor du? Missä sinä asut?
Jag bor i Broby. Asun Brobyssä.
Varifrån kommer du? Mistä sinä tulet?
Jag kommer från Helsingfors. Minä tulen Helsingistä.
Loksahtavatko vain oikeat vaihtoehdot paikolleen?
Kyllä.
**Haastattelu.
Juttele Ollen kanssa.
Hänen vastauksensa ovat valmiina.
Lopuksi lue haastattelu parisi kanssa.
Hej!
Hej!
Vad heter du?
Jag heter Olle.
Hur gammal är du?
Jag är sjutton år.
Var bor du?
Jag bor i Broby.
Varifrån kommer du?
Jag kommer från Helsingfors.
Hej då!
Hej då!
22. Kuvassa on Olle (Hej! 10 oppikirja s. 9), jolla on
puhekupla.
Puhekuplassa on vastaus valmiina. Oppilas kirjoittaa
kysymyksen omaan puhekuplaansa. (Onko
mahdollisuus saada apua?) Kolmen väärän yrityksen
jälkeen oikea kysymys tulee automaattisesti näkyviin.
Kun kysymys on valmiina, niin Olle vastaa siihen.
(Tuleeko vastaus siis äänitettynä?) Kyllä.
Näitä kysymyksiä ja vastauksia voi kuunnella ja
seurata karaokena tehtävän tekemisen jälkeen.
(Jäävätkö kaikki kysymykset ja vastaukset siis näytölle
vai miten ajattelitte tämän toteutettavan?) Jäävät.
Hej!
Vad heter du?
Var bor du?
Varifrån kommer du?
Hej då!
Hej!
Hej!
Vad heter du?
Jag heter Olle.
Hur gammal är du?
Jag är sjutton år.
Var bor du?
Jag bor i Broby.
Varifrån kommer du?
Jag kommer från Helsingfors.
Hej då!
Hej då!
Personer
Kertaus, liite 1
Numeroristikko
Oikeat vastaukset
Oppilaalle näkyvät siis vain numerot ja hän täyttää ristikon vihjeiden perusteella kirjoittaen
numerot yksi kerrallaan ruutuun
14
4
F
Y
R
A
O
20
T
J
U
G
12
T
O
L
V
13
T
R
E
T
E
M
T
O
N
N
I
O
I
T
15
9
F
19
N
T
O
N
T
O
N
Irmeli kysyy: Onko tähän tehtävään tarvetta antaa apua? Esim. kirjain kerrallaan?
Apua kirjain kerrallaan.
1. Kajsa flyttar till Broby
*Adjektiiveja. Kuuntele.
liten
stor
ny
gammal
kort
lång
bra
dålig
glad
ledsen
1. Kuvat adjektiiveista näkyvissä näytöllä ja
sanat ruotsiksi. Sanat putoavat Kajsan
mopon tarakalta niiden kuvien alle
Kajsan ajaessa ohi. ANIMAATIO
Tätä en ihan ymmärrä, kuulostaa aika
monimutkaiselta toteuttaa!
Jos animaatiota ei voi toteuttaa kahdella
liikkeellä, niin mopo voi olla paikoillaan
ja vain sanat putoilevat tarakalta.
Adjektiiveista uudet kuvat
liten – stor
pieni koira (liten) – iso koira (stor)
ny – gammal
uusi puhelin (kännykkä) (ny) – vanha puhelin
(iso vanhanaikainen kännykkä)(gammal)
kort – lång
kaksi henkilöä, lyhyt (kort) ja pitkä (lång)
bra – dålig
kuvassa kaksi todistusta (betyg), toisessa rivi
alaspäin
numeroita (bra)
musik 8
matematik 9
engelska 7
historia 8
svenska 10
numeroita (dålig)
musik 5
matematik 6
engelska 6
historia 5
svenska 5
glad – ledsen
kaksi ihmistä, toisella iloinen ilme (glad) toisella
surullinen ilme (ledsen). Kuva: Dima Hej 10
harjoituskirja s. 129. Ilmeet piirretään.
Kajsa ajaa mopoa, kuva sivulta Hej 10,
tekstikirja s. 51, tyttö pois tarakalta ja sanat
ovat tarakalla ja tipahtelevat sieltä sitä mukaa
kun ne kuullaan.
liten
stor
ny
gammal
kort
lång
bra
dålig
glad
ledsen
*Adjektiiveja
Etsi vastakohdat.
stor – liten
ny – gammal
kort – lång
bra – dålig
glad - ledsen
2.Loksautustehtävä
Vasemmalla
stor
ny
kort
bra
glad
Oikealla vastakohdat eli
dålig
gammal
liten
ledsen
lång
Vain oikeat loksahtavat yhteen
Oikeat parit:
stor – liten
ny – gammal
kort – lång
bra – dålig
glad - ledsen
Adjektiiveja
**Täydennä taulukko.
3. KTS. liite:
DIGI_1_Liite_Adjektiivitaulukko.docx
Lisää taulukkoon adjektiivien oikeat muodot.
Näytöllä on taulukko, josta puuttuu osa
sanoista (oranssit sanat)
Sitä mukaa kun oppilas kirjoittaa taulukkoon
oikean sanan, niin tulee näkyviin osa
suurempaa kuvaa.
Kun sana on kirjoitettu oikein, niin se kääntyy ja
toiselta puolelta tulee osa kuvaa esiin.
Lopussa tulee koko kuva näkyviin, myös
taulukon otsikot ovat kääntyneet toisin päin.
Kuvassa on muuttoauto, joko piirretty tai kuva
oikeasta muuttoautosta (ei valmiina)
Uusi kuva
Annetaanko tähän opiskelijalle jotain apua, jos
hän ei osaa?
Voidaan laittaa apua esim. kirjain kerrallaan.
Adjektiiveja
***Valitse alasvetovalikosta oikea
adjektiivimuoto.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Ett____________ hus.
En_____________flicka.
_________ kompisar.
En_________ moped.
En _________ skola.
Ett _________ rum.
Adjektiiveja
Kirjoita ristikkoon oikea adjektiivi.
4. Lauseita, joista puuttuu adjektiivit. Oikea
valitaan klikkaamalla alasvetovalikosta.
Oikeat vastaukset on merkitty alleviivauksella.
1. stor, stort, stora
2. sportig, sportigt, sportiga
3. ny, nytt, nya
4. gammal, gammalt, gamla
5. röd, rött, röda
6. liten, litet, små
5. Adjektiiviristikko
Ks. liite: digi1adjektiiviristikko
ljus
kort
sportig
liten
glad
blå
stor
röd
*Substantiiveja. Kuuntele.
mamma
pappa
rum
skola
lärare
kompis
moped
mopedbil
6. Sanat ja kuvat tulevat yksi kerrallaan näkyviin
samalla kun ne kuullaan. Kuvat ja sanat jäävät
näkyviin.
Kuvat:
mamma- äiti, Hej! 7-8 tekstikirja s. 18
alempi kuva perheestä ja nuoli piirretään
osoittamaan äitiä.
pappa- isä, Hej! 7-8 tekstikirja s. 18
alempi kuva perheestä ja nuoli piirretään
osoittamaan isää.
rum - huone, Hej! 7-8 tekstikirja s. 14 alin uusi
kuva: kuva kerrostalohuoneesta
skola – koulurakennus, Hej! 7-8 tekstikirja s.
22-23
lärare – opettaja, Hej! 10 tekstikirjas. 20,
opettaja seisoo, pois kysymysmerkit
kompis – kaveri, Hej! tekstikirja10 s. 51, tytöt
mopedilla ajamassa
moped – mopedi, Hej! 10 tekstikirja s. 11
mopedbil – mopoauto, Hej! 10 tekstikirja s. 11
mamma
pappa
rum
skola
lärare
kompis
moped
mopedbil
* Substantiiveja. Yhdistä oikeat parit.
mamma äiti
pappa
isä
rum
huone
skola
koulu
lärare opettaja
kompis kaveri
moped mopo
mopedbil mopoauto
*Verbejä. Yhdistä viivalla.
kommer – tulee
har – omistaa, on jollakulla
är – on
surfar – surffaa
trivs – viihtyy
heter – on nimeltään
sitter – istuu
ser – näkee
börjar – alkaa
bor - asuu
7. Loksautustehtävä
Edellisen tehtävän sanat ovat vasemmalla.
Oikealla puolella ovat niiden suomenkieliset
vastineet.
Oppilas loksauttaa oikeat parit yhteen. Vain
oikeat sanat yhdistyvät.
rum - huone
lärare - opettaja
mamma - äiti
mopedbil - mopoauto
kompis - kaveri
moped - mopo
skola - koulu
pappa – isä
8. Oppilas yhdistää viivalla ruotsin- ja
suomenkieliset verbit
kommer – tulee
har – omistaa, on jollakulla
är – on
surfar – surffaa
trivs – viihtyy
heter – on nimeltään
sitter – istuu
ser – näkee
börjar – alkaa
bor - asuu
Näytöllä sekoitetussa järjestyksessä
**Verbejä. Kuuntele lauseita. Kirjoita puuttuva
sana oikeaan paikkaan lauseeseen.
9. Näytöllä nuorten kuvat ja kuvien alla lauseet
näkyvillä.
Kajsa _ _ _ _ _ _ från Äppelby.
Dima _ _ _ bruna ögon.
Lotta _ _ ensamförsörjare.
Lena _ _ _ _ _ _ på nätet.
Nils _ _ _ _ _ i Broby.
Lottas bebis _ _ _ _ _ Tinja.
Hej! 10 oppikirja s.8-9
Oppilas kuuntelee lauseet yksi kerrallaan ja
kirjoittaa aukkoon puuttuvan verbin (oikea
määrä kirjainpaikkoja). Eteenpäin pääsee vasta
kun sana on kirjoitettu oikein.
Luettavat lauseet:
Kajsa kommer från Äppelby,
Dima har bruna ögon.
Lotta är ensamförsörjare.
Lena surfar på nätet.
Nils trivs i Broby.
Lotta bebis heter Tinja.
Kirjoitettavat verbit:
kommer
har
är
surfar
trivs
heter
**Verbejä imperfektissä. Vie verbi oikeaan
laatikkoon.
10. Kuvassa Kajsan koulupöytä ( Lisäkuva: Hej!
10 tekstikirja s. 25, täytyy piirtää laatikot
kuvaan lisäksi ja laatikoihin roomalaiset
flyttade, började, satt, undrade, var, gjorde, fick,
numerot I, II, III, IV, jossa neljä laatikkoa.
suckade, såg, tog, pluggade, kände sig, körde, hade, Laatikoissa on näkyvissä päätteet
bodde, läste, tittade, åt, ringde
I -ade
II -de/-te
III -dde
IV epäsäännölliset
Voivatko laatikot olla lattialla pöydän edessä?
Kyllä voivat.
Esiin tulee yksi kerrallaan verbien
imperfektimuotoja ja ne pitää osata laittaa
oikeaan laatikkoon. Vain oikea vastaus
hyväksytään ja verbi solahtaa laatikkoon. Sen
jälkeen esiin tulee seuraava verbi.
Oikeat vastaukset:
flyttade I
började I
satt IV
undrade I
var IV
gjorde IV
fick IV
suckade I
såg IV
tog IV
pluggade I
kände sig II
körde II
hade IV
bodde III
läste II
tittade I
åt IV
ringde II
*Muistatko sanoja?
Etsi parit.
1. mamma - äiti
2. pappa – isä
rum - huone
skola - koulu
lärare - opettaja
kompis - kaveri
moped - mopo
mopedbil - mopoauto
liten - pieni
stor - iso
ny - uusi
gammal - vanha
kort - lyhyt
lång - pitkä
bra – hyvä
dålig - huono
glad - iloinen
ledsen - surullinen
kommer – tulee
har – omistaa
är – on
heter – on nimeltään
sitter – istuu
ser – näkee
börjar – alkaa
gör – tekee
trivs- viihtyy
bor – asuu
11. Muistipeli 7 x 4
(yhteensä 56 korttia! Onkohan tämä liian
hankala, jos löydettäviä pareja on 28?)
Korteista voisi siis tehdä kaksi 7 x 4 muistipeliä
(eli ykköset omaan ryhmään, kakkoset omaan)
mamma - äiti
pappa - isä
rum - huone
skola - koulu
lärare - opettaja
kompis - kaveri
moped - mopo
mopedbil - mopoauto
liten - pieni
stor - iso
ny - uusi
gammal - vanha
kort - lyhyt
lång - pitkä
bra – hyvä
dålig - huono
glad - iloinen
ledsen - surullinen
kommer – tulee
har – omistaa
är – on
heter – on nimeltään
sitter – istuu
ser – näkee
börjar – alkaa
gör – tekee
trivs- viihtyy
bor – asuu
**Peruskysmyksiä.
Kuuntele ja lue.
Vad heter du?
Var bor du?
Hur gammal är du?
När är du född?
Varifrån kommer du?
Vad är klockan?
När börjar skolan idag?
Vilken veckodag är det idag?
Vilken månad är det?
Vad heter din skola?
12. Peruskysymyksiä
Kaikki kysymykset ovat näkyvissä Kajsan maton
raitoina (kuva Hej 10 tekstikirja s. 13) ja tulevat
yksi kerrallaan suuremmalla fontilla suhahtaen
ruudun keskelle ja sitten kun lause on toistettu
(eli sopivan tauon jälkeen), lauseet palaavat
takaisin pienempään kokoon jälleen maton
raidoiksi.
(Onko tarkoitus, että ruudulla näkyy tuo s. 13
kuva kokonaisuudessaan ja mattoon lisätään
raitoja niin, että nuo 10 kysymystä tulevat
kaikki näkyviin? Todennäköisesti ne ovat niin
pienellä fontilla, ettei niistä saa selvää maton
raidoissa, haittaako?
Ei haittaa, koska yksi lauseista kerrallaan tulee
suuremmalla fontilla ruudun keskelle.
Kysymykset tulevat myös luettuina? Kyllä, se
on tehtävän idea
Kysymykset:
Vad heter du?
Var bor du?
Hur gammal är du?
När är du född?
Varifrån kommer du?
Vad är klockan?
När börjar skolan idag?
Vilken veckodag är det idag?
Vilken månad är det?
Vad heter din skola?
**Peruskysymyksiä.
Keskustelu.
Kuuntele mallikeskustelu.
Keskustele parisi kanssa.
Vad heter du? – Kajsa.
Var bor du?- I Broby.
Hur gammal är du?- 16 år.
När är du född?- Jag är född i mars.
Varifrån kommer du?- Från Äppelstad.
Vad är klockan? – Hon är halv två.
När börjar skolan idag? – Klockan åtta.
Vilken veckodag är det idag? – Det är onsdag.
Vilken månad är det? – Det är augusti.
Vad heter din skola? – Brobyinstitutet.
13. Samat kysymykset kuin yllä olevassa
tehtävässä. Keskustelijoiden (Kajsan ja Nils
Björkin kuvat s. 8 ja 9 kirjasta Hej 10 tekstikirja).
Keskustelu tulee tekstinä kuvien alle sitä mukaa
kun se kuullaan ja lauseet jäävät näkyviin.
Luettavat kysymykset ja vastaukset
Vad heter du? – Kajsa.
Var bor du?- I Broby.
Hur gammal är du?- 16 år.
När är du född?- Jag är född i mars.
Varifrån kommer du?- Från Äppelstad.
Vad är klockan? – Hon är halv två.
När börjar skolan idag? – Klockan åtta.
Vilken veckodag är det idag? – Det är onsdag.
Vilken månad är det? – Det är augusti.
Vad heter din skola? – Brobyinstitutet.
** Kirjoitustehtävä.
Täydennä seuraava sähköposti oikeilla verbien
imperfektimuodoilla.
14.
Idag _________________ skolan klockan tio.
(alkaa)
Jag ______________ mig trött.
(tuntea)
Vi______________ svenska och matte.
(opiskella)
Vi __________ Nils som lärare.
(oli)
Idag började skolan klockan tio.
Jag kände mig trött.
Vi studerade svenska och matte.
Vi hade Nils som lärare.
Alleviivatut sanat viivoille.
(Miten tarkistaminen tapahtuu? Laitetaanko
pikkuviivoja yhtä monta kuin sanassa on
kirjaimia?)
Sopii hyvin.
***Kirjoitustehtävä.
Kuuntele ja lue kysymys.
Muodosta vastaus siirtämällä sanat oikeaan
järjestykseen.
Var är Kajsa?
Vad gör hon i Broby?
Får hon nya kompisar?
Hurdana är lärarna?
Vem har en mopedbil?
15. Kuvana kirjan henkilöitä s. 8 ja 9,Hej 10
tekstikirja)
Jokaisella hahmolla on alla edessään yksi
vastausten sanoista.
Yksi kysymys kerrallaan on näkyvissä. Aloitanappulasta aloitetaan.
Himmeä taustakuva ja siirreltävät sanat ovat
”laatikoissa”. Kysymys on siis näkyvissä ja
vastauksen sanat aluksi epäjärjestyksessä.
Raahauksessa vain oikea vastaus hyväksytään.
Kun oppilas saa siirrettyä sanat oikeille
paikoilleen, niin lauseisiin tulee piste.
Ensimmäinen lause häviää ja seuraava tulee
näkyviin.
Var är Kajsa?
Kajsa; Kajsa
rum; Dima
i sitt; Lotta
Broby; Olle
är; Lena
i; Nils
Sanojen oikea järjestys:
Kajsa är i sitt rum i Broby
Vad gör hon i Broby?
år; Kajsa
Hon; Dima
nästa; Lotta
ska; Olle
där; Lena
plugga; Nils
Sanojen oikea järjestys:
Hon ska plugga där nästa år.
Får hon nya kompisar?
Ja; Kajsa
får; Dima
kompisar; Lotta
hon: Olle
nya ; Lena
många; Nils
Sanojen oikea järjestys:
Ja, hon får många nya kompisar.
Hurdana är lärarna?
vänliga; Kajsa
är; Dima
Lärarna; Lotta
Sanojen oikea järjestys:
Lärarna är vänliga.
Vem har en mopedbil?
en röd mopedbil; Olle
har;Lena
Olle: Nils
Sanojen oikea järjestys:
Olle har en röd mopedbil.
1. Kajsa flyttar till Broby, tehtävä 3
Ett-suvun muoto
Monikko
Suomennos
lång
långt
långa
pitkä
ny
nytt
nya
uusi
stor
stort
stora
iso, suuri
gammalt
gamla
vanha
litet
små
pieni
En-suvun muoto
gammal
liten
Mustat sanat ovat valmiina taulukossa ja oranssit ovat ne, jotka oppilas kirjoittaa.
Kun sana on kirjoitettu oikein, niin se kääntyy ja toiselta puolelta tulee osa kuvaa esiin.
S
P
G
R
Å
j
U
S
Vihje 1
O
R
T
K
O
R
T
O
D
Vihje 6
L
I
T
E
Vihje 7
G
L
A
D
N
S
A
Vihje 2
Vihje 3
L
Vihje 4
Vihje 5
G
Vihje 8
Vihje 9
S
Vihje 10
B
L
Å
T
O
R
R
Ö
D
E
Vihje 11
Vihje 12
B
R
U
N
DIGI1 Kajsa flyttar till Broby, Adjektiiviristikko (tehtävä nro 5)
Huom! Ristikkoon haetaan siis kuvailevia sanoja
Vihjeet:
(Ristikon vihjeinä kuvia Hej 10 -tekstikirjan sivulta 8. 9 ja 11. )
Vihje 1: urheilullinen
Vihje 2: harmaa väriläiskä
Vihje 3: Lenan kuva sivulta 9 (nuoli osoittaa hiuksia)
Vihje 4: lyhyt tai kuvana pitkän rinnalla (esim. kynä, tie)
Vihje 5: hyvä
Vihje 6: vauvan kuva s. 11
Vihje 7: Diman kuva s. 8
Vihje 8: sininen /tai joku kuva kirjasta, missä sinistä
I
N
M
G
Vihje 9: suuri tai kuvana pienen rinnalla (esim. koulu, talo, pallo)
Vihje 10: punaisen auton kuva sivulta 11
Vihje 11:yksinäinen
Vihje 12: ruskea väriläikkä
Apu: Ristikon teon apuna mahdollisuus kuunnella sana ruotsiksi klikkaamalla oikeaa
kohtaa.
2. På morgonen
*Vuodenajat.
Kuuntele.
1. Kuuntelutehtävä
vår kevät
sommar kesä
höst syksy
vinter syksy
Hej! Tekstikirja 7-8 s.69. Vuodenaikakiekko.
Kiekko pyörii ja vuorotellen sanotaan ruotsiksi
vuodenaikojen nimet.
*Vuodenajat.
Yhdistä kuva oikeaan vuodenaikaan.
vår
sommar
vinter
höst
2. Raahaustehtävä
Vuodenaikojen kuvat Hej! harjoituskirja 8, si. 37
Sanat:
vår
sommar
vinter
höst
ovat vasemmalla.
Ne siirretään raahaamalla oikean kuvan alle.
Kuvat ovat vierekkäin seuraavassa
järjestyksessä:
syksy talvi kevät kesä
On mahdollisuus siirtää vain oikeaan paikkaan.
**Vuodenajat.
Kirjoita ruotsiksi kuullun perusteella.
_ _ _ _ _ _ _ (på våren)
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ (på sommaren)
_ _ _ _ _ _ _ _ (på hösten)
_ _ _ _ _ _ _ _ _ (på vintern)
3. Kuvat vuodenajoista (Tehtäväkirja 8 s.37)
Kirjoitusta varten on kuvien alle varattu paikka,
missä on viivat tarvittavia kirjaimia varten
Oppilas kuuntelee ja kirjoittaa sanat itse.
på våren (keväällä)
på sommaren (kesällä)
på hösten (syksyllä)
på vintern (talvella)
Vain oikea vastaus hyväksytään.
Kun koko vastaus on oikein valmiina, oppilas
kuulee
ÄÄNIÄ
kevään jälkeen äänen lintujen laulua
kesän jälkeen äänen lapsia uimassa
syksyn jälkeen äänen tuulen huminaa
talven jälkeen äänen jääkiekkoa
*Vuorokaudenajat.
Kuuntele.
morgon
dag
kväll
natt
4. Vuorokaudenajat. Uudet kuvat.
Näytöllä kuvia, missä näkyvät
aurinko nousee
aurinko paistaa
aurinko laskee
sirppikuu pimeällä taivaalla
morgon
dag
kväll
natt
Kuva ja sen alle kirjoitettu sana tulevat
vuorotellen esille.
morgon – aamu
dag – päivä
kväll - ilta
natt - yö
Vuorokaudenajat.
*Mikä vuorokaudenaika on menossa?
06.30
11.00
19.30
00.30
morgon
dag
kväll
natt
5. Yhdistää kuva ja vuorokaudenaika.
Näytöllä kuva, missä näkyy kännykästä
digitaalinen kellonaika ja kuva
vuorokaudenajasta (edellisen tehtävän kuvat) ja
kuvien alla vuorokaudenajat
(Vuorokaudenaikasanat ovat näytöllä erillisessä
laatikossa eli eivät kuvan alla, jotta oppilas voi
yhdistää siis kuvan/kellonajan oikeaan
vuorokaudenaikaan) eli
morgon (aamu)
dag (päivä)
kväll (ilta)
natt (yö)
06.30
11.00
19.30
00.30
morgon
dag
kväll
natt
** Vuorokaudenajat
Kuuntele, mitä nuoret kertovat.
Mikä vuorokaudenaika on kyseessä?
*Vaatteita.
Kuuntele.
jeans
en tröja
sockor
en klänning
en jacka
en T-skjorta
skor
en mössa
6. Keskusteluteksti. Liite 1. På morgonen
Kuvat nuorista, 4 kuvaa (Hej 10 tekstikirja s. 8-9
henkilöt Kajsa, Dima, Lena ja Lotta), kuvien alla
paikka, mihin voi kirjoittaa. Yksi henkilö
kerrallaan tulee kuvaan ja kertoo jostakin
vuorokaudenajasta. Tekstit liitteessä, samoin
oikeat vastaukset. Oppilas kirjoittaa kuvan alle,
mikä vuorokaudenaika on kyseessä.
Tarkistus tässä vaiheessa, jolloin kone ilmoittaa
punaisella tekstillä väärästä vastauksesta ja
pyytää kuuntelemaan vielä kerran.
7.
Uusi kuva, missä vaatteet on ripustettuna
pyykkinarulle.
Hej! tekstikirja 7-8 s. 35
Jeans, farkut
en jacka, takki; vihreä takki
en t-skjorta, t-paita, valkoinen T-paita alhaalla
en mössa; pipo
en klänning; mekko
skor: kengät
sockor; sukat Hej! 8 harjoituskirja s.35;
väritetään punaiseksi
Uusi kuva:
en tröja; pusero,
Näytöllä kuva, jossa on vaatteita ripustettuna
pyykkinarulle. Vaatteiden alla lukee niiden nimi
Opiskelija klikkaa vaatteita yksitellen, jolloin hän
kuulee sanan ja sen jälkeen kyseinen vaate
poistuu narulta.
jeans, en tröja, sockor, en klänning, en jacka, en
T-skjorta, skor, en mössa.
*Vaatteita
Yhdistä sana oikeaan kuvaan.
jeans
en tröja
sockor
en klänning
en jacka
en T-skjorta
skor
*Sanoja. Muistipelejä.
Ensimmäisen muistipelin sanat:
vår; kevät
vinter; talvi
sommar; kesä
höst; syksy
morgon; aamu
dag; päivä
kväll; ilta
natt; yö
Toisen muistipelin sanat:
jeans; farkut
en tröja; pusero
sockor; sukat
en mössa; pipo
en klänning; mekko
en jacka; takki
en T-skjorta; t-paita
skor; kengät
8.
Näytöllä on kuvat ja sanat. Sanat vedetään
kuvan alle.
jeans – farkut
en tröja – pusero
en mössa – myssy
sockor – sukka
en klänning – mekko
en jacka – jakku
en T-skjorta – T-paita
skor - kengät
9. Kortit, joissa on pareittain ruotsinkielinen
sana ja kuva. 16 sanaa ja 16 kuvaa (4 x 8)
Sanoista voi rakentaa kaksi muistipeliä.
Ruotsalainen sana yhdistetään korttiin, jossa on
kuva ja suomalainen sana.
Ensimmäisen muistipelin sanat:
vår; kevät
vinter; talvi
sommar; kesä
höst; syksy
morgon; aamu
dag; päivä
kväll; ilta
natt; yö
Toisen muistipelin sanat:
jeans; farkut
en tröja; pusero
sockor; sukat
en mössa; pipo
en klänning; mekko
en jacka; takki
en T-skjorta; t-paita
skor; kengät
**Pronomineja ja refleksiivipronomineja.
Mitkä kuuluvat yhteen?
jag – mig
du – dig
han – sig
hon – sig
vi – oss
ni – er
de - sig
**Refleksiivipronomineja.
Yhdistä lause ja oikea käännös.
Jag tvättar mig. Te peseydytte.
Du tvättar dig. He peseytyvät.
Han tvättar sig. Hän peseytyy.
Hon tvättar sig. Sinä peseydyt.
Vi tvättar oss.
Minä peseydyn.
Ni tvättar er.
Hän peseytyy.
De tvättar sig. Me peseydymme.
10.
jag – mig
du – dig
han – sig
hon – sig
vi – oss
ni – er
de - sig
Näytöllä pronominit ja refleksiivipronominit,
pronominit allekkain oikeassa järjestyksessä,
refleksiivipronominit sekoitetussa järjestyksessä
Oikeat sanat yhdistetään toisiinsa viivalla. Vain
oikea vastaus hyväksytään.
11. Loksautustehtävä
Ruotsinkieliset lauseet oikeassa järjestyksessä
oikealla ja suomenkieliset lauseet vasemmalla
epäjärjestyksessä. Raahataan siis vasemmalta
oikealle oikean lauseen alle tai viereen.
Kun lauseet on yhdistetty oikein, ruudulle
ilmestyy kissa, joka pesee itseään ja teksti Katten
tvättar sig.
ANIMAATIO
Oikeat vastaukset:
Jag tvättar mig. Minä peseydyn
Du tvättar dig. Sinä peseydyt.
Han tvättar sig. Hän peseytyy.
Hon tvättar sig. Hän peseytyy.
Vi tvättar oss.
Me peseydymme.
Ni tvättar er.
Te peseydytte.
De tvättar sig. He peseytyvät.
**Refleksiiviverbejä
Kirjoita oikea lause oikean kuvan alle.
Kajsa lägger sig
Kajsa klär på sig.
Kajsa sminkar sig.
Kajsa kammar sig.
Kajsa tvättar sig.
12. Ruudulla kuvat Hej 10 työkirjan sivulta 38 ja
40 (ei hampaiden pesua) ja kaksi uutta kuvaa eli
kuvat, joissa Kajsa menee menee nukkumaan ja
meikkaa. Näytöllä myös vasemman palstan viisi
lausetta.
Kuvien alla tila, johon oppilas raahaa oikean
lauseen.
Oikeat vastaukset:
Kajsa lägger sig = Kajsa menee nukkumaan
Kajsa klär på sig.= Kajsa pukee päällensä.
Kajsa sminkar sig.= Kajsa meikkaa.
Kajsa kammar sig.= Kajsa kampaa hiuksensa.
Kajsa tvättar sig.= Kajsa peseytyy
Lopuksi mahdollisuus tarkastaa vastaukset
Tarkista-nappulasta. Väärät vasataukset
muuttuvat punaisiksi ja oikeat vihreiksi.
***Refleksiiviverbejä.
Muodosta lauseita ruotsiksi laittamalla pilven
sanat oikeaan järjestykseen.
2. Dima peseytyy aamulla.
13. Suomenkieliset lauseet tulevat näkyviin yksi
kerrallaan. Lauseen alapuolella on oikea määrä
viivoja ruotsinkielisiä sanoja varten (viivojen
pituudet viitteellisiä eli pitkää sanaa varten
pitempi viiva jne.). Ruotsinkieliset sanat
poimitaan näytöllä olevasta pilvestä ja siirretään
oikeaan kohtaan viivoille.
Vain oikeat vastaukset hyväksytään eli jos sanan
yrittää laittaa väärään paikkaan, se ponnahtaa
takaisin pilveen.
3. Kuinka Kajsa selviytyy?
Tehtävän kuvituksena on tekstikirjan Hej 10 s. 17
kuva.
4. Me puemme ensin päällemme.
1.lause, 7 viivaa
Kajsa borstar tänderna och sminkar sig lite.
1. Kajsa pesee hampaat ja meikkaa vähän.
_________ ____________ _________ ________
_______ _____ _____
5. Dima ei halua ajaa partaansa.
Lue lauseet sekä suomeksi että ruotsiksi parisi
kanssa.
2.lause, 5 viivaa
Dima tvättar sig på morgonen.
3.lause, 5 viivaa
Hur ska Kajsa klara sig?
4.lause, 5 viivaa
Vi klär på oss först.
5.lause, 5 viivaa
Dima vill inte raka sig.
**Omistuspronomineja
Sin, sitt, sina
Valitse oikea muoto lauseeseen.
Kajsa tar ____ hjälm.
Hon ser ____ tröja på stolen.
Hon hittar _____svarta jeans på golvet.
Kajsa tycker om _____ kompisar.
Hon ser sig omkring i _____ rum.
Kajsa kör _____ moped.
**Omistuspronomineja.
Ruudulle ilmaantuu lauseita. Etsi alleviivatun
kohdan oikea suomennos.
Kajsa sitter i sitt rum.
Hennes moped är röd.
Dima är hennes kompis.
Hans syster heter Jenna.
Deras lärare heter Nils.
Nils gillar sina elever.
Nils gillar sina elever.
Tycker du om din lärare?
huoneessansa
hänen mopedinsa
hänen kaverinsa
hänen siskonsa
heidän opettajansa
oppilaistansa
opettajastasi
14.
Oppilas valitsee alasvetovalikosta oikean
muodon. Lopuksi on mahdollista tarkastaa tulos.
Väärät vastaukset muuttuvat punaiseksi.
Alasvetovalikon vaihtoehdot jokaisessa
lauseessa ovat sin, sitt ja sina.
Oikeat vastaukset:
Kajsa tar SIN hjälm.
Hon ser SIN tröja på stolen.
Hon hittar SINA svarta jeans på golvet.
Kajsa tycker om SINA kompisar.
Hon ser sig omkring i SITT rum.
Kajsa kör SIN moped
15.
Ruotsinkieliset lauseet tulevat näkyviin yksi
kerrallaan ja ruudulla on jo näkyvissä kaikki
suomennokset, joista klikataan oikeaa.
Ääniefekti kertoo, osuiko klikkaus oikeaan.
Kajsa sitter i sitt rum. huoneessansa
Hennes moped är röd. hänen mopedinsa
Dima är hennes kompis. hänen kaverinsa
Hans syster heter Jenna. hänen siskonsa
Deras lärare heter Nils. heidän opettajansa
Nils gillar sina elever. oppilaistansa
Tycker du om din lärare? opettajasi
Ruotsinkieliset lauseet tulevat näkyviin
sattumanvaraisessa järjestyksessä.
***Omistuspronomineja.
Täydennä lauseet oikeilla omistuspronomineilla.
Lue lauseet parisi kanssa.
Jag har många nya klasskompisar.
Jag gillar ___________ klasskompisar.
16.
Lauseet tulevat näkyviin yksi kerrallaan.
Omistuspronominit ovat näkyvissä tekstikirjan
Hej 10 sivun 20 kuva taustalla (luokan seinällä
olevissa julisteissa yksi kussakin, kysymysmerkit
pois kuvasta) ja liittää siihen nuo klikattavat
sanat. Sieltä oppilas voi klikata mielestään
oikeaa pronominia kuhunkin lauseeseen. Vain
oikea vastaus hyväksytään.
Jag kan se _________ profiler på Facebook.
Nämä ovat seinällä olevissa julisteissa
satunnaisessa järjestyksessä:
Jag är Kajsa och _________ skola heter Brobyinstitutet.
Vi pluggar flitigt tillsammans.
_________ klassföreståndare heter Nils Björk.
__________ lektioner är intressanta.
Och du då? Hurdana mål har du med
___________ studier?
Tycker du om __________ skola?
deras
vår
min
dina
din
hans
dina
mina
hans
Jag är Kajsa och MIN skola heter Brobyinstitutet.
Jag har många nya klasskompisar.
Vad heter __________ kompisar?
Jag gillar MINA klasskompisar.
__________ bästa kompis heter Dima.
Jag kan se DERAS profiler på facebook.
Vi pluggar flitigt tillsammans.
Han lagar gärna mat. _________
favoritrecept är lammköttbullar.
VÅR klassföreståndare heter Nils Björk.
HANS lektioner är intressanta.
Och du då? Hurdana mål har du med
DINA studier?
Tycker du om DIN skola?
Vad heter DINA kompisar?
MIN bästa kompis heter Dima.
Han lagar gärna mat. HANS favoritrecept är
lammköttbullar.
Kappale 2 På morgonen. Liite 1.
Nauhalta kuuluva teksti
Vastaukset
1. Jag har bråttom. Skolan börjar om tjugo minuter.
Morgon
Kajsa
2. Jag är hungrig. Snart skall jag gå och äta lunch med mina klasskompisar.
Dag
Dima
3.
Jag ska gå på bio. Filmen börjar klockan sju. Jag måste skynda mig.
Kväll
Lena
4.
Tinja sover redan. Jag kan inte somna. Månen lyser så fint på himmelen.
Natt
Lotta
3. Kajsas klass
*Paikannimiä.
Kuuntele paikannimet.
1. Kartta s. 8 (kirja 7-8); Kartta ja tyttö ja tytön
teksti esillä, mutta kaupunkien nimet ja sana
Åland aluksi pois.
Oppilas klikkaa kartalla olevia pisteitä, jolloin hän
kuulee ko. paikannimen ruotsiksi ja sen jälkeen
nimi jää kartalle näkyviin.
Åland = Ahvenanmaa
Åbo = Turku
Helsingfors = Helsinki
Borgå= Porvoo
Tammerfors = Tampere
Vasa = Vaasa
Uleåborg = Oulu
*Paikannimiä.
Yhdistä oikea suomen- ja ruotsinkielinen
paikannimi.
Åbo - Turku
Tammerfors - Tampere
Vasa - Vaasa
Uleåborg - Oulu
Borgå - Porvoo
Vanda - Vantaa
Esbo - Espoo
Helsingfors - Helsinki
Björneborg - Pori
Lahtis - Lahti
Torneå - Tornio
Nyslott - Savonlinna
Tavastehus - Hämeenlinna
St. Michel - Mikkeli
2. Ruotsinkielinen paikannimi ilmestyy näytölle ja
vieressä pyörii/liikkuu suomenkielisiä
paikannimiä. Kun oikea pari on kohdakkain ja
oppilas klikkaa sanaa, ja oikea pari
syöksyy/hypähtää/liukuu kartalle oikeaan
kohtaan.
Jos tällainen animaatio ei ole mahdollinen, niin
sanat yhdistetään viivalla. (näytetäänkö tässäkin
tapauksessa, missä kaupunki kartalla sijaitsee?
Kyllä.)
Kartta valmiina /Hej 7-8 tekstikirja s. 8. Tyttö ja
tytön teksti jätetään pois, mutta karttaan täytyy
piirtää pisteet kaikille kaupungeille.
Åbo= Turku
Tammerfors = Tampere
Vasa=Vaasa
Uleåborg= Oulu
Borgå= Porvoo
Vanda=Vantaa
Esbo=Espoo
Helsingfors=Helsinki
Björneborg= Pori
Lahtis=Lahti
Torneå= Tornio
Nyslott= Savonlinna
Tavastehus= Hämeenlinna
St. Michel = Mikkeli
* Kouluaineita.
Yhdistä kouluaine oikeaan kuvaan.
hälsokunskap
matematik
samhällskunskap
modersmål
datateknik
engelska
svenska
elevhandledning
3. Kuvat:
hälsokunskap – kondomi (uusi kuva)
matematik – matemaattinen kaava Hej 7-8
tekstikirja s. 41
samhällskunskap – äänestyslippu (uusi kuva)
modersmål – Kalevala (uusi kuva)
datateknik – tietokoneen kuva Hej 10 tekstikirja
s. 11
engelska – one, two, three (uusi kuva)
svenska – ruotsin lippu Hej 7-8 tekstikirja s. 10
elevhandledning – keskustelutilanne (kaksi
hahmoa pöydän ääressä)(uusi kuva)
Näytön vasemmalla puolella kouluaineet
ruotsiksi kirjoitettuna ja oikealla aineita kuvaavat
symbolit. Yhdistetään raahaamalla.
Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
**Kouluaineita.
Etsi kolme korttia, joilla tarkoitetaan samaan
oppiainetta.
4. Muistipeli oppiaineista; oppiaineiden nimet
suomeksi ja ruotsiksi plus kuvat yhdistettävä
toisiinsa.
hälsokunskap - terveystieto
matematik - matematiikka
samhällskunskap - yhteiskuntaoppi
modersmål - äidinkieli
datateknik tietotekniikka
engelska- englanti
svenska - ruotsi
elevhandledning- oppilaanohjaus
hälsokunskap - terveystieto
matematik - matematiikka
samhällskunskap - yhteiskuntaoppi
modersmål - äidinkieli
datateknik tietotekniikka
engelska- englanti
svenska – ruotsi
elevhandledning- oppilaanohjaus
+ näiden symbolit
Kuvat:
hälsokunskap – kondomi (uusi kuva)
matematik – matemaattinen kaava Hej 7-8
tekstikirja s. 41
samhällskunskap – äänestyslippu (uusi kuva)
modersmål – Kalevala (uusi kuva)
datateknik – tietokoneen kuva Hej 10 tekstikirja
s. 11
engelska – one, two, three (uusi kuva)
svenska – ruotsin lippu Hej 7-8 tekstikirja s. 10
elevhandledning – keskustelutilanne (kaksi
hahmoa pöydän ääressä)(uusi kuva)
*Adjektiiveja.
Yhdistä suomen- ja ruotsinkielinen adjektiivi.
god – hyvä
stor – iso
liten – pieni
snabb – nopea
bra – hyvä
dyr – kallis
ny – uusi
fin – hieno
vacker – kaunis
lång – pitkä
** Adjektiiveja
Adjektiivin kolme muotoa.
Valitse oikea vaihtoehto .
Kajsa har köpt _____ (god, gott, goda) karameller.
Helsingfors är en _____ (stor, stort, stora) stad.
Kajsa har en _____ (fin, fint, fina) moped.
Hennes skor är _____ (vacker, vackert, vackra).
Vi bor i ett ______ (vit, vitt, vita) hus.
5. Yhdistä suomen- ja ruotsinkielinen adjektiivi
viivalla.
vain oikea yhdistäminen hyväksytään, muussa
tapauksessa viiva ei jää paikoilleen.
6. Valitse alasvetovalikon adjektiiveista oikea.
Oikea vaihtoehto alleviivattu vasemmalla
palstalla.
Mitä jos valitsee väärän vaihtoehdon?
Tarkistetaanko vasta lopuksi kaikki?
Emme ole oikein osanneet päättää, mikä olisi
paras tapa toimia tämäntyyppisissä tehtävissä.
Oppilaat toivovat nopeaa reagointia, mutta sen
vaarana on , että he vaan summamutikassa
klikkaavat vuorotellen kaikki, kunnes osuvat
oikeaan. Silloin ei tapahdu paljon oppimista. Jos
kaikki kohdat tarkastetaan vasta lopussa, niin
silloin tarvittaisiin joku “palkkio” eli ääniefekti ja
joku kiva teksti tai vaikkapa kuva.
Silloin väärät vastaukset voisivat pyyhkiytyä pois
ja oppilas voi tehdä tehtävän uudelleen. Ehkä
toisen kerran jälkeen olisi hyvä, jos kone
näyttäisi oikeat vaihtoehdot.
Tämä pohdiskelu koskee siis muitakin
samantyyppisiä tehtäviä.
On hankala visualisoida asia. Olisi hyvä nähdä
toteutus ja katsoa sitten kaikki samantyyppiset
tehtävät, että niiden tarkistus on ns. linjassa.
***Adjektiiveja.
Lisää taulukkoon adjektiivien oikeat
vertailumuodot.
7. Vasemmalla olevat sanat sijoitetaan
taulukkoon, (7 x 3), keltaisella maalattu sana
näkyvissä.
bra-bättre-bäst
gammal-äldre-äldst
dålig-sämre-sämst
lång-längre-längst
ung-yngre-yngst
liten-mindre-minst
stor-större-störst
Sitä mukaa kun oppilas kirjoittaa taulukkoon
oikean puuttuvan sanan, niin näkyviin tulee osa
suurempaa kuvaa. Lopussa koko kuva on
näkyvissä.
Ks. kappaleen yksi Kajsa flyttar till Broby tehtävä
3. Tässä sama idea.
Paljastuva kuva on esim. kaunis syksyinen
maisema, joko piirrettyä tai mieluummin
valokuvana.
Annetaanko tähän mitään apua, jos opiskelija ei
keksi puuttuvia sanoja?
Voisi olla niin, että apua saa kirjain kerrallaan alkaen
sanan alusta.
** Adjektiiveja.
Adjektiivin vertailua.
Etsi oikea adjektiivin muoto kuvien alle.
lång – längre - längst
stor- större – störst
liten – mindre – minst
snabb – snabbare – snabbast
bra – bättre – bäst
dyr – dyrare – dyrast
ny – nyare - nyast
8. Näytöllä on pilvi, jossa on kolme adjektiivin
vertailumuotoa kerrallaan (mielellään
kirjoitettuna niin, että ne eivät ole
järjestyksessä, vaan vapaassa muodostelmassa).
Näytöllä on myös kolme kuvaa, joiden alla ruutu,
johon oppilas raahaa oikean adjektiivin
vertailumuodon pilvestä. Kun adjektiivit on
raahattu oikeiden kuvien alle, tulee pilveen
uudet sanat ja alapuolelle uudet kuvat. Vain
oikea vastaus hyväksytään, muuten sana sinkoaa
takaisin pilveen.
Pilvessä olevat sanat: kuvat
lång – längre - längst : erikokoisia ihmisiä
stor – större - störst: mopo, auto, bussi
liten – mindre - minst: erikokoisia palloja
snabb – snabbare - snabbast: auto, juna,
lentokone
bra – bättre - bäst: todistuksia arvosanoineen
dyr – dyrare - dyrast: joku tuote, jossa hintalappu
ny – nyare - nyast: kännykkä eri vuosikymmeniltä
lång –längre-längst =pitkä, pidempi, pisin
stor-större-störst= suuri, suurempi, suurin
liten-mindre-minst=pieni, pienempi, pienin
snabb-snabbare-snabbast=nopea, nopeampi,
nopein
bra-bättre-bäst=hyvä, parempi, paras
dyr-dyrare-dyrast=kallis, kalliimpi, kallein
ny-nyare-nyast=uusi, uudempi, uusin
Valmiita kuvia:
mopo, Hej 10 tekstikirja s. 11
auto ; hej 10 tekstikirja s. 11
bussi heij 7-8- tekstikirja s. 22
juna hej 8 harjoituskirja s. 62
paita Hej 7-8- tekstikirja s. 32; kolmessa paidassa
hintalaput (10 e, 30 e ja 70 e)
uudet kuvat:
todistus (betyg)(tarvitaan myös kappaleeseen 1);
3 erilaista hyvä, parempi, paras (onko mallia,
mitä aineita todistuksessa on? Ei ole, voi olla
viitteellinen todistus, ehdotus löytyy kappaleesta
yksi.
kolme eripituista ihmistä; pitkä, pidempi, pisin
kolme erikokoista palloa; pieni, pienempi, pienin
kolme eri aikakauden kännykkää; uusi, uudempi,
uusin
*** Adjektiiveja.
Adjektiivin vertailua.
Muodosta lauseita kuvien avulla.
9. Kuvat, joiden alla sopiva määrä viivoja.
Viivoille kirjoitetaan lauseet, jotka näkyvät
nuolen perässä.
Tinja Lotta ung
Kuvien lisäksi näkyvissä myös kussakin
tehtävässä tarvittava adjektiivi.
Nils Dima gammal
bilen mopeden snabb
Lauseet tulevat näkyviin yksi kerrallaan.
Tinja-Lotta-ung
➔ Tinja är yngre än Lotta.
Nils-Dima-gammal
➔ Nils är äldre än Dima
bilen-mopeden-snabb
➔ Bilen är snabbare än mopeden.
Kuvat:
Tinja Hej 10 tekstikirja s. 33, Lotta hej 10
tekstikirja s. 8
Nils ja Dima Hej 10 tekstikirja s. 8 ja 9
auto ja mopo Hej 10 tekstikirja s. 11
***Adjektiiveja.
Adjektiivin vertailua.
Valitse oikea vertailumuoto lauseeseen valikosta.
Kajsas moped är __________ som Minnas.
lika dyr/dyrare/dyrast
Dima fick ett ______________ betyg som Kajsa
lika dåligt/sämre/sämst
10. Alasvetovalikko
Oikeat vastaukset alleviivattu.
Missä vaiheessa tarkistetaan?
ks. pohdintaa yllä tehtävässä 6
Pappas bil är __________________
lika dyr som/dyrare/dyrast.
Dima pratar ryska _______________ än Kajsa
lika bra/bättre/bäst
Nils Björk är _________________ än Lotta.
lika gammal/äldre/äldst
Olle är _________________ som Lena.
lika gammal/äldre/äldst
** Adjektiiveja.
Harjoittele superlatiiveja.
Kuuntele ja valitse oikea sana.
Lue lauseet parisi kanssa.
Jag är _______. (ahkerin)
Jag är _________. (vahvin)
Jag har _______ vitsorden på betyget.
(huonoimmat)
Jag är _________(nopein)
Jag är __________ (iloisin)
Jag är _____________ (suurin)
Jag är ______________ (pisin)
Jag är ________ (paras) av alla!
flitigast
starkast
sämsta
snabbast
gladast
störst
längst
bäst
11. Oppilaan pitää kuullun perusteella valita
oikea adjektiivi.
Lauseet, joista puuttuu sana, ovat valmiina
näkyvissä. Oppilas kuulee sanat satunnaisessa
järjestyksessä ja siirtää sanan lauseeseen oikealle
paikalle. Seuraava sana kuuluu sen jälkeen, kun
lause on valmis. Voi siirtää sanan vain oikeaan
lauseeseen
Oikea järjestys
flitigast
starkast
sämsta
snabbast
gladast
störst
längst
bäst
Ovatko siis sekä lauseet, joista puuttuu sana, että
raahattavat sanat ruudulla tehtävän alkaessa?
Kun opiskelija kuulee sanan, hänen pitää tarttua
hiirellä vastaavaan sanaan ja raahata se oikeaan
lauseeseen sille varattuun tilaan? Kyllä.
BÖRJA
flitigast
starkast
sämsta
snabbast
gladast
störst
längst
bäst
*Verbejä.
Yhdistä toisiinsa perusmuoto, preesens eli
nykymuoto ja suomennos.
plugga
öppna
flytta
heta
komma
säga
titta
flyttar
pluggar
tittar
säger
heter
öppnar
kommer
olla nimeltään
opiskella
sanoa
avata
muuttaa
tulla
katsoa
*Verbejä.
Yhdistä preesens eli nykymuoto
ja imperfekti eli mennyt muoto.
öppnar – öppnade
säger – sade
ser – såg
kommer – kom
väntar på – väntade på
flyttar – flyttade
har – hade
tänker – tänkte
hör – hörde
fyller - fyllde
12. Yhdistä viivoilla
Oikeat vastaukset:
plugga – pluggar – opiskella
öppna- öppnar – avata
heta – heter – olla nimeltään
flytta – flyttar - muuttaa
titta – tittar – katsoa
säga – säger – sanoa
komma – kommer- tulla
Näytöllä sekoitetussa järjestyksessä.
13. Loksautustehtävä
Vasemmalla preesensmuodot. Oikealla
imperfektit. Yhdistetään loksauttamalla.
öppnar – öppnade
säger – sade
ser – såg
kommer – kom
väntar på – väntade på
flyttar – flyttade
har – hade
tänker – tänkte
hör – hörde
fyller – fyllde
*** Verbejä.
Pluskvamperfekti.
Täydennä vihjeen mukaan.
14. Näytöllä viereisen palstan lauseet
aukkoineen vasemmalla ja oikealla oikeat
vastaukset ja ne poimitaan sieltä.
Kajsa hade _______ hela dagen i skolan.
oli
ollut
Hon hade____________ hårt.
oli
opiskellut
Vain oikeat vastaukset hyväksytään
Hon hade inte ____________.
(ei) ollut
laiskotellut
Hon hade också _________ lunch.
oli
syönyt
Oikeat vastaukset (koodari sekoittaa):
varit
pluggat
slöat
ätit
köpt
tittat
Efter skolan hade hon ______ karameller.
oli
ostanut
På kvällen hade hon ________ på tv.
oli
katsonut
varit
pluggat
slöat
ätit
köpt
tittat
*Sanastoa.
Adverbeja.
Yhdistä oikea suomennos ruotsinkieliseen
adverbiin.
osäkert
bra
glatt
högt
snabbt
flitigt
dåligt
ahkerasti
iloisesti
nopeasti
epävarmasti
kovaa
huonosti
hyvin
15. Loksautustehtävä
Ruotsinkieliset sanat vasemmalla jokainen
omassa viivoittimen pätkässään ja
suomenkieliset oikealla ja oikeat parit
yhdistetään loksauttamalla, jolloin syntyy ehjä
viivoitin.
Oikeat vastaukset:
osäkert epävarmasti
bra
hyvin
glatt
iloisesti
högt
kovaa
snabbt
nopeasti
flitigt
ahkerasti
dåligt
huonosti
Tarvitaan kuva viivoittimesta
***Sanastoa.
Tarina.
Kuuntele, kun Kajsa kertoo itsestään. Kirjoita
puuttuvat sanat tekstiin.
Lue tarina parisi kanssa.
16. Oppilas kuulee lauseen kerrallaan ja kirjoittaa
puuttuvan sanan.
Kun lause on valmis, se kuuluu kokonaan
uudestaan.
Näytöllä kuva Kajsasta, Hej! 10 oppikirja s. 25
Jag _ _ _ _ _ Kajsa Salmi och jag _ _ _ _ _ _ snart 17
år.
Jag kommer från _____________.
Jag kom hit _________________ __________ jag
fick dåliga vitsord på _________________.
Allt __________ svårt.
Jag hade inte __________ ___________ för skolan.
Jag _______________________.
Jag fixade mopeder på _____________________.
Jag kom inte in i __________________.
Jag ska plugga _________________ och vill få
____________ vitsord.
Lauseet tulevat sitä mukaa näkyviin, kun ne
kuullaan, Kun lause on täydennetty, esiin tulee
seuraava lause.
Jag HETER Kajsa Salmi och jag FYLLER snart 17 år.
Jag kommer från ÄPPELSTAD.
Jag kom hit DÄRFÖR ATT jag fick dåliga vitsord
på BETYGET.
Allt KÄNDES svårt.
Jag hade inte HAFT TID för skolan.
Jag SKOLKADE.
Jag fixade mopeder på KVÄLLARNA.
Jag kom inte in i YRKESSKOLAN.
Jag ska plugga FLITIGARE och vill få BÄTTRE
vitsord.
Ovatko kaikki lauseet ruudulla, kun tehtävä
alkaa?
Parempi, että lause kerrallaan.
Laitetaanko viivan tilalle niin monta pikkuviivaa
kuin kirjoitettavassa sanassa on kirjaimia (katso
ensimmäinen lause? Kyllä.
Entä, jos ei kuule/osaa kirjoittaa jotain sanaa
lainkaan?
Apu tulee tarvittaessa kirjain kerrallaan sanan
alusta alkaen
4. Pengar
*Euroja
Kuuntele.
1. Kuvassa ovat yksi euro, viisi euroa, kymmenen
euroa, 20 euroa, 50 euroa, 100 euroa.
Uudet kuvat tai valokuvat yllä mainituista
rahoista.
Se raha, mikä kuuluu, muuttaa väriä tai sen
ympäristö tai se tulee esille erikseen rahakasasta.
en euro
fem euro
tio euro
tjugo euro
femtio euro
ett hundra euro
Tarvitaan Börja-nappula, josta opiskelija käynnistää
puheen.
*Euroja.
Yhdistä.
2. Rahojen kuvia, yhdistetään viivalla oikeaan
määrään
två euro
tre euro
tio euro
tjugo euro
trettio euro
femtio euro
ett hundra euro
åttiofem euro
ett hundra tjugo euro
kaksi euroa – två euro (kahden euron raha)
kolme euroa – tre euro (2 ja 1 euro)
Viisi euroa – fem euro (vitosen kuva)
Kymppi – tio euro (kympin kuva)
Kaksikymmentä euroa – tjugo euro
(kaksikymppisen kuva(
Kolmekymmentä euroa – trettio euro
(kymppi ja kaksikymppinen)
Viisikymppinen -femtio euro (viisikymppisen
kuva)
Satanen – ett hundra euro (satasen kuva)
Kahdeksankymmentä viisi euroa – åttiofem euro
(viisikymppinen, kaksikymppinen, kymppi ja
vitonen)
sata kaksikymppiä – ett hundra tjugo euro
(satanen ja kaksikymppinen)
Onko kuvassa esim. kahden euron kolikko ja
toisessa kuvassa kahden euron ja yhden euron
kolikot ja opiskelijan pitää osata yhdistää
rahasummaa vastaava ruotsinkielinen vastine
kuvaan viivalla? Juuri näin.
**Euroja.
Kuuntele ja yhdistä oikeaan summaan.
3. Oppilas kuulee lyhyitä lauseita, jotka sisältävät
rahasumman. Hänen pitää osata yhdistää se
oikeaan kuvaan. Lauseet tulevat myös
kirjoitettuna näkyviin HJÄLP- nappulasta.
Lauseet tulevat arpoen eli joka kerta eri
järjestyksessä.
Uudet kuvat hintalapuista. Kuvissa näkyy siis
esine ja siihen liitetty hintalappu.
Lauseet:
Blombuketten kostar sju euro.
Skrivaren kostar sjuttio euro
Musen kostar fyrtio euro.
Skolväskan kostar femtio euro.
Dataspelet kostar femton euro.
Mobiltelefonen kostar hundra sextio euro.
Mopeden kostar fyra hundra euro.
Mobedbilen kostar tio tusen euro.
Datorn kostar tre hundra euro.
Kukkakimppu (Hej 10 harj. k. s. 17) 7 euro
Tulostin (Hej 10 harj.k. s. 120) 70 euro
Hiiri (Hej 10 harj.k. s. 120) 40 euro
Koululaukku (Hej 10 tekstikirja s. 25) 50 euro
Uusi kuva. Tietokonepeli 15 euro
Kännykkä (Hej 10 harjoituskirja s. 117)160 euro
Mopo (Hej 10 harj.kirja S.28) 4000 euro
Mopoauto (Hej 10 harj.kirja s. 29) 10 000 euro
Tietokone (Hej 10 tekstikirjan s. 120) 300 euro.
Kaikki kuvat ovat siis ruudulla tehtävän alkaessa ja
kuullun lauseen jälkeen pitää osata valita kuvista
se, josta kuullussa lauseessa puhuttiin. Tulevatko
lauseet tässä vaiheessa näkyviin, jos on osannut
valita oikean kuvan? Juuri näin.
Summat ovat hintalapuissa, joista klikataan
oikeaa.
Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
*Kruunuja.
Kuuntele.
4. Kuvassa ovat yksi kruunu, viisi kruunua,
kymmenen kruunua, 50 kruunua, 100 kruunua,
500 kruunua, 1000 kruunua.
Uudet kuvat tai valokuvat rahoista.
Se raha, mikä kuuluu, muuttaa väriä tai sen
ympäristö tai se tulee esille erikseen rahakasasta,
samoin kuin edellä oleva eurotehtävä.
yksi kruunu - en krona
viisi kruunua – fem kronor
kymmenen kruunua – tio kronor
50 kruunua – femtio kronor
100 kruunua – ett hundra kronor
500 kruunua – femhundra kronor
1000 kruunua – ett tusen kronor
*Kruunuja.
Yhdistä.
5. Yhdistä viivalla kuva ja ruotsinkielinen vastine.
Samat kuvat kuin edellä olevassa tehtävässä.
yksi kruunu - en krona
viisi kruunua – fem kronor
kymmenen kruunua – tio kronor
50 kruunua – femtio kronor
100 kruunua – ett hundra kronor
500 kruunua – femhundra kronor
1000 kruunua – ett tusen kronor
***Kruunuja. Laske tavaroiden hintoja.
6. Ruudulla on tavaroita. Hej 7–8 tekstikirja, sivut
35 ja 41. Tavaroissa on hinnat kruunuina.
Onko kuvien yhteydessä esineiden
ruotsinkieliset ”nimet”? Se olisi hyvä.
Oppilas kuulee kysymyksiä ja hänen pitää laskea
hinnat yhteen tai vähentää niitä tehtävän mukaan.
Hinta merkitään kysymyksen jälkeen numeroina.
Viivoja on numeroita varten tarvittava lukumäärä.
Viivojen jälkeen lukee ”kronor” valmiina.
T-skjorta 100 kronor (s.35)-T-paita
jeans 800 kronor (s.35)-farkut
halsduk 150 kronor (s.35)-kaulaliina
klänning 1200 kronor (s.35)-mekko
sax 320 kronor (s.41)-sakset
kniv 730 kronor (s.41)-veitsi
boll 50 kronor (s.41)- pallo
mössa 250 kronor (s.35)-myssy
släv 90 kronor (s.41)-kauha
blockflöjt 460 kronor (s.41)- nokkahuilu
Lisa köper ett par jeans och en T-skjorta. Vad
kostar de tillsammans?
900 kronor
Erik vill köpa en mössa och en halsduk. Han har
fem hundra kronor. Hur mycket får han tillbaka?
100 kronor
Mats ska köpa en kniv och en släv. Hur mycket
måste han betala?
820 kronor
Gunilla vill köpa en klänning. Hon har 2000 kronor.
Hur mycket får hon tillbaka?
800 kronor
Eva måste köpa en släv och en sax till sin mamma.
Hur mycket kostar de?
410 kronor
Lasse har 100 kronor. Hur många bollar kan han
köpa för pengarna?
2 bollar
Maria ska köpa en boll och en blockflöjt till sin
lillebror. Hur mycket kostar de?
510 kronor
Oppilas kirjoittaa vastauksen. Jos se on oikein,
vastauksen viereen tulee oikein-merkki. Jos
vastaus on väärin hän voi painaa nappulaa ja hän
kuulee OIKEAN vastauksen luettuna. Jos hän
vieläkin kirjoittaa vastauksen väärin, muuttuu se
oikeaksi tarkistusvaiheessa.
*Rahoja.
Muistatko?
7. Kaksi muistipeliä, joissa yhdistetään rahojen
kuvat ja niiden ruotsinkieliset arvot
2X7
yksi kruunu – en krona
viisi kruunua – fem kronor
10 kruunua – tio kronor
50 kruunua – femtio kronor
100 kruunua – ett hundra kronor
500 kruunua – fem hundra kronor
1000 kruunua - ett tusen kronor
2X7
yksi euro – en euro
kaksi euroa – två euro
viisi euroa – fem euro
kymmenen euroa – tio euro
20 euroa – tjugo euro
50 euroa – femtio euro
100 euroa – ett hundra euro
*Opiskelu- ja työsanoja.
Katso ja kuuntele.
olla työssä
työharjoittelu
opiskella
tienata
todistus
opintotuki
työkavereita
ammatti
arvosana
syyslukukausi
rahaa
ammattikoulu
luokkakavereita
8. Näytöllä ovat suomenkieliset sanat.
Ruotsinkieliset sanat sanotaan satunnaisessa
järjestyksessä ja ne tulevat näkyviin oikean
suomennoksen viereen.
jobba, prao, plugga, tjäna, betyg, studiestöd,
arbetskamrater, yrke, vitsord, hösttermin, pengar,
yrkesskola, klasskompisar
olla työssä - jobba
työharjoittelu - prao
opiskella - plugga
ansaita - tjäna
todistus - betyg
opintotuki - studiestöd
työkavereita - arbetskamrater
ammatti - yrke
arvosana - vitsord
syyslukukausi - hösttermin
rahaa - pengar
ammattikoulu - yrkesskola
luokkakavereita – klasskompisar
*Opiskelu- ja työsanoja.
Yhdistä ruotsin- ja suomenkieliset sanat.
jobba
tjäna
pengar
arbetskamrater
yrke
prao
plugga
betyg
studiestöd
vitsord
hösttermin
todistus
syyslukukausi
opintotuki
arvosana
työkavereita
työskennellä
rahaa
työharjoittelu
opiskella
ansaita
ammatti
9. Loksautustehtävä
Ruudulla vasemmalla ruotsinkieliset ja oikealla
suomenkieliset
jobba
tjäna
pengar
arbetskamrater
yrke
prao
plugga
betyg
studiestöd
vitsord
hösttermin
todistus
syyslukukausi
opintotuki
arvosana
työkavereita
työskennellä
rahaa
työharjoittelu
opiskella
ansaita
ammatti
Oikeat parit:
jobba työskennellä
prao työharjoittelu
plugga opiskella
tjäna ansaita
betyg todistus
studiestöd opintotuki
arbetskamrater työkavereita
yrke ammatti
vitsord arvosana
hösttermin syyslukukausi
pengar rahaa
yrkesskola ammattikoulu
Vain oikeat parit yhdistyvät.
*Opiskelu- ja työsanoja.
Sanakäärme on niellyt 8 opiskeluun tai työhön
liittyvää sanaa. Etsi ja maalaa ne.
10. Alla olevat sanat on sijoitettu
sanakäärmeeseen ja ne pitää löytää sieltä
ja maalata erivärisiksi.
jobba, prao, plugga, tjäna, betyg, yrke,
hösttermin, pengar
kts. liite
Sanakäärme on käärme, jonka päässä lukee
”pengar”. Kun kaikki sanat on maalattu, niin
käärme hymyilee tyytyväisenä ja sihahtaa.
Uusi kuva käärmeestä ja pieni ANIMAATIO
Ellei tätä pysty toteuttamaan, niin sitten
toteutetaan sanasokkelona.
*Apuverbejä.
Yhdistä ruotsin- ja suomenkieliset sanat.
11.
Yhdistä viivalla sanat
vill – haluaa
kan – osaa, voi
ska – aikoo
måste – on pakko
behöver inte – ei tarvitse
Oikeat parit:
vill – haluaa
kan – osaa, voi
ska – aikoo
måste – on pakko
behöver inte – ei tarvitse
*Apuverbejä.
Kuuntele.
Lue tekstit lopuksi parisi kanssa.
12.
Oppilas kuuntelee lauseet. Näytöllä
ovat kuvat, joista se, josta teksti kertoo, tulee
esille.
Du ska läsa läxor.(hej 10 harj.kirja s. 60 ; tyttö
lukee)
Hon ska dansa. (hej 10 harj.k. s.95; rokkia tanssiva
tyttö)
Jag måste plugga hårt. (hej 10 harj.kirja s. 112;
Kajsa istuu koululuokassa)
Jag kan simma. (hej 10 harj.kirja s. 60 ; uinti)
Han ska titta på tv. (hej 10 harj.kirja s. 97)
Han vill gå på bio. (Hej 10 harj.k s. 96; elokuviin
menevä henkilö)
Jag vill ha mera pengar. (hej 10 harj.k s. 58;
rahapussi)
Jag kan åka slalom. (hej 10 harj.kirja s. 95)
Ovatko lauseet näkyvissä kuvien yhteydessä vai
mistä opiskelija lukee tekstit (vrt ohje)?
Kuvat on valmiina, tekstit tulevat kuvien alle,
näkyviin, kun ne on kuunneltu. Muutimme hiukan
ohjetta.
**Apuverbejä.
Yhdistä suomenkielinen ja ruotsinkielinen lause.
Du vill läsa läxor. -> Sinä haluat lukea läksyjä.
Hon ska dansa. ->Hän aikoo tanssia.
Jag måste plugga hårt. -> Minun täytyy opiskella
kovasti.
Jag kan simma. -> Osaan uida.
Du ska titta på tv. -> Sinä aiot katsoa televisiota.
Han vill gå på bio. -> Hän haluaa mennä elokuviin.
Jag vill ha mera pengar. -> Haluan lisää rahaa.
Jag kan åka slalom. -> Osaan lasketella.
**Apuverbejä. Yhdistä kuva ja lause.
13. Loksautustehtävä.
Oikeat vastaukset:
Du vill läsa läxor. -> Sinä haluat lukea läksyjä.
Hon ska dansa.->Hän aikoo tanssia.
Jag måste plugga hårt. -> Minun täytyy opiskella
kovasti.
Jag kan simma.-> Osaan uida.
Du ska titta på tv -> Sinä aiot katsoa televisiota.
Han vill gå på bio. -> Hän haluaa mennä elokuviin.
Jag vill ha mera pengar. -> Haluan lisää rahaa.
Jag kan åka slalom -> Osaan lasketella.
14. Kuvat kirjasta Hej 10 tekstikirja (sivunnumero
sulkeissa). Kolme lausetta ja kolme kuvaa on
aina kerrallaan näkyvissä. Sopivat lauseet
siirretään kuvien alle. Raahaustehtävä.
Dima kan laga god mat. (kuva s. 34)
Kajsa måste borsta tänderna. (kuva s. 17)
Olle kan köra bil. (kuva s. 51)
Kajsa ska plugga flitigt. (puhekuplakuva s.43)
Nils vill hjälpa eleverna. (kuva s.43)
Tinja ska leka. (kuva s.33)
Lottas bebis kan inte prata. (kuva s. 33).
Lena får åka med Kajsa. (kuva s. 51)
Kajsa behöver inte vara orolig. (kuva s. 13)
Lauseet voi kuunnella halutessaan.
HJÄLP-painikkeella
**Apuverbejä.
Kuuntele ja yhdistä kuulemasi lause sen
suomennokseen.
Minun ei tarvitse laittaa ruokaa. ____ (3)
En halua ajaa mopoa! ____ (5)
En halua uida. _____ (1)
En aio koskaan mennä naimisiin. ____ (6)
En osaa meikata. ____ (4)
En aio opiskella! _____ (2)
15.
1. Jag vill inte simma!
2. Jag ska inte plugga!
3. Jag behöver inte laga mat!
4. Jag kan inte sminka mig!
5. Jag vill inte köra moped!
6. Jag ska aldrig gifta mig!
Minä en halua uida.
Jag vill inte simma.
En aio opiskella!
Jag ska inte plugga!
Minun ei tarvitse laittaa ruokaa!
Jag behöver inte laga mat!
En osaa meikata!
Jag kan inte sminka mig!
En halua ajaa mopoa!
Jag vill inte köra moped!
En aio koskaan mennä naimisiin!
Jag ska aldrig gifta mig!
Näkyvillä kuusi suomenkielistä lausetta. Ne pitää
numeroida siihen järjestykseen kuin ne sanotaan
ruotsiksi. Eli ruotsinkielisiä lauseita ei ole näkyvissä
ruudulla kirjoitettuna lainkaan, vaan puhuttuun
lauseeseen sisältyy myös numero? Juuri näin!
Suomenkieliset lauseet:
Minun ei tarvitse laittaa ruokaa.
En halua ajaa mopoa!
En osaa uida.
En aio koskaan mennä naimisiin.
En osaa meikata.
En aio opiskella!
**Konditionaali. Valitse lauseeseen sopiva
vaihtoehto valikosta.
16. Oppilas valitsee oikean vaihtoehdon
alasvetovalikosta
Jag ______ _______ mopeder om jag hade tid.
skulle sköta/skulle fixa/skulle äta
Oikeat vastaukset:
Jag skulle fixa mopeder om jag hade tid.
Jag ____________ _________ pengar om jag hade
ett jobb.
Jag skulle tjäna pengar om jag hade ett jobb.
skulle tjäna/skulle spela/skulle resa
Jag _______ _______flitigt om jag hade dåliga
vitsord.
skulle sminka mig/skulle plugga/skulle flytta
Jag skulle plugga flitigt om jag hade dåliga vitsord.
Jag skulle sminka mig om jag gick på en fest.
Jag _______ _______ ____ om jag gick på en fest.
skulle gifta mig/skulle laga mat/skulle sminka mig Jag skulle äta karameller om jag hade några.
Jag _______ _______ karameller om jag hade
några.
skulle dricka/skulle äta/skulle plugga
***Konditionaali. Muodosta lauseita annetuista
sanoista kirjoittamalla.
Lotta _____ _______ ______ ______.
17. Lauseiden sisältämät sanat ovat
mielivaltaisessa järjestyksessä esim. pilvessä.
Yhden lauseen sanat ovat kerrallaan näkyvissä.
Lauseissa on oikea määrä viivoja. Vain oikea
vastaus hyväksytään.
Kajsa ______ ______ ________ ______.
Oikeat lauseet:
Jag _______ _____ ______ _______ .
Lotta skulle behöva mera pengar.
Kajsa skulle gärna fixa mopeder.
Jag skulle vilja åka till Oslo.
Skulle du vilja gå på bio med mig?
Skulle _____ ______ ______ _____ _______
_____ _______?
**Tekstinymmärtäminen. Lue Facebookpäivitykset ja siirrä oikea henkilö oikean
päivityksen viereen.
Det gick bra i skolan idag. Jag pratade om prao
och studiestöd med eleverna. --- Nils
18. Kuvituksena tekstikirjan (Hej10) sivun 27 kuva.
Henkilön kuva tietokoneen ruudulta siirretään
oikean FB-päivityksen viereen.
Nilsin kuva otetaan mukaan tekstikirjan s. 9 (Hej !
10)
Kuvaan täytyy kirjoittaa henkilöiden nimet kuvien
alle eli vasemmalta oikealle:
Jag ska inte jobba. Jag vill sköta min bebis, Tinja.
Hon är så söt. --- Lotta
Kajsa, Lena, Dima, Olle, Lotta, Nils
Det var trevligt att träffas och prata med dig,
Kajsa. Vi ses imorgon! ---Dima
Kuva ja nimi on yhtenä pakettina ja siirretään siten
oikean päivityksen viereen.. Muutimme
ohjeistusta tämän mukaan.
Mihin nämä Facebook-päivitysten tekstit
Jag har ett nytt nätrollspel. Det är jättespännande. ruudulla/kuvassa tulevat? Jos on tarkoitus siirtää
----Olle
kirjoittajan kuva johonkin kohtaa Facebooknäkymää, pitää henkilöiden kuvat olla myös
erillisinä siirrettävinä kuvina ruudulla!
Jag längtar hem till Åbo. --- Lena
Visst har jag en fin moped! --- Kajsa
5. Lottas grejer
*Kysymyssanoja.
Kuuntele ja toista.
Var?
Vart?
Varifrån?
Vad?
Varför?
Vem?
Vems?
Vilken?
Hur?
Hurdan?
När?
*Kysymyssanoja.
Yhdistä.
Var? Mistä?
Vart? Miksi?
Varifrån?Missä?
Vad? Millainen?
Varför? Kuka?
Vem?Milloin?
Vems? Kuinka? Miten?
Hur?Kenen?
Hurdan? Mikä, mitä?
När? Minne?
Vilken? Mikä?
1.
Kuvassa Tinja-vauva vyöryttää pallon kerrallaan ja
jokaisessa pallossa on yksi kysymyssana, jonka
oppilas kuulee ja toistaa. (Kuva Hej! 10 tekstikirjan
s. 31)
Kysymyssanat tulevat vuorotellen näkyviin pallon
kyljessä ja pallokasa jää näytölle.
Var?
Vart?
Varifrån?
Vad
Varför?
Vem?
Vems?
Vilken?
Hur?
Hurdan?
När?
2. Loksautustehtävä
Yhdistä seuraavat kysymyssanat oikeaan
suomennokseen
Var? Missä?
Vart? Minne?
Varifrån? Mistä?
Vad? Mikä, mitä?
Varför?Miksi?
Vem? Kuka?
Vems? Kenen?
Hur? Kuinka? Miten?
Hurdan? Millainen
När? Milloin?
Vilken? Mikä?
*Kysymyssanoja.
Yhdistä suomen- ja ruotsinkieliset kysymyssanat
napsauttamalla oikeaa palloa.
3. Kussakin pallossa on yksi kysymyssana, samat
pallot kuin edellä tehtävässä 1. Hej! 10 tekstikirja
s.31
Missä?
Minne?
Mistä?
Mikä? Mitä?
Miksi?
Kuka?
Kenen?
Kuinka? Miten?
Millainen?
Milloin?
Mikä?
Uusi kuva: Laatikko
Var?
Vart?
Varifrån?
Vad?
Varför?
Vem?
Vems?
Vilken?
Hur?
Hurdan?
När?
Alhaalla on laatikoita, joissa jokaisessa on yksi
kysymyssana suomeksi. Yksi laatikoista korostuu
vuorotellen. Eli ruudun alareunassa on 11
laatikkoa, joissa kussakin on yksi kysymyssana
suomeksi?
Juuri näin.
Kun pallot, joissa on ruotsinkieliset kysymyssanat,
liukuvat kuvaruudun poikki, klikataan sitä palloa,
jossa on oikea ruotsinkielinen sana. Jos klikkaus
osuu oikeaan palloon, pallo pompahtaa oikeaan
laatikkoon.
Laatikoissa lukee:
Var?
Vart?
Varifrån?
Vad?
Varför?
Vem?
Vems?
Vilken?
Hur?
Hurdan?
När?
Oikeat parit:
Var=missä
Vart=minne
Varifrån=mistä
Vad=mikä, mitä
Varför=miksi
Vem=kuka
Vems = kenen
Vilken = mikä
Hur=kuinka, miten
Hurdan=millainen
När=milloin
*Kirjoita oikea kysymyssana.
_ _ _ heter du?
_ _ _ är du född?
_ _ _ gammal är du?
_ _ _ _ _ _ _ _ kommer du?
4.
Oikeat sanat:
vad
var
hur
varifrån
Laitetaanko yhtenäinen viiva vai katkoviivoilla,
joilla osoitetaan, kuinka monta kirjainta
kirjoitettavassa sanassa on?
Katkoviivat kirjainten mukaan.
*Vauvan varusteita.
Kuuntele.
byxor
tröja
sockor
skor
blöja
mjölkflaska
mössa
vantar
5. Oppilas kuulee ja näkee sanan kerrallaan
ruotsiksi. Kuvat ja tekstit tulevat yksi kerrallaan
näytölle samalla kun ne kuullaan. Kuvat ja tekstit
jäävät näytölle.
Sanat:
byxor
tröja
sockor
skor
blöja
mjölkflaska
mössa
vantar
Uudet kuvat: vauvan vaatteita:
housut, paita, sukat, kengät, vaippa, maitopullo,
myssy, lapaset
housut – byxor
paita – tröja
sukat – sockor
kengät – skor
vaippa – blöja
maitopullo – mjölkflaska
myssy – mössa
lapaset - vantar
*Vauvan varusteita.
Kuuntele ja pakkaa Tinjan päiväkotilaukku
siirtämällä oikea tavara laukkuun kuulemasi
mukaan.
6. Ruudulla on vauvan varusteita kuvina (housut,
paita, sukat, kengät, vaippa, maitopullo, myssy,
lapaset) sekä laukku, johon raahataan tavarat
Samat sanat kuin edellä. Järjestys satunnainen.
Uusi kuva: lapsen päiväkotilaukku (avonainen
laukku, jonka sisälle raahataan tavarat)
** Vauvan varusteita ja värejä.
Etsi oikeat parit.
rosa - vaaleanpunainen
ljusblå - vaaleansininen
vit - valkoinen
gul - keltainen
byxor- housut
tröja - paita
sockor - sukat
skor - kengät
blöja - vaippa
mjölkflaska - maitopullo
mössa - myssy
vantar - lapaset
7. Muistipeli niin, että oppilas etsii klikkaamalla
oikeat parit. Kun klikattu kuva kääntyy, siinä on
kuva sekä sana ruotsiksi.
Pareittain kuva+ruotsinkielinen sana ja toisena
suomenkielinen sana. Väreissä väripinnat k.o.
värillä.
Yhteensä 24 korttia (4 x6)
Muistipelin sanat:
rosa - vaaleanpunainen
ljusblå - vaaleansininen
vit - valkoinen
gul - keltainen
byxor- housut
tröja - paita
sockor - sukat
skor - kengät
blöja - vaippa
mjölkflaska - maitopullo
mössa - myssy
vantar - lapaset
*Konjunktioita.
Tunnistatko konjunktiot?
Yhdistä viivoilla oikeat parit.
Oikeat parit:
om
att
därför att
fast
eftersom
som
om – jos
att – että
därför att – siksi että
fast – vaikka
eftersom – koska
som – joka, jotka
koska
siksi että
joka, jotka
vaikka
jos
että
8. Oppilas vetää viivat oikeiden sanojen välille
**Kehonosat.
Siirrä oikea sana oikeaan kohtaan.
huvud
hand
mage
rygg
ben
fot
hår
ansikte
öga
näsa
mun
öra
**En- ja ett-sukuisia sanoja.
Siirrä sanat oikeaan laatikkoon, en-sukuiset enlaatikkoon ja ett-sukuiset ett-laatikkoon.
grej
månad
bebis
skola
lärare
elev
säng
stol
moped
kompis
daghem
äventyr
betyg
dataspel
institut
år
rum
namn
intresse
vitsord
9. Uusi kuva; hymyilevä, iloinen vauva, kasvot
kohti katsojaa
Seuraavat sanat näkyvissä ja ne raahataan oikeaan
kohtaan vauvan kehoa:
huvud, hand, mage, rygg, ben, fot, hår, ansikte,
öga, näsa, mun, öra
oikeat vastaukset:
huvud ( pää) , hand (käsi), mage (vatsa), rygg
(selkä), ben (jalka), fot (jalkaterä), hår (hiukset),
ansikte (kasvot), öga (silmä), näsa (nenä), mun
(suu), öra (korva)
10. Ruudussa on kaksi isoa laatikkoa. Toisessa
lukee
ett ja toisessa en.
Uusi kuva: sama laatikko kuin edellä
kysymyssanatehtävässä. (Tämän pystyy varmasti
tekemään tekn. tot. yhteydessä)
Sanat tulevat esille yksi kerrallaan satunnaisessa
järjestyksessä ja oppilas raahaa sanan oikeaan
laatikkoon. Sanat jäävät näkyviin laatikosta.
Lopuksi oppilas painaa tarkista-nappulaa (T) ja
silloin väärään laatikkoon laitetut sanat
pomppaavat pois. Sen jälkeen ne voi laittaa
uudestaan laatikkoon ja taas tarkistaa kunnes
kaikki sanat ovat oikeassa paikassa.
en-sanat:
grej – esine; ei kuvaa
månad – kuukausi; (kuva; Hej! 7-8
oppikirja s. 69, januari, kuvasta pois kirjan i )
bebis – vauva; (kuva Hej! 7-8 oppikirja s. 65
skola – koulu; (kuva Hej! 7-8 oppikirja s. 22-23)
lärare – opettaja;(kuva Hej! 10 oppikirja s. 20
opettajan kuva)
elev - oppilas; (kuva; Hej! 10 oppikirja s. 20 edessä
istuva punapuseroinen oppilas)
säng – sänky ; kuva; puuttuu, uusi kuva
stol – tuoli; (kuva; Hej! 7-8 oppikirja s. 33, joku
palleista)
moped – mopedi (kuva; Hej! 10 oppikirja s. 11)
kompis – kaveri; ei kuvaa
ett-sanoja:
daghem – (kuva; Hej! 10 oppikirja s.31)
äventyr – seikkailu; ei kuvaa
betyg – todistus; (kuva; kappaleessa 1 hyvät
numerot)
dataspel – tietokonepeli; (kuva; piirretään uusi
kuva)
institut – instituutti (kuva; Hej! 10 oppikirja s. 13,
ikkunan takaa näkyvä talo)
år – vuosi; (kuva; Hej! 7-8 oppikirja s. 69
vuosiympyrän kuva)
rum – huone; (kuva Hej! 7-8 oppikirja s.14)
namn – nimi; (kuva; Hej! oppikirja 7-8 s.12 Jannen
kuva)
intresse - kiinnostuksen kohde
vitsord – arvosana; (kuva; uusi kuva kappaleessa
1, sellainen todistus, jossa näkyy vain svenska 5)
Tarkista-nappulan vieressä on myös nappula, jossa
lukee ”Försök igen”, jota painamalla oppilas voi
tehdä tehtävän uudestaan. Sanat tulevat esiin
joka kerralla eri järjestyksessä.
Onko mahdollista, että oppilas voisi itse säätää
tehtävän tekemisen nopeutta?
**En- ja ett-sukuisia sanoja.
Täydennä taulukko.
11. Ks. liite. Taulukon kuvituksena pieniä kuvia
taulukon sanoista mahdollisuuksien mukaan.
Kuvat koristavat taulukkoa tai ovat sen
ulkopuolella.
år – vuosi; kuva; Hej! 7-8 oppikirja s. 69
vuosiympyrän kuva
månad – kuukausi; kuva; Hej! 7-8
oppikirja s. 69, januari, kuvasta pois kirjan i
stol – tuoli; kuva; Hej! 7-8 oppikirja s. 33, joku
palleista
moped – mopedi kuva; Hej! 10 oppikirja s. 11
betyg – todistus; kuva; kuva kappaleessa 1 (hyvät
numerot)
lärare – opettaja; kuva; Hej! 10 oppikirja s. 20
opettajan kuva
Oppilas täydentää siniset sanat ja vain viiva, ei siis
pikkuviivoja kirjainten mukana.
*Sanastoa.
Osaa, arvaa tai etsi sanakirjasta.
Mitä nämä sanat tarkoittavat?
12. Monivalinta
Oikeat vastaukset alleviivattu.
gumma
vaate
eukko
vaippa
gumma
vaate
eukko
vaippa
bebis
vauva
äiti
isä
bebis
vauva
äiti
isä
kappa
laukku
vaippa
takki
kappa
laukku
vaippa
takki
dagis
päivä
päiväkoti
koti
dagis
päivä
päiväkoti
koti
pussa
pussata
tarkistaa
puhua
pussa
pussata
tarkistaa
puhua
gråta
nauraa
laulaa
itkeä
gråta
nauraa
laulaa
itkeä
kolla
pukea
tarkistaa
ottaa
kolla
pukea
tarkistaa
ottaa
snabbt
hitaasti
nopeasti
pian
snabbt
hitaasti
nopeasti
pian
lilla
pikku
itku
tyttö
lilla
pikku
itku
tyttö
först
sitten
myös
ensiksi
först
sitten
myös
ensiksi
Jos oppilas arvaa väärin, niin kuuluu
ääniefekti, joka kertoo, että huonosti
meni.
Sitten täytyy arvata uudestaan.
**Katso kuvaa.
Ovatko väittämät oikein (rätt) vai väärin (fel)?
1. Två mammor leker med en boll. (oikein)
2. Det är vinter.(väärin)
3. Det regnar ute.(väärin)
4. Det finns nio barn på bilden.(oikein)
5. Tinja gråter. (väärin)
6. En flicka ritar. (oikein)
7. Barnen äter lunch. (väärin)
8. Två pojkar leker med flygplan.(oikein)
9. Lotta klär på sin bebis Tinja. (väärin)
10. Lotta leker med barnen. (väärin)
13. fel (väärin)
rätt (oikein)
Ruudulla tekstikirjan Hej 10 s. 31 oleva kuva.
Vasemmalla puolella ovat alla olevat väitteet
näkyvissä. Oppilas merkitsee rastilla, onko väite
oikein vai väärin.
Väittämät:
1. Två mammor leker med en boll. (oikein)
2. Det är vinter. (väärin)
3. Det regnar ute. (väärin)
4. Det finns nio barn på bilden. (oikein)
5. Tinja gråter. (väärin)
6. En flicka ritar. (oikein)
7. Barnen äter lunch. (väärin)
8. Två pojkar leker med flygplan. (oikein)
9. Lotta klär på sin bebis Tinja. (väärin)
10. Lotta leker med barnen. (väärin)
Lopuksi tarkistus-nappulaa painamalla oppilas saa
nähdä oikeat vastaukset.
Käytetäänkö ruudulla suomen- vai ruotsinkielisiä
termejä (rätt, fel vai oikeina, väärin)
**Harjoittele kieltolausetta.
Siirrä inte-sana oikeaan kohtaan lauseisiin
inte
Lotta klär på sin bebis Tinja.
De har bråttom.
Tinja gråter.
Tinja säger ”Mamma.”
Lotta pussar Tinja.
Lotta tar sin skolväska.
De är färdiga.
14. Näytöllä ovat lauseet:
Lotta klär på sin bebis Tinja.
De har bråttom.
Tinja gråter.
Tinja säger ”Mamma.”
Lotta pussar Tinja.
Lotta tar sin skolväska.
De är färdiga.
sekä sana inte joka pitää yrittää laittaa oikeaan
paikkaan
Oikeat vastaukset:
Lotta klär INTE på sin bebis Tinja.
De har INTE bråttom.
Tinja gråter INTE.
Tinja säger INTE ”Mamma.”
Lotta tar INTE sin skolväska.
De är INTE färdiga.
Inte-sanan voi laittaa jokaiseen sanaväliin.
Lopussa tarkistuksen yhteydessä oikeassa paikassa
olevat inte-sanat näkyvät vihreällä ja väärät
putoavat paikoilta takaisin alkupaikkaan
Mahdollisuus tehdä tehtävä uudestaan.
**Sivulauseita.
Yhdistä oikea sivu- ja päälause.
Päälauseet:
Kajsa tänker på Dima
Dima vill
Alla elever tycker
Kajsa pluggar flitigt
Nils hjälper gärna
15. Päälauseet ruudun vasemmalla puolella,
sivulauseet oikealla ja oikeat parit yhdistetään
loksauttamalla.
Oikeat vastaukset:
Kajsa tänker på Dima – som är i hennes grupp.
Dima vill – att de går på bio.
Alla elever tycker – att Brobyinstitutet är bra.
Kajsa pluggar flitigt – därför att hon vill ha bättre
vitsord.
Sivulauseet (satunnaisessa järjestyksessä)
att de går på bio.
om eleverna behöver hjälp.
därför att hon vill ha bättre vitsord.
som är i hennes grupp.
att Brobyinstitutet är bra.
***Käänteinen sanajärjestys.
Kirjoita lauseet toiseen puhekuplaan uudelleen.
Muista käänteinen sanajärjestys eli ensin
predikaattiverbi ja sitten tekijä. Lauseen alku on
valmiina.
Valmiit lauseet:
Jag måste till institutet sen.
Vi är färdiga nu.
Alla har prao från mars till juni.
Kajsa kommer nu.
Skolan börjar i augusti.
Jag borstar tänderna på morgonen.
Jag har dåliga vitsord på betyget.
Jag bor i Broby nu.
Jag pluggar på yrkesskolan.
Jag tittar på profilerna på Facebook.
Jag pratar ryska hemma.
Täydennettävät lauseet:
Sen _____ _____ _____ _______.
Nu _______ ______ _______.
Från mars till juni ______ ______ ______.
Nu _______ _______.
I augusti _______ __________.
På morgonen ________ _____ ______.
På Facebook ________ ____ ___ ______.
Hemma __________ ____ ________.
I Broby ______ _____ _______ _______,
Nils hjälper gärna – om eleverna behöver hjälp.
Lotta vet inte – när skolan slutar idag.
16. Ruudulla on kirjan henkilöiden päitä (Hej 10
oppikirja s. 8-9-) ja puhekupla. Puhekuplassa
lause, jonka oppilas kuulee. Vieressä toinen pää
(sama henkilö) ja siinä vain lauseen alku. Oppilas
täydentää lauseen (viivoja oikea määrä). Kun
täydennetty lause on valmis, oppilas kuulee sen
vielä. Vain oikea vastaus hyväksytään eli jos
sanajärjestys on väärin, sitä ei voi kirjoittaa.
Valmiit lauseet:
Jag måste till institutet sen.(kuva: Kajsan pää)
Vi är färdiga nu. (kuva: Lotta ja Tinja)
Alla har prao från mars till juni. (kuva: Nils Björk)
Kajsa kommer nu. (kuva: Dima)
Skolan börjar i augusti. (kuva: Lena)
Jag borstar tänderna på morgonen. (kuva: Kajsa)
Jag har dåliga vitsord på betyget. (kuva: Kajsa)
Jag bor i Broby nu. (kuva: Lotta)
Jag pluggar på yrkesskolan. (kuva: Dima)
Jag tittar på profilerna på Facebook. (kuva: Olle)
Jag pratar ryska hemma. (kuva: Dima)
Oikeat vastaukset:
Sen måste jag till institutet.
Nu är vi färdiga.
Från mars till juni har alla prao.
Nu kommer Kajsa.
I augusti börjar skolan.
På morgonen borstar jag tänderna.
På Facebook tittar jag på profilerna.
Hemma pratar jag ryska.
I Broby finns det trevliga kompisar.
Apua: halutessaan oppilas saa näkyviin sanoja yksi
kerrallaan satunnaisjärjestykseesä.
Jag måste till institutet sen.
Vi är färdiga nu.
Alla har prao från mars till juni.
Kajsa kommer nu.
Skolan börjar i augusti.
Jag borstar tänderna på morgonen.
Jag har dåliga vitsord på betyget.
Jag tittar på profilerna på Facebook.
Jag pratar ryska hemma.
Det finns trevliga kompisar i Broby.
**Kehonosat.
Siirrä oikea sana oikeaan kohtaan.
huvud
hand
mage
rygg
ben
fot
hår
ansikte
öga
näsa
mun
öra
17. Raahaustehtävä
Uusi kuva; hymyilevä, iloinen vauvan kuva,
kasvot kohti katsojaa
Seuraavat sanat näkyvissä ja ne raahataan oikeaan
kohtaan vauvan kehoa:
huvud, hand, mage, rygg, ben, fot, hår, ansikte,
öga, näsa, mun, öra
oikeat vastaukset:
huvud (pää) , hand (käsi), mage (vatsa), rygg
(selkä), ben (jalka), fot (jalkaterä), hår (hiukset),
ansikte (kasvot), öga (silmä), näsa (nenä), mun
(suu) , öra (korva)
Jos oppilas koettaa laittaa sanan väärään paikkaan, niin
kone ei hyväksy sitä.
Koodaaja voinee laittaa vauvan kuvaan selkeät paikat,
joihin sanat raahataan.
5. Lottas grejer
Taulukko en- ja ett-sukuisista sanoista (sinisellä olevat näkyvissä oppilaalle). Sijoita kirjain kerrallaan.
Oppilas kirjoittaa ensin sanat, Kun oppilas napsauttaa Tarkista-nappulaa, oikeat kirjaimet
muuttuvat vihreiksi ja väärät putoavat pois.
Lyhyt muoto
Pitkä muoto
Suomennos
ett år
året
vuosi
en månad
månaden
kuukausi
en moped
mopeden
mopo
ett intresse
intresset
kiinnostuksen kohde
en lärare
läraren
opettaja
ett betyg
betyget
todistus
ett rum
rummet
huone
en elev
eleven
oppilas
en stol
stolen
tuoli
ett namn
namnet
nimi
6. Dimas knytkalas
*Ruokasanoja.
Poimi ostoskoriin tavarat kuulemasi mukaan.
1. Raahaustehtävä
Uudet kuvat, mielellään valokuvat:
maito, kahvi, limsa, voi, leipä. jäätelö, tomaatit,
salaatti, appelsiineja, juustoa, perunoita, teetä,
banaaneja, kurkku, ostoskori
sallad (salaatti)
tomater (tomaatit)
bröd (leipä)
smör (voi)
mjölk (maito)
kaffe (kahvi)
glass (jäätelö)
mjölk (maito)
läsk (limsa)
apelsiner (appelsiineja)
ost (juusto)
potatis (perunoita)
te (tee)
bananer (banaaneja)
gurka (kurkku)
Kaikki sanat luetaan ja oppilas raahaa tuotteet
ostoskoriin kuullun mukaisessa järjestyksessä. Kun
viimeinen tavara on laitettu koriin, niin kori kellahtaa
kumoon.
Jos oppilas raahaa koriin ”väärän” tuotteen, niin se ei
onnistu.
*Ruokasanoja.
Mikä on terveellistä (hälsosamt) ja mikä
epäterveellistä (ohälsosamt)?
Siirrä sanat oikealle tarjottimelle.
apelsiner
bullar
chips
gurka
tomater
mjölk
läsk
sallad
socker
kex
persilja
Tarjottimet, joissa teksti:
Hälsosamt
Ohälsosamt
*Ruokasanoja.
Etsi seuraaville sanoille suomennos
lammköttfärs
ägg
lök
mjölk
peppar
salt
gräddfil
gurkbitar
persilja
pippuri
lampaanjauheliha
persilja
kermaviili
maito
kananmuna
sipuli
kurkunpaloja
suola
2. Raahaustehtävä
Ostoslistaan tulee näkyviin yksi sana kerrallaan
ruokia ja sana raahataan oikealle tarjottimelle
(joko terveellisten tai epäterveellisten ruokien
tarjottimella) sitä mukaa. Vain oikeat vastaukset
hyväksytään siten, että ne siirtyvät tarjottimelle.
Kuvat voisivat olla värittämässä tehtävää eli
tehtävän taustalla.
Oikeat vastaukset:
Hälsosamt (terveellisiä): apelsiner, gurka, tomater,
sallad, persilja, mjölk
Ohälsosamt (epäterveellisiä): chips, läsk, bullar,
socker, kex
3.
Sanat liukuvat kahdella palstalla (ruotsin sanat
ylhäältä alas ja suomen sanat alhaalta ylös) ja kun
oikea pari on kohdakkain sitä klikataan ja ne
siirtyvät pois pelistä. Jos mahdollista, oppilas voisi
valita nopeuden.
Jos tällainen tehtävätyyppi ei ole mahdollista
toteuttaa teknisesti, niin tämä voi olla myös
loksautustehtävä.
Oikeat parit:
lammköttfärs- lampaanjauheliha
ägg-kananmuna
lök-sipuli
mjölk-maito
peppar-pippuri
salt-suola
gräddfil-kermaviili
gurkbitar-kurkunpaloja
persilja-persilja
*Ruokasanoja.
Kuuntele, mistä asioista nuoret pitävät.
Kirjoita sanat.
4.Kirjoita sanat
Mukana kuvia kirjan kappaleesta (henkilöiden
päät, Hej 10 tekstikirja s. 9-10).
Kajsa tycker om _ _ _ _ _ _ _ och _ _ _ _ _ _.
(tomater och sallad)
Dima tycker om _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _.
(lammköttbullar)
Lotta tycker om _ _ _ _ . (läsk)
Olle tycker om _ _. (te)
Lena tycker om _ _ _ _ _ _ _ _ _ _. (grön sallad)
Kirjaimia vastaava lukumäärä viivoja kussakin
lauseessa ja Hjälp-nappula, josta saa apua (esim.
apukirjaimia) Eli suluissa olevat sanat ovat koodaajalle
** Ruokasanoja.
Sanasokkelo.
Etsi seuraavien sanojen ruotsinkieliset vastineet
sokkelosta.
Sanat ovat joko vaaka- tai pystysuorassa.
5. Katso liite: DIGI_6_liite_sanasokkelo
ruokahalu, kerma, ruokaohje, pullo, jäätelö, kokki,
voi, kulho, kastike, ateria
tiedoksi. Hän tietää niistä viivojen lukumäärän.
Kajsa tycker om tomater och sallad.
Dima tycker om lammköttbullar.
Lotta tycker om läsk.
Olle tycker om te.
Lena tycker om grön sallad.
Oikeat vastaukset:
aptit= ruokahalu
grädde= kerma
recept=resepti
flaska=pullo
glass=jäätelö
kock= kokki
smör=voi
skål=kulho
sås=kastike
måltid= ateria
Vain suomenkieliset sanat näkyvissä.
***Ruokasanoja.
6. Raahaustehtävä
Täydennä ruokalistan pääruoat (huvudrätter),
Kuvana ruokalista (piirrettävä uusi kuva), jossa
jälkiruoat (efterrätter) ja juomat (drycker) oikeaan kohdat huvudrätter, efterrätter ja drycker.
kohtaan.
Sanat voi raahata vain oikeisiin kohtiin.
pastasallad
Kuvituksena valokuvia alla olevista ruokalajeista. Ei
plättar med jordgubbssylt
tarvita kaikista, vaan vähän kuvitukseksi.
lammköttbullar med potatismos mineralvatten
vin
Oikeat vastaukset:
Ålands pannkaka
Huvudrätter:
stekt lax med dillsås
pastasallad
en kula vaniljglass
stekt lax med dillsås
surmjölk
pizza margherita
pizza Margherita
Janssons frestelse med grön sallad
blåbärspaj med vispad grädde
öl
Efterrätter:
mjölk
Janssons frestelse med grön sallad
plättar med jordgubbssylt
Ålands pannkaka
en kula vaniljglass
blåbärspaj med vispad grädde
Drycker:
mineralvatten
vin
surmjölk
öl
mjölk
*** Ruokasanoja. Lauseiden muodostaminen.
Mistä oppilaat pitävät, mistä he eivät pidä?
Kirjoita viivoille kuvan mukaan. Katso esimerkkiä.
Nils tycker om köttbullar.
Han tycker inte om fisk.
7. Ruudulla ensin näkyvissä vsemmalla näkyvä
ohje + Nilsin pään kuva (Hej 10 tekstikirja s. 9)j
pään yläpuolella ajatuskupla, jossa lihapullia ja
kalan kuva. kalan päällä raksi. Näkyvissä myös
esimerkkilause kuvan alla.
Nils tycker om köttbullar.
Han tycker inte om fisk.
Ruudulle ilmestyvät kaikkien kuuden kirjan
henkilön kuvat yksitellen (hej 10 s. 8 ja 9)ja
heidän päänsä yläpuolella ajatuskupla, jossa kaksi
ruokaa, joista toisen päälle on vedetty raksit.
Pään alapuolella on kaksi viivaa, joille kirjoitetaan
lauseet.
Nimi on valmiina ylimmän viivan alussa.
Pikkuviivoja on kirjainten lukumäärän mukaan.
Kajsa tycker om sallad.
Hon tycker inte om kaffe.
Dima tycker om lammköttbullar.
Han tycker inte om lök.
Lotta tycker om apelsiner.
Hon tycker inte om mjölk.
Olle tycker om bröd.
Han tycker inte om te.
Lena tycker om glass.
Hon tycker inte om peppar.
Väärät kirjaimet eivät loksahtele viivoille.
*Maita.
Kuuntele ja toista.
Sverige - Ruotsi
Norge – Norja
Danmark - Tanska
Island - Islanti
Finland - Suomi
Ryssland - Venäjä
8.
Pohjoismaiden kartta, jossa näkyy myös vähän
Venäjää. Kartassa maiden kohdalla nimi
molemmilla kielillä. Lisäksi maiden liput näkyviin.
Liehuen? Maan nimi kuuluu klikkaamalla maata.
Äänitetään vain ruotsinkieliset nimet, koska
kartassa maiden nimet on molemmilla kielillä.
Sverige - Ruotsi
Norge – Norja
Danmark - Tanska
Island - Islanti
Finland - Suomi
Ryssland - Venäjä
Hej 7-8 tekstikirjan sivulla 11 on kartta, jota pitäisi
laajentaa sen verran, että näkyy Islanti ja läntistä
Venäjää.
Tämä kartta on vuoden 1809 mukainen. Pitäisikö
se muokata nykyaikaa vastaavaksi?
Mielellään  vaikka tämäkin meni täydestä!
**Maita.
Kirjoita kuullun perusteella karttaan.
_ _ _ _ _ _ _ (Sverige) Ruotsi
_ _ _ _ _ (Norge) Norja
_ _ _ _ _ _ _ (Danmark) Tanska
_ _ _ _ _ _ (Island) Islanti
_ _ _ _ _ _ _ (Finland) Suomi
_ _ _ _ _ _ _ _ (Ryssland) Venäjä
9. Kirjoitustehtävä
Sama kartta kuin yllä, mutta kartasta on otettu
pois ruotsinkielinen nimi ja se pitää kirjoittaa
siihen paikoilleen.
Kun opiskelija kuulee esim. Sverige-sanan
lausuttuna, niin hän kirjoittaa sen suomenkielisen
sanan yläpuolelle (?) varattuun tilaan, jossa on
oikea määrä pikkuviivoja.
Sverige
Norge
Danmark
Island
Finland
Ryssland
*Kieliä. Kuuntele ja toista.
finska
svenska
norska
danska
isländska
ryska
meänkieli
teckenspråk
samiska
romani
10. Kuuntele
Kielten nimet kuullaan vuorotellen. Samalla kielen
nimi tulee kirjoitettuna näkyviin.
finska, svenska, norska, danska, isländska, ryska,
meänkieli, teckenspråk, samiska, romani
*Yhdistä kieli ja sen suomennos.
11.Loksautustehtävä
finska
romani
svenska
viitomakieli
norska
tanska
danska
venäjä
isländska
suomi
ryska
saame
meänkieli
ruotsi
teckenspråk meänkieli
samiska
norja
romani
islanti
oikeat vastaukset:
finska= suomi
svenska=ruotsi
norska=norja
danska=tanska
isländska=islanti
ryska=venäjä
meänkieli=meänkieli
teckenspråk=viittomakieli
samiska=saame
romani= romani
*Maita ja kieliä. Muistipeli.
12. Muistipeli
Sverige-Ruotsi
Danmark-Tanska
Norge-Norja
Island-Islanti
Finland-Suomi
finska – suomen kieli
svenska – ruotsin kieli
norska-norjan kieli
danska-tanskan kieli
isländska-islannin kieli
ryska-venäjän kieli
meänkieli-meänkieli
teckenspråk-viittomakieli
samiska- saamen kieli
romani-romanikieli
Oikeat vastaukset:
Sverige-Ruotsi
Danmark-Tanska
Norge-Norja
Island-Islanti
Finland-Suomi
finska – suomen kieli
svenska – ruotsin kieli
norska-norjan kieli
danska-tanskan kieli
isländska-islannin kieli
ryska-venäjän kieli
meänkieli-meänkieli
teckenspråk-viittomakieli
Pareja on siis 13 eli kortteja on yhteensä 26.
**Maita ja kieliä.
Naapurimaat, niiden puhutuimmat kielet ja
pääkaupungit.
Siirrä sanat oikeaan kohtaan kartalla.
13. Raahaustehtävä
Sama kartta kuin aikaisemmin, mutta nyt paikat
myös kielille ja pääkaupungeille. Raahataan sanat
oikeisiin kohtiin.
Finland-finska-Helsingfors
Sverige-svenska-Stockholm
Norge-norska-Oslo
Island-isländska-Reykjavik
Danmark-danska-Köpenhamn
Ryssland-ryska-Moskva
Oikeat vastaukset:
Finland-finska-Helsingfors
Sverige-svenska-Stockholm
Norge-norska-Oslo
Island-isländska-Reykjavik
Danmark-danska-Köpenhamn
Ryssland-ryska-Moskva
*** Maita ja kieliä.
Opiskele toivottamaan hyvää huomenta ja hyvää
päivää naapurimaiden kielillä. Kuuntele ja toista.
14.
Näytteet em. kielistä, paitsi ei suomeksi ja niitä
klikkaamalla kuuluu hyvän huomenen sekä hyvän
päivän -toivotus. Myös viittomakielinen video
suomen viittomilla.
ruotsiksi: God morgon! God dag!
norjaksi: God morgen! God dag!
tanskaksi: Godmorgen! Goddag!
islanniksi: Góðan morgun! Góðan daginn!
Tarkistettava!
Tehtävä jätetään pois, jos osoittautuu
ongelmalliseksi saada eri kielinäytteitä.
*Ammatteja. Kuuntele ja toista.
elevhandledare
sjuksköterska
kock
försäljare
mekaniker
frisör
kock
rektor
målare
elektriker
polis
brandman
tandläkare
fotograf
15. Kuuntelutehtävä
Kuvat ammattinimikkeineen (kuusi ensimmäistä)
harjoituskirjasta s. 82 (Hej 10) vuorotellen
näkyville.
Riittäisikö kuva suomennoksen sijaan, mutta niin
tässä kuin muissakin tehtävissä, niin näitä voi vielä
muokata, kun vähän näkee, toimiiko juttu vai ei.
Loput sanat ja kuvat löytyvät Hej9 työkirjan sivulta
48-51
elevhandledare
sjuksköterska
kock
försäljare
mekaniker
frisör
kock
rektor
målare
elektriker
polis
brandman
tandläkare
fotograf
*Ammatteja.
Yhdistä kuva ja ammattinimike.
elevhandledare
sjuksköterska
kock
försäljare
mekaniker
frisör
kock
rektor
målare
elektriker
polis
brandman
tandläkare
fotograf
16. Yhdistä viivoilla.
Edellisen tehtävän kuvat vasemmalla ja sanat
oikealla. Yhdistetään viivalla.
Oikeat vastaukset:
elevhandledare= opinto-ohjaaja
sjuksköterska=sairaanhoitaja
kock=kokki
försäljare=myyjä
mekaniker=mekaanikko
frisör=kampaaja
kock=kokki
rektor=rehtori
målare=maalari
elektriker=sähköasentaja
polis=poliisi
brandman=palomies
tandläkare=hammaslääkäri
fotograf=valokuvaaja
Mahtuvatkohan nämä kaikki kuvat samanaikaisesti
ruudulle?
Tehtävän voi jakaa kahdeksi eri tehtäväksi. ensin 7
kuvaa ja ammattinimikettä, sitten toiset 7.
***Ammatteja.
a)Valitse sanat ja kirjoita lauseet ruotsiksi.
elevhandledare, sjuksköterska, kock, försäljare,
mekaniker, frisör, är, är, jobbar som, vill bli, ska bli,
ska bli
Mats on opinto-ohjaaja.
Mats ____ ______________.
Äitini työskentelee sairaanhoitajana.
Min mamma _______ ______ ________.
Isäni on kokki.
Min pappa ____ _______.
Mårtenista tulee kampaaja.
Mårten _____ _____ ________.
Minä haluan tulla mekaanikoksi.
Jag ____ _____ ________.
Veljestäni tulee myyjä.
Min bror _____ _____ _______.
b) Napauta valmista lausetta ja lue kuulemasi mukaan
Mats är elevhandledare.
Min mamma jobbar som sjuksköterska.
Min pappa är kock.
Mårten ska bli frisör.
Jag vill bli mekaniker.
Min bror ska bli försäljare.
17. Raahaustehtävä
Sanat ovat esimerkiksi pilvessä. Alapuolella ovat
lauseet suomeksi.
Pilvestä pitää raahata ruotsinkieliset sanat
pohjiin, joissa on sopiva määrä sanojen paikkoja.
Lauseen ensimmäinen sana on jo valmiina.
Kuvat (Hej 10 harjoituskirja s. 82) tulevat näkyviin
sitä mukaa kun lause on kirjoitettu oikein.
Oikeat vastaukset:
Mats on opinto-ohjaaja. = Mats är elevhandledare.
Äitini työskentelee sairaanhoitajana. = Min
mamma jobbar som sjuksköterska.
Isäni on kokki. = Min pappa är kock.
Mårtenista tulee kampaaja. = Mårten ska bli frisör.
Minä haluan tulla mekaanikoksi. = Jag vill bli
mekaniker.
Veljestäni tulee myyjä. = Min bror ska bli
försäljare.
Oikean sanan voi raahata vain oikeaan kohtaan eli
se palautuu pilveen.
Tarvitaanko tähän enää noita kuvia? Ovatko kaikki
lauseet näkyvissä koko tehtävän ajan?
Lauseet täytyy äänittää, jotta oppilas voi kuunnella ne
klikkaamalla.
***Ammatteja.
a)Mikä ammatti on kyseessä?
Yhdistä oikea sana lauseeseen.
18. Loksautustehtävä.
Vasemmalla ammattinimikkeet ja oikealla lauseet.
vasemmalla ammattinimikkeet:
Läraren
Kocken
Mekanikern
Frisören
Elevhandledaren
Sjuksköterskan
Försäljaren
Oikeat vastaukset:
Kocken - lagar mat på restaurang.
Frisören - klipper hår.
Elevhanledaren-jobbar på skolan och hjälper
elever.
Mekanikern -fixar bilar.
Försäljaren - jobbar på en affär.
Sjuksköterskan - sköter sjuka människor.
Läraren - undervisar på skolan.
oikealla lauseiden loppuosat:
lagar mat på restaurang.
klipper hår.
jobbar på skolan och hjälper elever.
fixar bilar.
jobbar på en affär.
sköter sjuka människor.
undervisar på skolan.
b) Kuuntele ja vastaa ruotsiksi
Lauseet jäävät näkyviin ja b)kohdassa oppilas voi
kuunnella kysymyksen ja koettaa vastata siihen.
Äänitettävät kysymykset:
Vad gör försäljaren?
Vad gör frisören?
vad gör mekanikern?
Vad gör elevhandledaren?
Vad gör sjuksköterskan?
vad gör kocken?
Vad gör läraren?
6 Dimas knytkalas -
sanasokkelo
aptit= ruokahalu
grädde= kerma
recept=resepti
flaska=pullo
glass=jäätelö
kock= kokki
smör=voi
skål=kulho
sås=kastike
måltid= ateria
E
A
P
T
I
T
K
L
T
Y
O
H
H
J
F
S
A
I
K
R
W
M
E
R
G
R
Ä
D
D
E
A
Å
T
U
E
F
L
J
M
C
F
L
J
G
L
A
S
V
N
E
Z
T
B
I
R
D
M
S
I
P
Z
I
T
S
J
T
Ö
U
E
T
E
D
U
F
L
N
R
T
P
U
I
O
K
G
D
M
K
S
Å
S
R
F
L
A
S
K
A
P
Å
A
Vihreiden ruutujen on tarkoitus hahmottaa, missä löydettävät sanat ovat. Lopullisessa toteutuksessa kaikki
sanasokkelon solut ovat samanvärisiä, jos siihen halutaan laittaa jokin taustaväri. Sanojen ensimmäiset
kirjaimet lihavoidaan.
7. Kajsas planer
1. Y h d i s t ä
v i i v o i l l a
Tehtävään tarvitaan äänitehosteina alla olevat:
* Harrastuksia
Kuuntele ja etsi oikea harrastus.
Merkitse numero oikean harrastuksen kohdalle. Kuvat Hej! 10 harjoituskirja:
spela piano (3)
spela gitarr (6)
spela trummor (8)
spela fotboll (7)
åka slalom (4)
köra moped (1)
simma (5)
sköta djur (2)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
mopedi – s. 95
eläintenhoito – s. 97
pianon soitto - piano s. 94
laskettelu – laskettelija s. 95
uinti – s. 96
kitaran soitto – kitara s. 94
jalkapallo – s. 94
rumpujen soitto – uusi kuva rummuista
Kuunnellaan äänet yksi kerrallaan yllä olevassa järj
Kuvia em. harrastuksista näkyvillä kuvittamassa siv
Jos äänitehosteita ei ole mahdollista saada, niin yh
*Harrastuksia.
Katso ja kuuntele.
spela fotboll, spela innebandy, spela tennis,
spela badminton, spela gitarr, dansa balett,
dansa folkdans, åka skidor, åka skridskor, åka
moped, läsa, teckna, gå på bio
2. Kuuntele
Kuvat harrastuksista harjoituskirja Hej 10 sivulta
94–97. Alla ruotsinkielinen teksti.
spela fotboll – jalkapallo s. 94
spela innebandy – sähly s. 94
spela tennis – tennis s. 94
spela badminton – sulkapallo s. 94
spela gitarr – kitara s.94
balett- baletti s. 95
folkdans – kansantanssi s. 95
åka skidor- sukset s. 95
skridskor - luistella s. 95
moped - mopedi s. 95
läsa – lukea s. 96
teckna – piirtää s. 97
gå på bio – mennä elokuviin s. 96
Oppilas kuulee tekstin nauhalta ja voi sen
toistaa.
spela fotboll, spela innebandy, spela tennis,
spela badminton, spela gitarr, dansa balett,
dansa folkdans, åka skidor, åka skridskor, åka
moped, måla, teckna, gå på bio
Kuvat ja tekstit ovat kaikki näkyvissä koko ajan
*Harrastuksia.
Siirrä lause oikean kuvan alle.
Man spelar fotboll.
Man spelar innebandy.
Man spelar tennis.
Man spelar gitarr.
Man dansar balett.
Man dansar folkdans.
Man åker skridsko.
Man åker moped.
Man cyklar.
Man simmar.
Man målar.
Man tecknar.
Man går på bio.
Man tittar på TV.
*Harrastuksia.
Kirjoita kuulemasi perusteella.
Man kan _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _.
Man kan _ _ _ _ _.
Man kan _ _ _ _.
Man kan _ _ _ _ _ _ _ _ _.
Man kan _ _ _ _ _.
3. Raahaustehtävä
Kuvat harrastuksista Harjoituskirja Hej10 s. 9497 tulevat näkyviin yksi kerrallaan.
Lauseet ovat valmiina. Oppilas siirtää oikean
lauseen oikean kuvan alle. Kun lause on oikein ja
valmis, kuva häviää ja uusi tulee tilalle.
Väärää lausetta ei voi siirtää kuvan alle.
spela fotboll – jalkapallon pelaaminen s. 94
spela innebandy – sählyn pelaaminen s . 94
spela tennis – tenniksen pelaaminen s. 94
spela gitarr – kitaran soitto s. 94
dansa balett – balentin tanssiminen s. 95
dansa folkdans – kansanmusiikin tanssiminen s.
95
åka skridsko – luisteleminen s. 95
åka moped – mopolla ajo s. 95
cykla – pyöräillä s.96
simma – uida s. 96
måla – maalata s.96
teckna – piirtää s.97
gå på bio – mennä elokuviin s.96
titta på TV - sivu 97
4. Täydennä lauseet kuulemasi perusteella.
Kuvat harrastuksista. Harjoituskirja Hej10 s.
94-97.
sähkökitara s. 94
polkupyörä s. 96
mahallaan makaava lukijatyttö s. 96
koiria hoitava mies s. 97
kalastava mies s. 97
Kuultavat lauseet:
Man kan spela elgitarr.
Man kan cykla.
Man kan läsa.
Man kan sköta djur.
Man kan fiska.
Lauseiden alut ovat valmiina näytöllä.
Kuvien alle kirjoitetaan kuullun perusteella
k.o. lauseet. Kirjaimille on omat paikat.
Virheellinen muoto häviää.
*Verbejä.
Mitä tarkoittavat seuraavat verbit?
Yhdistä.
tycker om
talar
jobbar
hjälper
kommer
gör
äter
dricker
vet
går
juo, pitää, auttaa, tulee, puhuu, syö, menee,
tietää työskentelee, tekee
5. Loksautustehtävä
Vasemmalla ovat ruotsinkieliset sanat,
oikealla suomenkieliset sanat.
Sanat loksautetaan yhteyteen.
tycker om - pitää jostakin
talar - puhuu
jobbar - työskentelee
hjälper - auttaa
kommer - tulee
gör - tekee
äter - syö
dricker - juo
vet - tietää
går - menee
*Sanastoa.
Kuuntele ja siirrä kuulemasi sana laivaan.
6. Raahaustehtävä
Ruotsinlaivan kuva tekstikirja Hej 10 s. 43
grupp, frivillig, matlagning, råd, lyckas, kurser,
grejer, mopedverkstad, tålamod, vitsord,
restaurang, gruppledare, pengar,
elevhandledning, praktik, vem, papper, först,
skoldag, startpengar, lån, fylla
Sen alapuolella seuraavat sanat:
grupp, frivillig, matlagning, råd, lyckas, kurser,
grejer, mopedverkstad, tålamod, vitsord,
restaurang, gruppledare, pengar,
elevhandledning, praktik, vem, papper, först,
skoldag, startpengar, lån, fylla
Oppilas kuulee seuraavat sanat yksi kerrallaan ja
hänen pitää siirtää kuulemansa sana
ruotsinlaivaan. (jäävätkö sanat näkyviin vai
hukkuvatko laivan uumeniin? Sanat menevät
laivan uumeniin.
Kaikkia sanoja ei siis ole tarkoitus siirtää laivaan,
vaan ainoastaan seuraavat sanat:
grupp, råd, kurser, mopedverkstad, vitsord,
restaurang, pengar, praktik, papper, startpengar,
lån
Vain oikeat sanat siirtyvät laivaan siinä
järjestyksessä kun ne sanotaan. Laiva hylkii
väärää sanaa.
*Sanastoa.
Lue ja etsi oikea kuva.
Kajsa ser sig omkring.
Hon borstar tänderna.
God morgon, alla.
Jag heter Nils Björk.
Kajsa pluggar.
Kajsa gillar mopeder.
Tinja gråter inte.
Han lagar mat.
7. Yhdistä kuva ja siihen liittyvä lause
raahaamalla.
Lyhyitä lauseita yhdistetään kuviin. Kuvien sivut
oppikirjasta Hej! 10
Kuvat ja lauseet ovat valmiina näytöllä:
Kajsa ser sig omkring. s. 13
Hon borstar tänderna, s, 17
God morgon, alla. Jag heter Nils Björk. s.20
Kajsa pluggar. s. 25
Kajsa gillar mopeder. s. 27
Tinja gråter inte. s.33
Han lagar mat. s. 34
Kuvat ovat valmiina, samoin lauseet näkyvissä.
Oppilas raahaa oikean lauseen oikean kuvan alle.
Vain oikea lause menee paikalleen.
** Sanastoa.
Sekoitetut kirjaimet.
Mikä sana on kyseessä?
Kirjoita.
Kirjoitettavien sanojen kirjaimet
epäjärjestyksessä:
mat
pengar
hjälp
restaurang
praktik
institut
kurs
papper
bättre
sanoihin liittyvät vihjeet :
mat - ruoka
pengar - rahaa
hjälp - apua
restaurang - ravintola
praktik - harjoittelu
institut - opisto
kurs – kurssi
papper – paperi
bättre – parempi
8. Järjestä kirjaimet
Näytölle tulee kuva s. 43 (Hej 10 tekstikirja).
Kuva, jossa Kajsa näyttää hermostuneelta ja
paperit lentävät hänen ympärillään.
ANIMAATIO.
Yksi papereista tulee näytön etualalle siinä on
ko. sanan kirjaimet epäjärjestyksessä. Oppilas
kirjoittaa sanan kirjaimet oikeaan järjestykseen
kuvan alapuolelle.
Kun sana on kirjoitettu oikein, paperi häviää ja
tilalle lennähtää uusi paperi sisältäen uuden
sanan kirjaimet sekoitettuna.
Vihjeenä näkyvissä sana suomeksi paperin
alalaidassa.
sanat:
mat - ruoka
pengar - rahaa
hjälp - apua
restaurang - ravintola
praktik - harjoittelu
institut - opisto
kurs – kurssi
papper – paperi
bättre – parempi
Virheellinen kohta putoaa pois.
***Sanasto.
Täydennä Å-ristikko vihjeiden perusteella.
9.Ks. liite: DIGI_7_liite1_ristikko
** Verbejä. Man-rakenne.
Kirjoita ruotsiksi vihjeen perusteella, mitä eri
paikoissa voi tehdä.
10. Täydennä lauseet
Oppilas täydentää lauseet kirjain kerrallaan niille
varatuille viivoille.
Man _____ _____ i simhallen. (uida)
Man _____ _____ ______ i ishallen. (luistella)
Man _____ ____ på disko. (tanssia)
Man____ ____ på restaurang. (syödä)
Man _____ ______ i skolan (opiskella)
Man _____ ______ ______ i sporthallen (pelata
lentopalloa)
Man kan simma i simhallen. (uida)
Man kan åka skridsko i ishallen. (luistella)
Man kan dansa på disko.
Man kan äta på restaurang. (syödä)
Man kan studera i skolan (opiskella)
Man kan spela volleyboll i sporthallen (pelata
lentopalloa)
Visualisointina voisi olla UUSI KUVA joki
(ruotsiksi en å), jonka kohdalla on sanojen åkirjain.
Virheellinen kirjain häviää niin monta kertaa
kunnes oppilas kirjoittaa oikean .
*** Verbejä. Man-rakenne. Napauta
kuulemaasi lausetta.
Tammikuussa joulun jälkeen laihdutetaan. (5)
Suomessa maksetaan euroilla. (2)
Pankista voi saada starttirahaa. (8)
Tukholmaan matkustetaan laivalla. (6)
Kesäkuussa tehdään ostoksia
alennusmyynneissä. (4)
Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia. (1)
Täytyy olla kärsivällisyyttä. (7)
Kesällä pelataan jalkapalloa ulkona. (3)
11. Yhdistä suomennos kuulemaasi lauseeseen.
Näytöllä näkyvät suomennetut lauseet ja oppilas
kuulee lauseet ruotsiksi ja klikkaa oikeaa
lausetta.
Kuultavat lauseet:
I Finland talar man finska och svenska. (1)
Man betalar med euro i Finland. (2)
På sommaren spelar man fotboll ute. (3)
Man shoppar på rea i juni. (4)
Man bantar i januari efter julen. (5)
Man åker båt till Stockholm. (6)
Man måste ha tålamod. (7)
Man kan få startpengar på banken. (8)
Jos napauttaa väärää lausetta, niin kuuluu
törähdys. Oikasta napautuksesta aplodit.
Kuvituksena esim. ruotsinlaiva Hej 10 tekstikirja
s. 43
*** Verbejä. Man-rakenne.
Yhdistä.
Man talar finska och svenska i Finland.
Man betalar med euro i Finland.
På sommaren spelar man fotboll ute.
Man shoppar på rea i juni.
Man bantar i januari efter julen.
Man åker båt till Stockholm.
Man måste ha tålamod.
Man kan få startpengar på banken.
Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia.
Suomessa maksetaan eurolla.
Kesällä pelataan jalkapalloa ulkona.
Kesäkuussa tehdään ostoksia
alennusmyynneissä.
Tammikuussa joulun jälkeen laihdutetaan.
Tukholmaan matkustetaan laivalla.
Täytyy olla kärsivällisyyttä.
Pankista voi saada starttirahaa.
12. Loksautustehtävä.
Vasemmalla ruotsinkieliset lauseet.
Oikealta siirretään suomenkieliset lauseet
vasemmanpuoleisten viereen.
Suomennokset, näkyvissä sekoitetussa
järjestyksessä.
Oikeat parit:
Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia.
Man talar finska och svenska i Finland.
Suomessa maksetaan eurolla.
Man betalar med euro i Finland.
Kesällä pelataan jalkapalloa ulkona.
På sommaren spelar man fotboll ute.
Kesäkuussa tehdään ostoksia
alennusmyynneissä.
Man shoppar på rea i juni.
Tammikuussa joulun jälkeen laihdutetaan.
Man bantar i januari efter julen.
Tukholmaan matkustetaan laivalla.
Man åker båt till Stockholm.
Täytyy olla kärsivällisyyttä.
Man måste ha tålamod.
Pankista voi saada starttirahaa.
Man kan få startpengar på banken.
***Ymmärrätkö kuulemaasi?
Kuuntele ja valitse oikea vastausvaihtoehto.
Mikä oppitunti Kajsan ryhmällä on ollut?
a. ruotsia
b. äidinkieltä
c. opinto-ohjausta
Mikä on ryhmänohjaajan nimi?
a. Mats
b. Nils
c. Hans
Mitä vapaaehtoisia kursseja Diman pitäisi valita?
a. ruuanlaittoa ja ruotsia
b. englantia ja historiaa
c. opinto-ohjausta ja matematiikkaa
Missä Dima aikoo harjoitella?
a. ravintolassa
b. koulussa
c. päiväkodissa
Missä Kajsa haluaa työskennellä Broby-opiston
jälkeen?
a. pankissa
b. omassa mopokorjaamossa
c. työvoimatoimistossa
13. Kuuntele ja valitse oikea vaihtoehto.
Oppilas kuulee kappaleen 7 tekstin ”Kajsas
planer” ja voi seurata sen karaokena, Hej 10
tekstikirja s. 42
Oppilas valitsee yhden vastausvaihtoehdon
jokaiseen kysymykseen. Oppilas voi halutessaan
kuunnella tekstin useampaan kertaan ja
pysäyttää kuuntelun, milloin haluaa. Kaikki
vastaukset hyväksytään, mutta lopuksi
tarkistetaan oikeat vastaukset. Väärät
vastaukset muuttuvat punaisiksi.
Kajsas grupp har haft elevhandledning.
Gruppledaren Nils har gett goda råd. Han tycker
att Dima borde ta mera frivilliga kurser till
exempel i matlagning och i svenska. Man talar ju
svenska också i Finland. Dima ska göra praktik på
restaurang på en av Sverige-båtarna. Där hör
man mycket svenska. Kajsa vet inte riktigt vad
hon ska göra efter Brobyinstitutet. Hon vill ju
jobba i sin egen mopedverkstad.
Oikeat vastaukset
1.
2.
3.
4.
5.
c
b
a
a
b
Hej10 Kappale 7 Kajsas planer
Kappale 7 Å-ristikko
1
2
3
4
5
6
7
8
S
V
E
R
I
G
F
E
R
B
V
Å
Å
Å
G
T
R
A
B
M
G
L
Å
Å
Å
Å
B
L
V
T
O
T
A
T
Å
I
I
D
O
Vihjeet:
1. ”kysyä” på svenska
2. Hej 10 tekstikirja s. 42 kuva Ruotsinlaivasta
3. Hej 8 työkirja s. 37 kuva kukkivasta puusta, sanavihje: sommar, höst, vinter och ______
4. Lenas hemstad
5. aterian kuva Hej10 tekstikirja S. 37 (lautanen lattialla)
6. harjoituskirja Hej10 s. 17 (lahjapaketin kuva)
7. Vilken färg har Kajsas ögon? (Kajsan kuva s. 8 Hej10 tekstikirja)
8. 40 + 40= ?
8. Upp med händerna eller
handsfree?
*Peruslukuja.
Kuuntele ja toista.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1.
Näytöllä ovat näkyvissä numerot 0-10. Ne tulevat
vuorotellen esille samalla kun ne sanotaan ja
näkyviin tulee viittomamerkki.
0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10
Mistä nuo viittomamerkit saadaan?
Kuurojen liiton sivuilta. – pitää selvittää, saako
niitä käyttää myös tässä materiaalissa.
*Peruslukuja.
Yhdistä numero ja sen ruotsinkielinen nimi.
0 – noll
1 – ett
2 – två
3 – tre
4 – fyra
5 – fem
6 – sex
7 – sju
8 – åtta
9 – nio
10 – tio
*Peruslukuja.
Katso ja yhdistä.
noll ett två tre fyra fem sex sju åtta nio tio
2.
Loksautustehtävä. Luvut vasemmalla,
ruotsinkielinen nimitys oikealla.
Satunnainen järjestys (koodaaja sekoittaa)
3.
Näytöllä ovat numerot 0–10 ruotsiksi kirjoitettuna
järjestyksessä. Viittomamerkit tulevat näkyviin
yksi kerrallaan satunnaisessa järjestyksessä.
Oppilas siirtää oikean ruotsinkielisen numeron
nimen viittomakuvan alle, vain oikea siirto
hyväksytään.
Viittomamerkki/ruotsinkielinen yhdistelmä jää
paikalleen,
Lopussa vielä toistetaan numerot ruotsiksi ja
samalla tulevat viittomat kertauksena. Tämä
samoin kuin edellisessä tehtävässä.
*Järjestyslukuja.
Kuuntele ja toista.
den första
den andra
den tredje
den fjärde
den femte
den sjätte
den sjunde
den åttonde
den nionde
den tionde
4.
Näytöllä juoksevia ihmisiä, jotka tulevat maaliin
(animaatio). Maaliin tullessa jokainen juoksija saa
järjestyssijansa eli oppilas kuulee oikean
järjestysluvun ja samalla tulee näyttöön näkyviin
järjestysluku kirjoitettuna.
den första
den andra
den tredje
den fjärde
den femte
den sjätte
den sjunde
den åttonde
den nionde
den tionde
Uusi kuva ja animaatio:
Piirretään juoksija-animaatio, jossa juoksijat tuleva
maaliin.
**Järjestyslukuja.
Kuuntele ja kirjoita.
den _ _ _ _ _ (2.)
den _ _ _ _ _ _ (4.)
den _ _ _ _ _ (5.)
den _ _ _ _ _ _ (10.)
den _ _ _ _ _ _ _ (8.)
den _ _ _ _ _ _ (1.)
den _ _ _ _ _ _ (3.)
den _ _ _ _ _ _ (6.)
den _ _ _ _ _ _ (7.)
den _ _ _ _ _ _ (9.)
5.
Oppilas kuulee seuraavat sanat
den andra
den fjärde
den femte
den tionde
den åttonde
den första
den tredje
den sjätte
den sjunde
den nionde
Hänen pitää kirjoittaa ne kuulemassaan
järjestyksessä. Kirjainten paikkoja on yhtä monta
kuin kirjaimia. Kun sana on kirjoitettu, niin
näytölle tulee näkyviin oikea järjestysluku.
** Järjestyslukuja.
Kuuntele ja toista järjestysluvut 1–31.
den första
den andra
den tredje
den fjärde
den femte
den sjätte
den sjunde
den åttonde
den nionde
den tionde
den elfte
den tolfte
den trettonde
den fjortonde
den femtonde
den sextonde
den sjuttonde
den artonde
den nittonde
den tjugonde
den tjugoförsta
den tjugoandra
den tjugotredje
den tjugofjärde
den tjugofemte
den tjugosjätte
den tjugosjunde
den tjugoåttonde
den tjugonionde
den trettionde
den trettioförsta
6. Kuvituksena voi olla vaikka vain palloja, joissa
numerot ja piste.
Oppilas voi kuunnella ja toistaa järjestysluvut
järjestyksessä tai sitten minkä vain napsauttamalla
ko. palloa.
den första
den andra
den tredje
den fjärde
den femte
den sjätte
den sjunde
den åttonde
den nionde
den tionde
den elfte
den tolfte
den trettonde
den fjortonde
den femtonde
den sextonde
den sjuttonde
den artonde
den nittonde
den tjugonde
den tjugoförsta
den tjugoandra
den tjugotredje
den tjugofjärde
den tjugofemte
den tjugosjätte
den tjugosjunde
den tjugoåttonde
den tjugonionde
den trettionde
den trettioförsta
**Kuukaudet.
Kuuntele ja siirrä kuukausi oikeaan kohtaan
ympyrään.
oktober
februari
september
juni
maj
december
juli
augusti
april
November
mars
*Kuukaudet.
Yhdistä suomen- ja ruotsinkieliset kuukaudet
loksauttamalla.
januari – tammikuu
februari – helmikuu
mars – maaliskuu
april – huhtikuu
maj – toukokuu
juni – kesäkuu
juli – heinäluu
augusti – elokuu
september – syyskuu
oktober – lokakuu
november – marraskuu
december – joulukuu
7.
Näytöllä vuosiympyrä (Hej 7-8 tekstikirja s. 69) ;
kuukausien nimet otetaan pois kuvasta, paitsi
tammikuu eli januari jää näkyviin. Myös kiekon
ulkopuolella olevat numerot jätetään. Kuvitus jää
paikalleen, samoin vuodenaikojen nimet.
Oppilas kuulee näytölle ilmestyvän kuukauden
nimen ja siirtää sanan oikeaan kohtaan
ympyrässä. Kokonaiset sanat siirretään ja ne on
mahdollista siirtää vain oikeaan paikkaan. Kun
kuukausi on oikeassa paikassa, tulee esille
seuraava kuukausi ja oppilas kuulee sen sanottuna
jne.
oktober
februari
september
juni
maj
december
juli
augusti
april
November
mars
8.
Loksautustehtävä. Kuukaudet vasemmalla
suomeksi (oikeassa järjestyksessä) ja oikealla
ruotsiksi (satunnaisjärjestyksessä). Loksautetaan
oikeat parit yhteen. Vain vastinparit jäävät
paikoilleen.
*Viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat.
Etsi sanasokkelosta viikonpäiviä, kuukausia ja
vuodenaikoja. ( yhteensä 10 sanaa)
9. ks. liite
Sanat väritetään. Sivun kuvituksena Hej 10
työkirjan s. 104 (syksy) ja sienikuva (s. 103) ja
juhannuskuva (s.103)
*Juhlapäiviä.
Kuuntele ja toista.
10.
Juhlapäivien kuvat ja nimet valmiina näytöllä (Hej8
harjoituskirjan sivujen 38–39 kuvat). Kun
juhlapäivä sanotaan, oikea kuva nousee esiin ja
oppilas kuulee sanan ja voi halutessaan toistaa
sen.
jul (joulu)
nyår (uusivuosi)
påsk (pääsiäinen)
alla hjärtans dag (ystävänpäivä)
midsommar (juhannus)
namnsdag (nimipäivä)
födelsedag (syntymäpäivä)
jul
nyår
påsk
alla hjärtans dag
midsommar
namnsdag
födelsedag
*Juhlapäiviä.
Yhdistä viivalla suomenkielinen ja ruotsinkielinen
sana.
11.
Vasemmalla ruotsinkieliset juhlapäivät, oikealla
suomenkieliset. Yhdistetään oikein viivalla.
Kuvituksena juhlapäiväkuvastoa (ks. edellinen
teht. eli sivulla 38-39)
jul
nyår
påsk
alla hjärtans dag
midsommar
namnsdag
födelsedag
Sanat on tässä yhdistetty oikein. Oikeanpuoleinen
rivi tulee satunnaisessa järjestyksessä.
jul
joulu
nyår
uusivuosi
påsk
pääsiäinen
alla hjärtans dag
ystävänpäivä
midsommar
juhannus
namnsdag
nimipäivä
födelsedag
syntymäpäivä
joulu
uusivuosi
pääsiäinen
ystävänpäivä
juhannus
nimipäivä
syntymäpäivä
**Kellonaikoja.
Yhdistä kellotaulu ja oikea lause.
Klockan är kvart över tio.
Klockan är halv fem.
Klockan är kvart i sex.
Klockan är sju.
Klockan är tio i tio.
Klockan är tjugo över tre.
12.
Näytöllä kellotauluja ja kellonaikalauseita. Oikeat
yhdistetään viivalla.
Lauseet:
Klockan är kvart över tio. (10.15)
Klockan är halv fem. (4.30)
Klockan är kvart i sex.( 5.45)
Klockan är sju. (7.00)
Klockan är tio i tio.( 9.50)
Klockan är tjugo över tre. (3.20)
UUDET KUVAT: kellotaulut, joissa on oikeat
kellonajat, piirretään. Vasemmalla kellotaulut ja
oikealla ruotsinkieliset kellonajat lauseina.
**Päiväyksiä.
Kuuntele päiväys ja siirrä se kalenteriin oikean
päivän kohdalle.
6.12.
11.12.
22.12.
7.12.
24.12.
31.12.
13.12.
***Päiväyksiä.
Kirjoita kirjaimin oikea päiväys.
Man firar julafton den _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
_ _ _ _ _ _ _ _. (24.12.)
Man firar Runebergsdagen den ____ ____ (5.2.)
Man firar svenska dagen den ___ ____ (6.11.)
Man firar Lucia-dagen den ___ ____ (13.12.)
Man firar nyårsdagen den ___ ____ (1.1.)
Man firar kronprinsessan Victorias födelsedag den
_____ _____ (14 . 7.)
13.
Päiväykset ovat näkyvissä ja kuultuaan
päivämäärän oppilas klikkaa oikeaa päivämäärää,
jolloin päivämäärä pomppaa kalenteriin oikean
päivän kohdalle (sama kalenterikuva kuin
tehtävässä 6)
6.12. den sjätte december
11.12. den elfte december
22.12. den tjugoandra december
7.12. den sjunde december
24.12. den tjugofjärde december
31.12. den trettioförsta december
13.12 den trettonde december
14.
Näytöllä lauseita, joihin täydennetään oikea
päivämäärä kirjaimin. Kirjainten paikkoja on oikea
määrä. Lopuksi tehtävän voi tarkastaa ja väärät
kirjaimet muuttuvat punaisiksi.
Oikeat vastaukset:
Man firar julafton den tjugofjärde december.
Man firar Runebergsdagen den femte februari.
Man firar svenska dagen den sjätte november.
Man firar Lucia-dagen den trettonde december.
Man firar nyårsdagen den första januari.
Man firar kronprinsessan Victorias födelsedag den
fjortonde juli.
Vain oikeat vastaukset hyväksytään. Kun
viimeinen lause valmiina, näytölle tulee prinsessa
Victorian kuva. Uusi valokuva.
*Prepositioita.
Yhdistä oikea lause oikeaan kuvaan
Kajsa är i skolan.
Kajsa är på bio.
Kajsa går till Dima.
Kajsa kommer från skolan.
15.
Näytöllä neljä kuvaa Hej 10 työkirjan sivulta 112 ja
lauseet:
Kajsa är i skolan. (Kaisa on koulussa)
Kajsa är på bio. (Kaisa on elokuvissa)
Kajsa går till Dima. (Kaisa menee Diman luo)
Kajsa kommer från skolan. (Kajsa tulee koulusta)
Oppilas yhdistä oikean kuvan ja lauseen. Vain
oikea vastaus sallitaan. Lause siirretään
kokonaisena lauseena kuvan alle.
**Prepositioita.
16.
Täydennä lauseisiin oikea prepositio: i, på, från tai Näyttö jaettu neljään laatikkoon. Laatikot nimetty
till
seuraavasti:
1.Jag bor ____Finland. (Suomessa)
2.Jag bor___ Postgatan. (Postikadulla)
3. Jag åker buss ___skolan. (kouluun)
4. Jag cyklar ___skolan. (koulusta)
5. Du sitter ___stolen. ( tuolilla)
6. Ni åker ___Sverige. (Ruotsiin)
7. Dimas mamma kommer___ Ryssland. (Venäjältä)
8. Klockan är kvart ___tio. (varttia vaille
kymmenen)
9. Tinja är ___dagis. (päiväkodissa)
10. Kajsa går ___ Lena. (Kajsa menee Lenan luo)
i= -ssa, -ssä, sisässä
på= -lla, -llä, päällä
från =luota, jostakin
till= luo, jonnekin
i= -ssa, -ssä, sisässä
på= -lla, -llä, päällä
från =luota, jostakin
till= luo, jonnekin
Lauseet tulevat yksi kerrallaan näkyviin vihjeen
kera.
Oppilas täydentää oikean preposition
kirjoittamalla ja kun se menee oikein, koko lause
pomppaa oikeaan laatikkoon.
Oikeat vastaukset:
1. i
2. på
3. till
4. från
5. på
6. till
7. från
8. i
9. på
10. till
17.
**Prepositioita.
Täydennä lauseisiin oikea prepositio: i, från, på tai Oppilas kirjoittaa prepositiot lauseisiin ja lopuksi
till.
ne tarkastetaan klikkaamalla Tarkista-nappia.
Väärät vastaukset katoavat ja oppilaalla on
Varifrån kommer Dima?
mahdollisuus kirjoittaa uudestaan.
Han kommer ______Finland.
Oikeat vastaukset:
Var bor Dimas mamma?
Hon bor ___Ryssland.
1. från
2. i
Var är Tinja?
3. på
Hon är ____ dagis.
4. till
5. på
Vart åker Kajsa och Lena?
6. på
De åker ______ centrum.
7. från
8. i
Var ska Dima göra sin praktik?
9. på
Han ska göra praktik ___ en Sverige-båt.
Onko mitään apua saatavilla, jos ei millään tiedä
Var studerar Kajsa?
oikeaa vastausta?
Hon studerar ___Brobyinstitutet.
Koska vastausvaihtoehtoja on vain neljä, niin ehkä
lisäapua ei tarvita.
Varifrån kommer Lena?
Lena kommer ____ Åbo.
Var vill Kajsa jobba?
Hon vill jobba ___ sin egen mopedverkstad.
Hurdant betyg har Kajsa?
Hon har dåliga vitsord _____betyget.
**Pronominit. Valitse oikea suomennos.
1.Jag har inga vänner.
a) Minulla ei ole ystäviä.
b)Minulla on joitakin ystäviä.
2.Han har ingen mat.
a) Hänellä on vähän ruokaa.
b)Hänellä ei ole yhtään ruokaa.
3. Några elever står ute på skolgården.
a) Koulun pihalla seisoo joitakin oppilaita.
b) Koulun pihalla ei ole yhtään oppilasta.
4. Här bor inga människor.
a)Täällä asuu muutamia ihmisiä.
b) Täällä ei asu ihmisiä.
5. Har du något djur hemma?
a) Onko sinulla joitakin eläimiä kotona?
b) Onko sinulla joku eläin kotona?
6. Mats har några kompisar här.
a) Matsilla ei ole ystäviä täällä.
b)Matsilla on muutamia ystäviä täällä.
*Pronominit.
Kuuntele ja toista.
ingen
inget
inga
ingenting
någon
något
några
någonting
Ingen- ja någon-sanoja käytetään en-sukuisten
sanojen kanssa: ingen flicka, någon skola
Inget- ja något-sanoja käytetään ett-sukuisten
sanojen kanssa; inget hus, något brev
Inga- ja några-sanoja käytetään monikollisten
sanojen kanssa; inga pengar, några kompisar
Ingenting tarkoittaa ei mitään.
18.
Näytölle ilmestyy lause + vaihtoehdot a ja b
kerrallaan . Oppilas napauttaa oikeaa vaihtoehtoa.
Jos oppilas napauttaa oikeaa vaihtoehtoa, väärä
häviää ja ruudulle jää ruotsinkielinen lause ja sen
oikea suomennos. Ruotsinkielinen lause voidaan
kuunnella.
Oikeat vastaukset:
1.A
2.B
3.A
4.B
5.B
6.B
Jag har inga vänner.
Han har ingen mat.
Några elever står ute på skolgården.
Här bor inga människor.
Har du något djur hemma?
Mats har några kompisar här.
19.
Näytöllä sanat ja ohje niiden käytöstä (kuten
vasemmalla palstalla näkyy) jonkinlaisissa
kehyksissä.
Mitä tässä tehtävässä kuunnellaan? Ovatko kaikki
ruudulla näkyvät tekstit myös puhuttuina?
Kuunnellaan kaikki.
Tämä on poikkeuksellinen tehtävä, koska tässä
tavallaan opetetaan kielioppiasiaa eli voimme
myöhemmin miettiä, tarvitaanko sitä ollenkaan.
Lisäsimme sanat ingenting ja någonting.
ingen
inget
inga
ingenting
någon
något
Någonting tarkoittaa jotakin.
några
någonting
Ingen- ja någon-sanoja käytetään en-sukuisten
sanojen kanssa: ingen flicka, någon skola
Inget- ja något-sanoja käytetään ett-sukuisten
sanojen kanssa; inget hus, något brev
Inga- ja några-sanoja käytetään monikollisten
sanojen kanssa; inga pengar, några kompisar
Ingenting tarkoittaa ei mitään.
Någonting tarkoittaa jotakin.
**Pronominit ingen , inget , inga.
Valitse oikea vaihtoehto.
_____________ skola
______________ hörapparat
______________ pengar
______________ bok
_______________ bov
_______________ telefonnummer (yks.)
_______________ flickor
_______________ handsfree
_______________klassrum (yks.)
______________ namn (mon.)
20. Valitse oikea muoto alasvetovalikosta
ingen skola
ingen hörapparat
inga pengar
ingen bok
ingen bov
inget telefonnummer
inga flickor
ingen handsfree
inget klassrum
inga namn
Kaikissa alasvetovalikoissa samat kolme
vaihtoehtoa (ingen, inget, inga). Oikea vaihtoehto
tässä sarakkeessa.
**Pronominit någon, något, några
Valitse oikea vaihtoehto.
________ hand
________ rast
________ råd (mon)
________praktik
________kompisar
________ företag (yks)
________böcker
________ planer
________kurs
***Pronominit.
Valitse lauseeseen sopiva pronomini valikosta.
Jag är ensam. Jag har ______ kompis.
(ingen, inget, inga)
21. Kaikissa alasvetovalikoissa samat kolme
vaihtoehtoa (någon, något, några)
Oikeat vastaukset:
någon hand
någon rast
några råd (mon)
någon praktik
några kompisar
något företag (yks)
några böcker
några planer
någon kurs
22.
Näytöllä lauseet ja puuttuvan sanan kohdalla
valikko, josta nuolta klikkaamalla tulevat esiin
vastausvaihtoehdot.
Oikeat vastaukset:
Min syster är allergisk. Vi har ______ djur hemma. ingen
inget
(ingen, inget)
inga
Jag kan inte köpa en ny mobiltelefon. Jag har _____ några
ingen
pengar.
någonting
(ingen, inget, inga)
några
Jag tycker om att läsa. Jag har alltid ______ böcker ingenting
någon
med mig.
(någon, något, några)
Jag är hungrig men jag har _____ mat hemma.
(ingen, inget, inga).
Varje gäst ska ta _______ med sig till knytkalaset.
(någonting, ingenting)
Han gav mig _____ goda råd.
(någon, något, några)
Lena är tyst. Hon säger ________
(någonting, ingenting)
Kan _______ hjälpa mig?
(någon, något, några)
*, **, ***
Keskustelu.
Kuuntele keskustelu.
Seuraa samalla tekstiä.
Harjoittele sen jälkeen parisi kanssa.
Kajsa märker plötsligt någonting. Lena har en
handsfree på sig. Men den får man inte ha i
klassrummet. Det är förbjudet.
”Hej!”
”Hej!”
”Du får inte ha handsfree i skolan.”
”Vad? Jag hör inte riktigt.
Det är inte en handsfree utan min hörapparat. Jag
är hörselskadad.”
”Oj, förlåt. Det visste jag inte.”
”Det gör ingenting, allt är okej. Jag är ingen bov.”
23.
Näytöllä on kuva Hej 10 tekstikirja s. 46. Näytöllä
on myös teksti. Teksti tulee ääneen luettuna ja sitä
voi seurata karaokena.
Kajsa märker plötsligt någonting. Lena har en
handsfree på sig. Men den får man inte ha i
klassrummet. Det är förbjudet.
Oppilas painaa nuolta, jonka jälkeen tuleva teksti
jatkuu vuoropuheluna. Kirjan tekstistä poiketen
kaikki vuorosanat ovat puhekuplissa.
Kajsa: ”Hej!”
Lena: ”Hej!”
Kajsa: ”Du får inte ha handsfree i skolan.”
Lena: ”Vad? Jag hör inte riktigt.
Det är inte en handsfree utan min hörapparat. Jag
är hörselskadad.”
Kajsa: ”Oj, förlåt. Det visste jag inte.”
Lena: ”Det gör ingenting, allt är okej. Jag är ingen
bov.”
Oppilas kuuntelee koko vuoropuhelun ja seuraa
karaokena.
Sen jälkeen puhekuplat tulevat uudelleen kaksi
kerrallaan näkyviin ja oppilaat voivat pareittain
harjoitella lukemalla ne. Tässä ei ole karaokea.
Oppilaat siirtyvät nuolinäppäimellä eteenpäin
keskustelussa.
DIGI 8, UPP MED HÄNDERNA ELLER HANDSFREE Sanasokkelo
E
P
T
E
M
B
E
R
K
L
O
A
S
O
D
F
G
H
J
Ä
W
M
E
R
R
T
V
I
N
T
E
R
M
A
J
S
Y
U
L
S
U
N
M
A
Z
C
D
X
H
Ö
S
T
Y
T
R
Q
W
A
E
H
R
Y
U
I
J
O
P
A
G
S
D
D
F
H
K
U
I
O
F
R
E
D
A
G
Å
W
N
S
E
T
U
A
U
G
U
S
T
I
vinter
lördag
S
september
sommar
torsdag
juni maj
höst
fredag
augusti juni
9. En ny mobiltelefon?
*Tietokone- ja kännykkäsanastoa.
Katso ja kuuntele.
en dator
en skärm
en skrivare
ett tangentbord
en mus
en minnessticka
handsfree
*Tietokone- ja kännykkäsanastoa.
Kuuntele ja yhdistä.
en dator
en skärm
en skrivare
ett tangentbord
en mus
en minnessticka
handsfree
1.
Ruudulla on tietokoneen osia ja niiden ruotsinkieliset
nimet.
Tietokoneen osat ja niiden ruotsinkieliset nimet
korostuvat yksi kerrallaan ja samalla oppilas kuulee
sanat lausuttuna. Kuvat harjoituskirja Hej 10 s. 120.
en dator - tietokone
en skärm - näyttö
en skrivare - tulostin
ett tangentbord - näppäimistö
en mus - hiiri
en minnessticka - muistitikku
handsfree - handsfree
2.
Näytön alaosassa sanajoukossa ruotsinkieliset sanat.
Ruudun yläosassa tietokoneen osien kuvia. Kuvat
harjoituskirja Hej 10 s. 120.
Ruotsinkieliset sanat korostuvat yksi kerrallaan ja
samalla oppilas kuulee sanan lausuttuna. Hän etsii
korostettua sanaa vastaavan kuvan.
Vain oikea siirto hyväksytään eli virheelliset siirrot
palautuvat takaisin paikalleen.
en dator - tietokone
en skärm - näyttö
en skrivare - tulostin
ett tangentbord - näppäimistö
en mus - hiiri
en minnessticka - muistitikku
handsfree- handsfree
*Tietokonesanastoa.
Katso ja kuuntele.
skräppost
snabel-a
logga in
logga ut
en hemsida
skicka ett sms
SMS:a
webben
en bärbar dator
IT
informationsteknik
ett lösenord
uppdatera
spara
surfa
på nätet
e-post
en datornörd
*Tietokonesanastoa.
Yhdistä oikeaan suomennokseen.
skräppost – roskaposti
snabel-a - @-merkki
logga in – kirjautua
logga ut – kirjautua ulos
en hemsida – kotisivu
skicka ett sms – lähettää tekstiviesti
SMS:a – lähettää tekstiviesti
webben - verkko
en bärbar dator – kannettava tietokone
IT – tietotekniikka
informationsteknik – tietotekniikka
ett lösenord – salasana
uppdatera- päivittää
spara – tallentaa
surfa – surffata
på nätet – verkossa
e-post – sähköposti
en datornörd – tietokonenörtti
3. Sanat ovat näkyvissä näytöllä samalla kun ne
kuullaan ruotsiksi. Oppilas kuuntelee ja toistaa
halutessaan.
skräppost
snabel-a
logga in
logga ut
en hemsida
skicka ett sms
SMS:a
webben
en bärbar dator
IT
informationsteknik
ett lösenord
uppdatera
spara
surfa
på nätet
e-post
en datornörd
4. Loksautustehtävä.
Sanat ovat ruotsiksi vasemmalla. Oikealla ovat
suomenkieliset sanat, jotka vedetään oikean
ruotsinkielisen sanan viereen.
Suomenkielisten sanojen järjestys arvotaan.
skräppost – roskaposti
snabel-a - @-merkki
logga in – kirjautua
logga ut – kirjautua ulos
en hemsida – kotisivu
skicka ett sms – lähettää tekstiviesti
SMS:a – lähettää tekstiviesti
webben - verkko
en bärbar dator – kannettava tietokone
IT – tietotekniikka
informationsteknik – tietotekniikka
ett lösenord – salasana
uppdatera- päivittää
spara – tallentaa
surfa – surffata
på nätet – verkossa
e-post – sähköposti
en datornörd – tietokonenörtti
Vain oikea yhdistäminen sallitaan.
**Tietokonesanastoa.
Valitse oikea sana lauseeseen.
Lena__________ på nätet varje dag.
Hon skickar ________ till sin mamma.
Hennes _______________ dator är ny.
_________ hjälper henne att få kontakt med
andra ungdomar.
Lena _______________ med sina kompisar.
Lena ___________________ på Facebook.
Lena är ingen _____________________.
bärbara e-post datornörd surfar datorn
loggar in SMS:ar
*Verbejä.
Yhdistä ruotsin- ja suomenkieliset verbit
toisiinsa.
tittar - katsoo
kommer - tulee
går - menee
pussar – antaa suukon
hjälper - auttaa
klär sig - pukeutuu
heter – on nimeltään
ringer - soittaa
är - on
öppnar – avaa
5.
Kuvassa Lena sivulta 9 (Hej! 10 oppikirja s. 9) sekä
tietokoneen kuva (Hej! 10, harjoituskirja s. 118,
kannettava tietokone). Lauseissa paikka, johon
siirretään näytön alaosassa olevat sanat.
Oikeat vastaukset:
surfar
e-post
bärbara
datorn
SMS:ar
loggar in
datornörd
Vain oikeat vastaukset sallitaan.
6.
Loksautustehtävä
Vasemmalla ruotsinkieliset sanat, oikealla
suomenkieliset. Yhdistetään toisiinsa loksauttamalla.
Suomenkieliset sanat ovat sekoitetussa
järjestyksessä.
tittar katsoo
kommer - tulee
går - menee
pussar – antaa suukon
hjälper - auttaa
klär sig - pukeutuu
heter – on nimeltään
ringer - soittaa
är - on
öppnar – avaa
**Verbejä.
Kuuntele ja kirjoita verbi ruotsiksi oikean
kuvan alle.
ihmettelee _ _ _ _ _ _
katsoo _ _ _ _ _ _
tulee _ _ _ _ _ _
menee _ _ _
avaa _ _ _ _ _ _
antaa suukon _ _ _ _ _ _
pukeutuu _ _ _ _ _ _
laittaa ruokaa _ _ _ _ _ _ _ _
auttaa _ _ _ _ _ _ _
täyttää _ _ _ _ _ _ _
**Verbejä.
Valitse oikea verbi lauseeseen.
Kajsa _______________ från Äppelstad,
Olles mobilbil_________ röd.
Kajsa __________till Broby.
Skolan _________ Brobyinstitutet.
Kajsa ______________ glad.
Kajsa __________ när mobiltelefonen
___________.
Kajsa ___________ klassrumsdörren.
Dima__________ i skolan.
Lena _______ inte riktigt.
7.
Näytöllä ovat kuvat ja kuvien alla verbit suomeksi.
Oppilas kuulee verbin kerrallaan ruotsiksi ja kirjoittaa
sen oikean kuvan alle. Kirjaimille oikea määrä
paikkoja.
tittar – katsoo (Hej! 10 oppikirja s.13)
lagar mat – laittaa ruokaa (Hej! 10 oppikirja s.34)
öppnar – avaa (Hej! 10 oppikirja s.41, Dima , joka
avaa ovea)
fyller i – täyttää (Hej! 10 oppikirja s, 43,
ajatuskuplassa oleva kuva Kajsasta jossa hän täyttää
lomakkeita)
klär sig - pukeutuu (Hej! 10, harjoituskirja s. 38)
pussar – antaa suukon (Hej! 10, harjoituskirja s. 135)
kommer – tulee (Hej! 10, harjoituskirja s. 112,
koulusta tuleva tyttö)
går – menee (Hej! 10, harjoituskirja s. 96, elokuviin
menevä poika)
hjälper – auttaa (Hej! 7-8 oppikirja, s. 86, myös
puhekuplat)
undrar – ihmettelee (Hej! 7-8 oppikirja s- 84)
8. Näytöllä on lauseita, joista puuttuu verbi.
ANIMAATIO KIRJAN KUVAN PERUSTEELLA
Kaisa ja Lena ajavat mopolla ja Lenalla on kädessään
joku verbeistä. (Hej! 10, oppikirja s.51, tarakalla
istuva tyttö on Lena). Verbi siirretään oikeaan
lauseeseen. Verbit ovat satunnaisessa järjestyksessä
ja tulevat esiin aina uudelleen, ellei niitä onnistuta
sijoittamaan oikeaan lauseeseen.
Vain oikea verbi siirtyy oikeaan lauseeseen.
Verbit tässä oikeassa järjestyksessä:
kommer
är
flyttar
heter
känner sig
vaknar
ringer
öppnar
trivs
hör
Vain oikea yhdistäminen hyväksytään.
Kuinkahan tämä käytännössä toimii? Lauseita on
monta ja jos verbi on sijoitettavissa oikeaan
lauseeseen vain sen ajan, kun moottoripyörä on
näkyvissä vai ajattelenko tehtävän väärin?
Olisi mukava, jos animaatio onnistuisi ja jos oppilas
voisi säätää tehtävän nopeutta, jopa pysäyttää
mopon kokonaan tarvittaessa.
*Verbejä. S-passiivi.
Yhdistä oikeaan suomennokseen.
9.
Yhdistetään lauseet viivoilla oikein pareiksi.
Dörren öppnas.
Dörren öppnades.
Dörren har öppnats.
Dörren hade öppnats.
Oikeat parit:
Dörren öppnas.
Dörren öppnades.
Dörren har öppnats.
Dörren hade öppnats
Ovi avattiin.
Ovi oli avattu.
Ovi avataan.
Ovi on avattu.
***Verbejä. S-passiivi.
Muuta lauseet s-passiiviin.
Man pratar svenska. Svenska _ _ _ _ _ s.
Man gör Volvo-bilar i Sverige. Volvo-bilar
_ _ _ s i Sverige.
Man behöver svenska i Finland. Svenska
_ _ _ _ _ s i Finland.
Man skickar e-post. E-post _ _ _ _ _ _ s.
Man fyller i papper. Papper _ _ _ _ s i.
Man öppnar dörren. Dörren _ _ _ _ _s.
Ovi avataan.
Ovi avattiin
Ovi on avattu.
Ovi oli avattu.
10.
Näkyvissä oikea määrä viivoja, joille puuttuvat
kirjaimet kirjoitetaan. Myös s-pääte kaikissa
valmiina.
Oikeat vastaukset:
pratas
görs
behövs
skickas
fylls
öppnas
*Koulusanoja.
Katso ja kuuntele
en skola
en klass
klasskompisar
en lärare
en dörr
ett elevhem
en skolväska
en yrkesskola
ett betyg
ett klassrum
11. Näytöllä kuvia koulusanoista ja kuvan alla
ruotsinkielinen nimi.
en skola – koulu¸(s. 96 Hej 9 harjoituskirja)
en klass- luokka (Hej 10 oppikirja s.20; opettaja
ja oppilaat)
klasskompisar – luokkatovereita oppikirja (Hej!
10 s. 20, oppilaiden kuvat)
en lärare – opettaja (Hej! 10 oppikirja s. 20)
en dörr – ovi (Hej! oppikirja 10 s 41)
ett elevhem – oppilaskoti (Hej! 10 oppikirja s. 13)
en skolväska – koululaukku (Hej! 10 oppikirja s.
25)
en yrkesskola – ammattikoulu ( Hej! 10 oppikirja
s.13 ikkunan näkymä)
ett betyg – todistus (uusi kuva)
ett klassrum (Hej! 10 oppikirja. s.20 )
Oppilas kuulee sanat yksitellen ja samalla kuva ja
ruotsinkielinen nimi nousee esille.
**Koulusanoja.
Etsi oikeat parit
12.
Muistipelejä.
A. en skola – koulu
en klass- luokka
klasskompisar – luokkatovereita
en lärare – opettaja
ett elevhem – oppilaskoti
en skolväska – koululaukku
en skoldag – koulupäivä
A. en skola – koulu
en klass- luokka
klasskompisar – luokkatovereita
en lärare – opettaja
ett elevhem – oppilaskoti
en skolväska – koululaukku
en skoldag – koulupäivä
B. en yrkesskola – ammattikoulu
ett betyg – todistus
en vårtermin – kevätlukukausi
studiestöd – opintotuki
elevhandledning – oppilaanohjaus
en rast - välitunti
ett klassrum – luokkahuone
B. en yrkesskola – ammattikoulu
ett betyg – todistus
en vårtermin – kevätlukukausi
studiestöd – opintotuki
elevhandledning – oppilaanohjaus
en rast - välitunti
ett klassrum – luokkahuone
28 korttia eli 14 paria
Tehtävän voi jakaa kahteen osaan eli kaksi kertaa 7 x
2.
**Koulusanoja.
Valitse tarinaan kouluun tai oppilaskotiin
liittyvä sanat.
1. Kajsa vaknar i sitt____________ .
2. Den första _____________________ i
Brobyinstitutet väntar.
13. Lauseet ovat näkyvissä. Valikosta pitää valita
oikea sana. Tässä vaihtoehdot (tummennettu on
oikea)
1. rum, klassrum, betyg
2. klassföreståndaren, yrkesskolan, skoldagen
3. Kajsa ser sina nya __________________ .
3. studiestöd, elevhem, klasskompisar
4. Alla väntar på __________________,
4. klassrummet, läraren, klasskompisarna
5. Nils Björk är Kajsas
____________________________ .
5. skoldag, vårtermin, klassföreståndare
**Ostostilanne. Olet ostamassa uutta
puhelinta. Vastaa myyjälle.
14. Näytöllä on mielellään kuva ostostilanteesta.
Näytön alareunassa lauseet, jotka siirretään oikeaan
paikkaan keskustelussa. Vain oikeat vastaukset
hyväksytään.
Försäljare: Hur kan jag hjälpa?
Du:_______________________
Vilken modell vill du ha?
Du: ________________________
Du: _________________________ (kysy
hintaa)
Försäljare: Den kostar 2000 kronor.
Du: _______________________ (sano, että
otat puhelimen ja että maksat käteisellä)
Försäljaren: Här var så god.
Du: __________. __________!
Lue vuoropuhelu parisi kanssa.
Vad kostar den?
Jag behöver en ny mobiltelefon.
Jag tar den. Jag betalar kontant.
Tack. Hejdå!
Kanske den här.
Uusi kuva:
Kajsa on ostamassa kaupassa. Hänellä on kännykkä
kädessä. Hänen vieressään seisoo myyjä.
Molemmilla on puhekuplat.
Kajsan puhekuplassa lukee: Jag gillar den här
modellen.
Myyjän puhekuplassa lukee: Ja, den är fin.
Oikea ratkaisu:
Försäljare: Hur kan jag hjälpa?
Du: Jag behöver en ny mobiltelefon.
Vilken modell vill du ha?
Du: Kanske den här.
Du: Vad kostar den?
Försäljare: Den kostar 2000 kronor.
Du: Jag tar den. Jag betalar kontant.
Försäljaren: Här var så god.
Du: Tack. Hejdå!
**Vuoropuhelu.
Täydennä teksti suomennoksen avulla.
Lue vuoropuhelu lopuksi parisi kanssa.
Kajsa: Lena, vill du komma med mig
____ ______.
(kaupunkiin)
15.
Täydennettävät sanat ovat näkyvissä näytön
alaosassa. Oppilas kirjoittaa (ei siis raahaa eikä
klikkaa) oikeat sanat aukkokohtiin suomalaisen
vihjeen perusteella.
Oikea järjestys:
till stan
där
behöver
Lena: Ja, vad ska vi göra _______?
mobiltelefon
(siellä)
till centrum
Kajsa: Jag _________________ ett nytt batteri efter skolan
med min moped
till
(tarvitsen)
extra
min _____________.
tack
(kännykkään)
komma med
med sin mopedbil
Lena: Okej.
vet
Kajsa: Vi åker ______ _________ strax
Kajsa: Lena, vill du komma med mig till stan.
(keskustaan)
__________________ .
Lena: Ja, vad ska vi göra där?
(koulun jälkeen)
Jag kan skjutsa dig ______ ______ ________.
Kajsa: Jag behöver ett nytt batteri till
(mopollani)
Jag har en _____________ hjälm för dig.
(ylimääräinen)
Lena: ________.
(Kiitos.)
Kajsa: Olle vill säkert ________ _______.
(tulla mukaan)
Han kan skjutsa Dima _____ _____ _______
till Datox.
(mopoautollaan)
Olle ________allt om IT.
(tietää)
Puuttuvat sanat:
vet
extra
med sin mopedbil
komma med
till centrum
till stan
behöver
mobiltelefon
min mobiltelefon .
Lena: Okej.
Kajsa: Vi åker till centrum strax efter skolan.
Jag kan skjutsa dig med min moppe. Jag
har en extra hjälm för dig.
Lena: Tack.
Kajsa: Olle vill säkert komma med.
Han kan skjutsa Dima med sin mopedbil till Datox.
Olle vet allt om IT.
Kuvituksena Kajsan (s. 8) ja Leenan (9.) päät Hej 10
tekstikirjasta
där
efter skolan
tack
med sin moped
10. Skynda dig älskling
*Tunneilmaisuja.
Katso ja kuuntele.
ledsen
arg
osäker
glad
rädd
kär
*Tunneilmaisuja.
Yhdistä suomenkielinen sana oikeaan kuvaan.
ledsen - surullinen
arg - vihainen
osäker - epävarma
glad - iloinen
rädd - peloissaan
kär - rakastunut
*Tunneilmaisuja.
Miltä hän näyttää?
Siirrä sopiva sana laatikosta lauseeseen.
Hon ser________ut.
Hon ser________ut.
Hon ser________ut.
Hon ser________ut.
Hon ser________ut.
1. Kuvat ihmisestä, jolla on k.o. tunne ja
alapuolella sana
Uusia kuvia tunteista: (surullinen/ledsen,
arg/vihainen, osäker/epävarma, glad/iloinen,
rädd/peloissaan, kär/rakastunut)
Hej 10 harjoituskirjan s. 129 olevan Diman pää
kuvien pohjana.
ledsen
arg
osäker
glad
rädd
kär
2. Samat kuvat kuin edellä:
Uusia kuvia tunteista (surullinen/ledsen,
arg/vihainen, osäker/epävarma, glad/iloinen,
rädd/peloissaan, kär/rakastunut)
Suomenkielinen sana yhdistetään kuvaan, jonka
alla on ruotsinkielinen sana jo valmiina
siirtämällä sana kuvan alle.
3.
Samat kuvat kuin edellä.
Ruotsinkieliset sanat laatikossa
kuvien+lauseiden alapuolella. Oppilas raahaa
sopivan sanan laatikosta lauseeseen.
Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
ledsen, arg, osäker, glad, rädd, kär
**Sanastoa.
Täydennä ristikko tunnesanoilla.
4. ks. liite: DIGI_10_liite_ristikko
*Sanastoa.
Valitse oikea vaihtoehto.
5. Monivalinta
Alleviivattu on oikea vastaus.
älskling
fiksu
ilta
rakas
älskling
fiksu
ilta
rakas
på bio
elokuvissa
treffeillä
illalla
på bio
elokuvissa
treffeillä
illalla
på träff
elokuvissa
treffeillä
samalla
på träff
elokuvissa
treffeillä
samalla
glad
pitkä
iloinen
hellä
glad
pitkä
iloinen
hellä
öm, ömt, ömma
hellä
surullinen
vihainen
öm, ömt, ömma
hellä
surullinen
vihainen
arg, argt, arga
vihainen
rohkea
epävarma
arg, argt, arga
vihainen
rohkea
epävarma
ledsen, ledset. ledsna
iloinen
vihainen
surullinen
ledsen, ledset. ledsna
iloinen
vihainen
surullinen
bara
toinen
jos
vain
bara
toinen
vain
nyt
tillsammans
vierekkäin
vihdoinkin
yhdessä
framför
edessä
takana
vieressä
tillsammans
vierekkäin
vihdoinkin
yhdessä
framför
edessä
takana
vieressä
*Sanastoa.
Valitse oikea vaihtoehto.
6. Monivalinta
Alleviivattu on oikea vastaus.
skynda dig
rakasta
kiirehdi
kutsu
skynda dig
rakasta
kiirehdi
kutsu
bjuda, bjuder
kutsua
haluta
mennä
bjuda, bjuder
kutsua
haluta
mennä
tänk!
tule
ajattele!
juokse!
tänk!
tule
ajattele!
juokse!
älska, älskar
ajatella
suudella
rakastaa
älska, älskar
ajatella
suudella
rakastaa
passa ihop, passar ihop
sopia yhteen
ajatella
sanoa
passa ihop, passar ihop
sopia yhteen
ajatella
sanoa
kyssa, kysser
syödä
uskaltaa
suudella
kyssa, kysser
syödä
uskaltaa
suudella
sucka, suckar
alkaa
huokaista
avata
sucka, suckar
alkaa
huokaista
avata
börja, börjar
alkaa
uskaltaa
tulla joksikin
börja, börjar
alkaa
uskaltaa
tulla joksikin
säga, säger
juosta
ajatella
sanoa
säga, säger
juosta
ajatella
sanoa
klä på sig, klär på sig
sopia yhteen
pukea ylleen
aikoa
klä på sig, klär på sig
sopia yhteen
pukea ylleen
aikoa
**Sanastoa.
Valitse aikaa ilmaisevat sanat ja yhdistä
oikeaan suomennokseen
sen
på kvällen
klockan sju
nu
äntligen
varje dag
plötsligt
7.
Ruotsinkieliset sanat ilmestyvät
elokuvateatterin valkokankaalle (kuva Hej! 10 s.
54) sattumanvaraisessa järjestyksessä ja
lentävät ufojen joukossa.
Oppilas voi valita nopeuden.
Näytön alaosaan ilmestyy yksi suomenkielinen
sana kerrallaan ja oppilas klikkaa sitä vastaavaa
ruotsinkielistä sanaa.
Oikeat vastaukset:
sen = sitten
på kvällen = illalla
klockan sju = kello seitsemän
nu = nyt
äntligen = lopulta
varje dag = joka päivä
plötsligt = yhtäkkiä
**Sanastoa.
Opiskele helposti muistettavia sanoja.
Raahaa oikea suomennos ruotsinkielisen sanan
päälle.
en bål
en coctailsticka
golf
ett gram
handsfree
kaffe
kamma sig
mineralvatten
en kurs
slalom
läxa
en minut
en moped
på nätet
nu
musik
booli, cocktailtikku, golf, gramma, handsfree,
kahvi, kammata hiukset, kivennäisvesi, kurssi,
laskettelu, läksy, minuutti, mopo, musiikki,
netissä, nyt
8.
Ruotsinkieliset sanat ovat näytöllä 4 x 4 –
ruudukossa, kussakin ruudussa yksi
ruotsinkielinen sana.
Kaikki suomenkieliset sanat ovat näkyvissä
ruudukon alapuolella. Oppilas siirtää sanat yksi
kerrallaan oikean ruotsinkielisen sanan päälle.
Kun hän onnistuu, niin ruutu kääntyy ympäri
paljastaen osan suuremmasta kokonaisuudesta.
Kun kaikki kortit ovat kääntyneet, koko kuva
paljastuu.
Uusi kuva tarvitaan (piirretty tai valokuva),
mielellään rakkaus-aiheesta, esim. romanttisen
elokuvan still-kuva.
Oikeat parit:
en bål - booli
en coctailsticka - cocktailtikku
golf - golf
ett gram - gramma
handsfree - handsfree
kaffe - kahvi
kamma sig - kammata hiukset
mineralvatten - kivennäisvesi
en kurs - kurssi
slalom - laskettelu
läxa - läksy
en minut - minuutti
en moped - mopo
musik - musiikki
på nätet - netissä
nu - nyt
**Sanastoa.
Opiskele helposti muistettavia sanoja.
Raahaa oikea suomennos ruotsinkielisen sanan
päälle.
tycka om
persilja
en pojke
en burk
sallad
samma
socker
en säng
te
en stol
en flicka
en tomat
en apelsin
ett äpple
en läkare
socker
tykätä, persilja, poika, purkki, salaatti, sama,
sokeria, sänky, tee, tuoli, tyttö, tomaatti,
appelsiini, omena, lääkäri, sokeri
9.
Ruotsinkieliset sanat ovat näytöllä 4 x 4 –
ruudukossa, kussakin ruudussa yksi
ruotsinkielinen sana.
Kaikki suomenkieliset sanat ovat näkyvissä
ruudukon alapuolella. Oppilas siirtää sanat yksi
kerrallaan oikean ruotsinkielisen sanan päälle.
Kun hän onnistuu, niin ruutu kääntyy ympäri
paljastaen osan suuremmasta kokonaisuudesta.
Kun kaikki kortit ovat kääntyneet, koko kuva
paljastuu.
Uusi kuva tarvitaan (piirretty tai valokuva),
mielellään rakkaus-aiheesta, esim. romanttisen
elokuvan still-kuva.
Oikeat parit:
tycka om - tykätä
persilja - persilja
en pojke - poika
en burk - purkki
sallad - salaatti
samma - sama
socker - sokeria
en säng - sänky
te - tee
en stol - tuoli
en flicka - tyttö
en tomat - tomaatti
en apelsin - appelsiini
ett äpple - omena
läkare - lääkäri
socker - sokeri
**Verbejä.
Käskymuoto eli imperatiivi.
Yhdistä oikeat parit.
Kom med!
Var inte rädd!
Hjälp mig!
Sov gott!
Fyll i pappren!
Ta frivilliga kurser!
Köp chips och läsk!
Glöm inte pengarna!
Älä pelkää!
Auta minua!
Tule mukaan!
Osta sipsejä ja limsaa!
Nuku hyvin!
Täytä paperit!
Älä unohda rahoja!
Ota vapaaehtoisia kursseja!
** Verbejä.
Imperatiivi.
Kirjoita ruotsiksi.
P_ _ _ _ s_ _ _ _ _ _! Puhu ruotsia!
V_ _ _ _ p_ m_ _! Odota minua!
G_ _ _ i_ _ _! Älä unohda!
V_ _ s_ g_ _! Ole hyvä!
G_ h _ _! Mene kotiin!
S _ _ g_ _ _ _! Nuku hyvin!
T_ _ _ _ p_ m_ _! Katso minua!
K _ _ i_ _ _! Älä tule!
S_ _ _ _ _ d_ _! Kiiruhda!
10. Yhdistä oikeat parit viivoilla.
Oikeat vastaukset:
Kom med! = Tule mukaan!
Var inte rädd! = Älä pelkää!
Hjälp mig! = Auta minua!
Sov gott! = Nuku hyvin!
Fyll i pappren! = Täytä paperit!
Ta frivilliga kurser! = Ota vapaavalintaisia
kursseja!
Köp chips och läsk! = Osta sipsejä ja limsaa!
Glöm inte pengarna! = Älä unohda rahoja!
Vain oikeat parit mahdollista yhdistää.
11.
Oikeat vastaukset:
Puhu ruotsia! Prata svenska!
Odota minua! Vänta på mig!
Älä unohda! Glöm inte!
Ole hyvä! Var så god!
Mene kotiin! Gå hem!
Nuku hyvin! Sov gott!
Katso minua! Titta på mig!
Älä tule! Kom inte!
Kiiruhda! Skynda dig!
*Pronomineja.
Persoonapronominien objektimuodot. Yhdistä
oikeat parit.
jag
du
han
hon
vi
ni
de
oss
dem
mig
honom
dig
henne
er
12. Loksautustehtävä
Oikeat vastaukset:
jag – mig
du – dig
han – honom
hon - henne
vi - oss
ni - er
de - dem
** Pronomineja.
13. Kirjoitustehtävä
Kirjoita viivalle oikea pronominin objektimuoto
Oikeat vastaukset:
Älskar du ___________ (jag)?
Älskar du mig?
Jag älskar _________ (du)!
Jag älskar dig!
Kajsa älskar ____________ (Dima).
Kajsa älskar honom.
Dima älskar ___________ (Kajsa).
Dima älskar henne.
Vem älskar _________ (vi)?
Vem älskar oss?
Vi älskar __________ (ni).
Vi älskar er
Jag har två katter. Jag älskar ____(de)
Jag har två katter. Jag älskar dem.
mig, dig, henne, honom, oss, er, dem
Pitäisikö lauseet, joihin pronomini lisätään,
laittaa mielivaltaiseen järjestykseen? Nyt ovat
juuri siinä järjestyksessä, jossa ne yleensä
esitetään!
Tässä tehtävässä proniminit saavatkin olla
järjestyksessä, koska seuraavassa oppilas joutuu
valitsemaan.
*** Pronomineja.
Persoonapronominien objektimuodot.
Valitse oikea pronomini valikosta.
14.
Kunkin lauseen alasvetovalikossa seuraavat
pronomini (oikea vastaus alleviivattu)
Alla lyssnar på ____ . (Nils)
Dima tänker på ____ . (Kajsa)
Lena ser _____ . (Kajsa och Dima)
Datorn hjälper ______ . (Lena)
Kajsa älskar _____ . (Dima)
Skicka e-post till ___ . (vi)
Jag har en extra hjälm för ____ . (du)
Man kan få ____ på banken. (startpengar och
lån)
mig, dig, honom
mig, oss, henne
dig, dem, honom
henne, mig, er
oss, honom, henne
dem, dig, oss
er, dig, mig
dem, oss, er
DIGI 10 Skynda dig älskling, Sanaristikko
1.
O SÄK E R
2.
GLAD
3.
PU S S AR
4.
SUCKAR
5.
ÄL S K A R
6.
F IFFIG
7.L E D S E N
8.
ARG
VIHJEET:
1.EPÄVARMA
2.ILOINEN
3.ANTAA SUUKON, PUSSAA
4.HUOKAA
5.RAKASTAA
6.FIKSU
7.SURULLINEN
8.VIHAINEN