22.10.2015
1
Lausunto Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 22.10.2015:
HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2016
Eduskunnan sivistysvaliokunta on pyytänyt Aseman Lapset ry:ltä lausuntoa vuoden 2016
talousarvioesityksestä kohdistuen erityisesti etsivään nuorisotyöhön ja nuorisotakuuseen. Aseman
Lapset ry kiittää sivistysvaliokuntaa lämpimästi tästä mahdollisuudesta.
Elämänkatkoksista eteenpäin
Etsivän nuorisotyön vahvistaminen ja nuorisotakuu ovat olleet viime vuosien tärkeitä signaaleja nuorten
asioihin panostamisesta. Näillä on pystytty haastamaan myös nykyiset hyvinvointirakenteet, jotka eivät
ole pystyneet kaikilta osin vastaamaan ja reagoimaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin.
Merkittävä osa nuorista löytää aikuistumisvaiheessa luontevasti oman paikkansa yhteiskunnan
perinteisistä instituutioista, kuten koulutuksesta tai työelämästä. Nyky-yhteiskunnassa aikuistuvien
polut eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisesti suoraviivaisia, ja joidenkin nuorten kohdalla niihin sisältyy
enemmän esteitä, kynnyksiä ja katkoksia.
Yhteiskunnallisesta polarisoitumiskehityksestä on viime vuosien aikana huolestuttu merkittävästi. On
tärkeää tiedostaa, että etsivään nuorisotyöhön ja nuorisotakuuseen kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat
nimenomaisesti siihen nuorten ryhmään, jolle erilaiset riskitekijät usein muutenkin kasautuvat.
Etsivän nuorisotyön vahvistaminen ja vuoden 2013 alusta voimaan tullut nuorisotakuu ovat niitä viime
vuosien tärkeitä tekoja, joilla suomalainen yhteiskunta on osoittanut tunnistavansa yhteiskunnallisia
haasteita ja näyttänyt tahtoa toimia nuorten asioiden eteen. Nuorisotakuu ja etsivä nuorisotyö ovat niitä
palveluita, joilla silloitetaan tuloksekkaasti yhteiskuntaan kiinnittymisen kuiluja ja katkoksia.
On ollut hienoa havaita, että suunta nuorten palveluiden kehittämisessä on ohjannut eri tahoja nuoren
rinnalla kulkemiseen ja hänen normaaleissa arkisissa toimintaympäristöissään toimimiseen
virastolähtöisen ja usein pistemäisen asioiden manageroinnin sijaan. Aseman Lapset ry kantaa huolta
siitä, että nuorten palveluihin suunnatut leikkaukset ohjaavat tätä kehitystä väärään suuntaan.
Suojaavia tekijöitä riskitekijöiden vastapainoksi
Jo yläkoulussa pitäisi pystyä reagoimaan niihin nuoriin, jotka ovat vaarassa jäädä tai jättäytyä ilman
päättötodistusta. Osalla näistä nuorista on ehtinyt muodostua koulukielteisyys, jota myöhemmin mm.
etsivällä nuorisotyöllä ja nuorisotakuun tarjoamilla toimintakeinoilla on onnistuttu purkamaan. On
huomattava, että koulutusmäärärahojen leikkaukset entisestään heikentävät peruskoulun
mahdollisuuksia kaventaa polarisaatiota näiden nuorten osalta.
Perinteiset suojaavat tekijät, kuten perheyhteisöt ja selkeät elämänpolut, ovat muuttaneet muotoaan
tai sirpaloituneet. Nuorisotakuu on pystynyt luomaan uusia suojaavia tekijöitä riskitekijöiden
vastapainoksi ottamalla kopin nuorista jo aikaisessa vaiheessa. Etsivä nuorisotyö puolestaan vastaa
erityisen ryhmän tarpeisiin tavoittamalla ja eteenpäin kannustamalla niitäkin nuoria, joilla peruskoulun
jälkeiset opinnot ovat jääneet kesken tai niitä ei ole aloitettukaan. Kokonaistaloudellisestikin nähtynä
investointi näihin nuoriin tuottaa hyötyä, ääriesimerkkinä mm. siksi, että pelkän peruskoulun varaan
jääminen kymmenkertaistaa riski-indikaattorin nuoren ajautumisesta rikolliselle polulle.
22.10.2015
2
Realiteetti on, että kaikilla nuorilla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.
Työpajatoiminta on työmuoto, joka on myös monelle koulukielteiselle nuorelle helposti lähestyttävä
vaihtoehto etsittäessä omaa polkua. Sekä työpajoilla että etsivässä nuorisotyössä luottamuksellisia
suhteita nuoriin on onnistuttu luomaan merkittävissä määrin. Opiskeluvalmiuksien ja työelämätaitojen
vahvistaminen sekä oman väylän löytämisessä tukeminen ovat näiden työmuotojen vahvuuksia.
Yhteiskunnallisissa instituutioissa ja sektoroituneissa rakenteissa luoviminen on elämänkannuksia jo
hankkineille aikuisillekin hankalaa. On tärkeää pitää huolta siitä, että viimeisten vuosien aikana
kehitettyjä menestyksekkäitä menetelmiä ja rakenteita ei pureta ja pirstaloiteta entuudestaan.
Etsivässä nuorisotyössä toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin nyt vietävää nuoren kokonaisvaltaista
kohtaamista. On äärimmäisen tärkeää myös, että nuori tunnistetaan vahvuuksiensa ja voimavarojensa
kautta, eikä esimerkiksi oire- tai ongelmalähtöisesti. Nuoren sosiaalinen vahvistaminen ja myönteinen
tunnistaminen tapahtuu parhaiten nuorille tarvelähtöisesti rakennetuissa toimintamuodoissa.
Riskinä nuoren ja hyvien käytäntöjen hukkaaminen uudistuviin rakenteisiin
Etsivää nuorisotyötä on vasta opittu kunnissa käyttämään ja lähes kaikki kunnat kattava palveluverkko
saatu luotua. Olisi erittäin lyhytnäköistä nykyisessä tilanteessa tehdä päätöksiä, jotka tosiasiallisesti
vaikuttavat siten, että vasta toimimaan saadut rakenteet jälleen purkautuvat. ESR-rahoituksella
käynnistetty ja ansiokkaasti kehitetty nuorten Ohjaamotoiminta ei vielä korvaa etsivää nuorisotyötä
yksittäisen nuoren asioiden ajajana, mutta on äärimmäisen hyvä esimerkki sektorirajat ylittävän
yhteistyön merkityksellisyydestä.
Etsivä nuorisotyö pystyy joustavasti ottamaan käyttöön muualla kehitettyjä ja hyviä toimintakäytäntöjä.
On huomattu, että perinteisellä viranomaistoiminnalla tai peruspalveluissa on vaikea uudistaa
toimintamenetelmiä tai saada ne sovittumaan nuorten erilaisiin tarpeisiin. Monissa yhteyksissä
esimerkiksi palveluketjun jatkuminen saattaa edellyttää keinotekoista edelleenohjausta, jolloin jo luotu
hyvä kontakti katkeaa.
Tiivistahtisessa työssä ja alati muutoksessa olevassa toimintakentässä toimiminen vaatii myös
ammattilaisilta ja viranomaisilta jatkuvaa tutkivaa oppimista ettei palvelukatkoksia synny puutteellisen
tai virheellisen tiedon tai ohjauksen vuoksi. Nuoren asiakkaan näkökulmasta etsivä nuorisotyö kokoaa ja
nivoo yhteen paikallisessa kontekstissa olevat sekä julkisen että kolmannen sektorin palvelut ja tahot.
Etsivä nuorisotyö on äärimmäisen tärkeä toimintakentän tuntija koskien nuorten työllistymis-, opiskelu-,
harrastus- ja asumismahdollisuuksia. Tämän tietovarannon kokoaminen on ollut pitkäjänteisen työn
tekemisen tulosta ja sen menettäminen etsivän nuorisotyön toimintaedellytyksiä kaventamalla olisi
olemassa olevien resurssien suoranaista roskiin heittämistä sekä paikallisesta että valtakunnallisesta
näkökulmasta.
Kunnallinen
perusnuorisotyö
kantaa
ansiokkaasti
tehtäväänsä
nuorten
vapaaajanviettomahdollisuuksien ja osallisuus- sekä vaikuttamiskasvatuksen tuottajana. On kuitenkin
tunnistettava, että kunnallisella nuorisotyöllä ja etsivällä nuorisotyöllä tavoitettavat nuoret eivät
läheskään aina ole samoja.
Lopuksi
Rakenteelliset katveet ja kynnykset osuvat erittäin vahvasti erityisesti itsenäistyviin ja aikuistuviin
nuoriin. Jo hyvilläkin opiskelu- ja työelämävalmiuksilla varustetuilla nuorilla voi olla hankaluuksia päästä
koulutuksen tai työelämän kentälle. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa käytössä oleva todistuskarsinta
22.10.2015
3
aiheuttaa mm. sen, että moni kyvykäs nuori ei pääse edes pääsykokeisiin asti osoittamaan sopivuuttaan
hakemallensa alalle. Nuorten työllistämistoiminnan ja palkkatuen ei tule olla sidottu vuoden aikana
loppuviin määrärahoihin.
Nuoria koskevassa päätöksenteossa olisi tärkeä huomioida, että nuoren mahdollisuuksia ja uskallusta
tehdä elämässä tarvittavia valintoja ei kavenneta rakenteellisilla päätöksillä. Nuorella on oltava oikeus
hakeutua esimerkiksi koulutukseen pelkäämättä sitä, että koulutuspaikan vastaanottaminen heikentää
hänen myöhempiä mahdollisuuksiaan todeta jonkin muun alan olevan hänelle sopivampi.
Julkisten sähköisten palveluiden kehittäminen on tärkeä tavoite, mutta tässäkin työssä huomion on
syytä kiinnittyä entistä parempiin mahdollisuuksiin ihmisten yhdistämiseksi ja palveluketjujen
sujuvoittamiseksi. On myös muistettava, että esimerkiksi henkilökohtaista tunnistautumista vaativat
sähköiset palvelut eivät ole tällä hetkellä jokaisen Suomessa asuvan saavutettavissa. Pankit esimerkiksi
voivat yhä rajata verkkopankkitunnusten myöntämistä oman harkintansa perusteella esimerkiksi
maksuhäiriömerkintään perustuen.
On tärkeää huomata, että talousarvioesityksen seurauksena tapahtuvat muutokset kohdistuvat
samoihin nuoriin, joihin esimerkiksi ammatti- ja ammattikorkeakoulujen alueellisten verkostojen
supistaminen sekä tiedekorkeakoulujen haku-uudistus osuvat. Aseman Lapset ry:n huolena on, että
rakenteellisilla uudistuksilla luodaan nyt yksi aikuistuvien ja itsenäistyvien nuorten sukupolvi, joiden
kohdalle yhteiskunnallinen päätöksenteko näyttää kasaavan ennakoimattomuutta ja tulevaisuuden
rakentamisen esteitä.
Niitä nuoria, joilla on jo jotain katkoksia oman polun löytämisessä tulee tukea ja kannustaa löytämään
oma kyvykkyytensä ja omat vahvuutensa yhteiskuntaan osallistumiseksi. Monenlaisia pettymyksiä jo
kokeneille nuorille tämä ei ole useinkaan helppoa. Myös luottamus yhteiskunnan aikuisiin ja
instituutioihin voi olla koeteltu ja hauras. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja luottamuksen luominen
vaatii aikaa, ja usein myös ammattitaitoisten aikuisten tukea. Aseman Lapset ry:n eri toimintamuodoissa
huomataan joka päivä, kuinka ensiarvoisen tärkeää on se, että nuorella on oikeus turvalliseen ja
luotettavaan aikuiseen, jonka kanssa rauhassa tutkia omaa elämäntilannetta ja tulevaisuuden suuntia.