TERVETULOA KOULUUN Opas koulutulokkaiden

TERVETULOA KOULUUN
Opas koulutulokkaiden vanhemmille
Lukuvuosi 2015 –2016
SISÄLLYSLUETTELO
Opetusjohtajan terveiset
Tervetuloa kouluun
Koulutulokkaiden kouluun ilmoittautuminen
Oppilaaksiotto
Ruotsinkielisen opetuksen oippilaaksiotto
Tärkeät päivämäärät
Keskuskoulun 1. vuosiluokan musiikkiluokka
Koulunkäynnin aloituksen lykkääminen tai aikaistaminen
Koulun aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin
Koulun aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin
Koululaisten iltapäivätoiminta
Peruskoulujen työ- ja loma-ajat 2015-2016
Ennen koulun alkua
Opetussuunnitelma
Tuntijako
Kieliohjelma
Oppilaiden osallisuus
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus perusopetuksessa
Oppilaan arviointi
Kodin ja koulun yhteistyö
Oppilaasta pidetään huolta
Poissaolo koulusta
Kouluruokailu
Koulukuljetus
Tapaturmavakuutus
Valmistava opetus
Suomi toisena kielenä opetus
Oman äidinkielen opetus
Koulusanasto
Alakoulut Keravalla
Koulujen esittelyt ja yhteystiedot
Kasvatus- ja opetustoimen yhteystiedot
2
3
4
5
6
7
9
10
12
12
12
13
14
14
15
15
16
16
17
18
19
20
25
26
26
26
27
27
28
28
34
35
40
OPETUSJOHTAJAN TERVEISET
Ensi syksynä perheessänne alkaa tärkeä ajanjakso, kun lapsenne aloittaa koulunkäynnin. Koulun aloittaminen on iloinen ja samalla jännittävä asia.
Lapsen koulupolusta pyritään tekemään mahdollisimman yhtenäinen jatkumo esiopetuksesta
yhdeksännen luokan loppuun saakka. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöllä on pitkät perinteet
Keravalla. Esiopetusvuoden aikana kaikki oppilaat ovat jollain tavoin tutustuneet kouluelämään erilaisten yhteistyömuotojen kautta. Tämä madaltaa kynnystä koulunkäynnin aloittamiseen. Koulu, johon lapsenne tutustuu ei kuitenkaan ole välttämättä se koulu, jossa lapsenne
aloittaa koulutiensä. Tärkeää on päästä esiopetusvuoden aikana koulurakennuksesta riippumatta.
Koulun aloitus tuo tullessaan sekä lapsen että koko perheen elämään uusia sisältöjä. Lapselle
avautuu uusi maailma, jossa hänellä on uusi rooli ja johon kuuluu uusia sääntöjä ja tapoja.
Lapsi on lähtökohtaisesti innokas oppija. Koulutulokas on kuitenkin vielä lapsi ja tarvitsee vanhempiaan kasvaakseen ja kehittyäkseen. Myönteisten oppimiskokemusten kautta lapsen itsetunto vahvistuu.
Onnistuneen koulutyön perusta on vanhempien ja koulun välisessä kasvatuskumppanuudessa.
Onkin tärkeää, että koulutien alusta saakka koulun ja huoltajien välille muodostuu luottamuksellinen suhde. Molemminpuolinen avoimuus ja asioihin tarttuminen heti huolen ilmaantuessa
luovat turvallisuutta lapsen koulupolulle. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien
asiantuntemus lapsestaan ja opettajan ammatillinen osaaminen. Osallistuminen vanhempainiltoihin, yhteistyöpäiviin ja koulun eri tapahtumiin ovat esimerkkejä yhteistyömuodoista. Sähköisenä reissuvihkona toimii Wilma -järjestelmä, jonka avulla vanhemmat voivat myös olla
yhteydessä opettajiin ja seurata lapsen koulunkäyntiä.
Kannustamme vanhempia perustamaan luokkatoimikuntia ja osallistumaan aktiivisesti koulunsa vanhempainyhdistyksen toimintaan. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan kouluun.
Tästä oppaasta saatte perheeseenne tietoa siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan sekä tietoa 1. luokalle siirtymisen tärkeistä päivämääristä. Käytännön asioista saatte tämän oppaan
lisäksi tietoa myös koulutulokasinfossa sekä suoraan oman alueenne kouluista ja koulujen kotisivuilta. Kaikissa koulunaloitusta koskevissa kysymyksissä auttavat rehtori, opettajat, kouluterveydenhoitaja sekä koulujen muu henkilökunta
Ystävällisin terveisin,
Pia Aaltonen
Opetusjohtaja
3
TERVETULOA KOULUUN
Oppivelvollisuus alkaa
Oppivelvollisuuden suorittaminen aloitetaan pääsääntöisesti sinä vuonna, kun
lapsi täyttää seitsemän vuotta. Poikkeustapauksissa lapselle voidaan myöntää lupa
aloittaa koulunkäynti vuotta aikaisemmin
tai myöhemmin.
Kahta ensimmäistä kouluvuotta kutsutaan
alkuopetukseksi, joka on jatkumo esiopetukselle. Keravalla opiskellaan pääsääntöisesti luokissa, joissa on yhtä luokkaastetta, mutta opiskelu voi tapahtua myös
ikäsekoitteisissa ryhmissä, joissa on sekä
ensimmäisen että toisen vuoden oppilaita.
Oppilaaksi kasvaminen
Ensimmäisinä kouluvuosina luodaan pohja
myöhemmälle koulutielle ja keskitytään perustietojen ja -taitojen hankintaan. Lapsen
kehitystä ja oppimista tuetaan niin, että hänelle muodostuu myönteinen käsitys itsestään oppijana. Työskentelyssä painottuvat
sosiaalisten taitojen kehittäminen ja kasvaminen ryhmän jäseneksi.
Opetussuunnitelma ohjaa opetusta
Koulussa työskennellään koulun opetussuunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opetettavien aineiden tuntimäärät, sisällöt ja tavoitteet opetushallituksen hyväksymän peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.
Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja työskentelytavat, jotka pohjautuvat koulun toimintakulttuuriin. Koulu- ja luokkatilat sekä
luokan oppilasmäärä vaikuttavat opetuksen
suunnitteluun ja toteutukseen.
Turvallisuus
Lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaaminen koulussa on ensiarvoisen
tärkeää. Keravan koulut ovat mukana koulukiusaamista vähentävässä Kiva koulu ohjelmassa. Lisäksi jokaisella koululla on
oma toimintamalli, kuinka kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan. Kummioppilastoiminta, hyvä välituntivalvonta, turvallinen koulumatka, sosiaaliseen vuorovaikutukseen panostaminen sekä aikuisen tavoitettavuus lisäävät lapsen turvallisuuden
tunnetta.
Opettajat
Luokasta vastaa aina oma luokanopettaja
kun taas esiopetuksessa ryhmässä on ollut
useampi aikuinen jakamassa lasten huomiota. Luokkaa voivat opettaa myös koulun
muut opettajat tai erityisopettaja. Joissain
luokissa voi työskennellä myös koulunkäyntiavustaja.
4
Koulutulokkaiden huoltajille
tarkoitettu vanhempainilta
järjestetään tiistaina
13.1.2015 klo 18.00 Keravan
Keuda - talon
Kerava - salissa, osoitteessa Keskikatu 3 a.
Koulutulokkaat ovat tervetulleita mukaan.
Kodin ja koulun yhteistyö
Yhteistyö kotien kanssa on onnistuneen
koulutyön peruslähtökohta. Se edellyttää
molemminpuolista sitoutumista asiaan.
Vanhempien välinen verkottuminen ja yhteistyö koulun kanssa rikastuttavat parhaimmillaan koko luokkayhteisön toimintaa.
KOULUTULOKKAIDEN KOULUUN ILMOITTAUTUMINEN 14.1.-20.1.2015
Sähköinen ilmoittautuminen
Koulutulokkaiden sähköinen kouluun ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 14.1.2015. Tämän oppaan mukana on lähetetty tiedote kouluun ilmoittautumisesta sekä huoltajatunnukset ja kirjautumisohjeet Wilma-järjestelmään, jonka kautta sähköinen ilmoittautuminen tapahtuu. Huoltajatunnukset toimivat vasta 14.1.2015 lähtien. Järjestelmään kirjautuminen ei
onnistu ennen tätä päivämäärää. Ilmoittautuminen päättyy 20.1.2015.
Ilmoittautuminen lomakkeella
Jos huoltaja ei halua ilmoittaa lastaan kouluun sähköisesti Wilman kautta, hän voi toimittaa
ilmoittautumislomakkeen Sampolan palvelukeskuksen Yhteispalvelupisteeseen, osoitteeseen
Kultasepänkatu 7, 20.1.2015 mennessä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan myös esiopetuspaikoissa. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa Keravan internet-sivulta www.kerava.fi,
ajankohtaista, uutiset, kasvatus ja opetus. Lomakkeita saa myös kouluista, esiopetuspaikoista sekä Sampolan palvelukseskuksen Yhteispalvelupisteestä.
Tieto koulupaikasta
Päätös koulupaikasta postitetaan tuleville ensimmäisen vuosiluokan oppilaille siten, että
postituspäivä on 20.4.2015. Päätös on perillä viimeistään viikon 18 aikana. Samassa yhteydessä toimitetaan kutsu koulun tutustumispäivään, joka on kaikissa kouluissa 20.5.2015.
5
OPPILAAKSIOTTO
Ensisijainen oppilaaksiotto
Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulupaikan, joka on lähikoulu tai muu
soveltuva paikka. Oppilaaksi ottamisen perusteiden mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu.
Keravan kaupungin alakoulut muodostavat yhden oppilaaksiottoalueen. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee johtosäännössä määrätty toimivaltainen viranhaltija. Koulutulokkaiden
lähikoulun osoittamisen valmistelevat rehtorit yhdessä opetusjohtajan kanssa. Samalla
määritellään koulutulokkaiden oppilaspaikkojen sijoittuminen kaupungissa.
Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit
Keravan kaupungin perusopetuksessa noudatetaan tärkeysjärjestyksessä seuraavia
oppilaaksi ottamisen perusteita (Kasvatus- ja opetuslautakunta 19.11.2014/118 §), joiden
mukaan toimivaltainen viranhaltija osoittaa oppilaalle lähikoulun. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit oppilaaksiottamiseen ovat seuraavat:
1. Lausuntoon perustuvat erityisen painavat terveydelliset tai oppilashuollolliset syyt
Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella hänelle osoitetaan lähikoulu yksilöllisen arvioinnin perusteella. Huoltajan tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä opetusjohtajalle lääkärin lausunto, jos hakemuksen perusteena on
terveydentilaan liittyvä syy, tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy olla sellainen, joka suoraan vaikuttaa siihen, minkälaisessa koulussa
oppilas pystyy opiskelemaan.
2. Oppilaan koulumatkan pituus
Oppilaalle osoitetaan lähikoulu oppilaan ikä ja kehitystaso sekä koulumatkan pituus ja turvallisuus huomioiden. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Koulumatkan pituus mitataan ReittiGis -ohjelmalla.
3. Sisaruusperuste
Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla.
6
RUOTSINKIELISEN OPETUKSEN
OPPILAAKSIOTTO
Keskuskoulun musiikkiluokan oppilaaksiotto
Ruotsinkielisen vuosiluokkien 1.-6. opetus
järjestetään Keravalla Svenskbacka skolassa. Ruotsinkieliseen perusopetukseen otetaan oppilaat seuraavin kriteerein:
Oppilaaksiotto ensimmäisen vuosiluokan
musiikkiluokalle tapahtuu soveltuvuuskokeen kautta. Soveltuvuuskokeen perusteella ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle
otetaan 26 minimipistemäärän saavuttanutta oppilasta.
1. Keravalaisuus
2. Ruotsinkielisyys - Oppilaan äidinkieli, kotikieli tai ylläpitokieli on ruotsinkieli
Lisätietoa Keskuskoulun musiikkiluokasta
löydät tämän oppaan sivuilta
3. Osallistuminen ruotsinkieliseen esikoulutoimintaan tai ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen - Oppilas voidaan ottaa ruotsinkieliseen perusopetukseen, jos hän on osallistunut ruotsinkieliseen esikoulutoimintaan tai
ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen, vaikka
hänen äidinkielensä, kotikielensä eikä ylläpitokielensä ei olisikaan ruotsinkieli.
Erityisopetuksen ja valmistavan opetuksen
oppilaaksiotto
Erityisopetukseen ja valmistavaan opetukseen osoitetaan Keravalla asuvalle oppilaalle
ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta
koulusta.
7
Toissijainen oppilaaksiotto
Huoltaja voi halutessaan hakea lapselle oppilaspaikkaa muusta, kuin tälle osoitetusta lähikoulusta. Tätä ns. toissijaijsta oppilaspaikkaa haetaan toimittamalla hakemus halutun toissijaisen koulun rehtorille, joka tekee päätöksen toissijaisesta oppilaaksi ottamisesta, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen.
Toissijaisen oppilaaksioton hakuohjeet ja hakulomake lähetetään huoltajille ensisijaisen oppilaaksioton
päätöksen
mukana.
Koulutulokkaiden
toissijainen
hakuaika
on
27.4.– 11.5.2015. Toissijaiset päätökset postitetaan 13.5.2015.
Toissijaista oppilaaksi ottamista ei tehdä jos perusopetusryhmän koko on:
vuosiluokilla 1 – 2
vuosiluokilla 3 – 6
vuosiluokilla 7 - 9
24 oppilasta tai enemmän
28 oppilasta tai enemmän
23 oppilasta tai enemmän
Yhdysluokilla noudatetaan samoja perusopetusryhmän enimmäiskokoja.
Toissijainen koulu ei ole lain määrittämä lähikoulu, eli mahdollisista matkojen järjestämisistä ja matkakustannuksista vastaavat huoltajat. Poikkeuksena ovat ne oppilaat, joille myös
lähikouluun syntyisi oikeus perusopetuslain mukaisiin koulumatkoihin kulloinkin voimassa
olevien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti.
Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit
Toissijaisen haun kautta koulut voivat ottaa mahdollisesti vapaaksi jääneille oppilaspaikoille
oppilaita seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien periaatteiden mukaisesti:
1. Oppilas asuu Keravalla
2. Sisaruusperuste
Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla.
3. Oppilaan koulumatkan pituus
Matka mitataan ReittiGis -ohjelmalla.
4. Arvonta
Mikäli samat hakukriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla.
8
Ruotsinkielisen opetuksen toissijaiset kriteerit (luokat 1–6)
Rehtori voi ottaa yleisopetuksen oppilaan kouluun, mikäli ensisijaisten kriteerien täytyttyä
koulussa on tilaa:
- luokkakoko ei ylitä 26 oppilasta vuosiluokilla 1–2
- luokkakoko ei ylitä 30 oppilasta vuosiluokilla 3–6
Toisssijaisessa oppilaaksiotossa huomioidaan myös oppilaan kielitaito, joka voidaan tarvittaessa arvioida. Arvioinnin tarkoituksen on arvioida oppilaan kohtuulliset mahdollisuudet
opiskella ruotsinkielellä.
TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT
Vanhempainilta koulutulokkaiden
huoltajille 13.1.2015 klo 18.00 Keravan Keuda - talon
Kerava - salissa,
osoitteessa Keskikatu 3 a.
Alakouluun ilmoittautuminen Wilman kautta 14.1.-20.1.2015
Musiikkiluokan soveltuvuustestit
pidetään viikoilla 6 ja 7
Musiikkiluokan ja Svenskbacka
skolan oppilaaksiottopäätökset
postitetaan viikolla 9.
Muut oppilaaksiottopäätökset postitetaan 20.4.2015.
Toissijainen haku 27.4.—11.5.
2015.
Toissijaiset päätökset postitetaan
13.5.2015.
Koulutulokkaiden tutustumispäivä
on keskiviikkona 20.5.2015.
9
KESKUSKOULUN 1. VUOSILUOKAN MUSIIKKILUOKKA
Painotettu musiikinopetus alkaa Keskuskoululla 1. vuosiluokalta lähtien. Syksyllä 2015 koulunsa aloittavat, vuonna 2008 syntyneet lapset voivat kouluun ilmoittautumisen yhteydessä
ilmoittaa halukkuutensa pyrkiä musiikkiluokalle ja ilmoittautua soveltuvuustesteihin.
Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan opetustyössä etusijalla on perustietojen ja -taitojen oppiminen. Näin on myös musiikkiluokalla. Musiikki on muuta oppimista tukevaa ja integroituna painotetusti esillä myös muissa oppiaineissa. Oppilaille tarjoutuu myös ensimmäisestä
luokasta lähtien esiintymismahdollisuuksia mm. musiikkiluokkien yhteiskonserteissa.
Musiikkiluokkien tuntijako
Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman
tuntijaon mukaan koulut voivat omassa opetussuunnitelmassaan päättää 1.-2.-luokilla
yhden vuosiviikkotunnin ja 3.-6. -vuosiluokan
kohdalla kahden vuosiviikkotunnin käytöstä
koulukohtaisesti. Musiikkiluokilla kaikki valinnaiset tunnit käytetään musiikin opetukseen.
Lisäksi Keskuskoulun 1.-4. musiikkiluokilla
musiikin opetukseen käytetään lautakunnan
päätöksen mukaisesti yksi (1) vuosiviikkotunti
enemmän kuin Keravan perusopetusta antavien koulujen vastaavilla vuosiluokilla. Vuosiviikkotunteja 1.-2.-luokilla on 21h, josta 3h/
viikko musiikkia. Vuosiluokilla 3.-4. on oppitunteja 24h/viikko, josta 4h/viikko musiikin
opetusta.
10
Musiikkiluokalle pyrkiminen
Keravan Keuda-talon Kerava-Salissa järjestetään tiistaina 13.1.2015 klo 18.00 tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan opiskelusta musiikkiluokilla sekä musiikkiluokkien toiminnasta yleensä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä huoltajat että lapset.
Oppilaaksiotto ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle tapahtuu soveltuvuuskokeen kautta (rytmikoe ym.). Soveltuvuuskoe järjestetään Keskuskoululla viikoilla 6 ja 7 ja siihen ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen (14.1.-20.1.2015) yhteydessä.
Soveltuvuuskoe
Soveltuvuuskoe alkaa yhteisellä ryhmäosiolla,
jossa harjoitellaan testintapaisia tehtäviä ja
lauletaan testilaulu. Varsinainen soveltuvuuskoe käsittää yksilötestin, joka sisältää yksinkertaiset rytmi- ja melodiatoistotehtävät, laulunäytteen sekä vapaaehtoisen soittonäytteen
ja mahdollisesti lyhyen äänten erottelutehtävän.
Yksilötestissä hakija laulaa laulun Jänis istui
maassa. Testiaikataulut ilmoitetaan huoltajille
henkilökohtaisesti.
Soveltuvuuskokeen perusteella ensimmäisen
vuosiluokan musiikkiluokalle otetaan 26 minimipistemäärän saavuttanutta oppilasta. Oppilaaksiottopäätökset postitetaan viikolla 9.
11
KOULUNKÄYNNIN ALOITUKSEN LYKKÄÄMINEN TAI AIKAISTAMINEN
Koulun aloittaminen vuotta säädettyä
myöhemmin
Koulun aloittaminen vuotta säädettyä
aikaisemmin
Mikäli esikoulun opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulupsykologi
arvioivat, että oppilaalla on tarvetta aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä myöhemmin, asiasta keskustellaan huoltajan
kanssa. Huoltaja voi olla myös itse yhteydessä esikoulun opettajaan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, jos hänellä
on lapsen oppimiseen liittyviä huolia.
Oppilaan kouluvalmiutta arvioidaan esiopetusvuoden aikana yhdessä huoltajien
ja lapsen esiopettajan kanssa. Mikäli
huoltaja ja lapsen esiopettaja päätyvät
siihen, että lapsella on edellytyksiä aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä aiemmin, lapselle tehdään kouluvalmiusarvio.
Ennen kouluvalmiusarvion tekemistä
huoltajan tulee olla yhteydessä Kasvatusja opetustoimeen opetuksen suunnittelijaan.
Mikäli lapsen tutkimuksissa ja varhaiskasvatuksen arvioinnissa päädytään siihen, että oppilaan koulunkäynnin aloittamista lykätään vuodella, täytetään sitä
varten hakemus. Huoltaja täyttää lykkäyshakemuksen. Hakemus toimitetaan
yhdessä asiantuntijalausunnon kanssa
Kasvatus- ja opetustoimeen opetuksen
suunnittelijalle
16.3.2015
mennessä.
Opetusjohtaja tekee päätöksen koulunkäynnin aloittamisesta vuotta säädettyä
myöhemmin.
Tämän jälkeen huoltaja varaa ajan yksityiselle psykologille kouluvalmiusarvion
tekemiseksi. Kouluvalmiusarvion kustannuksista vastaa huoltaja. Kouluvalmiutta
arvioiva tutkimus toimitetaan Kasvatusja opetustoimeen opetuksen suunnittelijalle 16.3.2015 mennessä. Jos oppilaalla
on edellytykset aloittaa koulunkäynti
vuotta säädettyä aikaisemmin, opetusjohtaja tekee hänelle oppilaaksiottamispäätöksen ja osoittaa lähikoulun.
12
KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Toiminnan järjestämisen lähtökohdat
Iltapäivätoimintaan haku ja maksut
Keravalla kasvatus- ja opetustoimi järjestää
koululaisten iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti. Sitä tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen
otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan
päättämässä laajuudessa.
Koululaisten iltapäivätoimintaan haetaan
kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Haku tapahtuu Wilma-järjestelmän kautta.
Ohjeet toimintaan hakemisesta sekä tieto
hakuajasta ovat koulutulokaskirjeessä.
Tuleville toisen vuosiluokan oppilaille tieto
hakemisesta välitetään Wilma-järjestelmän
kautta.
Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille,
jotka vanhempien työn tai opiskelun vuoksi
ovat yksin kotona.
Toimintaan hakemisesta tiedotetaan myös
Kasvatus- ja opetustoimen internet-sivulla
www.kerava.fi/koulutus.asp
Toiminnan järjestämispaikat varmistuvat
kokonaistarpeen mukaan. Kunta määrittelee missä toimipisteessä oppilaan iltapäivätoiminta järjestetään.
Toiminta-aika ja järjestäjät
Iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuoden
työaikojen mukaisina arkipäivinä (ma-pe),
jotka päätetään vuosittain.
Perusopetuslain mukaista toimintaa järjestävät perusopetus sekä Keravan seurakunta
klo 12-16 välisenä aikana. Lisätietoja saat
varhaiskasvatuksen suunnittelijalta, Hannele
Koskinen, [email protected] tai
puh.040 318 3382
Folkhälsan i Kervo rf järjestää ruotsinkielistä
iltapäivätoimintaa Svenskbacka skolalla.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja
iltapäivätoiminnasta päätetään tapauskohtaisesti. Lisätietoja saat opetuksen suunnittelijalta, Riitta Pennala, [email protected] tai puh. 040- 318
4022.
13
Päätös koululaisten iltapäivätoiminnasta
tehdään lukukaudeksi / lukuvuodeksi kerrallaan. Mikäli huoltaja pakottavasta syystä
(esim. muutto, perhesyyt) sanoo iltapäiväpaikan irti, tulee irtisanominen tehdä kirjallisesti kuukautta ennen. Perusopetuslain
mukaisen toiminnan ajalta 4 h, klo 12-16
peritään 80 euroa/kk.
PERUSKOULUJEN TYÖ– JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA 2015 –2016
Lukuvuonna 2015 - 2016 työpäiviä vähentää muuksi kuin lauantaiksi osuva loppiainen
keskiviikko 6.1.2016. Työpäiviä on näin ollen yhteensä 189. Lauantaityöpäivä on
16.1.2016.
Syyslukukausi 11.8.2015 - 19.12.2016
Koulu alkaa tiistaina 11.8.2015
Syysloma maanantai 12.10.- perjantai 16.10.2015
Syyskauden päätöspäivä on lauantaina 19.12.2015
Joululoma sunnuntai 20.12.2015 - sunnuntai 10.1.2016
Kevätlukukausi 11.1.2016 - 4.6.2016
Talviloma (vko 8) maanantai 22.- perjantai 26.2.2016
Lukuvuoden päätöspäivä on lauantaina 4.6.2016
ENNEN KOULUN ALKUA
Ennen koulun aloittamista lapsen kanssa
olisi hyvä harjoitella seuraavia asioita
Koululaisena on tärkeää osata seuraavat
asiat
·
·
·
·
·
·
·
·
·
itsenäinen pukeutuminen, wc:ssä
käynti ja kotiavaimen käyttö
omien henkilötietojen (nimi, osoite,
puhelinnumero) opettelu
omatoiminen ruokailu ja ruokailuvälineiden käyttö
koulumatkan kulkeminen itsenäisesti,
heijastimen käyttö
koululaisen työvälineistä huolehtiminen
koulurepun pakkaaminen edellisenä
iltana
kengännauhojen sitominen
·
·
·
·
·
14
rohkeus kysyä, jos tarvitsee apua
taito istua paikallaan ja keskittyä vähintään 15 min. yhteen asiaan kerrallaan
oman vuoron rauhallinen odottaminen
ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen
omista tavaroista huolehtiminen koulupäivän aikana
kouluun lähteminen ajoissa
säännölliset rutiinit läksyistä huolehtimiseksi
OPETUSSUUNNITELMA
Keravan kaupungin opetussuunnitelman tavoitteena on yhtenäistää perusopetusta Keravalla. Keravan opetustoimessa esiopetus, perusopetus ja toinen aste muodostavat jatkumon,
jonka tavoitteena on avoimuus ja yhteistyö opetustyössä ja hallinnossa. Lisäksi koulut laativat kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulun opetussuunnitelman ja tarkentavat
niissä mm. koulukohtaiset painotukset, valinnaisaineiden sisällöt ja muut tavoitteet.
Opetussuunnitelma löytyy Keravan internetsivulta osoitteesta www.kerava.fi (palvelut ->
kasvatus, opetus ja koulutus -> kasvatusja-opetustoimi -> opetussuunnitelmat).
Lisäksi jokainen koulu on laatinut kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulun opetussuunnitelman ja tarkentanut niissä mm. koulukohtaiset painotukset, valinnaisaineiden
opetuksen ja muut tavoitteet. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät koulujen omilta
kotisivuilta.
TUNTIJAKO
Keravan perusopetuksen kuntakohtainen tuntijako on laadittu valtioneuvoston hyväksymän
tuntijaon pohjalta. Keravalla on haluttu tuntijaossa säilyttää koulukohtaiset painotusmahdollisuudet. Luokilla 3.–6. koulu voi päättää yhden vuosiviikkotunnin sijoittamisesta opetussuunnitelmassaan. Lisäksi taito- ja taideaineissa (musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta)
koulu voi 1.–6. luokilla päättää yhden vuosiviikkotunnin käytöstä koulukohtaisesti.
Peruskoulun oppiaineet luokilla 1.–6.
· äidinkieli ja kirjallisuus
· englannin kieli (A1-kieli, luokilla 3.-6.)
· matematiikka
· ympäristö- ja luonnontieto (luokilla 1.–4.)
· biologia ja maantieto (luokilla 5.–6.)
· fysiikka ja kemia (luokilla 5.–6.)
· uskonto/elämänkatsomustieto
· historia (luokilla 5–6.)
· taide- ja taitoaineet: musiikki, kuvataide, käsityö ja
liikunta.
· 4. luokalla alkava vapaaehtoisesti valittava A2-kieli
15
Viikkotunnit eri
luokka-asteilla
1.–2. luokat 20 h/vko
3.–6. luokat 23 h/vko
5.–6. luokat 26 h/vko
KIELIOHJELMA
Kieliohjelman mukaan kaikki perusopetuksen oppilaat opiskelevat yhteisinä aineina englannin (alkaa 3. luokalla) ja ruotsin (alkaa 7. luokalla) kieltä.
Näiden kahden pakollisen kielen lisäksi oppilailla on 4. luokalla mahdollisuus aloittaa vapaaehtoinen A2-kieli (ranska, saksa tai venäjä). Valinnan jälkeen kieltä opiskellaan perusopetuksen loppuun saakka ja aloitettua A2-kielen opiskelua ei voi ilman erityisen painavaa syytä keskeyttää.
Seuraavan kerran kielivalintoja tehdään kahdeksannella luokalla, jolloin oppilas voi halutessaan aloittaa valinnaisen B2-kielen (ranska, saksa tai venäjä) opiskelun.
OPPILAIDEN OSALLISUUS
Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat
tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään.
Oppilaat osallistuvat koulutyön ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen ikätasolleen
sopivalla tavalla.
Tavoitteena on luoda kouluun myönteinen, arvostava ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa
oppilaat käyttävät luontevasti vastuutaan ja vapauksiaan. Yhdessä ja yksin toimimalla oppilas saa osallisuuden kokemuksia ja harjaantuu käyttämään erilaisia vaikuttamisen keinoja
kouluyhteisössä.
Koulun kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, jolle valitaan hallitus. Oppilaskunnan tarkoituksena on lisätä oppilaiden osallisuutta ja ohjata oppilaita vaikuttamaan oman koulunsa
asioihin. Oppilaskunnan tavoitteet kirjataan koulun toimintasuunnitelmaan.
Oppilaat osallistuvat myös koulun eri juhlien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Oppilaat voivat järjestää ohjelmaa ja tempauksia erilaisina koulun teemapäivinä ja osallistua
päivänavausten pitämiseen.
16
USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUS PERUSOPETUKSESSA
Keravalla uskonnon opetus järjestetään oppilaiden enemmistön uskontokunnan mukaisesti evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksena. Kaikki evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat tähän
uskonnon opetukseen. Myös oppilas, joka ei
kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, voi
huoltajan ilmoituksen perusteella osallistua
evankelis-luterilaiseen uskonnon opetukseen.
Uskonnon opetuksen luonne
Uskonnon opetusta säätelevät valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja kuntakohtainen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman perusteiden mukainen uskonnon
opetus ei ole perustuslain 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon
opetukseen sisältyy olennaisena osana
oman uskonnon tuntemus ja uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin.
Jos oppilas kuuluu ortodoksiseen kirkkokuntaan tai muuhun Suomessa rekisteröityyn
uskonnolliseen yhdyskuntaan, hänelle järjestetään oman uskontonsa opetusta, jos
vähintään kolmen oppilaan huoltaja pyytää
sitä.
Koulun uskonnolliset tilaisuudet
Vähintään kolmelle (kaikista Keravan perusopetuksen oppilaista) uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, jotka
eivät osallistu evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta.
Lisätietoja uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta saa oman koulun rehtorilta.
Syyslukukauden alkaessa täytetään tarkempi lomake uskontotunneille osallistumisesta.
Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia
kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia
päiväavauksia. Oppilasta ei voida velvoittaa
vastoin hänen huoltajansa tahtoa osallistumaan jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Oppilaalle, joka ei
osallistu koulun järjestämiin uskonnollisiin
tilaisuuksiin, järjestetään muuta korvaavaa
toimintaa
Koulun juhlat
Suomalaisella koululla on useita perinteisiä juhlia. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria eikä niitä esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren (esim. jouluvirsi, suvivirsi) laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi
katsottavina tilaisuuksina.
17
OPPILAAN ARVIOINTI
Oppilaan monipuolisella arvioinnilla on keskeinen rooli oppimistapahtumassa. Oppilaan arvioinnin tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan
oppimistulosten lisäksi hänen työskentelytaitonsa ja oppimisprosessi. Arviointi ei ole vain
erillinen jakson tai lukukauden loppuun sijoittuva tilanne vaan se kytketään osaksi koko oppimistapahtumaa.
Opintojen aikana 1.–6. luokilla oppilasta arvioidaan lukuvuodessa vähintään kolme kertaa.
Oppilaat saavat lukuvuositodistuksen ja yhden välitodistuksen. Tämän lisäksi koulut voivat
päättää kolmannen arviointimuotonsa. Arviointimuotoja voivat olla esimerkiksi arviointikeskustelu, kirjallinen palaute, arviointi-ilta, portfoliot tai oppilas-opettaja -keskustelu.
Vuosiluokilla 1.–4. käytetään sanallista arviointia. Vuosiluokilla 5.–9. annetaan numeroarviointi, paitsi käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan myös 5.–6. luokilla sanallisena.
Työskentelytaidot
Oppilaan itsearviointi
Vuosiluokilla 1.–6. työskentelytaitoja arvioidaan kirjallisesti lukuvuositodistuksen yhteydessä. Jotta työskentelytaitoja voidaan
kehittää vuoden aikana, palautetta taidoista
annetaan todistuksen lisäksi myös kirjallisesti tai suullisesti.
Oppilaan itsearviointi on keskeinen osa koulun arviointijärjestelmää. Oppilasta ohjataan
itsearviointitaitoihin oppilaan edellytysten
mukaisesti. Aluksi keskitytään oppilaalle käsitteellisesti helppoihin arvioinnin kohteisiin.
Vähitellen oppilasta ohjataan itsearvioimaan
yhä laajemmin omaa oppimisprosessiaan ja
työskentelytaitojaan, omien tavoitteidensa
asettelua ja niiden saavuttamista sekä käyttäytymistään.
Käyttäytyminen
Vuosiluokilla 1.-6. käyttäytymistä arvioidaan
kirjallisesti lukuvuositodistuksen yhteydessä.
Palautetta käyttäytymisestä annetaan todistuksen lisäksi joko suullisesti tai kirjallisesti
tarpeen mukaan.
18
Kykyä itsearviointiin pyritään kehittämään
esim. ohjauskeskustelujen, erilaisten itsearviointilomakkeiden, jaksotiedotteiden, oppimispäiväkirjojen tai portfolioiden avulla. Oppilaan tekemistä itsearvioinneista keskustellaan hänen kanssaan arviointikeskusteluissa.
Niitä voidaan käyttää myös yhteisissä keskusteluissa vanhempien kanssa.
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Kotien kanssa tehtävä yhteistyö perustuu
näkemykseen jaetusta vastuusta kodin ja
koulun välillä. Koulu tukee vanhempien ensisijaista vastuuta lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksessa alkanut yhteistyö huoltajien kanssa jatkuu lapsen aloittaessa koulunkäynnin. Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmissaan oman tapansa hoitaa kodin ja
koulun välistä yhteistyötä.
Yhteydenpito kodin ja koulun välillä
Tavoitteena on, että opettajalla on koulun
alkaessa tarpeeksi tietoa oppilaista, jotta
oppilaan kasvua ja oppimista pystytään tukemaan heti koulun alusta alkaen. Lapsen
varhaiskasvatuksessa laadittu esiopetussuunnitelma (LEOPS) siirtyy huoltajien luvalla alkuopetuksen opettajan käyttöön.
Keravalla on käytössä Wilma-ohjelma kodin
ja koulun yhteistyöhön. Wilma on koululaisen sähköinen reissuvihko. Ohjelman avulla
huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, tarkastella ja antaa selvityksiä oppilaan poissaoloista, olla yhteydessä kouluun
ja lukea koulun tiedotteita.
Kodin ja koulun yhteistyön muotoja voivat
olla esim. kolmikantakeskustelut, huoltajien
ja opettajien henkilökohtaiset tapaamiset,
vanhempainillat, koulun juhlat, tapahtumat
ja retket, tutustuminen vanhempien työhön
tai koti- ja kouluyhdistykset sekä luokkatoimikunnat. Joskus tarvitaan moniammatillista
yhteistyötä perheiden kanssa lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvissä asioissa.
Wilma toimii kaikilla yleisimmillä selaimilla.
Ohjelman käyttö on turvallista eikä käyttäjän koneeseen tarvitse erikseen asentaa mitään.
Kouluilla toimii oppilaiden vanhempien muodostamat koti- ja kouluyhdistykset. Yhdistysten tavoitteena on edistää kodin ja koulun välistä yhteistoiminta sekä tukea lasten
ja vanhempien välistä vuorovaikutusta.
19
Koululla on velvollisuus luoda yhteistyön
edellytyksiä hyvän tiedottamisen avulla.
Koulu tiedottaa huoltajille koulun toiminnasta ja mahdollisuudesta osallistua toiminnan
suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Näin huoltajat voivat vaikuttaa koulun kehittämiseen.
OPPILAASTA PIDETÄÄN HUOLTA
Tuen portaat
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan
vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee
yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin
vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi
vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.
Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta.
Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu kolmeen portaaseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Tehostettu tuki
Yleinen tuki
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai
koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai
samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava
tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä.
Yleinen tuki on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Yleiseen tukeen
kuuluu mm. seuraavat tukimuodot:
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Joustavat opetusjärjestelyt
Tukiopetus
Opetuksen eriyttäminen
Osa-aikainen erityisopetus
Ohjauksellinen tuki
Vuosiluokkiin sitomaton opetus
Tulkitsemis- ja avustajapalvelut
Kodin ja koulun yhteistyö
Oppilashuolto
Iltapäiväkerho- ja kerhotoiminta
Oppimissuunnitelma tarvittaessa
Tehostettua tukea annetaan oppilaalle yhteistyössä vanhempien kanssa tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki
suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten
kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen
tuki.
Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien
kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.
20
Erityinen tuki
Erityisen tuen piiriin hakeutuminen
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla.
Kouluun ilmoittautumislomakkeessa on
kohta, johon huoltajat voivat merkitä
mahdollisen tuen tarpeen. Lomakkeeseen
voi kirjoittaa tärkeimmät tiedot tuen tarpeesta, mutta tutkimuslausuntoja ei liitetä ilmoittautumislomakkeeseen.
Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista.
Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki
tukimuodot.
Huoltajat toimittavat kaikki oppilasta koskevat erityistä tukea koskevat lausunnot
opetuksen suunnittelija Riitta Pennalalle
viimeistään 16.3.2015 mennessä tai heti
tutkimusten valmistuttua joko postitse
osoitteeseen Keravan kaupunki, Kasvatus
- ja opetustoimi, Opetuksen vastuualue,
PL 123, 04201 Kerava) tai tuomalla ne
Sampolan palvelukeskukseen
osoitteeseen Sampolan palvelukeskus,
Kultasepänkatu 7).
Erityisen tuen antaminen edellyttää opetusjohtajan tekemää kirjallista päätöstä. Päätös
tehdään pedagogisen selvityksen ja mahdollisten asiantuntijalausuntojen perusteella.
Erityisluokalla opiskeleminen, oppimäärän
yksilöllistäminen ja pidennetty oppivelvollisuus edellyttävät erityisen tuen päätöstä.
Lausunnot tulee jättää suljetussa kuoressa Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteeseen ja laittamalla kuoreen
merkintä Kasvatus- ja opetustoimi/Riitta
Pennala. Lausunnot voi toimittaa myös
varhaiskasvatuksen erityisopettajalle.
Erityisen tuen päätöksellä opiskelevalle oppilaalle laaditaan HOJKS, henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, yhteistyössä huoltajien kanssa.
21
Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä
Konsultaatioryhmä
Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän
keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin
ja turvallisuuden edistäminen sekä muun
yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja
kehittäminen.
Opettaja vie oppilaasta heränneen huolen
yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa
nimettömänä koulun konsultaatioryhmään, johon kuuluvat koulun rehtori,
koulukuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja.
Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvat oppilashuollon palvelut, opetuksen sisällöt ja
menetelmät, koko koulua koskeva turvallisuus, oppilashuoltosuunnitelman laatiminen,
tiimitoiminta, yhteistyö eri tahojen kanssa
sekä huoltajien ja oppilaiden kanssa tehtävä
yhteistyö ja osallistaminen.
Konsultaatioryhmästä oppilas ohjataan
yksilökohtaiseen oppilashuoltoon tai pedagogisen tuen ryhmään, riippuen esille
nousseen huolen laadusta. Opettaja voi
konsultoida oppilashuollon henkilöä ilman
oppilaan henkilötietoja myös muulla tavoin.
Yhteisöllinen oppilashuolto kuuluu kaikille
koulun aikuisille, ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa
esimerkiksi koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa.
Yhteisöllisen oppilashuoltoyhmän kokoontumisista ja toiminnasta vastaa koulun rehtori.
Ryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi erityisopettaja, psykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, turvallisuusvastaava, oppilaskunnan ohjaava opettaja ja oppilaitten
edustaja. Tarvittaessa oppilashuoltotyöhön
voi osallistua myös koululääkäri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja opettajien edustaja. Yläkoulussa oppilashuoltoryhmään voi
kuulua lisäksi opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita.
22
Pedagogisen tuen ryhmä
Jos konsultaatioryhmä arvioi, että oppilas
tarvitsee yksittäisen oppilashuollon lisäksi
tai siitä riippumatta suunnitelmallisia yleisen tuen tukitoimia tai tehostetun tai erityisen tuen päätöstä, ohjataan oppilaan asia
pedagogisen tuen ryhmään yhteistyössä
huoltajien kanssa.
Tehostettua tukea varten oppilaasta laaditaan pedagoginen arvio ja erityistä tukea
varten pedagoginen selvitys. Rehtori tekee
päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta ja
allekirjoittaa pedagogiset selvitykset. Muut
ryhmään osallistuvat henkilöt ovat niitä,
joiden työtehtäviin tuen suunnitteleminen
kuuluu.
Yksilökohtainen oppilashuolto
Oppilashuollon henkilöstö
Yksilökohtaisessa oppilashuollossa autetaan
yksittäistä oppilasta. Oppilaan tuen tarpeen
selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tarvittaessa tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Kokoontumisesta
laaditaan oppilashuollon kertomus.
Oppilashuollon työntekijöiden työ painottuu
ennaltaehkäisyyn sekä kasvua, kehitystä ja
oppimista estävien tekijöiden varhaiseen tunnistamiseen, puuttumiseen ja auttamiseen.
Ryhmä kokoontuu oppilaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella, ja lähtökohtaisesti huoltaja ja oppilas osallistuvat kokoontumiseen.
Oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai koulukuraattorin kansa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä
pyytänyt.
Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus järjestetään samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kiireellisyyden arvioi oppilashuollon asiantuntija. Tarvittaessa myös
huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella järjestetään oppilaalle mahdollisuus
henkilökohtaiseen keskusteluun.
Näkö- ja liikuntavammaiset oppilaat
Näkö- ja liikuntavammainen nuori käy yleensä
koulua tavallisessa luokassa. Opiskelun tueksi
hän voi anomuksesta saada tarvittavia apuvälineitä tai huoltajat voivat anoa asiantuntijalausunnon perusteella avustajaa.
23
Koulukuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä oppilas itse,
vanhemmat, opettaja tai joku muu oppilaan
tilanteesta huolestunut henkilö.
Työskentely tapahtuu tapaamalla oppilasta ja
tarvittaessa perhettä, yhteistyössä opettajien
kanssa. Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja
luottamuksellisia.
Työntekijät voivat myös auttaa, tukea ja ohjata koulun ulkopuolisen avun ja tuen hankkimisessa oppilaalla tai perheelle. Tarvittaessa oppilashuolto työskentelee myös oppilasryhmien
ja luokkien kanssa.
Koulukuraattori
Koulukuraattori on koulussa toimiva sosiaalityön ammattilainen, jonka tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntiä sekä sosiaalista
hyvinvointia kouluyhteisössä.
Oppilaisiin liittyvät huolen aiheet voivat liittyä
esimerkiksi koulunkäyntivaikeuksiin
(luvattomat poissaolot, kiusaaminen, vaikeudet luokkakavereiden kanssa), kotiin, vapaaaikaan tai päihteiden käyttöön.
Psykologi
Kouluterveydenhuolto
Psykologi tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä sekä edistää oppilaiden psyykkisen
hyvinvoinnin toteutumista kouluyhteisössä.
Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa heihin terveet elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle.
Oppilaisiin liittyviä huolen aiheita voivat olla
esim. erilaiset oppimiseen, psyykkiseen kasvuun, ihmissuhteisiin ja mielialaan (kuten
ahdistus, jännitys, pelot) liittyvät asiat.
Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista
lasten ja nuorten terveydenhuoltoa, joka kattaa kaikki ikäluokat koko kouluajan. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja
lääkäri.
Psykologi antaa konsultaatio- ja keskustelutukea lapselle ja huoltajalle. Lisäksi psykologi tekee oppimis- ja keskittymiskykyyn liittyviä tutkimuksia. Näistä sovitaan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa ja edellytyksenä on, että oppilaalla on käytössä koulun
muita tukitoimia (tukiopetus, erityisopettajan antama tuki, oppimissuunnitelma).
Terveystarkastukset ovat kouluterveydenhuollon keskeinen työmuoto, jonka tarkoituksena
on tukea koululaisen tervettä kasvua ja kehitystä, arvioida terveyttä ja hyvinvointia, löytää
riskit ja poikkeamat ja ohjata tarvittaessa hoitoon.
Kouluterveydenhuoltotyö on osa oppilashuoltoa ja se toimii kiinteässä yhteydessä muun
oppilashuollon kanssa. Tavoitteena on tarvittaessa tehdä kouluun tullessa henkilökohtainen
kouluterveydenhuollon suunnitelma, joka on
neuvolaterveydenhuollon suunnitelman jatke.
Neuvolassa aloitettu lapsen terveyskertomus
siirtyy kouluterveydenhuoltoon lapsen aloittaessa koulun.
Asetuksen mukaisesti 1., 5. ja 8. luokalla on
ns. laaja-alainen terveystarkastus joka sisältää
sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemän
tarkastuksen ja huoltajan osallistumisen tarkastukseen. Ns. kouluuntuloterveystarkastus
ensimmäisen luokan oppilaalle (terv.hoitajan
osuus laaja-alaisesta terveystarkastuksesta)
tehdään Keravalla ensisijaisesti kouluuntulokesänä ja viimeistään syyslomaan mennessä.
24
Yläasteelle siirtyvien (7.lk) terveystarkastuksia tehdään jo kesällä ja syyslukukauden
aikana ja huoltajan osallistumista siihen toivotaan (asetuksen soveltamisohjeen mukainen sovellus Keravalla).
Edellä mainituista terveystarkastuksista informoidaan kouluun tulevien ilmoittautumispäivänä sekä kouluun tutustumispäivänä.
Hammashuolto
Vanhemmat tilaavat itse lapsen / nuoren
terveystarkastusajan tulevan koulun terveydenhoitajalta tutustumispäivän jälkeen toukokuussa kesän tarkastuksiin tai heti koulun
alettua elokuussa.
Oikomishoidon tarve arvioidaan koululaisen
hammastarkastusten yhteydessä vuosittain.
Peruskoululaiset kutsutaan tarkastukseen
1., 3., 5. ja 8. luokalla.
Yksilöllisen hoidontarpeen arvioinnin pohjalta hammaslääkäri voi tarkastaa lapsen hampaat vuosittain tai useammin.
POISSAOLO KOULUSTA
Välivuosien (2,3,4,6,9 lk) terveystarkastukset tekee terveydenhoitaja.
Muut somaattiset sairaudet kuuluvat omalääkärin vastuualueeseen. Koulupäivän aikana sairastuneille annetaan ensiapu ja äkillistä lääkärin hoitoa tarvitsevat ohjataan päivystykseen.
Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan kouluun, mikäli oppilas joutuu olemaan pois
koulusta sairauden tai muun syyn vuoksi.
Poissaolon aikana tekemättä jääneistä tehtävistä oppilas voi ottaa vanhempiensa
avustuksella päivittäin selvää luokkatoverilta
tai opettajalta.
Lapsen tai nuoren sairastuessa tai tapaturman sattuessa kotona ja vapaa-ajalla ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskuksen päivystys.
Jos oppilas joutuu lähtemään kotiin kesken
koulupäivän, on siihen saatava lupa luokanopettajalta tai terveydenhoitajalta. Tällöin
poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle.
Lisätietoja kouluterveydenhuollosta antaa
osastonhoitaja Heli Hämäläinen,
[email protected]
puh. 040-318 3226
Muun syyn kuin sairauden vuoksi, oppilas
voi olla poissa vain opettajan tai koulun rehtorin luvalla. Oppilas ja huoltajat itse vastaavat lomamatkoista aiheutuvien poissaolojen aikana tapahtuvasta opintojen etenemisestä. Näistä poissaoloista ei tule aiheutua
tukiopetustarvetta.
25
KOULURUOKAILU
KOULUKULJETUS
Kouluruokailu kuuluu oleellisena osana
koulun opetus- ja kasvatustehtävään. Sen
tavoite on kehittää maku-, tapa- ja ruokatottumuksia sekä tutustuttaa suomalaiseen
ja kansainväliseen ruokakulttuuriin.
Kaupunki järjestää kaikkien sellaisten kaupungin peruskoulua käyvien oppilaittensa kuljetuksen, joilla perusopetuslain 32 §:n mukaan on
oikeus kunnan järjestämään oppilaille maksuttomaan kuljetukseen. Kaupungilla on lakisääteinen koulukuljetusten järjestämisvelvollisuus,
mikäli peruskoulun oppilaan koulumatkan pituus on yli 5 km. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi Keravan kaupunki järjestää kuljetuksen
1.–2. luokan oppilaille, joiden koulumatka heille
määriteltyyn lähikouluun on yli 3 km. Erityistapauksissa koulukuljetuksen tarve harkitaan yksilöllisesti asiantuntijalausuntojen perusteella.
Kuljetus järjestetään kaupungin kustantamana
pääsääntöisesti yleistä kulkuneuvoa käyttäen
tai erityisistä syistä kaupungin erikseen järjestämällä kulkuneuvolla.
Koulujen ruokalistat suunni-tellaan monipuolisiksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiksi vuodenajan vaihtelut huomioiden.
Lounas tarjotaan koulupäivinä klo 10.30 12.00 välillä. Ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite.
Erityisruokavaliot toteutetaan lääketieteellisistä syistä, ja niiden oikea ja turvallinen
toteutus edellyttää täsmällistä tietoa ruokailijan ruokavaliosta. Erityisruokavaliolomake
löytyy
Keravan
kotisivulta
http://www.kerava.fi/palvelut/Koulu--japäiväkotiruokailu/ Erityisruokavaliot
TAPATURMAVAKUUTUS
Keravan kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville
keravalaisille oppilaille.
Vakuutusturva koskee varsinaista kouluaikaa ja koulumatkaa välittömästi koulun ja
kodin välillä sekä myös lukuvuosisuunnitelmaan merkittyjä opinto- ym. retkiä.
Huom. Vakuutusturva ei kata vapaa-aikaa.
Vakuutus korvaa vain tapaturman aiheuttamat hoitokulut, esinevahinkoja ei korvata.
Koulukuljetusta anotaan lähettämällä koulukuljetushakemus Kasvatus- ja opetustoimeen, PL
123, 04201 KERAVA. Kuljetusoikeutta koskeviin
kysymyksiin vastaa kasvatus- ja opetusviraston
taloussihteeri, puh. 040 318 2808. Kasvatus- ja
opetuslautakunta päättää mahdollisista muista
etuisuuksista.
Oppilaan käydessä huoltajan anomuksesta koulua muussa kuin kaupungin oppilaalle osoittamassa lähikoulussa, esimerkiksi musiikkiluokalla, koulukuljetusta ei järjestetä eikä korvata.
Myöskään Keravalla opiskelevien vieraskuntalaisten koulumatkoja ei järjestetä eikä kustanneta, vaikka kilometrirajat ylittyisivät. Perusopetuslain mukaan erityisopetukseen siirrettyjen koulukuljetus järjestetään yksilökohtaisesti.
Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös
koulumatkan aikana.
26
VALMISTAVA OPETUS
Perusopetuksen valmistava opetus on tarkoitettu ulkomaalaistaustaiselle oppilaalle, jonka
suomen kielen taito ei ole riittävä yleisopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.
Luokkien 1-6 valmistavaa opetusta annetaan Killan koulussa ja Keravanjoen koulussa.
Luokkien 7-9 valmistavaa opetusta annetaan Sompion koulussa. Opetuksen kesto
on noin yksi vuosi. Valmistava opetus on suomi toisena kielenä -opetusta. Oppilas opiskelee eri oppiaineita soveltuvin osin opetussuunnitelmaa noudattaen.
Valmistavan opetuksen tavoitteena on oppia suomen kieltä, edistää oppilaan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten.
Oppilaalle tehdään opetussuunnitelman mukainen henkilökohtainen opinto-ohjelma, jota
päivitetään opiskelun aikana. Opiskelu erityisesti yleisopetuksen taito- ja taideaineiden
ryhmissä aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilas siirtyy kokonaan ikätasonsa mukaiseen yleisopetuksen ryhmään, kun hänen suomen kielen taitonsa
on sellaisella tasolla, että opiskelu yleisopetuksessa onnistuu.
SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUS
Oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen, opiskelevat suomea toisena
kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä - oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa.
Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon. Myös paluumuuttajaoppilaat ja kaksikielisten
perheiden lapset, joiden virallinen äidinkieli on suomi, voivat opiskella suomea toisena kielenä.
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osaalueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.
27
OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
KOULUSANASTO
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat
on saada oman äidinkielen opetusta, jos
opetusta on päätetty järjestää kyseisessä
äidinkielessä ja jos tarvittava määrä oppilaita ilmoittautuu opetukseen.
Alakoulu käsittää peruskoululuokat 1–6. Alakoulussa opettajina toimivat pääasiassa luokanopettajat.
Erityinen tuki Mikäli yleinen, kaikille lapsille kohdistuva tuki tai tehostettu tuki ei ole riittävää oppilaan koulun käynnin onnistumiseksi, hänelle on
oikeutettu erityiseen tukeen. Erityistä tukea varten
tehdään pedagoginen selvitys. Päätöksen erityisen
tuen aloittamisesta tekee opetusjohtaja pedagogiseen selvitykseen (ja mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin) perustuen. Erityistä tukea voidaan antaa
yleisopetuksessa muun opetuksen yhteydessä,
osittain integroituna yleisopetuksen ryhmässä tai
erityisluokissa tai -kouluissa.
Maahanmuuttajien äidinkielen ja vieraan
kielen ylläpito-opetukseen osallistuminen on
vapaaehtoista, mutta ilmoittautumisen jälkeen oppilaalta edellytetään säännöllistä
osallistumista oppitunneille.
Opetusta on kaksi oppituntia viikossa. Opetus tapahtuu aamuisin ennen koulutuntien
alkua tai iltapäivisin koulutuntien jälkeen.
Opetus on oppilaalle maksutonta. Huoltaja
vastaa mahdollisista kuljetuksista ja matkakustannuksista.
Erityisluokanopettaja opettaa oppilaita pienemmässä ryhmässä, erityisluokalla tai -koulussa.
Erityisopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja opettaa tukea tarvitsevia oppilaita osa-aikaisesti
muun opetuksen ohessa.
Suomalaiset paluumuuttajaoppilaat ja ulkomailta adoptoidut lapset voivat osallistua
maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen
ryhmiin ylläpitääkseen ulkomailla opittua
kielen taitoaan
Eriyttäminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eriyttämisen avulla
oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä
oppiaineen ydinsisältöihin. Eriyttämistä voidaan
toteuttaa mm. vaihtelemalla opiskelun laajuutta ja
syvyyttä tai etenemisnopeutta. Eriyttäminen voi
kohdistua esim. opetuksen sisältöihin, käytettäviin
opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin,
koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä
olevaan aikaan.
Esiopetus Esiopetusta annetaan oppivelvollisuutta
edeltävänä vuonna ja se on maksutonta. Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta ja vanhemmat ratkaisevat lapsen osallistumisen esiopetukseen.
28
toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä
oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin
käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.
HOJKS Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle
laaditaan yhteistyössä huoltajien ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS on kirjallinen suunnitelma siitä, miten oppilaan opiskelu järjestetään yksilöllisesti.
Kasvatus- ja opetustoimi Kasvatus- ja opetustoimessa varhaiskasvatus ja opetustoimi toimivat kiinteässä
yhteistyössä johdonmukaisena kokonaisuutena. Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on huolehtia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä.
Inkluusio
Inkluusiossa erityisopetus toteutetaan
osana yleisopetusta. Periaatteena on, että jokaisella
lapsella tulee olla mahdollisuus käydä hänelle soveltuvaa lähikoulua riippumatta siitä, onko lapsella jokin
vamma, sairaus tai oppimisvaikeus. Kaupunki päättää
oppilaan opetuspaikan huoltajaa kuulemalla.
Kerhotoiminta Koulut voivat järjestää kouluajan ulkopuolella oppilaskerhoja vuosittaisen resurssin puitteissa. Kerhoja voidaan järjestetään myös koti- ja kouluyhdistyksen toimesta.
Integraatio Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden
opetus voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryhmissä.
Joustavat opetusjärjestelyt Joustavia opetusjärjestelyitä voivat olla erilaiset oppilaiden ryhmittelyt huomioiden esim. osaaminen, sukupuoli, kiinnostuksen kohteet, oppimistyyli taitemperamentti. Joustavissa opetusjärjestelyissä opettajat voivat yhdesssuunnitella ja
toteuttaa opetusta. Myös useampi luokka voi olla osin
yhdessä osin ryhmiteltynä eri tiloihin. Tällöin voidaan
puhua myös samanaikaisopetuksesta.
Kotitehtävät/läksyt Kotitehtävät ovat osa lapsen
koulutyötä ja niillä on suuri merkitys oppimisessa. Kotitehtävien tekeminen on oppilaan lakisääteinen velvollisuus. Tavoitteena on, että oppilas itse kantaisi vastuun
kotitehtävien suorittamisesta. Mikäli läksyt alkavat viedä kohtuuttomasti aikaa tai oppilas ei niistä itsenäisesti
selviä, kannattaa asiasta ottaa yhteys opettajaan.
Opettajalta kannattaa tarkistaa asia silloinkin, kun oppilaalla ei tunnu olevan läksyjä ollenkaan.
Jälki-istunto Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden
tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia,
oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin
sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle
sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan
hiljaa jälki-istunnon ajan. Jälki-istuntoa ei voida järjestää oppituntien kanssa päällekkäin.
Koulukiusaaminen Koulukiusaamisella tarkoitetaan
toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä kiusaamista,
jonka yksi tai useampi lapsi tai aikuinen kohdistaa yhteen uhriin tai ryhmään. Koulukiusaaminen voi ilmetä
monin tavoin, kuten panetteluna, nimittelynä, tönimisenä, potkimisena tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisena.
Koulukiusaamiseen puututaan aina. Kiusaamistapauksissa oppilas tai vanhemmat voivat ottaa heti yhteyttä
opettajaan, rehtoriin tai terveydenhoitajaan. Kouluilla
on sovitut käytänteet, kuinka kiusaamistapauksissa
toimitaan. Huoltajat voivat omalta osaltaan ennaltaehkäistä kiusaamista. He voivat tukea ja rohkaista lastaan
esimerkiksi olemalla esimerkkinä ja turvana lapselle ja
tukemalla kodin ja koulun yhteistyötä.
Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta
tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan
loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä
määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia
kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu
voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään
29
Leirikoulu/opintoretki Leirikoulu ja opintoretket luetaan koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen. Leirikoulun ja opintoretken turvallinen toteuttaminen alkaa
aina huolellisesta suunnittelusta. Leirikoulua tai opintoretkeä on alusta lähtien suunniteltava yhteistyössä
opettajan, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa.
Leirikoulua ja opintoretkeä järjestettäessä on varmistettava, että vastuukysymykset selvitetään toimintaan
osallistuville jo etukäteen.
Koulumatka Lapsen koulumatka tarkoittaa siirtymistä
suorinta reittiä kodista koululle ja vastaavasti siirtymistä välittömästi koulun loputtua suorinta reittiä kotiin.
Huoltajat ovat ensisijaisesti velvollisia opettamaan lapsiaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä. Mikäli lapsi
pyöräilee kouluun, tulee hänen ehdottomasti käyttää
pyöräilykypärää. Pienempiä oppilaita ei kuitenkaan ole
syytä päästää kouluun polkupyörällä.
Koulunkäyntiavustaja Koulunkäyntiavustaja on oppilaiden ja opettajan apuna koulussa toimiva henkilö.
Koulunkäyntiavustaja voi olla koulu- tai luokkakohtainen.
Kouluvalmius, koulukypsyys, oppimisvalmius Kouluvalmius- ja -kypsyys sekä oppivalmius termit viittaavat kaikki samaan asiaan eli lapsen valmiuteen aloittaa
koulunkäynti. Kouluvalmiuden arviointiin liittyvät havainnot tehdään usein päiväkodissa. Kouluvalmius näkyy muun muassa kiinnostuksena oppia uusia asioita,
kuten kynän käyttöä sekä kielellisiä ja matemaattisia
asioita. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi
lapsella tulee olla riittävä tunne-elämän ja sosiaalinen
kypsyys. On hyvä arvioida, jaksaako lapsi keskittyä
tehtävien tekemiseen, osaako hän huolehtia itsestään
ja tavaroistaan, miten hän kestää pettymykset ja tuleeko hän toimeen muiden lasten kanssa. Onkin tärkeää,
että lapsi voisi aloittaa koulunkäyntinsä mahdollisimman suotuisana, kehityksellisesti oikeana aikana.
Jos kouluvalmius mietityttää, kannattaa asiasta keskustella esiopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Lapsen taitoja on mahdollisuus arvioida
koulupsykologin tekemissä tutkimuksissa. Kouluvalmiustutkimukset ovat vanhemmille maksuttomia.
Kummiluokkatoiminta Vanhemmat oman koulun
oppilaat toimivat pienten koulutulokkaiden koulukummeina. Kummit tukevat pieniä oppilaita välitunneilla,
ruokailussa sekä osallistuvat muuhunkin yhteiseen toimintaan.
Lukujärjestysr ytmittää yhteistä työtä koulussa. Siitä
selviää oppilaan koulupäivän rakenne. Lukujärjestys
kannattaa opetella ulkoa tai pitää hyvin esillä kotona ja
omassa pulpetissa koululla. Ensimmäisestä lukujärjestyksestä tiedotetaan mahdollisimman pian koulun alettua. Lukujärjestyksessä ei välttämättä merkitä yksittäisiä oppiaineita. Lukujärjestykset ovat toisaalta myös
ohjeellisia, joten niitä voidaan muuttaa tai tuntien paikat voivat tilanteen mukaan vaihtua keskenään. Opettaja ilmoittaa, jos lukujärjestykseen tulee oleellisia
muutoksia.
Lukuvuosisuunnitelma laaditaan opetussuunnitelmaan perustuen. Siinä päätetään opetuksen tarkemmasta järjestämisestä. Kasvatus- ja opetuslautakunta
hyväksyy lukuvuosisuunnitelmat syksyllä.
Lukuvuosi/-kausi Lukuvuosi on perusopetuksen vuosittainen työaika. Se alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetuksen järjestäjä päättää, milloin lukuvuoden koulutyö alkaa ja milloin ovat
koulujen lomat. Lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen. Lukuvuodessa on 190 työpäivää ja lukuvuoden koulutyö päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
Luokanopettaja opettaa perusopetuksen 1.–6. luokan
oppilaita. Pääsääntöisesti luokanopettaja opettaa omaa
luokkaansa ja kaikkia opetettavia aineita.
Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Rehtorilla
tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus
työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2
momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai
oppimista.
30
Oppimisympäristö
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvän
fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa
oppiminen ja opiskelu tapahtuvat. Myös uuden teknologian luomat ympäristöt (mm. tietoverkko) voivat luoda
oppimisympäristöjä.
Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat
Rehtorilla ja koulun opettajalla on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja
oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan
niitä ole.
Oppitunti Yhden oppitunnin kesto on pääsääntöisesti
45 min. Perusopetuksen kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppitunteja on päivässä enintään 5 ja muina
vuosina enintään 7. Oppitunteja voidaan pitää myös
yhteen ja rytmittää päivää toisin.
Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Opetushallitus määrittelee opetussuunnitelman perusteet. Opetuksen järjestäjä (kunta)
valmistelee näiden perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa. Lisäksi jokainen koulu suunnittelee
kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulukohtaisen opetussuunnitelman.
Oppivelvollisuus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna,
jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus
päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu
tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10
vuotta.
Opinto-ohjaaja (OPO) antaa ohjausta opiskelutaidoissa sekä ammatinvalinnassa ja jatko-opintojen
suunnittelussa pääasiassa 7.–9. luokilla. Vuosiluokille 1.
-6. oppilaanohjausta antaa pääsääntöisesti luokanopettaja.
Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä
ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien
kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin
taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.
Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan
hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain.
Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja
koulunkäynnin tilannetta, oppilaan saamaa yleistä tukea, oppilaan oppimisvalmiuksia sekä oppimiseen ja
koulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita. Pedagogisessa
arviossa suunnitellaan, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla
tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea.
Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista
opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta.
Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja
sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.
31
Reissuvihko kulkee koululaisen repussa välittäen viestejä koulun ja kodin välillä. Siihen tekevät merkintöjä
pääasiassa vanhemmat ja opettajat sekä oppilaat opettajan luvalla. Reissuvihon säilytyspaikka on reppu ja
sen on oltava päivittäin mukana. Usein reissuvihkon
korvaa nykyisin Wilma, sähköinen reissuvihko.
Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan
päätöksen tekemistä on oppilaasta tehtävä pedagoginen selvitys yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan
kanssa. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan
oppimisen ja koulunkäynnin tilannetta, oppilaan saamaa tehostettua tukea, oppilaan oppimisvalmiuksia
sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita. Pedagogisessa selvityksessä suunnitellaan, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi
tukea.
Ryhmäkoko Ryhmäkoolla tarkoitetaan opetusryhmässä olevien oppilaiden lukumäärää. Yleisopetuksen opetusryhmien koolle ei ole laissa asetettu rajoituksia. Perusopetuksen asetuksessa on kuitenkin määritelty erityisopetuksen opetusryhmässä olevien oppilaiden enimmäismäärä.
Perusopetus on 1.–9. luokkien opetusta, joka annetaan peruskoulussa. Sitä voidaan myös antaa oppilaan
kotona, kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa
oppilaitoksissa.
Samanaikaisopetus Opettajien yhdessä suunnittelema ja toteuttama opetus. Yhteistyössä voivat olla esim.
luokanopettaja ja aineenopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja. Opetettavana on yksi tai useampi luokka
yhdessä tai osin ryhmiteltynä eri tiloihin.
Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle
säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin eli sinä vuonna,
kun lapsi täyttää 6 vuotta ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville
oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden
tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn
oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään yleensä ennen oppivelvollisuuden
alkamista.
Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin,
kun yleinen tuki ei riitä.
Todistus Perusopetuksessa käytettävät todistukset
ovat lukuvuositodistus, välitodistus, erotodistus ja päättötodistus. Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan
lisäksi välitodistus. Erotodistus annetaan oppilaalle,
joka muuttaa toiseen kuntaan, eroaa perusopetuksesta
tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana.
Tukiopetus Perusopetuslain 16 §: n mukaan oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai
muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea,
on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetuksella voidaan
myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetus on
eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti
suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetusta
annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten,
sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy,
tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä,
pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti.
Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä
pääsääntöisesti 9.luokan lopuksi oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat
vähintään välttäviä.
Rehtori
Koulun johtajasta käytetään nimitystä rehtori. Hän ohjaa, johtaa ja valvoo koulun opetus- ja kasvatustoimintaa
32
Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää
tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetusta antavana opettajana voi tarvittaessa toimia
joku muukin kuin oppilaan oma opettaja. Aloitteen
tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta aloitteen voi tehdä myös oppilas itse
tai huoltaja.
Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä
Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeinen
tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisölliseen oppilashuoltoon
kuuluvat oppilashuollon palvelut, opetuksen sisällöt ja
menetelmät, koko koulua koskeva turvallisuus, oppilashuoltosuunnitelman laatiminen, tiimitoiminta, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä huoltajien ja oppilaiden
kanssa tehtävä yhteistyö ja osallistaminen. Yhteisöllisen
oppilashuoltoyhmän kokoontumisista ja toiminnasta
Tuntijako Tuntijako on asetus siitä, miten perusopetukseen käytetty aika jaetaan eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen. Tuntijaossa ilmoitetaan oppiaineiden opetukseen käytettävät vähimmäismäärät vuosiviikkotunteina. Yksi vuosiviikkotunti vastaa 38 oppituntia. Opetuksen järjestäjä päättää asetuksen pohjalta
paikallisesta tuntijaosta.
vastaa koulun rehtori.
Yhtenäiskoulu Yhtenäiskoulussa on koko peruskoulu
(luokat 1.–9.), joka on hallinnollisesti yksi koulu. Yhtenäiskoulu voi myös toimia useammassa toimipisteessä.
TVT-opetus Tieto- ja viestintätekniikkaa opetetaan
kaikissa kouluissa opetussuunnitelman mukaisesti
Yksilöllistetty oppimäärä Mikäli edes ydinsisältöihin
liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti, joka
tarkoittaa arvioinnissa arvosanaa 5, ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan
voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen.
Vanhempainilta Koulu järjestää vähintään yhden vanhempainillan vuosittain. Siellä käydään läpi koulua ja
oppilaita koskevia ajankohtaisia asioita ja kysymyksiä.
Koulu voi järjestää joko luokkakohtaisia tai koko koulun
yhteisiä vanhempainiltoja.
Välitunti Välitunnille mennään oppituntien päättyessä
koulun järjestyssäännöissä päätettyjen ohjeiden mukaisesti. Välitunti on tarkoitettu virkistymistä varten, ja se
vietetään pääsääntöisesti ulkona, koulun alueella. Koulun pihamaasto kenttineen tarjoaa mukavat mahdollisuudet pelailemiseen, leikkimiseen, luonnosta nauttimiseen ja hyvässä seurassa jutustelemiseen. Valvovan
opettajan tehtävänä on varmistaa turvallinen ulkoiluhetki. Jos välitunnilla sattuu tapaturma tai kiusaamista
tulee oppilaan ilmoittaa heti valvovalle opettajalle.
Yleinen tuki Yleinen tuki on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Yleiseen tukeen kuuluu
mm. seuraavia tukimuotoja: opetuksen eriyttäminen,
joustavat opetusjärjestelyt, tukiopetus, osa-aikainen
erityisopetus, yhteistyö ja oppilashuolto.
Yläkoulu
Yläkoulu käsittää luokat 7.–9. Yläkoulussa opettajina
toimivat aineenopettajat.
Wilma Sähköinen yhteydenpitoväline kodin ja koulun
väliseen yhteistyöhön. Avainkoodit tunnuksia varten
toimitetaan koululta.
Yhdysluokka on luokka, jossa usean vuosiluokan oppilaita opetetaan samassa opetusryhmässä
33
ALAKOULUT KERAVALLA
34
1. AHJON KOULU (1-6 LUOKAT)
2. ALI-KERAVAN KOULU(1.–2. LUOKAT)
Toimintamme pohjautuu välittämisen kulttuuriin,
joka tarjoaa oppimisen mahdollisuuden kaikille.
Arvostamme avoimuutta, uteliaisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta. Pyrimme kiireettömään arkeen, jossa on aikaa ja tilaa rohkaista ja kannustaa sekä oppilaita että kollegoja.
Ali-Keravan koulu on Keravan vanhin koulu, jolle
tulee ikää tänä vuonna 125 vuotta. Yli 30 vuoden
ajan koulu on toiminut pääasiassa alkuopetuksen
antajana käsittäen ensimmäiset ja toiset vuosiluokat.
Ali-Keravan koulun painotusalueena ovat käden
taidot, ilmaisu sekä ympäristö-kasvatus. Koulu
on ollut aktiivisesti mukana Vihreä Lippu projektissa jo vuosia ja saanut toiminnastaan
kestävän Vihreän Lipun.
Monipuolisilla työtavoilla ja opetusmenetelmillä
harjaannutamme oppimisen taitojamme tavoitteena metakognitiivisten taitojen kehittyminen.
Itsearviointi ohjaa oman oppimisen polkua ja läksyparkki auttaa polulta eksynyttä. Kirjakolo avaa
kirjojen ihmeellisen maailman ja tarjoaa turvallisen ja viihtyisän ympäristön opiskeluun, lueskeluun ja oleiluun.
Alkuopetuksessa tavoitteena on auttaa oppilasta
saavuttamaan hyvät perustaidot lukemisessa,
kirjoittamisessa, matematiikassa sekä tiedon etsimisessä. Opetuksessa painottuu yhdessä olemisen ja tekemisen harjoittelu.
Sosiaalisen kasvun paikkoja ovat luokkayhteisössä tapahtuvan työskentelyn lisäksi yhteiset tapahtumat ja teemapäivät sekä -viikot. Kummitoiminta tuo turvaa uusille ekaluokkalaisille, mutta
tarjoaa kasvun mahdollisuuden myös isolle koululaiselle. Kaikki talon aikuiset osallistuvat oppilaiden kasvatukseen ja ohjaukseen. Vertaissovittelu ja KiVa-toiminta tarjoavat keinoja kiperiin
tilanteisiin. Pikkuparlamenttimme on oppilaiden
osallisuuden ja vaikuttamisen kanava.
Positiivisen palautteen ja oppimiselämysten avulla tuetaan oppilaan itsetuntoa ja luokan ryhmähenkeä. Kodin ja koulun tiivis yhteistyö lapsen
kasvatuksessa ja kasvun seuraamisessa on AliKeravan koulun kantavia perusajatuksia.
Vastuuseen kasvamme pikkuhiljaa oman ikätason
edellytysten mukaisesti; oman pulpetin ympäristöstä lähiluontoon ja ympäristötekoihin. Kaikki
ponnistelumme olisi kuitenkin turhaa ilman kotijoukkojen tukea ja osallisuutta. Yhdessä onnistumme vastuullisessa tehtävässämme.
Ahjon koulu
Ketjutie 2, 04220 Kerava
Rehtori Sirpa Valén, puh. 040-318 2470
[email protected]
Oppilasmäärä 310
Vuosiluokat 1.–6.
Ali-Keravan koulu
Jokelantie 6, 04250 Kerava
Rehtori Leena Ilmarinen, puh. 040-318 2424
[email protected]
Oppilasmäärä 64
Vuosiluokat 1–2, joista yksi luokkaa toimii yhdistettynä luokkana
.
35
3. KALEVAN KOULU (1-6 LUOKAT)
5. KILLAN KOULU (1-6 LUOKAT)
Kalevan koulu painottaa oppimaan oppimisen
taitoja sekä toisten huomioonottamista. Koulu
tarjoaa yksilön huomioonottavaa ja aikaansa seuraavaa kasvatusta ja opetusta.
Oppilasta ohjataan valitsemaan itselleen sopivin
tapa oppia.
Killan koulu on hyvän käytöksen, äidinkielen ja
kirjallisuuden sekä liikunnan koulu. Killan koulussa pyritään jaetun johtajuuden, yhteisöllisyyden
ja oppilaiden osallisuuden kehittämiseen. Killan
koulussa oppii suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden
hyväksymistä.
Kalevan koulun päämääränä on kasvattaa oppilaansa turvallisessa kasvu- ja oppimisympäristössä vastuuntuntoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja terveen itsetunnon omaavaksi yhteiskunnan jäseneksi.
Killan koulun opetussuunnitelma tukee terveen
itsetunnon kehittymistä turvallisessa opetus- ja
kasvatusympäristössä. Kasvatus ja opetus painottavat vastuuntuntoisuutta omasta työstä, toisen huomioonottamista, yhteistyökykyä ja hyvää
käytöstä, vankkaa ja varmaa perustietojen ja taitojen omaksumista sekä monipuolista yleissivistystä.
Kalevan koulu
Kalevankatu 66, 04230 Kerava
Rehtori Ilari Tasihin puh. 040- 318 2297
[email protected]
Oppilasmäärä 340
Vuosiluokat 1–6, erityisluokka
4. KESKUSKOULU (1-6 LUOKAT)
Keskuskoulun tavoitteena on antaa oppilaalle laadukasta perusopetusta ja tukea hänen kasvuaan
vastuuntuntoiseksi ja hyvin käyttäytyväksi koululaiseksi, jolla on halu kehittää luovuuttaan ja oppimiskykyään muuttuvassa maailmassa. Keskeistä on toisten huomioon ottaminen ja yhteistyö eri
luokkien ja luokkamuotojen sekä kodin kanssa.
Koulun musiikkiluokat vuosiluokilla 1.–6. painottuvat musiikin opetukseen ja toimivat koko koulun musiikkikasvatusta tukien.
Keskuskoulu
Sibeliuksentie 6, 04200 Kerava
Rehtori Pi Yli-Penttilä, puh. 040-318 2145
[email protected]
Oppilasmäärä 343
Vuosiluokat 1-6, erityisluokkia
36
Omaleimaisuuden koulun arkeen antaa se, että
yleisopetuksen luokkien lisäksi koulussa on erityisen tuen monimuotoluokkia, yksi polikliinisen
kuntouttavan opetuksen erityisen tuen luokka ja
yksi perusopetukseen valmistavan opetuksen
luokka (VALO). Koulussa järjestetään koululaisten iltapäivätoimintaa
Killan koulu
Sarvimäentie 35, 04200 Kerava
Vt. rehtori Suvi-Päivikki Hiipakka, puh. 040-318
2403
[email protected]
Oppilasmäärä 277
Vuosiluokat 1-6, perusopetukseen valmistavan
opetuksen luokka,
polikliininen opetus vuosiluokat 4-6, erityisluokkia
6. KURKELAN KOULU (1-6 LUOKAT)
7. SAVION KOULU (1-9 LUOKAT)
”Tekemällä turvallinen tulevaisuus.”
Kurkelan koulu on ns. yksisarjainen alakoulu,
jossa luokkia on ensimmäisestä kuudenteen.
Koulun yhteydessä toimii päiväkoti. Kurkelan
koulu painotuksena on englannin kieli ja kansainvälisyys sekä oppimisen ja opetuksen kehittäminen. Keskeistä on mm. kulttuurivaihto, tietoisuus
eri kulttuureista ja luontevien kansainvälisten
suhteiden ylläpito englannin kielellä.
Savion koulu on monimuotoinen vajaan 400 oppilaan koulu, jossa annetaan opetusta yleisopetuksen vuosiluokilla 1-6. Koulussa on erityisopetuksen pienluokkia esiopetuksesta yhdeksänteen
luokkaan asti.
Ajatus Yhdessä oppii elämään ohjaa Savion koulun toimintaa. Toiminta-ajatuksen perustana on
yhdessä toimiminen, toisen tukeminen ja hyväksytyksi tuleminen. Koulun arjessa oppilaat opiskelevat joustavasti ikäkauden ja edellytystensä
mukaisissa ryhmissä. Oppilaita kasvatetaan vastuunottoon ja osallisuuteen oman koulun toiminnassa. Tavoitteena on luoda jokaisesta koulupäivästä oppilaille ja koulun aikuisille turvallinen ja
myönteinen.
Kurkelan koulun toiminta-ajatuksena on tukea
oppilaan kykyä suunnitella ja ottaa vastuuta
omasta oppimisestaan. Oppilaan yksilöllistä oppimistyyliä ja aktiivisuutta tuetaan. Keskeistä on
myös taito toimia aktiivisesti ryhmässä muiden
kanssa. Tavoitteenamme on tutkiva, toiminnallinen, viihtyisä ja virikkeellinen oppimisympäristö.
Kurkelan koulun kaiken toiminnan kantavana tavoitteena on taata oppilaille hyvät, jatkoopiskelua tukevat tiedot ja perustaidot ja kehittää
oppilaiden kykyä selviytyä muuttuvissa elämänja opiskelutilanteissa sekä tukea oppilaan kykyä
käyttää opiskelussa hyväkseen kaikkia persoonallisuutensa suomia mahdollisuuksia.
Kurkelan koulu
Käenkatu 10, 04230 Kerava
vs. Rehtori Elina Hietanen, puh. 040-318 2413
[email protected]
Oppilasmäärä 150
Vuosiluokat 1-6
37
Savion koulu
Juurakkokatu 33, 04260 KERAVA
Rehtori Mari Heikkinen, puh. 040-318 2288
[email protected]
Oppilasmäärä 386
Vuosiluokat 1–6; erityisluokkia
8. KERAVANJOEN KOULU (1-9 LUOKAT)
Keravanjoen koulu on 1.–9. luokkien
muodostama yhtenäiskoulu, joka toimii
kolmessa eri toimipisteessä. Jaakkolan
toimipisteessä opiskelevat 7.–9. luokkalaiset, Lapilan toimipisteessä vuosiluokat
1.–6. ja Päivölänkaaren toimipisteessä
ovat vuosiluokat 1.–2.
Keravanjoen koulussa painotetaan yhteisöllisyyttä ja mottona on "Opitaan yhdessä." Tavoitteena on tarjota oppilaille eheä
oppimispolku 1.– 9. luokkaan asti. Koulun
työskentelyssä painotetaan perustietojen
ja -taitojen oppimista ja jatkoopintokelpoisuuden varmistamista.
Oppimisen tukena käytetään monipuolisia, vaihtelevia, opittavaan asiaan soveltuvia menetelmiä. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön, toisten huomioonottamiseen
ja hyvään käytökseen. Keravanjoen koulussa arvostetaan omaa ja toisten työtä.
Oppilaita kasvatetaan toimiviksi, moraalisesti rohkeiksi Suomen ja maailman kansalaisiksi. Kansainvälisyys- ja ympäristöasiat ovat koulun toiminnassa vahvasti
esillä.
Keravanjoen koulu
Rehtori Sirpa Nenonen, puh. 040-318
2151
[email protected]
Virka-apulaisrehtori Mari Spanos, puh 040
-3182146
[email protected]
Lapilan toimipiste
Jurvalantie 7, 04200 Kerava
Oppilasmäärä 380
Vuosiluokat 1–6, erityisluokka, valmistavan opetuksen luokka
Päivölänkaaren toimipiste
Päivöläntie 16, 04220 Kerava
Oppilasmäärä 46
Päivölänkaaren toimipisteessä toimivat
1. ja 2. luokat
Keravanjoen koulu on KiVa- koulu, jossa
kiusaamista ei sallita missään muodossa.
Keravanjoen koulussa on painotettu opetus kieliluokalla (englanti ja espanja),
luonnontiedeluokalla sekä matematiikkaluokalla 7. luokasta alkaen.
38
9. RUOTSINKIELINEN PERUSOPETUS
SVENSKBACKA SKOLA
Undervisning i årskurserna 1-6 ."Tid att
göra -tid att tänka"
Svenskbacka skola är en liten svensk
skola i stadsmiljö .Inlärningsmiljön ska
ge verktyg för eleven att ställa upp egna
mål och bedöma sin egen verksamhet.
Eleven ges möjlighet att delta i uppbyggandet och utvecklingen av sin egen
pedagogiska miljö. Målet är att skolans
atmosfär är öppen, uppmuntrande ,lugn
och positiv.
Svenskbacka skola
Kannistonkatu 5, 04260 Kervo
Rektor Taina Tuominen puh. 0403184226
taina.tuominen @kerava.fi
Oppilasmäärä 37
Svenskbacka skola skall via undervisning
och uppfostran uppmuntra, motivera,
stödja och förstärka elevens identitet.
Inlärningsmiljön skall väcka elevens nyfikenhet. Eleven bör ha en svensk eller
tvåspråkig bakgrund (daghem och för
skola på svenska) eller tillräcklig språkbadsbakgrund (åtminstone förskola).
Språkprogram
Skolan erbjuder enbart modersmålsinriktad finska från och med årskurs 3. Engelska undervisning anordnas från och
med årskurs 4. Samarbete med språkö
skolorna i Finland.
Svenskbacka skola tillhör nätverket "Vi
10". Nätverket är ett samarbetsnätverk
för svenska skolor och daghem på finska
orter. Svenskbacka Hem och skola rf.
stöder skolans verksamhet. Folkhälsans
eftermiddagsklubb fungerar i skolans
lokaliteter.
Vi arbetar åldersblandat och erbjuder
våra elever klubbverksamhet under skoldagen.
39
KASVATUS– JA OPETUSTOIMI
YLEISET YHTEYSTIEDOT
OPPILAAKSIOTTO
Sähköposti
[email protected] tai
[email protected]
Faksi (09) 2949 2267
Yleisopetus ja
valmistava opetus
Kati Airisniemi,
opetuksen suunnittelija
puh. 040 318 2728
Opetusjohtaja
Pia Aaltonen,
puh. (040) 318 2183
Erityinen tuki,
erityisluokkapaikat
KOULUKULJETUSASIAT
Heidi Kelahaara,
taloussihteeri
puh. (040) 318 2167
Riitta Pennala,
vs. opetuksen suunnittelija
puh. (040) 318 4022
40