TERVETULOA KOULUUN Opas koulutulokkaiden
TERVETULOA KOULUUN Opas koulutulokkaiden vanhemmille Lukuvuosi 2015 –2016 SISÄLLYSLUETTELO Opetusjohtajan terveiset Tervetuloa kouluun Koulutulokkaiden kouluun ilmoittautuminen Oppilaaksiotto Ruotsinkielisen opetuksen oippilaaksiotto Tärkeät päivämäärät Keskuskoulun 1. vuosiluokan musiikkiluokka Koulunkäynnin aloituksen lykkääminen tai aikaistaminen Koulun aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Koulun aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin Koululaisten iltapäivätoiminta Peruskoulujen työ- ja loma-ajat 2015-2016 Ennen koulun alkua Opetussuunnitelma Tuntijako Kieliohjelma Oppilaiden osallisuus Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus perusopetuksessa Oppilaan arviointi Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaasta pidetään huolta Poissaolo koulusta Kouluruokailu Koulukuljetus Tapaturmavakuutus Valmistava opetus Suomi toisena kielenä opetus Oman äidinkielen opetus Koulusanasto Alakoulut Keravalla Koulujen esittelyt ja yhteystiedot Kasvatus- ja opetustoimen yhteystiedot 2 3 4 5 6 7 9 10 12 12 12 13 14 14 15 15 16 16 17 18 19 20 25 26 26 26 27 27 28 28 34 35 40 OPETUSJOHTAJAN TERVEISET Ensi syksynä perheessänne alkaa tärkeä ajanjakso, kun lapsenne aloittaa koulunkäynnin. Koulun aloittaminen on iloinen ja samalla jännittävä asia. Lapsen koulupolusta pyritään tekemään mahdollisimman yhtenäinen jatkumo esiopetuksesta yhdeksännen luokan loppuun saakka. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöllä on pitkät perinteet Keravalla. Esiopetusvuoden aikana kaikki oppilaat ovat jollain tavoin tutustuneet kouluelämään erilaisten yhteistyömuotojen kautta. Tämä madaltaa kynnystä koulunkäynnin aloittamiseen. Koulu, johon lapsenne tutustuu ei kuitenkaan ole välttämättä se koulu, jossa lapsenne aloittaa koulutiensä. Tärkeää on päästä esiopetusvuoden aikana koulurakennuksesta riippumatta. Koulun aloitus tuo tullessaan sekä lapsen että koko perheen elämään uusia sisältöjä. Lapselle avautuu uusi maailma, jossa hänellä on uusi rooli ja johon kuuluu uusia sääntöjä ja tapoja. Lapsi on lähtökohtaisesti innokas oppija. Koulutulokas on kuitenkin vielä lapsi ja tarvitsee vanhempiaan kasvaakseen ja kehittyäkseen. Myönteisten oppimiskokemusten kautta lapsen itsetunto vahvistuu. Onnistuneen koulutyön perusta on vanhempien ja koulun välisessä kasvatuskumppanuudessa. Onkin tärkeää, että koulutien alusta saakka koulun ja huoltajien välille muodostuu luottamuksellinen suhde. Molemminpuolinen avoimuus ja asioihin tarttuminen heti huolen ilmaantuessa luovat turvallisuutta lapsen koulupolulle. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien asiantuntemus lapsestaan ja opettajan ammatillinen osaaminen. Osallistuminen vanhempainiltoihin, yhteistyöpäiviin ja koulun eri tapahtumiin ovat esimerkkejä yhteistyömuodoista. Sähköisenä reissuvihkona toimii Wilma -järjestelmä, jonka avulla vanhemmat voivat myös olla yhteydessä opettajiin ja seurata lapsen koulunkäyntiä. Kannustamme vanhempia perustamaan luokkatoimikuntia ja osallistumaan aktiivisesti koulunsa vanhempainyhdistyksen toimintaan. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan kouluun. Tästä oppaasta saatte perheeseenne tietoa siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan sekä tietoa 1. luokalle siirtymisen tärkeistä päivämääristä. Käytännön asioista saatte tämän oppaan lisäksi tietoa myös koulutulokasinfossa sekä suoraan oman alueenne kouluista ja koulujen kotisivuilta. Kaikissa koulunaloitusta koskevissa kysymyksissä auttavat rehtori, opettajat, kouluterveydenhoitaja sekä koulujen muu henkilökunta Ystävällisin terveisin, Pia Aaltonen Opetusjohtaja 3 TERVETULOA KOULUUN Oppivelvollisuus alkaa Oppivelvollisuuden suorittaminen aloitetaan pääsääntöisesti sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Poikkeustapauksissa lapselle voidaan myöntää lupa aloittaa koulunkäynti vuotta aikaisemmin tai myöhemmin. Kahta ensimmäistä kouluvuotta kutsutaan alkuopetukseksi, joka on jatkumo esiopetukselle. Keravalla opiskellaan pääsääntöisesti luokissa, joissa on yhtä luokkaastetta, mutta opiskelu voi tapahtua myös ikäsekoitteisissa ryhmissä, joissa on sekä ensimmäisen että toisen vuoden oppilaita. Oppilaaksi kasvaminen Ensimmäisinä kouluvuosina luodaan pohja myöhemmälle koulutielle ja keskitytään perustietojen ja -taitojen hankintaan. Lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan niin, että hänelle muodostuu myönteinen käsitys itsestään oppijana. Työskentelyssä painottuvat sosiaalisten taitojen kehittäminen ja kasvaminen ryhmän jäseneksi. Opetussuunnitelma ohjaa opetusta Koulussa työskennellään koulun opetussuunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opetettavien aineiden tuntimäärät, sisällöt ja tavoitteet opetushallituksen hyväksymän peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja työskentelytavat, jotka pohjautuvat koulun toimintakulttuuriin. Koulu- ja luokkatilat sekä luokan oppilasmäärä vaikuttavat opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Turvallisuus Lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaaminen koulussa on ensiarvoisen tärkeää. Keravan koulut ovat mukana koulukiusaamista vähentävässä Kiva koulu ohjelmassa. Lisäksi jokaisella koululla on oma toimintamalli, kuinka kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan. Kummioppilastoiminta, hyvä välituntivalvonta, turvallinen koulumatka, sosiaaliseen vuorovaikutukseen panostaminen sekä aikuisen tavoitettavuus lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta. Opettajat Luokasta vastaa aina oma luokanopettaja kun taas esiopetuksessa ryhmässä on ollut useampi aikuinen jakamassa lasten huomiota. Luokkaa voivat opettaa myös koulun muut opettajat tai erityisopettaja. Joissain luokissa voi työskennellä myös koulunkäyntiavustaja. 4 Koulutulokkaiden huoltajille tarkoitettu vanhempainilta järjestetään tiistaina 13.1.2015 klo 18.00 Keravan Keuda - talon Kerava - salissa, osoitteessa Keskikatu 3 a. Koulutulokkaat ovat tervetulleita mukaan. Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö kotien kanssa on onnistuneen koulutyön peruslähtökohta. Se edellyttää molemminpuolista sitoutumista asiaan. Vanhempien välinen verkottuminen ja yhteistyö koulun kanssa rikastuttavat parhaimmillaan koko luokkayhteisön toimintaa. KOULUTULOKKAIDEN KOULUUN ILMOITTAUTUMINEN 14.1.-20.1.2015 Sähköinen ilmoittautuminen Koulutulokkaiden sähköinen kouluun ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 14.1.2015. Tämän oppaan mukana on lähetetty tiedote kouluun ilmoittautumisesta sekä huoltajatunnukset ja kirjautumisohjeet Wilma-järjestelmään, jonka kautta sähköinen ilmoittautuminen tapahtuu. Huoltajatunnukset toimivat vasta 14.1.2015 lähtien. Järjestelmään kirjautuminen ei onnistu ennen tätä päivämäärää. Ilmoittautuminen päättyy 20.1.2015. Ilmoittautuminen lomakkeella Jos huoltaja ei halua ilmoittaa lastaan kouluun sähköisesti Wilman kautta, hän voi toimittaa ilmoittautumislomakkeen Sampolan palvelukeskuksen Yhteispalvelupisteeseen, osoitteeseen Kultasepänkatu 7, 20.1.2015 mennessä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan myös esiopetuspaikoissa. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa Keravan internet-sivulta www.kerava.fi, ajankohtaista, uutiset, kasvatus ja opetus. Lomakkeita saa myös kouluista, esiopetuspaikoista sekä Sampolan palvelukseskuksen Yhteispalvelupisteestä. Tieto koulupaikasta Päätös koulupaikasta postitetaan tuleville ensimmäisen vuosiluokan oppilaille siten, että postituspäivä on 20.4.2015. Päätös on perillä viimeistään viikon 18 aikana. Samassa yhteydessä toimitetaan kutsu koulun tutustumispäivään, joka on kaikissa kouluissa 20.5.2015. 5 OPPILAAKSIOTTO Ensisijainen oppilaaksiotto Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulupaikan, joka on lähikoulu tai muu soveltuva paikka. Oppilaaksi ottamisen perusteiden mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Keravan kaupungin alakoulut muodostavat yhden oppilaaksiottoalueen. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee johtosäännössä määrätty toimivaltainen viranhaltija. Koulutulokkaiden lähikoulun osoittamisen valmistelevat rehtorit yhdessä opetusjohtajan kanssa. Samalla määritellään koulutulokkaiden oppilaspaikkojen sijoittuminen kaupungissa. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit Keravan kaupungin perusopetuksessa noudatetaan tärkeysjärjestyksessä seuraavia oppilaaksi ottamisen perusteita (Kasvatus- ja opetuslautakunta 19.11.2014/118 §), joiden mukaan toimivaltainen viranhaltija osoittaa oppilaalle lähikoulun. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit oppilaaksiottamiseen ovat seuraavat: 1. Lausuntoon perustuvat erityisen painavat terveydelliset tai oppilashuollolliset syyt Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella hänelle osoitetaan lähikoulu yksilöllisen arvioinnin perusteella. Huoltajan tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä opetusjohtajalle lääkärin lausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy, tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy olla sellainen, joka suoraan vaikuttaa siihen, minkälaisessa koulussa oppilas pystyy opiskelemaan. 2. Oppilaan koulumatkan pituus Oppilaalle osoitetaan lähikoulu oppilaan ikä ja kehitystaso sekä koulumatkan pituus ja turvallisuus huomioiden. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Koulumatkan pituus mitataan ReittiGis -ohjelmalla. 3. Sisaruusperuste Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. 6 RUOTSINKIELISEN OPETUKSEN OPPILAAKSIOTTO Keskuskoulun musiikkiluokan oppilaaksiotto Ruotsinkielisen vuosiluokkien 1.-6. opetus järjestetään Keravalla Svenskbacka skolassa. Ruotsinkieliseen perusopetukseen otetaan oppilaat seuraavin kriteerein: Oppilaaksiotto ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle tapahtuu soveltuvuuskokeen kautta. Soveltuvuuskokeen perusteella ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle otetaan 26 minimipistemäärän saavuttanutta oppilasta. 1. Keravalaisuus 2. Ruotsinkielisyys - Oppilaan äidinkieli, kotikieli tai ylläpitokieli on ruotsinkieli Lisätietoa Keskuskoulun musiikkiluokasta löydät tämän oppaan sivuilta 3. Osallistuminen ruotsinkieliseen esikoulutoimintaan tai ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen - Oppilas voidaan ottaa ruotsinkieliseen perusopetukseen, jos hän on osallistunut ruotsinkieliseen esikoulutoimintaan tai ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen, vaikka hänen äidinkielensä, kotikielensä eikä ylläpitokielensä ei olisikaan ruotsinkieli. Erityisopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaaksiotto Erityisopetukseen ja valmistavaan opetukseen osoitetaan Keravalla asuvalle oppilaalle ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta. 7 Toissijainen oppilaaksiotto Huoltaja voi halutessaan hakea lapselle oppilaspaikkaa muusta, kuin tälle osoitetusta lähikoulusta. Tätä ns. toissijaijsta oppilaspaikkaa haetaan toimittamalla hakemus halutun toissijaisen koulun rehtorille, joka tekee päätöksen toissijaisesta oppilaaksi ottamisesta, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen. Toissijaisen oppilaaksioton hakuohjeet ja hakulomake lähetetään huoltajille ensisijaisen oppilaaksioton päätöksen mukana. Koulutulokkaiden toissijainen hakuaika on 27.4.– 11.5.2015. Toissijaiset päätökset postitetaan 13.5.2015. Toissijaista oppilaaksi ottamista ei tehdä jos perusopetusryhmän koko on: vuosiluokilla 1 – 2 vuosiluokilla 3 – 6 vuosiluokilla 7 - 9 24 oppilasta tai enemmän 28 oppilasta tai enemmän 23 oppilasta tai enemmän Yhdysluokilla noudatetaan samoja perusopetusryhmän enimmäiskokoja. Toissijainen koulu ei ole lain määrittämä lähikoulu, eli mahdollisista matkojen järjestämisistä ja matkakustannuksista vastaavat huoltajat. Poikkeuksena ovat ne oppilaat, joille myös lähikouluun syntyisi oikeus perusopetuslain mukaisiin koulumatkoihin kulloinkin voimassa olevien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti. Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit Toissijaisen haun kautta koulut voivat ottaa mahdollisesti vapaaksi jääneille oppilaspaikoille oppilaita seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien periaatteiden mukaisesti: 1. Oppilas asuu Keravalla 2. Sisaruusperuste Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. 3. Oppilaan koulumatkan pituus Matka mitataan ReittiGis -ohjelmalla. 4. Arvonta Mikäli samat hakukriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. 8 Ruotsinkielisen opetuksen toissijaiset kriteerit (luokat 1–6) Rehtori voi ottaa yleisopetuksen oppilaan kouluun, mikäli ensisijaisten kriteerien täytyttyä koulussa on tilaa: - luokkakoko ei ylitä 26 oppilasta vuosiluokilla 1–2 - luokkakoko ei ylitä 30 oppilasta vuosiluokilla 3–6 Toisssijaisessa oppilaaksiotossa huomioidaan myös oppilaan kielitaito, joka voidaan tarvittaessa arvioida. Arvioinnin tarkoituksen on arvioida oppilaan kohtuulliset mahdollisuudet opiskella ruotsinkielellä. TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Vanhempainilta koulutulokkaiden huoltajille 13.1.2015 klo 18.00 Keravan Keuda - talon Kerava - salissa, osoitteessa Keskikatu 3 a. Alakouluun ilmoittautuminen Wilman kautta 14.1.-20.1.2015 Musiikkiluokan soveltuvuustestit pidetään viikoilla 6 ja 7 Musiikkiluokan ja Svenskbacka skolan oppilaaksiottopäätökset postitetaan viikolla 9. Muut oppilaaksiottopäätökset postitetaan 20.4.2015. Toissijainen haku 27.4.—11.5. 2015. Toissijaiset päätökset postitetaan 13.5.2015. Koulutulokkaiden tutustumispäivä on keskiviikkona 20.5.2015. 9 KESKUSKOULUN 1. VUOSILUOKAN MUSIIKKILUOKKA Painotettu musiikinopetus alkaa Keskuskoululla 1. vuosiluokalta lähtien. Syksyllä 2015 koulunsa aloittavat, vuonna 2008 syntyneet lapset voivat kouluun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa halukkuutensa pyrkiä musiikkiluokalle ja ilmoittautua soveltuvuustesteihin. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan opetustyössä etusijalla on perustietojen ja -taitojen oppiminen. Näin on myös musiikkiluokalla. Musiikki on muuta oppimista tukevaa ja integroituna painotetusti esillä myös muissa oppiaineissa. Oppilaille tarjoutuu myös ensimmäisestä luokasta lähtien esiintymismahdollisuuksia mm. musiikkiluokkien yhteiskonserteissa. Musiikkiluokkien tuntijako Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman tuntijaon mukaan koulut voivat omassa opetussuunnitelmassaan päättää 1.-2.-luokilla yhden vuosiviikkotunnin ja 3.-6. -vuosiluokan kohdalla kahden vuosiviikkotunnin käytöstä koulukohtaisesti. Musiikkiluokilla kaikki valinnaiset tunnit käytetään musiikin opetukseen. Lisäksi Keskuskoulun 1.-4. musiikkiluokilla musiikin opetukseen käytetään lautakunnan päätöksen mukaisesti yksi (1) vuosiviikkotunti enemmän kuin Keravan perusopetusta antavien koulujen vastaavilla vuosiluokilla. Vuosiviikkotunteja 1.-2.-luokilla on 21h, josta 3h/ viikko musiikkia. Vuosiluokilla 3.-4. on oppitunteja 24h/viikko, josta 4h/viikko musiikin opetusta. 10 Musiikkiluokalle pyrkiminen Keravan Keuda-talon Kerava-Salissa järjestetään tiistaina 13.1.2015 klo 18.00 tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan opiskelusta musiikkiluokilla sekä musiikkiluokkien toiminnasta yleensä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä huoltajat että lapset. Oppilaaksiotto ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle tapahtuu soveltuvuuskokeen kautta (rytmikoe ym.). Soveltuvuuskoe järjestetään Keskuskoululla viikoilla 6 ja 7 ja siihen ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen (14.1.-20.1.2015) yhteydessä. Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskoe alkaa yhteisellä ryhmäosiolla, jossa harjoitellaan testintapaisia tehtäviä ja lauletaan testilaulu. Varsinainen soveltuvuuskoe käsittää yksilötestin, joka sisältää yksinkertaiset rytmi- ja melodiatoistotehtävät, laulunäytteen sekä vapaaehtoisen soittonäytteen ja mahdollisesti lyhyen äänten erottelutehtävän. Yksilötestissä hakija laulaa laulun Jänis istui maassa. Testiaikataulut ilmoitetaan huoltajille henkilökohtaisesti. Soveltuvuuskokeen perusteella ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle otetaan 26 minimipistemäärän saavuttanutta oppilasta. Oppilaaksiottopäätökset postitetaan viikolla 9. 11 KOULUNKÄYNNIN ALOITUKSEN LYKKÄÄMINEN TAI AIKAISTAMINEN Koulun aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Koulun aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin Mikäli esikoulun opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulupsykologi arvioivat, että oppilaalla on tarvetta aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä myöhemmin, asiasta keskustellaan huoltajan kanssa. Huoltaja voi olla myös itse yhteydessä esikoulun opettajaan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, jos hänellä on lapsen oppimiseen liittyviä huolia. Oppilaan kouluvalmiutta arvioidaan esiopetusvuoden aikana yhdessä huoltajien ja lapsen esiopettajan kanssa. Mikäli huoltaja ja lapsen esiopettaja päätyvät siihen, että lapsella on edellytyksiä aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä aiemmin, lapselle tehdään kouluvalmiusarvio. Ennen kouluvalmiusarvion tekemistä huoltajan tulee olla yhteydessä Kasvatusja opetustoimeen opetuksen suunnittelijaan. Mikäli lapsen tutkimuksissa ja varhaiskasvatuksen arvioinnissa päädytään siihen, että oppilaan koulunkäynnin aloittamista lykätään vuodella, täytetään sitä varten hakemus. Huoltaja täyttää lykkäyshakemuksen. Hakemus toimitetaan yhdessä asiantuntijalausunnon kanssa Kasvatus- ja opetustoimeen opetuksen suunnittelijalle 16.3.2015 mennessä. Opetusjohtaja tekee päätöksen koulunkäynnin aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin. Tämän jälkeen huoltaja varaa ajan yksityiselle psykologille kouluvalmiusarvion tekemiseksi. Kouluvalmiusarvion kustannuksista vastaa huoltaja. Kouluvalmiutta arvioiva tutkimus toimitetaan Kasvatusja opetustoimeen opetuksen suunnittelijalle 16.3.2015 mennessä. Jos oppilaalla on edellytykset aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä aikaisemmin, opetusjohtaja tekee hänelle oppilaaksiottamispäätöksen ja osoittaa lähikoulun. 12 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminnan järjestämisen lähtökohdat Iltapäivätoimintaan haku ja maksut Keravalla kasvatus- ja opetustoimi järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti. Sitä tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Koululaisten iltapäivätoimintaan haetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Haku tapahtuu Wilma-järjestelmän kautta. Ohjeet toimintaan hakemisesta sekä tieto hakuajasta ovat koulutulokaskirjeessä. Tuleville toisen vuosiluokan oppilaille tieto hakemisesta välitetään Wilma-järjestelmän kautta. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, jotka vanhempien työn tai opiskelun vuoksi ovat yksin kotona. Toimintaan hakemisesta tiedotetaan myös Kasvatus- ja opetustoimen internet-sivulla www.kerava.fi/koulutus.asp Toiminnan järjestämispaikat varmistuvat kokonaistarpeen mukaan. Kunta määrittelee missä toimipisteessä oppilaan iltapäivätoiminta järjestetään. Toiminta-aika ja järjestäjät Iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuoden työaikojen mukaisina arkipäivinä (ma-pe), jotka päätetään vuosittain. Perusopetuslain mukaista toimintaa järjestävät perusopetus sekä Keravan seurakunta klo 12-16 välisenä aikana. Lisätietoja saat varhaiskasvatuksen suunnittelijalta, Hannele Koskinen, [email protected] tai puh.040 318 3382 Folkhälsan i Kervo rf järjestää ruotsinkielistä iltapäivätoimintaa Svenskbacka skolalla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta päätetään tapauskohtaisesti. Lisätietoja saat opetuksen suunnittelijalta, Riitta Pennala, [email protected] tai puh. 040- 318 4022. 13 Päätös koululaisten iltapäivätoiminnasta tehdään lukukaudeksi / lukuvuodeksi kerrallaan. Mikäli huoltaja pakottavasta syystä (esim. muutto, perhesyyt) sanoo iltapäiväpaikan irti, tulee irtisanominen tehdä kirjallisesti kuukautta ennen. Perusopetuslain mukaisen toiminnan ajalta 4 h, klo 12-16 peritään 80 euroa/kk. PERUSKOULUJEN TYÖ– JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA 2015 –2016 Lukuvuonna 2015 - 2016 työpäiviä vähentää muuksi kuin lauantaiksi osuva loppiainen keskiviikko 6.1.2016. Työpäiviä on näin ollen yhteensä 189. Lauantaityöpäivä on 16.1.2016. Syyslukukausi 11.8.2015 - 19.12.2016 Koulu alkaa tiistaina 11.8.2015 Syysloma maanantai 12.10.- perjantai 16.10.2015 Syyskauden päätöspäivä on lauantaina 19.12.2015 Joululoma sunnuntai 20.12.2015 - sunnuntai 10.1.2016 Kevätlukukausi 11.1.2016 - 4.6.2016 Talviloma (vko 8) maanantai 22.- perjantai 26.2.2016 Lukuvuoden päätöspäivä on lauantaina 4.6.2016 ENNEN KOULUN ALKUA Ennen koulun aloittamista lapsen kanssa olisi hyvä harjoitella seuraavia asioita Koululaisena on tärkeää osata seuraavat asiat · · · · · · · · · itsenäinen pukeutuminen, wc:ssä käynti ja kotiavaimen käyttö omien henkilötietojen (nimi, osoite, puhelinnumero) opettelu omatoiminen ruokailu ja ruokailuvälineiden käyttö koulumatkan kulkeminen itsenäisesti, heijastimen käyttö koululaisen työvälineistä huolehtiminen koulurepun pakkaaminen edellisenä iltana kengännauhojen sitominen · · · · · 14 rohkeus kysyä, jos tarvitsee apua taito istua paikallaan ja keskittyä vähintään 15 min. yhteen asiaan kerrallaan oman vuoron rauhallinen odottaminen ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen omista tavaroista huolehtiminen koulupäivän aikana kouluun lähteminen ajoissa säännölliset rutiinit läksyistä huolehtimiseksi OPETUSSUUNNITELMA Keravan kaupungin opetussuunnitelman tavoitteena on yhtenäistää perusopetusta Keravalla. Keravan opetustoimessa esiopetus, perusopetus ja toinen aste muodostavat jatkumon, jonka tavoitteena on avoimuus ja yhteistyö opetustyössä ja hallinnossa. Lisäksi koulut laativat kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulun opetussuunnitelman ja tarkentavat niissä mm. koulukohtaiset painotukset, valinnaisaineiden sisällöt ja muut tavoitteet. Opetussuunnitelma löytyy Keravan internetsivulta osoitteesta www.kerava.fi (palvelut -> kasvatus, opetus ja koulutus -> kasvatusja-opetustoimi -> opetussuunnitelmat). Lisäksi jokainen koulu on laatinut kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulun opetussuunnitelman ja tarkentanut niissä mm. koulukohtaiset painotukset, valinnaisaineiden opetuksen ja muut tavoitteet. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät koulujen omilta kotisivuilta. TUNTIJAKO Keravan perusopetuksen kuntakohtainen tuntijako on laadittu valtioneuvoston hyväksymän tuntijaon pohjalta. Keravalla on haluttu tuntijaossa säilyttää koulukohtaiset painotusmahdollisuudet. Luokilla 3.–6. koulu voi päättää yhden vuosiviikkotunnin sijoittamisesta opetussuunnitelmassaan. Lisäksi taito- ja taideaineissa (musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta) koulu voi 1.–6. luokilla päättää yhden vuosiviikkotunnin käytöstä koulukohtaisesti. Peruskoulun oppiaineet luokilla 1.–6. · äidinkieli ja kirjallisuus · englannin kieli (A1-kieli, luokilla 3.-6.) · matematiikka · ympäristö- ja luonnontieto (luokilla 1.–4.) · biologia ja maantieto (luokilla 5.–6.) · fysiikka ja kemia (luokilla 5.–6.) · uskonto/elämänkatsomustieto · historia (luokilla 5–6.) · taide- ja taitoaineet: musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. · 4. luokalla alkava vapaaehtoisesti valittava A2-kieli 15 Viikkotunnit eri luokka-asteilla 1.–2. luokat 20 h/vko 3.–6. luokat 23 h/vko 5.–6. luokat 26 h/vko KIELIOHJELMA Kieliohjelman mukaan kaikki perusopetuksen oppilaat opiskelevat yhteisinä aineina englannin (alkaa 3. luokalla) ja ruotsin (alkaa 7. luokalla) kieltä. Näiden kahden pakollisen kielen lisäksi oppilailla on 4. luokalla mahdollisuus aloittaa vapaaehtoinen A2-kieli (ranska, saksa tai venäjä). Valinnan jälkeen kieltä opiskellaan perusopetuksen loppuun saakka ja aloitettua A2-kielen opiskelua ei voi ilman erityisen painavaa syytä keskeyttää. Seuraavan kerran kielivalintoja tehdään kahdeksannella luokalla, jolloin oppilas voi halutessaan aloittaa valinnaisen B2-kielen (ranska, saksa tai venäjä) opiskelun. OPPILAIDEN OSALLISUUS Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Oppilaat osallistuvat koulutyön ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen ikätasolleen sopivalla tavalla. Tavoitteena on luoda kouluun myönteinen, arvostava ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa oppilaat käyttävät luontevasti vastuutaan ja vapauksiaan. Yhdessä ja yksin toimimalla oppilas saa osallisuuden kokemuksia ja harjaantuu käyttämään erilaisia vaikuttamisen keinoja kouluyhteisössä. Koulun kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, jolle valitaan hallitus. Oppilaskunnan tarkoituksena on lisätä oppilaiden osallisuutta ja ohjata oppilaita vaikuttamaan oman koulunsa asioihin. Oppilaskunnan tavoitteet kirjataan koulun toimintasuunnitelmaan. Oppilaat osallistuvat myös koulun eri juhlien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Oppilaat voivat järjestää ohjelmaa ja tempauksia erilaisina koulun teemapäivinä ja osallistua päivänavausten pitämiseen. 16 USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUS PERUSOPETUKSESSA Keravalla uskonnon opetus järjestetään oppilaiden enemmistön uskontokunnan mukaisesti evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksena. Kaikki evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat tähän uskonnon opetukseen. Myös oppilas, joka ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, voi huoltajan ilmoituksen perusteella osallistua evankelis-luterilaiseen uskonnon opetukseen. Uskonnon opetuksen luonne Uskonnon opetusta säätelevät valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja kuntakohtainen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman perusteiden mukainen uskonnon opetus ei ole perustuslain 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus ja uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Jos oppilas kuuluu ortodoksiseen kirkkokuntaan tai muuhun Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, hänelle järjestetään oman uskontonsa opetusta, jos vähintään kolmen oppilaan huoltaja pyytää sitä. Koulun uskonnolliset tilaisuudet Vähintään kolmelle (kaikista Keravan perusopetuksen oppilaista) uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, jotka eivät osallistu evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Lisätietoja uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta saa oman koulun rehtorilta. Syyslukukauden alkaessa täytetään tarkempi lomake uskontotunneille osallistumisesta. Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päiväavauksia. Oppilasta ei voida velvoittaa vastoin hänen huoltajansa tahtoa osallistumaan jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Oppilaalle, joka ei osallistu koulun järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin, järjestetään muuta korvaavaa toimintaa Koulun juhlat Suomalaisella koululla on useita perinteisiä juhlia. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria eikä niitä esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren (esim. jouluvirsi, suvivirsi) laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. 17 OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan monipuolisella arvioinnilla on keskeinen rooli oppimistapahtumassa. Oppilaan arvioinnin tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan oppimistulosten lisäksi hänen työskentelytaitonsa ja oppimisprosessi. Arviointi ei ole vain erillinen jakson tai lukukauden loppuun sijoittuva tilanne vaan se kytketään osaksi koko oppimistapahtumaa. Opintojen aikana 1.–6. luokilla oppilasta arvioidaan lukuvuodessa vähintään kolme kertaa. Oppilaat saavat lukuvuositodistuksen ja yhden välitodistuksen. Tämän lisäksi koulut voivat päättää kolmannen arviointimuotonsa. Arviointimuotoja voivat olla esimerkiksi arviointikeskustelu, kirjallinen palaute, arviointi-ilta, portfoliot tai oppilas-opettaja -keskustelu. Vuosiluokilla 1.–4. käytetään sanallista arviointia. Vuosiluokilla 5.–9. annetaan numeroarviointi, paitsi käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan myös 5.–6. luokilla sanallisena. Työskentelytaidot Oppilaan itsearviointi Vuosiluokilla 1.–6. työskentelytaitoja arvioidaan kirjallisesti lukuvuositodistuksen yhteydessä. Jotta työskentelytaitoja voidaan kehittää vuoden aikana, palautetta taidoista annetaan todistuksen lisäksi myös kirjallisesti tai suullisesti. Oppilaan itsearviointi on keskeinen osa koulun arviointijärjestelmää. Oppilasta ohjataan itsearviointitaitoihin oppilaan edellytysten mukaisesti. Aluksi keskitytään oppilaalle käsitteellisesti helppoihin arvioinnin kohteisiin. Vähitellen oppilasta ohjataan itsearvioimaan yhä laajemmin omaa oppimisprosessiaan ja työskentelytaitojaan, omien tavoitteidensa asettelua ja niiden saavuttamista sekä käyttäytymistään. Käyttäytyminen Vuosiluokilla 1.-6. käyttäytymistä arvioidaan kirjallisesti lukuvuositodistuksen yhteydessä. Palautetta käyttäytymisestä annetaan todistuksen lisäksi joko suullisesti tai kirjallisesti tarpeen mukaan. 18 Kykyä itsearviointiin pyritään kehittämään esim. ohjauskeskustelujen, erilaisten itsearviointilomakkeiden, jaksotiedotteiden, oppimispäiväkirjojen tai portfolioiden avulla. Oppilaan tekemistä itsearvioinneista keskustellaan hänen kanssaan arviointikeskusteluissa. Niitä voidaan käyttää myös yhteisissä keskusteluissa vanhempien kanssa. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kotien kanssa tehtävä yhteistyö perustuu näkemykseen jaetusta vastuusta kodin ja koulun välillä. Koulu tukee vanhempien ensisijaista vastuuta lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksessa alkanut yhteistyö huoltajien kanssa jatkuu lapsen aloittaessa koulunkäynnin. Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmissaan oman tapansa hoitaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä Tavoitteena on, että opettajalla on koulun alkaessa tarpeeksi tietoa oppilaista, jotta oppilaan kasvua ja oppimista pystytään tukemaan heti koulun alusta alkaen. Lapsen varhaiskasvatuksessa laadittu esiopetussuunnitelma (LEOPS) siirtyy huoltajien luvalla alkuopetuksen opettajan käyttöön. Keravalla on käytössä Wilma-ohjelma kodin ja koulun yhteistyöhön. Wilma on koululaisen sähköinen reissuvihko. Ohjelman avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, tarkastella ja antaa selvityksiä oppilaan poissaoloista, olla yhteydessä kouluun ja lukea koulun tiedotteita. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja voivat olla esim. kolmikantakeskustelut, huoltajien ja opettajien henkilökohtaiset tapaamiset, vanhempainillat, koulun juhlat, tapahtumat ja retket, tutustuminen vanhempien työhön tai koti- ja kouluyhdistykset sekä luokkatoimikunnat. Joskus tarvitaan moniammatillista yhteistyötä perheiden kanssa lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Wilma toimii kaikilla yleisimmillä selaimilla. Ohjelman käyttö on turvallista eikä käyttäjän koneeseen tarvitse erikseen asentaa mitään. Kouluilla toimii oppilaiden vanhempien muodostamat koti- ja kouluyhdistykset. Yhdistysten tavoitteena on edistää kodin ja koulun välistä yhteistoiminta sekä tukea lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. 19 Koululla on velvollisuus luoda yhteistyön edellytyksiä hyvän tiedottamisen avulla. Koulu tiedottaa huoltajille koulun toiminnasta ja mahdollisuudesta osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Näin huoltajat voivat vaikuttaa koulun kehittämiseen. OPPILAASTA PIDETÄÄN HUOLTA Tuen portaat Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu kolmeen portaaseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Yleinen tuki on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Yleiseen tukeen kuuluu mm. seuraavat tukimuodot: · · · · · · · · · · · Joustavat opetusjärjestelyt Tukiopetus Opetuksen eriyttäminen Osa-aikainen erityisopetus Ohjauksellinen tuki Vuosiluokkiin sitomaton opetus Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Kodin ja koulun yhteistyö Oppilashuolto Iltapäiväkerho- ja kerhotoiminta Oppimissuunnitelma tarvittaessa Tehostettua tukea annetaan oppilaalle yhteistyössä vanhempien kanssa tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. 20 Erityinen tuki Erityisen tuen piiriin hakeutuminen Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Kouluun ilmoittautumislomakkeessa on kohta, johon huoltajat voivat merkitä mahdollisen tuen tarpeen. Lomakkeeseen voi kirjoittaa tärkeimmät tiedot tuen tarpeesta, mutta tutkimuslausuntoja ei liitetä ilmoittautumislomakkeeseen. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Huoltajat toimittavat kaikki oppilasta koskevat erityistä tukea koskevat lausunnot opetuksen suunnittelija Riitta Pennalalle viimeistään 16.3.2015 mennessä tai heti tutkimusten valmistuttua joko postitse osoitteeseen Keravan kaupunki, Kasvatus - ja opetustoimi, Opetuksen vastuualue, PL 123, 04201 Kerava) tai tuomalla ne Sampolan palvelukeskukseen osoitteeseen Sampolan palvelukeskus, Kultasepänkatu 7). Erityisen tuen antaminen edellyttää opetusjohtajan tekemää kirjallista päätöstä. Päätös tehdään pedagogisen selvityksen ja mahdollisten asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityisluokalla opiskeleminen, oppimäärän yksilöllistäminen ja pidennetty oppivelvollisuus edellyttävät erityisen tuen päätöstä. Lausunnot tulee jättää suljetussa kuoressa Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteeseen ja laittamalla kuoreen merkintä Kasvatus- ja opetustoimi/Riitta Pennala. Lausunnot voi toimittaa myös varhaiskasvatuksen erityisopettajalle. Erityisen tuen päätöksellä opiskelevalle oppilaalle laaditaan HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, yhteistyössä huoltajien kanssa. 21 Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Konsultaatioryhmä Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Opettaja vie oppilaasta heränneen huolen yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa nimettömänä koulun konsultaatioryhmään, johon kuuluvat koulun rehtori, koulukuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvat oppilashuollon palvelut, opetuksen sisällöt ja menetelmät, koko koulua koskeva turvallisuus, oppilashuoltosuunnitelman laatiminen, tiimitoiminta, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä huoltajien ja oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö ja osallistaminen. Konsultaatioryhmästä oppilas ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon tai pedagogisen tuen ryhmään, riippuen esille nousseen huolen laadusta. Opettaja voi konsultoida oppilashuollon henkilöä ilman oppilaan henkilötietoja myös muulla tavoin. Yhteisöllinen oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille, ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa esimerkiksi koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa. Yhteisöllisen oppilashuoltoyhmän kokoontumisista ja toiminnasta vastaa koulun rehtori. Ryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi erityisopettaja, psykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, turvallisuusvastaava, oppilaskunnan ohjaava opettaja ja oppilaitten edustaja. Tarvittaessa oppilashuoltotyöhön voi osallistua myös koululääkäri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja opettajien edustaja. Yläkoulussa oppilashuoltoryhmään voi kuulua lisäksi opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. 22 Pedagogisen tuen ryhmä Jos konsultaatioryhmä arvioi, että oppilas tarvitsee yksittäisen oppilashuollon lisäksi tai siitä riippumatta suunnitelmallisia yleisen tuen tukitoimia tai tehostetun tai erityisen tuen päätöstä, ohjataan oppilaan asia pedagogisen tuen ryhmään yhteistyössä huoltajien kanssa. Tehostettua tukea varten oppilaasta laaditaan pedagoginen arvio ja erityistä tukea varten pedagoginen selvitys. Rehtori tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta ja allekirjoittaa pedagogiset selvitykset. Muut ryhmään osallistuvat henkilöt ovat niitä, joiden työtehtäviin tuen suunnitteleminen kuuluu. Yksilökohtainen oppilashuolto Oppilashuollon henkilöstö Yksilökohtaisessa oppilashuollossa autetaan yksittäistä oppilasta. Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tarvittaessa tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Kokoontumisesta laaditaan oppilashuollon kertomus. Oppilashuollon työntekijöiden työ painottuu ennaltaehkäisyyn sekä kasvua, kehitystä ja oppimista estävien tekijöiden varhaiseen tunnistamiseen, puuttumiseen ja auttamiseen. Ryhmä kokoontuu oppilaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella, ja lähtökohtaisesti huoltaja ja oppilas osallistuvat kokoontumiseen. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai koulukuraattorin kansa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus järjestetään samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kiireellisyyden arvioi oppilashuollon asiantuntija. Tarvittaessa myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella järjestetään oppilaalle mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Näkö- ja liikuntavammaiset oppilaat Näkö- ja liikuntavammainen nuori käy yleensä koulua tavallisessa luokassa. Opiskelun tueksi hän voi anomuksesta saada tarvittavia apuvälineitä tai huoltajat voivat anoa asiantuntijalausunnon perusteella avustajaa. 23 Koulukuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä oppilas itse, vanhemmat, opettaja tai joku muu oppilaan tilanteesta huolestunut henkilö. Työskentely tapahtuu tapaamalla oppilasta ja tarvittaessa perhettä, yhteistyössä opettajien kanssa. Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Työntekijät voivat myös auttaa, tukea ja ohjata koulun ulkopuolisen avun ja tuen hankkimisessa oppilaalla tai perheelle. Tarvittaessa oppilashuolto työskentelee myös oppilasryhmien ja luokkien kanssa. Koulukuraattori Koulukuraattori on koulussa toimiva sosiaalityön ammattilainen, jonka tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntiä sekä sosiaalista hyvinvointia kouluyhteisössä. Oppilaisiin liittyvät huolen aiheet voivat liittyä esimerkiksi koulunkäyntivaikeuksiin (luvattomat poissaolot, kiusaaminen, vaikeudet luokkakavereiden kanssa), kotiin, vapaaaikaan tai päihteiden käyttöön. Psykologi Kouluterveydenhuolto Psykologi tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä sekä edistää oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin toteutumista kouluyhteisössä. Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa heihin terveet elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle. Oppilaisiin liittyviä huolen aiheita voivat olla esim. erilaiset oppimiseen, psyykkiseen kasvuun, ihmissuhteisiin ja mielialaan (kuten ahdistus, jännitys, pelot) liittyvät asiat. Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista lasten ja nuorten terveydenhuoltoa, joka kattaa kaikki ikäluokat koko kouluajan. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Psykologi antaa konsultaatio- ja keskustelutukea lapselle ja huoltajalle. Lisäksi psykologi tekee oppimis- ja keskittymiskykyyn liittyviä tutkimuksia. Näistä sovitaan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa ja edellytyksenä on, että oppilaalla on käytössä koulun muita tukitoimia (tukiopetus, erityisopettajan antama tuki, oppimissuunnitelma). Terveystarkastukset ovat kouluterveydenhuollon keskeinen työmuoto, jonka tarkoituksena on tukea koululaisen tervettä kasvua ja kehitystä, arvioida terveyttä ja hyvinvointia, löytää riskit ja poikkeamat ja ohjata tarvittaessa hoitoon. Kouluterveydenhuoltotyö on osa oppilashuoltoa ja se toimii kiinteässä yhteydessä muun oppilashuollon kanssa. Tavoitteena on tarvittaessa tehdä kouluun tullessa henkilökohtainen kouluterveydenhuollon suunnitelma, joka on neuvolaterveydenhuollon suunnitelman jatke. Neuvolassa aloitettu lapsen terveyskertomus siirtyy kouluterveydenhuoltoon lapsen aloittaessa koulun. Asetuksen mukaisesti 1., 5. ja 8. luokalla on ns. laaja-alainen terveystarkastus joka sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemän tarkastuksen ja huoltajan osallistumisen tarkastukseen. Ns. kouluuntuloterveystarkastus ensimmäisen luokan oppilaalle (terv.hoitajan osuus laaja-alaisesta terveystarkastuksesta) tehdään Keravalla ensisijaisesti kouluuntulokesänä ja viimeistään syyslomaan mennessä. 24 Yläasteelle siirtyvien (7.lk) terveystarkastuksia tehdään jo kesällä ja syyslukukauden aikana ja huoltajan osallistumista siihen toivotaan (asetuksen soveltamisohjeen mukainen sovellus Keravalla). Edellä mainituista terveystarkastuksista informoidaan kouluun tulevien ilmoittautumispäivänä sekä kouluun tutustumispäivänä. Hammashuolto Vanhemmat tilaavat itse lapsen / nuoren terveystarkastusajan tulevan koulun terveydenhoitajalta tutustumispäivän jälkeen toukokuussa kesän tarkastuksiin tai heti koulun alettua elokuussa. Oikomishoidon tarve arvioidaan koululaisen hammastarkastusten yhteydessä vuosittain. Peruskoululaiset kutsutaan tarkastukseen 1., 3., 5. ja 8. luokalla. Yksilöllisen hoidontarpeen arvioinnin pohjalta hammaslääkäri voi tarkastaa lapsen hampaat vuosittain tai useammin. POISSAOLO KOULUSTA Välivuosien (2,3,4,6,9 lk) terveystarkastukset tekee terveydenhoitaja. Muut somaattiset sairaudet kuuluvat omalääkärin vastuualueeseen. Koulupäivän aikana sairastuneille annetaan ensiapu ja äkillistä lääkärin hoitoa tarvitsevat ohjataan päivystykseen. Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan kouluun, mikäli oppilas joutuu olemaan pois koulusta sairauden tai muun syyn vuoksi. Poissaolon aikana tekemättä jääneistä tehtävistä oppilas voi ottaa vanhempiensa avustuksella päivittäin selvää luokkatoverilta tai opettajalta. Lapsen tai nuoren sairastuessa tai tapaturman sattuessa kotona ja vapaa-ajalla ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskuksen päivystys. Jos oppilas joutuu lähtemään kotiin kesken koulupäivän, on siihen saatava lupa luokanopettajalta tai terveydenhoitajalta. Tällöin poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle. Lisätietoja kouluterveydenhuollosta antaa osastonhoitaja Heli Hämäläinen, [email protected] puh. 040-318 3226 Muun syyn kuin sairauden vuoksi, oppilas voi olla poissa vain opettajan tai koulun rehtorin luvalla. Oppilas ja huoltajat itse vastaavat lomamatkoista aiheutuvien poissaolojen aikana tapahtuvasta opintojen etenemisestä. Näistä poissaoloista ei tule aiheutua tukiopetustarvetta. 25 KOULURUOKAILU KOULUKULJETUS Kouluruokailu kuuluu oleellisena osana koulun opetus- ja kasvatustehtävään. Sen tavoite on kehittää maku-, tapa- ja ruokatottumuksia sekä tutustuttaa suomalaiseen ja kansainväliseen ruokakulttuuriin. Kaupunki järjestää kaikkien sellaisten kaupungin peruskoulua käyvien oppilaittensa kuljetuksen, joilla perusopetuslain 32 §:n mukaan on oikeus kunnan järjestämään oppilaille maksuttomaan kuljetukseen. Kaupungilla on lakisääteinen koulukuljetusten järjestämisvelvollisuus, mikäli peruskoulun oppilaan koulumatkan pituus on yli 5 km. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi Keravan kaupunki järjestää kuljetuksen 1.–2. luokan oppilaille, joiden koulumatka heille määriteltyyn lähikouluun on yli 3 km. Erityistapauksissa koulukuljetuksen tarve harkitaan yksilöllisesti asiantuntijalausuntojen perusteella. Kuljetus järjestetään kaupungin kustantamana pääsääntöisesti yleistä kulkuneuvoa käyttäen tai erityisistä syistä kaupungin erikseen järjestämällä kulkuneuvolla. Koulujen ruokalistat suunni-tellaan monipuolisiksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiksi vuodenajan vaihtelut huomioiden. Lounas tarjotaan koulupäivinä klo 10.30 12.00 välillä. Ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite. Erityisruokavaliot toteutetaan lääketieteellisistä syistä, ja niiden oikea ja turvallinen toteutus edellyttää täsmällistä tietoa ruokailijan ruokavaliosta. Erityisruokavaliolomake löytyy Keravan kotisivulta http://www.kerava.fi/palvelut/Koulu--japäiväkotiruokailu/ Erityisruokavaliot TAPATURMAVAKUUTUS Keravan kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville keravalaisille oppilaille. Vakuutusturva koskee varsinaista kouluaikaa ja koulumatkaa välittömästi koulun ja kodin välillä sekä myös lukuvuosisuunnitelmaan merkittyjä opinto- ym. retkiä. Huom. Vakuutusturva ei kata vapaa-aikaa. Vakuutus korvaa vain tapaturman aiheuttamat hoitokulut, esinevahinkoja ei korvata. Koulukuljetusta anotaan lähettämällä koulukuljetushakemus Kasvatus- ja opetustoimeen, PL 123, 04201 KERAVA. Kuljetusoikeutta koskeviin kysymyksiin vastaa kasvatus- ja opetusviraston taloussihteeri, puh. 040 318 2808. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää mahdollisista muista etuisuuksista. Oppilaan käydessä huoltajan anomuksesta koulua muussa kuin kaupungin oppilaalle osoittamassa lähikoulussa, esimerkiksi musiikkiluokalla, koulukuljetusta ei järjestetä eikä korvata. Myöskään Keravalla opiskelevien vieraskuntalaisten koulumatkoja ei järjestetä eikä kustanneta, vaikka kilometrirajat ylittyisivät. Perusopetuslain mukaan erityisopetukseen siirrettyjen koulukuljetus järjestetään yksilökohtaisesti. Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulumatkan aikana. 26 VALMISTAVA OPETUS Perusopetuksen valmistava opetus on tarkoitettu ulkomaalaistaustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole riittävä yleisopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Luokkien 1-6 valmistavaa opetusta annetaan Killan koulussa ja Keravanjoen koulussa. Luokkien 7-9 valmistavaa opetusta annetaan Sompion koulussa. Opetuksen kesto on noin yksi vuosi. Valmistava opetus on suomi toisena kielenä -opetusta. Oppilas opiskelee eri oppiaineita soveltuvin osin opetussuunnitelmaa noudattaen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on oppia suomen kieltä, edistää oppilaan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilaalle tehdään opetussuunnitelman mukainen henkilökohtainen opinto-ohjelma, jota päivitetään opiskelun aikana. Opiskelu erityisesti yleisopetuksen taito- ja taideaineiden ryhmissä aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilas siirtyy kokonaan ikätasonsa mukaiseen yleisopetuksen ryhmään, kun hänen suomen kielen taitonsa on sellaisella tasolla, että opiskelu yleisopetuksessa onnistuu. SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUS Oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen, opiskelevat suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä - oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon. Myös paluumuuttajaoppilaat ja kaksikielisten perheiden lapset, joiden virallinen äidinkieli on suomi, voivat opiskella suomea toisena kielenä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osaalueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. 27 OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KOULUSANASTO Maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat on saada oman äidinkielen opetusta, jos opetusta on päätetty järjestää kyseisessä äidinkielessä ja jos tarvittava määrä oppilaita ilmoittautuu opetukseen. Alakoulu käsittää peruskoululuokat 1–6. Alakoulussa opettajina toimivat pääasiassa luokanopettajat. Erityinen tuki Mikäli yleinen, kaikille lapsille kohdistuva tuki tai tehostettu tuki ei ole riittävää oppilaan koulun käynnin onnistumiseksi, hänelle on oikeutettu erityiseen tukeen. Erityistä tukea varten tehdään pedagoginen selvitys. Päätöksen erityisen tuen aloittamisesta tekee opetusjohtaja pedagogiseen selvitykseen (ja mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin) perustuen. Erityistä tukea voidaan antaa yleisopetuksessa muun opetuksen yhteydessä, osittain integroituna yleisopetuksen ryhmässä tai erityisluokissa tai -kouluissa. Maahanmuuttajien äidinkielen ja vieraan kielen ylläpito-opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta ilmoittautumisen jälkeen oppilaalta edellytetään säännöllistä osallistumista oppitunneille. Opetusta on kaksi oppituntia viikossa. Opetus tapahtuu aamuisin ennen koulutuntien alkua tai iltapäivisin koulutuntien jälkeen. Opetus on oppilaalle maksutonta. Huoltaja vastaa mahdollisista kuljetuksista ja matkakustannuksista. Erityisluokanopettaja opettaa oppilaita pienemmässä ryhmässä, erityisluokalla tai -koulussa. Erityisopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja opettaa tukea tarvitsevia oppilaita osa-aikaisesti muun opetuksen ohessa. Suomalaiset paluumuuttajaoppilaat ja ulkomailta adoptoidut lapset voivat osallistua maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen ryhmiin ylläpitääkseen ulkomailla opittua kielen taitoaan Eriyttäminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Eriyttämistä voidaan toteuttaa mm. vaihtelemalla opiskelun laajuutta ja syvyyttä tai etenemisnopeutta. Eriyttäminen voi kohdistua esim. opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin, koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Esiopetus Esiopetusta annetaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja se on maksutonta. Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta ja vanhemmat ratkaisevat lapsen osallistumisen esiopetukseen. 28 toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. HOJKS Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan yhteistyössä huoltajien ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS on kirjallinen suunnitelma siitä, miten oppilaan opiskelu järjestetään yksilöllisesti. Kasvatus- ja opetustoimi Kasvatus- ja opetustoimessa varhaiskasvatus ja opetustoimi toimivat kiinteässä yhteistyössä johdonmukaisena kokonaisuutena. Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on huolehtia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Inkluusio Inkluusiossa erityisopetus toteutetaan osana yleisopetusta. Periaatteena on, että jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käydä hänelle soveltuvaa lähikoulua riippumatta siitä, onko lapsella jokin vamma, sairaus tai oppimisvaikeus. Kaupunki päättää oppilaan opetuspaikan huoltajaa kuulemalla. Kerhotoiminta Koulut voivat järjestää kouluajan ulkopuolella oppilaskerhoja vuosittaisen resurssin puitteissa. Kerhoja voidaan järjestetään myös koti- ja kouluyhdistyksen toimesta. Integraatio Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryhmissä. Joustavat opetusjärjestelyt Joustavia opetusjärjestelyitä voivat olla erilaiset oppilaiden ryhmittelyt huomioiden esim. osaaminen, sukupuoli, kiinnostuksen kohteet, oppimistyyli taitemperamentti. Joustavissa opetusjärjestelyissä opettajat voivat yhdesssuunnitella ja toteuttaa opetusta. Myös useampi luokka voi olla osin yhdessä osin ryhmiteltynä eri tiloihin. Tällöin voidaan puhua myös samanaikaisopetuksesta. Kotitehtävät/läksyt Kotitehtävät ovat osa lapsen koulutyötä ja niillä on suuri merkitys oppimisessa. Kotitehtävien tekeminen on oppilaan lakisääteinen velvollisuus. Tavoitteena on, että oppilas itse kantaisi vastuun kotitehtävien suorittamisesta. Mikäli läksyt alkavat viedä kohtuuttomasti aikaa tai oppilas ei niistä itsenäisesti selviä, kannattaa asiasta ottaa yhteys opettajaan. Opettajalta kannattaa tarkistaa asia silloinkin, kun oppilaalla ei tunnu olevan läksyjä ollenkaan. Jälki-istunto Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jälki-istuntoa ei voida järjestää oppituntien kanssa päällekkäin. Koulukiusaaminen Koulukiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä kiusaamista, jonka yksi tai useampi lapsi tai aikuinen kohdistaa yhteen uhriin tai ryhmään. Koulukiusaaminen voi ilmetä monin tavoin, kuten panetteluna, nimittelynä, tönimisenä, potkimisena tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisena. Koulukiusaamiseen puututaan aina. Kiusaamistapauksissa oppilas tai vanhemmat voivat ottaa heti yhteyttä opettajaan, rehtoriin tai terveydenhoitajaan. Kouluilla on sovitut käytänteet, kuinka kiusaamistapauksissa toimitaan. Huoltajat voivat omalta osaltaan ennaltaehkäistä kiusaamista. He voivat tukea ja rohkaista lastaan esimerkiksi olemalla esimerkkinä ja turvana lapselle ja tukemalla kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään 29 Leirikoulu/opintoretki Leirikoulu ja opintoretket luetaan koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen. Leirikoulun ja opintoretken turvallinen toteuttaminen alkaa aina huolellisesta suunnittelusta. Leirikoulua tai opintoretkeä on alusta lähtien suunniteltava yhteistyössä opettajan, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Leirikoulua ja opintoretkeä järjestettäessä on varmistettava, että vastuukysymykset selvitetään toimintaan osallistuville jo etukäteen. Koulumatka Lapsen koulumatka tarkoittaa siirtymistä suorinta reittiä kodista koululle ja vastaavasti siirtymistä välittömästi koulun loputtua suorinta reittiä kotiin. Huoltajat ovat ensisijaisesti velvollisia opettamaan lapsiaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä. Mikäli lapsi pyöräilee kouluun, tulee hänen ehdottomasti käyttää pyöräilykypärää. Pienempiä oppilaita ei kuitenkaan ole syytä päästää kouluun polkupyörällä. Koulunkäyntiavustaja Koulunkäyntiavustaja on oppilaiden ja opettajan apuna koulussa toimiva henkilö. Koulunkäyntiavustaja voi olla koulu- tai luokkakohtainen. Kouluvalmius, koulukypsyys, oppimisvalmius Kouluvalmius- ja -kypsyys sekä oppivalmius termit viittaavat kaikki samaan asiaan eli lapsen valmiuteen aloittaa koulunkäynti. Kouluvalmiuden arviointiin liittyvät havainnot tehdään usein päiväkodissa. Kouluvalmius näkyy muun muassa kiinnostuksena oppia uusia asioita, kuten kynän käyttöä sekä kielellisiä ja matemaattisia asioita. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi lapsella tulee olla riittävä tunne-elämän ja sosiaalinen kypsyys. On hyvä arvioida, jaksaako lapsi keskittyä tehtävien tekemiseen, osaako hän huolehtia itsestään ja tavaroistaan, miten hän kestää pettymykset ja tuleeko hän toimeen muiden lasten kanssa. Onkin tärkeää, että lapsi voisi aloittaa koulunkäyntinsä mahdollisimman suotuisana, kehityksellisesti oikeana aikana. Jos kouluvalmius mietityttää, kannattaa asiasta keskustella esiopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Lapsen taitoja on mahdollisuus arvioida koulupsykologin tekemissä tutkimuksissa. Kouluvalmiustutkimukset ovat vanhemmille maksuttomia. Kummiluokkatoiminta Vanhemmat oman koulun oppilaat toimivat pienten koulutulokkaiden koulukummeina. Kummit tukevat pieniä oppilaita välitunneilla, ruokailussa sekä osallistuvat muuhunkin yhteiseen toimintaan. Lukujärjestysr ytmittää yhteistä työtä koulussa. Siitä selviää oppilaan koulupäivän rakenne. Lukujärjestys kannattaa opetella ulkoa tai pitää hyvin esillä kotona ja omassa pulpetissa koululla. Ensimmäisestä lukujärjestyksestä tiedotetaan mahdollisimman pian koulun alettua. Lukujärjestyksessä ei välttämättä merkitä yksittäisiä oppiaineita. Lukujärjestykset ovat toisaalta myös ohjeellisia, joten niitä voidaan muuttaa tai tuntien paikat voivat tilanteen mukaan vaihtua keskenään. Opettaja ilmoittaa, jos lukujärjestykseen tulee oleellisia muutoksia. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan opetussuunnitelmaan perustuen. Siinä päätetään opetuksen tarkemmasta järjestämisestä. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy lukuvuosisuunnitelmat syksyllä. Lukuvuosi/-kausi Lukuvuosi on perusopetuksen vuosittainen työaika. Se alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetuksen järjestäjä päättää, milloin lukuvuoden koulutyö alkaa ja milloin ovat koulujen lomat. Lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen. Lukuvuodessa on 190 työpäivää ja lukuvuoden koulutyö päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Luokanopettaja opettaa perusopetuksen 1.–6. luokan oppilaita. Pääsääntöisesti luokanopettaja opettaa omaa luokkaansa ja kaikkia opetettavia aineita. Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. 30 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvän fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat. Myös uuden teknologian luomat ympäristöt (mm. tietoverkko) voivat luoda oppimisympäristöjä. Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat Rehtorilla ja koulun opettajalla on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Oppitunti Yhden oppitunnin kesto on pääsääntöisesti 45 min. Perusopetuksen kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppitunteja on päivässä enintään 5 ja muina vuosina enintään 7. Oppitunteja voidaan pitää myös yhteen ja rytmittää päivää toisin. Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Opetushallitus määrittelee opetussuunnitelman perusteet. Opetuksen järjestäjä (kunta) valmistelee näiden perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa. Lisäksi jokainen koulu suunnittelee kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulukohtaisen opetussuunnitelman. Oppivelvollisuus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Opinto-ohjaaja (OPO) antaa ohjausta opiskelutaidoissa sekä ammatinvalinnassa ja jatko-opintojen suunnittelussa pääasiassa 7.–9. luokilla. Vuosiluokille 1. -6. oppilaanohjausta antaa pääsääntöisesti luokanopettaja. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilannetta, oppilaan saamaa yleistä tukea, oppilaan oppimisvalmiuksia sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita. Pedagogisessa arviossa suunnitellaan, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 31 Reissuvihko kulkee koululaisen repussa välittäen viestejä koulun ja kodin välillä. Siihen tekevät merkintöjä pääasiassa vanhemmat ja opettajat sekä oppilaat opettajan luvalla. Reissuvihon säilytyspaikka on reppu ja sen on oltava päivittäin mukana. Usein reissuvihkon korvaa nykyisin Wilma, sähköinen reissuvihko. Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on oppilaasta tehtävä pedagoginen selvitys yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilannetta, oppilaan saamaa tehostettua tukea, oppilaan oppimisvalmiuksia sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita. Pedagogisessa selvityksessä suunnitellaan, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Ryhmäkoko Ryhmäkoolla tarkoitetaan opetusryhmässä olevien oppilaiden lukumäärää. Yleisopetuksen opetusryhmien koolle ei ole laissa asetettu rajoituksia. Perusopetuksen asetuksessa on kuitenkin määritelty erityisopetuksen opetusryhmässä olevien oppilaiden enimmäismäärä. Perusopetus on 1.–9. luokkien opetusta, joka annetaan peruskoulussa. Sitä voidaan myös antaa oppilaan kotona, kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa. Samanaikaisopetus Opettajien yhdessä suunnittelema ja toteuttama opetus. Yhteistyössä voivat olla esim. luokanopettaja ja aineenopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja. Opetettavana on yksi tai useampi luokka yhdessä tai osin ryhmiteltynä eri tiloihin. Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin eli sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Todistus Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus, erotodistus ja päättötodistus. Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan lisäksi välitodistus. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka muuttaa toiseen kuntaan, eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Tukiopetus Perusopetuslain 16 §: n mukaan oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä pääsääntöisesti 9.luokan lopuksi oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Rehtori Koulun johtajasta käytetään nimitystä rehtori. Hän ohjaa, johtaa ja valvoo koulun opetus- ja kasvatustoimintaa 32 Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetusta antavana opettajana voi tarvittaessa toimia joku muukin kuin oppilaan oma opettaja. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta aloitteen voi tehdä myös oppilas itse tai huoltaja. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvat oppilashuollon palvelut, opetuksen sisällöt ja menetelmät, koko koulua koskeva turvallisuus, oppilashuoltosuunnitelman laatiminen, tiimitoiminta, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä huoltajien ja oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö ja osallistaminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoyhmän kokoontumisista ja toiminnasta Tuntijako Tuntijako on asetus siitä, miten perusopetukseen käytetty aika jaetaan eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen. Tuntijaossa ilmoitetaan oppiaineiden opetukseen käytettävät vähimmäismäärät vuosiviikkotunteina. Yksi vuosiviikkotunti vastaa 38 oppituntia. Opetuksen järjestäjä päättää asetuksen pohjalta paikallisesta tuntijaosta. vastaa koulun rehtori. Yhtenäiskoulu Yhtenäiskoulussa on koko peruskoulu (luokat 1.–9.), joka on hallinnollisesti yksi koulu. Yhtenäiskoulu voi myös toimia useammassa toimipisteessä. TVT-opetus Tieto- ja viestintätekniikkaa opetetaan kaikissa kouluissa opetussuunnitelman mukaisesti Yksilöllistetty oppimäärä Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti, joka tarkoittaa arvioinnissa arvosanaa 5, ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Vanhempainilta Koulu järjestää vähintään yhden vanhempainillan vuosittain. Siellä käydään läpi koulua ja oppilaita koskevia ajankohtaisia asioita ja kysymyksiä. Koulu voi järjestää joko luokkakohtaisia tai koko koulun yhteisiä vanhempainiltoja. Välitunti Välitunnille mennään oppituntien päättyessä koulun järjestyssäännöissä päätettyjen ohjeiden mukaisesti. Välitunti on tarkoitettu virkistymistä varten, ja se vietetään pääsääntöisesti ulkona, koulun alueella. Koulun pihamaasto kenttineen tarjoaa mukavat mahdollisuudet pelailemiseen, leikkimiseen, luonnosta nauttimiseen ja hyvässä seurassa jutustelemiseen. Valvovan opettajan tehtävänä on varmistaa turvallinen ulkoiluhetki. Jos välitunnilla sattuu tapaturma tai kiusaamista tulee oppilaan ilmoittaa heti valvovalle opettajalle. Yleinen tuki Yleinen tuki on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Yleiseen tukeen kuuluu mm. seuraavia tukimuotoja: opetuksen eriyttäminen, joustavat opetusjärjestelyt, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, yhteistyö ja oppilashuolto. Yläkoulu Yläkoulu käsittää luokat 7.–9. Yläkoulussa opettajina toimivat aineenopettajat. Wilma Sähköinen yhteydenpitoväline kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Avainkoodit tunnuksia varten toimitetaan koululta. Yhdysluokka on luokka, jossa usean vuosiluokan oppilaita opetetaan samassa opetusryhmässä 33 ALAKOULUT KERAVALLA 34 1. AHJON KOULU (1-6 LUOKAT) 2. ALI-KERAVAN KOULU(1.–2. LUOKAT) Toimintamme pohjautuu välittämisen kulttuuriin, joka tarjoaa oppimisen mahdollisuuden kaikille. Arvostamme avoimuutta, uteliaisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta. Pyrimme kiireettömään arkeen, jossa on aikaa ja tilaa rohkaista ja kannustaa sekä oppilaita että kollegoja. Ali-Keravan koulu on Keravan vanhin koulu, jolle tulee ikää tänä vuonna 125 vuotta. Yli 30 vuoden ajan koulu on toiminut pääasiassa alkuopetuksen antajana käsittäen ensimmäiset ja toiset vuosiluokat. Ali-Keravan koulun painotusalueena ovat käden taidot, ilmaisu sekä ympäristö-kasvatus. Koulu on ollut aktiivisesti mukana Vihreä Lippu projektissa jo vuosia ja saanut toiminnastaan kestävän Vihreän Lipun. Monipuolisilla työtavoilla ja opetusmenetelmillä harjaannutamme oppimisen taitojamme tavoitteena metakognitiivisten taitojen kehittyminen. Itsearviointi ohjaa oman oppimisen polkua ja läksyparkki auttaa polulta eksynyttä. Kirjakolo avaa kirjojen ihmeellisen maailman ja tarjoaa turvallisen ja viihtyisän ympäristön opiskeluun, lueskeluun ja oleiluun. Alkuopetuksessa tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan hyvät perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa sekä tiedon etsimisessä. Opetuksessa painottuu yhdessä olemisen ja tekemisen harjoittelu. Sosiaalisen kasvun paikkoja ovat luokkayhteisössä tapahtuvan työskentelyn lisäksi yhteiset tapahtumat ja teemapäivät sekä -viikot. Kummitoiminta tuo turvaa uusille ekaluokkalaisille, mutta tarjoaa kasvun mahdollisuuden myös isolle koululaiselle. Kaikki talon aikuiset osallistuvat oppilaiden kasvatukseen ja ohjaukseen. Vertaissovittelu ja KiVa-toiminta tarjoavat keinoja kiperiin tilanteisiin. Pikkuparlamenttimme on oppilaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kanava. Positiivisen palautteen ja oppimiselämysten avulla tuetaan oppilaan itsetuntoa ja luokan ryhmähenkeä. Kodin ja koulun tiivis yhteistyö lapsen kasvatuksessa ja kasvun seuraamisessa on AliKeravan koulun kantavia perusajatuksia. Vastuuseen kasvamme pikkuhiljaa oman ikätason edellytysten mukaisesti; oman pulpetin ympäristöstä lähiluontoon ja ympäristötekoihin. Kaikki ponnistelumme olisi kuitenkin turhaa ilman kotijoukkojen tukea ja osallisuutta. Yhdessä onnistumme vastuullisessa tehtävässämme. Ahjon koulu Ketjutie 2, 04220 Kerava Rehtori Sirpa Valén, puh. 040-318 2470 [email protected] Oppilasmäärä 310 Vuosiluokat 1.–6. Ali-Keravan koulu Jokelantie 6, 04250 Kerava Rehtori Leena Ilmarinen, puh. 040-318 2424 [email protected] Oppilasmäärä 64 Vuosiluokat 1–2, joista yksi luokkaa toimii yhdistettynä luokkana . 35 3. KALEVAN KOULU (1-6 LUOKAT) 5. KILLAN KOULU (1-6 LUOKAT) Kalevan koulu painottaa oppimaan oppimisen taitoja sekä toisten huomioonottamista. Koulu tarjoaa yksilön huomioonottavaa ja aikaansa seuraavaa kasvatusta ja opetusta. Oppilasta ohjataan valitsemaan itselleen sopivin tapa oppia. Killan koulu on hyvän käytöksen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan koulu. Killan koulussa pyritään jaetun johtajuuden, yhteisöllisyyden ja oppilaiden osallisuuden kehittämiseen. Killan koulussa oppii suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Kalevan koulun päämääränä on kasvattaa oppilaansa turvallisessa kasvu- ja oppimisympäristössä vastuuntuntoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja terveen itsetunnon omaavaksi yhteiskunnan jäseneksi. Killan koulun opetussuunnitelma tukee terveen itsetunnon kehittymistä turvallisessa opetus- ja kasvatusympäristössä. Kasvatus ja opetus painottavat vastuuntuntoisuutta omasta työstä, toisen huomioonottamista, yhteistyökykyä ja hyvää käytöstä, vankkaa ja varmaa perustietojen ja taitojen omaksumista sekä monipuolista yleissivistystä. Kalevan koulu Kalevankatu 66, 04230 Kerava Rehtori Ilari Tasihin puh. 040- 318 2297 [email protected] Oppilasmäärä 340 Vuosiluokat 1–6, erityisluokka 4. KESKUSKOULU (1-6 LUOKAT) Keskuskoulun tavoitteena on antaa oppilaalle laadukasta perusopetusta ja tukea hänen kasvuaan vastuuntuntoiseksi ja hyvin käyttäytyväksi koululaiseksi, jolla on halu kehittää luovuuttaan ja oppimiskykyään muuttuvassa maailmassa. Keskeistä on toisten huomioon ottaminen ja yhteistyö eri luokkien ja luokkamuotojen sekä kodin kanssa. Koulun musiikkiluokat vuosiluokilla 1.–6. painottuvat musiikin opetukseen ja toimivat koko koulun musiikkikasvatusta tukien. Keskuskoulu Sibeliuksentie 6, 04200 Kerava Rehtori Pi Yli-Penttilä, puh. 040-318 2145 [email protected] Oppilasmäärä 343 Vuosiluokat 1-6, erityisluokkia 36 Omaleimaisuuden koulun arkeen antaa se, että yleisopetuksen luokkien lisäksi koulussa on erityisen tuen monimuotoluokkia, yksi polikliinisen kuntouttavan opetuksen erityisen tuen luokka ja yksi perusopetukseen valmistavan opetuksen luokka (VALO). Koulussa järjestetään koululaisten iltapäivätoimintaa Killan koulu Sarvimäentie 35, 04200 Kerava Vt. rehtori Suvi-Päivikki Hiipakka, puh. 040-318 2403 [email protected] Oppilasmäärä 277 Vuosiluokat 1-6, perusopetukseen valmistavan opetuksen luokka, polikliininen opetus vuosiluokat 4-6, erityisluokkia 6. KURKELAN KOULU (1-6 LUOKAT) 7. SAVION KOULU (1-9 LUOKAT) ”Tekemällä turvallinen tulevaisuus.” Kurkelan koulu on ns. yksisarjainen alakoulu, jossa luokkia on ensimmäisestä kuudenteen. Koulun yhteydessä toimii päiväkoti. Kurkelan koulu painotuksena on englannin kieli ja kansainvälisyys sekä oppimisen ja opetuksen kehittäminen. Keskeistä on mm. kulttuurivaihto, tietoisuus eri kulttuureista ja luontevien kansainvälisten suhteiden ylläpito englannin kielellä. Savion koulu on monimuotoinen vajaan 400 oppilaan koulu, jossa annetaan opetusta yleisopetuksen vuosiluokilla 1-6. Koulussa on erityisopetuksen pienluokkia esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan asti. Ajatus Yhdessä oppii elämään ohjaa Savion koulun toimintaa. Toiminta-ajatuksen perustana on yhdessä toimiminen, toisen tukeminen ja hyväksytyksi tuleminen. Koulun arjessa oppilaat opiskelevat joustavasti ikäkauden ja edellytystensä mukaisissa ryhmissä. Oppilaita kasvatetaan vastuunottoon ja osallisuuteen oman koulun toiminnassa. Tavoitteena on luoda jokaisesta koulupäivästä oppilaille ja koulun aikuisille turvallinen ja myönteinen. Kurkelan koulun toiminta-ajatuksena on tukea oppilaan kykyä suunnitella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilaan yksilöllistä oppimistyyliä ja aktiivisuutta tuetaan. Keskeistä on myös taito toimia aktiivisesti ryhmässä muiden kanssa. Tavoitteenamme on tutkiva, toiminnallinen, viihtyisä ja virikkeellinen oppimisympäristö. Kurkelan koulun kaiken toiminnan kantavana tavoitteena on taata oppilaille hyvät, jatkoopiskelua tukevat tiedot ja perustaidot ja kehittää oppilaiden kykyä selviytyä muuttuvissa elämänja opiskelutilanteissa sekä tukea oppilaan kykyä käyttää opiskelussa hyväkseen kaikkia persoonallisuutensa suomia mahdollisuuksia. Kurkelan koulu Käenkatu 10, 04230 Kerava vs. Rehtori Elina Hietanen, puh. 040-318 2413 [email protected] Oppilasmäärä 150 Vuosiluokat 1-6 37 Savion koulu Juurakkokatu 33, 04260 KERAVA Rehtori Mari Heikkinen, puh. 040-318 2288 [email protected] Oppilasmäärä 386 Vuosiluokat 1–6; erityisluokkia 8. KERAVANJOEN KOULU (1-9 LUOKAT) Keravanjoen koulu on 1.–9. luokkien muodostama yhtenäiskoulu, joka toimii kolmessa eri toimipisteessä. Jaakkolan toimipisteessä opiskelevat 7.–9. luokkalaiset, Lapilan toimipisteessä vuosiluokat 1.–6. ja Päivölänkaaren toimipisteessä ovat vuosiluokat 1.–2. Keravanjoen koulussa painotetaan yhteisöllisyyttä ja mottona on "Opitaan yhdessä." Tavoitteena on tarjota oppilaille eheä oppimispolku 1.– 9. luokkaan asti. Koulun työskentelyssä painotetaan perustietojen ja -taitojen oppimista ja jatkoopintokelpoisuuden varmistamista. Oppimisen tukena käytetään monipuolisia, vaihtelevia, opittavaan asiaan soveltuvia menetelmiä. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön, toisten huomioonottamiseen ja hyvään käytökseen. Keravanjoen koulussa arvostetaan omaa ja toisten työtä. Oppilaita kasvatetaan toimiviksi, moraalisesti rohkeiksi Suomen ja maailman kansalaisiksi. Kansainvälisyys- ja ympäristöasiat ovat koulun toiminnassa vahvasti esillä. Keravanjoen koulu Rehtori Sirpa Nenonen, puh. 040-318 2151 [email protected] Virka-apulaisrehtori Mari Spanos, puh 040 -3182146 [email protected] Lapilan toimipiste Jurvalantie 7, 04200 Kerava Oppilasmäärä 380 Vuosiluokat 1–6, erityisluokka, valmistavan opetuksen luokka Päivölänkaaren toimipiste Päivöläntie 16, 04220 Kerava Oppilasmäärä 46 Päivölänkaaren toimipisteessä toimivat 1. ja 2. luokat Keravanjoen koulu on KiVa- koulu, jossa kiusaamista ei sallita missään muodossa. Keravanjoen koulussa on painotettu opetus kieliluokalla (englanti ja espanja), luonnontiedeluokalla sekä matematiikkaluokalla 7. luokasta alkaen. 38 9. RUOTSINKIELINEN PERUSOPETUS SVENSKBACKA SKOLA Undervisning i årskurserna 1-6 ."Tid att göra -tid att tänka" Svenskbacka skola är en liten svensk skola i stadsmiljö .Inlärningsmiljön ska ge verktyg för eleven att ställa upp egna mål och bedöma sin egen verksamhet. Eleven ges möjlighet att delta i uppbyggandet och utvecklingen av sin egen pedagogiska miljö. Målet är att skolans atmosfär är öppen, uppmuntrande ,lugn och positiv. Svenskbacka skola Kannistonkatu 5, 04260 Kervo Rektor Taina Tuominen puh. 0403184226 taina.tuominen @kerava.fi Oppilasmäärä 37 Svenskbacka skola skall via undervisning och uppfostran uppmuntra, motivera, stödja och förstärka elevens identitet. Inlärningsmiljön skall väcka elevens nyfikenhet. Eleven bör ha en svensk eller tvåspråkig bakgrund (daghem och för skola på svenska) eller tillräcklig språkbadsbakgrund (åtminstone förskola). Språkprogram Skolan erbjuder enbart modersmålsinriktad finska från och med årskurs 3. Engelska undervisning anordnas från och med årskurs 4. Samarbete med språkö skolorna i Finland. Svenskbacka skola tillhör nätverket "Vi 10". Nätverket är ett samarbetsnätverk för svenska skolor och daghem på finska orter. Svenskbacka Hem och skola rf. stöder skolans verksamhet. Folkhälsans eftermiddagsklubb fungerar i skolans lokaliteter. Vi arbetar åldersblandat och erbjuder våra elever klubbverksamhet under skoldagen. 39 KASVATUS– JA OPETUSTOIMI YLEISET YHTEYSTIEDOT OPPILAAKSIOTTO Sähköposti [email protected] tai [email protected] Faksi (09) 2949 2267 Yleisopetus ja valmistava opetus Kati Airisniemi, opetuksen suunnittelija puh. 040 318 2728 Opetusjohtaja Pia Aaltonen, puh. (040) 318 2183 Erityinen tuki, erityisluokkapaikat KOULUKULJETUSASIAT Heidi Kelahaara, taloussihteeri puh. (040) 318 2167 Riitta Pennala, vs. opetuksen suunnittelija puh. (040) 318 4022 40
© Copyright 2024