Mikä Tajua Mut! -toimintamalli? Mistä toimintamalli on peräisin

Tietoa Tajua Mut!
-toimintamallista ammattilaisille
@tajuamutkerava
Mikä Tajua Mut!
-toimintamalli?
Mistä toimintamalli
on peräisin?
Mallin tarkoituksena on tarjota 16–28
-vuotiaille keravalaisille nuorille heidän
tarvitsemaansa tukea ja palvelua, jotta
nuoret saisivat parhaat edellytykset päästä
elämässä eteenpäin.
Toimintamalli on kehitetty Hollannissa,
jossa se on ollut käytössä vuodesta
1998. Hyvien kokemusten perusteella toimintamalli säädettiin Hollannissa
lakisääteiseksi kaikissa kunnissa v. 2010.
Malli valikoitui Suomessa kokeiltavaksi
osana Sitran nuoriin kohdistuvaa hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuutta,
jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä
nuorten syrjäytymistä. Toimintamallia on
pilotoitu Mikkelissä, Espoossa ja Keravalla.
Tavoitteena on, että toimintamalli leviää
valtakunnalliseen käyttöön.
Palvelut voivat olla mitä tahansa aina opiskelu- tai työpaikan hakemisesta psykiatriaan tai
terveydenhoitoon. Nuoren ei tarvitse tietää,
mistä saa tukea tai mihin hänen pitäisi ottaa
yhteyttä, vaan etsivä nuorisotyöntekijä auttaa häntä etsimään oikeat palvelut ja kokoaa
ammattilaiset yhteen nuoren tueksi.
Katso kääntöpuolelta, miten homma
käytännössä toimii.
Malli lisää keravalaisten nuorten kanssa
toimivien tahojen välistä yhteistyötä ja
tiedonkulkua. Toimintamallin käyttäjiä on
vuoden 2015 loppuun mennessä 200 ja toimijoita on jokaiselta sektorilta. Tavoitteena
on, että toimintamalli tulisi kaikkien
keravalaisten toimijoiden käyttöön.
Tajua Mut! edistää nuorisotakuun toteutumista.
Miten mukaan?
Tajua Mut! -hanke tarjoaa koulutusta kaikille
kiinnostuneille. Koulutus kestää kolme tuntia, jonka jälkeen osallistujat tietävät, miten
toimintamallia voidaan hyödyntää omassa
työssä. Jokainen saa koulutuksesta tunnukset
tietojärjestelmään, jota kautta nuoren tiedot
ilmoitetaan etsivälle nuorisotyöntekijälle.
Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköpostitse
osoitteeseen [email protected].
Mikäli organisaatiosi puuttuu yhteistyötahojen
joukosta, tervetuloa mukaan koulutukseen!
Hanketta rahoittavat Sitra, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Keravan kaupunki.
Yhteystiedot:
Mia Talikka
projektipäällikkö
[email protected]
040-3182214
www.keravannuorisopalvelut.fi/tajuamut
1.
Nuori voi missä
tahansa vaiheessa kieltäytyä avusta.
Ammattilainen ottaa huolen
puheeksi
nuoren
kanssa ja kertoo toimintamallista.
Tietojärjestelmään
ei kirjata mitään
muita tietoja nuoresta, kuin yhteystiedot, ja nämä
menevät ainoastaan
etsivälle nuorisotyöntekijälle.
2.
Ammattilainen kirjaa nuoren
suostumuksella hänen yhteystiedot Tajua Mut! -tietojärjestelmään.
3.
Kaikkiin nuoriin
otetaan yhteyttä.
Etsivä
nuorisotyöntekijä
saa tiedon nuoresta, joka tarvitsee
ohjausta tai muuta
tukea.
4.
Etsivä nuorisotyöntekijä
ottaa
jokaiseen nuoreen yhteyttä 1-5 arkipäivän
kuluessa ja keskustelee
hänen tilanteestaan.
MAALI
Keravan Nuorisopalvelut, Keravan sosiaali- ja
terveyspalvelut, Keravan Seurakunta, TE-Palvelut, Keuda, Laurea, Nuorten Pysäkki, Kela, Poliisi, KP 75, TTC Boom, Eräkamut, Hiiden Hittavaiset, Keravan Korvenpojat, Lastensuojelu,
Keravan kaupunginkirjasto, Keski-Uudenmaan
Nuorisoasuntoyhdistys ry, Keravan Musiikkiopisto, Keravan Tanssiopisto, Keravan kuvataidekoulu, kouluterveydenhuolto, Monikulttuurinen toimintakeskus Topaasi, SPR, Kiinteistö Oy
Nikkarinkruunu, Keravan Urheilijat ja Yhteinen
Ahjo -asukasyhdistys.
LÄHTÖ
Yhteistyötahot
Miten homma toimii käytännössä?
7.
Tapaamiset
päättyvät siihen, kun
nuori saa tarvitsemansa
avun / ohjauksen, hänen
tilanne selviää tai mikäli
nuori ei enää halua apua.
Etsivällä
nuorisotyöntekijällä ei
ole nuoresta
mitään ennakkotietoa.
Vasta siinä
vaiheessa,
kun nuoreenotetaan yhteyttä, selviää,
minkälaista
tukea nuori
tarvitsee.
5.
6.
Moniammatillisessa tapaamisessa käsitellään
nuoren ehdoilla hänen toivomiaan asioita. Tapaamisia järjestetään niin monta,
kuin nuori itse haluaa.
Tapaamisissa voi nuoren
toiveesta
olla
mukana
myös perheenjäseniä.
Etsivä
n u o ri s o t yö n t e k i jä kokoaa kaikki
nuoren
toivomat
tahot yhteen ja
järjestää tapaamisen nuoren kanssa.
Perhe pyritään aina
pitämään ajantasalla
nuoren tilanteesta. Toimintamalli
voidaan kuitenkin
ottaa käyttöön,
vaikkei vanhemmilta
saataisi lupaa, mutta
nuori itse haluaa.