,
Askel kevyemmäksi: Makkara vai porkkana?
Täältä löydät tietoa liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksesta terveyteen
Kumpi vie : Sinä vai alkoholi?
Vinkkejä juomisen hallintaan ja tietoa alkoholin riskikäytöstä
Savuna ilmaan: Pieni mutta kahlitseva kaveri
Motivoidu lopettamaan tupakointi
Onni saapuu eläen: Mielialalla on merkitystä
Tästä osiosta löydät tietoa mielialan merkityksestä terveyteen
Miehestä mittaa : Selviytymispaketti miehille
Asiaa aikuisille naisille : Selviytymispaketti naisille
Askel kevyemmäksi: Makkara vai porkkana?
Liikkumalla ja oikeanlaisilla ruokatottumuksilla
pidät yllä fyysistä ja henkistä terveyttä.
Liikkumalla säännöllisesti ja kiinnittämällä
huomiota ruokailuun pystyt vähentämään riskiä
sairastua
muun
muassa
diabetekseen,
masennukseen, osteoporoosiin ja sydän- ja
verisuonisairauksiin. Yleinen verenpaineen
hoitotavoite on 140/ 85mmHg.
Jo 5-10 % painonpudotus korjaa kaikkia
ylipainoon liittyviä sairauksia ja vaaratekijöitä.
Painonlasku hidastaa myös jo puhjenneiden
sairauksien etenemistä. Erityisen haitallista
terveydelle on vyötärölle kertynyt rasva eli
”omenalihavuus”. Seuraavasta linkistä löydät
ohjeet kuinka vyötärönympärys ja painoindeksi
mitataan.
http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/pain
onhallinta/fi_FI/painoindeksi/
Ravitsemus on olennainen tekijä kolesteroliarvojen
hallinnassa.
Suositeltava
kokonaiskolesteroli-arvo on alle 5mmol/l.
Kokonaiskolesteroli koostuu kolmesta eri
tekijästä:
HDL-kolesteroli
(”hyvä-kolesteroli”)
jonka
tavoiteltava osuus on enemmän kuin 1,0
mmol/l.
LDL-kolesteroli (”huono-kolesteroli”) jonka
suositeltava osuus on 3,0 mmol/l tai vähemmän.
Triglyseridipitoisuus jonka pitoisuuden tulisi olla
2,0 mmol/l tai vähemmän.
Liikkumalla sykettä elämään!
Liikkuminen on hyvä sisällyttää osaksi vireää
arkea. Kokeilemalla erilaisia liikuntamuotoja
löydät itsellesi sopivan vaihtoehdon. Tärkeää on,
että liikkumalla saat itsellesi hyvän olon.
Muhoksen
kunnassa
on
monipuoliset
mahdollisuuden harrastaa erilaisia liikuntalajeja.
http://www.muhos.fi/vapaaaikapalvelut/liikunta-ja-ulkoilu
Suositusten mukaan terveyttä edistää
seuraavanlainen liikunta:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Terve aikuinen (18- 65-vuotias)
Kohtalaisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa tulee
olla vähintään 30 min 5 kertaa viikossa.
Tai vaihtoehtoisesti raskasta liikuntaa vähintään 20
min 3 kertaa viikossa.
Lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua 2 kertaa
viikossa.
65-vuotta täyttäneet sekä 50-64-vuotiaat joilla on
krooninen sairaus
Kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa vähintään 5
kertaa viikossa.
Lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua 2 kertaa
viikossa.
Liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitäviä harjoituksia
olisi hyvä sisällyttää liikuntaan.
Suositeltavaa on myös hankkia asiantuntijan
opastusta liikuntasuunnitelman teossa.
Lasten liikunta-suositus (7-18-vuotiaat)
Lapset tarvitsevat myös liikuntaa ikään sopivalla
tavalla monipuolisesti.
Liikuntaa tulisi olla jokaisena päivänä 1-2 tuntia ja
yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee
välttää
Liikunta on lapsille terveen kasvun ja kehityksen
sekä hyvinvoinnin edellytys.
Aloita tekemällä se mikä on tarpeellista
sitten se mikä on mahdollista
-yhtäkkiä huomaatkin tekeväsi sitä
mikä on
mahdotonta!
(Runon tekijä tuntematon)
Hyvän olon resepti
Hyvä maku ja terveellisyys voidaan löytää
samalta lautaselta. Valitessasi ruokia lautaselle
muista vanha sanonta ”kohtuus kaikessa”.
Puolet lautasesta täytetään kasviksilla. Kasvisten
rinnalle voit valita riisiä, pastaa tai perunaa
oman mieltymyksen mukaan. Riisi, pasta tai
peruna täyttävät ¼ lautasesta. Jäljelle jäävä tila
on varattu kalalle, kanalle tai lihalle. Aterian
täydentää 1-2 palaa margariinilla voideltua
täysjyväleipää. Ruoka nautitaan rasvattoman
maidon, piimän tai veden kera, hyvässä seurassa
ja hyvällä mielellä!
Kasvikset kaveriksi
Kasvikset sisältävät runsaasti kuituja ja vain
vähän energiaa, niitä tulisi nauttia puoli kiloa
päivässä. Helpoiten määrä kertyy sisällyttämällä
kasviksia päivän jokaiselle aterialle. Kasvikset,
hedelmät ja marjat sisältävät paljon vitamiineja,
kivennäisaineita, antioksidentteja ja kuituja. Ne
eivät sisällä suolaa, rasvaa tai kolesterolia. Ne
ovat maukkaita ja antavat väriä lautaselle.
Ruokaile rytmikkäästi
Ateriarytmin tavoitteena on estää liian pitkiä
ateriavälejä. Syöminen pysyy paremmin
hallinnassa, kun nälkä ei kasva liian suureksi.
Myös mielihalut ja tunteet ohjaavat usein
syömistämme ja ne saavat syömään yli
energiantarpeen.
Laadukkaasti levitteillä
Leivälle kannattaa valita mieluummin margariini
kuin voi, ja salaattiin kasvisöljypohjainen kastike.
Nämä pehmeät rasvat edistävät terveyttä.
Ravintoon piiloutuu helposti runsas-energistä
piilorasvaa. Tärkeää on kiinnittää huomiota
rasvan laatuun. ”Kova” eli tyydyttynyt rasva
kohottaa veren kolesteroli-pitoisuutta sekä
huonontaa sokeriaineenvaihduntaa.
Kuiduilla kylläiseksi
Kuidut pitävät olon kylläisenä pitkään.
Kuitupitoisia ruokia ovat muun muassa
täysjyvätuotteet
(puurot,leivät)
marjat,
juurekset, kasvikset, leseet ja siemenet. Kuidut
parantavat aineenvaihduntaa ja tasapainottavat
sokerin ja kolesterolin määrää verenkierrossa.
Vuorokausi suositus on nauttia 25g kuituja.
Kumpi vie : Sinä vai alkoholi?
Alkoholista johtuva kuolleisuus on nykypäivänä
aikuisväestön yleisin kuolinsyy. Suomessa
alkoholin
kulutus
on
eurooppalaista
keskiluokkaa, mutta ongelma on runsas
kertakulutus eli humalajuominen. Harvoin tulee
pysähdyttyä miettimään
käyttämäänsä
alkoholin määrää ja juomistapojaan. Tämän
tietopaketin tarkoitus on herättää sinut
miettimään omaa alkoholin käyttöä.
Suurkulutuksen rajat (1 annos = 12 grammaa
esim. 1 pullo keskiolutta, 12cl viiniä, 4cl viinaa)
Miehet 24 annosta viikossa, 7 annosta kerralla
Naiset 16 annosta viikossa, 5 annosta kerralla
Alkoholin käytön riskejä voi testata alla olevassa
osoitteessa. Vastaamalla kysymyksiin saat
lopuksi arvion alkoholin käytöstäsi.
http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit
Mitä hyötyä on vähentää runsasta alkoholin
käyttöä?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Keskittymiskyky paranee
Onnettomuus- ja sairastumisriski pienenee
Ylipainon riski pienenee
Et kärsi krapuloista
Väsymys vähenee ja unen laatu paranee
Hyvän olon tunne lisääntyy ja voimia on
muuhunkin kuin juomiseen
Suhteet läheisiin paranee
Seksielämä saattaa tuottaa enemmän
mielihyvää
Rahaa on enemmän käytettävissä
Jos olet raskaana alkoholin käytön
lopettaminen parantaa mahdollisuutta saada
terve lapsi
Keinoja hallita alkoholin käyttöä
…kiitos, mutta ei kiitos…
1. Tee päätös alkoholin käytön lopettamisesta
tai vähentämisestä. Aseta tavoitteita.
2. Pohdi keinot miten pääset tavoitteisiin.
3. Aloita täydellä raittiudella.
4. Pidä kirjaa juomisestasi.
5. Opettele selviytymään seurassa.
6. Suunnittele juomisesi etukäteen.
Tavoitteisiin pääsyä helpottaa, jos keksit jotain
muuta tekemistä juomisen tilalle.
On hyvää pitää mielessä, että alkoholilla ei
ratkaista ongelmia, vaikka siitä hetkellistä
helpotusta voi saada. Arkipäivän pulmat
kannattaa ratkaista mahdollisimman nopeasti ja
vaikeimpiin ongelmiin voi hakea apua
ammattiauttajalta.
Mistä apua jos omat keinot eivät riitä alkoholin
käytön vähentämiseen?
-
Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi alkoholin
käytöstä, ota rohkeasti yhteyttä Muhoksen
terveyskeskuksen
Vastaanotolle
Työterveyshoitajaan/lääkäriin
Kouluterveydenhoitajaan
Äitiys- ja lastenneuvolaan
Käynnillä keskustellaan alkoholinkäytöstä ja sen
merkityksestä elämässäsi sekä täytetään AUDIT kysely.
AUDIT -kyselyn avulla saadaan monipuolista
tietoa aiheuttaako alkoholin käyttö sinulle
elämässäsi riskejä ja haittoja vai onko juominen
hallinnassa.
Jos olet halukas muutokseen, voit yhdessä
hoitohenkilön kanssa miettiä tavoitteita, joiden
avulla
pystyt
hallitsemaan
juomistasi.
Tavoitteisiin pääsyä seurataan sovituilla
kontrollikäynneillä.
Oma motivaatio muutokseen on tärkeää ja
tarvittaessa saat henkistä tukea ja kannustusta
matkalla kohti hallittua alkoholin käyttöä.
Savuna ilmaan:
Pieni mutta kahlitseva kaveri
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, vaikka
se alkuun tuntuu vaikealta ja vaatii ponnisteluja.
Tupakoinnin lopettaminen vaatii yleensä 3-4
yritystä eli ”repsahdus” ei tarkoita lopullista
epäonnistumista.
Vuoden 2009 syksynä Muhoksen kunnassa
käynnistyi savuton-kunta projekti. Projektin aikana
on tavoitteena kehitellä erilaisia yhteistyömuotoja
savuttomuuden
edistämiseksi
Muhoksen
kunnassa. Yksi yhteistyömuoto voisi olla
esimerkiksi tupakanvieroitusryhmät.
Tupakoinnin lopettamiseen kuuluu viisi eri vaihetta:
Harkintaa edeltävä vaihe (välinpitämättömyys )
Harkitsemisvaihe
Valmistautuminen ja päätöksenteko
Toimintavaihe (tupakoinnin lopettaminen)
Ylläpitovaihe (pysyvä tupakoimattomuus)
Lisää tietoa ja nikotiiniriippuvuustestin löydät alla
olevista osoitteista:
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=h
oi40020#T1
http://www.tupakkaverkko.fi/
http://www.stumppi.fi/
Positiiviset asiat auttavat motivoitumaan!
1 vuorokaudessa lopettamisen jälkeen
hiilimonoksidi on hävinnyt elimistöstä.
2 vuorokauden jälkeen nikotiini on hävinnyt
elimistöstä.
Haju – ja makuaisti alkavat palautua.
1-2 kuukauden kuluessa yskä ja limannousu
lievittyvät.
Verenpaine ja syke hidastuvat tupakointia
edeltäneelle tasolle.
2-3 kuukauden kuluessa keuhkojen toiminta
paranee.
Henkinen stressi helpottuu ja unen laatu sekä
määrä lisääntyy.
1 vuodessa sydäninfarktin riski puolittuu.
5-15 vuodessa aivohalvauksen riski vähenee.
10 vuodessa keuhkosyövän vaara puolittuu.
Lisäksi:
Yleiskunto paranee
Iho tulee terveeksi ja raikkaaksi
Hiukset ja kynnet vahvistuvat
Hampaiden ja suun kunto paranee, hengitys ei
haise
Tupakoimaton henkilö tulee helpommin
raskaaksi
Säästät rahaa
Helpotusta tupakoinnin lopettamiseen
Muhoksen terveyskeskuksen vastaanotolta,
aikuisneuvolasta,
astmahoitajalta
sekä
työterveyshoitajalta saat apua ja ohjausta
tupakoinnin lopettamiseen. Mahdollisuus on
myös laatia yksilöllinen vieroitusohjelma, koska
kaikille ei sovi sama tapa lopettaa.
Nikotiinikorvaushoito helpottaa varsinkin niitä,
jotka polttavat yli 10 savuketta päivässä.
Korvaushoito voidaan toteuttaa monin eri tavoin
esimerkiksi purukumi, laastari, nenäsuihke,
inhalaattori ja kielenalus- tai imeskelytabletti.
Nikotiinikorvaushoito
lisää
onnistumismahdollisuuksia 1,5-2 kertaisesti.
Tupakoinnin lopettamiseen on olemassa myös
reseptivalmisteita,
joista
lisätietoa
saat
hoitohenkilökunnalta.
Onni saapuu eläen: Mielialalla on
merkitystä
Elämässä tapahtuu positiivisia ja negatiivisia
asioita, jotka antavat elämälle sisällön. Ihminen
oppii uusista kokemuksista ja ne kehittävät
sopeutumiskykyä. Läheisistä ihmisistä koostuva
tukiverkosto auttaa elämän eri tilanteissa. On
tärkeää, että pystyy jakamaan ja kokemaan ilot
sekä surut toisen kanssa. Tukiverkoston rinnalla
hyvänä apuna toimii sosiaali- ja terveyspalvelut.
Elämänmuutokset voivat aiheuttaa stressiä
Stressiä ja ahdistusta aiheuttaa tilanteet ja
haasteet, joita ihmisen voimavarat eivät riitä
hallitsemaan. Tällaisia tilanteita voivat olla
työttömyys,
muutokset
ihmissuhteissa,
taloudelliset
vaikeudet
sekä
vaativa
työympäristö. Jokainen ihminen kokee stressiä
elämänsä aikana jossakin määrin.
Anna minulle
minun jokapäiväinen ystäväni
pari sanaa
pieni hipaisu
katsekin riittäisi
kantamaan sudenhetken yli.
(Runo: Portio, Anja)
Kohtuullinen stressi lyhyt aikaisena voi lisätä
suorituskykyä. Pitkään jatkuva stressi voi
aiheuttaa toimintakyvyn ja elämänlaadun
heikkenemistä.
Tyypillisiä stressin oireita ovat ahdistuneisuus,
keskittymisvaikeudet,
sydämen
tykytys,
unihäiriöt,
päänsärky
sekä
muutokset
ruokahalussa. Jokainen kuitenkin reagoi stressiin
omalla tavallaan ja oireet voivat olla erilaisia.
Itsehoitokeinoina ja stressin ehkäisynä toimivat
riittävä
lepo,
uni,
liikunta,
erilaiset
rentoutumiskeinot ja harrastukset.
Jos stressi pitkittyy tai siihen liittyy
unettomuutta, väsymystä ja kyvyttömyyttä
tuntea mielihyvää voi olla kyse masennuksesta.
Työhön liittyvät runsaat stressitekijät voivat
johtaa työuupumukseen.
Matala mieliala voi olla merkki masennuksesta
Elämään kuuluvat ajanjaksot jolloin mieliala on
matala. On kuitenkin tärkeää tunnistaa tilanne
jolloin kyseessä on masennus. Masentunut
henkilö ei useinkaan itse tunnista olevansa
masentunut. Masennukselle altistavia tekijöitä
ovat pitkään jatkunut stressi, perinnölliset
tekijät, persoonallisuuden piirteet sekä vaikeat
elämäntilanteet.
Naiset ovat alttiimpia
masennukselle kuin miehet.
Masennus voi näyttäytyä masentuneena
mielialana, mielenkiinnon ja mielihyvän tunteen
menetyksenä, uupumuksena, itsetunnon- ja
itsearvostuksen laskuna, syyllisyyden tunteena,
aloitekyvyttömyytenä,
unihäiriöinä
sekä
ruokahalun ja painon muutoksina.
Masennus vaatii hoitoa. Avun hakeminen
kannattaa, koska hoitomuodot ovat nykyään
tehokkaita.
Asia
hyvä
ottaa
esille
terveyskeskuskäynnillä, jossa keskustellaan
tilanteestasi. Seuraavasta linkistä löydät
masennustestin joka voi auttaa masennuksen
havaitsemisessa.
http://www.tohtori.fi/?page=591031
Vaikeat kokemukset voivat aiheuttaa trauman
Traumaa voisi kuvata henkiseksi tai ruumiilliseksi
vaurioksi. Voimakkaasti psyykkisesti vaikuttava
tapahtuma voi aiheuttaa trauman. Tyypillisiä
syitä ovat onnettomuudet, väkivallan kohteeksi
joutuminen ja äkilliset kuolemantapaukset.
Traumatisoitunut ihminen kokee tapahtuman
mielikuvissa, ajatuksissa, unissa ja palautumina
yhä uudestaan. Ihminen välttelee tapahtumista
muistuttavia paikkoja, ihmisiä ja keskusteluja,
koska ne aiheuttavat ahdistuneisuutta. Trauma
vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja heikentää
elämänlaatua.
Trauma
aiheuttaa
keskittymiskyvyn
puutetta,
unihäiriöitä,
ärtyisyyttä, vahvoja säpsähtämisreaktioita sekä
vetäytymistä ihmissuhteista.
Yksikin traumatisoiva tapahtuma voi muuttaa
ihmisen maailman kuvan. Tapahtuma voi
vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen ja elämän
tarkoituksen
mukaisuuden
kokemiseen.
Trauman kokenut ihminen tarvitsee välitöntä
tukea, turvaa ja usein myös käytännön apua
arkisissa asioissa. Keskustelu tapahtuneesta on
tärkeää, mutta sen on tapahduttava ihmisen
omilla ehdoilla. Käsittelemättömät traumat
voivat seurata ihmistä läpi elämän ja ne tulevat
esille elämän eri tilanteissa.
Äkillisen vaikean tilanteen kohdatessa voit ottaa
yhteyttä Muhoksella toimivaan kriisiryhmään.
Kriisiryhmä koostuu monen alan ammattilaisista
joilla on osaamista antaa kriisiapua. Kriisiryhmän
tavoitat arkisin klo:8-16 numerosta 0444970215.
Lisää tietoa mielenterveydestä sekä vertaistukea
löydät seuraavista linkeistä.
http://www.mielenterveysseura.fi/
http://www.mtkl.fi/
https://www.secure-tukinet.net/
http://www.oulunkriisikeskus.fi/
Miehestä mittaa : Selviytymispaketti
miehille
Omasta hyvinvoinnista ja intiimeistä asioista voi
olla vaikea puhua. Muutokset elimistössä ja
toimintakyvyssä aiheuttavat itsetunnon laskua
ja huolestuneisuutta. Vaivat ovat kuitenkin
yleisiä ja usein niihin on saatavissa apua.
Virtsaamisvaivat voivat olla merkki
eturauhasen liikakasvusta
Hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu on
yleinen vaiva, joka tulee iän myötä. Eturauhasen
suurentumisen myötä virtsaputki ahtautuu ja
virtsaaminen vaikeutuu. Miehellä voi esiintyä
tiheää virtsaamistarvetta, virtsankarkailua,
virtsan tulon viipymistä sekä virtsasuihkun
heikentymistä. Usein virtsaaminen vaatii
ponnisteluja ja virtsarakko ei tyhjene kunnolla.
Perustutkimuksia
eturauhasen
liikakasvua
epäiltäessä ovat oireiden kysely, virtsauslistan
pitäminen, virtsa- ja verinäytteiden ottaminen
sekä jäännösvirtsan mittaaminen katetroimalla.
Eturauhasen kokoa selvitellään tunnustelemalla
ja kaikukuvauksella.
Jos oireet eivät huononna elämänlaatua ja
vaikeita komplikaatioita ei ole syntynyt
aloitetaan hoito seurannalla. Eturauhasen
liikakasvuun on olemassa erilaisia lääkehoitoja,
joiden avulla pystytään helpottamaan tai jopa
poistamaan oireita. Lääkitys mietitään yhdessä
hoitavan lääkärin kanssa potilaan yksilöllinen
tilanne huomioiden.
Eturauhasen liikakasvua voidaan hoitaa myös
leikkauksella joista yleisin on höyläysleikkaus.
Katetrointi on hyvä hoito silloin, kun virtsaus ei
muuten onnistu. Pitkäaikaisessa käytössä
hoitohenkilökunnalta saa ohjausta, että
kertakatetroinnin voi suorittaa kotona.
Eturauhanen voi tulehtua eri syistä
Eturauhasen
tulehdus
voi
aiheuttaa
virtsaamisongelmia, alavatsa ja lantionalueen
kipua,
kuumeilua
sekä
seksuaalista
haluttomuutta ja erektio-ongelmia.
Eturauhastulehdus todetaan virtsanäytteestä
sekä
lääkärin
tekemästä
eturauhasen
tunnustelusta. Hoitomuotoja ovat kipulääkitys
sekä
antibioottihoito.
Lantion
seudun
lämpimänä pitämisestä voi olla myös helpotusta
oireisiin.
Miesten yleisin syöpä Suomessa on
eturauhassyöpä
Sairastuvien keski-ikä on 71-vuotta. Sairauden
alkuvaiheessa oireita ei välttämättä ole tai
oireet ovat samoja kuin hyvänlaatuisessa
eturauhasen liikakasvussa. Tämän takia oireiden
aiheuttaja on erittäin tärkeä selvittää ja tehdä
tarvittavat tutkimukset.
Perustutkimukset tehdään terveyskeskuksessa
lääkärin vastaanotolla. Jos tutkimuksissa
löydetään viitteitä eturauhassyövästä tekee
lääkäri lähetteen urologian poliklinikalle
tarkempiin tutkimuksiin.
Lisää tietoa saat Syöpäyhdistyksen nettisivulta
http://www.cancer.fi/
Erektiovaikeudet ovat tavallinen vaiva
Erektiovaikeudet ovat tavallinen, mutta erittäin
kiusallinen ongelma. Se vaikuttaa miehen
elämänlaatuun,
itsetuntoon,
henkiseen
hyvinvointiin ja parisuhteeseen. Sitä voi olla
vaikeaa ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla,
mutta erektiovaikeudet ovat kuitenkin hyvin
yleisiä ongelmia miehillä ja niihin on
mahdollisuutta saada apua. Seksuaalisuus on
osa elämää kaikenikäisillä.
Erektiovaikeuksien syitä
•
•
•
•
•
•
Sairaudet jotka vaikeuttavat verenkiertoa ( esim.
korkea verenpaine ja kolesteroli, diabetes)
Vamman tai sairauden aiheuttama hermovaurio
( esim. eturauhasleikkaus, MS-tauti)
Hormonihäiriöt (esim. testosteronin puute,
kilpirauhasen toimintahäiriöt)
Lääkkeet (esim. jotkut verenpainelääkkeet,
useat psyykelääkkeet, voimakkaat kipulääkkeet)
Tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja
huumeiden käyttö
Masennus, suorituspaineet, stressi
Erektiovaikeuksia hoito
Hoito erektiovaikeuksiin valitaan yhdessä
lääkärin kanssa yksilöllisesti. Erektiohäiriön
hoito määräytyy sen laadusta. Aluksi kokeillaan
onko elämäntapa muutoksilla tai lääkityksen
muutoksilla vaikutusta. Seuraavaksi voidaan
ottaa verikokeita hormoniperäisen syyn
selvittämiseksi. Yleisin hoitomuoto on suun
kautta otettava lääkehoito.
Lisää tietoa saat osoitteista
http://www.erektiovarmuus.fi
http://www.miesinfo.fi
Asiaa aikuisille naisille: Selviytymispaketti
naisille
Naisen elämänkaareen kuuluu erilaisia vaiheita
ja muutoksia kehossa. Omasta hyvinvoinnista
huolehtiminen
ja
seulontatutkimuksiin
osallistuminen
on
tärkeää.
Muutokset
hormonitoiminnassa voivat vaikuttaa naisen
elämään kokonaisvaltaisesti. Vaihdevuodet ovat
naisen elämän luonnollinen osa eivätkä estä
elämästä nauttimista.
Seulontatutkimukset antavat tärkeää tietoa
Papa – tutkimus
Papalla eli gynekologisella irtosolukokeella
tutkitaan kohdunkaulan syöpää sekä sen
esiasteita. Lisäksi sillä saadaan tietoa
gynekologisista tulehduksista ja valkovuodon
syistä. Papa-seulontojen avulla Suomessa
estetään yli 80% syöpätapauksista.
Ensimmäisen
kerran
näytteeseen
tulee
hakeutua 2-3 vuoden jälkeen yhdyntöjen
alkamisesta. Näyte on suositeltavaa ottaa 2-3
vuoden välein rutiininomaisesti.
Papa-seulontoihin saavat kutsun 30-60 vuotiaat naiset viiden vuoden välein. 60ikävuoden jälkeen näyte on hyvä ottaa ainakin
viiden vuoden välein, jos kohtua ei ole poistettu.
Kohdunpoiston jälkeen ja jos näytteessä on
havaittu solumuutoksia näyte suositellaan
otettavaksi 2-3 vuoden välein.
Näytteen ottaa lääkäri tai koulutettu hoitaja.
Lähetteeseen tarvitaan tiedot viimeisistä
kuukautisista, kierron pituudesta ja onko
aikaisemmin ollut solumuutoksia. Näyte otetaan
tähystimen
avulla
kolmesta
kohtaa
kohdunkaulasta lastoilla sekä pienellä harjalla.
Näytettä otettaessa voi tuntua venytystä ja
pientä nipistystä. Näytteenoton jälkeen voi
esiintyä niukkaa veristä vuotoa.
Solumuutoksia kuvataan luokituksilla I – V
I = Normaali solukuva
II = Hyvälaatuisia solumuutoksia, jotka johtuvat
tavallisesti tulehduksesta. 3-6kk kuluttua
tai
tulehduksen hoidon jälkeen uusi näyte.
III = Epäselviä tai syövän esiasteeseen viittaavia
solumuutoksia.
IV
=
Syövän
esiasteeseen
viittaavia
solumuutoksia tai vahva epäily syövästä.
V = Kysymyksessä on todennäköisesti syöpä.
Kohdunkaulan ja emättimen puhtausasteita
kuvataan luokituksilla 1-3
1 = Normaali bakteerikanta
2 = Mikrobikanta normaalista poikkeava.
Tarvittaessa hoito.
3 = Mikrobikanta normaalista poikkeava ja
runsaasti tulehdussoluja. Vaatii hoitoa.
Seulontatutkimuksista vastaus tulee asiakkaalle
postitse. Muuten papa-vastausta voi kysyä
Muhoksen terveyskeskuksesta. Jos vastauksessa
ilmenee solumuutoksia, lääkäri ilmoittaa
vastauksen
asiakkaalle
henkilökohtaisesti.
Solumuutosten perusteella asiakas kutsutaan
jatkotutkimuksiin.
Mammografia
Mammografialla eli rinnan röntgenkuvauksella
seulotaan Suomessa oireettomia 50-69
–
vuotiaita naisia kahden vuoden välein.
Kuvauksella voidaan todeta oireeton rintasyöpä.
Rintasyöpä on naisten tavallisin syöpä.
Sairastumisriski
kasvaa
vaihdevuosi-iän
lähestyessä.
Varhaisen
toteamisen
ja
tehokkaiden
hoitomenetelmien
ansiosta
toipumisennuste on hyvä. Yleisin syy hakeutua
tutkimuksiin on se, että nainen tuntee kyhmyn
rinnassa.
Lisää tietoa saat Syöpäyhdistyksen nettisivulta
http://www.cancer.fi/
Kutsut seulontatutkimuksiin tulevat kotiin
henkilökohtaisesti. Tutkimuksiin voit hakeutua
myös seulonta-aikojen ulkopuolella ottamalla
yhteyttä Muhoksen terveyskeskukseen.
Vaihdevuodet ovat naisen elämän luonnollinen
osa
Vaihdevuodet
tulevat
tavallisesti
45-55
ikävuoden välillä. Vaihdevuosien aikana
munasarjojen toiminta heikkenee ja pikkuhiljaa
loppuu.
Vaihdevuodet
voivat
aikaistua
solunsalpaaja – ja sädehoidon yhteydessä,
munasarjojen poiston jälkeen. Lisäksi tupakointi
aikaistaa vaihdevuosia.
Joillakin naisilla vaihdevuodet ilmenevät hyvin
voimakkaasti, aiheuttaen hikoilua, punoitusta,
kuumia aaltoja ja sydämen tykyttelyä. Mieliala
voi vaihdella ja unihäiriöitä ilmaantua. Lisäksi voi
ilmetä
seksuaalista
haluttomuutta,
yhdyntäkipuja, vuotohäiriöitä sekä virtsaoireita.
Hormonitoiminnan muutokset aiheuttavat
nivelissä ja lihaksissa särkyä. Toisilla oireita ei ole
lainkaan.
Vaihdevuosioireita
voidaan
hoitaa
hormonihoidolla. Hoidon aloituksesta päättää
nainen itse. Hoidon aloitusta mietittäessä
lääkäri kertoo hormonihoidon edut ja haitat.
Hormonihoito tulee aloittaa vasta kun vuotoja
tulee enää harvoin tai ne ovat loppuneet
kokonaan sekä vaihdevuosi oireet ovat selkeät.
Ennen hormonihoidon aloittamista lääkäri tekee
gynekologisen tutkimuksen sekä tutkii rinnat.
Lisäksi paino ja verenpaine mitataan sekä
selvitetään onko esteitä aloittaa hoito. Esteinä
hormonihoidolle voi olla tietyt sairaudet.
Hormonihoito ja annostelutapa valitaan
jokaiselle naiselle yksilöllisesti. Hormonihoito on
mahdollista toteuttaa suun kautta otettavina
tabletteina, iholle laitettavina laastareina tai
geelinä.
Osteoporoosi heikentää luuston laatua
Osteoporoosi on luuston sairaus jossa luuston
lujuus heikentyy. Luun lujuus kuvastaa luun
laatua ja määrää(tiheyttä). Naisilla luuston
lujuuden häviäminen kiihtyy vaihdevuosien
aikaan.
Luiden
haurastuminen
altistaa
murtumille.
Osteoporoosia voi ehkäistä huolehtimalla
kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista.
Kalsiumia saa runsaasti maitovalmisteista ja
kalasta. Parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat kalat,
D-vitaminoidut
maitotuotteet
sekä
kasvimargariinit. D-vitamiinia syntyy myös iholla
auringon valon vaikutuksesta.
Säännöllisellä liikunnalla voi lisätä luiden
kestävyyttä. Tupakointi heikentää luustoa.
Epäiltäessä osteoporoosia voidaan tehdä
luuntiheysmittaus.
Lähteet
Koistinen Hannu 2007.Erektiohäiriöt (impotenssi) Lääkärin käsikirja.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=erektiohäiriöt
Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Nuori Suomi. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille
7-18 -vuotiaille.
http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuositus-kirja(kevyt)_08.pdf
Männistö Satu, Lahti-Koski Marjaana, Tapanainen Heli, Laatikainen Tiina & Vartiainen Erkki 2004. Lihavuus ja
sen taustat Suomessa- liikakilot kasvavana haasteena. Katsausartikkeli Suomen Lääkärilehti 8.
Nieminen Pekka 2009.Papa- ja endometriumnäyte. Lääkärin käsikirja.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=papa
Portio Anja Sain sinulta paljon. Kirjapaja oy. Helsinki 2000.
Saarelma Osmo. Lääkärikirja Duodecim 2009. Tietoa potilaalle: Eturauhastulehdus.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=eturauhastulehdus
Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja käypä hoito johtoryhmän asettama työryhmä 2008. Käypä hoito
suositukset liikunta.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=liikunta
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä 2005.
Käypä hoito suositukset alkoholi ongelmaisen hoito.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=alkoholi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä 2006.
Käypä hoito suositukset tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=tupakka
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä 2005. Käypä hoito
suositukset eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=eturauhanen
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmän 2007. Käypä hoito
suositukset eturauhassyöpä. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=eturauhassyöpä
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä 2006. Käypä
hoito suositukset kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset – diagnostiikka, hoito ja
seuranta. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=solumuutokset
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Rintasyöpäryhmä ry:n asettama työryhmä 2002. Käypä
hoito suositukset rintasyövän diagnostiikka ja seuranta.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=rintasyöpä
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä 2009. Käypä
hoito suositukset traumaperäiset stressireaktiot ja –häiriöt.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=traumaperäinen%20stressi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen
asettama työryhmä 2006. Käypä hoito suositukset osteoporoosi.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=osteoporoosi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2008. Tilasto ja indikaattoripankki. Kuolemansyyt; alkoholikuolleisuus 35-64vuotiailla.
http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/metadata?type=I&indicator=3104
Tiitinen Aila 2009. Vaihdevuosioireet Lääkärin käsikirja.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=vaihdevuosioireet
Valokuvat: Niina Suorsa & Sanna Vähäkuopus 2009.
Alkuperäisen Tartu terveyteesi-sivuston ovat tuottaneet opinnäytetyönä Oulun Diakoniaammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat Niina Suorsa ja Sanna Vähäkuopus. Oikeudet tuotteen
päivitykseen on luovutettu Muhoksen kunnan terveystoimelle.