Tartu terveyteesi
, Askel kevyemmäksi: Makkara vai porkkana? Täältä löydät tietoa liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksesta terveyteen Kumpi vie : Sinä vai alkoholi? Vinkkejä juomisen hallintaan ja tietoa alkoholin riskikäytöstä Savuna ilmaan: Pieni mutta kahlitseva kaveri Motivoidu lopettamaan tupakointi Onni saapuu eläen: Mielialalla on merkitystä Tästä osiosta löydät tietoa mielialan merkityksestä terveyteen Miehestä mittaa : Selviytymispaketti miehille Asiaa aikuisille naisille : Selviytymispaketti naisille Askel kevyemmäksi: Makkara vai porkkana? Liikkumalla ja oikeanlaisilla ruokatottumuksilla pidät yllä fyysistä ja henkistä terveyttä. Liikkumalla säännöllisesti ja kiinnittämällä huomiota ruokailuun pystyt vähentämään riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, masennukseen, osteoporoosiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Yleinen verenpaineen hoitotavoite on 140/ 85mmHg. Jo 5-10 % painonpudotus korjaa kaikkia ylipainoon liittyviä sairauksia ja vaaratekijöitä. Painonlasku hidastaa myös jo puhjenneiden sairauksien etenemistä. Erityisen haitallista terveydelle on vyötärölle kertynyt rasva eli ”omenalihavuus”. Seuraavasta linkistä löydät ohjeet kuinka vyötärönympärys ja painoindeksi mitataan. http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/pain onhallinta/fi_FI/painoindeksi/ Ravitsemus on olennainen tekijä kolesteroliarvojen hallinnassa. Suositeltava kokonaiskolesteroli-arvo on alle 5mmol/l. Kokonaiskolesteroli koostuu kolmesta eri tekijästä: HDL-kolesteroli (”hyvä-kolesteroli”) jonka tavoiteltava osuus on enemmän kuin 1,0 mmol/l. LDL-kolesteroli (”huono-kolesteroli”) jonka suositeltava osuus on 3,0 mmol/l tai vähemmän. Triglyseridipitoisuus jonka pitoisuuden tulisi olla 2,0 mmol/l tai vähemmän. Liikkumalla sykettä elämään! Liikkuminen on hyvä sisällyttää osaksi vireää arkea. Kokeilemalla erilaisia liikuntamuotoja löydät itsellesi sopivan vaihtoehdon. Tärkeää on, että liikkumalla saat itsellesi hyvän olon. Muhoksen kunnassa on monipuoliset mahdollisuuden harrastaa erilaisia liikuntalajeja. http://www.muhos.fi/vapaaaikapalvelut/liikunta-ja-ulkoilu Suositusten mukaan terveyttä edistää seuraavanlainen liikunta: • • • • • • • • • • Terve aikuinen (18- 65-vuotias) Kohtalaisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa tulee olla vähintään 30 min 5 kertaa viikossa. Tai vaihtoehtoisesti raskasta liikuntaa vähintään 20 min 3 kertaa viikossa. Lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua 2 kertaa viikossa. 65-vuotta täyttäneet sekä 50-64-vuotiaat joilla on krooninen sairaus Kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa vähintään 5 kertaa viikossa. Lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua 2 kertaa viikossa. Liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitäviä harjoituksia olisi hyvä sisällyttää liikuntaan. Suositeltavaa on myös hankkia asiantuntijan opastusta liikuntasuunnitelman teossa. Lasten liikunta-suositus (7-18-vuotiaat) Lapset tarvitsevat myös liikuntaa ikään sopivalla tavalla monipuolisesti. Liikuntaa tulisi olla jokaisena päivänä 1-2 tuntia ja yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää Liikunta on lapsille terveen kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin edellytys. Aloita tekemällä se mikä on tarpeellista sitten se mikä on mahdollista -yhtäkkiä huomaatkin tekeväsi sitä mikä on mahdotonta! (Runon tekijä tuntematon) Hyvän olon resepti Hyvä maku ja terveellisyys voidaan löytää samalta lautaselta. Valitessasi ruokia lautaselle muista vanha sanonta ”kohtuus kaikessa”. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla. Kasvisten rinnalle voit valita riisiä, pastaa tai perunaa oman mieltymyksen mukaan. Riisi, pasta tai peruna täyttävät ¼ lautasesta. Jäljelle jäävä tila on varattu kalalle, kanalle tai lihalle. Aterian täydentää 1-2 palaa margariinilla voideltua täysjyväleipää. Ruoka nautitaan rasvattoman maidon, piimän tai veden kera, hyvässä seurassa ja hyvällä mielellä! Kasvikset kaveriksi Kasvikset sisältävät runsaasti kuituja ja vain vähän energiaa, niitä tulisi nauttia puoli kiloa päivässä. Helpoiten määrä kertyy sisällyttämällä kasviksia päivän jokaiselle aterialle. Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät paljon vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidentteja ja kuituja. Ne eivät sisällä suolaa, rasvaa tai kolesterolia. Ne ovat maukkaita ja antavat väriä lautaselle. Ruokaile rytmikkäästi Ateriarytmin tavoitteena on estää liian pitkiä ateriavälejä. Syöminen pysyy paremmin hallinnassa, kun nälkä ei kasva liian suureksi. Myös mielihalut ja tunteet ohjaavat usein syömistämme ja ne saavat syömään yli energiantarpeen. Laadukkaasti levitteillä Leivälle kannattaa valita mieluummin margariini kuin voi, ja salaattiin kasvisöljypohjainen kastike. Nämä pehmeät rasvat edistävät terveyttä. Ravintoon piiloutuu helposti runsas-energistä piilorasvaa. Tärkeää on kiinnittää huomiota rasvan laatuun. ”Kova” eli tyydyttynyt rasva kohottaa veren kolesteroli-pitoisuutta sekä huonontaa sokeriaineenvaihduntaa. Kuiduilla kylläiseksi Kuidut pitävät olon kylläisenä pitkään. Kuitupitoisia ruokia ovat muun muassa täysjyvätuotteet (puurot,leivät) marjat, juurekset, kasvikset, leseet ja siemenet. Kuidut parantavat aineenvaihduntaa ja tasapainottavat sokerin ja kolesterolin määrää verenkierrossa. Vuorokausi suositus on nauttia 25g kuituja. Kumpi vie : Sinä vai alkoholi? Alkoholista johtuva kuolleisuus on nykypäivänä aikuisväestön yleisin kuolinsyy. Suomessa alkoholin kulutus on eurooppalaista keskiluokkaa, mutta ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen. Harvoin tulee pysähdyttyä miettimään käyttämäänsä alkoholin määrää ja juomistapojaan. Tämän tietopaketin tarkoitus on herättää sinut miettimään omaa alkoholin käyttöä. Suurkulutuksen rajat (1 annos = 12 grammaa esim. 1 pullo keskiolutta, 12cl viiniä, 4cl viinaa) Miehet 24 annosta viikossa, 7 annosta kerralla Naiset 16 annosta viikossa, 5 annosta kerralla Alkoholin käytön riskejä voi testata alla olevassa osoitteessa. Vastaamalla kysymyksiin saat lopuksi arvion alkoholin käytöstäsi. http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit Mitä hyötyä on vähentää runsasta alkoholin käyttöä? • • • • • • • • • • Keskittymiskyky paranee Onnettomuus- ja sairastumisriski pienenee Ylipainon riski pienenee Et kärsi krapuloista Väsymys vähenee ja unen laatu paranee Hyvän olon tunne lisääntyy ja voimia on muuhunkin kuin juomiseen Suhteet läheisiin paranee Seksielämä saattaa tuottaa enemmän mielihyvää Rahaa on enemmän käytettävissä Jos olet raskaana alkoholin käytön lopettaminen parantaa mahdollisuutta saada terve lapsi Keinoja hallita alkoholin käyttöä …kiitos, mutta ei kiitos… 1. Tee päätös alkoholin käytön lopettamisesta tai vähentämisestä. Aseta tavoitteita. 2. Pohdi keinot miten pääset tavoitteisiin. 3. Aloita täydellä raittiudella. 4. Pidä kirjaa juomisestasi. 5. Opettele selviytymään seurassa. 6. Suunnittele juomisesi etukäteen. Tavoitteisiin pääsyä helpottaa, jos keksit jotain muuta tekemistä juomisen tilalle. On hyvää pitää mielessä, että alkoholilla ei ratkaista ongelmia, vaikka siitä hetkellistä helpotusta voi saada. Arkipäivän pulmat kannattaa ratkaista mahdollisimman nopeasti ja vaikeimpiin ongelmiin voi hakea apua ammattiauttajalta. Mistä apua jos omat keinot eivät riitä alkoholin käytön vähentämiseen? - Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi alkoholin käytöstä, ota rohkeasti yhteyttä Muhoksen terveyskeskuksen Vastaanotolle Työterveyshoitajaan/lääkäriin Kouluterveydenhoitajaan Äitiys- ja lastenneuvolaan Käynnillä keskustellaan alkoholinkäytöstä ja sen merkityksestä elämässäsi sekä täytetään AUDIT kysely. AUDIT -kyselyn avulla saadaan monipuolista tietoa aiheuttaako alkoholin käyttö sinulle elämässäsi riskejä ja haittoja vai onko juominen hallinnassa. Jos olet halukas muutokseen, voit yhdessä hoitohenkilön kanssa miettiä tavoitteita, joiden avulla pystyt hallitsemaan juomistasi. Tavoitteisiin pääsyä seurataan sovituilla kontrollikäynneillä. Oma motivaatio muutokseen on tärkeää ja tarvittaessa saat henkistä tukea ja kannustusta matkalla kohti hallittua alkoholin käyttöä. Savuna ilmaan: Pieni mutta kahlitseva kaveri Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, vaikka se alkuun tuntuu vaikealta ja vaatii ponnisteluja. Tupakoinnin lopettaminen vaatii yleensä 3-4 yritystä eli ”repsahdus” ei tarkoita lopullista epäonnistumista. Vuoden 2009 syksynä Muhoksen kunnassa käynnistyi savuton-kunta projekti. Projektin aikana on tavoitteena kehitellä erilaisia yhteistyömuotoja savuttomuuden edistämiseksi Muhoksen kunnassa. Yksi yhteistyömuoto voisi olla esimerkiksi tupakanvieroitusryhmät. Tupakoinnin lopettamiseen kuuluu viisi eri vaihetta: Harkintaa edeltävä vaihe (välinpitämättömyys ) Harkitsemisvaihe Valmistautuminen ja päätöksenteko Toimintavaihe (tupakoinnin lopettaminen) Ylläpitovaihe (pysyvä tupakoimattomuus) Lisää tietoa ja nikotiiniriippuvuustestin löydät alla olevista osoitteista: http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=h oi40020#T1 http://www.tupakkaverkko.fi/ http://www.stumppi.fi/ Positiiviset asiat auttavat motivoitumaan! 1 vuorokaudessa lopettamisen jälkeen hiilimonoksidi on hävinnyt elimistöstä. 2 vuorokauden jälkeen nikotiini on hävinnyt elimistöstä. Haju – ja makuaisti alkavat palautua. 1-2 kuukauden kuluessa yskä ja limannousu lievittyvät. Verenpaine ja syke hidastuvat tupakointia edeltäneelle tasolle. 2-3 kuukauden kuluessa keuhkojen toiminta paranee. Henkinen stressi helpottuu ja unen laatu sekä määrä lisääntyy. 1 vuodessa sydäninfarktin riski puolittuu. 5-15 vuodessa aivohalvauksen riski vähenee. 10 vuodessa keuhkosyövän vaara puolittuu. Lisäksi: Yleiskunto paranee Iho tulee terveeksi ja raikkaaksi Hiukset ja kynnet vahvistuvat Hampaiden ja suun kunto paranee, hengitys ei haise Tupakoimaton henkilö tulee helpommin raskaaksi Säästät rahaa Helpotusta tupakoinnin lopettamiseen Muhoksen terveyskeskuksen vastaanotolta, aikuisneuvolasta, astmahoitajalta sekä työterveyshoitajalta saat apua ja ohjausta tupakoinnin lopettamiseen. Mahdollisuus on myös laatia yksilöllinen vieroitusohjelma, koska kaikille ei sovi sama tapa lopettaa. Nikotiinikorvaushoito helpottaa varsinkin niitä, jotka polttavat yli 10 savuketta päivässä. Korvaushoito voidaan toteuttaa monin eri tavoin esimerkiksi purukumi, laastari, nenäsuihke, inhalaattori ja kielenalus- tai imeskelytabletti. Nikotiinikorvaushoito lisää onnistumismahdollisuuksia 1,5-2 kertaisesti. Tupakoinnin lopettamiseen on olemassa myös reseptivalmisteita, joista lisätietoa saat hoitohenkilökunnalta. Onni saapuu eläen: Mielialalla on merkitystä Elämässä tapahtuu positiivisia ja negatiivisia asioita, jotka antavat elämälle sisällön. Ihminen oppii uusista kokemuksista ja ne kehittävät sopeutumiskykyä. Läheisistä ihmisistä koostuva tukiverkosto auttaa elämän eri tilanteissa. On tärkeää, että pystyy jakamaan ja kokemaan ilot sekä surut toisen kanssa. Tukiverkoston rinnalla hyvänä apuna toimii sosiaali- ja terveyspalvelut. Elämänmuutokset voivat aiheuttaa stressiä Stressiä ja ahdistusta aiheuttaa tilanteet ja haasteet, joita ihmisen voimavarat eivät riitä hallitsemaan. Tällaisia tilanteita voivat olla työttömyys, muutokset ihmissuhteissa, taloudelliset vaikeudet sekä vaativa työympäristö. Jokainen ihminen kokee stressiä elämänsä aikana jossakin määrin. Anna minulle minun jokapäiväinen ystäväni pari sanaa pieni hipaisu katsekin riittäisi kantamaan sudenhetken yli. (Runo: Portio, Anja) Kohtuullinen stressi lyhyt aikaisena voi lisätä suorituskykyä. Pitkään jatkuva stressi voi aiheuttaa toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä. Tyypillisiä stressin oireita ovat ahdistuneisuus, keskittymisvaikeudet, sydämen tykytys, unihäiriöt, päänsärky sekä muutokset ruokahalussa. Jokainen kuitenkin reagoi stressiin omalla tavallaan ja oireet voivat olla erilaisia. Itsehoitokeinoina ja stressin ehkäisynä toimivat riittävä lepo, uni, liikunta, erilaiset rentoutumiskeinot ja harrastukset. Jos stressi pitkittyy tai siihen liittyy unettomuutta, väsymystä ja kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää voi olla kyse masennuksesta. Työhön liittyvät runsaat stressitekijät voivat johtaa työuupumukseen. Matala mieliala voi olla merkki masennuksesta Elämään kuuluvat ajanjaksot jolloin mieliala on matala. On kuitenkin tärkeää tunnistaa tilanne jolloin kyseessä on masennus. Masentunut henkilö ei useinkaan itse tunnista olevansa masentunut. Masennukselle altistavia tekijöitä ovat pitkään jatkunut stressi, perinnölliset tekijät, persoonallisuuden piirteet sekä vaikeat elämäntilanteet. Naiset ovat alttiimpia masennukselle kuin miehet. Masennus voi näyttäytyä masentuneena mielialana, mielenkiinnon ja mielihyvän tunteen menetyksenä, uupumuksena, itsetunnon- ja itsearvostuksen laskuna, syyllisyyden tunteena, aloitekyvyttömyytenä, unihäiriöinä sekä ruokahalun ja painon muutoksina. Masennus vaatii hoitoa. Avun hakeminen kannattaa, koska hoitomuodot ovat nykyään tehokkaita. Asia hyvä ottaa esille terveyskeskuskäynnillä, jossa keskustellaan tilanteestasi. Seuraavasta linkistä löydät masennustestin joka voi auttaa masennuksen havaitsemisessa. http://www.tohtori.fi/?page=591031 Vaikeat kokemukset voivat aiheuttaa trauman Traumaa voisi kuvata henkiseksi tai ruumiilliseksi vaurioksi. Voimakkaasti psyykkisesti vaikuttava tapahtuma voi aiheuttaa trauman. Tyypillisiä syitä ovat onnettomuudet, väkivallan kohteeksi joutuminen ja äkilliset kuolemantapaukset. Traumatisoitunut ihminen kokee tapahtuman mielikuvissa, ajatuksissa, unissa ja palautumina yhä uudestaan. Ihminen välttelee tapahtumista muistuttavia paikkoja, ihmisiä ja keskusteluja, koska ne aiheuttavat ahdistuneisuutta. Trauma vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja heikentää elämänlaatua. Trauma aiheuttaa keskittymiskyvyn puutetta, unihäiriöitä, ärtyisyyttä, vahvoja säpsähtämisreaktioita sekä vetäytymistä ihmissuhteista. Yksikin traumatisoiva tapahtuma voi muuttaa ihmisen maailman kuvan. Tapahtuma voi vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen ja elämän tarkoituksen mukaisuuden kokemiseen. Trauman kokenut ihminen tarvitsee välitöntä tukea, turvaa ja usein myös käytännön apua arkisissa asioissa. Keskustelu tapahtuneesta on tärkeää, mutta sen on tapahduttava ihmisen omilla ehdoilla. Käsittelemättömät traumat voivat seurata ihmistä läpi elämän ja ne tulevat esille elämän eri tilanteissa. Äkillisen vaikean tilanteen kohdatessa voit ottaa yhteyttä Muhoksella toimivaan kriisiryhmään. Kriisiryhmä koostuu monen alan ammattilaisista joilla on osaamista antaa kriisiapua. Kriisiryhmän tavoitat arkisin klo:8-16 numerosta 0444970215. Lisää tietoa mielenterveydestä sekä vertaistukea löydät seuraavista linkeistä. http://www.mielenterveysseura.fi/ http://www.mtkl.fi/ https://www.secure-tukinet.net/ http://www.oulunkriisikeskus.fi/ Miehestä mittaa : Selviytymispaketti miehille Omasta hyvinvoinnista ja intiimeistä asioista voi olla vaikea puhua. Muutokset elimistössä ja toimintakyvyssä aiheuttavat itsetunnon laskua ja huolestuneisuutta. Vaivat ovat kuitenkin yleisiä ja usein niihin on saatavissa apua. Virtsaamisvaivat voivat olla merkki eturauhasen liikakasvusta Hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu on yleinen vaiva, joka tulee iän myötä. Eturauhasen suurentumisen myötä virtsaputki ahtautuu ja virtsaaminen vaikeutuu. Miehellä voi esiintyä tiheää virtsaamistarvetta, virtsankarkailua, virtsan tulon viipymistä sekä virtsasuihkun heikentymistä. Usein virtsaaminen vaatii ponnisteluja ja virtsarakko ei tyhjene kunnolla. Perustutkimuksia eturauhasen liikakasvua epäiltäessä ovat oireiden kysely, virtsauslistan pitäminen, virtsa- ja verinäytteiden ottaminen sekä jäännösvirtsan mittaaminen katetroimalla. Eturauhasen kokoa selvitellään tunnustelemalla ja kaikukuvauksella. Jos oireet eivät huononna elämänlaatua ja vaikeita komplikaatioita ei ole syntynyt aloitetaan hoito seurannalla. Eturauhasen liikakasvuun on olemassa erilaisia lääkehoitoja, joiden avulla pystytään helpottamaan tai jopa poistamaan oireita. Lääkitys mietitään yhdessä hoitavan lääkärin kanssa potilaan yksilöllinen tilanne huomioiden. Eturauhasen liikakasvua voidaan hoitaa myös leikkauksella joista yleisin on höyläysleikkaus. Katetrointi on hyvä hoito silloin, kun virtsaus ei muuten onnistu. Pitkäaikaisessa käytössä hoitohenkilökunnalta saa ohjausta, että kertakatetroinnin voi suorittaa kotona. Eturauhanen voi tulehtua eri syistä Eturauhasen tulehdus voi aiheuttaa virtsaamisongelmia, alavatsa ja lantionalueen kipua, kuumeilua sekä seksuaalista haluttomuutta ja erektio-ongelmia. Eturauhastulehdus todetaan virtsanäytteestä sekä lääkärin tekemästä eturauhasen tunnustelusta. Hoitomuotoja ovat kipulääkitys sekä antibioottihoito. Lantion seudun lämpimänä pitämisestä voi olla myös helpotusta oireisiin. Miesten yleisin syöpä Suomessa on eturauhassyöpä Sairastuvien keski-ikä on 71-vuotta. Sairauden alkuvaiheessa oireita ei välttämättä ole tai oireet ovat samoja kuin hyvänlaatuisessa eturauhasen liikakasvussa. Tämän takia oireiden aiheuttaja on erittäin tärkeä selvittää ja tehdä tarvittavat tutkimukset. Perustutkimukset tehdään terveyskeskuksessa lääkärin vastaanotolla. Jos tutkimuksissa löydetään viitteitä eturauhassyövästä tekee lääkäri lähetteen urologian poliklinikalle tarkempiin tutkimuksiin. Lisää tietoa saat Syöpäyhdistyksen nettisivulta http://www.cancer.fi/ Erektiovaikeudet ovat tavallinen vaiva Erektiovaikeudet ovat tavallinen, mutta erittäin kiusallinen ongelma. Se vaikuttaa miehen elämänlaatuun, itsetuntoon, henkiseen hyvinvointiin ja parisuhteeseen. Sitä voi olla vaikeaa ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla, mutta erektiovaikeudet ovat kuitenkin hyvin yleisiä ongelmia miehillä ja niihin on mahdollisuutta saada apua. Seksuaalisuus on osa elämää kaikenikäisillä. Erektiovaikeuksien syitä • • • • • • Sairaudet jotka vaikeuttavat verenkiertoa ( esim. korkea verenpaine ja kolesteroli, diabetes) Vamman tai sairauden aiheuttama hermovaurio ( esim. eturauhasleikkaus, MS-tauti) Hormonihäiriöt (esim. testosteronin puute, kilpirauhasen toimintahäiriöt) Lääkkeet (esim. jotkut verenpainelääkkeet, useat psyykelääkkeet, voimakkaat kipulääkkeet) Tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja huumeiden käyttö Masennus, suorituspaineet, stressi Erektiovaikeuksia hoito Hoito erektiovaikeuksiin valitaan yhdessä lääkärin kanssa yksilöllisesti. Erektiohäiriön hoito määräytyy sen laadusta. Aluksi kokeillaan onko elämäntapa muutoksilla tai lääkityksen muutoksilla vaikutusta. Seuraavaksi voidaan ottaa verikokeita hormoniperäisen syyn selvittämiseksi. Yleisin hoitomuoto on suun kautta otettava lääkehoito. Lisää tietoa saat osoitteista http://www.erektiovarmuus.fi http://www.miesinfo.fi Asiaa aikuisille naisille: Selviytymispaketti naisille Naisen elämänkaareen kuuluu erilaisia vaiheita ja muutoksia kehossa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja seulontatutkimuksiin osallistuminen on tärkeää. Muutokset hormonitoiminnassa voivat vaikuttaa naisen elämään kokonaisvaltaisesti. Vaihdevuodet ovat naisen elämän luonnollinen osa eivätkä estä elämästä nauttimista. Seulontatutkimukset antavat tärkeää tietoa Papa – tutkimus Papalla eli gynekologisella irtosolukokeella tutkitaan kohdunkaulan syöpää sekä sen esiasteita. Lisäksi sillä saadaan tietoa gynekologisista tulehduksista ja valkovuodon syistä. Papa-seulontojen avulla Suomessa estetään yli 80% syöpätapauksista. Ensimmäisen kerran näytteeseen tulee hakeutua 2-3 vuoden jälkeen yhdyntöjen alkamisesta. Näyte on suositeltavaa ottaa 2-3 vuoden välein rutiininomaisesti. Papa-seulontoihin saavat kutsun 30-60 vuotiaat naiset viiden vuoden välein. 60ikävuoden jälkeen näyte on hyvä ottaa ainakin viiden vuoden välein, jos kohtua ei ole poistettu. Kohdunpoiston jälkeen ja jos näytteessä on havaittu solumuutoksia näyte suositellaan otettavaksi 2-3 vuoden välein. Näytteen ottaa lääkäri tai koulutettu hoitaja. Lähetteeseen tarvitaan tiedot viimeisistä kuukautisista, kierron pituudesta ja onko aikaisemmin ollut solumuutoksia. Näyte otetaan tähystimen avulla kolmesta kohtaa kohdunkaulasta lastoilla sekä pienellä harjalla. Näytettä otettaessa voi tuntua venytystä ja pientä nipistystä. Näytteenoton jälkeen voi esiintyä niukkaa veristä vuotoa. Solumuutoksia kuvataan luokituksilla I – V I = Normaali solukuva II = Hyvälaatuisia solumuutoksia, jotka johtuvat tavallisesti tulehduksesta. 3-6kk kuluttua tai tulehduksen hoidon jälkeen uusi näyte. III = Epäselviä tai syövän esiasteeseen viittaavia solumuutoksia. IV = Syövän esiasteeseen viittaavia solumuutoksia tai vahva epäily syövästä. V = Kysymyksessä on todennäköisesti syöpä. Kohdunkaulan ja emättimen puhtausasteita kuvataan luokituksilla 1-3 1 = Normaali bakteerikanta 2 = Mikrobikanta normaalista poikkeava. Tarvittaessa hoito. 3 = Mikrobikanta normaalista poikkeava ja runsaasti tulehdussoluja. Vaatii hoitoa. Seulontatutkimuksista vastaus tulee asiakkaalle postitse. Muuten papa-vastausta voi kysyä Muhoksen terveyskeskuksesta. Jos vastauksessa ilmenee solumuutoksia, lääkäri ilmoittaa vastauksen asiakkaalle henkilökohtaisesti. Solumuutosten perusteella asiakas kutsutaan jatkotutkimuksiin. Mammografia Mammografialla eli rinnan röntgenkuvauksella seulotaan Suomessa oireettomia 50-69 – vuotiaita naisia kahden vuoden välein. Kuvauksella voidaan todeta oireeton rintasyöpä. Rintasyöpä on naisten tavallisin syöpä. Sairastumisriski kasvaa vaihdevuosi-iän lähestyessä. Varhaisen toteamisen ja tehokkaiden hoitomenetelmien ansiosta toipumisennuste on hyvä. Yleisin syy hakeutua tutkimuksiin on se, että nainen tuntee kyhmyn rinnassa. Lisää tietoa saat Syöpäyhdistyksen nettisivulta http://www.cancer.fi/ Kutsut seulontatutkimuksiin tulevat kotiin henkilökohtaisesti. Tutkimuksiin voit hakeutua myös seulonta-aikojen ulkopuolella ottamalla yhteyttä Muhoksen terveyskeskukseen. Vaihdevuodet ovat naisen elämän luonnollinen osa Vaihdevuodet tulevat tavallisesti 45-55 ikävuoden välillä. Vaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta heikkenee ja pikkuhiljaa loppuu. Vaihdevuodet voivat aikaistua solunsalpaaja – ja sädehoidon yhteydessä, munasarjojen poiston jälkeen. Lisäksi tupakointi aikaistaa vaihdevuosia. Joillakin naisilla vaihdevuodet ilmenevät hyvin voimakkaasti, aiheuttaen hikoilua, punoitusta, kuumia aaltoja ja sydämen tykyttelyä. Mieliala voi vaihdella ja unihäiriöitä ilmaantua. Lisäksi voi ilmetä seksuaalista haluttomuutta, yhdyntäkipuja, vuotohäiriöitä sekä virtsaoireita. Hormonitoiminnan muutokset aiheuttavat nivelissä ja lihaksissa särkyä. Toisilla oireita ei ole lainkaan. Vaihdevuosioireita voidaan hoitaa hormonihoidolla. Hoidon aloituksesta päättää nainen itse. Hoidon aloitusta mietittäessä lääkäri kertoo hormonihoidon edut ja haitat. Hormonihoito tulee aloittaa vasta kun vuotoja tulee enää harvoin tai ne ovat loppuneet kokonaan sekä vaihdevuosi oireet ovat selkeät. Ennen hormonihoidon aloittamista lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen sekä tutkii rinnat. Lisäksi paino ja verenpaine mitataan sekä selvitetään onko esteitä aloittaa hoito. Esteinä hormonihoidolle voi olla tietyt sairaudet. Hormonihoito ja annostelutapa valitaan jokaiselle naiselle yksilöllisesti. Hormonihoito on mahdollista toteuttaa suun kautta otettavina tabletteina, iholle laitettavina laastareina tai geelinä. Osteoporoosi heikentää luuston laatua Osteoporoosi on luuston sairaus jossa luuston lujuus heikentyy. Luun lujuus kuvastaa luun laatua ja määrää(tiheyttä). Naisilla luuston lujuuden häviäminen kiihtyy vaihdevuosien aikaan. Luiden haurastuminen altistaa murtumille. Osteoporoosia voi ehkäistä huolehtimalla kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista. Kalsiumia saa runsaasti maitovalmisteista ja kalasta. Parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat kalat, D-vitaminoidut maitotuotteet sekä kasvimargariinit. D-vitamiinia syntyy myös iholla auringon valon vaikutuksesta. Säännöllisellä liikunnalla voi lisätä luiden kestävyyttä. Tupakointi heikentää luustoa. Epäiltäessä osteoporoosia voidaan tehdä luuntiheysmittaus. Lähteet Koistinen Hannu 2007.Erektiohäiriöt (impotenssi) Lääkärin käsikirja. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=erektiohäiriöt Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Nuori Suomi. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 -vuotiaille. http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuositus-kirja(kevyt)_08.pdf Männistö Satu, Lahti-Koski Marjaana, Tapanainen Heli, Laatikainen Tiina & Vartiainen Erkki 2004. Lihavuus ja sen taustat Suomessa- liikakilot kasvavana haasteena. Katsausartikkeli Suomen Lääkärilehti 8. Nieminen Pekka 2009.Papa- ja endometriumnäyte. Lääkärin käsikirja. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=papa Portio Anja Sain sinulta paljon. Kirjapaja oy. Helsinki 2000. Saarelma Osmo. Lääkärikirja Duodecim 2009. Tietoa potilaalle: Eturauhastulehdus. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=eturauhastulehdus Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja käypä hoito johtoryhmän asettama työryhmä 2008. Käypä hoito suositukset liikunta. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=liikunta Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä 2005. Käypä hoito suositukset alkoholi ongelmaisen hoito. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=alkoholi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä 2006. Käypä hoito suositukset tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=tupakka Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä 2005. Käypä hoito suositukset eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=eturauhanen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmän 2007. Käypä hoito suositukset eturauhassyöpä. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=eturauhassyöpä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä 2006. Käypä hoito suositukset kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset – diagnostiikka, hoito ja seuranta. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=solumuutokset Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Rintasyöpäryhmä ry:n asettama työryhmä 2002. Käypä hoito suositukset rintasyövän diagnostiikka ja seuranta. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=rintasyöpä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä 2009. Käypä hoito suositukset traumaperäiset stressireaktiot ja –häiriöt. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=traumaperäinen%20stressi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä 2006. Käypä hoito suositukset osteoporoosi. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=osteoporoosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2008. Tilasto ja indikaattoripankki. Kuolemansyyt; alkoholikuolleisuus 35-64vuotiailla. http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/metadata?type=I&indicator=3104 Tiitinen Aila 2009. Vaihdevuosioireet Lääkärin käsikirja. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=vaihdevuosioireet Valokuvat: Niina Suorsa & Sanna Vähäkuopus 2009. Alkuperäisen Tartu terveyteesi-sivuston ovat tuottaneet opinnäytetyönä Oulun Diakoniaammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat Niina Suorsa ja Sanna Vähäkuopus. Oikeudet tuotteen päivitykseen on luovutettu Muhoksen kunnan terveystoimelle.
© Copyright 2024