RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN
TERVEYTEEN
Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015
Opinnäytetyö
RASKAUSHORMONIEN VAIKUTUKSET
SUUHUN
Suun pH laskee,
suu happamoituu
Hormonitoiminnan
muutokset
raskauden aikana
Syljen
puskurointikyky
heikkenee
Mikrobien määrä
suussa kasvaa
Raskauden
jälkeen tilanne
normalisoituu
Hampaiden
reikiintymisalttius
ja ientulehdusriski
kasvavat, sillä suun
olosuhteet
muuttuvat
epäedullisemmiksi
SYLKI
Sylki koostuu vedestä,
epäorgaanisista suoloista, lipideistä
ja proteiineista.
Sylkeä erittävät isot sylkirauhaset
(vaativat stimulointia) ja pienet
sylkirauhaset (erittävät jatkuvasti).
Sylkeä erittyy päivän aikana noin
0,5 – 1 litraa.
Syljen normaali pH-arvo on 6.2 –
7.4.
Syljen tärkeimpiä tehtäviä
Suun huuhtelu ja liukastaminen
Hampaiden remineralisaatio (hampaan
pinnan uudelleen kovettaminen)
Osallistuminen nestetasapainon säätelyyn
Hormonien eritys
Suun suojelu bakteereilta, viruksilta ja
sieniltä
Puskurointi (kyky pitää syljen pH
tasaisena)
RASKAUSGINGIVIITTI
Raskauden aikainen ientulehdus, jonka oireet
tavallista ientulehdusta vahvemmat
 Punoitus
 Turvotus
 Runsas verenvuoto ikenistä
Voi laueta jo hyvin pienestä määrästä plakkia,
sillä hormonit vaikuttavat raskauden aikana elimistön
tulehdusvasteeseen
 Erityisesti progesteronin on todettu vaikuttavan
raskausgingiviitin syntyyn
Ei johda hampaiden kiinnityskudoksia tuhoavaan
parodontiittiin toisin kuin ei-raskaana olevilla, sillä
tulehdusmekanismi on eri
Esiintyvyys suurinta raskauden puolivälissä
Tulehdus laantuu viimeistään imetyksen loppuessa
Ientulehdus erityisesti ylähampaissa
(Lähde: Hammaslääkäriliitto)
PARODONTIITTI
Parodontiitti on hampaan kiinnityskudosten
tulehdus.
Yhteydessä muuhun yleisterveyteen
• Tulehdus tulee hoitaa viipymättä, ja se vaatii
ylläpitohoitoa.
Parodontiitti voi lisätä keskossynnytysten
vaaraa sekä raskauskomplikaatioita, sillä
mikrobit voivat kulkeutuvat verenkierron
mukana istukkaan.
Hormonipitoisuuksien muutokset raskauden
aikana voivat vaikuttaa parodontiitin syntyyn
tai sen pitkittymiseen.
Raskaus ei itsessään aiheuta parodontiittia,
mutta voi pahentaa jo olemassa olevaa.
Parodontiitti. (Lähde: Hammaslääkäriliitto)
PARODONTIITIN OIREET JA SILLE
ALTISTAVAT TEKIJÄT
Parodontiitin oireet
Parodontiitille altistavat
tekijät
Ienverenvuoto
Huono suuhygienia
Syventyneet ientaskut
Tupakointi
Märkävuoto ientaskusta
Hampaiden liikkuvuus
Hammasrakojen syntyminen
Pahanhajuinen hengitys
Diabetes
Iän tuomat sairaudet ja lääkitykset
Anatomiset poikkeavuudet
Hammasplakkia retentoivat tekijät
Perinnöllisyys
RASKAUSEPULIS
Ikenen reaktiivinen ja
hyvälaatuinen liikakasvu
pienellä alueella
 Kasvaa yleensä nopeasti, noin
muutaman viikon aikana
 Haavautuu ja vuotaa herkästi,
mutta on yleensä kivuton
 Runsaan suonituksen vuoksi
väriltään tummanpunainen
 Pehmeähkö
Johtuu raskauden aikaisista
hormonaalisista muutoksista
Hoitona muutoksen poistaminen
 Epulis uusiutuu kuitenkin
herkästi.
Raskausepulis voi vaikeuttaa
hammasvälien puhdistamista.
Raskausepulista esiintyy 5 %:lla
raskaana olevista.
Epulis häviää yleensä
synnytyksen jälkeen.
Kuva ja lisätietoa
raskausepuliksesta:
http://www.terveysportti.fi/dtk/
tod/koti?p_artikkeli=tod24018&
p_haku=raskausepulis
KARIES
Karies eli hampaiden reikiintyminen on infektiosairaus.
Yleisimmät reikiintymistä aiheuttavat bakteerit ovat mutans
streptokokkeja.
Mutans streptokokki -tartunta saadaan hyvin usein
varhaisessa lapsuudessa hoitavalta henkilöltä syljen
välityksellä.
Kariesleesio (Lähde: Hammaslääkäriliitto)
Kariesbakteerit tuottavat ravinnon hiilihydraateista
aineenvaihduntatuotteenaan happoja, jolloin syntyy
happohyökkäys.
• Kiilteen mineraaleja liukenee niin kauan, että syljen
puskurointikyky kumoaa happamuuden.
•
Jos syljen puolustustekijät riittämättömät  hammas reikiintyy
KARIEKSEN SYNTY
Bakteerit
Ravinto
Karies
Hammas
Mukailtu Keyesin ympyrämalli karieksen
synnystä
Karieksen syntyyn vaikuttavat:
 Happoa tuottavien bakteerien määrä
hampaan pinnalla plakissa eli
biofilmissä
 Sokeripitoinen ravinto ja sen
nauttimistiheys (napostelu)
 Hampaan ja syljen ominaisuudet
 Suun mikrobiston koostumus
KARIES JA RASKAUS
Raskaus altistaa kariekselle:
• Raskaushormonien pitoisuuksien muutokset
lisäävät reikiintymistä aiheuttavien bakteerien
määrää suussa.
• Raskauden aikana syljen puskurointikyky voi
heikentyä.
• Hiilihydraattipitoisen ravinnon tiheä napostelu
ja mahdolliset mieliteot
• Hampaat kestävät 5-6 happohyökkäystä
päivässä.
Karies takahampaan purupinnalla. (Lähde:
Hammaslääkäriliitto)
NAPOSTELU JA MIELITEOT
Ravitsemussuositusten mukaan syöminen myös raskaana
ollessa edistää suun terveyttä.
Raskauden aikana mieliteot ja tarve napostella voivat
suurentuneen energiantarpeen seurauksena lisääntyä.
Mieliteot voivat olla esim. hiilihydraattipitoisia juomia ja
ruokia, kuten suklaata.
• Napostelu on suurin syy hampaiden reikiintymiselle.
• Janojuomaksi suositellaan vettä.
• Naposteltavaksi suositellaan pähkinöitä (eivät aiheuta
happohyökkäystä)
Pica-oireet, eli ravinnoksi kelpaamattoman (esim. savi tai
hiekka) syöminen raskaana ollessa mahdollista, mutta
harvinaista
• Aiheuttaa erityisesti hampaiden kulumista
RASKAUSPAHOINVOINTI JA
EROOSIO
Raskauspahoinvointiin liittyvä toistuva oksentelu tai happamien ruokien
napostelu voi liuottaa hampaan kiillettä kemiallisesti eli aiheuttaa eroosiota
 Laskevat suun pH-arvon alle 5,5:n
 Mikäli oksentelu kestää vain osan raskaudesta, vaurioita ei välttämättä ehdi syntyä
Eroosion syntymiseen vaikuttaa myös syljen erityksen väheneminen (yleistä
raskauden aikana)
Eroosioon liittyvää kipua ja
Eroosion merkit
vihlontaa aiheuttavat:
Hampaiden mattamaisuus
Hampaiden lyheneminen
Hampaiden purupinnan uurteiden
häviäminen
Hampaiden lohkeilu
Lämpötilan vaihtelut
Eräät ruoka-aineet (esim. happamat
hedelmät)
Kosketus
Ilmavirta
Hampaat tulisi pestä vasta vähintään tunnin kuluttua oksentamisen jälkeen (kiille
vielä pehmeää ja helposti kuluvaa).
• Suun huuhtelu vedellä tai maidolla oksentamisen jälkeen suotavaa
• Happohyökkäyksen katkaisu ksylitolituotteella oksentamisen jälkeen
• Fluorin suositusten mukainen käyttö tärkeää
Jos ruoka-aineen pH-arvo on alle 5.5 ja se sisältää kalsiumia (esim. maitorahka),
se ei aiheuta eroosiota.
Erosiivisimpia ruoka-aineita ovat sitruunahappo ja sitä sisältävät juomat.
 Tavallinen, maustamaton kivennäisvesi ja hiilihapot eivät aiheuta eroosiota.
Lisätietoa ja kuvia:
http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-jatapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/eroosio-hammaskiilteen
Eroosio erityisesti yläetuhampaissa
(Lähde: Hammaslääkäriliitto)
RASKAANA OLEVAN
SUUHYGIENIA
HAMPAIDEN HARJAUS
Hampaiden harjaus 2 kertaa päivässä
• 2 minuutin ajan
• Tavallinen hammasharja tai sähköhammasharja
(tehokkaampi)
• Pieni ja pehmeä harjaspää
• vähintään 1450 ppm-yksikköä fluoria sisältävä
hammastahna, jolla on mahdollisimman alhainen
hankausarvo (RDA)
HAMMASVÄLIEN JA KIELEN
PUHDISTUS
Hammasvälien puhdistus vähintään kerran päivässä
•
•
•
•
Lanka
Lankain
Hammasväliharja
Hammastikku
Kieli puhdistetaan, mikäli siinä on peitteitä tai jos hengitys on
pahan hajuinen.
Kielen puhdistus kielen tyvestä kärkeen suuntautuvin liikkein.
• Pehmeä hammasharja
• Kielenpuhdistin
• Lusikka
FLUORI
Fluori on syljestä löytyvä epäorgaaninen aine, joka on usein
yhdistyneenä muihin alkuaineisiin (esim. hammastahnojen
natriumfluoridi).
Fluoria sisältävät yhdisteet suojaavat hampaita reikiintymiseltä.
• Reagoidessaan fluori muodostaa hampaan pinnalle suojaavan
kerroksen ja edesauttaa kiilteen uudelleenmineralisaatiota yhdessä
kalsiumin ja fosfaatin kanssa.
Liiallisesti käytettynä fluorilla on haitallisia vaikutuksia hampaan
pintaosaan eli kiilteeseen.
FLUORIN KÄYTTÖ RASKAUDEN
AIKANA
Lisäfluorista voi olla hyötyä raskaana olevalle esimerkiksi silloin, jos
hänen syljen erityksensä on vähentynyt, jolloin kariesriski kasvaa.
• Maksimaalinen hyöty lisäfluorista saadaan, kun sen käyttö ajoitetaan
esim. ruokailujen eikä hampaiden pesun yhteyteen.
Raskaana olevan suositusten mukaisella fluorin käytöllä ei ole
todettu haittoja sikiölle.
• Epäselvissä tilanteissa on suotavaa konsultoida suun terveyden
ammattilaista.
KSYLITOLI
Ksylitoli on luonnon makeutusaine, jota valmistetaan teollisesti
esimerkiksi maissista ja koivun kuituaineesta.
Säännöllisesti käytettynä ksylitoli vähentää reikiintymistä
aiheuttavien Streptococcus mutans -bakteerien määrää ja
heikentää niiden tarttumisominaisuutta.
Ksylitolin käyttösuositus on 5 g/päivä, mikä vastaa noin kuutta
palaa täysksylitolipurukumia tai -pastillia.
• 5 - 10 minuutin pureskeluaika on riittävä.
KSYLITOLI JA RASKAUS
Raskaana olevan säännöllisen ksylitolinkäytön on tutkittu estävän
Streptococcus mutans -bakteerin tarttumisen lapselle.
Ksylitolin käyttöön liittyvät haitat ovat liiallisesta pureskelusta
johtuva leukanivelvaivojen paheneminen sekä mahdolliset
vatsavaivat.
Ksylitolin käytöstä ei ole haittaa sikiölle.
Lisätietoa osoitteesta:
• http://www.xylitol.net/fi-FI/Tutkimukset/fitilapsitutkimus/
• http://www.xylitol.net/fi-FI/Tutkimukset/korvatulehdustutkimus/.
SUUVESIEN KÄYTTÖ RASKAUDEN
AIKANA
Jos käytössä suuvesi, raskaana olevan
kannattaa suosia erityisesti alkoholittomia
vaihtoehtoja, jotka sisältävät fluoria ja
ksylitolia
• Suuvedet eivät ole välttämättömiä päivittäisessä
käytössä
• Suun huuhtelu esimerkiksi oksentamisen jälkeen
Raskauden aikana ei tule käyttää
klooriheksidiiniä sisältäviä suunhoitotuotteita
• Voi mahdollisesti imeytyä äidinmaitoon ja
istukan läpi sikiöön
HAMMASHOIDOLLISET
TOIMENPITEET RASKAUDEN AIKANA
Vältetään suuria, äitiä rasittavia toimenpiteitä koko raskauden ajan
Lisäksi vältetään röntgenkuvaamista, amalgaamipaikkojen
purkamista sekä puuduteaineiden käyttöä.
Raskaana olevan hammashoidossa otetaan huomioon aina
supiinisyndrooman riski.
Raskaana oleva hammashoitolassa:
1. kolmannes
2. kolmannes
3. kolmannes
Suun terveystarkastus
Korjaava hammashoito
Alkuvaiheessa korjaava hoito
Ehkäisevä hoito
Hoitosuunnitelman teko
Loppuvaiheessa ei
hammashoitotoimenpiteitä
Kotihoidon ohjaus
LÄHTEET
 Anju, A. J., Asha, M. L., Atul, A. B., Naveen, S. & Shubha, G. 2013. Salivary Flow Rate, pH and Buffering Capacity in
Pregnant and Non Pregnant Women - A Comparative Study. JMED Research. 2014. 1-8.
 Gürsoy, M. 2012a. Pregnancy and periodontium. A clinical, microbiological, and enzymological approach via a longitudinal
study. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5241-0.
 Gürsoy, M. 2012b. Raskaus altistaa ientulehdukselle. Suomen Hammaslääkäri-lehti. 20 (2), 33.
 Hammaslääkäriliitto. 2013. Sylki – hampaiston puolustaja. http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoasuunterveydesta/suun-ja-hampaiden-rakenne-kehittyminen-ja-toiminta/sylki#.VheLkvmqpBc.
 Hausen, H. 2012. Hammaseroosio. Terveysportti.
http://www.terveysportti.fi/dtk/oppi/koti?p_artikkeli=njs02806&p_haku=aamupahoinvointi.
 Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström, H., Lyytikäinen, A., Nurt-tila, A., Peltola, T. & Talvia, S. 2004. Lapsi,
perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. 2. painos. Helsinki:
Edita.
 Keskinen, H. 2015. Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio. Terve suu.
http://www.terveysportti.fi.ezp.oamk.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod13007&p_haku=eroosio.
 Konttinen, Y., Scully, C. & Hietanen J. 2014. Raskausepulis, Epulis Gravidum (K06.80). Therapia Odontologica.
http://www.terveysportti.fi/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod24018&p_haku=Raskausepulis.
 Käypä hoito. 2014. Karies (hallinta). http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50078 .
 Könönen, E. 2012. Karies (hampaiden reikiintyminen). Lääkärikirja Duodecim.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=ykt00209&p_haku=karies.
 Meurman, J. & Murtomaa, H. 2009. Hampaiden eroosio. http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoasuunterveydesta/suun-ja-hampaiden-rakenne-kehittyminen-ja-toiminta/sylki#.VheLkvmqpBc.
LÄHTEET
• Mäkinen, K. 2003. Ksylitoli ja sen käyttö suun terveyden edistämisessä. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy.
• Sirviö, K. 2009. Raskaus ja suun terveys. Terveyskirjasto Duodecim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00040.
• Sorsa, T. & Meurman J. 2007. Raskaus ja suun terveys. Duodecim.
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=ykt00210&p_haku=parodontiitti.
• Tenovuo, J. 2014. Eroosiot. Therapia Odontologica.
http://www.terveysportti.fi.ezp.oamk.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod13007&p_haku=eroosio.
• Tenovuo, J 2014. Karieksen etiologia. Therapia Odontologica.
http://www.terveysportti.fi.ezp.oamk.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod13002&p_haku=ympyr%C3%A4malli.
• Tenovuo, J. 2014. Yleissairaudet, erityisruokavaliot ja karies. Therapia Odontologica.
http://www.terveysportti.fi.ezp.oamk.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod13006&p_haku=tenovuo.
• Kuvat Jemina Lesonen, ellei toisin mainittu. Kuvien luvaton käyttö kielletty.