n
e
n
i
o
t
elmen
e
j
r
i
k
i
r
i
le
H
yhdessä
toppahousu
kelkka
tunnelma
iglu
laulut
Helmi
hiutale
PäPan talvileiri
soppa
17.–21.2.2015
kaverit
kipinä
nuotio
naskaliformula
Suksi
mäki
lumi
helmi.partio.fi
Helmi lähestyy, olethan valmis!
Pääkaupunkiseudun Partiolaisten
talvileiri Helmi pidetään Kavalahden
leirikeskuksessa Inkoossa 17.-21.2.2015.
Mukaan lähtee noin 350 leiriläistä.
Tässä leirikirjeessä kerrotaan leirille
valmistautumisen kannalta tärkeitä asioita,
jotka kotiväen sekä leiriläisen on hyvä tietää.
Luethan leirikirjeen tarkasti läpi, jotta
saisit parhaan mahdollisen
talvileirin kokemuksen.
Hauskaa alkutalvea ja
tulevaa Helmeä!
Aikataulu
Pitkä leiri (yli 10-vuotiaat eli seikkailijat, tarpojat, samoajat,
vaeltajat, aikuiset):
Lähtö:
Tiistaina 17.2. klo 8.45
Helsinkiläiset ja vantaalaiset lippukunnat:
Paavo Nurmen patsaalta (Stadionpolku 1, Helsinki)
Espoolaiset lippukunnat:
Barona-Areenalta (Urheilupuistontie 3, Espoo).
HUOM! Jokaisen on lähdettävä oman lippukunnan lähtöpaikalta, sillä
bussien istumapaikat on laskettu lpk:n osallistujamäärän mukaan.
Seikkailijat ja tarpojat palaavat samaan paikkaan lauantaina 21.2. noin
klo 12.00. Johtajaikäiset leiriläiset (samoajat, vaeltajat, aikuiset) tulevat
seuraavassa bussiaallossa samaan paikkaan n. klo 15.00.
Lyhyt leiri (alle 10-vuotiaat eli sudenpennut):
Lähtö: Keskiviikkona 18.2. klo 10.00
Paavo Nurmen patsaalta (Stadionpolku 1, Helsinki).
Paluu: Perjantaina 20.2. noin kello 12.00 lähtöpaikkaan.
Päiväleiriläiset:
Päiväleiriläisten osallistumismaksuun ei sisälly bussikuljetuksia.
Huomioithan tämän, mikäli olet ilmoittautunut päiväleirille ja hoidat
oman kuljetuksesi.
Pukeutuminen
pakkasella
Kipakasta pakkasesta
vesisateeseen
Talviretkeilyssä tärkeintä on pitää
itsensä lämpimänä ja kuivana. Valittaviin varusteisiin vaikuttaa paljon
vallitseva sää. Talvella sää voi vaihdella hyvin nopeasti tai toisaalta pysyä hyvin vakaana pitkään. Säätä ei
juurikaan voi ennakoida, joten pakkaamisessa on otettava huomioon
kaikki vaihtoehdot kovasta pakkasesta jäätävään vesisateeseen.
Talvella tyypillisin säätila on tyyni
pakkaskeli. Vaikka paukkupakkasia
nähdään harvemmin, pakkanen voi
kiristyä Etelä-Suomessakin jopa 30
asteeseen. Helppona erämiehen
sääniksinä voi pitää sitä, että kirkkaalla taivaalla pakkanen nousee,
kun taas lumisateella tai pilvisellä
harvemmin on yhtä kylmää. Sade
tulee yleensä talvisin lumena tai
räntänä, mutta on varauduttava
myös vesisateen mahdollisuuteen,
varsinkin mikäli lämpötila nousee lähelle nollaa. Jos pakkassäällä
tuulee, se voimistaa pakkasen purevuutta eli pakkanen tuntuu kylmemmältä kuin mitä mittari näyttää. Pakkasen purevuudesta löytyy
taulukoita esimerkiksi Ilmatieteen
laitoksen internet-sivulta. Viimaa
vastaan on suojauduttava tuulta
pitävillä kuorivaatteilla sekä erityisesti kädet, kaula ja pää on suojattava hyvin.
Pukeudu kerroksittain
Retkeillessä, erityisesti talvella, on
tärkeää pukeutua kerroksittain.
Kerrospukeutuminen
tarkoittaa
pukeutumista kolmeen kerrokseen,
joista jokaisella on oma tehtävänsä.
Aluskerros siirtää kosteuden iholta, välikerros lämmittää ja kuorikerros suojaa tuulelta ja tuiskulta.
Jos talvella on pitkään paikallaan voi
päällimmäiseksi pukea vielä taukokerroksen, joka liikkumaan lähdettäessä otetaan pois. Paras taukoasu
on pilkkihaalari tai untuvatakki ja
-housut. Tärkeintä kerrospukeutumisessa on pukea mieluummin
monta ohutta kerrosta päällekäin
yhden paksun sijaan.
Villaa tai keinokuitua
Lähinnä ihoa olevan aluskerroksen
tehtävänä on siirtää kosteus mahdollisimman tehokkaasti seuraaviin
kerroksiin. Aluskerroksen materiaaliksi sopii parhaiten keinokuitu
tai villa. Molemmat siirtävät kosteuden tehokkaasti seuraaviin kerroksiin. Keinokuitu kuivuu nopeasti ja
villa lämmittää myös kosteana. Kei-
nokuitukerrastot kestävät useimmiten kulutusta villaisia paremmin,
mutta ominaisuuksiltaan erityisesti
merinovillaiset asut ovat osoittautuneet parhaiksi. Keinokuitukerrasto on hinnaltaan edullisempi ja
siten satunnaiselle ulkoilijalle fiksumpi vaihtoehto. Aluskerroksen
tulee olla ihoa myötäilevä, sillä asu
tarvitsee ihon lämpöä toimiakseen.
Puuvillaiset kerrastot eivät ole retkeillessä käyttökelpoisia. Puuvillaiset asut eivät siirrä kosteutta iholta läheskään yhtä hyvin pois ja asu
kuivuu huonosti retkeilyolosuhteissa. Talvisen lumessa riehumisen
jälkeen kylmä yllättää nopeasti, jos
aluskerrasto on kostea.
Kuorikerros suojaa tuulelta,
lumelta ja vedeltä
Kuorikerroksen tehtävänä on pitää tuulta, sadetta ja lunta. Kuorikerroksen ei siis itsessään tarvitse lämmittää vaan ennemminkin
huolehtia, ettei sen läpi pääse vesi
tai tuisku. Toinen hyvältä kuorikerrokselta vaadittava ominaisuus on,
että se hengittää alle keräämänsä
kosteuden pois. Kovassa pakkasessa kuoritakeiksi kutsutut Goretex-takit eivät silti ole parhaita
vaihtoehtoja vaan kannattaa ennemminkin turvautua kyllästettyyn
puuvilla- tai softshell-kankaaseen
tai toppatakkiin ja -housuihin. Ohut
Goretex-kangas on myös herkkä
Lämmönsäätely tapahtuu väliker- syttymään, joten sen kanssa tulee
roksessa Välikerroksen pääasialli- olla äärimmäisen tarkkana varsinsena tehtävänä on pitää keho läm- kin nuotion ja kaminan lähellä.
pimänä. Välikerroksen asu valitaan
siksi vallitsevan sään mukaan. Ma- Pipo päässä, joka säässä!
teriaaleiksi välikerrokseen sopivat Erityistä huomiota tulee kiinnittää
parhaiten fleece ja villa. Kylmäl- hanskoihin, pipoon, kenkiin sekä
lä säällä välikerroksia voi käyttää sukkiin. Hanskojen tulee olla mieuseampia päällekkäin. Kaksi ohu- luiten lumessa peuhaamista kestäempaa vaatetta on parempi ratkai- viä tai sitten niitä tulee ainakin olla
su kuin yksi paksu. Lämmönsäätely tarpeeksi monet mukana. Pelkillä
ohuemmilla kerroksilla on huomat- lapasilla ei pärjää. Hanskat ovat
tavasti helpompaa ja pukemisen herkkiä hukkumaan ja niistä kanvaivan arvoista.
nattaa pitää hyvää huolta. Nepparit,
joilla hanskat saa kiinnitettyä, toimivat niin leirillä kuin päiväkodissakin. Pään ja kaulan suojaamiseen
tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Kehon lämmöstä haihtuu pään ja
kaulan kautta pakkasessa jopa 75
%! Pipoja kannattaa siis myös ottaa kaksi mukaan leirille. Ohuempi
peuhaamiseen ja liikkumiseen, paksumpi istuskeluun ja kovalle pakkaselle. Kovassa tuulessa pään ja niskan voi suojata pipon lisäksi myös
hupulla.
todella leirillä tarvitset ja mitä et.
Mitään tavaroita ei jätetä kädessä
kannettaviksi, vaan myös esimerkiksi makuualusta ja -pussi kiinnitetään remmeillä tms rinkkaan.
Annathan myös lapsen olla mukana
rinkan pakkaamisessa, jotta lapsi
tietää, mistä tavarat leirillä rinkasta
löytyvät ja osaa itse pakata rinkkansa lähtöpäivänä. Toki johtajat
auttavat pakkaamisessa, mutta aiVillasukat jalkaan!
kaa ei riitä johtajilla jokaisen lapsen
Talvella tärkeintä on, että kenkiin rinkan alusta loppuun asti pakkaajää vähän enemmän tilaa kuin ke- miseen
sällä. Kenkiin pitää mahtua talvella
villasukat ja varpaiden pitää silti Talvileirillä teltat ovat nukkumista
pystyä liikkumaan. Parhaat kengät varten, joten tavarat tulee pakata
talvella ovat huopavuorisaappaat siten, että ne kestävät olla ulkona
tai muut varrelliset, lämpimät ja ve- koko leirin ajan. Tavarat kannattaa
denkestävät kengät. Leirille mukaan siis pakata rinkan sisällä vedenpitälähtevät kengät kannattaa valita viin pusseihin ja mahdollisesti ottaa
kunnolla ja valita mieluummin läm- myös rinkan sadesuoja matkaan.
pimät kuin hyvännäköiset kengät. Mukaan tulee pakata myös pikkuLenkkareilla et tee talvisessa met- reppu, jossa päivän aikana tarvitsässä mitään. Huomaa, että kengillä tavat varusteet kulkevat mukana.
liikutaan pidempiäkin matkoja.
Juomapullo on talvella ehdoton
– se kulkee aina mukana. Muista
myös nimikoida kaikki varusteesi –
näin ne löytävät leirin jälkeen takaisin oikealle omistajalle. Jos kaikkia
Leirille mukaan lähtevät varusteet varusteita ei löydy kotoa, kannattaa
pakataan rinkkaan tai reppuun. Va- varusteita kysellä lainaksi tutuilta
rusteita otetaan mukaan vain sen tai vaikka muilta lippukunnan jäseverran, että jaksaa kantaa tavaransa niltä.
bussilta oman kylän alueelle. Kannattaa siis varata hieman enemmän
aikaa pakkaamiseen ja miettiä, mitä
Varusteet
Kantolaite &
yöpymisvarusteet:
• Rinkka tavaroille
• Sadesuoja rinkalle
• Makuupussi (talvikäyttöön
sopiva tai kaksi ohuempaa
päällekkäin)
• Solumuovimakuualusta
(paksu tai kaksi ohutta, ilmatäytteinen ei eristä)
• Päiväreppu
Vaatteet:
• Aluskerros (keinokuitu/villa)
• 2x Aluskerrasto (ylä- ja alaosa)
• Sukat (esim. vaellussukkia) joka
päivälle
• Villasukat, vähintään kahdet
• Välikerros
(villa/feece/merinovilla)
• Vähintään kaksi välikerroksen paitaa (lue Pukeutuminen
talvella -osio)
• Alaosa (esim. villahousut)
• Kuorikerros
(veden/tuulen pitävät)
• Takki
• Housut
• Taukovaatteet (Pilkkihaalari/
toppatakki/untuvatakki)
• Talvikäyttöön sopivat kengät (esim.huopavuorelliset
talvikumisaappaat)
• Ohuempi ja paksumpi pipo
• Hanskoja(vettä hylkiviä, eripaksuisia)
• Kaulaliina, putkikauluri tms.
Henkilökohtaiset
hygieniavälineet:
• Hammasharja ja -tahna
• Huulirasva (rasvapohjainen)
• Nenäliinoja
• Pyyhe (ei sudenpennuille)
• Saippua ja shampoo
(ei sudenpennuille)
• Henkilökohtaiset lääkkeet ja
ohjeet niiden käyttöön
• Muut tarvittavat hygieniavälineet
Muita tarvikkeita:
• Ruokailuvälineet pakattuina
kangaspussiin (lautanen (syvä),korvallinen muki, aterimet)
• Termospullo, jos omistat
• Juomapullo
(tilavuus väh. 1 litra)
• Partiohuivi
• Partioasu (jos on)
• Suomen Partiolaisten jäsenkortti (vuoden 2015 jäsenkortin voi tulostaa osoitteesta
kuksa.partio.fi)
• Kela-kortti
• Otsalamppu varaparistoineen
• Puukko
• Tulitikut
(vedenpitävästi pakattuna)
• Rannekello
• Kompassi
• Heijastin
• Hiihtovarusteet (sukset valmiiksi voideltuina, monot,
sauvat)
• Istuinalusta
• Muistiinpanovälineet
• Yksi tai useampi korkea litran
pahvitetra. Sopivia tölkkejä
ovat esimerkiksi tavalliset
maito- tai jogurttitölkit sekä
Marlin mehutölkit. Tölkeissä
jäädytetään vettä jäätiiliksi,
joista rakennetaan värikäs
jääiglu.
• Pahvinen kananmunakenno
sytytyspalojen raaka-aineeksi.
• Naskalit (jos omistat)
• Karttasuoja, esim. muovitasku
• Puuvillaiset vaatteet (kastuvat
helposti lumesta ja hiestä, kuivuvat hitaasti, eivätkä lämmitä)
• Energiajuomat, poistavat kehosta nestettä
Ohjelma
Katso: Takasivun ohjelmakaavio!
Helmen ohjelma on täynnä tekemistä, joka ei jätä ketään kylmäksi!
Vanhojen tuttujen taitojen kertaamisen lisäksi pääsee myös oppimaan uutta ja haastamaan itseään.
Myös näistä voi olla iloa:
• Mäenlaskuväline (liukuri, tms.) Helmellä jokainen leiriläinen su• Silkkinen tai puuvillainen maa- denpennusta aikuiseen pääsee mukaan ohjelmiin. Osa ohjelmista on
kuupussilakana
kaikille yhteisiä, osa vain yhdelle tai
• Unilelu
• Herkkuja (esim. suklaata, pähki- muutamalle ikäkaudelle suunniteltuja. Lisäksi Helmellä on myös vain
nöitä, rusinoita)
johtajaikäisille (samoajat, vaeltajat,
• Neula ja lankaa, hakaneuloja
aikuiset) suunniteltua K15-ohjel• Kamera (omalla vastuulla)
• Lukemista, pelikortit tai muuta maa.
puuhaa kipinään
Kaikkiin ohjelmiin on syytä pukeutua säänmukaisesti ja ottaa päiväMukaan tuskin tarvitset:
• Elektronisia laitteita kuten kän- reppuun mukaan lämpimiä vaatteinykkää, musiikkisoitinta tai pe- ta sekä juomapullo. Kuten jokaisella
likonetta (rikkoutuvat helposti, kunnon leirillä, on Helmelläkin
eikä leirillä ole latausmahdolli- avajaiset ja päättäjäiset, jotka ovat
koko leirin yhteisiä ohjelmia. Niihin
suutta)
• Vettä sisältävät kasvo- ja iho- on syytä varustautua erittäin lämrasvat (tekevät huonoa iholle pimin vaatein ja istuinalustoin. Kaikista ohjelmista kuulet lisää leirillä
pakkasella)
kyläpäälliköltäsi.
Toiminta talviteltassa
Helmellä majoitutaan kylissä. Yhdessä kylässä on 1-5 alueen lippukunnat, ja kyliä yhteensä on Helmellä 5-7. Jokaisella kylällä on oma
kyläpäällikkö, joka leirin aikana vastaa yhdessä muiden kylässä olevien
johtajien kanssa siitä, että omilla
kyläläisillä on kaikki hyvin ja kivaa.
Leirin alussa jokainen leiriläinen
jaetaan oman kylän sisällä kamiinatelttoihin kyläläisten toiveiden mukaan joko tuttujen kavereiden tai
uusien tuttavuuksien kanssa.
Talviteltassa ei riehuta
Kesällä teltoissa ei tarvitse miettiä
montaakaan asiaa, mutta kamiina
teltassa muuttaa asiaa merkittävästi. Kamiinaan polttaa helposti
itsensä, joten talviteltassa tulee
kiinnittää erityistä huomiota varoivaisuuteen. Teltoissa ei juosta, tönitä toisia tai tehdä muutakaan, missä
on vaarana saada kamiina tai teltta
kaadettua. Mikäli kamiina tai teltta
kaatuu, voi tapahtua paljon vahinkoa hyvin nopeasti. Tästä syystä
käyttäytymiseen on kiinnitettävä
erityistä huomiota.
Vaatteiden kuivattaminen
Vaatteita kannattaa kuivattaa aina,
kun on mahdollista. Kätevin tapa
vaatteiden kuivattamiseen on kuivausriukujen käyttäminen. Mikäli
virittää katossa olevista lenkeistä
narut, saattavat sateen yllättäessä
lenkkien kohdat päästää vettä sisälle. Kun lenkkiin kohdistuu paljon vetoa (narulla paljon vaatteita), muodostaa se pienen kuopan
teltan kattoon, josta vesi pääsee
helposti läpi. Tee/rakenna mieluummin kuivausriuku. Mikäli kaikki kuivatettava ei mahdu samaan aikaan
kuivamaan, kuivattamisessa kannattaa pitää vuoroja.Yhtenä hyvänä tapana on antaa aina kipinässä olevan
kuivattaa vaatteitaan. Kipinävuoron
vaihtuessa on helppo keräillä omat
vaatteensa ja tehdä tilaa seuraavalle.Vaikka vuorot ovat lyhyitä, saavat
vaatteet olla parhaimmassa paikassa koko ajan (lähellä kaminaa), jolloin vaatteet kuivuvat nopeasti.
Kenkiä ei kannata jättää pelkästään
teltan reunoille. Päivän aikana on
todennäköisesti liikuttu sen verran,
että ne ovat sisältä ainakin hiestä
kosteat. Helpoin tapa kuivattaa kengät on ottaa pohjalliset pois, avata
kenkiä nauhoista niin paljon kuin
mahdollista ja laittaa sanomalehden pala kenkään. Nahkaisia kenkiä
ei kannata kuivata lähellä kamiinaa.
Vaikka kuivuminen olisikin nopeaa,
kenkien materiaalit eivät kestä nopeaa lämpötilamuutosta, vaan nahka haurastuu ja heikkenee nopeasti.
Sama pätee mm. goretex-kalvoihin,
jotka sulavat liian lähellä kamiinaa.
lellisesti nimikoituja tavarat pysyvät
tallessa tai ainakin löytävät takaisin
oikeille omistajilleen.
Kaikki tavarat, joita ei käytetä
sillä hetkellä, säilytetään rinkassa.
Kipinämikko
Jokainen leiriläinen pääsee kokeilemaan kipinämikon tehtävää leirin
aikana. Kipinämikko vastaa vuoronsa aikana teltan lämmittämisestä
sekä teltassa nukkuvien turvallisuudesta. Kipinämikko on hereillä
koko vuoronsa ajan eikä oleile makuupussissaan, vaan pitää yllä tulta
ja tarkkailee aktiivisesti kaminaa,
myrskylyhtyä sekä kuivuvia varusteita ja makuupussien jalkopäitä.
Nuorimmat leiriläiset toimivat kipinämikkona yhdessä kokeneemman talvileireilijän kanssa.
Hyvä muistisääntö tavaroiden
kuivattamiseen kamiinalla: Mikäli
et pysty pitämään kättäsi samalla
etäisyydellä kuin vaatteita, makuupussia, kenkiä tms. polttamatta sormiasi, ne ovat liian lähellä. Vaatteiden kuivatus ei tapahdu sekunnissa,
joten malttia matkaan!
Jokaisen kipinämikon kanssa kerrataan tehtävät ennen oman vuoron
Tavaroiden järjestäminen
alkua ja tutustutaan alkusammutusTeltan sisälle ei tällä leirillä oteta välineistöön ja turvallisuusohjeisiin.
rinkkoja ollenkaan. Näin saadaan
säästettyä sisältä tilaa, eikä tavarat
katoa yhtä helposti. Sisälle tarvitset
ainoastaan: makuupussin ja -alustan, yhdet vaihtovaatteet, otsalampun, rannekellon ja vesipullon. Leirillä jokainen pitää huolen omista
tavaroistaan. Kun rinkkoja ei oteta
sisään ja kaikki varusteet ovat huo-
Viestintä
Mitä tapahtuu leirin toisissa kylissä? Sataako huomenna lunta? Mitä
mieltä ollaan leirin ruuasta? Uutiset
ja kuumimmat puheenaiheet kertoo jo viime Helmellä tutuksi tullut
taululehti Helmi-taulu! Helmi-taululle päivitetään joka leiripäivä kiinnostavia ja viihdyttäviä enemmän
tai vähemmän Helmeen liittyviä
juttuja.
Seuraa Helmeä kotoa käsin
Helmen ajankohtaisimmat uutiset,
leiriläisten kommentit ohjelmista
ja paljon muuta löydät koko leirin
ajan Helmen nettisivuilta, Facebook-sivulta ja Instagram-tililtä!
Bongaa kuvasta oma lapsesi ja fiilistele mukana kotisohvalta upeita
talvileiritunnelmia.
helmi.partio.fi
facebook.com/helmitalvileiri
Instagram: helmitalvileiri
Leirin aikainen kuvaaminen
ja videointi
Leirin aikana kuvataan toimintaa
ja otetaan potretteja. Leirillä vierailee vapaaehtoisen kuvaustiimin
lisäksi kaksi valokuvaajaa, jotka ottavat potrettikuvia ryhmistä. Kuvia
tullaan käyttämään partiomarkkinoinnin lisäksi heidän portfolioissaan, kotisivuillaan ja valokuvanäyttelyissä. MIkäli haluat estää itsesi
tai lapsesi kuvaamisen potretteihin
ja kuvien käytön em. tarkoituksiin,
ole yhteydessä piiritoimistoon.
Lisätietoa
Ennen leiriä lisätietoja Helmestä antaa ensisijaisesti lippukunnan
oma yhteyshenkilö.
Leirin aikana vakavissa asioissa
leiriin saa yhteyden leirinjohtajan
kautta: Jenni Lairila, 040 526 2775.
Ennen leiriä asioissa, joihin yhteyshenkilöllä ei ole vastausta, voit
myös lähettää sähköpostia leirinjohtajalle [email protected].
Piirin toimistolla Helmeä tekee Ville Jokinen, 050 364 0884,
[email protected]