Puusiltarakentamisen mahdollisuudet – esimerkkejä pohjoismaista Puurakentamisen roadshow Mikko Viljakainen, Puuinfo 25.3.2015 Mikko Viljakainen Norja • Vuosittain rakennetaan 140 – 160 uutta siltaa. Rakentamisen arvo 409 miljoonaa euroa. – – • Vahva tahtotila kehittää ja edistää puusiltojen käyttöä. – – – • • Siltarakentamisessa liian vähän tarjontaa ja kilpailua. Puusiltojen markkinaosuus kymmenen prosenttia. Norja on puumaa, puun käytöllä suuri taloudellinen merkitys aluetalouteen ja työllisyyteen. Myös vientinäkymät kiinnostavat. Puun estetiikka, uusiutuvuus ja rakentamisen ympäristökysymykset puoltavat puun käyttöä. Siltarakentamiseen tarvitaan lisää tarjontaa ja kilpailua. Puusiltatarjonta Ruotsista ja Suomesta toivotetaan tervetulleeksi. Julkinen sektori haluaa näyttää esimerkkiä. Taustalla pohjoismainen tutkimushanke. 25.3.2015 Lähde: Otto Kleppe, Staten vegvesen Norjan puusillat • Pienet puusillat ovat tavallisesti tyyppisiltoja, suuret puusillat yksilöllisiä. – – • Puisten siltojen taloudellinen kilpailukyky teräkseen ja betoniin verrattuna on hyvä, varsinkin perusratkaisuissa. – – • • Puu on pärjännyt hyvin hankekilpailuissa. Puusilloissa yksinkertainenkin arkkitehtoninen ratkaisu koetaan mielenkiintoisemmaksi kuin betonisillassa. Puusiltojen pitkäaikaiskestävyydessä ei ole ollut mainittavia ongelmia. Ongelmatapauksissa vaurioille ollut selvä syy, joka on voitu korjata. – • Kansi tyypillisesti esijännitetty syrjälankkukansi. Teräsosia liitoksissa, vetotangoissa ja kaiteissa. Puun suojauksessa käytetään kreosoottia tai mekaanista suojausta. Pisin puusilta nykyisin 70 metriä, voisi olla helposti 140 metriä. Puusiltoihin ollaan erittäin tyytyväisiä. 25.3.2015 Lähde: Otto Kleppe, Staten vegvesen • • Måna • • 25.3.2015 Mikko Viljakainen Pituus: 24,10 m Suurin jänneväli: – Kansi 3,00 m – Pääkannattajat 24,10 m Rakentamisvuosi: 2000 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne • • Nesoddvegen 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • Pituus: 24,00 m Suurin jänneväli: – Kansi 4,00 m – Pääkannattajat 24,00 m Rakentamisvuosi: 2000 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne • • Leonardo da Vinci 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • Pituus: 108,20 m Suurin jänneväli: – Kansi 11,90 m Rakentamisvuosi: 2001 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne Nordre Finstad Nord 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • • • Pituus: 38,16 m Suurin jänneväli: 18 m Rakentamisvuosi: 2007 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne Sörliveien bru (myös Klemestrud) 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • • • Pituus: 87,00 m Suurin jänneväli: 17 m Rakentamisvuosi: 2005 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne • • • • Gjeitå 25.3.2015 Mikko Viljakainen Pituus: 11,30 m Suurin jänneväli: 11,09 m Rakentamisvuosi: 1954/2006 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50 • • Flisa 25.3.2015 • • Mikko Viljakainen Pituus: 196,32 m Suurin jänneväli: – Pääkannattajat 70,34 m Rakentamisvuosi: 2003 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50 • • Åsta • • 25.3.2015 Mikko Viljakainen Pituus: 90,00 m Suurin jänneväli: – Kansi 10,00 m – Pääkannattajat 46 m Rakentamisvuosi: 2014 (rakenteilla) Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50 Kjölsäter (myös Rena) Kuvaa ei voi näyttää nyt. 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • • • Pituus: 158 m Suurin jänneväli: 145 m Rakentamisvuosi: 2005 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne (panssarivaunukolonna) • • • • Tretten 25.3.2015 Mikko Viljakainen Pituus: 148,00 m Suurin jänneväli: 70,20 m Rakentamisvuosi: 2012 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne • • Stampen • • 25.3.2015 Mikko Viljakainen Pituus: 23,00 m Suurin jänneväli: – Kansi 4,90 m Rakentamisvuosi: 2008 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Nydalsdumpa 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • • • Pituus: 33,00 m Suurin jänneväli: 18,10 m Rakentamisvuosi: 1993 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne • • Skogsrud 25.3.2015 • • Mikko Viljakainen Pituus: 54,00 m Suurin jänneväli: – Kansi 4,9 m Rakentamisvuosi: 2009 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • • • Tangen 25.3.2015 Mikko Viljakainen Pituus: 34,40 m Suurin jänneväli: 12,00 m Rakentamisvuosi: 2002 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50 • • • • Tömte 25.3.2015 Mikko Viljakainen Pituus: 74,13 m Suurin jänneväli: 23,00 m Rakentamisvuosi: 2011 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Eidsvoll Verk stasjon 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • • • Pituus: Suurin jänneväli: Rakentamisvuosi: 1997 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne Sundbyveien 25.3.2015 Mikko Viljakainen • • • • Pituus: Suurin jänneväli: Rakentamisvuosi: 2011 Kuormitusvaatimus: Kevyliikenne/Tieliikenne • • • • Rud 25.3.2015 Mikko Viljakainen Pituus: 33,00 m Suurin jänneväli: 25,00 m Rakentamisvuosi: 2003 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50 Ruotsi • Puisten siltojen markkinaosuus on noussut 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. • Lähtölaukaus puusiltarakentamiselle oli pohjoismainen tutkimushanke. • Kehityksen ajurina ovat – vahvat teolliset toimijat – hyvä tyyppisiltatarjonta – aktiivien markkinointi. • Siltojen päämateriaalina on liimapuu, josta tehdään sekä raskaan että kevyen liikenteen siltoja. 25.3.2015 Lahde: Martinsons ja Träbyggnadskansli Liimapuurakenteisten siltojen etuja • Liimapuurakenteisia siltoja pidetään erittäin edullisina. – – – • 15 - 20 metriä pitkä liimapuinen maantiesilta on noin 20 - 30 % edullisempi kuin vastaava betonisilta. Puusiltojen huolto- ja ylläpitokustannusten ovat vastaavia betonisiltoja pienemmät. Lisäksi rakennusajan aiheuttamat häiriöt liikenteelle jäävät lyhytkestoisiksi. Korkea esivalmistusaste ja nopea pystytysvaihe työkohteessa. – – – – – – 25.3.2015 Pintakäsittelyt, putkiasennukset, kaidekiinnikkeet yms. varaukset ja esiporaukset tehdään valmiiksi tehtaalla. Ei valumuottien rakentamista ja purkua, ei raudoitusta. Arkkujen teko ei häiritse muuta liikennettä. Ei kuivumisaikaa. Kevyt nostokalusto riittää. Asennustyöt mahdollisia myös hankalissa paikoissa. Lahde: Martinsons • Liimapuisen 130 metriä pitkän kevyen liikenteen sillan asennusaika on 3 – 4 viikkoa. • 16 metriä pitkän liimapuisen maantiesillan vain 4 päivää. Puusiltojen pitkäaikaiskestävyys Ruotsissa • • Tekninen käyttöikä on 80 vuotta. Käytännössä siltojen oletetaan kestävän huomattavasti kauemmin. Kreosoottia ei haluta käyttää puun suojaamiseen EU-määräysten vuoksi. – • Kansirakenteen vesieristys on kaiken a ja o. – – • Tarkistetaan kuuden vuoden välein. Samalla tarkistetaan pistokokein esijännitysterästen oikea jännitysmomentti. Kosteusvaurioiden tarkastus tehdään silmämääräisesti sillä mahdolliset vuotokohdat on helppo havaita. – • Käytön jälkeen puuosat voidaan käyttää bioenergiana. Kostuessaan puu turpoaa ja se voidaan nähdä esijännitysterästen prikkojen ja muttereiden uppoamisesta rakenteeseen. Kannen vesieristeet uusitaan kokonaan 25 vuoden välein. Suurin säärasitus kohdistuu ulommaiseen liimapuupalkkiin, joka toimii rakenteessa kulutuskerroksena. – 25.3.2015 Tarvittaessa uloin liimapuupalkki uusitaan. Lahde: Martinsons Martinsonsin tyyppisilta maanteille RAKENNE • • • • • • Standardituote on liimapuinen 16 metriä pitkä ja 8 metriä leveä maantiesilta. Rakennetaan massiivisista liimapuupalkeista, jotka on tehty liimaamalla useita liimapuupalkkeja rinnakkain. Palkit asennetaan rakenteessa vierekkäin kiinni toisiinsa. Palkkien läpi on porattu reiät, joihin asennetaan vetotangot. Vetotangot kiristetään 15 tonnin lujuuteen, jolloin koko siltakansi alkaa toimia yhtenä kantavana levynä. Kannen päälle tehdään vesieristys ja sen päälle monikerroksinen yhteensä 110 mm paksu asfalttinen kulutuskerros. Kevyenliikenteen sillassa kulutuskerrosten paksuus on 80 mm. 25.3.2015 Lahde: Martinsons Martinsonsin Tyyppisilta maanteille KAITEET JA SUOJAUS • Kaiteet ruuvataan kiinni palkkirakenteen saumaan kiinnitettyihin RSTkiinnikkeisiin. – – – • Kantavat rakenteet maalataan, koska Ruotsin määräykset edellyttävät niin. Varsinainen suoja näkyville puurakenteille tehdään erillisin puuverhouksin. – • Kaidekiinnikkeet mitoitetaan aina kantavia rakenteita heikommiksi, jolloin mahdolliset törmäykset eivät aiheuta haittaa kantaville rakenteille. Ruuviliitosten vuoksi kiinnikkeet on tarvittaessa helposti uusittavissa. Kaiderakenne on sama vakioratkaisu kuin muissakin silloissa. Puuverhous antaa rakenteille kulutuskerroksen, joka on tarvittaessa helposti uusittavissa. Martinsonsin puusiltatehdas on toiminut 20 vuotta ja valmistanut sinä aikana noin 700 siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on noin 50 siltaa vuodessa. 25.3.2015 Lahde: Martinsons Martinsonsin Tyyppisilta maanteille PERIAATEKUVA 25.3.2015 Piirroskuva: Martinson Skellefteån liimapuinen kevyenliikenteen silta • Skellefteån liimapuinen kevyenliikenteen silta perustuu riippukannatukseen. – Jänneväli 130 metriä. • • • Sillan osat valmistettiin tehtaalla täysin valmiiksi. Mukaan asennettiin valmiiksi myös mm. sillan alle tuleva kaukolämpöputki, jotta asennusaika kohteessa saadaan mahdollisimman lyhyeksi (3 – 4 viikkoa). Kevyen liikenteen sillassa hyödynnetään myös puun esteettisiä ominaisuuksia. Kevyen liikenteen silta tulee olemaan alueen maamerkki, joten siihen on suunniteltu myös valaistus, joka korostaa siltarakenteita. 25.3.2015 Lahde: Martinsons 25.3.2015 Mikko Viljakainen 25.3.2015 Mikko Viljakainen 25.3.2015 Mikko Viljakainen 25.3.2015 Mikko Viljakainen 25.3.2015 Mikko Viljakainen 25.3.2015 Mikko Viljakainen Kiitos! Lisää tietoa puusta ja puurakentamisesta Puuinfo.fi [email protected] p. 040 526 6413 25.3.2015 Mikko Viljakainen
© Copyright 2024