Ammattisotilas 6/2013

6/2013
AMMATTISOTILAS
1/2014
2/2014
3/2014
4/2014
5/2014
6/2014
1/2015
2/2015
3/2015
4/2015
5/2015
6/2015
Ammattisotilas
6/2013
Aliupseeriliitto ry
26.vuosikerta.
Ilmestyy 6 kertaa vuodessa.
Vuosina 1988-2001 Puol’väli.
Aikakauslehtien Liiton jäsen.
Vuositilaus 20,-/vuosi.
ISSN-L 1459-0565
ISSN 1459-0565 (Painettu)
ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu)
Julkaisija
Aliupseeriliitto ry
Ratamestarinkatu 11, 7.krs
00520 Helsinki
Puh: 050 336 4550
Fax. 09 278 7854
[email protected]
www.aliupseeriliitto.fi
Päätoimittaja
Petteri Leino
040 735 4987
[email protected]
PÄÄKIRJOITUS ............................................................................ 3
Kidutusta vai koulutusta? ............................................................. 4
Kriisinhallintaan oma tapaturmalaki...............................................10
Itsenäisyyspäivän aliupseeriylennykset ..................................... 13
Vuoden aliupseeri on paljon vartijana .......................................... 14
Henkilöstösuunnittelua yhteistyössä ........................................... 16
Edustajakokous linjasi tulevien vuosien toimintaa ...................... 18
Pääluottamusmiehen kynästä.................................................... 20
Uutisia ........................................................................................ 22
Miromäki jatkaa urheiluvastaavana ............................................ 23
Hamina Tattoo uudistuu ................................................................ 24
Mannerheim kotioloissaan .......................................................... 26
Isänmaan historia myynnissä? .................................................. 29
Kirja-arvostelu .......................................................................... 30
Mikko Porvali: Hyökkäyksen edellä. Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941
Lukuvinkkejä .............................................................................. 33
Lottanen: Jo muinaiset roomalaiset .......................................... 34
Toimisto tiedottaa ......................................................................... 36
Toimitussihteeri
Asta Ruuskanen
050 447 1102
[email protected]
Toimituskunta
Jukka Klemetti 040 858 7872
Milla Setälä 050 522 7537
Jyrki Surkka 0299 421 960
Mika Tiitinen 050 562 7627
Painopaikka:
Erweko Oy
Valuraudantie 20
00700 Helsinki
Ilmoitukset:
Ilpo Pitkänen Oy
Insinöörikatu 7
00880 Helsinki
Puh: (09) 586 8300
Fax: (09) 5868 3099
Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään.
Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta.
2
Kansikuva: Markus Nordin
Ammattisotilaan aikataulu 2014
Numero
1/2014
2/2014
3/2014
4/2014
5/2014
6/2014
Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy
20.1.2014
24.3.2014
19.5.2014
18.8.2014
6.10.2014
17.11.2014
13.2.2014
17.4.2014
12.6.2014
11.9.2014
30.10.2014
11.12.2014
Ammattisotilas
Ammattisotilas 6/2013
Vanginkäsittely
– kidutusta vai koulutusta?
P
uolustusvoimien erikoisjoukkojen harjoitus ja sen oikeuskäsittely on saanut laajasti julkisuutta. Se mikä toisille näyttäytyy kidutuksenomaisena toimintana, on toiselle
koulutusta. Asiaan perehtymättömät jakoivat tuomioita ja tuomitsivat toiminnan ennen oikeuskäsittelyä. Eräät puolustusvoimien edustajat totesivat julkisuudessa, ettei toiminta ollut hyväksyttävää tai puolustusvoimien tavan mukaista. Se tosin ei
ole selvinnyt, mikä osa julkisuutta saaneessa asiassa ei ollut hyväksyttävää. Injektioneulalla pistämistä ei voi hyväksyä, mutta henkilön pitäminen raudoitettuna tuntikausia on täysin hyväksyttävää.
Käräjäoikeus tuomitsi yhden aliupseerin sekä pahoinpitelystä että palvelusrikoksesta ja viisi aliupseeria palvelusrikoksesta.
Jälkimmäisten kohdalla tuomiot tulivat pääasiassa siitä, etteivät
he puuttuneet toimintaan. Näin he rikkoivat yleisen palvelusohjesäännön kohtaa, jossa ”sotilaan on autettava palvelustovereitaan etenkin silloin, kun he tarvitsevat apua”.
Esitutkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana ei esitetty mitään
puolustusvoimien omia normeja, jotka ohjaisivat vangin käsittelyä. Tiettävästi tällaisia ohjeita ei ole, vaan tätä toimintaa on
harjoitettu aiempien kokemusten ja keskenään hyväksyttyjen
periaatteiden mukaan.
P
ienelle osalle puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä
on järjestetty ns. CAC-koulutusta (conduct after capture = toiminta kiinnijäämisen jälkeen). Tällaisia ryhmiä
ovat olleet mm. lentäjät ja erikoisjoukkosotilaat eli sellaisissa
sodan tehtävissä toimivat henkilöt, joilla on omassa tehtävässään mahdollisuus tulla jäädyksi vangiksi. On aivan perusteltua ennalta harjoitella toimintaa vangittuna, koska kyseessä on
erittäin poikkeuksellisen tilanne. Vangittuna on paremmat mahdollisuudet selvitä, jos henkilö on harjoitellut kyseistä tilannetta ennalta.
On erittäin poikkeuksellista, ettei puolustusvoimat ole säädelleet CAC-koulutusta mitenkään. Käräjäoikeuden päätöksen
mukaan tämän tyyppisissä harjoituksissa henkilöitä ei voi kohdella miten tahansa. Ei vaikka asianomaiset osallistuisivat niihin täysin vapaaehtoisesti. Myöskään turvasanan käyttö ei poista rikosoikeudellista vastuuta.
Ammattisotilas 6/2013
I
sännän vastuuseen kuuluu, että toiminta ja koulutus ovat
säädeltyjä. Puolustusvoimissa ei voi olla koulutuksen osaalueita, jotka ovat harmaalla alueella ilman minkäänlaista
ohjeistusta. Isännän vastuuseen kuuluu myös, että harjoittelua
ja koulutusta valvotaan. Julkisuuteen nousseessa harjoituksessa ei ollut valvontaa eikä erotuomaritoimintaa. Käräjäoikeuden
päätöksen mukaan valvontavastuuta ei voi vierittää harjoituksen toimivalle johdolle – ei ainakaan niin, että he olisivat rikosoikeudellisessa vastuussa. Maallikko voi perustellusti esittää kysymyksen, kenelle valvontavastuu kuuluu: harjoituksen
käskeneelle, harjoituksen johtajalle vai toimiville johtajille?
Puolustusvoimien on ohjeistettava CAC- ja vastaava koulutus ennen seuraavaa harjoitusta. Toiminta ei voi olla vain sen
varassa, että vankien kuulustelua toteutetaan sen mukaan, miten
kuulustelijoita itseään on käsitelty vastaavissa harjoituksissa.
3
4
Ammattisotilas 6/2013
Kidutusta vai koulutusta?
Utin Jääkärirykmentin erikoisoperaatioharjoitus Suomenlahdella kesällä 2012 on saanut laajaa
julkisuutta, koska tapahtumat johtivat oikeuskäsittelyyn. Mitä tuossa harjoituksessa oikeasti
tapahtui?
Kuva: Utin jääkärirykmentti/Erikoisjääkärikomppania
Ammattisotilas 6/2013
5
U
tin jääkärirykmentin erikoisoperaatiojoukon kesäharjoituksen teemana oli henkilöstön pelastaminen. Viikolla
24 tapahtunut harjoitusvaihe koostui kolmesta kokonaisuudesta, jotka suoritettiin
eri puolilla Suomea. Nämä kolme vaihetta etenivät järjestyksessä ja menivät osittain päällekkäin, mutta liittyivät kaikki
toisiinsa.
Kokonaiskuvan muodostaminen kaikesta tapahtuneesta on hieman hankalaa,
koska harjoituksen käsky ja suunnittelumateriaali ovat edelleen salaisia. Näin ollen tapahtumien kulku on muodostettava
esitutkintamateriaalin ja käräjäoikeuden
päätöksen perusteella.
Harjoituksen toisen vaiheen tilanne oli,
että terroristit olivat kaapanneet Nesteen
öljytankkeri Kiislan ja ottaneet laivalla panttivangin. Utin jääkärirykmentin
(myöhemmin uttilaiset) ja Suomenlahden
meripuolustusalueen (myöhemmin upinniemeläiset) erikoisjoukkosotilaista muodostettiin erikoisoperaatio-osasto (myöhemmin SOTG = Special Operations
Training Group), jonka tehtävänä oli iskeä Kiislalle, ottaa alus haltuun, kiinniottaa terroristit sekä vapauttaa panttivangit.
SOTG muodostui kolmesta Task
Unit’sta, joista kaksi oli muodostettu uttilaisista ja yksi upinniemeläisistä. Kaikki
SOTG:iin kuuluvat olivat puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa ja erikoisjoukkokoulutettuja.
Harjoituksen maaliosasto muodostettiin Utin jääkärirykmentissä. Sen johtajana toimi sotilasvirkamies A ja hänen roolinaan oli toimia harjoituksessa
panttivankina. Muun osan maaliosastosta muodostivat neljä kadettia (B, C,
D, E) sekä kersantti F. Heidän roolinaan
oli toimia kaappareina. Kadettien B ja E
sekä kersantti F:n roolina oli vaieta täysin mahdollisissa kuulusteluissa. Kadetti
C:n rooli oli olla pakotettuna ryhmässä
ja kadetti D roolina oli olla yhteistyökykyinen. Hänellä oli lupa kertoa kuulusteluissa koko suunnitelma rahaa ja suojelua vastaan.
Maaliosaston tehtävänä oli hidastaa
hyökkäävän osaston toimintaa ja kätkeä
panttivanki laivan tiloihin. Maaliosaston
tuli totella SOTG:n käskytystä ja välttää
voimankäyttötilanteita. Maaliosasto oli
pukeutuneena ”siviilivaatteisiin” ja heillä oli yllään paukkupelastusliivit.
SOTG ei tiennyt ennalta maaliosaston
kokoonpanoa taikka heille määriteltyjä
rooleja. Lähtökohtaisesti he eivät myöskään tunteneet aiemmin maaliosaston sotilaita. Näin harjoituksen tuli edetä mahdollisimman todenmukaisesti.
Kiislan vapauttaminen ja kaapparien
kiinniottaminen sujui SOTG:lta mallikkaasti. Vankien puhuttaminen aloitettiin
välittömästi Kiislalla, sillä ensimmäiset
hetket olivat ratkaisevia tietojen saannin
kannalta. Täysin harjoitussuunnitelman
mukaisesti vangit siirrettiin Kiislalta merivoimien Louhi -alukselle, missä tehtävänä oli suorittaa jatkokuulustelut.
Kiislan haltuunotto
Mitä tapahtui Louhella?
Keskiviikkona 13.6.2012 SOTG sai
tehtävän iskeä Kiislalle, vapauttaa alus
kaappareista ja ottaa kaapparit kiinni
sekä toimittaa epäiltyjen nopea puhuttaminen. Tehtävän mukaisesti toinen osa
hyökkäsi Kiislalle laskeutuen helikopterista alukselle köysin, toinen osa iski laivalle nopeilla veneillä.
6
Louhi on merivoimien monitoimialus,
joka toimii muun muassa öljyntorjunta-aluksena. Aluksen sisätilat ovat sotaalukselle tyypillisen ahtaat.
Louhelle saavuttua viisi terrorismista
epäiltyä vankia sijoitettiin aluksen kuntosaliin, missä heidät asetettiin polvilleen,
kasvot seinään päin ja päässään kypärän
huppu. Heidän kätensä olivat lukittuina
selän taakse joko käsiraudoilla tai nippusiteillä.
Uttilaisista muodostunut joukko suoritti vankien puhuttamista yksitellen.
Kyseessä oli niin sanotusta TEO -toiminnasta eli taktisten todisteiden keräämisestä. Toimintaa aluksella johti ylikersantti
G, yliluutnantti H:n sekä luutnanttien I:n
ja J:n antamien tehtävien mukaisesti.
Kuulustelua oli jatkunut toista tuntia
ja osalta maalimiehistä oli saatu tietoja.
Sitä vastoin kadetit B ja E sekä kersantti F eivät heille ennakkoon annetun roolin mukaisesti paljastaneet mitään tietoja.
Operaatioesikunnasta (siis laivan ulkopuolelta) saadun käskyn mukaan kuulusteluja piti jatkaa siihen saakka, kunnes tietoja saataisiin tai alus saapuisi
Upinniemen satamaan.
Tietojen saaminen vangeilta oli harjoituksen jatkon kannalta tärkeää. Siksi ylikersantti G etsi tehtävään uusia kuulustelijoita, joita hän löysi aluksen messistä.
Osa SOTG:sta oli tuolloin lepovuorossa
ja ruokailemassa messissä.
Ylikersantti G kysyi vapaaehtoisia tehtävään ja viisi upinniemeläistä ilmoittautui tehtävään. Ylikersantti G antoi kersanteille K ja L tehtäväksi kuulustella
kadetti B:tä sekä aliupseereille M, N ja O
tehtäväksi kuulustella kersantti F:tä.
Ylikersantti G ilmoitti, että kyseiset
kuultavat eivät ole aiemmassa puhuttelussa puhuneet mitään ja heiltä pitäisi
saada tietoja. Hän oli saanut mystiseltä
S2:lta kymmenen kysymyksen listan, joihin piti saada vastaukset. Esitutkinnassa
ei selvinnyt kuka tai ketkä olivat S2.
Kersantti F:n kuulustelu
Aliupseerit M, N ja O hakivat kersantti
F:n aluksen kuntosalista. Kersantti F vietiin aluksen vessaan ja istutettiin pöntölle
polvet ja kasvot seinään päin. WC:stä oli
valot pois, ja ainoana valonlähteenä oli
punaista valoa heijastava taktinen valo.
Kersantti F:lle esitettiin kysymyksiä
nopeaan tahtiin. Kuulustelijat epäilivät
kersantti F:n olevan terroristien johtaja
ja häneltä haluttiin tietoja henkilöllisyydestä, rikoskumppaneista sekä terroristijärjestöstä.
Laivan pieni WC oli ahdas tila ja kersantti F:stä tuntui, että hänen selkäänsä painettiin polvella ja kädellä pidettiin
niskasta kiinni. Kuulustelijoiden mukaan
kersantti F yritti nousta pytyltä useaan otteeseen ja siksi hänet painettiin alas.
Ammattisotilas 6/2013
Kuulustelijat tarjosivat kersantti F:lle
mahdollisuutta ruokaan ja juomaan sekä
pääsyä pois tilasta, jos hän vastaisi hänelle esitettyihin kysymyksiin. Hän ei kuitenkaan vastannut kysymyksiin, vaan alkoi kertoa tarinaa lapsuudestaan.
Koska vastauksia kysymyksiin ei saatu hyvällä, niin kersantti F:ää kasteltiin
suihkulla, jonka jälkeen hänen päähänsä
vedettiin huppu ja kuulustelua jatkettiin.
Tämä toistettiin pariin kolmeen kertaan.
Kersantti F kertoo, että hänelle tuli oksettava olo, koska hän mahdollisesti nielaisi vettä. Kersantti F:n mukaan häntä
olisi lyöty nyrkillä kylkeen. Kersantti F
esitti jossain vaiheessa toteamuksen, että
”Rikottekohan te jotain ihmisoikeuksia”.
Tähän joku vastasi: ”Turpa kiinni, tapetaan sut, heitetään mereen, ollaan kansainvälisillä vesillä.”
Kuulustelun tämä vaihe kesti kaikkiaan
noin puoli tuntia. Toiminta päättyi, kun
alus saapui Upinniemen satamaan.
Käräjäoikeus totesi, että kersantti F:ää
oli kuulustelu erittäin ahtaassa wc-tilassa
ja hänen kertomuksensa tapahtumista oli
näytetty toteen. Ottaen huomioon tilanteen epäselvyydet sekä kertomusten ristiriitaisuudet, ainoa tuomittava teko oli aliupseeri M:n toteuttama suihkuttaminen
ja pussin päähän laittaminen.
Aliupseeri M tuomittiin pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta 60 päiväsakkoon. Sitä vastoin kuulusteluun osallistuneet aliupseerit N ja O tuomittiin
palvelusrikoksesta 35 päiväsakkoon.
Käräjäoikeuden mukaan he eivät olleet
pyrkineet auttamaan hädässä olevaa palvelustoveriaan eli kuulusteltavaa kersantti F:ää ja näin ollen rikkoneet yleisen palvelusohjesäännön määräystä.
Kadetti B:n kuulustelu
Kadetti B:n ensimmäinen kuulustelu
kesti 5 minuuttia. Sen jälkeen hän käytti turvasanaa ”pelin ohi”, minkä jälkeen
hänet vapautettiin raudoista ja hän pääsi
käymään wc:ssä.
Toiseen kuulemiseen kersantit K ja L
hakivat kadetti B:n laivan kuntosalista ja
veivät hänet laivan suihkuhuoneeseen.
Siellä hänet istutettiin suihkutilan penkille ja kersantti L esitti hänelle kysymyksiä, joihin kadetti B kieltäytyi roolinsa
mukaisesti vastaamatta.
Koska vastauksia ei saatu, kersantti K
kasteli kadetin suihkulla. Tämän jälkeen
kuulustelua jatkettiin tuloksettomana.
Seuraavaksi kersantti K suihkutti vettä
Ammattisotilas 6/2013
suoraan kadetin kasvoille. Pään kääntämistä sivuun ei estetty. Kadetti B ei kyennyt myöhemmin muistamaan, monestiko
hänet kasvoja suihkutettiin vedellä, mutta kuulustelijoiden mukaan tämä tapahtui
kolmesti.
Tässä vaiheessa kadetti B kysyi ”ohi
pelin” haittaako, jos pelastusliivien paukkupanos poksahtaa. Kersantti K:n mukaan tämä oli ainoa kerta kuin kadetti puhui kuulustelun aikana.
Suihkutuksen jälkeen kadetti B käskettiin polvilleen ja laskemaan yläruumiin-
sa penkille. Kersantti K jatkoi suihkuttamista ja kersantti L sanoi: ”Sano ihan
mitä vaan, että tämä loppuu”. Kadetti pysyi hiljaa.
Kersantti K laski kadetin housut alas
ja uhkasi, että kohta sattuu takapuoleen.
Lääkintäkoulutettuna erikoisjoukkosotilaana hänellä oli mukaan lääkintälaukku,
josta hän otti kumihanskat ja paukutteli
niitä. Saadakseen tilanteen mahdollisimman uhkaavaksi vangin osalta kersantti K
kaivoi lääkintälaukusta steriilin injektioruiskun ja –neulan.
Kersantti K pisti kadettia neulalla pakaraan, kersantti L:n jatkaessa kysymysten esittämistä. Tästä huolimatta vastauksia ei saatu.
Tällöin suihkuhuoneeseen saapui uttilaisista kersantti P, jonka roolina oli esittää ”hyvää poliisia”. Kersantit K ja L
poistuivat tilasta. Kersantti P nosti kadetin housut ylös ja istutti hänet penkille. Hänkään ei saanut kadettia puhumaan.
Kersantit K ja L saapuivat uudelleen
jatkamaan kuulusteluja. Heidän tehtävänä oli esittää tiukkoja kuulustelijoita ja
kadetti laskettiin uudelleen housut nilkoissa penkin päälle. Kersantti K otti lääkintälaukusta nenänielutuubin ja uhkasi työntää sen kadetin anaaliin. Kadetin
mukaan nenänielutuubi kävi hänen sisällään, kersantti K:n mukaan ei.
Tässä
vaiheessa
alus
saapui
Upinniemen satamaan ja harjoitus keskeytettiin. Kadetti B on ollut hyvin kiihdyksissä välittömästi harjoituksen jälkeen saamastaan kohtelusta.
7
Erikoisjoukkojen toimintaan perehtyneelle jää esitutkinta-aineiston ja käräjäoikeuden päätöksen perusteella sellainen kuva, ettei harjoituksen toiminta
ole missään vaiheessa karannut käsistä.
Toiminta on ollut ammattimaista ja harjoitukseen osallistuneet ovat eläytynyt
omaan rooliinsa.
Erityisesti upinniemeläiset syytetyt
kertoivat, että he joutuivat improvisoimaan toimintaansa uusien annettujen
tehtävien mukaisesti. Kyseessä oli siis
eräänlainen roolipeli.
Asian jälkikäsittely
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan
henkilö voi antaa suostumuksen itsensä pahoinpitelemiselle. Oikeudelle
ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä, että kadetti B olisi tähän suostunut.
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan puolustuksena ei voinut olla, ettei kadetti B
käyttänyt turvasanaa eikä sitä, että hän
olisi päässyt ilmeisen kevyesti irrottautumaan tilanteesta. Raudoittamista käräjäoikeus piti harjoitukseen oleellisena osana kuuluvana asiana.
Käräjäoikeuden mielestä kersantti K:n
toiminta oli moitittavinta ja oikeus tuomitsi hänet pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen
rangaistukseen. Kersantti L tuomittiin
palvelusrikoksesta 40 päiväsakkoon,
koska hänen olisi tullut auttaa kadetti
B:tä kuulustelutilanteessa.
Kersantti P, joka esitti ”hyvää poliisia”,
tuomittiin palvelusrikoksesta 25 päiväsakkoon, koska oikeuden mielestä hänen
piti huomata kadetti B:n olleen nöyryyttävässä tilanteessa.
Pelitilanne vai pakottamista
Kaikki edellä kerrottu oli harjoitusta, joka eteni pelitilanteen mukaan.
Pelitilanteessa maalimiehillä oli mahdollisuus keskeyttää harjoitus missä vaiheessa tahansa. Yleisesti tämän tyyppisiin harjoituksiin on käsketty turvasana,
jolla toiminta keskeytyy välittömästi.
Jostain syystä kyseiseen harjoitukseen
ei ollut käsketty turvasanaa. Siitä huolimatta maalimiehet käyttivät useampaan
8
kertaan joko ”pelin ohi” tai ”no play” termejä, joilla toiminta keskeytyi.
Esitutkintamateriaalin ja käräjäoikeuden ratkaisun perusteella maalimiehiin ei
kohdistettu pakottamista tai sellaisia pakkokeinoja, joita he eivät olisi kyenneet
estämään. Heillä olisi ollut niin halutessaan mahdollisuus lopettaa toiminta missä vaiheessa tahansa.
Oikeuden päätöslauselmasta ei löydy
mitään viittausta kidutukseen, vaikka toiminta oli rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Kidutustermin käyttäminen asiayhteydessä on lähtöisin syyttäjän lausunnoista.
On selvää, että injektioneulalla pistäminen ja anaalialueelle tunkeutumista ei
voi missään olosuhteissa pitää hyväksyttävänä. Sen sijaan suihkuttaminen ja vedellä kastelu ovat olleet ”maan tapa” aiemmissa vastaavissa harjoituksissa.
Ohjeistus vai improvisaatio
Tiettävästi puolustusvoimat ei ole kirjallisesti ohjeistanut terroristien kuulustelua. Terroristeihin ei noudateta Geneven
sopimuksen määräyksiä – toisin kuin sotilaisiin, sotavankeihin tai siviileihin.
Tällaisissa tilanteissa erikoisjoukot toimivat pitkälti saamansa koulutuksen ja
kokemuksen perusteella.
Syytteessä olleet upinniemeläiset aliupseerit eivät olleet saaneet mitään kuulustelu– tai kuulustelutiedustelukoulutusta.
Näin ollen heidän käyttämänsä menetelmät ovat perustuneet omiin kokemuksiin
kuulusteltavana. Tätä asiaa ei kuitenkaan
ole selvitetty esitutkinnan aikana.
On enemmän kuin ihmeellistä, ettei
harjoituksen jälkeen järjestetty mitään
loppukeskustelua tai palautetilaisuutta.
Asiallisella purkutilaisuudella moni asia
olisi varmasti selvinnyt.
Utin jääkärirykmentin komentaja teki
asiassa tutkintapyynnön kuultuaan pelkästään maalimiehinä toimineita henkilöitä. Tutkintapyynnön jälkeen asiassa suoritettiin perusteellinen esitutkinta,
jonka luonnollisena seurauksena oli asian siirtyminen oikeuskäsittelyyn.
Tämän tyyppinen harjoitus näyttää
ulkopuolisille ja erikoisjoukkojen toimintaa tuntemattomalle aivan toiselle, kuin mitä se on todellisuudessa.
Tiedotusvälineiden kautta on voinut vetää sen johtopäätöksen, että toiminta olisi karannut käsistä tai ollut muutoin hallitsematonta. Esitutkintamateriaali ei tue
tällaista kantaa.
On selvää, että asian oikeuskäsittely sai
näyttävää julkisuutta mediassa. Valtaosa
toimittajista kirjoitti juttunsa vain syyttäjän näkemysten perusteella. Perehtymällä
kaikkeen julkiseen materiaaliin, asia on
huomattavasti vähemmän mediaseksikäs.
Nähtäväksi jää, mitä puolustusvoimat
hyötyy asian oikeuskäsittelystä ja julkisuudesta. Itsestään selvää on, että puolustusvoimien on ohjeistettava tämän
tyyppinen toiminta jatkossa. Nyt tällaisia ohjeita ei ole. Ilman ohjeita CAC- eli
”toimintaa kiinnijäämisen jälkeen” harjoituksia tai muita vanginkäsittely- ja
kuulusteluharjoituksia ei voi toteuttaa.
Jälleen kerran tuli osoitetuksi, että lopulta vastuun kantavat vain ja ainoastaan
he, joille tehtävä on annettu suoritettavaksi. Tälläkin kertaa kaikki tuomitut tekivät
sen, mitä heille oli käsketty tai olivat itse
aiemmin kokeneet vastaavassa tilanteessa.
Teksti: Petteri Leino
Kuvat: SMMEPA
Ammattisotilas 6/2013
Maalimiehet
Esitutkintamateriaalista ei selviä,
miten maalimiehet oli valittu tehtäväänsä tai miten heidät oli koulutettu toimimaan maalimiehen tehtävässä. Yleensä näissä tehtävissä
käytetään kyseisen toiminnan tuntevia henkilöitä.
Kaikki maalimiehet olivat alle
25-vuotiaita. Kersantti oli aiemmin
palvellut erikoisjoukoissa ja harjoituksen aikana hän palveli turvallisuusalan tehtävässä Utin jääkärirykmentissä. Kaikki neljä kadettia
valmistuivat Kadettikoulusta vuonna 2012 ja heidät määrättiin upseereiksi Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonaan.
Ulkopuolinen voi perustellusti esittää kysymyksen, että oliko
maalimiehet valittu tehtävään sillä perusteella, että heille haluttiin
hankkia kokemusta toiminnasta
kiinnijäämisen jälkeen eli vankina.
He ainakin toimivat sellaisissa tehtävissä, joissa on perusteltua harjoi-
Ammattisotilas 6/2013
tella toimintaa vangittuna. Tähän ei
löydy vastausta esitutkintamateriaalista.
On tietysti mahdollista, että maalimiehet oli valittu sattumanvaraisesti vapaaehtoisista. Maalimiehet
pyritään valitsemaan mahdollisuuksien mukaan sellaisista henkilöistä, että he ovat toimivalle joukolle tuntemattomia.
Joka tapauksessa omituista on,
että miksi maalimiehet eivät keskeyttäneet toimintaa missään vaiheessa. Ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun toiminta ylitti heidän
mielestään sietokyvyn rajat.
Kadetti toteaa esitutkinnassa seuraavasti: ”Minua nöyryytettiin oikein kirjaimellisesti housut
kintuissa. Toiminta, mikä suihkuhuoneessa tehtiin minulle, oli täysin pöyristyttävää, mikä ei kuulu millään tapaa puolustusvoimien
toimintatapamalleihin. … Pidän
tapahtumia rangaistavina, mutta rikosnimikkeisiin en osaa ottaa
kantaa. … Todella vakavalla nöyryytyksellä aiheutettiin henkisiä
vammoja, joita kukaan ulkopuolinen ei pysty kuvittelemaan.”
Maalimiehenä toiminut kersantti toteaa: ”Pidin näiden kolmen sotilaan toimintaa tässä kuulustelutilanteessa todella pöyristyttävänä ja
rangaistavana tekona. Heidän toimintatapamallinsa ei todellakaan
kuulu puolustusvoimiin. He käyttivät väkivaltaa ja uhkauksia saadakseen minulta haluamansa tiedot.”
Kummankin
asianomistajan
osalta asiat ovat juuri siten, kuin
he kuulusteluissa ovat sanoneen.
Ulkopuoliselle herää kuitenkin kysymys, miksi he eivät keskeyttäneet toimintaa vastenmieliseksi kokemansa kuulustelun aikana?
Kumpikin kyseisistä maalimiehistä oli käyttänyt ”ohi pelin” -termiä
harjoituksen aiemmissa vaiheissa.
Teksti: Petteri Leino
9
Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimeenpanoseminaarin
asiantuntijapaneelissa keskustelivat Jari Kajavirta (Puolustusministeriö), Sakari
Honkamaa (Pääesikunta), Reijo Haapiainen (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri),
Outi Antila, Sosiaali- ja terveysministeriö), Petteri Leino (Aliupseeriliitto), Paavo Kiljunen
(Suomen Rauhanturvaajaliitto) ja Janne Lejonen (Valtiokonttori).
Kriisinhallintaan oma
tapaturmalaki
Puolustusministeriön
kesäkuussa julkistaman
Kansallisen kriisinhallinnan
veteraaniohjelman ensimmäiset
konkreettiset toimet on
julkistettu. Säätytalolla
Helsingissä 15.11. pidetyssä
seminaarissa julkistettiin
tieto kriisinhallintatehtäviin
osallistuvien oman
tapaturmalain suunnittelusta.
U
usi laki valmistellaan osana tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistusta. Laki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 alussa.
10
Puolustusministeri Carl Haglund tiivisti veteraaniohjelman ytimen kahteen
kokonaisuuteen: tukitoimien hehittäminen ja vakuutusturvan parantaminen lainsäädäntöä kehittämällä. Toimenpiteissä
korostuu psykososiaalisen tuen kehittäminen.
Haglund korosti, että vuosien 2013 ja
2014 aikana tehtävissä toimissa on kyse
vasta ensimmäisen vaiheen toimenpanosta.
– Asia vaatii pidemmälle aikavälille
ulottuvaa ohjelmaa. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten tukitoimet ovat olleet melko pelkistettyjä. Meidän on kyettävä avoimeen, kriittiseen tarkasteluun omia
toimiamme ja järjestelmää kohtaan.
Haglund nosti kehityskohteina esille
erityisesti korvauskäsittelyn tehostamisen, vastuutahojen paremman koordinaation ja tiedonkulun sekä yksittäisen kriha-veteraanin tarkemman kuuntelemisen.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula
Risikko kertoi, että kriisinhallintatapaturmalaissa säädettäisiin kriisinhallintahenkilöstölle sattuvien tapaturmien,
ammattitautien ja palvelussairauksien
korvaamisesta. Laki on tarkoitus viedä
eduskuntakäsittelyyn syksyllä 2014.
– Tarkoituksena on yhdenmukaistaa
kriisinhallintahenkilöstön tapaturmaturvaa niin, että siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvilla olisi samanlainen tapaturmaturva.
Risikko korosti sitä, että vaikeat olo-
Ammattisotilas 6/2013
suhteet luovat haasteita korvausturvalle,
hoidolle ja kuntoutukselle.
– Kriisinhallintatehtävissä joutuu
kohtaamaan tilanteita, joihin ei normaalielämässä joudu. Koska olosuhteet
poikkeavat niin suuresti kotimaan rauhanajan olosuhteista, korvausperusteet
voivat olla perustellusti erilaiset verrattuna varusmiespalveluksessa oleviin.
Korvausten tulee tukea kriisinhallintatehtävistä palaavan hoitoa ja kuntoutusta. Yksi erityiskysymys on psyykkisen- ja psykososiaalisen kuntoutuksen
turvaaminen.
Lainvalmistelun yhteydessä tullaan
Risikon mukaan selvittämään myös tapaturma-asioiden
muutoksenhakuun
liittyvistä muutostarpeita.
– Kun tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee työtapaturmia, tuomarikollegioon kuuluu työolojen asiantuntijoita. Minusta olisi
loogista, että sotilas- ja kriisinhallintaasioita ratkaistaessa muutoksenhakulautakunnan jäsenistössä olisi sotilasasiantuntemusta.
Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelmasta vastaavat yhteistyössä puolustusministeriö, sosiaali- ja
terveysministeriö, Valtiokonttori ja
Pääesikunta. Veteraaniohjelman käytännön koordinaattorina ja toimeenpanijana toimii Valtiokonttorin johtama
Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunta, jossa on edellisten lisäksi edustettuna Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).
Puolustusvoimat on pistänyt
toimeksi
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa
kertoi puolustusvoimissa tehdyistä uudistuksista, joiden tarkoituksena on tehostaa kriisinhallintaveteraanien tukea
ja edistää tukea tarvitsevien tunnistamista jo ennen palvelussuhteen päättymistä.
UNIFIL-operaatioon on nimitetty sosiaalikuraattori, jonka tehtäviin kuuluu
myös operaation aikaisen psykososiaalisen tuen kehittäminen.
– Pääesikuntaan perustetaan helmikuussa 2014 kriisinhallinnan tuen erityisasiantuntijan tehtävä. Tehtävään
valittava henkilö koordinoi ja kehittää
kansallista tukea kriisinhallintatehtävissä toimiville. Hän pitää myös yhteyttä kriisinhallintaveteraaneihin ja toimii
Ammattisotilas 6/2013
yhteyshenkilönä Valtiokonttoriin, eri
ministeriöihin ja muihin yhteistoimintatahoihin.
Vielä tämän vuoden aikana KeskiSuomen alueella käynnistetään kokeilu perheiden ja omaisten vertaistuesta.
Puolustusvoimat toteuttaa tämän yhteistyössä Suomen Rauhanturvaajaliiton
vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa.
Pääesikunta kehittää tapaturma-asioiden taltiointia ja tietojen välitystä yhteistoiminnassa Valtiokonttorin ja Porin
prikaatin kanssa. Porin prikaati kehittää
tapaturmista laadittavia selosteita siten,
että tapaturman aikaiset olosuhteet ja
varustus kuvataan niissä kattavasti.
– Tarkemman tapaturmakuvauksen
myötä jälkikäteen on paremmin todennettavissa, keitä tilanteessa oli osallisena ja mitä tosiasiallisesti tapahtui.
Honkamaan mukaan Puolustusvoimat
on uusissa ohjeissaan kiinnittänyt erityistä huomiota operaatioiden olosuhdeja riskiarvioihin, niiden analysointiin
sekä näiden johdosta tehtäviin toimenpiteisiin.
Puolustusvoimat
tulee
kehittämään myös soveltavaa tutkimusta.
Sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön
toimintakyvyn ja psykososiaalisen tuen
tutkimustehtävä on liitetty osaksi puolustusvoimien tutkimussuunnitelmaa.
– Libanonin kriisinhallintaoperaa-
”Kriisinhallintatehtävissä joutuu
kohtaamaan
tilanteita, joihin ei
normaalielämässä
joudu. Koska
olosuhteet
poikkeavat niin
suuresti rauhanajan
olosuheista,
korvausperusteet
voivat olla
perustellusti
erilaiset.”
Ylivääpeli Pekka Jylhä: Meidän
vammautuneiden kuuluu saada elinikäinen
takuu hoidoista, jotka aiheutuvat suoraan
tai välillisesti palveluksessa saamistamme
vammoista, ilman sekalaista byrokratiaa ja
nöyrryttävää kerjäämistä.
tiossa käynnistetään sotilaallisen toimintakyvyn tutkimus keväällä 2014.
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida
sotilaiden kuormitusta ja palautumista
sekä toimintakyvyn riittävyyttä operaation aikana.
Veteraanien terveiset
Kriisinhallintatehtävissä haavoittuneet
veteraanit toivat omat terveisensä ministeriöiden, pääesikunnan, Valtiokonttorin
ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin edustajille. Ylivääpeli Pekka
Jylhä toimi heidän puhemiehenään ja
kertoi veteraanien toivomuksista lainvalmistelijoille ja tukitoimia suunnitteleville.
Haavoittuneet veteraanit olivat valmistelleet kuusikohtaisen tavoiteluettelon, jonka he luovuttivat ministeri
Risikkolle.
Veteraanit toivovat itselleen kriisinhallintaveteraanistatusta, mikä takaisi
heille tarvittavan fyysisen ja psyykkisen hoidon ja asianmukaisen kuntoutuk-
11
työansioiden mukaan. Miten näille nuorille käy?
Jylhä kiitti seminaarin lopussa
Puolustusvoimia kaikkien kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden puolesta.
Hän sanoi työnantajan pitäneen heistä
hyvää huolta. Järjestöjen terveiset päättäjille
Ministeri Paula Risikko totesi, että kriisinhallntaoperaatioiden vaikeat olosuhteet luovat
haasteita korvausturvalle, hoidolle ja kuntoutukselle. Kuva: Anu Köngäs
sen. Veteraanit korostivat myös sitä, että
heidän asioitaan käsittelevillä asiantuntijalääkäreillä tulisi olla sotilastapaturmien asiantuntemusta.
Jylhä oli hyvillä mielin kuullessaan
ministereiden lainsäädäntösuunnitelmista sekä puolustusvoimien uusista tukitoimista. Hän totesi, että myös sitten
kun uusi laki on kirjoitettu, käytäntöön
tulee edelleen kiinnittää huomiota.
– Meidän luottamus myös nyt voimassa olevaan lakiin oli kova. Luotimme
12
siihen, että kun hoidamme tehtävämme
ja jotakin sattuu, meistä huolehditaan.
Vaikka kaikki näytti paperilla hyvältä,
asiat olivat käytännössä muuta.
Jylhä korosti, että rahalla ei voi korvata terveyttä, mutta asianmukaiset korvaukset kuuluvat osana kokonaisuuteen.
– Kriisinhallintatehtäviin osallistuvat
ovat nuoria naisia ja miehiä. Jos joku
heistä haavoittuu, vammautuu ja menettää iäksi työkykynsä, hänen tapaturmaeläkkeensä lasketaan viiden vuoden
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri
Leino käytti paneelissa henkilöstöjärjestöjen puheenvuoron.
– Olen seurannut, miten muualla
Euroopassa on näitä asioita hoidettu ja
olen hieman kateellisena seurannut esimerkiksi saksalaista kulttuuria.
Leino toivoo, että jatkossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota palveluketjun
toimivuuteen.
– HUS:ssa on yhden luukun periaate
ja se on näyttänyt yksittäistapauksissa
toimineen viime vuosina.
Valtiokonttorin edustaja kertoi yleisölle aikaisemmin samalla viikolla toteutetusta seminaarista, missä Valtiokonttorin henkilökunta ja
sidosryhmien edustajat yhdessä pohtivat Valtiokonttorin palveluprosessin kehitysalueita.
Leino nosti esille myös työkykynsä
menettäiden taloudellisen aseman turvaamisen tärkeyden eri elämäntilanteissa.
– Toivon, että Suomessa ei ajauduta
tilanteeseen, että ne jotka menettävät
työkykynsä, ajautuvat toimeentulokuiluun. Heidän palkanmaksunsa tulee jatkua ja heidät tulee kuntouttaa uudelleen
työelämään.
Myös post-traumaattisten stressireaktioiden tunnistaminen ja niiden hoitaminen on Leinon mielestä otettava paremmin huomioon.
Leino lähetti terveiset lainvalmistelijoille.
– Älkää erotelko siviili- ja sotilaskriisinhallintatehtävissä työskenteleviä lain
valmistelussa. Kaikki tulee saada samalle viivalle. Myös ne virkamiehet, jotka menevät kriha-toimialueelle virkamatkalle, heidätkin tulee saada samalle
viivalle korvauskäytännöissä.
Lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden edistymistä voi seurata sosiaalija terveysministeriön (www.stm.fi) sekä
puolustusministeriön (www.defmin.fi)
verkkosivuilla.
Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen
Ammattisotilas 6/2013
Itsenäisyyspäivän
aliupseeriylennykset
Kuusi aliupseeria sai itsenäisyyspäivänä
sotilasmestarin palvelusarvon. Kaksitoista
aliupseeria sai ylivääpelin palvelusarvon
ja ylipursimiehen palvelusarvon sai kolme
aliupseeria.
Seuraavat aliupseerit ylennettiin sotilasmestariksi reservissä ja
heille annettiin vastaava palvelusarvo:
ylivääpeli Sami Jarkko Ering HERRALA (RUK)
ylivääpeli Sakari Johannes KLAUS (ISSLE)
ylivääpeli Esa Rudolf Johannes MURTOARO (MAASK)
ylivääpeli Jari-Pekka PIISPA (RUK)
ylivääpeli Esko Juhani JÄRVINEN (SATLSTO)
ylipursimies Mika Ilkka Olavi JÄNTTI (SMMEPA)
Seuraavat aliupseerit ylennettiin ylivääpeliksi reservissä ja heille myönnettiin vastaava palvelusarvo:
vääpeli Markus Juhani KULJU (PVTT)
vääpeli Pasi Antero RAUTALAHTI (PVTT)
vääpeli Ari-Pekka Antero KEKKONEN (PSHR)
vääpeli Timo Tapani LIUKKONEN (PSPR)
vääpeli Saku Mikael PESU (RUK)
vääpeli Esa Tapio POHJOLAINEN (PORPR)
vääpeli Kim Kristian RÄTY (ISSLE)
vääpeli Jussi Jukka Juhani VIRKKI (KAARTJR)
vääpeli Marko Juhani JÄRVINEN (ILMAVTK)
vääpeli Marko Tapani HEIKURA (LAPLSTO)
vääpeli Rami Johannes HARHALA (SATLSTO)
Ylivääpelin palvelusarvo myönnettiin lisäksi vääpeli Kimmo
Tapio ARVOLAlle (PVTT)
Seuraavat aliupseerit ylennettiin ylivääpeliksi reservissä
ylivääpeli Pekka Aleksi RAE (ILMAVTK)
ylivääpeli Jani Kristian YLINEN (LENTOSK)
ylivääpeli Jouni Juhani HAUKIPÄÄ (SATLSTO)
Seuraavat aliupseerit ylennettiin Ylipursimieheksi reservissä ja
heille myönnettiin vastaava palvelusarvo:
pursimies Risto Antero HALONEN (SMMEPA)
pursimies Kimmo Olavi LEHTINEN (SMMEPA)
pursimies Markus Gerhard NORDIN (UUDPR)
Ylipursimieheksi reservissä ylennettiin sotilasmestari Mikko
Tapio KETOLA (SLMEPA)
Muut aliupseeriylennykset on luettavissa osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi
Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen
muutoksesta liittoon?
www.aliupseeriliitto.fi/muutosilmoitus
Ammattisotilas 6/2013
13
Vuoden aliupseeri on paljon
vartijana
Kersantti Bo Sundström
(28) on valittu Vuoden
aliupseeriksi. Aliupseeriliitto
julkisti nimityksen liiton
edustajakokouksessa
Helsingissä 6.11.2013.
Sundström palvelee
Uudenmaan prikaatissa.
S
undström on työskennellyt vuodesta
2008 alkaen huoltopalvelualiupseerina vastaten Syndalenin harjoitusalueen
hoidosta.
14
Vuoden
aliupseeri
–esityksessä
Uudenmaan Aliupseerit ry:n hallitus kuvaa Sundströmiä ammattitaitoiseksi ja
palvelualttiiksi aliupseeriksi. Esityksen
mukaan hänet koetaan miehenä, joka
täyttää oman tehtävänsä aina tinkimättä
ja omaan etuunsa katsomatta. Sundström
on hankkinut varauksettoman luottamuksen ja arvostuksen eri henkilöstöryhmien ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Esityksen tekijät kuvaavat, että
Sundström on toiminnallaan levittänyt
myönteistä kuvaa aliupseereista ammattikuntana ja lisännyt aliupseerien arvos-
tusta yli ammattikuntarajojen.
Sundström aloitti työt Uudenmaan
prikaatissa vuonna 2004 sopimussotilaana, venejoukkueen venekouluttajana. Sundströmin suku on asunut
monessa polvessa Tammisaaren saaristossa ja hän ajatteli nuorempana jatkavansa isoisänsä jälkiä merivartijana.
Varusmiespalveluksensa loppupuolella
hänen esimiehensä pyysi häntä sopimussotilaaksi prikaatiin.
– Päätin kokeilla sotilaan työtä ja huomasin viihtyväni täällä. Keväällä 2005
sain vakituisen viran. Vuonna 2008 kävi
Ammattisotilas 6/2013
Kersantti Sundströmin työ on monipuolista
ja vaativaa ja siinä on moottorisahan
lisäksi hallittava monenlaisia teknisiä
laitteita.
Kuva: Markus Nordin
ilmi, että Syndalenin leirialueen hoitaja,
opistoupseeri, jää eläkkeelle. Samassa
yhteydessä virka muutetaan aliupseerin
viraksi.
Sundström koki tuolloin, että hän kaipaa vaihtelua työhön ja haki paikkaa.
Pitkä perehdytys uuteen työhön
Aloittaessaan uudessa tehtävässä hän
tiedosti hyvin, kuinka vaativasta tehtävästä oli kyse. Hän kiittelee prikaatin
johtoa heidän tavastaan perehdyttää uusi
mies tehtävään.
– Prikaatin johto ymmärsi, että tämä
on vaikea tehtävä ottaa noin vain vastaan. Sain opetella tehtävää noin puoli
vuotta yhdessä entisen tehtävänhoitajan
kanssa. Hän ehti opettaa minua ja näyttää kaikki tärkeimmät asiat. Ilman tätä
opetusta en olisi päässyt yhtä hyvään alkuun. Jos minua olisi ollut vain avainnippu odottamassa, tehtävästä olisi ollut
mahdotonta suoriutua.
Ennen sotilasuraa Sundström kouluttautui metsuriksi. Hän on mielissään, että
ammattikoulutuksesta on hyötyä myös
nykyisessä tehtävässä leirialueen hoitajana. Työ on monipuolista ja vaativaa ja
siinä on moottorisahan lisäksi hallittava
monenlaisia teknisiä tiloja ja laitteita.
– Valmistelen leirejä varten maalilaitteet, rakennukset, tilojen lämmitykset ja
ajoneuvot. Pidän huolen, että kaikki on
kunnossa kun leirijoukko saapuu. Minä
ja kanssani työskentelevät varusmiehet
toimimme myös leirialueen palokuntana. Mielekkäintä on se, että pääsen tapaamaan erilaisia ihmisiä eri varuskunnista ja siviilistä. Työ on muutenkin hyvin
vaihtelevaa.
Syndalenin harjoitusalue on kovassa
käytössä. Alueella on noin 50 viikkona
vuodessa jotakin toimintaa ja harjoitukset eivät ole sidottuja toimistotyöaikaan.
Työtä on paljon ja päivät venyvät välillä
pitkiksi. Alueella harjoitellaan myös viikonloppuisin.
– Myös MPK:n vapaaehtoiset käy-
Ammattisotilas 6/2013
Puheenjohtaja Petteri Leino ojentaa Bo Sundströmille Vuoden aliupseerin palkinnon,
Suomi-konepistoolin.
Kuva: Riku Rissanen
vät täällä harjoittelemassa viikonloppuisin. Mielestäni reserviläisillä on korkea
motivaatio ja he ovat innokkaita. He arvostavat sitä, että voivat käyttää puolustusvoimien alueita. He siivoavat jälkensä hyvin. MPK:lla on hyviä koulutuksia.
Täällä on ollut myös koululaisten ja kehitysvammaisten kursseja. Mielestäni ne
ovat hyvää PR:ää myös puolustusvoimille.
Sundström arvostaa työnsä itsenäisyyttä. Sen kääntöpuolena on yksin työskentely. Hänellä on leireillä apunaan aina
varusmiehiä, mutta töistään hän vastaa
yksin ja vakituista sijaisuusjärjestelyäkään ei ole.
Jatkuvaa kouluttautumista
Sundström pitää työstään ja toivoo saavansa jatkaa siinä vielä ainakin joitakin
vuosia. Hän arvostaa suuresti puolustusvoimilta saamaansa koulutusta. Hän kouluttaa itseään jatkuvasti, jotta pysyy mukana tehtävän vaatimuksissa.
– Työnantaja on kouluttanut minua paljon. Varusmiehenä sain aliupseerikoulutuksen ja veneenkuljettajakirjan. Nyt
henkilökuntaan kuuluvana olen suorittanut SAMOJ 1:n ja laivurikirjan. Minulla
on erilaisia ajokortteja, mitä tämä tehtävä vaatii. Olen suorittanut myös erilaisia
palomieskursseja.
Tulevaisuudessa, muutaman vuoden
kuluttua, Sundström haluaa hakeutua
kansainvälisiin tehtäviin.
– Olen miettinyt kansainvälisiin tehtäviin hakeutumista. Olinkin hakemassa, mutta sitten sain tämän tehtävän.
Minulla on nyt kolme pientä lasta kotona
mutta tulevaisuudessa haluan kyllä lähteä kriisinhallintatehtäviin.
Koko ikänsä meren tuntumassa elänyt
Sundström viettää myös vapaa-aikaansa
merellä. Rakkaimmat vapaa-ajanviettotavat perheen lisäksi ovat kalastus, metsästys ja veneily.
– Melkein joka viikonloppu menemme
lasten kanssa saaristoon mökille ja kalastelemme siellä. Nyt syksyllä vähän vähemmän, koska viikonloput menevät melko lailla metsästykseen.
Vuoden aliupseeri –nimitys tuli miehelle yllätyksenä. Palkitseminen huomioitiin myös Uudenmaan prikaatissa.
– Tuntuu hyvältä, että joku arvostaa
sitä mitä olen tehnyt täällä monta vuotta.
Kiitosta ja onnitteluja on tullut monelta
taholta. Prikaatin komentaja kutsui minut palkitsemisen jälkeen luokseen. Hän
kiitti ja onnitteli minua. Sain prikaatilta
hienon puukon ja plaketin. Komentajakin
koki, että on hienoa, että muutkin kuin
oman joukko-osaston väki arvostaa yksittäisen sotilaan työtä.
Asta Ruuskanen
15
Henkilöstösuunnittelua
yhteistyössä
Puolustusvoimauudistuksen
henkilöstösuunnittelusta
vastannut eversti Timo
Mustaniemi palkittiin
Aliupseeriliiton
kultaisella ansiomitalilla
edustajakokouksen
vastaanotolla. Perusteena
palkitsemiselle oli
Mustaniemen ansiokas työ
henkilöstösuunnittelussa.
M
16
ustaniemen
kaksivuotiskausi
Pääesikunnan henkilöstöosastolla
on ollut vauhdikas. Kun hän aloitti loppuvuodesta 2011 apulaisosastopäällikkönä, hänen työpöydällään odotti kolme
Aliupseeriliitonkin jäseniä kiinnostanutta
asiaa: puolustusvoimauudistus, sotilasja virkapukineiden hankintakustannusten
korvausten muutos sekä palkanmaksuepäselvyydet.
Mustaniemellä on vankka henkilöstöalan osaaminen. Hän kokee pystyneensä hyödyntämään aikaisempaa työkokemustaan nykyisessä tehtävässään.
– Oleellista on, että tässä tehtävässä on aikaisempaa kokemusta henkilöstöalan tehtävistä. Tunsin etukäteen pää-
osan järjestöihmisistä. Minulla on myös
kokemusta muutoksista ja olen pitänyt
sitä hyvänä kokemuksena.
Puolustusvoimien YT-elimen kokous
joulukuussa 2011 oli Mustaniemen ensimmäinen kontaktipinta puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnitteluun.
– Huhtikuussa 2012 henkilöstösuunnittelu alkoi toden teolla. Huhtitoukokuussa tapasin henkilöstöjärjestöjen edustajia säännöllisesti ja
teimme yhdessä henkilöstösuunnittelua.
Järjestöjen edustajilta tuli tuolloin hyviä
näkemyksiä ja kommentteja. Kävimme
moneen kertaan henkilöstösuunnittelun
Ammattisotilas 6/2013
periaatteita yhdessä läpi. Syyskuussa
saimme ensimmäisen suunnitelman valmiiksi. Halusimme tietoisesti tehdä suunnittelua vaiheittain, jotta saimme henkilöstön sijoittamisessa myös yksittäisen
henkilön tasolla riittävästi joustoa.
Mielenkiintoisista tehtävistä huolimatta Mustaniemi on kokenut työnsä ajoittain myös melko raskaaksi. Hän kiittelee
henkilöstöosaston henkilökuntaa puolustusvoimauudistuksen läpiviennistä.
– Meillä on henkilöstöosastolla hyviä
osaajia, jotka ovat tehneet erinomaista
työtä. Myös puolustushaaroissa on ollut
hyviä asiantuntijoita. Yhdessähän me tämän teemme! Meillä on hyvä työyhteisö
ja henkilöstö, ja se näkyy tuloksissa.
Mustaniemi pitää puolustusvoimauudistusta hyvänä asiana. Realistina hän
toki näkee tilanteessa myös varjopuolia.
– Puolustusvoimauudistus on hyvä
asia. Nyt saamme rakenteet kuntoon.
Saamme sopivan määrän kouluttajia
kentälle ja pystymme keventämään hallintoa. Huonoa ovat samaan aikaan toteutetut rahaleikkaukset.
Aitoa yhteistoimintaa
Aliupseeriliiton päätoimiset pääluottamusmiehet Lassi Majamaa ja
Mika Oranen ovat työskennelleet
Mustaniemen kanssa monenlaisissa tilanteissa. He kokevat että Mustaniemi otti
alusta lähtien henkilöstöjärjestöt mukaan
henkilöstösuunnitelmien tekoon.
Pääluottamusmiehet kokevat hänet helposti lähestyttävänä, kuuntelevana ja luotettavana yhteistyökumppanina, joka ymmärtää henkilöstöjärjestöjen roolin ja
arvostaa niiden toimintaa. Mustaniemi
on tunnettu myös nopeasta päätöksentekokyvystään hankalissa tilanteissa.
Pääluottamusmiehet
kiteyttävät
Mustaniemen toiminnan puolustusvoimauudistuksessa yhteen lauseeseen: ” Hänen
toimintansa konkretisoi YT-lain hengen.”
Mustaniemi näkee YT-elimen hyödyn
joukko-osaston johtamisessa.
– Opin paljon YT-menettelystä Kaartin
jääkärirykmentissä. Meillä oli hyvät luottamusmiehet ja toimiva YT-elin. Hyvin
toimittuna ei tule riitoja, vaan asiat voidaan hoitaa etukäteen. Sama toimi myös
puolustusvoimauudistuksessa henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Mustaniemi muistuttaa, että työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta on kuitenkin lakisääteinen asia.
Ammattisotilas 6/2013
Rohkeita urapäätöksiä
Mustaniemi arvostaa aliupseereita ja
heidän osaamistaan. Hän toivoo, että aliupseereilla on halua jatkaa puolustusvoimien palveluksessa myös puolustusvoimauudistuksen jälkeen.
– Tässä täytyy nähdä pitkälle tulevaisuuteen. Opistoupseerien määrä pienenee koko ajan. Heidän tehtävänsä jaetaan
pitkässä juoksussa muille henkilöstöryhmille. Aliupseerien kannattaa nyt etsiä
urapolkuja myös oman joukko-osaston ja
puolustushaaran ulkopuolelta.
Mustaniemi muistuttaa, että puolustusvoimat tarjoaa työpaikan ja mahdollisuuksia, mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa. Hän kannustaa aliupseereita
katselemaan avoimin silmin omia vaihtoehtojaan, jos tämänhetkinen työ on loppumassa. Hän muistuttaa, että avoimia
virkoja on avoinna koko ajan.
– Kannattaa mennä oman henkilöstötai esikuntapäällikön luo keskustelemaan
mahdollisista muualla olevista vapaista viroista. Nyt on otollinen hetki tehdä
jotakin. Kun on saanut vakituisen viran,
voi taas suunnitella elämää eteenpäin.
Aliupseerien on myös mahdollista hakeutua kadettikouluun. Tämä on yksi vaihtoehto, jos haluaa työskennellä puolustusvoimissa.
Myös kriisinhallintatehtäviin hakeminen on hyväksi aliupseerin urakehitykselle. Mustaniemi muistuttaa, että henkilöstöalalla katsotaan aina, minkälaista
osaamista henkilöillä on ja miten henkilö on osaamistaan kehittänyt.
– Toivon, että jokainen kertoisi työnantajalle omasta päätöksestään kun on sellaisen tehnyt. Tämä antaa jollekin toiselle sotilaalle mahdollisuuden löytää
itselleen sopivan tehtävän.
”Minulla on
tiedossa haastava
ja mielenkiintoinen
tehtävä. Näen
uuden työn oman
kehittymiseni
kannalta hyvänä ja
lähden sinne hyvillä
mielin.”
Aikaisempi kokemus henkilöstöalan
tehtävistä loi eversti Mustaniemelle
hyvän pohjan henkilöstöosastolla
työskentelylle. Aikaisemmat työpaikat ovat
myös konkreettisesti läsnä Mustaniemen
työhuoneessa ja muuttanevat hänen
mukanaan Mikkeliin.
Katse tulevaisuudessa
Vaikka pesti henkilöstöosastolla jatkuu
vielä kuukauden päivät, Mustaniemellä
on katse jo seuraavassa haastavassa tehtävässä. Hän aloittaa ensi vuoden alussa
maavoimien henkilöstöpäällikkönä.
– Minulla on tiedossa haastava ja mielenkiintoinen tehtävä. Näen uuden työn
oman kehittymiseni kannalta hyvänä ja
lähden sinne hyvillä mielin.
Pilke silmäkulmassa Mustaniemi toteaa,
että nyt hänellä on mahdollisuus vaikuttaa
niihin puolustushaara-asioihin, jotka ovat
mietityttäneet häntä aikaisemmissa tehtävissä joukko-osastossa ja pääesikunnassa.
Vaikka hän on tunnettu nopeasta päätöksentekokyvystään, hän aikoo antaa itselleen aikaa perehtyä asioihin.
– On syytä katsoa ainakin pari kuukautta, ennen kun rupean muuttamaan
asioita, Mustaniemi virnistää.
Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen
17
Edustajakokous linjasi tulevien
vuosien toimintaa
Aliupseeriliiton edustajakokous
oli 6.-7.11. Helsingissä.
Kokoukseen osallistui
37 kokousedustajaa 23
yhdistyksestä. Lisäksi
liiton hallituksen
varsinaiset ja varajäsenet,
pääluottamusmiehet,
toiminnantarkastaja sekä
liiton toimiston henkilökunta
osallistuivat kokoukseen.
K
okouksen puheenjohtajana toimi
Lounais-Suomen Aliupseerit ry:n
puheenjohtaja Mikko Sammal. Kokous
hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen ja myönsi vastuuvapauden liiton hallitukselle vuoden
2012 toiminnasta.
Kokouksessa oli useita asiantuntijakatsauksia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly
kertoi edustajille työmarkkinasopimustilanteesta. JHL:n neuvotelupäällikkö Kristian
Karrasch kertoi työmarkkinaratkaisusta. Majuri Timo Hänninen pääesikunnan
koulutusosastolta esitteli suunnitelman aliupseeriston koulutuksen kehittämisestä.
Puheenjohtaja Petteri Leino kertoi edustajille liiton toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista ja päätoiminen pääluottamusmies Lassi Majamaa kertoi menneen
kauden keskeisistä edunvalvonta-asioista.
Jäsenmaksu säilyy ennallaan
Edustajakokous päätti säilyttää jäsenmaksun ennallaan. Kokous vahvisti vuoden 2014 jäsenmaksuksi 1,1 % verotettavasta palkkatulosta. Lepäävien jäsenten
jäsenmaksu on 5 euroa/kuukaudessa,
sekä työttömyyskassan jäsenmaksu (3,50
euroa kuukaudessa).
Liiton hallituksesta oli puolet erovuoroisia ja kokous valitsi heidän tilalleen
uudet jäsenet. Lisäksi kesken kauden
eronneen, varajäseneksi valitun Matti
Paajasen tilalle valittiin Markus Nordin.
Kokousedustajat vahvistivat liiton talousarvion vuodelle 2014 sekä toimintalinjat vuosille 2014 - 2015.
Aliupseeriliitto keskittyy vuosien 2014
ja 2015 aikana erityisesti aliupseeri-
18
Kaksipäiväiseen edustajakokoukseen osallistui 37 edustajaa 23 yhdistyksestä.
Kuva: Jani Laitinen
en aseman ja etujen varmistamiseen rakennemuutoksessa, heidän etujensa varmistamiseen sopimustoiminnassa sekä
henkilöstöedustajien resurssien ja jaksamisen varmistamiseen. Lisäksi liitto tekee seuraavan kahden vuoden aikana
jäsentutkimuksen, millä kartoitetaan jäsenistön tyytyväisyyttä.
Vuoden 2014 painopisteenä on aliupseerien etujen ajaminen muutoksessa ja sen
jälkeen, jäsenhankinnan varmistaminen
sekä sotilaallinen kriisinhallintaohjelma.
Palkittuja jäseniä ja yhteistyökumppaneita
A
liupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniä ja yhteistyökumppaneita
edustajakokouksen vastaanotolla.
Kersantti Bo Sundström valittiin
Vuoden aliupseeriksi. Sundström palvelee Uudenmaan prikaatissa. Sundströmin
haastattelu on tässä lehdessä sivulla 14.
Kultaisen ansiomitalin saivat vääpeli
Hannu Ahti (Kotkan Aliupseerit), vääpeli Hannes Juhala (Tampereen Seudun
Aliupseerit), eversti Timo Mustaniemi
(Pääesikunta) ja eversti Pekka Toveri,
(Panssariprikaati).
Hopeinen ansiomitali myönnettiin
vääpeli Pasi Alakotilalle (Niinisalon
Aliupseerit ), ylikersantti Timo Jussilalle
(Kymenlaakson Aliupseerit), vääpeli Tomi Malkamäelle (Keski-Suomen
Aliupseerit), ylikersantti Miia Rauhulle
(Lounais-Suomen Aliupseerit) ja kersantti Sini Utriaiselle (Lapin Aliupserit).
Keski-Suomen Aliupseerit
Yleismestariksi
Vuoden Aliupseeri kersantti Bo Sundström
Kuva: Asta Ruuskanen
K
eski-Suomen
Aliupseerit
nestyi parhaiten vuoden
me2013
Ammattisotilas 6/2013
mestaruuskilpailuissa. Toiseksi tuli
Suomenselän Aliupseerit ja kolmanneksi Kanta-Hämeen Aliupseerit. Liiton urheiluvastaava Tuomas Miromäki luovutti Yleismestarin kiertopalkinnon
Keski-Suomen Aliupseerien puheenjohtajalle Mika Tiitiselle edustajakokouksen
vastaanotolla.
Yleismestariksi nimetetään yhdistys,
jonka jäsenet ovat menestyneet parhaiten
vuoden aikana liiton mestaruuskilpailulajeissa. Mestaruuskilpailusääntöjen mukaan yhdistysten jäsenet voivat kilpailla
seuraavissa lajeissa; ammunta, ampumahiihto, maastoammunta, maastojuoksu ja
ampumasuunnistus, hiihto, ilma-ase ja
suunnistus.
Edustajakokouksen pöytäkirja on luettavissa jäsensivuilla. Valokuvia on jäsensivujen lisäksi myös liiton Facebooksivulla.
Asta Ruuskanen
Kultaisen ansiomitalin saivat eversti Pekka Toveri, eversti Timo Mustaniemi, vääpeli
Hannes Juhala ja vääpeli Hannu Ahti.
Kuva: Riku Rissanen
Hopeisen ansiomitalin saivat kersantti Sini Utriainen, vääpeli Tomi Malkamäki,
ylikersantti Timo Jussila ja vääpeli Pasi Alakotila.
Kuva Asta Ruuskanen
Keski-Suomen Aliupseerit ry:n
puheenjohtaja Mika Tiitinen vastaanotti
ylpeänä Yleismestarin kiertopalkinnon.
Kuva Asta Ruuskanen
Aliupseeriliiton hallitus 2014
Puheenjohtaja Petteri Leino
Varapuheenjohtaja Jukka Klemetti, Joensuu (Jukka Porkka, Joensuu)
Varapuheenjohtaja Mika Tiitinen, Keski-Suomi (Jani Laitinen, Keski-Suomi)
Kimmo Alpiranta, Kotka (Pirjo Räisänen, Suomenlahti)
Mika Grön, Tampere (Simo Laitila, Tampere)
Jani-Matti Kivelä, Pohjanmaa (Petri Kärkkäinen, Ylä-Savo)
Tuomas Miromäki, Kymenlaakso (Sami Vaakanainen, Kymenlaakso)
Harri Nyyla, Mikkeli (Mikko Suhonen, Mikkeli)
Tuomo Ruuskanen, Kuopio (Juha Eskelinen, Kuopio)
Mikko Sammal, Lounais-Suomi (Miia Rauhu, Lounais-Suomi)
Milla Setälä, Lappi (Jarkko Taka-aho, Lappi)
Jyrki Surkka, Uusimaa (Markus Nordin, Uusimaa)
Vesa Tuovinen, Lappeenranta (Jurkka Hietala, Hamina)
Ammattisotilas 6/2013
19
Pääluottamusmiehen kynästä
Edessä laihat vuodet
Työmarkkinoiden
keskusjärjestöt allekirjoittivat
25.10.2013 työllisyys- ja
kasvusopimuksen. Sopimuksen
piirissä on valtaosa
Suomalaisista palkansaajista.
Syntyneellä sopimuksella
pyritään turvaamaan Suomen
työllisyys ja talouskasvu
lähivuosina.
V
altiolla sopimus on pituudeltaan lähes kolme vuotta. Ensimmäinen jakso alkaa nykyisen sopimuskauden päätyttyä eli 1.4.2014 ja päättyy 31.1.2016.
Jälkimmäinen jakso päättyy 31.1.2017.
Sopimukseen sisältyvät niukat palkankorotukset on sovittu tulevaksi voimaan poikkeuksellisesti vasta neljän
kuukauden kuluttua sopimuksen voimaan tulosta ja vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta.
Ensimmäinen korotus on suuruudeltaan 20 euroa kuukaudessa, korotus tulee maksuun 1.8.2014 ja on tyypiltään
yleiskorotus. Korotus toteutetaan korottamalla vaativuusluokkien palkkoja 20
euroa. Näin korotus heijastuu automaattisesti myös kaikkiin prosentuaalisiin
lisiin, kuten henkilökohtaiseen palkan
osaan ja tuntipalkkaperusteisiin haittatyökorvauksiin. Vastaavasti korotetaan
myös yleiskorotuksin tarkistettavaksi
sovittuja tai muuten aiemmin korotettuja euromääräisiä lisiä, näissä korotus on
suuruudeltaan 0,73 prosenttia.
Toinen korotus toteutetaan 1.8.2015.
Se on suuruudeltaan 0,30% suuruinen
yleiskorotus, joka toteutetaan vaativuuspalkkataulukkoon. Vastaavasti ko-
20
rotetaan myös yleiskorotuksin tarkistettaviksi sovittuja tai muuten aiemminkin
korotettuja euromääräisiä lisiä.
Sopimuskaudella ei ole lainkaan virastoeriä. Tämä tarkoittaa sitä, että virasto
tai sopimusalakohtaista varallisuutta ei
sopimuskaudella ole käytettävissä. Eli
esimerkiksi kohdennettuja korotuksia
vaatipalkkoihin ei voida tehdä.
Sopimuskauden jälkimmäisen osan
(1.2.2016-31.1.2017) palkankorotuksista
sovitaan kesällä 2015.
Heikenys palkkaukseen sairausloman ajalta
Oikeus palkkaukseen lakkaa, kun
virkamiehen yhdenjaksoinen sairauspoissaolo on 1.4.2015 tai sen jälkeen
kestänyt yli vuoden. Sopimusmääräys
ei koske virkamiehen työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvaa sairauspoissaoloa, niiden osalta tilanne säilyy
ennallaan.
Siirtokarenssi/omavastuuaika
poistuu lomapäivien osalta
Aiemmin virkamiehillä on ollut seitsemän päivän omavastuuaika, jos hän
on sairastunut vuosiloman aikana.
Tämä omavastuuaika poistuu 1.4.2014
jälkeen pidettävien lomien osalta.
Jatkossa, mikäli sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksolle ajoittuva loma siirrettävä
myöhäisempään ajankohtaan, jos asianomainen sitä pyytää ilman aiheetonta
viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä esitetään lääkärintodistus.
On huomioitava, että siirtopyyntö on
tehtävä viipymättä. Jälkikäteen ei siir-
Kuva: Riku Rissanen
toa voi vaatia.
Valtio tukee työmarkkinaratkaisua
kohentamalla työttömien asemaa ja tarkistamalla tuloveroasteikkoja. Myös
suunniteltu kilometrikorvausten lisäkiristys perutaan. Työttömien osalta
työntekoa pyritään tekemään kannattavammaksi. Jatkossa työtön voi tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa
työttömyysturvaan. Työttömän yhteenlasketut tulot osa-aikatyöstä ja sovitellusta päivärahasta saavat olla työttömyyttä edeltäneen palkan suuruiset.
Nykyisin vastaava määrä on 90% palkasta. Lisäksi työttömyyspäivärahan
omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään.
Ammattisotilas 6/2013
1.4.2014
1.8.2014
Tulevalle sopimuskaudelle asetettiin
jälleen lukuisia työryhmiä selvittämään
erinäisiä asioita. Eri työryhmissä pohditaan muun muassa työurien pidentämistä, muutosturvaa, työaikoja, matkustamiseen liittyviä asioita ja kustannuksia.
Työryhmien työn tuloksista kuullaan
varmasti myöhemmin.
kesä 2015
us
0
ka
nk
or
ot
Pa
l
1.8.2015
Neuvottelut jatkuvat
31.1.2016
Vaikka työrauha on sopimuksella turvattu vuoden 2017 tammikuuhun saakka, se ei suinkaan tarkoita sitä, että
seuraavaan kolmeen vuoteen ei olisi
mitään neuvoteltavaa. Jatkuvan neuvottelun periaatetta noudattaen neuvotellaan sopimuskaudella sellaisista asiois-
Hyvää Joulua
Kuopion Ampuma- ja
Metsästysseura ry
Petronlahdentie 19,
72100 Karttula
Turvallisuus tarvitsee tekijänsä
CONLOG GROUP
www.conlog-group.fi
Ammattisotilas 6/2013
,3
0%
ka
nk
or
ot
pa
l
V
so uod
pi en
m 2
in 01
en 6
So
pi
m
us
ka
us
ia
lk
Pa
aa
lk
an
ko
ro
tu
s,
20
eu
ro
a
uk
S
ja opim
ks u
o p sk
ää au
tty de
y ne
ns
So
im
ja pim
m
ks u
äi
ne
o p sk
n
ää au
tty de
y nt
oi
ne
n
sis
t
a
Sopimuskauden aikataulut
31.1.2017
ta, joilla ei ole kustannusvaikutuksia.
Esimerkiksi puolustusvoimien työaikasopimuksen ja muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen osalta neuvottelut ovat käynnissä ja
jatkuvat tulevallakin sopimuskaudella.
Sotainvalidien Veljesliiton
Kunniamerkkipalvelu
ma - pe klo 8-15.30, Puh. 09 4785 0209
Finnsukellus Oy
PL 16, 33401 Tampere
Puh. 0400 238 632
21
Uutisia
Järjestötoimintakurssit
vuonna 2014
A
liupseeriliitto järjestää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa kahdeksan
järjestötoimintakurssia
tammi-huhtikuussa.
Koulutuksessa käsitellään muun muassa jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia
edunvalvonnassa, liiton edunvalvontatoimintaa sekä paikallisen aliupseeriyhdistyksen roolia edunvalvonnassa. Kurssin
kouluttajina toimivat paikallisyhdistysten asiantuntijoiden lisäksi liiton pääluottamusmiehet ja liiton toimiston edustajat.
Koulutusajankohdat:
11.1.2014, Kuopio
25.1.2014 Hämeenlinna
1.2.2014 Turku
8.2.2014 Rovaniemi
1.3.2014 Kouvola
8.3.2014 Helsinki
29.3.2014 Tampere
26.4.2014 Jyväskylä
Ilmoittautuminen kursseille alkaa joulukuun alussa jäsensivuilla. Koulutus on
maksuton.
Yhdistysten puheenjohtajille tarkoite-
tut puheenjohtajien neuvottelupäivät ovat
7.-8.5. ja 25.-27.9. Puheenjohtajat saavat
henkilökohtaisen kutsun neuvottelupäiville.
Maastopukujen käyttö
laajenee
Kulttuuriapurahojen
haku käynnistynyt
Vuoden urheilija 2013
arusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen ja vastaavien hallintoyksiköiden ammattisotilaat, sopimussotilaat ja kadetit voivat käyttää
maastosuojavaatetukseen (m/05), tai merivoimissa meritaisteluasuun (m/95),
kuuluvia pukineita myös toimistotyön
kaltaisessa esikunta- tai sisäpalveluksessa sekä joukko-osaston kokous-, neuvottelu- tai koulutustilaisuuksissa. Muutos
tulee voimaan 1.4.2014
Maastosuojavaatetusta ei käytetä puolustusvoimien ja sen ulkopuolisten tahojen yhteisissä tilaisuuksissa, ellei tilaisuutta järjestetä maasto-olosuhteissa.
Samalla asiakirjalla (AJ22778) pääesikunta vahvisti ensi vuoden alusta lukien
voimassa olevan listan työnantajan kustannuksella ylläpidettävistä pukineista.
AK:n kulttuuriapurahaojen haku on
käynnistynyt marraskuun alussa.
Rahaston tarkoituksena on järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksien tukeminen. Apurahoja
myönnetään pääosin työntekijöiden taidepainotteisen
kulttuuriharrastamisen
edistämineen.
Jos haluat hakea apurahaa, rekisteröidy
kansan Sivistysrahaston hakujärjestelmään ja tallenna hakemuksesi sinne.
Tulosta sen jälkeen hakemuksesi ja lähetä se allekirjoitettuna Aliupseeriliiton toimistoon viimeistään 31.12.2013.
Aliupseeriliiton työvaliokunta käsittelee hakemukset tammikuun kokouksessaan. Liiton toimisto toimittaa hyväksytyt
hakemukset Kansan Sivistysrahastoon.
Lisätietoja: www.sivistysrahasto.fi.
V
22
S
A
liupseeriliiton
hallitus
nimeää vuosittain Vuoden urheilijan.
Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet
voivat tehdä esityksiä Vuoden urheilijasta oman yhdistyksensä kautta. Myös yksittäisillä jäsenillä on oikeus tehdä esityksensä suoraan liittoon.
Valintaperusteena ovat tulokset tai
merkittävät sijoitukset vuonna 2013 liiton omissa tai muissa liiton mestaruuskilpailusääntöjen hyväksymissä urheilukilpailuissa. Näitä ovat SotU:n, Sot-SM-,
CISM-, SM-, PM-, EM-, MM-kilpailut
sekä olympialaiset tai muut vastaavat
kansalliset tai kansainväliset kilpailut.
Valinnassa painotetaan kansainvälistä
kilpailumenestystä.
Perustellut esitykset tulee toimittaa kirjallisesti liiton hallitukselle tammikuun
loppuun mennessä. Hallitus julkaisee
vuoden urheilijan keväällä 2014.
Ammattisotilas 6/2013
Miromäki jatkaa
urheiluvastaavana
Tuomas Miromäki
(Kymenlaakson Aliupseerit)
valittiin Aliupseeriliiton
urheiluvastaavaksi kaudelle
2014-2015. Miromäki on
toiminut tehtävässä vuodesta
2012 alkaen.
L
iiton urheilumestaruuskilpailuihin
osallistuvien määrä on pysynyt suurin piirtein samana, joskin pientä osallistumisaktiivisuuden lisääntymistä on ollut
havaittavissa.
Miromäki on ilolla pannut merkille,
että kilpailuihin, esimerkiksi hiihtoon,
suunnistukseen ja ammuntaan, on osallistunut myös muita kuin eri lajien maan
kärkeä.
– Olisi mukavaa saada lisää ihan tavallisia kuntoilijoita kilpailuihin. Ei niitä
aina tarvitse ottaa niin vakavasti.
Aliupseeriliiton hallitus päivitti mestaruuskilpailujen säännöt vuonna 2012.
Kilpailut ja vuosittaiset palkitsemiset
ovat sujuneet hyvin uusien sääntöjen mukaan.
– Kilpailijat ovat pääosin pitäneet esinepalkinnoista sekä siitä, että kaikille sijoittuneille jää muisto osallistumisesta
kunniakirjan muodossa.
Miromäki on iloinen siitä, että vakavamman kilpaurheilun tilalle on jäsenistön aloitteesta tullut myös muita lajeja.
Tulevana kesänä kolmannen kerran järjestettävät liiton frisbeegolf-mestaruuskilpailut on tapahtuma, johon on helppo
tulla mukaan. Jokainen osallistuu kilpailuun haluamallaan tavalla ja osallistujilla
on mielessä, että hauskanpito ja yhdessä
oleminen on tärkeintä. Kilpailuun osallistuu useita kymmeniä jäseniä eri puolilta
Suomea.
– Frisbeegolf on uutena lajina hyvä
juttu. Se on jäsenistön yhteinen tapahtuma ja ei vaadi osallistujilta huippu-urheilijan statusta.
Miromäki seuraa tiiviisti Sotilaiden
SM-kilpailuiden tulevaisuuden näkymiä.
Hän pitää mahdollisena, että pieniä muutoksia kilpailuihin saattaa olla tulossa,
mutta tämänhetkiset lajit ovat säilymässä.
Ammattisotilas 6/2013
Tuomas Miromäki muistuttaa, että Aliupseeriliiton mestaruuskilpailut pidetään SMkilpailujen yhteydessä. Hän kehottaa kaikkia Sotilaiden SM-kilpailuista kiinnostuneita
ottamaan yhteyttä oman joukko-osaston liikuntasektorin asiantuntijoihin.
– Nykyiset lajit ja säännöt pyritään säilyttämään entisellään. Näin myös liittojen kilpailut voidaan pitää Sotilaiden SMkisojen yhteydessä. Jos Aliupseeriliitolla
ei tätä mahdollisuutta olisi, omien kilpailujen järjestämisen mahdollisuudet heikkenisivät huomattavasti.
Miromäki toivoo, että kilpailuihin osallistuvien aliupseereiden määrä kasvaa.
– Jos haluaa osallistua kilpailuhin,
kannattaa ottaa yhteyttä oman joukkoosaston liikuntasektorille. Yleensä joukko-osasto tekee kootusti ilmoittautumiset
noin kuukautta ennen kilpailua.
Kilpailukalenteri julkaistaan puolustusvoimien verkkosivuilla. Miromäki
kertoo, että liikuntasektorin asiantuntijat
osaavat neuvoa aikatauluasioiden lisäksi
myös virkavapaiden anomisesta kilpailu-
jen ajaksi sekä kuljetuksista kilpailupaikalle.
Myös yhdistykset voivat aktivoida jäseniään liikkumaan. Miromäki kannustaa
yhdistyksiä järjestämään omia, ei liian
vakavia, kilpailuja omissa varuskunnissaan.
– Tämä vaatii paikallisyhdistykseltä vähän ponnisteluja, mutta ne voisivat
järjestää omat kilpailunsa samalla kun
oma joukko-osasto järjestää kisoja. Näin
osallistujamäärä voisi olla suurempi ja
myös joukko-osaston kilpailujen järjestäjälle jäisi hyvä mieli.
Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen
23
Hamina Tattoo uudistuu
Vuoden 2014 Hamina Tattoo
käynnistyy uudessa muodossa
tiistaina 29. heinäkuuta.
Marssishowt ovat edelleen
pääosassa tapahtumassa.
K
ansainvälisten soittokuntavieraiden
lisäksi nähdään ensimmäistä kertaa kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat samanaikaisesti marssishown avausnumerossa. Nyt ne esiintyvät uusittuina,
täysikokoisina sotilassoittokuntina musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän
johdolla. Suomalaisista soittokunnista oman kuviomarssishownsa esittävät
Kaartin soittokunta ja Puolustusvoimien
Varusmiessoittokunta.
Uutena elementtinä Haminassa on
Tattoo-katu. Järjestäjät ovat halunneet tehdä siitä festivaalivieraiden ja
haminalaisten yhteisen olohuoneen.
Tattoo-katu sijaitsee Raatihuoneen torilla ja Fredrikinkadulla. Kadulle kootaan musiikkia, tanssia, kahvilaherkkuja, ravintoloita ja myyntikojuja. Kadulla
on mahdollisuus seurata muun muassa sisäänheittoparaatia aina tuntia ennen
marssishown alkamista.
Festivaalin taiteellinen johtaja Lassi
Ikäheimo kertoo, että festivaalikadun
tarkoituksena on tarjota Haminaan tulijoille ohjelmaa koko päiväksi, ei ainoastaan konsertin ajaksi.
Tapahtuman aikana myös kaupungin
Hamina Tattoo 2010. Kuva: Haminan kaupunki
Hamina Tattoo 2010. Kuva: Sofia Virtanen
24
puutarhat ja pihat avautuvat yleisölle.
Vieraat voivat kiertää kahdentoista pihapiirin alueella ja nauttia pihakonserteista,
Pop Up –kahviloista, taidenäyttelyistä ja
kirpputoreista.
Marssiesitysten jälkeen avautuu Tattooklubi Haminan torilla. Klubitelttaan
mahtuu 700 asiakasta ja siellä on ohjelmaa joka ilta.
Puolustusvoimien henkilökunta voi
ostaa
marssishow-lippuja
alennettuun hintaan 31.3.2014 asti. Lipun hinta on 38 euroa. Alennushintaisia lippu-
ja voi ostaa kaksi kappaletta. Edun saa
Lippupalvelun pisteestä henkilökorttia
näyttämällä.
Hamina Tattoo on ensi vuonna mukana keräämässä varoja Itämeren luonnon
puhdistamiseen. Tämä näkyy myös tapahtuman aikana musiikissa ja muussa
taiteessa. Yleisöllä on mahdollisuus tukea Itämeren puhdistamista maksamalla
lippua ostaessaan vapaaehtoista tukimaksua Puhdas Itämeri –hankkeelle.
www.haminatattoo.fi
Ammattisotilas 6/2013
Toivotamme kaikille asiakkaillemme
ja yhteistyökumppaneillemme
rauhallista joulua ja
turvallista uutta vuotta!
www.millog.fi
Joulutervehdyksiin tarkoitetut varat lahjoitamme Uusi Lastensairaala 2017 -keräykseen.
Ammattisotilas 6/2013
25
Mannerheim kotioloissaan
Mannerheimin vaiheet
sotapäällikkönä ovat tunnetut,
mutta minkälaiset olivat
hänen kotiolonsa? Vastauksen
saa tutustumalla Helsingin
Kaivopuistossa sijaitsevaan
Mannerheim-museoon. Talo
oli Gustaf Mannerheimin
kiintopisteenä vuodesta 1924
alkaen koko loppuelämän.
P
itkän uran Venäjän tsaarin armeijassa
tehnyt
kenraaliluutnantti Mannerheim joutui järjestämään
elämänsä kokonaan uudestaan, kun val-
26
lankumous lopetti keisarivallan vuonna 1917. Synnyinmaansa Suomen sijasta hän olisi voinut päätyä vaikkapa
Ranskaan, jonne hänellä myös oli siteitä. Kielitaitoiselle kosmopoliitille maailma oli auki. Suomessa Mannerheimin
oli tarkoitus viettää rauhassa vaiheikkaan
elämänsä loppuvuodet, mutta historia
määräsi toisin.
Suomi oli vuonna 1917 osa tsaarin
Venäjää ja niinpä vallankumouksen aallot löivät tänne asti. Tilanne maassamme kärjistyi 28.1.1918 sisällissodaksi.
Suomessa ei ollut tuoretta rintamakokemusta omaavia kenraaleita, joten senaatilla ei ollut omasta takaa sopivaa ylipääl-
likköä johtamaan hallituksen joukkoja
punaisten kapinan kukistamisessa.
Mannerheimilla oli esittää kilpailijoitaan konkreettisempi suunnitelma järjestyksen palauttamiseksi maahan ja niinpä
viisikymppinen kenraaliluutnantti nimitettiin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi, mistä tehtävästä hän luopui heti vapaussodan jälkeen toukokuun lopussa 1918.
Mannerheim kutsuttiin valtionhoitajaksi joulukuussa 1918, jonka jälkeen
hän otti ylipäällikkyyden uudelleen.
Valtionhoitajana hän vahvisti 17.7.1919
uuden hallitusmuodon, jonka mukaan
Suomesta tuli parlamentaarinen demokratia. Hävittyään presidentinvaa-
Ammattisotilas 6/2013
lin K.J. Ståhlbergille heinäkuussa 1919
Mannerheim erosi valtionhoitajan tehtävästä ja ylipäällikkyydestä, eikä hänellä ollut virallista roolia Suomessa ennen
vuonna 1931 alkanutta puolustusneuvoston puheenjohtajuutta.
Suunnitelmissa pysyvä koti
Mannerheim ei suinkaan muuttanut Suomeen Venäjältä vaan Puolasta.
Hänen viimeinen ulkomaan kotinsa sijaitsi Varsovassa, jonne jäi hänen omaisuutensakin. Suomeen tuli runoilijan sanoin
kirjaton, karjaton mies. Vapaussodan ylipäällikön tehtävästä hän sai tietysti palkkaa, samoin lyhytaikaisesta valtionhoitajan tehtävästä sodan jälkeen.
Vuodesta 1920 alkaen Mannerheim toimi Liittopankin hallituksen puheenjohtajana. Palkan lisäksi hän nosti valtionhoitajan tehtävästä määräytynyttä eläkettä.
Osa toimeentuloa oli myös suurella kan-
Isännän kiinnostus metsästykseen käy
kodista selvästi ilmi.
Ammattisotilas 6/2013
Suurmiehen sängyn ei tarvitse olla yksiön kokoinen.
salaisadressilla kerätty nykyrahassa noin
2,5 miljoonan euron varallisuus, jonka
koroista Mannerheim saattoi lahjakirjan
mukaan elinaikanaan nauttia.
Asuttuaan Helsingissä eri osoitteissa 56-vuotias ratsuväenkenraali alkoi kaivata pysyvää kotia. Hänen tuttavansa, makeistehtailija Karl Fazer,
tarjoutui remontoimaan omistamansa vuonna 1874 rakennetun huvilan Helsingin Kaivopuistossa ja vuokraamaan sen Mannerheimille vuonna
1924. Fazerin työntekijöiden työsuhdeasuntona moneen pieneen huoneistoon
jaettu talo remontoitiin perusteellisesti
uuden isännän ohjeiden mukaan, mutta Mannerheim ei kuitenkaan koskaan
omistanut sitä.
Uuden isännän ei tarvinnut sisustaa uutta kotiaan tyhjästä, vaan hänen
Varsovan kotinsa irtaimisto oli onneksi
säilynyt varastoituna. Mannerheim sai
tavaransa Helsinkiin jo vuosina 1920–
1921. Irtaimiston joukossa oli myös vuosien 1906–1908 Aasian matkalta kerätty
arvokas materiaali.
Mannerheimin ainoa valtiollinen tehtävä sotien välisenä aikana oli puolustusneuvoston puheenjohtajuus vuodesta
1931 alkaen. Poliittisen elämän kannalta hän oli yksityishenkilö, joten hänen kotonaan ei käynyt virallisia valtiovieraita.
Yksityisesti Mannerheimilla kuitenkin oli
erittäin laaja kansainvälinen tuttavapiiri,
eivätkä ulkomaiset vieraat Kaivopuiston
kodissa suinkaan olleet harvinaisia.
Nykyään sanottaisiin Mannerheimin olleen laajasti verkostoitunut.
Koti täynnä muistoja
Yksityiskodiksi Kaivopuiston kolmikerroksinen talo on valtava, tilaa on 500
–600 neliötä. Alakerta oli lähinnä edustuskäytössä ja yläkerrassa sijaitsivat yksityisemmät tilat. Kellarikerros oli huoltotiloina. Keskellä alakertaa kadun puolella
on eteinen ja halli. Päädyssä on suuri
ruokasali ja pitkällä meren puoleisella sivulla salonki. Ruokasalia vastapäätä talon toisessa päädyssä on työhuoneen, kirjaston ja tupakkahuoneen muodostama
kokonaisuus.
Yläkerran tilat ovat osaksi näyttelytiloina, mutta siellä olevista yksityistiloista ennallaan ovat halli, makuuhuone, vierashuone ja suuri kylpyhuone. Viimeksi
mainittu oli pitkään varastona, mutta nyt
sekin on avattu yleisön nähtäville kunnostustöiden jälkeen. Makuuhuone on juuri niin askeettinen kuin siitä on kerrottu. Kalusteina on kapea kenttävuode, pari
pöytää ja tuolia, puhelin ja vaatekaappi.
Ikkuna avautuu merelle ja seinillä on hevosaiheisia tauluja.
Kaivopuiston talo on sotilaan, tutkimusmatkailijan ja kosmopoliitin aateliskoti.
Esillä on paljon edellisten sukupolvien kuvia ja suvun muistoesineitä. Seikkailijasta
ja tutkimusmatkailijasta kertovat matkamuistot ja kymmenet trofeet, joista merkittävin on salongin lattialla oleva ihmissyöjätiikerin talja. Hevosmiestaustasta
27
Taatusti oikea Marsikin ryypyn resepti ja alkuperäinen pullo.
kertovat lukuisat hevosaiheiset taulut.
Ensi kevääseen yläkerrassa jatkuva teemanäyttely valaisee Mannerheimin kotia kulttuurikotina. Laajassa kirjastossa
on kirjoja 14 kielellä, joista Mannerheim
pystyi lukemaan seitsemää. Vitriineihin
on poimittu aihepiireittäin mielenkiintoisia otteita isännän kirjastosta.
Kunniamerkkejä
Mannerheimille
on myöntänyt peräti 124 ritarikuntaa.
Merkeistä on valittu esille kiinnostava
otos. Ruotsalaisen Miekkaritarikunnan
suurristin ensimmäisen luokan ritarinmerkki vuodelta 1942 on niin harvinainen,
että edellisen kerran se myönnettiin1860
–luvulla Napoleon III:lle Ranskaan.
Kunniamerkkien ohella esillä on myös viime sotien muistoristejä ja –mitaleita.
Koti on ollut avoinna Mannerheimin
kuolemasta eli vuodesta 1951 asti. Sitä
oli tarkoitus esitellä vain rajoitetun ajan,
mutta suosio yllätti. Museo oli tarkoitus
toteuttaa muualle ja sille etsittiin kuumeisesti tiloja kunnes vuonna 1957 säätiö sai
tilaisuuden ostaa talon sekä puolet tontista Fazerilta, ja ajatus erillisestä museosta haudattiin.
Museota operoi Mannerheim-säätiö,
jonka päätehtävänä on myöntää stipendejä lupaaville suomalaisille upseereille. Varat ovat valtaosin perua vuoden 1919 kansalaisadressista. Koti jäi
Mannerheimin jälkeen lähes ehjäksi, koska perikunta vaati vain harvoja esineitä.
Loput säätiö lunasti ilmeisen muodolliseen hintaan. Kotimuseo on 1930–40
–lukujen taitteen asussa. Museon ja säätiön nettisivut löytyvät osoitteesta www.
mannerheim-museo.fi.
Lähteitä: Museon nettisivut, museonjohtaja Tapio Haltia sekä Marsalkan koti
(Otava 2001).
Teksti ja kuvat: Seppo Simola
Mannerheim-kohteita muualla
Suomessa
Mannerheimin syntymäkotiin
voi tutustua Varsinais-Suomen
Askaisissa. Museoviraston
operoima Louhisaaren
kartanolinna on yleisölle
avoinna kesäisin.
L
opella taas voi päästä ylipäällikön
saunaan. Metsästysmajan, saunan ja
kalamajan muodostama kokonaisuus rakennettiin aluksi vuonna 1942 Repolaan
Lieksajärven rannalle Rukajärven suunnan eli 14. divisioonan rintamamiesten voimin. Korpisoturit lahjoittivat sen
ylipäällikölle tämän 75-vuotispäivänä
4.6.1942. Sodan lopulla majakokonaisuus purettiin ja pystytettiin uudelleen
Lopelle Puneliajärven rannalle vuonna
1945.
Marskin majalla voi ruokailla, mutta ateriointi tapahtuu majan naapuriin
28
rakennetussa modernissa ravintolassa
eikä museona olevassa metsästysmajassa. Ateriaan sisältyy haluttaessa tutustuminen majaan ja kertomus sen vaiheista. Sauna tarjoiluineen on vuokrattavissa
ryhmille. Marskin majan pihapiiriin rakennettiin jatkosodan aikaista erämaatukikohtaa kuvaava kenttävartio Sisu, joka
avattiin yleisölle kesäkuussa 1992.
Kappale maailmanhistoriaa
Sastamalassa
Vanha ravintolavaunu seisoo huoltamon takapihalla Vammalan taajamasta kymmenkunta kilometriä Tampereen
suuntaan valtatie 12:n varrella Ellivuoren
risteyksessä. Vaunu on kappale maailmanhistoriaa. Mannerheim nimittäin kestitsi siellä 75-vuotispäivänsä juhlavieraita 4.6.1942. Tunnetuin heistä oli Adolf
Hitler. Ylipäällikön juna oli tuolloin
Imatran lähellä.
Vaunu päätyi sotien jälkeen EteläPohjanmaalle Jalasjärven Koskuelle,
missä se palveli leirintäalueen kahviona.
Nykyiselle paikalleen vaunu siirrettiin
vuonna 1969. Katolla olevasta kyltistä
huolimatta kyseessä ei ole salonkivaunu,
sillä se on Mikkelissä, vaan ylipäällikön
esikuntajunan ravintolavaunu. Vaunu on
kesäaikaan avoinna yleisölle maksutta ja se olisi kiireesti syytä siirtää takapihalta arvoiselleen paikalle. Mikkelin
asemalla olevaan salonkivaunuun pääsee tutustumaan vain kerran vuodessa
Mannerheimin syntymäpäivänä eli 4. kesäkuuta.
Lähteitä: Pentti Perttuli: Marskin majan vaiheita 1942 – 1992, Museoviraston
nettisivut, Wikipedia.
Seppo Simola
Ammattisotilas 6/2013
Isänmaan historia myynnissä?
Viime kesänä alkoi kuulua
kummia. Julkisuuteen tuli
lista, jossa Museoviraston
hallinnoimia historiallisia
kohteita oli hinnoiteltu
mahdollista myyntiä
silmälläpitäen. Yksi kohteista
oli vuosina 1931 – 1937
tasavallan presidenttinä olleen
P.E. Svinhufvudin kotitalo
Kotkaniemi Luumäellä.
Museovirasto on määritellyt presidentti
P.E. Svinhufvudin kotitilan Kotkaniemen
Luumäellä Etelä-Karjalassa ei-strategiseksi kohteeksi, jolloin myymiselle ei ole
estettä. Mahdollinen ostaja ei ehkä välittäisi kohteen tärkeästä historiallisesta
merkityksestä. Ostaja voisi olla ulkomaalainenkin, sillä komealla rantapaikalla
Kaakkois-Suomessa sijaitseva hirsitalo
voisi kiinnostaa vaikka venäläisiä.
Julkisuuteen
päässyt
hinta-arvio,
400 000 euroa, on remonttitarpeetkin
huomioiden naurettava kun 700 neliön
talo on rantatontilla ja mukana tulee 17
hehtaaria maata (Ilta-Sanomat 3.8.2013).
Kuluvana
vuonna
perustettiin
Kotkaniemi-säätiö hoitamaan museota siltä varalta, että Museovirasto luopuu
siitä vaikkapa nimelliseen hintaan sää-
Ammattisotilas 6/2013
tiön hyväksi (Iltalehti 21.8.2013). P.E.
Svinhufvudin muistosäätiö oli ilmaissut
jo aiemmin huolensa Kotkaniemen tulevaisuudesta.
Muodollinen kauppa luotettavalle taholle ei kuitenkaan olisi ongelmaton, sillä
Kotkaniemi-säätiö tarvitsisi vuosittaisen
avustuksen välttämättömiin kiinteistökuluihin, ja kiinteistöä pitäisi myös remontoida. Muillekin museokohteille, kuten
Sibeliuksen Ainolalle, maksetaan vuosittain avustusta ylläpitoa varten (Iltalehti
2.8.2013).
Presidentin
pojanpoika
Jorma
Svinhufvud myi talon valtiolle siinä uskossa, että talo on turvassa valtion hallussa (Ilta-Sanomat 3.8.2013). Niinpä
olisi ennenkuulumattoman röyhkeää
ja lyhytnäköistä, jos valtio myisi kohteen täysin sen arvosta piittaamattomalle ostajalle. Museovirasto on luvannut
päätöksiä vuoden loppuun mennessä.
Kotkaniemen museota on viime ajat operoinut Luumäen kunta ja kohde oli yleisölle avoinna kesän ajan.
Svinhufvud oli niin sanotun itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja sekä maamme ensimmäinen valtionhoitaja ja juuri hän otti vastaan Leniniltä Suomen
itsenäisyyden tunnustaneen asiakirjan
Pietarissa vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Hän oli ottanut itsenäisyys- ja laillisuusmiehenä suuria henkilökohtaisia riskejä ja ollut karkotettuna Siperiaankin.
Svinhufvud oli maan laillisen hallituksen johdossa myös vapaussodan aikana, jolloin hallitus toimi Vaasassa, koska Helsinki oli kapinallisten hallinnassa.
Sodan jälkeen Svinhufvud nimitettiin
valtionhoitajaksi ja hän erosi joulukuussa
1918 valtionhoitajan tehtävästä sillä ehdolla, että hänen seuraajakseen valitaan
Mannerheim.
Maanpuolustusväki arvostaa presidentti Svinhufvudia eli Ukko-Pekkaa
tarkkuusammunnan harrastajana ja suojeluskuntavääpelinä.
Kotkaniemessä
on maanpuolustukseenkin liittyvää
esineistöä kuten aseita.
Mahtaisiko
Museovirasto antaa irtaimiston mennä
kiinteistökaupassa kaupantekijäisinä vai
kärrättäisiinköhän se roskiin, ettei se vain
jäisi ostajan riesaksi?
Viimeisimmän
tiedon
mukaan
Kotkaniemi
olisi
menossa
Museovirastolta Senaatti-kiinteistöiille,
mikä mutkistaisi mahdollista lunastusta
entisestään.
Teksti: Seppo Simola
Kuvat: Museovirasto
29
Kirja-arvostelu
Mikko Porvali: Hyökkäyksen edellä – Kaukopartio Kannaksella kesällä
1941, Atena, 2013, 299 s. + CD-levy
ekijällä on ollut käytössään kaukopartiomiehenä ja vakoojakouluttajana toimineen isoisänsä Antti Porvalin
tallettamaa aineistoa. Vääpeli Porvali
oli mukana silläkin matkalla, jota tämä
kirja käsittelee. Kirjailija on ehtinyt
myös haastatella useita entisiä kaukopartiomiehiä.
Nykytermein ilmaistuna kirja kertoo erikoisjoukkotoiminnasta ja se kuvaa myös harmaata vaihetta ennen jatkosodan puhkeamista. Monia suomalaisia
partioita ja yksittäisiä tiedustelijoita kävi
talvisodassa menetetyillä alueilla niin sanotun välirauhan aikana. Yhdeksän harmaan vaiheen tiedustelumatkaa tehnyt
reservin kersantti Ilmari Tolvanen nimitettiin ensimmäisen jatkosodan aikaisen
kaukopartion johtajaksi.
Jatkosodan sytyttyä juhannuksen jälkeen 1941 erikoisjoukkosotilaiden siviilivaatteet vaihtuivat sotilaspukuun ja taskussa ollut pistooli kaulassa roikkuvaan
T
30
konepistooliin. Kahdeksanmiehinen partio Tolvanen sai tehtäväkseen tiedustella
vihollisen toimintaa Kannaksella ja häiritä junaliikennettä joukkojen siirtojen vaikeuttamiseksi ennen alueen takaisinvaltausta.
Kaukopartiotoiminnassa sotilasarvo ei
aina ratkaissut partion sisäisiä johtosuhteita. Kersantti Tolvasen partioon kuului kokeneita kanta-aliupseereita ja jopa
yksi reservin upseeri. Yhdeksän tiedustelumatkan kokemus kuitenkin painoi johtajavalinnassa, ja kersantti Tolvanen sai
tehtävän. Partio koostui lähes kokonaan
kannakselaisista, joten toiminta-alue oli
lähtijöille hyvinkin tuttu.
Partiolla oli vaikeuksia jo ennen lähtöä. Eräs TK-mies yritti väkisin tunkea
mukaan, koska heille oli annettu tehtäväksi raportoida yleisöä kiinnostavista ja
taistelutahtoa nostavista aiheista, jollaiseksi laskettiin esimerkiksi kaukopartiotoiminta.
TK-mies onnistuttiin jättämään kovan väännön jälkeen tukikohtaan, mutta seuraava vastus oli omat ilmavoimat.
Partion oli tarkoitus olla ensimmäinen ilmateitse huollettu kaukopartio. Ajatus
oli ilmavoimille uusi, eikä asian tärkeyttä oikein tajuttu ja käytännön toteutuskin
ontui. Lisäksi ilmavoimat halusi monopolisoida kaukotiedustelutoiminnan, eikä
kilpailevaa toimintaa – kaukopartioita –
olisi haluttu tukea.
Kun ilmatäydennykset eivät oikein ottaneet onnistuakseen, niin partio joutui
venyttämään sodan sääntöjä ja hankkimaan muonatäydennystä vastapuolen siviileiltä omin toimenpitein, vaikka siviiliomaisuuteen koskeminen oli jyrkästi
kielletty.
Sodan sääntöjä jouduttiin venyttämään
silloinkin, kun tehtävän jouduttamiseksi päätettiin hankkia kuorma-auto. Idean
järkevyydestä oli erimielisyyttä, eli kaukopartiot eivät aina olleet toiminnaltaan
ja ajatuksiltaan kuin yhdestä puusta veistettyjä, toisin kuin romaanikirjallisuus
usein antaa ymmärtää. Veljeä ei jätetä
on myös kaunis ja kannatettava periaate,
mutta joskus mahdoton toteuttaa.
Muitakin vaikeuksia ilmeni. Yksi partiomies joutui taivaltamaan pitkät matkat pelkkä kalossi toisessa jalassaan, kun
saapas katosi vesistön ylityksen yhteydessä.
Päätehtävässään, eli tiedustelussa ja junaliikenteen häirinnässä partio kuitenkin
onnistui, mutta tietojen saamisessa omalle puolelle sen sijaan aina ei. Sodan tässä vaiheessa partioilla oli käytössään sellaisia radioita, joilla saattoi vain lähettää.
Sanomien perillemenosta ei siis voitu
olla varmoja, kun kuittausta ei saatu.
Kun vaikeuksia kohdannut, tappioita
kärsinyt ja hajalle lyöty partio palaa tukikohtaansa, niin kohta on vastassa ”vanha vainooja” eli TK-mies. Tämä onnistui saamaan partiomiehiltä haastattelun
melko tuoreeltaan, ja äänitteellä puhuu
myös koko kaukopartio-osaston johtaja. Partiomiehistä puhutaan nimillä ja arvoilla. Matkan tapahtumiakin paljastuu
vaikka kaikkien partiomiesten kohtalosta ei ollut lopullista varmuutta.
Nauhoitteen lähettäminen radiossa onnistuttiin sentään estämään, ja tallenne
unohtui vuosikymmeniksi. Nyt tämä kiistoja herättänyt ja ainutlaatuinen haastattelu on kirjan takakannessa CD-levynä.
Kirjassa on myös valokuvia partiomatkan varrelta.
Mikko Porvalin uusin tietokirja on erittäin mielenkiintoinen ja sujuvasti kirjoitettu dokumentti jatkosodan alkuvaiheen
suomalaisesta erikoisjoukkotoiminnasta.
Se antaa totuudenmukaisen kuvan siitä,
minkälaisia vaikeita tilanteita partiomiesten piti jopa silmänräpäyksessä ratkaista. Teos herättää myös ajatuksia sodan
sääntöjen noudattamismahdollisuuksista kiperissä tilanteissa. Väkisinkin tulee
pohtineeksi, miten itse olisi tilanteita ratkaissut.
Seppo Simola
Ammattisotilas 6/2013
viranomaisalennus 10-20%! lisätiedot nettisivuiltamme
suuremmista tilauksista annamme erikseen tarjouksen
XST-KOTELO
49,00€
olemme aloit taneet g-coden pistoolikoteloiden
maahantuonnin ja nyt ensiluokkaisia
laatukoteloita on saatavilla myös täällä
sivistyneen maailman itäreunallakin. mallisto
koostuu sekä avoimista et tä pannallisista
koteloista, joihin on saatavilla laaja kirjo
kantoratkaisuja, sekä iwb-kotelosta.
erilaisia kan
kaikki kotelot ovat täysin modulaarisia ja rtipikakiinnitysjärjestelmän ansiosta kotelo
voidaan esim. siirtää reideltä liiviin vain
muutamissa sekunneissa.
osh-KOTELO
49,00€
kotelorungot valmistetaan yhdysvalloissa
kydexistä lämpömuovaamala, joka tekee
k otelosta erit täin hyvin istuvan. kaikki kotelot
ovat varustet tu portaat tomalla kitkaruvilla,
jolla vetovastusta voidaan säätää,
hsp incog holster system
INCOG housunkauluskotelo on yhteistyössä
Magpul-koulutusvideoista tunnetuksi
tulleen Travis Haleyn (haley strategic
partners) kanssa suunniteltu kotelo, joka
mahdollistaa aseen kantamisen
tehokkaasti k
kätket tynä niin edessä,
sivulla kuin takanakin täysin
käyt täjän mieltymysten ja kehon muotojen
mukaisesti.
Kotelon kantokulmaa sekä korkeut ta on
mahdollista säätää, ja koteloon on
mahdollista kiinnit tää erikseen myytävä
M ag Caddy lipaskotelo, jolloin yhdessä
tiiviissä paketissa kulkee mukana sekä
pistooli et tä varalipas.
INCOG toimitetaan vakiona Tactical Fuzzpinnoit teella eli synteet tisellä nupukkinahalla, jonka funktio on toimia liukuesteenä ja lisätä mukavuut ta ihoa vasten.
castreninkatu 13
00530 helsinki
www.operator.fi
puh 045 133 0404
Va lta kun n a n
pa r a sta pa in a mista.
Esitteet / Lehdet
Myyntikatalogit
Suorapostitusmateriaalit
Lomakkeistot / Käyntikortit
Julisteet / Roll-upit
kerro mitä taVoit telet
– myyntitiimimme löytävät
sopivan ratkaisun.
PAREMPAA MAKUA KEITTIÖÖN!
LAITTEET • ASTIAT • TARVIKKEET • HUOLTO
Dieta Oy • (09) 755 190 • www.dieta.fi
Helsinki Oulu Rovaniemi / www.erweko.fi
Ammattisotilas 6/2013
31
Sinivalkoinen Scania
– suomalaisempi kuin uskotaan!
Scanian tehtaiden vuotuisten komponenttiostojen arvo Suomesta on noin 100 miljoonaa
euroa. Scanian ja Suomen välinen kauppa on
Suomelle ylijäämäinen.
Scanialla on maailmanlaajuinen huoltoverkosto, mikä varmistaa kriisinhallinta- ja
rauhanturvatehtävissä käytettävän kaluston
kustannustehokkaat huolto- ja korjaustoiminnot
eri puolilla maailmaa.
Scania Suomi oy on suomalainen yhtiö, joka
maksaa veronsa Suomeen. Viimeksi kuluneiden
viiden vuoden aikana yhtiö on maksanut veroja
Suomen valtiolle yhteensä lähes 137 miljoonaa
euroa.
Scania Suomi oy työllistää Suomessa noin
540 henkilöä 19 omassa palvelukeskuksessa. Kaikki
Scania-toimipisteet on määritelty Puolustusvoimien
huoltovarmuuden kannalta merkittäviksi. Scania
Suomella on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen
kanssa varaosien turvavarastoinnista. Scanian modulaarisen tuotantojärjestelmän ansiosta huolto-, korjaus- ja varaosatoiminnot ovat kustannustehokkaita.
32
Scania pystyy toimittamaan kuorma-autoja myös
panssaroituna ja miinasuojattuna muun muassa
rauhanturvajoukkojen käyttöön.
Scania toimittaa moottoreita esimerkiksi
Patrialle, joka käyttää niitä AMV-vaunuissaan.
SuomeSSa päällirakennettavien
Scania-kuorma-autojen kotimaisuusaste ylittää
useimmiten 50 prosenttia.
Ammattisotilas 6/2013
Lukuvinkkejä
Kimmo Kiljunen:
Maailman maat –
liput ja historia
auskaa, että
tällaisia kirjoja julkaistaan internetin aikakaudella. Kirjoissa tieto
on harkittuna kokonaisuutena, netin
löydöt ovat usein
satunnaisia koosteita hajatiedoista. Tämä
runsas yleistietopaketti esittelee kunkin
maan historian ohella lipun monisyisen
historian, ja oheiskartta kertoo selkeästi
naapurimaat. Lippuja on ollut aivan uskomaton kirjo. Joka maan tietoruudussa
on perusfaktojen lisäksi esimerkiksi uskontojen jakauma, viralliset kielet, elinajanodote ja lukutaitoprosentti. Mukana
on myös itsenäisten valtioiden osia kuten Grönlanti ja Ahvenanmaa. Jokaisen
maanosan yhteydessä on historiakatsaus
sekä lippujen tyypittely ja taustoitus.
SS
Henrik
Meinander:
Tasavallan
tiellä – Suomi
kansalaissodasta
2010-luvulle
ätä erittäin sujuvasti kirjoitettua ja yleistajuista kirjaa voi lukea kuin romaania.
Teksti alkaa vapaussodaksi laajentuvan sisällissodan alkusignaalista ja päättyy Sauli Niinistön
virkaanastujaisiin. Lukija saa erittäin selkeän kokonaiskuvan lähes satavuotiaan
Suomen kehityksestä Venäjän suuriruhtinaskunnasta moderniksi länsimaaksi.
Sotien ja politiikan lisäksi käydään läpi
myös tavallinen arkielämä ja yhteiskunnalliset muutokset kulttuuriakaan unohtamatta. Teos sopii mainiosti niillekin,
jotka ovat kammonneet historiankirjoihin tarttumista. Kuvituksena on käytetty
kekseliäästi tärkeitä tapahtumia, ilmiöitä
ja henkilöitä kuvaavia postimerkkejä.
SS
M.Markov (toimittanut Pekka
Tuomikoski):
Finljandija –
Puna-armeijan
Suomi-opas 1939
ämä on mielenkiintoinen sirpale maamme sotahistoriaa. M. Markov on todennäköisesti nimimerkki ja
oikea tekijä lienee Terijoen hallituksesta tai sen lähipiiristä. Kyse ei ole marssioppaasta vaan ideologisesta perustelusta,
miksi Suomi pitää vallata talvella 1939
– 40. Kirjan toimittaja on tehnyt alkuun
hyvän taustoituksen ja hän on laatinut
myös varsinaiseen oppaaseen runsaasti
selittäviä alaviitteitä. Oppaan kirjoittaja
M. Markov yltyy tekstinsä loppupuolella
melkoiseen propagandan ilotulitukseen.
Suomen poliittinen johto sekä ”pyöveli-Mannerheim” kuulevat kunniansa ja
osansa saavat Englannin ”imperialistitkin”.
SS
Markku Iskanius:
Kainuun
prikaatin historia
1626 – 2012
älillä on hyvä
palauttaa mieleen, että suomalaisten sotajoukkojen historia ei ala
itsenäistymisestä,
vaan joukkojamme on ollut jo kauan ennen sitä niin Ruotsin kuin Venäjänkin armeijassa. Kirjan painopiste on viime
sotien jälkeisessä ajassa, joten moni nykylukija löytää tuttuja kiintopisteitä, mutta kirjan mukana pääsee kolmikymmenvuotiseen sotaan asti. Talvisota vei Pohjan
rykmentin miehiä sekä Suomussalmelle
että Kannakselle. Jatkosotaa varten
Kainuun prikaatin kantajoukko eli 12.
prikaati täydennettiin JR 12:ksi. Tie rauhan ajan JR 2:ksi kulki vielä Ihantalan tulimyrskyn ja palavan Rovaniemen kautta,
mutta kaiken alku oli 1600-luvun Savon
jalkaväkirykmentti.
SS
H
T
Ammattisotilas 6/2013
T
V
Ove Enqvist:
Suomen rannikkotykit – Coastal
Guns in Finland
V
aikka rannikkopuolustuksemme tykkikalustoa on vähennetty radikaalisti, niin Suomi on yhä niitä harvoja
maita, joissa perinteisiä rannikkotykkejä on toiminnassa. Kirjan ulkopuolelle on rajattu vedettävä tykkikalusto sekä
ohjukset. Maallikon mielikuva rannikkotykistä lienee raskas tai järeä tornikanuuna, mutta kirjasta löytyy kaliipereja 37 mm:stä alkaen. Mielenkiintoinen
erikoisuus on 305 mm:n rautatietykki,
joka painoi kuljetuskunnossa 348 tonnia.
Suomeksi ja englanniksi kirjoitettu perusteellinen teos on arvostetun asiantuntijan käsialaa. Kaluston lisäksi esitellään
aselajin yleiset kehityslinjat, ja tutustumismahdollisuudet tykkeihin kerrotaan
myös.
SS
Seppo Porvali:
Talvisodan ritarit
H
elmikuussa
1941 Pääesikunta pyysi talvisodan rintamakomentajilta ehdotuksia vasta perustetun
Mannerheim-ristin
saajiksi. Esityksiä tuli lähes viisisataa,
jotka on koottu perusteluineen tähän kirjaan rintamasuunnittain. Yhtään merkkiä
ei kuitenkaan ehditty myöntää ennen uutta sotaa ja niinpä talvisodan sankarit jäivät
ilman ristejään. Jotkut saivat sen jatkosodan ansioista, mutta esimerkiksi legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä ja talvisodan lentäjä-ässä Jorma Sarvanto jäivät lopullisesti ilman. Ristiä esitettiin muutamalle sotilaspastorillekin, ja miehistöportaasta hyvin edustettuina olivat taistelulähetit. Monelle upseerille ehdotettiin jopa ensimmäisen luokan ristiä.
SS
33
LOTTANEN
Hyväntekemisestä tulee
hyvä olo
S
yyskuussa puhelimeni soi. Tuntematon herrasmies esittäytyi, kertoi olevansa järjestelemässä Merikappeliin
konserttia ja haluavansa tapahtumaan sotilaskotisisarten
järjestämän kahvituksen. Asia ei ollut minulle täysin tuntematon, pastorimme Henri oli jo aiemmin vihjaissut siihen suuntaan. Tokihan me tähän suostumme, ilmoittakaa vain aika ja
vahvuus, kyllä tämä hoituu vanhalla rutiinilla. Ahneessa mielessäni laskeskelin paikallisosaston kassaan kilahtelevia kymmenyksiä, joilla sitten tulevaisuudessa varushenkilöitä hemmoteltaisi. Kahdella tai kolmella sisarella nämä asiat hoidetaan.
Vähänpä minä tiesin. Herrasmies osoittautui opetusneuvos
Pekaksi ja tilaisuus uuden lastensairaalan tukikonsertiksi isänpäivän aattona.
L
ienen kehunut Merikappelin jo moneen kertaan. Se on
varuskunnan kiistattomasti kaunein rakennus, mereltä katsoen valkea laivan keula. Maalta se näyttä täysin
purjein kulkevalta purjeveneeltä. Kirkkosalissa istuen näet seinänkokoisesta ikkunasta vuodenaikojen ja sään mukaan vaihtelevan merimaiseman sekä alttarin luona Suomen Joutsenen
upean pienoismallin, juuri entistettynä. Merikappeli on sotilaskirkko mutta meille upinniemeläisille se on rakas kotikirkko, josta olemme ylpeitä. Jouluaaton messuun kannattaa lähteä ajoissa, jos istumapaikan haluaa. Kirkkonummelaiset ovat
huomanneet pääsevänsä eksoottiseen varuskuntaan tulemalla
kirkkoon. Oman lapseni ristiäisten ja häitten lisäksi olen viettänyt siellä lapsenlapseni ristiäisiä. Kaikki alokkaitten tulokirkot ja varusmieskonfirmaatiot ovat muistissa, kappeli merkitsee
minulle paljon. Täällä siis järjestetään pikku konsertti ja sievä
kahvitus. Syksyn sininen hetki.
P
ekasta tuli parissa kuukaudessa hyvä puhelinkaverini ja
kirjeystävä. Sain tilannekatsauksia. Nyt on jo 350 lippua
myyty. Hyvä, sehän alkaa olla täynnä. Ei, tavoite on 520.
Henri oli kertonut niin paljon kappeliin mahtuvan ihmisiä istumaan. Olinhan minä kuullut senkin jutun, mutta on eri asia käskeä varusmiehiä tiivistämään kuin aikuisia arvokkaita rouvia.
Esiintyjät olivat parasta ykkösluokkaa, Kaartin soittokunnan
soittajia ja oopperalaulaja Jorma Hynninen lapsiensa kanssa.
Nyt minä ilahduin, kuuntelen aina mielelläni hyvää musiikkia, seurakuntasalin puolellakin kuulee hyvin. Kolikkojen kilinä lisääntyi korvissani. Liput maksavat 15 – 100 euroa kunkin
halukkuuden mukaan. Kaunialan sairaalasta tulee veteraaneja
saattajineen kunniavieraiksi.
34
T
ässä kohdassa ryhdyin ajattelemaan, mikä on aina vaarallista. Aivo nyrjähtää. Ehdotin Pekalle, että jos suinkin mahdollista, järjestämme kahvituksen sotilaskotiin ihan tilan puutteen ja läsnäolijoiden mukavuuden vuoksi.
Seurakuntasaliin oltiin jo tuomassa rivikaupalla pallituoleja.
Veteraaneille tarjoamme kahvit kappelilla. Muu yleisö kävelee
parisataa metriä alamäkeen. Luoja, suo hyvä ilma. Pekka kertoi
Pauligin lahjoittavan kahvit ja Suomen Sokerin antavan sokerit.
Fazer olikin jo aiemmin ilmoittanut siniseen hetkeen kuuluvasta suklaastaan. Raha ei kilahdellutkaan kovin kuuluvasti korvissani. Sotilaskotimme ei ole mitoitettu ihan tämänkokoiselle
ihmismäärälle, pyydetään siis Santahaminasta sodeauto apuun.
Omamme kotiutuu vasta marraskuun lopulla. Luoja, pidä pelastusupseeri kotonaan. Hän kuitenkin huomauttaisi tiukkaan mutta asialliseen sävyynsä väkeä olevan liikaa, pelastusteiden olevan tukossa ja munkkien liian hyviä. Kolmella sisarella ei pääse
edes alkuun, äkkiä vainovalkea palamaan Käärmevuorelle ja lisää vihreää voimaa kehiin. Pekka soittaa ja ilmoittaa vahvuudeksi 600. Ei huolta, soveltaminen on vahvimpia puoliamme.
L
auantain saapuessa meitä oli kymmenen sisarta ahertamassa uudelleen sisustetussa sotilaskodissa. Kauniit liinat olivat pöydillä, niillä sinisiä ja valkeita kukkalaitteita. Neljä kahvipistettä munkkeineen odotti vieraita, jokaisella
kaksi hymyilevää sisarta. Kolme rakettia risteili huolehtimassa
siisteydestä ja täydennyksistä. Minä olin ulkoistanut itseni autoon ja tarjoilin siellä elämyskahveja. Kuuntelin vieraiden haltioituneita kertomuksia konsertin tunnelmasta. Soittokunta oli
ollut itkettävän hyvä, varsinkin Maankorvessa kulkevi lapsosen
tie. Jorma Hynnisen veroista laulajaa ei olekaan. Sää oli tuulinen mutta poutainen. Kodissa oli tunnelma tiivis ja kodikas.
Kaikilla oli hauskaa. Konsertin tuotto ylitti odotukset, 12 000
euroa sanoi Pekka. Kilinä korvissani oli vaiennut jo ajat sitten. Me sisaret tuumasimme, että mitäpä näistä pennosista, lahjoitamme munkit ja työpanoksemme uudelle lastensairaalalle.
Hyväntekemisestä tuli hyvä olo. Suomi tarvitsee uuden lastensairaalan.
Ammattisotilas 6/2013
Siivousliike
NYBERG OY
Kalajärventie 62, MUURAME
Puh. 0400 586 652
www.siivousliikenyberg.fi
LASTAUS JA SEULONTA VELJEKSET REKILÄ
- KIVIAINESMYYNTI
- KONEURAKOINTI
Hautalantie 22, 68230 Lohtaja
Puh. (06) 877 570, 0400 165 191
MAANRAKENNUSLIIKE
Valter Lehtonen Oy
www.maanrakennusliike.fi
Lentiläntie 6, 37800 Akaa, (03) 342 8244, www.piiplast.fi
☻ ruiskuvaletut muovituotteet ☻ muottityökalut
☻ muovin jatkojalostusta
www.reservilaisliitto.fi
YRJÖ PIRILÄ OY
SataKuulo
Oy
Eija
KoskenniemiSaarivirta
kuulotutkija,
terveydenhoitaja
• Yksilölliset kuulonsuojaimet ja
korvakappaleet handsfree -laitteisiin
Sotilassääpalvelua jo
vuodesta 1918.
Ilmatieteen laitos toivottaa Ammattisotilaslehden lukijoille Hyvää joulua ja onnellista
uutta vuotta!
www.ilmatieteenlaitos.fi
Itsenäisyydenkatu 39,
3 Pori. Puh. (02) 641 3890
[email protected]
INSINÖÖRITOIMISTO
J. MARKKANEN OY
LVI-suunnittelua
Sähkösuunnittelua
RAU-suunnittelua
RAKLI - SKOL - ATL - laatujärjestelmä
Kumpusaarentie 4
Puh. (017) 264 5755
70620 Kuopio
Fax (017) 264 5777
E-mail: [email protected]
www.jmoy.net
Ammattisotilas 6/2013
35
Toimisto tiedottaa
OIKEUDELLISET PALVELUT
Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell
Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja
avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun.
Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan
Lindellin sopimusjuristeille.
Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi
olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä.
Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin
liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa.
VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS
Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa
Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella,
mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa.
Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa.
VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET
Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö IF:ssä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus
on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa.
Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat
perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus.
Lisätietoa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut.
JHL:N KOULUTUS
Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www.
jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta.
POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA
Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta
alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä.
Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.
Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh. 020 470 0900 tai sähköpostilla [email protected]. KULTAJOUSEN JÄSENEDUT
Kultajousi tarjoaa Aliupseeriliiton jäsenille merkittävän alennuksen korkealaatuisista koruista, kelloista ja muista tuotteista.
Alennuksen saat jäsenkorttia näyttämällä. Alennukset ovat määritellyistä tuoteryhmistä 10-32 %:n suuruisia. Tämänhetkiset
alennukset ovat voimassa 31.12.2013 asti.
LOMAKOHDE-EDUT
Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja
asiasta liiton kotisivulla.
Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi.
VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKIJA TAPATURMAVAKUUTUS
Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö If:n ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus
Ryhmäsampo Priimus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse.
Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus
on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen.
36
Ammattisotilas 6/2013
Toimisto tiedottaa
VIERUMÄEN MÖKKI
Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake
Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla (jasenille/vierumaen_lomaosake).
Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan.
KYMEN CHARTERLINELTÄ
VIISUMIETUJA
Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen
Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta (jäsenille/jäsenedut).
Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua
omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki).
Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta www.jattk.fi sekä
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta www.tyj.fi
ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA
VAPAISTA
Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-,
isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle
taikka muulle palkattomalle vapaalle.
Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2013 8,20 euroa
kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon 050 3364 550 tai osoitteella [email protected]. Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella.
TARKASTA JÄSENMAKSU
TILINAUHASTASI
YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET
TYÖTTÖMYYSKASSA
OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE?
Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On
mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos
jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon.
Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään.
JATTK-työttömyyskassa
Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki
Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo 09.0011.30 numerossa (09) 720 6820. Sähköpostia voi lähettää osoitteella [email protected].
TOIMISTON YHTEYSTIEDOT
Aliupseeriliitto ry
Ratamestarinkatu 11, 7.krs
00520 Helsinki
www.aliupseeriliitto.fi
[email protected] tai
[email protected]
Puhelinnumerot:
Puheenjohtaja Petteri Leino 040 735 4987
Pääluottamusmies Lassi Majamaa 0299 500 785
Pääluottamusmies Mika Oranen 0299 500 786
Järjestösihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102
Toimistosihteeri Jaana Pakarinen 050 336 4550
Ammattisotilas 6/2013
Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli
osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä liiton
kotisivujen palauteviestillä tai sähköpostilla liiton toimistoon.
Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia.
Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita.
Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton
jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton
EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva
Jäsentietojen muutosilmoituslomake.
Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Puolustushaarojen pääluottamusmiehet:
Maavoimien pääluottamusmies
Riku Rissanen 0299 410 732
Ilmavoimien pääluottamusmies
Tomi Malkamäki 0299 291 350
Merivoimien pääluottamusmies
Marit Lammes 0299 304 433
Asianajotoimisto Lindell Oy
Toimisto (02) 2511 004
Asianajaja Vesa Mattila 0400 706 615
VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell 0400 826 078
VT, asianajaja Pentti Laiho 040 581 4112
37
Varaukset liiton mökille
K
evätkaudelle on vielä vapaita vuoroja.
Mökkivaraukset tehdään liiton verkkosivuilla olevalla varauslomakkeella.
Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Kevätkauden sesonkiaikoja ovat 17.2. – 3.3. ja 14.
– 28.4. Muina aikoina mökki on varattavissa myös kolmen ja neljän päivän jaksoiksi.
Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja
neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina.
Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu.
Varausmaksua ei palauteta.
Kesän ja syksyn vuorot tulevat hakuun maalis-huhtikuussa.
Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www.
aliupseerilitto.fi/jasenedut.
Hinnat 2014
Sesonkiviikko
Sesongin ulkopuolinen viikko
Kolmen tai neljän päivän vuorot
Liinavaatemaksu
400,300,200,8,-/henkilö
Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt
voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen
luottamushenkilöhintaan.
Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä
80 vuotta
17.12.2013 Niskanen Pentti, Siilinjärvi
06.02.2014 Sinisalo Pirkko, Tampere
75 vuotta
14.12.2013 Ollila Lauri, Keuruu
08.01.2014 Kaukojärvi Kyllikki, Akaa
13.01.2014 Järvinen Matti, Kuopio
13.02.2014 Korhonen Terttu, Ylämylly
38
70 vuotta
20.12.2013 Pessi Aimo, Tampere
13.01.2014 Saarinen Markku, Sysmä
28.01.2014 Niemi Paula, Tampere
50 vuotta
03.01.2014 Mäkinen Jari, Sonkajärvi
03.01.2014 Pietarinen Ari, Kulho
12.01.2014 Riikonen Kimmo, Vesilahti
24.01.2014 Åkerman Kari, Kemi
Ammattisotilas 6/2013
Jäsentuotteiden myynti
A
liupseeriliiton jäsenet voivat tilata jäsentuotteita liiton verkkosivujen kautta. Tällä hetkellä
myynnissä on muun muassa kahvimuki, t-paita,
monitoimivalo, muistitikku, solmio, termospullo ja viinipullon avaaja.
Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut. Tilauksen voit tehdä sivuilla
olevalla tilauslomakkeella tai ottamalla yhteyttä liiton
toimistoon.
Aliupseeri-t-paitoja on jäljellä kokoja S-XXXL.
Paidan hinta on 5,50 euroa/kappale.
Leijona-logolla varustetun arabia-kahvimukin hinta
on 22 euroa.
Ammattisotilas 6/2013
39