Ammattisotilas 6/2013
6/2013 AMMATTISOTILAS 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 Ammattisotilas 6/2013 Aliupseeriliitto ry 26.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina 1988-2001 Puol’väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L 1459-0565 ISSN 1459-0565 (Painettu) ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki Puh: 050 336 4550 Fax. 09 278 7854 [email protected] www.aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja Petteri Leino 040 735 4987 [email protected] PÄÄKIRJOITUS ............................................................................ 3 Kidutusta vai koulutusta? ............................................................. 4 Kriisinhallintaan oma tapaturmalaki...............................................10 Itsenäisyyspäivän aliupseeriylennykset ..................................... 13 Vuoden aliupseeri on paljon vartijana .......................................... 14 Henkilöstösuunnittelua yhteistyössä ........................................... 16 Edustajakokous linjasi tulevien vuosien toimintaa ...................... 18 Pääluottamusmiehen kynästä.................................................... 20 Uutisia ........................................................................................ 22 Miromäki jatkaa urheiluvastaavana ............................................ 23 Hamina Tattoo uudistuu ................................................................ 24 Mannerheim kotioloissaan .......................................................... 26 Isänmaan historia myynnissä? .................................................. 29 Kirja-arvostelu .......................................................................... 30 Mikko Porvali: Hyökkäyksen edellä. Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 Lukuvinkkejä .............................................................................. 33 Lottanen: Jo muinaiset roomalaiset .......................................... 34 Toimisto tiedottaa ......................................................................... 36 Toimitussihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102 [email protected] Toimituskunta Jukka Klemetti 040 858 7872 Milla Setälä 050 522 7537 Jyrki Surkka 0299 421 960 Mika Tiitinen 050 562 7627 Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie 20 00700 Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu 7 00880 Helsinki Puh: (09) 586 8300 Fax: (09) 5868 3099 Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. 2 Kansikuva: Markus Nordin Ammattisotilaan aikataulu 2014 Numero 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 20.1.2014 24.3.2014 19.5.2014 18.8.2014 6.10.2014 17.11.2014 13.2.2014 17.4.2014 12.6.2014 11.9.2014 30.10.2014 11.12.2014 Ammattisotilas Ammattisotilas 6/2013 Vanginkäsittely – kidutusta vai koulutusta? P uolustusvoimien erikoisjoukkojen harjoitus ja sen oikeuskäsittely on saanut laajasti julkisuutta. Se mikä toisille näyttäytyy kidutuksenomaisena toimintana, on toiselle koulutusta. Asiaan perehtymättömät jakoivat tuomioita ja tuomitsivat toiminnan ennen oikeuskäsittelyä. Eräät puolustusvoimien edustajat totesivat julkisuudessa, ettei toiminta ollut hyväksyttävää tai puolustusvoimien tavan mukaista. Se tosin ei ole selvinnyt, mikä osa julkisuutta saaneessa asiassa ei ollut hyväksyttävää. Injektioneulalla pistämistä ei voi hyväksyä, mutta henkilön pitäminen raudoitettuna tuntikausia on täysin hyväksyttävää. Käräjäoikeus tuomitsi yhden aliupseerin sekä pahoinpitelystä että palvelusrikoksesta ja viisi aliupseeria palvelusrikoksesta. Jälkimmäisten kohdalla tuomiot tulivat pääasiassa siitä, etteivät he puuttuneet toimintaan. Näin he rikkoivat yleisen palvelusohjesäännön kohtaa, jossa ”sotilaan on autettava palvelustovereitaan etenkin silloin, kun he tarvitsevat apua”. Esitutkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana ei esitetty mitään puolustusvoimien omia normeja, jotka ohjaisivat vangin käsittelyä. Tiettävästi tällaisia ohjeita ei ole, vaan tätä toimintaa on harjoitettu aiempien kokemusten ja keskenään hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. P ienelle osalle puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä on järjestetty ns. CAC-koulutusta (conduct after capture = toiminta kiinnijäämisen jälkeen). Tällaisia ryhmiä ovat olleet mm. lentäjät ja erikoisjoukkosotilaat eli sellaisissa sodan tehtävissä toimivat henkilöt, joilla on omassa tehtävässään mahdollisuus tulla jäädyksi vangiksi. On aivan perusteltua ennalta harjoitella toimintaa vangittuna, koska kyseessä on erittäin poikkeuksellisen tilanne. Vangittuna on paremmat mahdollisuudet selvitä, jos henkilö on harjoitellut kyseistä tilannetta ennalta. On erittäin poikkeuksellista, ettei puolustusvoimat ole säädelleet CAC-koulutusta mitenkään. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan tämän tyyppisissä harjoituksissa henkilöitä ei voi kohdella miten tahansa. Ei vaikka asianomaiset osallistuisivat niihin täysin vapaaehtoisesti. Myöskään turvasanan käyttö ei poista rikosoikeudellista vastuuta. Ammattisotilas 6/2013 I sännän vastuuseen kuuluu, että toiminta ja koulutus ovat säädeltyjä. Puolustusvoimissa ei voi olla koulutuksen osaalueita, jotka ovat harmaalla alueella ilman minkäänlaista ohjeistusta. Isännän vastuuseen kuuluu myös, että harjoittelua ja koulutusta valvotaan. Julkisuuteen nousseessa harjoituksessa ei ollut valvontaa eikä erotuomaritoimintaa. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan valvontavastuuta ei voi vierittää harjoituksen toimivalle johdolle – ei ainakaan niin, että he olisivat rikosoikeudellisessa vastuussa. Maallikko voi perustellusti esittää kysymyksen, kenelle valvontavastuu kuuluu: harjoituksen käskeneelle, harjoituksen johtajalle vai toimiville johtajille? Puolustusvoimien on ohjeistettava CAC- ja vastaava koulutus ennen seuraavaa harjoitusta. Toiminta ei voi olla vain sen varassa, että vankien kuulustelua toteutetaan sen mukaan, miten kuulustelijoita itseään on käsitelty vastaavissa harjoituksissa. 3 4 Ammattisotilas 6/2013 Kidutusta vai koulutusta? Utin Jääkärirykmentin erikoisoperaatioharjoitus Suomenlahdella kesällä 2012 on saanut laajaa julkisuutta, koska tapahtumat johtivat oikeuskäsittelyyn. Mitä tuossa harjoituksessa oikeasti tapahtui? Kuva: Utin jääkärirykmentti/Erikoisjääkärikomppania Ammattisotilas 6/2013 5 U tin jääkärirykmentin erikoisoperaatiojoukon kesäharjoituksen teemana oli henkilöstön pelastaminen. Viikolla 24 tapahtunut harjoitusvaihe koostui kolmesta kokonaisuudesta, jotka suoritettiin eri puolilla Suomea. Nämä kolme vaihetta etenivät järjestyksessä ja menivät osittain päällekkäin, mutta liittyivät kaikki toisiinsa. Kokonaiskuvan muodostaminen kaikesta tapahtuneesta on hieman hankalaa, koska harjoituksen käsky ja suunnittelumateriaali ovat edelleen salaisia. Näin ollen tapahtumien kulku on muodostettava esitutkintamateriaalin ja käräjäoikeuden päätöksen perusteella. Harjoituksen toisen vaiheen tilanne oli, että terroristit olivat kaapanneet Nesteen öljytankkeri Kiislan ja ottaneet laivalla panttivangin. Utin jääkärirykmentin (myöhemmin uttilaiset) ja Suomenlahden meripuolustusalueen (myöhemmin upinniemeläiset) erikoisjoukkosotilaista muodostettiin erikoisoperaatio-osasto (myöhemmin SOTG = Special Operations Training Group), jonka tehtävänä oli iskeä Kiislalle, ottaa alus haltuun, kiinniottaa terroristit sekä vapauttaa panttivangit. SOTG muodostui kolmesta Task Unit’sta, joista kaksi oli muodostettu uttilaisista ja yksi upinniemeläisistä. Kaikki SOTG:iin kuuluvat olivat puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa ja erikoisjoukkokoulutettuja. Harjoituksen maaliosasto muodostettiin Utin jääkärirykmentissä. Sen johtajana toimi sotilasvirkamies A ja hänen roolinaan oli toimia harjoituksessa panttivankina. Muun osan maaliosastosta muodostivat neljä kadettia (B, C, D, E) sekä kersantti F. Heidän roolinaan oli toimia kaappareina. Kadettien B ja E sekä kersantti F:n roolina oli vaieta täysin mahdollisissa kuulusteluissa. Kadetti C:n rooli oli olla pakotettuna ryhmässä ja kadetti D roolina oli olla yhteistyökykyinen. Hänellä oli lupa kertoa kuulusteluissa koko suunnitelma rahaa ja suojelua vastaan. Maaliosaston tehtävänä oli hidastaa hyökkäävän osaston toimintaa ja kätkeä panttivanki laivan tiloihin. Maaliosaston tuli totella SOTG:n käskytystä ja välttää voimankäyttötilanteita. Maaliosasto oli pukeutuneena ”siviilivaatteisiin” ja heillä oli yllään paukkupelastusliivit. SOTG ei tiennyt ennalta maaliosaston kokoonpanoa taikka heille määriteltyjä rooleja. Lähtökohtaisesti he eivät myöskään tunteneet aiemmin maaliosaston sotilaita. Näin harjoituksen tuli edetä mahdollisimman todenmukaisesti. Kiislan vapauttaminen ja kaapparien kiinniottaminen sujui SOTG:lta mallikkaasti. Vankien puhuttaminen aloitettiin välittömästi Kiislalla, sillä ensimmäiset hetket olivat ratkaisevia tietojen saannin kannalta. Täysin harjoitussuunnitelman mukaisesti vangit siirrettiin Kiislalta merivoimien Louhi -alukselle, missä tehtävänä oli suorittaa jatkokuulustelut. Kiislan haltuunotto Mitä tapahtui Louhella? Keskiviikkona 13.6.2012 SOTG sai tehtävän iskeä Kiislalle, vapauttaa alus kaappareista ja ottaa kaapparit kiinni sekä toimittaa epäiltyjen nopea puhuttaminen. Tehtävän mukaisesti toinen osa hyökkäsi Kiislalle laskeutuen helikopterista alukselle köysin, toinen osa iski laivalle nopeilla veneillä. 6 Louhi on merivoimien monitoimialus, joka toimii muun muassa öljyntorjunta-aluksena. Aluksen sisätilat ovat sotaalukselle tyypillisen ahtaat. Louhelle saavuttua viisi terrorismista epäiltyä vankia sijoitettiin aluksen kuntosaliin, missä heidät asetettiin polvilleen, kasvot seinään päin ja päässään kypärän huppu. Heidän kätensä olivat lukittuina selän taakse joko käsiraudoilla tai nippusiteillä. Uttilaisista muodostunut joukko suoritti vankien puhuttamista yksitellen. Kyseessä oli niin sanotusta TEO -toiminnasta eli taktisten todisteiden keräämisestä. Toimintaa aluksella johti ylikersantti G, yliluutnantti H:n sekä luutnanttien I:n ja J:n antamien tehtävien mukaisesti. Kuulustelua oli jatkunut toista tuntia ja osalta maalimiehistä oli saatu tietoja. Sitä vastoin kadetit B ja E sekä kersantti F eivät heille ennakkoon annetun roolin mukaisesti paljastaneet mitään tietoja. Operaatioesikunnasta (siis laivan ulkopuolelta) saadun käskyn mukaan kuulusteluja piti jatkaa siihen saakka, kunnes tietoja saataisiin tai alus saapuisi Upinniemen satamaan. Tietojen saaminen vangeilta oli harjoituksen jatkon kannalta tärkeää. Siksi ylikersantti G etsi tehtävään uusia kuulustelijoita, joita hän löysi aluksen messistä. Osa SOTG:sta oli tuolloin lepovuorossa ja ruokailemassa messissä. Ylikersantti G kysyi vapaaehtoisia tehtävään ja viisi upinniemeläistä ilmoittautui tehtävään. Ylikersantti G antoi kersanteille K ja L tehtäväksi kuulustella kadetti B:tä sekä aliupseereille M, N ja O tehtäväksi kuulustella kersantti F:tä. Ylikersantti G ilmoitti, että kyseiset kuultavat eivät ole aiemmassa puhuttelussa puhuneet mitään ja heiltä pitäisi saada tietoja. Hän oli saanut mystiseltä S2:lta kymmenen kysymyksen listan, joihin piti saada vastaukset. Esitutkinnassa ei selvinnyt kuka tai ketkä olivat S2. Kersantti F:n kuulustelu Aliupseerit M, N ja O hakivat kersantti F:n aluksen kuntosalista. Kersantti F vietiin aluksen vessaan ja istutettiin pöntölle polvet ja kasvot seinään päin. WC:stä oli valot pois, ja ainoana valonlähteenä oli punaista valoa heijastava taktinen valo. Kersantti F:lle esitettiin kysymyksiä nopeaan tahtiin. Kuulustelijat epäilivät kersantti F:n olevan terroristien johtaja ja häneltä haluttiin tietoja henkilöllisyydestä, rikoskumppaneista sekä terroristijärjestöstä. Laivan pieni WC oli ahdas tila ja kersantti F:stä tuntui, että hänen selkäänsä painettiin polvella ja kädellä pidettiin niskasta kiinni. Kuulustelijoiden mukaan kersantti F yritti nousta pytyltä useaan otteeseen ja siksi hänet painettiin alas. Ammattisotilas 6/2013 Kuulustelijat tarjosivat kersantti F:lle mahdollisuutta ruokaan ja juomaan sekä pääsyä pois tilasta, jos hän vastaisi hänelle esitettyihin kysymyksiin. Hän ei kuitenkaan vastannut kysymyksiin, vaan alkoi kertoa tarinaa lapsuudestaan. Koska vastauksia kysymyksiin ei saatu hyvällä, niin kersantti F:ää kasteltiin suihkulla, jonka jälkeen hänen päähänsä vedettiin huppu ja kuulustelua jatkettiin. Tämä toistettiin pariin kolmeen kertaan. Kersantti F kertoo, että hänelle tuli oksettava olo, koska hän mahdollisesti nielaisi vettä. Kersantti F:n mukaan häntä olisi lyöty nyrkillä kylkeen. Kersantti F esitti jossain vaiheessa toteamuksen, että ”Rikottekohan te jotain ihmisoikeuksia”. Tähän joku vastasi: ”Turpa kiinni, tapetaan sut, heitetään mereen, ollaan kansainvälisillä vesillä.” Kuulustelun tämä vaihe kesti kaikkiaan noin puoli tuntia. Toiminta päättyi, kun alus saapui Upinniemen satamaan. Käräjäoikeus totesi, että kersantti F:ää oli kuulustelu erittäin ahtaassa wc-tilassa ja hänen kertomuksensa tapahtumista oli näytetty toteen. Ottaen huomioon tilanteen epäselvyydet sekä kertomusten ristiriitaisuudet, ainoa tuomittava teko oli aliupseeri M:n toteuttama suihkuttaminen ja pussin päähän laittaminen. Aliupseeri M tuomittiin pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta 60 päiväsakkoon. Sitä vastoin kuulusteluun osallistuneet aliupseerit N ja O tuomittiin palvelusrikoksesta 35 päiväsakkoon. Käräjäoikeuden mukaan he eivät olleet pyrkineet auttamaan hädässä olevaa palvelustoveriaan eli kuulusteltavaa kersantti F:ää ja näin ollen rikkoneet yleisen palvelusohjesäännön määräystä. Kadetti B:n kuulustelu Kadetti B:n ensimmäinen kuulustelu kesti 5 minuuttia. Sen jälkeen hän käytti turvasanaa ”pelin ohi”, minkä jälkeen hänet vapautettiin raudoista ja hän pääsi käymään wc:ssä. Toiseen kuulemiseen kersantit K ja L hakivat kadetti B:n laivan kuntosalista ja veivät hänet laivan suihkuhuoneeseen. Siellä hänet istutettiin suihkutilan penkille ja kersantti L esitti hänelle kysymyksiä, joihin kadetti B kieltäytyi roolinsa mukaisesti vastaamatta. Koska vastauksia ei saatu, kersantti K kasteli kadetin suihkulla. Tämän jälkeen kuulustelua jatkettiin tuloksettomana. Seuraavaksi kersantti K suihkutti vettä Ammattisotilas 6/2013 suoraan kadetin kasvoille. Pään kääntämistä sivuun ei estetty. Kadetti B ei kyennyt myöhemmin muistamaan, monestiko hänet kasvoja suihkutettiin vedellä, mutta kuulustelijoiden mukaan tämä tapahtui kolmesti. Tässä vaiheessa kadetti B kysyi ”ohi pelin” haittaako, jos pelastusliivien paukkupanos poksahtaa. Kersantti K:n mukaan tämä oli ainoa kerta kuin kadetti puhui kuulustelun aikana. Suihkutuksen jälkeen kadetti B käskettiin polvilleen ja laskemaan yläruumiin- sa penkille. Kersantti K jatkoi suihkuttamista ja kersantti L sanoi: ”Sano ihan mitä vaan, että tämä loppuu”. Kadetti pysyi hiljaa. Kersantti K laski kadetin housut alas ja uhkasi, että kohta sattuu takapuoleen. Lääkintäkoulutettuna erikoisjoukkosotilaana hänellä oli mukaan lääkintälaukku, josta hän otti kumihanskat ja paukutteli niitä. Saadakseen tilanteen mahdollisimman uhkaavaksi vangin osalta kersantti K kaivoi lääkintälaukusta steriilin injektioruiskun ja –neulan. Kersantti K pisti kadettia neulalla pakaraan, kersantti L:n jatkaessa kysymysten esittämistä. Tästä huolimatta vastauksia ei saatu. Tällöin suihkuhuoneeseen saapui uttilaisista kersantti P, jonka roolina oli esittää ”hyvää poliisia”. Kersantit K ja L poistuivat tilasta. Kersantti P nosti kadetin housut ylös ja istutti hänet penkille. Hänkään ei saanut kadettia puhumaan. Kersantit K ja L saapuivat uudelleen jatkamaan kuulusteluja. Heidän tehtävänä oli esittää tiukkoja kuulustelijoita ja kadetti laskettiin uudelleen housut nilkoissa penkin päälle. Kersantti K otti lääkintälaukusta nenänielutuubin ja uhkasi työntää sen kadetin anaaliin. Kadetin mukaan nenänielutuubi kävi hänen sisällään, kersantti K:n mukaan ei. Tässä vaiheessa alus saapui Upinniemen satamaan ja harjoitus keskeytettiin. Kadetti B on ollut hyvin kiihdyksissä välittömästi harjoituksen jälkeen saamastaan kohtelusta. 7 Erikoisjoukkojen toimintaan perehtyneelle jää esitutkinta-aineiston ja käräjäoikeuden päätöksen perusteella sellainen kuva, ettei harjoituksen toiminta ole missään vaiheessa karannut käsistä. Toiminta on ollut ammattimaista ja harjoitukseen osallistuneet ovat eläytynyt omaan rooliinsa. Erityisesti upinniemeläiset syytetyt kertoivat, että he joutuivat improvisoimaan toimintaansa uusien annettujen tehtävien mukaisesti. Kyseessä oli siis eräänlainen roolipeli. Asian jälkikäsittely Käräjäoikeuden päätöksen mukaan henkilö voi antaa suostumuksen itsensä pahoinpitelemiselle. Oikeudelle ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä, että kadetti B olisi tähän suostunut. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan puolustuksena ei voinut olla, ettei kadetti B käyttänyt turvasanaa eikä sitä, että hän olisi päässyt ilmeisen kevyesti irrottautumaan tilanteesta. Raudoittamista käräjäoikeus piti harjoitukseen oleellisena osana kuuluvana asiana. Käräjäoikeuden mielestä kersantti K:n toiminta oli moitittavinta ja oikeus tuomitsi hänet pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen rangaistukseen. Kersantti L tuomittiin palvelusrikoksesta 40 päiväsakkoon, koska hänen olisi tullut auttaa kadetti B:tä kuulustelutilanteessa. Kersantti P, joka esitti ”hyvää poliisia”, tuomittiin palvelusrikoksesta 25 päiväsakkoon, koska oikeuden mielestä hänen piti huomata kadetti B:n olleen nöyryyttävässä tilanteessa. Pelitilanne vai pakottamista Kaikki edellä kerrottu oli harjoitusta, joka eteni pelitilanteen mukaan. Pelitilanteessa maalimiehillä oli mahdollisuus keskeyttää harjoitus missä vaiheessa tahansa. Yleisesti tämän tyyppisiin harjoituksiin on käsketty turvasana, jolla toiminta keskeytyy välittömästi. Jostain syystä kyseiseen harjoitukseen ei ollut käsketty turvasanaa. Siitä huolimatta maalimiehet käyttivät useampaan 8 kertaan joko ”pelin ohi” tai ”no play” termejä, joilla toiminta keskeytyi. Esitutkintamateriaalin ja käräjäoikeuden ratkaisun perusteella maalimiehiin ei kohdistettu pakottamista tai sellaisia pakkokeinoja, joita he eivät olisi kyenneet estämään. Heillä olisi ollut niin halutessaan mahdollisuus lopettaa toiminta missä vaiheessa tahansa. Oikeuden päätöslauselmasta ei löydy mitään viittausta kidutukseen, vaikka toiminta oli rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Kidutustermin käyttäminen asiayhteydessä on lähtöisin syyttäjän lausunnoista. On selvää, että injektioneulalla pistäminen ja anaalialueelle tunkeutumista ei voi missään olosuhteissa pitää hyväksyttävänä. Sen sijaan suihkuttaminen ja vedellä kastelu ovat olleet ”maan tapa” aiemmissa vastaavissa harjoituksissa. Ohjeistus vai improvisaatio Tiettävästi puolustusvoimat ei ole kirjallisesti ohjeistanut terroristien kuulustelua. Terroristeihin ei noudateta Geneven sopimuksen määräyksiä – toisin kuin sotilaisiin, sotavankeihin tai siviileihin. Tällaisissa tilanteissa erikoisjoukot toimivat pitkälti saamansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Syytteessä olleet upinniemeläiset aliupseerit eivät olleet saaneet mitään kuulustelu– tai kuulustelutiedustelukoulutusta. Näin ollen heidän käyttämänsä menetelmät ovat perustuneet omiin kokemuksiin kuulusteltavana. Tätä asiaa ei kuitenkaan ole selvitetty esitutkinnan aikana. On enemmän kuin ihmeellistä, ettei harjoituksen jälkeen järjestetty mitään loppukeskustelua tai palautetilaisuutta. Asiallisella purkutilaisuudella moni asia olisi varmasti selvinnyt. Utin jääkärirykmentin komentaja teki asiassa tutkintapyynnön kuultuaan pelkästään maalimiehinä toimineita henkilöitä. Tutkintapyynnön jälkeen asiassa suoritettiin perusteellinen esitutkinta, jonka luonnollisena seurauksena oli asian siirtyminen oikeuskäsittelyyn. Tämän tyyppinen harjoitus näyttää ulkopuolisille ja erikoisjoukkojen toimintaa tuntemattomalle aivan toiselle, kuin mitä se on todellisuudessa. Tiedotusvälineiden kautta on voinut vetää sen johtopäätöksen, että toiminta olisi karannut käsistä tai ollut muutoin hallitsematonta. Esitutkintamateriaali ei tue tällaista kantaa. On selvää, että asian oikeuskäsittely sai näyttävää julkisuutta mediassa. Valtaosa toimittajista kirjoitti juttunsa vain syyttäjän näkemysten perusteella. Perehtymällä kaikkeen julkiseen materiaaliin, asia on huomattavasti vähemmän mediaseksikäs. Nähtäväksi jää, mitä puolustusvoimat hyötyy asian oikeuskäsittelystä ja julkisuudesta. Itsestään selvää on, että puolustusvoimien on ohjeistettava tämän tyyppinen toiminta jatkossa. Nyt tällaisia ohjeita ei ole. Ilman ohjeita CAC- eli ”toimintaa kiinnijäämisen jälkeen” harjoituksia tai muita vanginkäsittely- ja kuulusteluharjoituksia ei voi toteuttaa. Jälleen kerran tuli osoitetuksi, että lopulta vastuun kantavat vain ja ainoastaan he, joille tehtävä on annettu suoritettavaksi. Tälläkin kertaa kaikki tuomitut tekivät sen, mitä heille oli käsketty tai olivat itse aiemmin kokeneet vastaavassa tilanteessa. Teksti: Petteri Leino Kuvat: SMMEPA Ammattisotilas 6/2013 Maalimiehet Esitutkintamateriaalista ei selviä, miten maalimiehet oli valittu tehtäväänsä tai miten heidät oli koulutettu toimimaan maalimiehen tehtävässä. Yleensä näissä tehtävissä käytetään kyseisen toiminnan tuntevia henkilöitä. Kaikki maalimiehet olivat alle 25-vuotiaita. Kersantti oli aiemmin palvellut erikoisjoukoissa ja harjoituksen aikana hän palveli turvallisuusalan tehtävässä Utin jääkärirykmentissä. Kaikki neljä kadettia valmistuivat Kadettikoulusta vuonna 2012 ja heidät määrättiin upseereiksi Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonaan. Ulkopuolinen voi perustellusti esittää kysymyksen, että oliko maalimiehet valittu tehtävään sillä perusteella, että heille haluttiin hankkia kokemusta toiminnasta kiinnijäämisen jälkeen eli vankina. He ainakin toimivat sellaisissa tehtävissä, joissa on perusteltua harjoi- Ammattisotilas 6/2013 tella toimintaa vangittuna. Tähän ei löydy vastausta esitutkintamateriaalista. On tietysti mahdollista, että maalimiehet oli valittu sattumanvaraisesti vapaaehtoisista. Maalimiehet pyritään valitsemaan mahdollisuuksien mukaan sellaisista henkilöistä, että he ovat toimivalle joukolle tuntemattomia. Joka tapauksessa omituista on, että miksi maalimiehet eivät keskeyttäneet toimintaa missään vaiheessa. Ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun toiminta ylitti heidän mielestään sietokyvyn rajat. Kadetti toteaa esitutkinnassa seuraavasti: ”Minua nöyryytettiin oikein kirjaimellisesti housut kintuissa. Toiminta, mikä suihkuhuoneessa tehtiin minulle, oli täysin pöyristyttävää, mikä ei kuulu millään tapaa puolustusvoimien toimintatapamalleihin. … Pidän tapahtumia rangaistavina, mutta rikosnimikkeisiin en osaa ottaa kantaa. … Todella vakavalla nöyryytyksellä aiheutettiin henkisiä vammoja, joita kukaan ulkopuolinen ei pysty kuvittelemaan.” Maalimiehenä toiminut kersantti toteaa: ”Pidin näiden kolmen sotilaan toimintaa tässä kuulustelutilanteessa todella pöyristyttävänä ja rangaistavana tekona. Heidän toimintatapamallinsa ei todellakaan kuulu puolustusvoimiin. He käyttivät väkivaltaa ja uhkauksia saadakseen minulta haluamansa tiedot.” Kummankin asianomistajan osalta asiat ovat juuri siten, kuin he kuulusteluissa ovat sanoneen. Ulkopuoliselle herää kuitenkin kysymys, miksi he eivät keskeyttäneet toimintaa vastenmieliseksi kokemansa kuulustelun aikana? Kumpikin kyseisistä maalimiehistä oli käyttänyt ”ohi pelin” -termiä harjoituksen aiemmissa vaiheissa. Teksti: Petteri Leino 9 Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimeenpanoseminaarin asiantuntijapaneelissa keskustelivat Jari Kajavirta (Puolustusministeriö), Sakari Honkamaa (Pääesikunta), Reijo Haapiainen (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), Outi Antila, Sosiaali- ja terveysministeriö), Petteri Leino (Aliupseeriliitto), Paavo Kiljunen (Suomen Rauhanturvaajaliitto) ja Janne Lejonen (Valtiokonttori). Kriisinhallintaan oma tapaturmalaki Puolustusministeriön kesäkuussa julkistaman Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman ensimmäiset konkreettiset toimet on julkistettu. Säätytalolla Helsingissä 15.11. pidetyssä seminaarissa julkistettiin tieto kriisinhallintatehtäviin osallistuvien oman tapaturmalain suunnittelusta. U usi laki valmistellaan osana tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistusta. Laki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 alussa. 10 Puolustusministeri Carl Haglund tiivisti veteraaniohjelman ytimen kahteen kokonaisuuteen: tukitoimien hehittäminen ja vakuutusturvan parantaminen lainsäädäntöä kehittämällä. Toimenpiteissä korostuu psykososiaalisen tuen kehittäminen. Haglund korosti, että vuosien 2013 ja 2014 aikana tehtävissä toimissa on kyse vasta ensimmäisen vaiheen toimenpanosta. – Asia vaatii pidemmälle aikavälille ulottuvaa ohjelmaa. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten tukitoimet ovat olleet melko pelkistettyjä. Meidän on kyettävä avoimeen, kriittiseen tarkasteluun omia toimiamme ja järjestelmää kohtaan. Haglund nosti kehityskohteina esille erityisesti korvauskäsittelyn tehostamisen, vastuutahojen paremman koordinaation ja tiedonkulun sekä yksittäisen kriha-veteraanin tarkemman kuuntelemisen. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kertoi, että kriisinhallintatapaturmalaissa säädettäisiin kriisinhallintahenkilöstölle sattuvien tapaturmien, ammattitautien ja palvelussairauksien korvaamisesta. Laki on tarkoitus viedä eduskuntakäsittelyyn syksyllä 2014. – Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kriisinhallintahenkilöstön tapaturmaturvaa niin, että siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvilla olisi samanlainen tapaturmaturva. Risikko korosti sitä, että vaikeat olo- Ammattisotilas 6/2013 suhteet luovat haasteita korvausturvalle, hoidolle ja kuntoutukselle. – Kriisinhallintatehtävissä joutuu kohtaamaan tilanteita, joihin ei normaalielämässä joudu. Koska olosuhteet poikkeavat niin suuresti kotimaan rauhanajan olosuhteista, korvausperusteet voivat olla perustellusti erilaiset verrattuna varusmiespalveluksessa oleviin. Korvausten tulee tukea kriisinhallintatehtävistä palaavan hoitoa ja kuntoutusta. Yksi erityiskysymys on psyykkisen- ja psykososiaalisen kuntoutuksen turvaaminen. Lainvalmistelun yhteydessä tullaan Risikon mukaan selvittämään myös tapaturma-asioiden muutoksenhakuun liittyvistä muutostarpeita. – Kun tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee työtapaturmia, tuomarikollegioon kuuluu työolojen asiantuntijoita. Minusta olisi loogista, että sotilas- ja kriisinhallintaasioita ratkaistaessa muutoksenhakulautakunnan jäsenistössä olisi sotilasasiantuntemusta. Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelmasta vastaavat yhteistyössä puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Valtiokonttori ja Pääesikunta. Veteraaniohjelman käytännön koordinaattorina ja toimeenpanijana toimii Valtiokonttorin johtama Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunta, jossa on edellisten lisäksi edustettuna Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Puolustusvoimat on pistänyt toimeksi Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa kertoi puolustusvoimissa tehdyistä uudistuksista, joiden tarkoituksena on tehostaa kriisinhallintaveteraanien tukea ja edistää tukea tarvitsevien tunnistamista jo ennen palvelussuhteen päättymistä. UNIFIL-operaatioon on nimitetty sosiaalikuraattori, jonka tehtäviin kuuluu myös operaation aikaisen psykososiaalisen tuen kehittäminen. – Pääesikuntaan perustetaan helmikuussa 2014 kriisinhallinnan tuen erityisasiantuntijan tehtävä. Tehtävään valittava henkilö koordinoi ja kehittää kansallista tukea kriisinhallintatehtävissä toimiville. Hän pitää myös yhteyttä kriisinhallintaveteraaneihin ja toimii Ammattisotilas 6/2013 yhteyshenkilönä Valtiokonttoriin, eri ministeriöihin ja muihin yhteistoimintatahoihin. Vielä tämän vuoden aikana KeskiSuomen alueella käynnistetään kokeilu perheiden ja omaisten vertaistuesta. Puolustusvoimat toteuttaa tämän yhteistyössä Suomen Rauhanturvaajaliiton vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa. Pääesikunta kehittää tapaturma-asioiden taltiointia ja tietojen välitystä yhteistoiminnassa Valtiokonttorin ja Porin prikaatin kanssa. Porin prikaati kehittää tapaturmista laadittavia selosteita siten, että tapaturman aikaiset olosuhteet ja varustus kuvataan niissä kattavasti. – Tarkemman tapaturmakuvauksen myötä jälkikäteen on paremmin todennettavissa, keitä tilanteessa oli osallisena ja mitä tosiasiallisesti tapahtui. Honkamaan mukaan Puolustusvoimat on uusissa ohjeissaan kiinnittänyt erityistä huomiota operaatioiden olosuhdeja riskiarvioihin, niiden analysointiin sekä näiden johdosta tehtäviin toimenpiteisiin. Puolustusvoimat tulee kehittämään myös soveltavaa tutkimusta. Sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön toimintakyvyn ja psykososiaalisen tuen tutkimustehtävä on liitetty osaksi puolustusvoimien tutkimussuunnitelmaa. – Libanonin kriisinhallintaoperaa- ”Kriisinhallintatehtävissä joutuu kohtaamaan tilanteita, joihin ei normaalielämässä joudu. Koska olosuhteet poikkeavat niin suuresti rauhanajan olosuheista, korvausperusteet voivat olla perustellusti erilaiset.” Ylivääpeli Pekka Jylhä: Meidän vammautuneiden kuuluu saada elinikäinen takuu hoidoista, jotka aiheutuvat suoraan tai välillisesti palveluksessa saamistamme vammoista, ilman sekalaista byrokratiaa ja nöyrryttävää kerjäämistä. tiossa käynnistetään sotilaallisen toimintakyvyn tutkimus keväällä 2014. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida sotilaiden kuormitusta ja palautumista sekä toimintakyvyn riittävyyttä operaation aikana. Veteraanien terveiset Kriisinhallintatehtävissä haavoittuneet veteraanit toivat omat terveisensä ministeriöiden, pääesikunnan, Valtiokonttorin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin edustajille. Ylivääpeli Pekka Jylhä toimi heidän puhemiehenään ja kertoi veteraanien toivomuksista lainvalmistelijoille ja tukitoimia suunnitteleville. Haavoittuneet veteraanit olivat valmistelleet kuusikohtaisen tavoiteluettelon, jonka he luovuttivat ministeri Risikkolle. Veteraanit toivovat itselleen kriisinhallintaveteraanistatusta, mikä takaisi heille tarvittavan fyysisen ja psyykkisen hoidon ja asianmukaisen kuntoutuk- 11 työansioiden mukaan. Miten näille nuorille käy? Jylhä kiitti seminaarin lopussa Puolustusvoimia kaikkien kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden puolesta. Hän sanoi työnantajan pitäneen heistä hyvää huolta. Järjestöjen terveiset päättäjille Ministeri Paula Risikko totesi, että kriisinhallntaoperaatioiden vaikeat olosuhteet luovat haasteita korvausturvalle, hoidolle ja kuntoutukselle. Kuva: Anu Köngäs sen. Veteraanit korostivat myös sitä, että heidän asioitaan käsittelevillä asiantuntijalääkäreillä tulisi olla sotilastapaturmien asiantuntemusta. Jylhä oli hyvillä mielin kuullessaan ministereiden lainsäädäntösuunnitelmista sekä puolustusvoimien uusista tukitoimista. Hän totesi, että myös sitten kun uusi laki on kirjoitettu, käytäntöön tulee edelleen kiinnittää huomiota. – Meidän luottamus myös nyt voimassa olevaan lakiin oli kova. Luotimme 12 siihen, että kun hoidamme tehtävämme ja jotakin sattuu, meistä huolehditaan. Vaikka kaikki näytti paperilla hyvältä, asiat olivat käytännössä muuta. Jylhä korosti, että rahalla ei voi korvata terveyttä, mutta asianmukaiset korvaukset kuuluvat osana kokonaisuuteen. – Kriisinhallintatehtäviin osallistuvat ovat nuoria naisia ja miehiä. Jos joku heistä haavoittuu, vammautuu ja menettää iäksi työkykynsä, hänen tapaturmaeläkkeensä lasketaan viiden vuoden Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino käytti paneelissa henkilöstöjärjestöjen puheenvuoron. – Olen seurannut, miten muualla Euroopassa on näitä asioita hoidettu ja olen hieman kateellisena seurannut esimerkiksi saksalaista kulttuuria. Leino toivoo, että jatkossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota palveluketjun toimivuuteen. – HUS:ssa on yhden luukun periaate ja se on näyttänyt yksittäistapauksissa toimineen viime vuosina. Valtiokonttorin edustaja kertoi yleisölle aikaisemmin samalla viikolla toteutetusta seminaarista, missä Valtiokonttorin henkilökunta ja sidosryhmien edustajat yhdessä pohtivat Valtiokonttorin palveluprosessin kehitysalueita. Leino nosti esille myös työkykynsä menettäiden taloudellisen aseman turvaamisen tärkeyden eri elämäntilanteissa. – Toivon, että Suomessa ei ajauduta tilanteeseen, että ne jotka menettävät työkykynsä, ajautuvat toimeentulokuiluun. Heidän palkanmaksunsa tulee jatkua ja heidät tulee kuntouttaa uudelleen työelämään. Myös post-traumaattisten stressireaktioiden tunnistaminen ja niiden hoitaminen on Leinon mielestä otettava paremmin huomioon. Leino lähetti terveiset lainvalmistelijoille. – Älkää erotelko siviili- ja sotilaskriisinhallintatehtävissä työskenteleviä lain valmistelussa. Kaikki tulee saada samalle viivalle. Myös ne virkamiehet, jotka menevät kriha-toimialueelle virkamatkalle, heidätkin tulee saada samalle viivalle korvauskäytännöissä. Lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden edistymistä voi seurata sosiaalija terveysministeriön (www.stm.fi) sekä puolustusministeriön (www.defmin.fi) verkkosivuilla. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 6/2013 Itsenäisyyspäivän aliupseeriylennykset Kuusi aliupseeria sai itsenäisyyspäivänä sotilasmestarin palvelusarvon. Kaksitoista aliupseeria sai ylivääpelin palvelusarvon ja ylipursimiehen palvelusarvon sai kolme aliupseeria. Seuraavat aliupseerit ylennettiin sotilasmestariksi reservissä ja heille annettiin vastaava palvelusarvo: ylivääpeli Sami Jarkko Ering HERRALA (RUK) ylivääpeli Sakari Johannes KLAUS (ISSLE) ylivääpeli Esa Rudolf Johannes MURTOARO (MAASK) ylivääpeli Jari-Pekka PIISPA (RUK) ylivääpeli Esko Juhani JÄRVINEN (SATLSTO) ylipursimies Mika Ilkka Olavi JÄNTTI (SMMEPA) Seuraavat aliupseerit ylennettiin ylivääpeliksi reservissä ja heille myönnettiin vastaava palvelusarvo: vääpeli Markus Juhani KULJU (PVTT) vääpeli Pasi Antero RAUTALAHTI (PVTT) vääpeli Ari-Pekka Antero KEKKONEN (PSHR) vääpeli Timo Tapani LIUKKONEN (PSPR) vääpeli Saku Mikael PESU (RUK) vääpeli Esa Tapio POHJOLAINEN (PORPR) vääpeli Kim Kristian RÄTY (ISSLE) vääpeli Jussi Jukka Juhani VIRKKI (KAARTJR) vääpeli Marko Juhani JÄRVINEN (ILMAVTK) vääpeli Marko Tapani HEIKURA (LAPLSTO) vääpeli Rami Johannes HARHALA (SATLSTO) Ylivääpelin palvelusarvo myönnettiin lisäksi vääpeli Kimmo Tapio ARVOLAlle (PVTT) Seuraavat aliupseerit ylennettiin ylivääpeliksi reservissä ylivääpeli Pekka Aleksi RAE (ILMAVTK) ylivääpeli Jani Kristian YLINEN (LENTOSK) ylivääpeli Jouni Juhani HAUKIPÄÄ (SATLSTO) Seuraavat aliupseerit ylennettiin Ylipursimieheksi reservissä ja heille myönnettiin vastaava palvelusarvo: pursimies Risto Antero HALONEN (SMMEPA) pursimies Kimmo Olavi LEHTINEN (SMMEPA) pursimies Markus Gerhard NORDIN (UUDPR) Ylipursimieheksi reservissä ylennettiin sotilasmestari Mikko Tapio KETOLA (SLMEPA) Muut aliupseeriylennykset on luettavissa osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? www.aliupseeriliitto.fi/muutosilmoitus Ammattisotilas 6/2013 13 Vuoden aliupseeri on paljon vartijana Kersantti Bo Sundström (28) on valittu Vuoden aliupseeriksi. Aliupseeriliitto julkisti nimityksen liiton edustajakokouksessa Helsingissä 6.11.2013. Sundström palvelee Uudenmaan prikaatissa. S undström on työskennellyt vuodesta 2008 alkaen huoltopalvelualiupseerina vastaten Syndalenin harjoitusalueen hoidosta. 14 Vuoden aliupseeri –esityksessä Uudenmaan Aliupseerit ry:n hallitus kuvaa Sundströmiä ammattitaitoiseksi ja palvelualttiiksi aliupseeriksi. Esityksen mukaan hänet koetaan miehenä, joka täyttää oman tehtävänsä aina tinkimättä ja omaan etuunsa katsomatta. Sundström on hankkinut varauksettoman luottamuksen ja arvostuksen eri henkilöstöryhmien ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Esityksen tekijät kuvaavat, että Sundström on toiminnallaan levittänyt myönteistä kuvaa aliupseereista ammattikuntana ja lisännyt aliupseerien arvos- tusta yli ammattikuntarajojen. Sundström aloitti työt Uudenmaan prikaatissa vuonna 2004 sopimussotilaana, venejoukkueen venekouluttajana. Sundströmin suku on asunut monessa polvessa Tammisaaren saaristossa ja hän ajatteli nuorempana jatkavansa isoisänsä jälkiä merivartijana. Varusmiespalveluksensa loppupuolella hänen esimiehensä pyysi häntä sopimussotilaaksi prikaatiin. – Päätin kokeilla sotilaan työtä ja huomasin viihtyväni täällä. Keväällä 2005 sain vakituisen viran. Vuonna 2008 kävi Ammattisotilas 6/2013 Kersantti Sundströmin työ on monipuolista ja vaativaa ja siinä on moottorisahan lisäksi hallittava monenlaisia teknisiä laitteita. Kuva: Markus Nordin ilmi, että Syndalenin leirialueen hoitaja, opistoupseeri, jää eläkkeelle. Samassa yhteydessä virka muutetaan aliupseerin viraksi. Sundström koki tuolloin, että hän kaipaa vaihtelua työhön ja haki paikkaa. Pitkä perehdytys uuteen työhön Aloittaessaan uudessa tehtävässä hän tiedosti hyvin, kuinka vaativasta tehtävästä oli kyse. Hän kiittelee prikaatin johtoa heidän tavastaan perehdyttää uusi mies tehtävään. – Prikaatin johto ymmärsi, että tämä on vaikea tehtävä ottaa noin vain vastaan. Sain opetella tehtävää noin puoli vuotta yhdessä entisen tehtävänhoitajan kanssa. Hän ehti opettaa minua ja näyttää kaikki tärkeimmät asiat. Ilman tätä opetusta en olisi päässyt yhtä hyvään alkuun. Jos minua olisi ollut vain avainnippu odottamassa, tehtävästä olisi ollut mahdotonta suoriutua. Ennen sotilasuraa Sundström kouluttautui metsuriksi. Hän on mielissään, että ammattikoulutuksesta on hyötyä myös nykyisessä tehtävässä leirialueen hoitajana. Työ on monipuolista ja vaativaa ja siinä on moottorisahan lisäksi hallittava monenlaisia teknisiä tiloja ja laitteita. – Valmistelen leirejä varten maalilaitteet, rakennukset, tilojen lämmitykset ja ajoneuvot. Pidän huolen, että kaikki on kunnossa kun leirijoukko saapuu. Minä ja kanssani työskentelevät varusmiehet toimimme myös leirialueen palokuntana. Mielekkäintä on se, että pääsen tapaamaan erilaisia ihmisiä eri varuskunnista ja siviilistä. Työ on muutenkin hyvin vaihtelevaa. Syndalenin harjoitusalue on kovassa käytössä. Alueella on noin 50 viikkona vuodessa jotakin toimintaa ja harjoitukset eivät ole sidottuja toimistotyöaikaan. Työtä on paljon ja päivät venyvät välillä pitkiksi. Alueella harjoitellaan myös viikonloppuisin. – Myös MPK:n vapaaehtoiset käy- Ammattisotilas 6/2013 Puheenjohtaja Petteri Leino ojentaa Bo Sundströmille Vuoden aliupseerin palkinnon, Suomi-konepistoolin. Kuva: Riku Rissanen vät täällä harjoittelemassa viikonloppuisin. Mielestäni reserviläisillä on korkea motivaatio ja he ovat innokkaita. He arvostavat sitä, että voivat käyttää puolustusvoimien alueita. He siivoavat jälkensä hyvin. MPK:lla on hyviä koulutuksia. Täällä on ollut myös koululaisten ja kehitysvammaisten kursseja. Mielestäni ne ovat hyvää PR:ää myös puolustusvoimille. Sundström arvostaa työnsä itsenäisyyttä. Sen kääntöpuolena on yksin työskentely. Hänellä on leireillä apunaan aina varusmiehiä, mutta töistään hän vastaa yksin ja vakituista sijaisuusjärjestelyäkään ei ole. Jatkuvaa kouluttautumista Sundström pitää työstään ja toivoo saavansa jatkaa siinä vielä ainakin joitakin vuosia. Hän arvostaa suuresti puolustusvoimilta saamaansa koulutusta. Hän kouluttaa itseään jatkuvasti, jotta pysyy mukana tehtävän vaatimuksissa. – Työnantaja on kouluttanut minua paljon. Varusmiehenä sain aliupseerikoulutuksen ja veneenkuljettajakirjan. Nyt henkilökuntaan kuuluvana olen suorittanut SAMOJ 1:n ja laivurikirjan. Minulla on erilaisia ajokortteja, mitä tämä tehtävä vaatii. Olen suorittanut myös erilaisia palomieskursseja. Tulevaisuudessa, muutaman vuoden kuluttua, Sundström haluaa hakeutua kansainvälisiin tehtäviin. – Olen miettinyt kansainvälisiin tehtäviin hakeutumista. Olinkin hakemassa, mutta sitten sain tämän tehtävän. Minulla on nyt kolme pientä lasta kotona mutta tulevaisuudessa haluan kyllä lähteä kriisinhallintatehtäviin. Koko ikänsä meren tuntumassa elänyt Sundström viettää myös vapaa-aikaansa merellä. Rakkaimmat vapaa-ajanviettotavat perheen lisäksi ovat kalastus, metsästys ja veneily. – Melkein joka viikonloppu menemme lasten kanssa saaristoon mökille ja kalastelemme siellä. Nyt syksyllä vähän vähemmän, koska viikonloput menevät melko lailla metsästykseen. Vuoden aliupseeri –nimitys tuli miehelle yllätyksenä. Palkitseminen huomioitiin myös Uudenmaan prikaatissa. – Tuntuu hyvältä, että joku arvostaa sitä mitä olen tehnyt täällä monta vuotta. Kiitosta ja onnitteluja on tullut monelta taholta. Prikaatin komentaja kutsui minut palkitsemisen jälkeen luokseen. Hän kiitti ja onnitteli minua. Sain prikaatilta hienon puukon ja plaketin. Komentajakin koki, että on hienoa, että muutkin kuin oman joukko-osaston väki arvostaa yksittäisen sotilaan työtä. Asta Ruuskanen 15 Henkilöstösuunnittelua yhteistyössä Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelusta vastannut eversti Timo Mustaniemi palkittiin Aliupseeriliiton kultaisella ansiomitalilla edustajakokouksen vastaanotolla. Perusteena palkitsemiselle oli Mustaniemen ansiokas työ henkilöstösuunnittelussa. M 16 ustaniemen kaksivuotiskausi Pääesikunnan henkilöstöosastolla on ollut vauhdikas. Kun hän aloitti loppuvuodesta 2011 apulaisosastopäällikkönä, hänen työpöydällään odotti kolme Aliupseeriliitonkin jäseniä kiinnostanutta asiaa: puolustusvoimauudistus, sotilasja virkapukineiden hankintakustannusten korvausten muutos sekä palkanmaksuepäselvyydet. Mustaniemellä on vankka henkilöstöalan osaaminen. Hän kokee pystyneensä hyödyntämään aikaisempaa työkokemustaan nykyisessä tehtävässään. – Oleellista on, että tässä tehtävässä on aikaisempaa kokemusta henkilöstöalan tehtävistä. Tunsin etukäteen pää- osan järjestöihmisistä. Minulla on myös kokemusta muutoksista ja olen pitänyt sitä hyvänä kokemuksena. Puolustusvoimien YT-elimen kokous joulukuussa 2011 oli Mustaniemen ensimmäinen kontaktipinta puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnitteluun. – Huhtikuussa 2012 henkilöstösuunnittelu alkoi toden teolla. Huhtitoukokuussa tapasin henkilöstöjärjestöjen edustajia säännöllisesti ja teimme yhdessä henkilöstösuunnittelua. Järjestöjen edustajilta tuli tuolloin hyviä näkemyksiä ja kommentteja. Kävimme moneen kertaan henkilöstösuunnittelun Ammattisotilas 6/2013 periaatteita yhdessä läpi. Syyskuussa saimme ensimmäisen suunnitelman valmiiksi. Halusimme tietoisesti tehdä suunnittelua vaiheittain, jotta saimme henkilöstön sijoittamisessa myös yksittäisen henkilön tasolla riittävästi joustoa. Mielenkiintoisista tehtävistä huolimatta Mustaniemi on kokenut työnsä ajoittain myös melko raskaaksi. Hän kiittelee henkilöstöosaston henkilökuntaa puolustusvoimauudistuksen läpiviennistä. – Meillä on henkilöstöosastolla hyviä osaajia, jotka ovat tehneet erinomaista työtä. Myös puolustushaaroissa on ollut hyviä asiantuntijoita. Yhdessähän me tämän teemme! Meillä on hyvä työyhteisö ja henkilöstö, ja se näkyy tuloksissa. Mustaniemi pitää puolustusvoimauudistusta hyvänä asiana. Realistina hän toki näkee tilanteessa myös varjopuolia. – Puolustusvoimauudistus on hyvä asia. Nyt saamme rakenteet kuntoon. Saamme sopivan määrän kouluttajia kentälle ja pystymme keventämään hallintoa. Huonoa ovat samaan aikaan toteutetut rahaleikkaukset. Aitoa yhteistoimintaa Aliupseeriliiton päätoimiset pääluottamusmiehet Lassi Majamaa ja Mika Oranen ovat työskennelleet Mustaniemen kanssa monenlaisissa tilanteissa. He kokevat että Mustaniemi otti alusta lähtien henkilöstöjärjestöt mukaan henkilöstösuunnitelmien tekoon. Pääluottamusmiehet kokevat hänet helposti lähestyttävänä, kuuntelevana ja luotettavana yhteistyökumppanina, joka ymmärtää henkilöstöjärjestöjen roolin ja arvostaa niiden toimintaa. Mustaniemi on tunnettu myös nopeasta päätöksentekokyvystään hankalissa tilanteissa. Pääluottamusmiehet kiteyttävät Mustaniemen toiminnan puolustusvoimauudistuksessa yhteen lauseeseen: ” Hänen toimintansa konkretisoi YT-lain hengen.” Mustaniemi näkee YT-elimen hyödyn joukko-osaston johtamisessa. – Opin paljon YT-menettelystä Kaartin jääkärirykmentissä. Meillä oli hyvät luottamusmiehet ja toimiva YT-elin. Hyvin toimittuna ei tule riitoja, vaan asiat voidaan hoitaa etukäteen. Sama toimi myös puolustusvoimauudistuksessa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Mustaniemi muistuttaa, että työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta on kuitenkin lakisääteinen asia. Ammattisotilas 6/2013 Rohkeita urapäätöksiä Mustaniemi arvostaa aliupseereita ja heidän osaamistaan. Hän toivoo, että aliupseereilla on halua jatkaa puolustusvoimien palveluksessa myös puolustusvoimauudistuksen jälkeen. – Tässä täytyy nähdä pitkälle tulevaisuuteen. Opistoupseerien määrä pienenee koko ajan. Heidän tehtävänsä jaetaan pitkässä juoksussa muille henkilöstöryhmille. Aliupseerien kannattaa nyt etsiä urapolkuja myös oman joukko-osaston ja puolustushaaran ulkopuolelta. Mustaniemi muistuttaa, että puolustusvoimat tarjoaa työpaikan ja mahdollisuuksia, mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa. Hän kannustaa aliupseereita katselemaan avoimin silmin omia vaihtoehtojaan, jos tämänhetkinen työ on loppumassa. Hän muistuttaa, että avoimia virkoja on avoinna koko ajan. – Kannattaa mennä oman henkilöstötai esikuntapäällikön luo keskustelemaan mahdollisista muualla olevista vapaista viroista. Nyt on otollinen hetki tehdä jotakin. Kun on saanut vakituisen viran, voi taas suunnitella elämää eteenpäin. Aliupseerien on myös mahdollista hakeutua kadettikouluun. Tämä on yksi vaihtoehto, jos haluaa työskennellä puolustusvoimissa. Myös kriisinhallintatehtäviin hakeminen on hyväksi aliupseerin urakehitykselle. Mustaniemi muistuttaa, että henkilöstöalalla katsotaan aina, minkälaista osaamista henkilöillä on ja miten henkilö on osaamistaan kehittänyt. – Toivon, että jokainen kertoisi työnantajalle omasta päätöksestään kun on sellaisen tehnyt. Tämä antaa jollekin toiselle sotilaalle mahdollisuuden löytää itselleen sopivan tehtävän. ”Minulla on tiedossa haastava ja mielenkiintoinen tehtävä. Näen uuden työn oman kehittymiseni kannalta hyvänä ja lähden sinne hyvillä mielin.” Aikaisempi kokemus henkilöstöalan tehtävistä loi eversti Mustaniemelle hyvän pohjan henkilöstöosastolla työskentelylle. Aikaisemmat työpaikat ovat myös konkreettisesti läsnä Mustaniemen työhuoneessa ja muuttanevat hänen mukanaan Mikkeliin. Katse tulevaisuudessa Vaikka pesti henkilöstöosastolla jatkuu vielä kuukauden päivät, Mustaniemellä on katse jo seuraavassa haastavassa tehtävässä. Hän aloittaa ensi vuoden alussa maavoimien henkilöstöpäällikkönä. – Minulla on tiedossa haastava ja mielenkiintoinen tehtävä. Näen uuden työn oman kehittymiseni kannalta hyvänä ja lähden sinne hyvillä mielin. Pilke silmäkulmassa Mustaniemi toteaa, että nyt hänellä on mahdollisuus vaikuttaa niihin puolustushaara-asioihin, jotka ovat mietityttäneet häntä aikaisemmissa tehtävissä joukko-osastossa ja pääesikunnassa. Vaikka hän on tunnettu nopeasta päätöksentekokyvystään, hän aikoo antaa itselleen aikaa perehtyä asioihin. – On syytä katsoa ainakin pari kuukautta, ennen kun rupean muuttamaan asioita, Mustaniemi virnistää. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen 17 Edustajakokous linjasi tulevien vuosien toimintaa Aliupseeriliiton edustajakokous oli 6.-7.11. Helsingissä. Kokoukseen osallistui 37 kokousedustajaa 23 yhdistyksestä. Lisäksi liiton hallituksen varsinaiset ja varajäsenet, pääluottamusmiehet, toiminnantarkastaja sekä liiton toimiston henkilökunta osallistuivat kokoukseen. K okouksen puheenjohtajana toimi Lounais-Suomen Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Mikko Sammal. Kokous hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja myönsi vastuuvapauden liiton hallitukselle vuoden 2012 toiminnasta. Kokouksessa oli useita asiantuntijakatsauksia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi edustajille työmarkkinasopimustilanteesta. JHL:n neuvotelupäällikkö Kristian Karrasch kertoi työmarkkinaratkaisusta. Majuri Timo Hänninen pääesikunnan koulutusosastolta esitteli suunnitelman aliupseeriston koulutuksen kehittämisestä. Puheenjohtaja Petteri Leino kertoi edustajille liiton toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista ja päätoiminen pääluottamusmies Lassi Majamaa kertoi menneen kauden keskeisistä edunvalvonta-asioista. Jäsenmaksu säilyy ennallaan Edustajakokous päätti säilyttää jäsenmaksun ennallaan. Kokous vahvisti vuoden 2014 jäsenmaksuksi 1,1 % verotettavasta palkkatulosta. Lepäävien jäsenten jäsenmaksu on 5 euroa/kuukaudessa, sekä työttömyyskassan jäsenmaksu (3,50 euroa kuukaudessa). Liiton hallituksesta oli puolet erovuoroisia ja kokous valitsi heidän tilalleen uudet jäsenet. Lisäksi kesken kauden eronneen, varajäseneksi valitun Matti Paajasen tilalle valittiin Markus Nordin. Kokousedustajat vahvistivat liiton talousarvion vuodelle 2014 sekä toimintalinjat vuosille 2014 - 2015. Aliupseeriliitto keskittyy vuosien 2014 ja 2015 aikana erityisesti aliupseeri- 18 Kaksipäiväiseen edustajakokoukseen osallistui 37 edustajaa 23 yhdistyksestä. Kuva: Jani Laitinen en aseman ja etujen varmistamiseen rakennemuutoksessa, heidän etujensa varmistamiseen sopimustoiminnassa sekä henkilöstöedustajien resurssien ja jaksamisen varmistamiseen. Lisäksi liitto tekee seuraavan kahden vuoden aikana jäsentutkimuksen, millä kartoitetaan jäsenistön tyytyväisyyttä. Vuoden 2014 painopisteenä on aliupseerien etujen ajaminen muutoksessa ja sen jälkeen, jäsenhankinnan varmistaminen sekä sotilaallinen kriisinhallintaohjelma. Palkittuja jäseniä ja yhteistyökumppaneita A liupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniä ja yhteistyökumppaneita edustajakokouksen vastaanotolla. Kersantti Bo Sundström valittiin Vuoden aliupseeriksi. Sundström palvelee Uudenmaan prikaatissa. Sundströmin haastattelu on tässä lehdessä sivulla 14. Kultaisen ansiomitalin saivat vääpeli Hannu Ahti (Kotkan Aliupseerit), vääpeli Hannes Juhala (Tampereen Seudun Aliupseerit), eversti Timo Mustaniemi (Pääesikunta) ja eversti Pekka Toveri, (Panssariprikaati). Hopeinen ansiomitali myönnettiin vääpeli Pasi Alakotilalle (Niinisalon Aliupseerit ), ylikersantti Timo Jussilalle (Kymenlaakson Aliupseerit), vääpeli Tomi Malkamäelle (Keski-Suomen Aliupseerit), ylikersantti Miia Rauhulle (Lounais-Suomen Aliupseerit) ja kersantti Sini Utriaiselle (Lapin Aliupserit). Keski-Suomen Aliupseerit Yleismestariksi Vuoden Aliupseeri kersantti Bo Sundström Kuva: Asta Ruuskanen K eski-Suomen Aliupseerit nestyi parhaiten vuoden me2013 Ammattisotilas 6/2013 mestaruuskilpailuissa. Toiseksi tuli Suomenselän Aliupseerit ja kolmanneksi Kanta-Hämeen Aliupseerit. Liiton urheiluvastaava Tuomas Miromäki luovutti Yleismestarin kiertopalkinnon Keski-Suomen Aliupseerien puheenjohtajalle Mika Tiitiselle edustajakokouksen vastaanotolla. Yleismestariksi nimetetään yhdistys, jonka jäsenet ovat menestyneet parhaiten vuoden aikana liiton mestaruuskilpailulajeissa. Mestaruuskilpailusääntöjen mukaan yhdistysten jäsenet voivat kilpailla seuraavissa lajeissa; ammunta, ampumahiihto, maastoammunta, maastojuoksu ja ampumasuunnistus, hiihto, ilma-ase ja suunnistus. Edustajakokouksen pöytäkirja on luettavissa jäsensivuilla. Valokuvia on jäsensivujen lisäksi myös liiton Facebooksivulla. Asta Ruuskanen Kultaisen ansiomitalin saivat eversti Pekka Toveri, eversti Timo Mustaniemi, vääpeli Hannes Juhala ja vääpeli Hannu Ahti. Kuva: Riku Rissanen Hopeisen ansiomitalin saivat kersantti Sini Utriainen, vääpeli Tomi Malkamäki, ylikersantti Timo Jussila ja vääpeli Pasi Alakotila. Kuva Asta Ruuskanen Keski-Suomen Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Mika Tiitinen vastaanotti ylpeänä Yleismestarin kiertopalkinnon. Kuva Asta Ruuskanen Aliupseeriliiton hallitus 2014 Puheenjohtaja Petteri Leino Varapuheenjohtaja Jukka Klemetti, Joensuu (Jukka Porkka, Joensuu) Varapuheenjohtaja Mika Tiitinen, Keski-Suomi (Jani Laitinen, Keski-Suomi) Kimmo Alpiranta, Kotka (Pirjo Räisänen, Suomenlahti) Mika Grön, Tampere (Simo Laitila, Tampere) Jani-Matti Kivelä, Pohjanmaa (Petri Kärkkäinen, Ylä-Savo) Tuomas Miromäki, Kymenlaakso (Sami Vaakanainen, Kymenlaakso) Harri Nyyla, Mikkeli (Mikko Suhonen, Mikkeli) Tuomo Ruuskanen, Kuopio (Juha Eskelinen, Kuopio) Mikko Sammal, Lounais-Suomi (Miia Rauhu, Lounais-Suomi) Milla Setälä, Lappi (Jarkko Taka-aho, Lappi) Jyrki Surkka, Uusimaa (Markus Nordin, Uusimaa) Vesa Tuovinen, Lappeenranta (Jurkka Hietala, Hamina) Ammattisotilas 6/2013 19 Pääluottamusmiehen kynästä Edessä laihat vuodet Työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat 25.10.2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuksen piirissä on valtaosa Suomalaisista palkansaajista. Syntyneellä sopimuksella pyritään turvaamaan Suomen työllisyys ja talouskasvu lähivuosina. V altiolla sopimus on pituudeltaan lähes kolme vuotta. Ensimmäinen jakso alkaa nykyisen sopimuskauden päätyttyä eli 1.4.2014 ja päättyy 31.1.2016. Jälkimmäinen jakso päättyy 31.1.2017. Sopimukseen sisältyvät niukat palkankorotukset on sovittu tulevaksi voimaan poikkeuksellisesti vasta neljän kuukauden kuluttua sopimuksen voimaan tulosta ja vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta. Ensimmäinen korotus on suuruudeltaan 20 euroa kuukaudessa, korotus tulee maksuun 1.8.2014 ja on tyypiltään yleiskorotus. Korotus toteutetaan korottamalla vaativuusluokkien palkkoja 20 euroa. Näin korotus heijastuu automaattisesti myös kaikkiin prosentuaalisiin lisiin, kuten henkilökohtaiseen palkan osaan ja tuntipalkkaperusteisiin haittatyökorvauksiin. Vastaavasti korotetaan myös yleiskorotuksin tarkistettavaksi sovittuja tai muuten aiemmin korotettuja euromääräisiä lisiä, näissä korotus on suuruudeltaan 0,73 prosenttia. Toinen korotus toteutetaan 1.8.2015. Se on suuruudeltaan 0,30% suuruinen yleiskorotus, joka toteutetaan vaativuuspalkkataulukkoon. Vastaavasti ko- 20 rotetaan myös yleiskorotuksin tarkistettaviksi sovittuja tai muuten aiemminkin korotettuja euromääräisiä lisiä. Sopimuskaudella ei ole lainkaan virastoeriä. Tämä tarkoittaa sitä, että virasto tai sopimusalakohtaista varallisuutta ei sopimuskaudella ole käytettävissä. Eli esimerkiksi kohdennettuja korotuksia vaatipalkkoihin ei voida tehdä. Sopimuskauden jälkimmäisen osan (1.2.2016-31.1.2017) palkankorotuksista sovitaan kesällä 2015. Heikenys palkkaukseen sairausloman ajalta Oikeus palkkaukseen lakkaa, kun virkamiehen yhdenjaksoinen sairauspoissaolo on 1.4.2015 tai sen jälkeen kestänyt yli vuoden. Sopimusmääräys ei koske virkamiehen työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvaa sairauspoissaoloa, niiden osalta tilanne säilyy ennallaan. Siirtokarenssi/omavastuuaika poistuu lomapäivien osalta Aiemmin virkamiehillä on ollut seitsemän päivän omavastuuaika, jos hän on sairastunut vuosiloman aikana. Tämä omavastuuaika poistuu 1.4.2014 jälkeen pidettävien lomien osalta. Jatkossa, mikäli sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksolle ajoittuva loma siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos asianomainen sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä esitetään lääkärintodistus. On huomioitava, että siirtopyyntö on tehtävä viipymättä. Jälkikäteen ei siir- Kuva: Riku Rissanen toa voi vaatia. Valtio tukee työmarkkinaratkaisua kohentamalla työttömien asemaa ja tarkistamalla tuloveroasteikkoja. Myös suunniteltu kilometrikorvausten lisäkiristys perutaan. Työttömien osalta työntekoa pyritään tekemään kannattavammaksi. Jatkossa työtön voi tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Työttömän yhteenlasketut tulot osa-aikatyöstä ja sovitellusta päivärahasta saavat olla työttömyyttä edeltäneen palkan suuruiset. Nykyisin vastaava määrä on 90% palkasta. Lisäksi työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään. Ammattisotilas 6/2013 1.4.2014 1.8.2014 Tulevalle sopimuskaudelle asetettiin jälleen lukuisia työryhmiä selvittämään erinäisiä asioita. Eri työryhmissä pohditaan muun muassa työurien pidentämistä, muutosturvaa, työaikoja, matkustamiseen liittyviä asioita ja kustannuksia. Työryhmien työn tuloksista kuullaan varmasti myöhemmin. kesä 2015 us 0 ka nk or ot Pa l 1.8.2015 Neuvottelut jatkuvat 31.1.2016 Vaikka työrauha on sopimuksella turvattu vuoden 2017 tammikuuhun saakka, se ei suinkaan tarkoita sitä, että seuraavaan kolmeen vuoteen ei olisi mitään neuvoteltavaa. Jatkuvan neuvottelun periaatetta noudattaen neuvotellaan sopimuskaudella sellaisista asiois- Hyvää Joulua Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura ry Petronlahdentie 19, 72100 Karttula Turvallisuus tarvitsee tekijänsä CONLOG GROUP www.conlog-group.fi Ammattisotilas 6/2013 ,3 0% ka nk or ot pa l V so uod pi en m 2 in 01 en 6 So pi m us ka us ia lk Pa aa lk an ko ro tu s, 20 eu ro a uk S ja opim ks u o p sk ää au tty de y ne ns So im ja pim m ks u äi ne o p sk n ää au tty de y nt oi ne n sis t a Sopimuskauden aikataulut 31.1.2017 ta, joilla ei ole kustannusvaikutuksia. Esimerkiksi puolustusvoimien työaikasopimuksen ja muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen osalta neuvottelut ovat käynnissä ja jatkuvat tulevallakin sopimuskaudella. Sotainvalidien Veljesliiton Kunniamerkkipalvelu ma - pe klo 8-15.30, Puh. 09 4785 0209 Finnsukellus Oy PL 16, 33401 Tampere Puh. 0400 238 632 21 Uutisia Järjestötoimintakurssit vuonna 2014 A liupseeriliitto järjestää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa kahdeksan järjestötoimintakurssia tammi-huhtikuussa. Koulutuksessa käsitellään muun muassa jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia edunvalvonnassa, liiton edunvalvontatoimintaa sekä paikallisen aliupseeriyhdistyksen roolia edunvalvonnassa. Kurssin kouluttajina toimivat paikallisyhdistysten asiantuntijoiden lisäksi liiton pääluottamusmiehet ja liiton toimiston edustajat. Koulutusajankohdat: 11.1.2014, Kuopio 25.1.2014 Hämeenlinna 1.2.2014 Turku 8.2.2014 Rovaniemi 1.3.2014 Kouvola 8.3.2014 Helsinki 29.3.2014 Tampere 26.4.2014 Jyväskylä Ilmoittautuminen kursseille alkaa joulukuun alussa jäsensivuilla. Koulutus on maksuton. Yhdistysten puheenjohtajille tarkoite- tut puheenjohtajien neuvottelupäivät ovat 7.-8.5. ja 25.-27.9. Puheenjohtajat saavat henkilökohtaisen kutsun neuvottelupäiville. Maastopukujen käyttö laajenee Kulttuuriapurahojen haku käynnistynyt Vuoden urheilija 2013 arusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen ja vastaavien hallintoyksiköiden ammattisotilaat, sopimussotilaat ja kadetit voivat käyttää maastosuojavaatetukseen (m/05), tai merivoimissa meritaisteluasuun (m/95), kuuluvia pukineita myös toimistotyön kaltaisessa esikunta- tai sisäpalveluksessa sekä joukko-osaston kokous-, neuvottelu- tai koulutustilaisuuksissa. Muutos tulee voimaan 1.4.2014 Maastosuojavaatetusta ei käytetä puolustusvoimien ja sen ulkopuolisten tahojen yhteisissä tilaisuuksissa, ellei tilaisuutta järjestetä maasto-olosuhteissa. Samalla asiakirjalla (AJ22778) pääesikunta vahvisti ensi vuoden alusta lukien voimassa olevan listan työnantajan kustannuksella ylläpidettävistä pukineista. AK:n kulttuuriapurahaojen haku on käynnistynyt marraskuun alussa. Rahaston tarkoituksena on järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksien tukeminen. Apurahoja myönnetään pääosin työntekijöiden taidepainotteisen kulttuuriharrastamisen edistämineen. Jos haluat hakea apurahaa, rekisteröidy kansan Sivistysrahaston hakujärjestelmään ja tallenna hakemuksesi sinne. Tulosta sen jälkeen hakemuksesi ja lähetä se allekirjoitettuna Aliupseeriliiton toimistoon viimeistään 31.12.2013. Aliupseeriliiton työvaliokunta käsittelee hakemukset tammikuun kokouksessaan. Liiton toimisto toimittaa hyväksytyt hakemukset Kansan Sivistysrahastoon. Lisätietoja: www.sivistysrahasto.fi. V 22 S A liupseeriliiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden urheilijan. Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat tehdä esityksiä Vuoden urheilijasta oman yhdistyksensä kautta. Myös yksittäisillä jäsenillä on oikeus tehdä esityksensä suoraan liittoon. Valintaperusteena ovat tulokset tai merkittävät sijoitukset vuonna 2013 liiton omissa tai muissa liiton mestaruuskilpailusääntöjen hyväksymissä urheilukilpailuissa. Näitä ovat SotU:n, Sot-SM-, CISM-, SM-, PM-, EM-, MM-kilpailut sekä olympialaiset tai muut vastaavat kansalliset tai kansainväliset kilpailut. Valinnassa painotetaan kansainvälistä kilpailumenestystä. Perustellut esitykset tulee toimittaa kirjallisesti liiton hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Hallitus julkaisee vuoden urheilijan keväällä 2014. Ammattisotilas 6/2013 Miromäki jatkaa urheiluvastaavana Tuomas Miromäki (Kymenlaakson Aliupseerit) valittiin Aliupseeriliiton urheiluvastaavaksi kaudelle 2014-2015. Miromäki on toiminut tehtävässä vuodesta 2012 alkaen. L iiton urheilumestaruuskilpailuihin osallistuvien määrä on pysynyt suurin piirtein samana, joskin pientä osallistumisaktiivisuuden lisääntymistä on ollut havaittavissa. Miromäki on ilolla pannut merkille, että kilpailuihin, esimerkiksi hiihtoon, suunnistukseen ja ammuntaan, on osallistunut myös muita kuin eri lajien maan kärkeä. – Olisi mukavaa saada lisää ihan tavallisia kuntoilijoita kilpailuihin. Ei niitä aina tarvitse ottaa niin vakavasti. Aliupseeriliiton hallitus päivitti mestaruuskilpailujen säännöt vuonna 2012. Kilpailut ja vuosittaiset palkitsemiset ovat sujuneet hyvin uusien sääntöjen mukaan. – Kilpailijat ovat pääosin pitäneet esinepalkinnoista sekä siitä, että kaikille sijoittuneille jää muisto osallistumisesta kunniakirjan muodossa. Miromäki on iloinen siitä, että vakavamman kilpaurheilun tilalle on jäsenistön aloitteesta tullut myös muita lajeja. Tulevana kesänä kolmannen kerran järjestettävät liiton frisbeegolf-mestaruuskilpailut on tapahtuma, johon on helppo tulla mukaan. Jokainen osallistuu kilpailuun haluamallaan tavalla ja osallistujilla on mielessä, että hauskanpito ja yhdessä oleminen on tärkeintä. Kilpailuun osallistuu useita kymmeniä jäseniä eri puolilta Suomea. – Frisbeegolf on uutena lajina hyvä juttu. Se on jäsenistön yhteinen tapahtuma ja ei vaadi osallistujilta huippu-urheilijan statusta. Miromäki seuraa tiiviisti Sotilaiden SM-kilpailuiden tulevaisuuden näkymiä. Hän pitää mahdollisena, että pieniä muutoksia kilpailuihin saattaa olla tulossa, mutta tämänhetkiset lajit ovat säilymässä. Ammattisotilas 6/2013 Tuomas Miromäki muistuttaa, että Aliupseeriliiton mestaruuskilpailut pidetään SMkilpailujen yhteydessä. Hän kehottaa kaikkia Sotilaiden SM-kilpailuista kiinnostuneita ottamaan yhteyttä oman joukko-osaston liikuntasektorin asiantuntijoihin. – Nykyiset lajit ja säännöt pyritään säilyttämään entisellään. Näin myös liittojen kilpailut voidaan pitää Sotilaiden SMkisojen yhteydessä. Jos Aliupseeriliitolla ei tätä mahdollisuutta olisi, omien kilpailujen järjestämisen mahdollisuudet heikkenisivät huomattavasti. Miromäki toivoo, että kilpailuihin osallistuvien aliupseereiden määrä kasvaa. – Jos haluaa osallistua kilpailuhin, kannattaa ottaa yhteyttä oman joukkoosaston liikuntasektorille. Yleensä joukko-osasto tekee kootusti ilmoittautumiset noin kuukautta ennen kilpailua. Kilpailukalenteri julkaistaan puolustusvoimien verkkosivuilla. Miromäki kertoo, että liikuntasektorin asiantuntijat osaavat neuvoa aikatauluasioiden lisäksi myös virkavapaiden anomisesta kilpailu- jen ajaksi sekä kuljetuksista kilpailupaikalle. Myös yhdistykset voivat aktivoida jäseniään liikkumaan. Miromäki kannustaa yhdistyksiä järjestämään omia, ei liian vakavia, kilpailuja omissa varuskunnissaan. – Tämä vaatii paikallisyhdistykseltä vähän ponnisteluja, mutta ne voisivat järjestää omat kilpailunsa samalla kun oma joukko-osasto järjestää kisoja. Näin osallistujamäärä voisi olla suurempi ja myös joukko-osaston kilpailujen järjestäjälle jäisi hyvä mieli. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen 23 Hamina Tattoo uudistuu Vuoden 2014 Hamina Tattoo käynnistyy uudessa muodossa tiistaina 29. heinäkuuta. Marssishowt ovat edelleen pääosassa tapahtumassa. K ansainvälisten soittokuntavieraiden lisäksi nähdään ensimmäistä kertaa kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat samanaikaisesti marssishown avausnumerossa. Nyt ne esiintyvät uusittuina, täysikokoisina sotilassoittokuntina musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän johdolla. Suomalaisista soittokunnista oman kuviomarssishownsa esittävät Kaartin soittokunta ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta. Uutena elementtinä Haminassa on Tattoo-katu. Järjestäjät ovat halunneet tehdä siitä festivaalivieraiden ja haminalaisten yhteisen olohuoneen. Tattoo-katu sijaitsee Raatihuoneen torilla ja Fredrikinkadulla. Kadulle kootaan musiikkia, tanssia, kahvilaherkkuja, ravintoloita ja myyntikojuja. Kadulla on mahdollisuus seurata muun muassa sisäänheittoparaatia aina tuntia ennen marssishown alkamista. Festivaalin taiteellinen johtaja Lassi Ikäheimo kertoo, että festivaalikadun tarkoituksena on tarjota Haminaan tulijoille ohjelmaa koko päiväksi, ei ainoastaan konsertin ajaksi. Tapahtuman aikana myös kaupungin Hamina Tattoo 2010. Kuva: Haminan kaupunki Hamina Tattoo 2010. Kuva: Sofia Virtanen 24 puutarhat ja pihat avautuvat yleisölle. Vieraat voivat kiertää kahdentoista pihapiirin alueella ja nauttia pihakonserteista, Pop Up –kahviloista, taidenäyttelyistä ja kirpputoreista. Marssiesitysten jälkeen avautuu Tattooklubi Haminan torilla. Klubitelttaan mahtuu 700 asiakasta ja siellä on ohjelmaa joka ilta. Puolustusvoimien henkilökunta voi ostaa marssishow-lippuja alennettuun hintaan 31.3.2014 asti. Lipun hinta on 38 euroa. Alennushintaisia lippu- ja voi ostaa kaksi kappaletta. Edun saa Lippupalvelun pisteestä henkilökorttia näyttämällä. Hamina Tattoo on ensi vuonna mukana keräämässä varoja Itämeren luonnon puhdistamiseen. Tämä näkyy myös tapahtuman aikana musiikissa ja muussa taiteessa. Yleisöllä on mahdollisuus tukea Itämeren puhdistamista maksamalla lippua ostaessaan vapaaehtoista tukimaksua Puhdas Itämeri –hankkeelle. www.haminatattoo.fi Ammattisotilas 6/2013 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! www.millog.fi Joulutervehdyksiin tarkoitetut varat lahjoitamme Uusi Lastensairaala 2017 -keräykseen. Ammattisotilas 6/2013 25 Mannerheim kotioloissaan Mannerheimin vaiheet sotapäällikkönä ovat tunnetut, mutta minkälaiset olivat hänen kotiolonsa? Vastauksen saa tutustumalla Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevaan Mannerheim-museoon. Talo oli Gustaf Mannerheimin kiintopisteenä vuodesta 1924 alkaen koko loppuelämän. P itkän uran Venäjän tsaarin armeijassa tehnyt kenraaliluutnantti Mannerheim joutui järjestämään elämänsä kokonaan uudestaan, kun val- 26 lankumous lopetti keisarivallan vuonna 1917. Synnyinmaansa Suomen sijasta hän olisi voinut päätyä vaikkapa Ranskaan, jonne hänellä myös oli siteitä. Kielitaitoiselle kosmopoliitille maailma oli auki. Suomessa Mannerheimin oli tarkoitus viettää rauhassa vaiheikkaan elämänsä loppuvuodet, mutta historia määräsi toisin. Suomi oli vuonna 1917 osa tsaarin Venäjää ja niinpä vallankumouksen aallot löivät tänne asti. Tilanne maassamme kärjistyi 28.1.1918 sisällissodaksi. Suomessa ei ollut tuoretta rintamakokemusta omaavia kenraaleita, joten senaatilla ei ollut omasta takaa sopivaa ylipääl- likköä johtamaan hallituksen joukkoja punaisten kapinan kukistamisessa. Mannerheimilla oli esittää kilpailijoitaan konkreettisempi suunnitelma järjestyksen palauttamiseksi maahan ja niinpä viisikymppinen kenraaliluutnantti nimitettiin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi, mistä tehtävästä hän luopui heti vapaussodan jälkeen toukokuun lopussa 1918. Mannerheim kutsuttiin valtionhoitajaksi joulukuussa 1918, jonka jälkeen hän otti ylipäällikkyyden uudelleen. Valtionhoitajana hän vahvisti 17.7.1919 uuden hallitusmuodon, jonka mukaan Suomesta tuli parlamentaarinen demokratia. Hävittyään presidentinvaa- Ammattisotilas 6/2013 lin K.J. Ståhlbergille heinäkuussa 1919 Mannerheim erosi valtionhoitajan tehtävästä ja ylipäällikkyydestä, eikä hänellä ollut virallista roolia Suomessa ennen vuonna 1931 alkanutta puolustusneuvoston puheenjohtajuutta. Suunnitelmissa pysyvä koti Mannerheim ei suinkaan muuttanut Suomeen Venäjältä vaan Puolasta. Hänen viimeinen ulkomaan kotinsa sijaitsi Varsovassa, jonne jäi hänen omaisuutensakin. Suomeen tuli runoilijan sanoin kirjaton, karjaton mies. Vapaussodan ylipäällikön tehtävästä hän sai tietysti palkkaa, samoin lyhytaikaisesta valtionhoitajan tehtävästä sodan jälkeen. Vuodesta 1920 alkaen Mannerheim toimi Liittopankin hallituksen puheenjohtajana. Palkan lisäksi hän nosti valtionhoitajan tehtävästä määräytynyttä eläkettä. Osa toimeentuloa oli myös suurella kan- Isännän kiinnostus metsästykseen käy kodista selvästi ilmi. Ammattisotilas 6/2013 Suurmiehen sängyn ei tarvitse olla yksiön kokoinen. salaisadressilla kerätty nykyrahassa noin 2,5 miljoonan euron varallisuus, jonka koroista Mannerheim saattoi lahjakirjan mukaan elinaikanaan nauttia. Asuttuaan Helsingissä eri osoitteissa 56-vuotias ratsuväenkenraali alkoi kaivata pysyvää kotia. Hänen tuttavansa, makeistehtailija Karl Fazer, tarjoutui remontoimaan omistamansa vuonna 1874 rakennetun huvilan Helsingin Kaivopuistossa ja vuokraamaan sen Mannerheimille vuonna 1924. Fazerin työntekijöiden työsuhdeasuntona moneen pieneen huoneistoon jaettu talo remontoitiin perusteellisesti uuden isännän ohjeiden mukaan, mutta Mannerheim ei kuitenkaan koskaan omistanut sitä. Uuden isännän ei tarvinnut sisustaa uutta kotiaan tyhjästä, vaan hänen Varsovan kotinsa irtaimisto oli onneksi säilynyt varastoituna. Mannerheim sai tavaransa Helsinkiin jo vuosina 1920– 1921. Irtaimiston joukossa oli myös vuosien 1906–1908 Aasian matkalta kerätty arvokas materiaali. Mannerheimin ainoa valtiollinen tehtävä sotien välisenä aikana oli puolustusneuvoston puheenjohtajuus vuodesta 1931 alkaen. Poliittisen elämän kannalta hän oli yksityishenkilö, joten hänen kotonaan ei käynyt virallisia valtiovieraita. Yksityisesti Mannerheimilla kuitenkin oli erittäin laaja kansainvälinen tuttavapiiri, eivätkä ulkomaiset vieraat Kaivopuiston kodissa suinkaan olleet harvinaisia. Nykyään sanottaisiin Mannerheimin olleen laajasti verkostoitunut. Koti täynnä muistoja Yksityiskodiksi Kaivopuiston kolmikerroksinen talo on valtava, tilaa on 500 –600 neliötä. Alakerta oli lähinnä edustuskäytössä ja yläkerrassa sijaitsivat yksityisemmät tilat. Kellarikerros oli huoltotiloina. Keskellä alakertaa kadun puolella on eteinen ja halli. Päädyssä on suuri ruokasali ja pitkällä meren puoleisella sivulla salonki. Ruokasalia vastapäätä talon toisessa päädyssä on työhuoneen, kirjaston ja tupakkahuoneen muodostama kokonaisuus. Yläkerran tilat ovat osaksi näyttelytiloina, mutta siellä olevista yksityistiloista ennallaan ovat halli, makuuhuone, vierashuone ja suuri kylpyhuone. Viimeksi mainittu oli pitkään varastona, mutta nyt sekin on avattu yleisön nähtäville kunnostustöiden jälkeen. Makuuhuone on juuri niin askeettinen kuin siitä on kerrottu. Kalusteina on kapea kenttävuode, pari pöytää ja tuolia, puhelin ja vaatekaappi. Ikkuna avautuu merelle ja seinillä on hevosaiheisia tauluja. Kaivopuiston talo on sotilaan, tutkimusmatkailijan ja kosmopoliitin aateliskoti. Esillä on paljon edellisten sukupolvien kuvia ja suvun muistoesineitä. Seikkailijasta ja tutkimusmatkailijasta kertovat matkamuistot ja kymmenet trofeet, joista merkittävin on salongin lattialla oleva ihmissyöjätiikerin talja. Hevosmiestaustasta 27 Taatusti oikea Marsikin ryypyn resepti ja alkuperäinen pullo. kertovat lukuisat hevosaiheiset taulut. Ensi kevääseen yläkerrassa jatkuva teemanäyttely valaisee Mannerheimin kotia kulttuurikotina. Laajassa kirjastossa on kirjoja 14 kielellä, joista Mannerheim pystyi lukemaan seitsemää. Vitriineihin on poimittu aihepiireittäin mielenkiintoisia otteita isännän kirjastosta. Kunniamerkkejä Mannerheimille on myöntänyt peräti 124 ritarikuntaa. Merkeistä on valittu esille kiinnostava otos. Ruotsalaisen Miekkaritarikunnan suurristin ensimmäisen luokan ritarinmerkki vuodelta 1942 on niin harvinainen, että edellisen kerran se myönnettiin1860 –luvulla Napoleon III:lle Ranskaan. Kunniamerkkien ohella esillä on myös viime sotien muistoristejä ja –mitaleita. Koti on ollut avoinna Mannerheimin kuolemasta eli vuodesta 1951 asti. Sitä oli tarkoitus esitellä vain rajoitetun ajan, mutta suosio yllätti. Museo oli tarkoitus toteuttaa muualle ja sille etsittiin kuumeisesti tiloja kunnes vuonna 1957 säätiö sai tilaisuuden ostaa talon sekä puolet tontista Fazerilta, ja ajatus erillisestä museosta haudattiin. Museota operoi Mannerheim-säätiö, jonka päätehtävänä on myöntää stipendejä lupaaville suomalaisille upseereille. Varat ovat valtaosin perua vuoden 1919 kansalaisadressista. Koti jäi Mannerheimin jälkeen lähes ehjäksi, koska perikunta vaati vain harvoja esineitä. Loput säätiö lunasti ilmeisen muodolliseen hintaan. Kotimuseo on 1930–40 –lukujen taitteen asussa. Museon ja säätiön nettisivut löytyvät osoitteesta www. mannerheim-museo.fi. Lähteitä: Museon nettisivut, museonjohtaja Tapio Haltia sekä Marsalkan koti (Otava 2001). Teksti ja kuvat: Seppo Simola Mannerheim-kohteita muualla Suomessa Mannerheimin syntymäkotiin voi tutustua Varsinais-Suomen Askaisissa. Museoviraston operoima Louhisaaren kartanolinna on yleisölle avoinna kesäisin. L opella taas voi päästä ylipäällikön saunaan. Metsästysmajan, saunan ja kalamajan muodostama kokonaisuus rakennettiin aluksi vuonna 1942 Repolaan Lieksajärven rannalle Rukajärven suunnan eli 14. divisioonan rintamamiesten voimin. Korpisoturit lahjoittivat sen ylipäällikölle tämän 75-vuotispäivänä 4.6.1942. Sodan lopulla majakokonaisuus purettiin ja pystytettiin uudelleen Lopelle Puneliajärven rannalle vuonna 1945. Marskin majalla voi ruokailla, mutta ateriointi tapahtuu majan naapuriin 28 rakennetussa modernissa ravintolassa eikä museona olevassa metsästysmajassa. Ateriaan sisältyy haluttaessa tutustuminen majaan ja kertomus sen vaiheista. Sauna tarjoiluineen on vuokrattavissa ryhmille. Marskin majan pihapiiriin rakennettiin jatkosodan aikaista erämaatukikohtaa kuvaava kenttävartio Sisu, joka avattiin yleisölle kesäkuussa 1992. Kappale maailmanhistoriaa Sastamalassa Vanha ravintolavaunu seisoo huoltamon takapihalla Vammalan taajamasta kymmenkunta kilometriä Tampereen suuntaan valtatie 12:n varrella Ellivuoren risteyksessä. Vaunu on kappale maailmanhistoriaa. Mannerheim nimittäin kestitsi siellä 75-vuotispäivänsä juhlavieraita 4.6.1942. Tunnetuin heistä oli Adolf Hitler. Ylipäällikön juna oli tuolloin Imatran lähellä. Vaunu päätyi sotien jälkeen EteläPohjanmaalle Jalasjärven Koskuelle, missä se palveli leirintäalueen kahviona. Nykyiselle paikalleen vaunu siirrettiin vuonna 1969. Katolla olevasta kyltistä huolimatta kyseessä ei ole salonkivaunu, sillä se on Mikkelissä, vaan ylipäällikön esikuntajunan ravintolavaunu. Vaunu on kesäaikaan avoinna yleisölle maksutta ja se olisi kiireesti syytä siirtää takapihalta arvoiselleen paikalle. Mikkelin asemalla olevaan salonkivaunuun pääsee tutustumaan vain kerran vuodessa Mannerheimin syntymäpäivänä eli 4. kesäkuuta. Lähteitä: Pentti Perttuli: Marskin majan vaiheita 1942 – 1992, Museoviraston nettisivut, Wikipedia. Seppo Simola Ammattisotilas 6/2013 Isänmaan historia myynnissä? Viime kesänä alkoi kuulua kummia. Julkisuuteen tuli lista, jossa Museoviraston hallinnoimia historiallisia kohteita oli hinnoiteltu mahdollista myyntiä silmälläpitäen. Yksi kohteista oli vuosina 1931 – 1937 tasavallan presidenttinä olleen P.E. Svinhufvudin kotitalo Kotkaniemi Luumäellä. Museovirasto on määritellyt presidentti P.E. Svinhufvudin kotitilan Kotkaniemen Luumäellä Etelä-Karjalassa ei-strategiseksi kohteeksi, jolloin myymiselle ei ole estettä. Mahdollinen ostaja ei ehkä välittäisi kohteen tärkeästä historiallisesta merkityksestä. Ostaja voisi olla ulkomaalainenkin, sillä komealla rantapaikalla Kaakkois-Suomessa sijaitseva hirsitalo voisi kiinnostaa vaikka venäläisiä. Julkisuuteen päässyt hinta-arvio, 400 000 euroa, on remonttitarpeetkin huomioiden naurettava kun 700 neliön talo on rantatontilla ja mukana tulee 17 hehtaaria maata (Ilta-Sanomat 3.8.2013). Kuluvana vuonna perustettiin Kotkaniemi-säätiö hoitamaan museota siltä varalta, että Museovirasto luopuu siitä vaikkapa nimelliseen hintaan sää- Ammattisotilas 6/2013 tiön hyväksi (Iltalehti 21.8.2013). P.E. Svinhufvudin muistosäätiö oli ilmaissut jo aiemmin huolensa Kotkaniemen tulevaisuudesta. Muodollinen kauppa luotettavalle taholle ei kuitenkaan olisi ongelmaton, sillä Kotkaniemi-säätiö tarvitsisi vuosittaisen avustuksen välttämättömiin kiinteistökuluihin, ja kiinteistöä pitäisi myös remontoida. Muillekin museokohteille, kuten Sibeliuksen Ainolalle, maksetaan vuosittain avustusta ylläpitoa varten (Iltalehti 2.8.2013). Presidentin pojanpoika Jorma Svinhufvud myi talon valtiolle siinä uskossa, että talo on turvassa valtion hallussa (Ilta-Sanomat 3.8.2013). Niinpä olisi ennenkuulumattoman röyhkeää ja lyhytnäköistä, jos valtio myisi kohteen täysin sen arvosta piittaamattomalle ostajalle. Museovirasto on luvannut päätöksiä vuoden loppuun mennessä. Kotkaniemen museota on viime ajat operoinut Luumäen kunta ja kohde oli yleisölle avoinna kesän ajan. Svinhufvud oli niin sanotun itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja sekä maamme ensimmäinen valtionhoitaja ja juuri hän otti vastaan Leniniltä Suomen itsenäisyyden tunnustaneen asiakirjan Pietarissa vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Hän oli ottanut itsenäisyys- ja laillisuusmiehenä suuria henkilökohtaisia riskejä ja ollut karkotettuna Siperiaankin. Svinhufvud oli maan laillisen hallituksen johdossa myös vapaussodan aikana, jolloin hallitus toimi Vaasassa, koska Helsinki oli kapinallisten hallinnassa. Sodan jälkeen Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi ja hän erosi joulukuussa 1918 valtionhoitajan tehtävästä sillä ehdolla, että hänen seuraajakseen valitaan Mannerheim. Maanpuolustusväki arvostaa presidentti Svinhufvudia eli Ukko-Pekkaa tarkkuusammunnan harrastajana ja suojeluskuntavääpelinä. Kotkaniemessä on maanpuolustukseenkin liittyvää esineistöä kuten aseita. Mahtaisiko Museovirasto antaa irtaimiston mennä kiinteistökaupassa kaupantekijäisinä vai kärrättäisiinköhän se roskiin, ettei se vain jäisi ostajan riesaksi? Viimeisimmän tiedon mukaan Kotkaniemi olisi menossa Museovirastolta Senaatti-kiinteistöiille, mikä mutkistaisi mahdollista lunastusta entisestään. Teksti: Seppo Simola Kuvat: Museovirasto 29 Kirja-arvostelu Mikko Porvali: Hyökkäyksen edellä – Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941, Atena, 2013, 299 s. + CD-levy ekijällä on ollut käytössään kaukopartiomiehenä ja vakoojakouluttajana toimineen isoisänsä Antti Porvalin tallettamaa aineistoa. Vääpeli Porvali oli mukana silläkin matkalla, jota tämä kirja käsittelee. Kirjailija on ehtinyt myös haastatella useita entisiä kaukopartiomiehiä. Nykytermein ilmaistuna kirja kertoo erikoisjoukkotoiminnasta ja se kuvaa myös harmaata vaihetta ennen jatkosodan puhkeamista. Monia suomalaisia partioita ja yksittäisiä tiedustelijoita kävi talvisodassa menetetyillä alueilla niin sanotun välirauhan aikana. Yhdeksän harmaan vaiheen tiedustelumatkaa tehnyt reservin kersantti Ilmari Tolvanen nimitettiin ensimmäisen jatkosodan aikaisen kaukopartion johtajaksi. Jatkosodan sytyttyä juhannuksen jälkeen 1941 erikoisjoukkosotilaiden siviilivaatteet vaihtuivat sotilaspukuun ja taskussa ollut pistooli kaulassa roikkuvaan T 30 konepistooliin. Kahdeksanmiehinen partio Tolvanen sai tehtäväkseen tiedustella vihollisen toimintaa Kannaksella ja häiritä junaliikennettä joukkojen siirtojen vaikeuttamiseksi ennen alueen takaisinvaltausta. Kaukopartiotoiminnassa sotilasarvo ei aina ratkaissut partion sisäisiä johtosuhteita. Kersantti Tolvasen partioon kuului kokeneita kanta-aliupseereita ja jopa yksi reservin upseeri. Yhdeksän tiedustelumatkan kokemus kuitenkin painoi johtajavalinnassa, ja kersantti Tolvanen sai tehtävän. Partio koostui lähes kokonaan kannakselaisista, joten toiminta-alue oli lähtijöille hyvinkin tuttu. Partiolla oli vaikeuksia jo ennen lähtöä. Eräs TK-mies yritti väkisin tunkea mukaan, koska heille oli annettu tehtäväksi raportoida yleisöä kiinnostavista ja taistelutahtoa nostavista aiheista, jollaiseksi laskettiin esimerkiksi kaukopartiotoiminta. TK-mies onnistuttiin jättämään kovan väännön jälkeen tukikohtaan, mutta seuraava vastus oli omat ilmavoimat. Partion oli tarkoitus olla ensimmäinen ilmateitse huollettu kaukopartio. Ajatus oli ilmavoimille uusi, eikä asian tärkeyttä oikein tajuttu ja käytännön toteutuskin ontui. Lisäksi ilmavoimat halusi monopolisoida kaukotiedustelutoiminnan, eikä kilpailevaa toimintaa – kaukopartioita – olisi haluttu tukea. Kun ilmatäydennykset eivät oikein ottaneet onnistuakseen, niin partio joutui venyttämään sodan sääntöjä ja hankkimaan muonatäydennystä vastapuolen siviileiltä omin toimenpitein, vaikka siviiliomaisuuteen koskeminen oli jyrkästi kielletty. Sodan sääntöjä jouduttiin venyttämään silloinkin, kun tehtävän jouduttamiseksi päätettiin hankkia kuorma-auto. Idean järkevyydestä oli erimielisyyttä, eli kaukopartiot eivät aina olleet toiminnaltaan ja ajatuksiltaan kuin yhdestä puusta veistettyjä, toisin kuin romaanikirjallisuus usein antaa ymmärtää. Veljeä ei jätetä on myös kaunis ja kannatettava periaate, mutta joskus mahdoton toteuttaa. Muitakin vaikeuksia ilmeni. Yksi partiomies joutui taivaltamaan pitkät matkat pelkkä kalossi toisessa jalassaan, kun saapas katosi vesistön ylityksen yhteydessä. Päätehtävässään, eli tiedustelussa ja junaliikenteen häirinnässä partio kuitenkin onnistui, mutta tietojen saamisessa omalle puolelle sen sijaan aina ei. Sodan tässä vaiheessa partioilla oli käytössään sellaisia radioita, joilla saattoi vain lähettää. Sanomien perillemenosta ei siis voitu olla varmoja, kun kuittausta ei saatu. Kun vaikeuksia kohdannut, tappioita kärsinyt ja hajalle lyöty partio palaa tukikohtaansa, niin kohta on vastassa ”vanha vainooja” eli TK-mies. Tämä onnistui saamaan partiomiehiltä haastattelun melko tuoreeltaan, ja äänitteellä puhuu myös koko kaukopartio-osaston johtaja. Partiomiehistä puhutaan nimillä ja arvoilla. Matkan tapahtumiakin paljastuu vaikka kaikkien partiomiesten kohtalosta ei ollut lopullista varmuutta. Nauhoitteen lähettäminen radiossa onnistuttiin sentään estämään, ja tallenne unohtui vuosikymmeniksi. Nyt tämä kiistoja herättänyt ja ainutlaatuinen haastattelu on kirjan takakannessa CD-levynä. Kirjassa on myös valokuvia partiomatkan varrelta. Mikko Porvalin uusin tietokirja on erittäin mielenkiintoinen ja sujuvasti kirjoitettu dokumentti jatkosodan alkuvaiheen suomalaisesta erikoisjoukkotoiminnasta. Se antaa totuudenmukaisen kuvan siitä, minkälaisia vaikeita tilanteita partiomiesten piti jopa silmänräpäyksessä ratkaista. Teos herättää myös ajatuksia sodan sääntöjen noudattamismahdollisuuksista kiperissä tilanteissa. Väkisinkin tulee pohtineeksi, miten itse olisi tilanteita ratkaissut. Seppo Simola Ammattisotilas 6/2013 viranomaisalennus 10-20%! lisätiedot nettisivuiltamme suuremmista tilauksista annamme erikseen tarjouksen XST-KOTELO 49,00€ olemme aloit taneet g-coden pistoolikoteloiden maahantuonnin ja nyt ensiluokkaisia laatukoteloita on saatavilla myös täällä sivistyneen maailman itäreunallakin. mallisto koostuu sekä avoimista et tä pannallisista koteloista, joihin on saatavilla laaja kirjo kantoratkaisuja, sekä iwb-kotelosta. erilaisia kan kaikki kotelot ovat täysin modulaarisia ja rtipikakiinnitysjärjestelmän ansiosta kotelo voidaan esim. siirtää reideltä liiviin vain muutamissa sekunneissa. osh-KOTELO 49,00€ kotelorungot valmistetaan yhdysvalloissa kydexistä lämpömuovaamala, joka tekee k otelosta erit täin hyvin istuvan. kaikki kotelot ovat varustet tu portaat tomalla kitkaruvilla, jolla vetovastusta voidaan säätää, hsp incog holster system INCOG housunkauluskotelo on yhteistyössä Magpul-koulutusvideoista tunnetuksi tulleen Travis Haleyn (haley strategic partners) kanssa suunniteltu kotelo, joka mahdollistaa aseen kantamisen tehokkaasti k kätket tynä niin edessä, sivulla kuin takanakin täysin käyt täjän mieltymysten ja kehon muotojen mukaisesti. Kotelon kantokulmaa sekä korkeut ta on mahdollista säätää, ja koteloon on mahdollista kiinnit tää erikseen myytävä M ag Caddy lipaskotelo, jolloin yhdessä tiiviissä paketissa kulkee mukana sekä pistooli et tä varalipas. INCOG toimitetaan vakiona Tactical Fuzzpinnoit teella eli synteet tisellä nupukkinahalla, jonka funktio on toimia liukuesteenä ja lisätä mukavuut ta ihoa vasten. castreninkatu 13 00530 helsinki www.operator.fi puh 045 133 0404 Va lta kun n a n pa r a sta pa in a mista. Esitteet / Lehdet Myyntikatalogit Suorapostitusmateriaalit Lomakkeistot / Käyntikortit Julisteet / Roll-upit kerro mitä taVoit telet – myyntitiimimme löytävät sopivan ratkaisun. PAREMPAA MAKUA KEITTIÖÖN! LAITTEET • ASTIAT • TARVIKKEET • HUOLTO Dieta Oy • (09) 755 190 • www.dieta.fi Helsinki Oulu Rovaniemi / www.erweko.fi Ammattisotilas 6/2013 31 Sinivalkoinen Scania – suomalaisempi kuin uskotaan! Scanian tehtaiden vuotuisten komponenttiostojen arvo Suomesta on noin 100 miljoonaa euroa. Scanian ja Suomen välinen kauppa on Suomelle ylijäämäinen. Scanialla on maailmanlaajuinen huoltoverkosto, mikä varmistaa kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä käytettävän kaluston kustannustehokkaat huolto- ja korjaustoiminnot eri puolilla maailmaa. Scania Suomi oy on suomalainen yhtiö, joka maksaa veronsa Suomeen. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana yhtiö on maksanut veroja Suomen valtiolle yhteensä lähes 137 miljoonaa euroa. Scania Suomi oy työllistää Suomessa noin 540 henkilöä 19 omassa palvelukeskuksessa. Kaikki Scania-toimipisteet on määritelty Puolustusvoimien huoltovarmuuden kannalta merkittäviksi. Scania Suomella on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen kanssa varaosien turvavarastoinnista. Scanian modulaarisen tuotantojärjestelmän ansiosta huolto-, korjaus- ja varaosatoiminnot ovat kustannustehokkaita. 32 Scania pystyy toimittamaan kuorma-autoja myös panssaroituna ja miinasuojattuna muun muassa rauhanturvajoukkojen käyttöön. Scania toimittaa moottoreita esimerkiksi Patrialle, joka käyttää niitä AMV-vaunuissaan. SuomeSSa päällirakennettavien Scania-kuorma-autojen kotimaisuusaste ylittää useimmiten 50 prosenttia. Ammattisotilas 6/2013 Lukuvinkkejä Kimmo Kiljunen: Maailman maat – liput ja historia auskaa, että tällaisia kirjoja julkaistaan internetin aikakaudella. Kirjoissa tieto on harkittuna kokonaisuutena, netin löydöt ovat usein satunnaisia koosteita hajatiedoista. Tämä runsas yleistietopaketti esittelee kunkin maan historian ohella lipun monisyisen historian, ja oheiskartta kertoo selkeästi naapurimaat. Lippuja on ollut aivan uskomaton kirjo. Joka maan tietoruudussa on perusfaktojen lisäksi esimerkiksi uskontojen jakauma, viralliset kielet, elinajanodote ja lukutaitoprosentti. Mukana on myös itsenäisten valtioiden osia kuten Grönlanti ja Ahvenanmaa. Jokaisen maanosan yhteydessä on historiakatsaus sekä lippujen tyypittely ja taustoitus. SS Henrik Meinander: Tasavallan tiellä – Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle ätä erittäin sujuvasti kirjoitettua ja yleistajuista kirjaa voi lukea kuin romaania. Teksti alkaa vapaussodaksi laajentuvan sisällissodan alkusignaalista ja päättyy Sauli Niinistön virkaanastujaisiin. Lukija saa erittäin selkeän kokonaiskuvan lähes satavuotiaan Suomen kehityksestä Venäjän suuriruhtinaskunnasta moderniksi länsimaaksi. Sotien ja politiikan lisäksi käydään läpi myös tavallinen arkielämä ja yhteiskunnalliset muutokset kulttuuriakaan unohtamatta. Teos sopii mainiosti niillekin, jotka ovat kammonneet historiankirjoihin tarttumista. Kuvituksena on käytetty kekseliäästi tärkeitä tapahtumia, ilmiöitä ja henkilöitä kuvaavia postimerkkejä. SS M.Markov (toimittanut Pekka Tuomikoski): Finljandija – Puna-armeijan Suomi-opas 1939 ämä on mielenkiintoinen sirpale maamme sotahistoriaa. M. Markov on todennäköisesti nimimerkki ja oikea tekijä lienee Terijoen hallituksesta tai sen lähipiiristä. Kyse ei ole marssioppaasta vaan ideologisesta perustelusta, miksi Suomi pitää vallata talvella 1939 – 40. Kirjan toimittaja on tehnyt alkuun hyvän taustoituksen ja hän on laatinut myös varsinaiseen oppaaseen runsaasti selittäviä alaviitteitä. Oppaan kirjoittaja M. Markov yltyy tekstinsä loppupuolella melkoiseen propagandan ilotulitukseen. Suomen poliittinen johto sekä ”pyöveli-Mannerheim” kuulevat kunniansa ja osansa saavat Englannin ”imperialistitkin”. SS Markku Iskanius: Kainuun prikaatin historia 1626 – 2012 älillä on hyvä palauttaa mieleen, että suomalaisten sotajoukkojen historia ei ala itsenäistymisestä, vaan joukkojamme on ollut jo kauan ennen sitä niin Ruotsin kuin Venäjänkin armeijassa. Kirjan painopiste on viime sotien jälkeisessä ajassa, joten moni nykylukija löytää tuttuja kiintopisteitä, mutta kirjan mukana pääsee kolmikymmenvuotiseen sotaan asti. Talvisota vei Pohjan rykmentin miehiä sekä Suomussalmelle että Kannakselle. Jatkosotaa varten Kainuun prikaatin kantajoukko eli 12. prikaati täydennettiin JR 12:ksi. Tie rauhan ajan JR 2:ksi kulki vielä Ihantalan tulimyrskyn ja palavan Rovaniemen kautta, mutta kaiken alku oli 1600-luvun Savon jalkaväkirykmentti. SS H T Ammattisotilas 6/2013 T V Ove Enqvist: Suomen rannikkotykit – Coastal Guns in Finland V aikka rannikkopuolustuksemme tykkikalustoa on vähennetty radikaalisti, niin Suomi on yhä niitä harvoja maita, joissa perinteisiä rannikkotykkejä on toiminnassa. Kirjan ulkopuolelle on rajattu vedettävä tykkikalusto sekä ohjukset. Maallikon mielikuva rannikkotykistä lienee raskas tai järeä tornikanuuna, mutta kirjasta löytyy kaliipereja 37 mm:stä alkaen. Mielenkiintoinen erikoisuus on 305 mm:n rautatietykki, joka painoi kuljetuskunnossa 348 tonnia. Suomeksi ja englanniksi kirjoitettu perusteellinen teos on arvostetun asiantuntijan käsialaa. Kaluston lisäksi esitellään aselajin yleiset kehityslinjat, ja tutustumismahdollisuudet tykkeihin kerrotaan myös. SS Seppo Porvali: Talvisodan ritarit H elmikuussa 1941 Pääesikunta pyysi talvisodan rintamakomentajilta ehdotuksia vasta perustetun Mannerheim-ristin saajiksi. Esityksiä tuli lähes viisisataa, jotka on koottu perusteluineen tähän kirjaan rintamasuunnittain. Yhtään merkkiä ei kuitenkaan ehditty myöntää ennen uutta sotaa ja niinpä talvisodan sankarit jäivät ilman ristejään. Jotkut saivat sen jatkosodan ansioista, mutta esimerkiksi legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä ja talvisodan lentäjä-ässä Jorma Sarvanto jäivät lopullisesti ilman. Ristiä esitettiin muutamalle sotilaspastorillekin, ja miehistöportaasta hyvin edustettuina olivat taistelulähetit. Monelle upseerille ehdotettiin jopa ensimmäisen luokan ristiä. SS 33 LOTTANEN Hyväntekemisestä tulee hyvä olo S yyskuussa puhelimeni soi. Tuntematon herrasmies esittäytyi, kertoi olevansa järjestelemässä Merikappeliin konserttia ja haluavansa tapahtumaan sotilaskotisisarten järjestämän kahvituksen. Asia ei ollut minulle täysin tuntematon, pastorimme Henri oli jo aiemmin vihjaissut siihen suuntaan. Tokihan me tähän suostumme, ilmoittakaa vain aika ja vahvuus, kyllä tämä hoituu vanhalla rutiinilla. Ahneessa mielessäni laskeskelin paikallisosaston kassaan kilahtelevia kymmenyksiä, joilla sitten tulevaisuudessa varushenkilöitä hemmoteltaisi. Kahdella tai kolmella sisarella nämä asiat hoidetaan. Vähänpä minä tiesin. Herrasmies osoittautui opetusneuvos Pekaksi ja tilaisuus uuden lastensairaalan tukikonsertiksi isänpäivän aattona. L ienen kehunut Merikappelin jo moneen kertaan. Se on varuskunnan kiistattomasti kaunein rakennus, mereltä katsoen valkea laivan keula. Maalta se näyttä täysin purjein kulkevalta purjeveneeltä. Kirkkosalissa istuen näet seinänkokoisesta ikkunasta vuodenaikojen ja sään mukaan vaihtelevan merimaiseman sekä alttarin luona Suomen Joutsenen upean pienoismallin, juuri entistettynä. Merikappeli on sotilaskirkko mutta meille upinniemeläisille se on rakas kotikirkko, josta olemme ylpeitä. Jouluaaton messuun kannattaa lähteä ajoissa, jos istumapaikan haluaa. Kirkkonummelaiset ovat huomanneet pääsevänsä eksoottiseen varuskuntaan tulemalla kirkkoon. Oman lapseni ristiäisten ja häitten lisäksi olen viettänyt siellä lapsenlapseni ristiäisiä. Kaikki alokkaitten tulokirkot ja varusmieskonfirmaatiot ovat muistissa, kappeli merkitsee minulle paljon. Täällä siis järjestetään pikku konsertti ja sievä kahvitus. Syksyn sininen hetki. P ekasta tuli parissa kuukaudessa hyvä puhelinkaverini ja kirjeystävä. Sain tilannekatsauksia. Nyt on jo 350 lippua myyty. Hyvä, sehän alkaa olla täynnä. Ei, tavoite on 520. Henri oli kertonut niin paljon kappeliin mahtuvan ihmisiä istumaan. Olinhan minä kuullut senkin jutun, mutta on eri asia käskeä varusmiehiä tiivistämään kuin aikuisia arvokkaita rouvia. Esiintyjät olivat parasta ykkösluokkaa, Kaartin soittokunnan soittajia ja oopperalaulaja Jorma Hynninen lapsiensa kanssa. Nyt minä ilahduin, kuuntelen aina mielelläni hyvää musiikkia, seurakuntasalin puolellakin kuulee hyvin. Kolikkojen kilinä lisääntyi korvissani. Liput maksavat 15 – 100 euroa kunkin halukkuuden mukaan. Kaunialan sairaalasta tulee veteraaneja saattajineen kunniavieraiksi. 34 T ässä kohdassa ryhdyin ajattelemaan, mikä on aina vaarallista. Aivo nyrjähtää. Ehdotin Pekalle, että jos suinkin mahdollista, järjestämme kahvituksen sotilaskotiin ihan tilan puutteen ja läsnäolijoiden mukavuuden vuoksi. Seurakuntasaliin oltiin jo tuomassa rivikaupalla pallituoleja. Veteraaneille tarjoamme kahvit kappelilla. Muu yleisö kävelee parisataa metriä alamäkeen. Luoja, suo hyvä ilma. Pekka kertoi Pauligin lahjoittavan kahvit ja Suomen Sokerin antavan sokerit. Fazer olikin jo aiemmin ilmoittanut siniseen hetkeen kuuluvasta suklaastaan. Raha ei kilahdellutkaan kovin kuuluvasti korvissani. Sotilaskotimme ei ole mitoitettu ihan tämänkokoiselle ihmismäärälle, pyydetään siis Santahaminasta sodeauto apuun. Omamme kotiutuu vasta marraskuun lopulla. Luoja, pidä pelastusupseeri kotonaan. Hän kuitenkin huomauttaisi tiukkaan mutta asialliseen sävyynsä väkeä olevan liikaa, pelastusteiden olevan tukossa ja munkkien liian hyviä. Kolmella sisarella ei pääse edes alkuun, äkkiä vainovalkea palamaan Käärmevuorelle ja lisää vihreää voimaa kehiin. Pekka soittaa ja ilmoittaa vahvuudeksi 600. Ei huolta, soveltaminen on vahvimpia puoliamme. L auantain saapuessa meitä oli kymmenen sisarta ahertamassa uudelleen sisustetussa sotilaskodissa. Kauniit liinat olivat pöydillä, niillä sinisiä ja valkeita kukkalaitteita. Neljä kahvipistettä munkkeineen odotti vieraita, jokaisella kaksi hymyilevää sisarta. Kolme rakettia risteili huolehtimassa siisteydestä ja täydennyksistä. Minä olin ulkoistanut itseni autoon ja tarjoilin siellä elämyskahveja. Kuuntelin vieraiden haltioituneita kertomuksia konsertin tunnelmasta. Soittokunta oli ollut itkettävän hyvä, varsinkin Maankorvessa kulkevi lapsosen tie. Jorma Hynnisen veroista laulajaa ei olekaan. Sää oli tuulinen mutta poutainen. Kodissa oli tunnelma tiivis ja kodikas. Kaikilla oli hauskaa. Konsertin tuotto ylitti odotukset, 12 000 euroa sanoi Pekka. Kilinä korvissani oli vaiennut jo ajat sitten. Me sisaret tuumasimme, että mitäpä näistä pennosista, lahjoitamme munkit ja työpanoksemme uudelle lastensairaalalle. Hyväntekemisestä tuli hyvä olo. Suomi tarvitsee uuden lastensairaalan. Ammattisotilas 6/2013 Siivousliike NYBERG OY Kalajärventie 62, MUURAME Puh. 0400 586 652 www.siivousliikenyberg.fi LASTAUS JA SEULONTA VELJEKSET REKILÄ - KIVIAINESMYYNTI - KONEURAKOINTI Hautalantie 22, 68230 Lohtaja Puh. (06) 877 570, 0400 165 191 MAANRAKENNUSLIIKE Valter Lehtonen Oy www.maanrakennusliike.fi Lentiläntie 6, 37800 Akaa, (03) 342 8244, www.piiplast.fi ☻ ruiskuvaletut muovituotteet ☻ muottityökalut ☻ muovin jatkojalostusta www.reservilaisliitto.fi YRJÖ PIRILÄ OY SataKuulo Oy Eija KoskenniemiSaarivirta kuulotutkija, terveydenhoitaja • Yksilölliset kuulonsuojaimet ja korvakappaleet handsfree -laitteisiin Sotilassääpalvelua jo vuodesta 1918. Ilmatieteen laitos toivottaa Ammattisotilaslehden lukijoille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! www.ilmatieteenlaitos.fi Itsenäisyydenkatu 39, 3 Pori. Puh. (02) 641 3890 [email protected] INSINÖÖRITOIMISTO J. MARKKANEN OY LVI-suunnittelua Sähkösuunnittelua RAU-suunnittelua RAKLI - SKOL - ATL - laatujärjestelmä Kumpusaarentie 4 Puh. (017) 264 5755 70620 Kuopio Fax (017) 264 5777 E-mail: [email protected] www.jmoy.net Ammattisotilas 6/2013 35 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö IF:ssä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh. 020 470 0900 tai sähköpostilla [email protected]. KULTAJOUSEN JÄSENEDUT Kultajousi tarjoaa Aliupseeriliiton jäsenille merkittävän alennuksen korkealaatuisista koruista, kelloista ja muista tuotteista. Alennuksen saat jäsenkorttia näyttämällä. Alennukset ovat määritellyistä tuoteryhmistä 10-32 %:n suuruisia. Tämänhetkiset alennukset ovat voimassa 31.12.2013 asti. LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKIJA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö If:n ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Priimus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. 36 Ammattisotilas 6/2013 Toimisto tiedottaa VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla (jasenille/vierumaen_lomaosake). Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISUMIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta (jäsenille/jäsenedut). Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta www.jattk.fi sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta www.tyj.fi ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2013 8,20 euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon 050 3364 550 tai osoitteella [email protected]. Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella. TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET TYÖTTÖMYYSKASSA OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE? Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo 09.0011.30 numerossa (09) 720 6820. Sähköpostia voi lähettää osoitteella [email protected]. TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki www.aliupseeriliitto.fi [email protected] tai [email protected] Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Petteri Leino 040 735 4987 Pääluottamusmies Lassi Majamaa 0299 500 785 Pääluottamusmies Mika Oranen 0299 500 786 Järjestösihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102 Toimistosihteeri Jaana Pakarinen 050 336 4550 Ammattisotilas 6/2013 Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä liiton kotisivujen palauteviestillä tai sähköpostilla liiton toimistoon. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva Jäsentietojen muutosilmoituslomake. Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen. Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen 0299 410 732 Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki 0299 291 350 Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes 0299 304 433 Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) 2511 004 Asianajaja Vesa Mattila 0400 706 615 VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell 0400 826 078 VT, asianajaja Pentti Laiho 040 581 4112 37 Varaukset liiton mökille K evätkaudelle on vielä vapaita vuoroja. Mökkivaraukset tehdään liiton verkkosivuilla olevalla varauslomakkeella. Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Kevätkauden sesonkiaikoja ovat 17.2. – 3.3. ja 14. – 28.4. Muina aikoina mökki on varattavissa myös kolmen ja neljän päivän jaksoiksi. Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina. Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Kesän ja syksyn vuorot tulevat hakuun maalis-huhtikuussa. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenedut. Hinnat 2014 Sesonkiviikko Sesongin ulkopuolinen viikko Kolmen tai neljän päivän vuorot Liinavaatemaksu 400,300,200,8,-/henkilö Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 80 vuotta 17.12.2013 Niskanen Pentti, Siilinjärvi 06.02.2014 Sinisalo Pirkko, Tampere 75 vuotta 14.12.2013 Ollila Lauri, Keuruu 08.01.2014 Kaukojärvi Kyllikki, Akaa 13.01.2014 Järvinen Matti, Kuopio 13.02.2014 Korhonen Terttu, Ylämylly 38 70 vuotta 20.12.2013 Pessi Aimo, Tampere 13.01.2014 Saarinen Markku, Sysmä 28.01.2014 Niemi Paula, Tampere 50 vuotta 03.01.2014 Mäkinen Jari, Sonkajärvi 03.01.2014 Pietarinen Ari, Kulho 12.01.2014 Riikonen Kimmo, Vesilahti 24.01.2014 Åkerman Kari, Kemi Ammattisotilas 6/2013 Jäsentuotteiden myynti A liupseeriliiton jäsenet voivat tilata jäsentuotteita liiton verkkosivujen kautta. Tällä hetkellä myynnissä on muun muassa kahvimuki, t-paita, monitoimivalo, muistitikku, solmio, termospullo ja viinipullon avaaja. Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut. Tilauksen voit tehdä sivuilla olevalla tilauslomakkeella tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. Aliupseeri-t-paitoja on jäljellä kokoja S-XXXL. Paidan hinta on 5,50 euroa/kappale. Leijona-logolla varustetun arabia-kahvimukin hinta on 22 euroa. Ammattisotilas 6/2013 39
© Copyright 2024