Ammattisotilas_3/2015
3/2015 AMMATTISOTILAS Ammattisotilas 3/2015 Aliupseeriliitto ry 28.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina 1988-2001 Puol’väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. PÄÄKIRJOITUS ............................................................................ 3 Asevelvollisuus takaisin Ruotsiin ................................................ 4 Kokemusten vaihtoa kansainvälisellä areenalla ....................... 6 Aliupseerit kansainvälisessä johtamiskoulutuksessa .................... 9 Kuopion aliupseerit ry:stä frisbeegolf-mestari .............................. 10 Aliupseeriylennykset 4.6. ............................................................ 14 ISSN-L 1459-0565 ISSN 1459-0565 (Painettu) ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu) Tarinoita ihmismielen varjoista....................................................... 16 Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki Puh: 050 336 4550 [email protected] www.aliupseeriliitto.fi Työn imu parantaa työkykyä ........................................................ 19 Päätoimittaja Asta Ruuskanen 050 447 1102 [email protected] Toimitusneuvosto Asta Ruuskanen Kimmo Alpiranta Juhana Harju Anu Köngäs Tomi Malkamäki Yhdessä tekemisen merkitys on korostunut ................................ 18 Uuden pääluottamusmiehen ensiaskeleet ................................. 19 Pääluottamusmiehen kynästä .................................................. 20 Mikkeli juhli Marskin merkeissä ................................................... 22 Lapissa juhlittiin vireää viiskymppistä .......................................... 24 Vuoden urheilija tähtää kärkeen .................................................. 26 Krakova sotahistoriallisena kohteena .......................................... 28 Kirja-arvostelu ............................................................................ 31 Väinö Linna: Unknown soldiers Lukuvinkkejä ............................................................................... 33 Lottanen: Elämä on yhtä juhlaa ................................................ 34 Toimisto tiedottaa ......................................................................... 36 Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie 20 00700 Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu 7 00880 Helsinki Puh: (09) 586 8300 Fax: (09) 5868 3099 Kansikuva: Lapin Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Milla Asikainen ja Pohjoisen Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Asta Alioravainen. Kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilaan aikataulu 2015 Numero 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 2 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 19.1.2015 23.3.2015 18.5.2015 10.8.2015 28.9.2015 16.11.2015 12.2.2015 16.4.2015 11.6.2015 3.9.2015 22.10.2015 10.12.2015 Ammattisotilas Ammattisotilas 3/2015 Niukkuus hiipii tiikerin askelin Y hteiskunnallinen tilanne Suomessa on vellova. Samaan aikaan kun maahan on rakennettu kolmen puolueen enemmistöhallitusta talouskurimusta hoitavine hallitusohjelmineen, käydään keskusteluja työmarkkinaosapuolten kanssa mahdollisesti sittenkin tehtävästä yhteiskuntasopimuksesta. Kesäkuun puoleen väliin mennessä pitäisi sopia tai olla sopimatta työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta. Lisäksi eläkelainsäädännön uudistuksen valmistelu on aktiivisessa vaiheessa päätyäkseen lainsäädäntötyöhön eduskuntaan kuluvan syksyn syysistuntokaudella. M itä tämä poliittinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne sitten käytännössä palkansaajan kannalta tarkoittaa? Se tarkoittaa ennen kaikkea epävarmuutta ja niukkuutta. Hallitusneuvotteluissa linjataan lainsäädäntö- ja hallintotoimilla toteutettavista miljardien eurojen leikkauksista ja muista sopeuttamistoimista. Hallitusta muodostavat puolueet ovat viestineet, että kokonaisveroaste ei nouse. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö jotkin veroista voisi kiristyä, jos toisissa tapahtuisi laskua. Vaikka palkkaverotus ei kiristyisikään, niin monien kulutus- tai haittaverojen osalta näin voi tapahtua. Tuttua on, että valtion tuloja turvataan esimerkiksi korottamalla polttoaine-, tupakka- ja alkoholiveroja. On myös mahdollista, että kulutukseen ja palveluiden käyttöön liittyviä arvonlisäveroja kiristetään. Toinen tapa on tehdä leikkauksia olemassa oleviin etuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työttömyysturvan, asumistuen tai kodinhoidontuen leikkaukset. Kolmas tapa on jättää eri etuuksien indeksikorotukset tekemättä. H allitusneuvottelujen ohella käytiin neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinaosapuolten ja hallitustunnustelijan välillä. Sopimusta ei syntynyt. Yhteiskuntasopimuksella pyrittiin kymmenen prosentin hintakilpailukyvyn parantamiseen, josta viisi prosenttia olisi langennut sopimustoimilla tai työelämäuudistuksilla puristettaviksi, toinen viisi prosenttia olisi syntynyt työnantajan sisäisillä toimilla. Käytännössä kysymys olisi ollut eri muodoissa tapahtuvista viiden prosentin leikkauksista palkansaajien olemassa oleviin sopimuksellisin etuihin tai palvelussuhdeturvaan. Tunnetuin näistä vaatimuksista oli sadan tunnin työajan lisäys ilman palkkakompensaatiota. Keskusjärjestöjen oli tällaisia jyrkkiä etuusleikkauksia mahdoton hyväksyä. Yhteiskuntasopimusneuvotteluja voidaan jatkaa vielä hallitusneuvottelujen jälkeenkin, mikäli tahtoa on. Työllisyys- ja kasvusopimuksen (entinen TUPO) viimeisen vuoden sopimusjatkosta neuvotellaan kesäkuussa. Palkankorotukset jäänevät erittäin niukoiksi prosentin osiksi, jos sopimus syntyy. Kun samaan aikaan kuluttajahinnat kuitenkin jatkavat nousuaan (vuonna 2014 1,5 %), on odotettavissa, että talouksien ostovoima parhaimmillaankin säilyy ja monilla laskee. Ammattisotilas 3/2015 Kuva: Petri Asikainen Y leisen työeläkelainsäädännön valmistelussa on päästy yksimielisyyteen. Laajassa eläkeuudistuksessa uudistetaan kymmenittäin lakeja, mutta sen kova ydin on työurien pidentäminen kahdella vuodella. Samaan aikaan syksyllä eduskuntaan menee säädettäväksi julkisten alojen eläkelaki, jossa on myös sotilaseläkkeitä koskevat pykälät. Aliupseeriliitto, muut sotilaita edustavat liitot, puolustusvoimat sekä puolustusministeriö ja puolustusministeri ovat sitä mieltä, että sotilaseläkejärjestelmä tulee säilyttää ennallaan. Ei lisävuosia. Sotilaseläkejärjestelmällä on tärkeä osa Suomen reserviin perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpidossa. Lakia valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriö on eri mieltä; kaikille on tultava sama kaksi vuotta lisää. Edunvalvontatyö tässä asiassa jatkuu tiukkana. Kaikki edellä esitetyt seikat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne näkyvät jäsenistön elämässä erilaisina pieninä puroina, jotka nostavat hintoja, leikkaavat, kiristävät, eivät korota, jäävät jälkeen, vähentävät mahdollisuuksia tai muilla tavoin niukentavat toimeentulon edellytyksiä. Niukkuus hiipii kotitalouksiin piiloisin, salakavalin tiikerin askelin. Mika Oranen Puheenjohtaja 3 Kuva: Sveriges försvarasmakt Asevelvollisuus takaisin Ruotsiin Ruotsissa kadutaan viiden vuoden takaista päätöstä lakkauttaa yleinen asevelvollisuus. Katumusharjoituksia ei tehdä hiljaisuudessa. Jopa Ruotsin puolustusministeri on ilmoittanut julkisesti halustaan palauttaa asevelvollisuus takaisin. Y leinen asevelvollisuus poistettiin Ruotsissa 2010. Tämä jälkeen valtio ei ole voinut ´pakottaa´18 vuotta täyttäneitä miehiä sotilaskoulutukseen. Virkamiehet olivat laskeneet, että Ruotsille tulee halvemmaksi palkata vapaaehtoi- 4 sia sotilaskoulutukseen. Strategiamuutos ei onnistunut. Puolustusvoimat ei ole yksinkertaisesti saanut vapaaehtoisuudella tarpeeksi asevelvollisia koulutettavaksi. Yhtenä syynä on ollut puolustusvoimien budjetin jatkuva heikentäminen. Miehet ja naiset aseisiin Tilanne on muuttunut uhkaavaksi Ruotsissa ja Euroopassa eri ääriryhmien taholta. Puolustusministeri Peter Hultqvist (sd) haluaa yleisen asevelvollisuuden takaisin miehille ja naisille. Asialla on kiire. Hultgvist totesi toukokuun alussa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että on löydettävä keinot kansalaisten tuen saamiseksi asevelvollisuuden palauttamiseksi. – On puhuttava avoimesti siitä, että Ammattisotilas 3/2015 kriisitilanteiden hoitamiseen tarvitaan sotilaita ei siviilejä. Ruotsissa päätökset halutaan ankkuroida laajasti, vastuu halutaan jakaa. Näin myös yleisen asevelvollisuuden palauttamisessa. Hultqvist teettää asiasta selvityksen parlamentaarikoille. Yksin hallitus ei lähde päätöstä tekemään. – Päätöksen taakse on saatava kaikki Ruotsin valtiopäivillä istuvat puolueet. Tämän vuoksi olemme asettaneet työryhmän. Vain viikon puolustusvalmius Oppositioissa sekä Valtiopäivien puolustus- ja ulkoasiain valiokunnassa istuva kansanpuoluetta edustava Eva Flyborg (fp) menee puolustusministeriä pitemmälle. – Yleinen asevelvollisuus on palautettava. Nykyisessä epävarmassa maailman tilanteessa Ruotsilla on tarve kunnon puolustusvoimille. Tämä tehdään asevelvollisuuden kautta. Tänään Ruotsin puolustusvoimat nilkuttaa. Meidän ei pidä yksinomaan täydentää olemassa olevia joukko-osastoja vaan niitä on kasvatettava. Puolustusvoimien komentaja Sverker Göransson tiivisti hyvin puolustusvoimien nykytilanteen sanomalla, että Ruotsin Puolustusministeri Peter Hultqvist haluaa palauttaa yleisen asevelvollisuuden. Viisi vuotta sitten tehty päätös lakkauttamisesta säästötoimien vauhdittama ei tuottanut tulosta. Kriisitilanteiden hoitamiseen tarvitaan sotilaita – ei siviilejä, totesi Ruotsin Puolustusministeri Peter Hultqvist. Kuva A.Braf Ruotsilla on valmiudet yhden viikon puolustukseen. Ja tähän se jää, jos asevelvollisuutta ei palauteta. Pakkopulla hyllylle Flygborgin mukaan Ruotsissa on vääristynyt kuva puolustusvoimien roolista. – Vallalla on käsitys, että kyseessä on erityinen eliitti jolla ei ole mitään tekemistä muun yhteiskunnan kanssa. Tätä kuvaa on tietoisesti haluttu vahvistaa. Hänellä on hyvin selkeä kuva siitä millainen uuden asepalveluksen tulee olla. Flygborgin kuvaus on kuin ote suomalaismorsiamen hääasusta: vähän vanhaa, vähän lainattua ja jotain uutta. – Moderni asevelvollisuus pitää sisällään miehet ja naiset. Asevelvollisuus täytyy tehdä houkuttelevaksi. Pakkopullaleima on saatava pois ja va- rusmiespalvelus on tarjottava alokkaille siten, että sitä ei koeta pakkona vaan tilaisuutena hankkia laatukoulutus josta on hyötyä sekä puolustusvoimien sisällä että siviilissä. Flyborg sanoo, että Ruotsilla on oppimista Suomen alokaskoulutuksesta. – Suomessa tehdään kestosotilaita. Vanhan koulutuksen fyysiset testit on syytä uudistaa. Kaikkien fyysinen kunto pitää testata ennen kuin he astuvat palvelukseen. Myös soveltuvuustestit on tehtävä huomattavasti tarkemmiksi, jotta saadaan sopivia alokkaita. Kaikki tämä on tärkeää myös rauhan aikana. Kyse on demokratiasta. Vahva puolustus vahvistaa kansan itsetuntoa. Maria Palo Puolustusvoimat sai ylimääräistä rahaa Oppositiopoliitikko, puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnassa istuva Eva Flygborg( fp) lataa puolustusministeriä kovemmilla panoksilla. Ilman vahvaa puolustusta Ruotsi on kädetön ja jalaton. Asevelvollisuudesta on tehtävä koulutus, joka antaa nuorille vahvan itsetunnon ja kunnon meriitit, Eva Flygborg sanoo. Kuva: Sveriges Riksdag Ammattisotilas 3/2015 Ruotsin valtiopäivät päätti toukokuussa Puolustusvoimien lisämäärärahasta. Määrärahoja lisättiin miljardilla eurolla seuraaville viidelle vuodelle. Ruotsi on huolissaan lisääntyneestä vakoilutoiminnasta Pohjoisella jäämerellä. Rahat käytetään muun muassa 200 sotilaan sijoittamiseen Gotlandin saarelle. Lisämäärärahoja käytetään myös Ruotsin rannikoilla epäiltyjen vieraan vallan sukellusveneiden havaitsemiseen. Kansapuolue (FP) äänesti hallituksen lisämäärärahaesitystä vastaan. Kansanpuolueen mielestä Puolustusvoimat tarvisee vähintään kaksinkertaisen lisämäärärahan. 5 6 Ammattisotilas 3/2015 Kokemusten vaihtoa kansainvälisellä areenalla 9th Annual Conference of European Armies for Noncommissioned Officers Euroopan armeijoiden aliupseeri-konferenssi järjestettiin tänä vuonna Sloveniassa. Yhdeksättä kertaa järjestettävään konferenssiin osallistui reilut neljäkymmentä sotilasta 33 maasta. U seat maat olivat lähettäneet konferenssiin kaksi aliupseeria kuten myös Suomi aikaisempien vuosien kokemusten perusteella. Tilaisuutta isännöivät U.S. Army Europa (USAREUR) ja isäntämaan Slovenian puolustusvoimat. Suomea edustivat sotilasmestari Vesa Tuovinen (MAASK) ja ylipursimies Riku Rissanen (MAAVE). Konferenssin pääteemoja olivat muun muassa aliupseeriston koulutustarjonta ja aliupseerien mahdollisuudet yhteisessä vahvassa Euroopassa. Tapahtumassa korostettiin erityisesti kokemusten vaihtoa. Tilaisuuden tarkoituksena oli myös kehittää Euroopan maiden puolustusvoimien ja niissä työskentelevien aliupseerien yhteistyötä. Luennoitsijoina toimivat tälläkin kertaa kokeneet aliupseerit. He tulivat Slovenian, Espanjan, USA:n, Kosovon ja Georgian armeijoista. Luennoitsijoiden monipuolinen kokemus ja pitkä palvelusura näkyivät hyvällä tavalla pidetyissä luennoissa. Vertaisille pidetyt luennot ovat tunnetusti haasteellisia, mutta luennoitsijat onnistuivat puhumaan yhteistä ja samaa ammattikieltä kuulijoiden kanssa. Kansainvälinen kurssitarjonta Slovenialainen sotilasmestari Janez Smid esitteli Oberammergaussa sijaitsevan NATO Schoolin toimintaa. Smid toimii koululla aliupseerikurssien johtajana. Sotakoululla on paljon suomalaiselle aliupseerille soveltuvaa kurssitarjontaa. Tarjonta alkaa suomalaista peruskurssia vastaavasta koulutuksesta päättyen mestaritason kursseihin. Ammattisotilas 3/2015 Amerikkalainen sotilasmestari Dennis E. Defreese piti hyvän esitelmän Texasin Fort Blissä sijaitsevasta sotakoulusta. Hän toimii sotakoulun vanhimpana aliupseerina. Yhdysvaltain maavoimien sotilasmestarien lisäksi siellä on koulutettu jo useiden muidenkin maiden aliupseereja. Kurssitarjonnasta löytyy useita hyviä vaihtoehtoja. Tänä vuonna suomalaisella aliupseerilla on ensi kertaa mahdollisuus hakeutua U.S. Armyn järjestämälle sotilasmestarikurssille Fort Blissiin. Vastaavaa kurssitarjontaa suomalaisille aliupseereille löytyy toki myös muistakin sotakouluista. Jos ja kun ulkomailla järjestettävät kurssit kiinnostavat, kannattaa asia tuoda esimiehen tietoon viimeistään seuraavassa kehityskeskustelussa. Vahva ammattikuntahenki Puolustusvoimien kansainvälinen toimintaympäristö vaatii muiden maiden toimintakulttuurin ymmärtämistä. Kansainvälisyys on ollut ja tulee olemaan jatkossakin ajankohtainen asia lähes kaikille aliupseereille. Tämä näkyy myös järjestäjien saamassa palautteessa. Palautteen mukaan myös aliupseerien yhteiset kansainväliset tapahtumat edistävät yhdessä toimimista kansainvälisissä operaatioissa ja tapaamisissa. Tämä oli hieno tapahtuma, joka oli omiaan kohottamaan aliupseerien ammattikuntahenkeä. Keskustelu kansainvälisistä koulutuksista, operaatioista ja niiden seuraamuksista aliupseerien elämässä oli hyödyllistä. Läsnäolijoista lähes kaikki ovat palvelleet kriisinhallintatehtävissä jossakin vaiheessa palvelusuraansa eri puolilla maailmaa. Ajatusten vaihdossa ja keskusteluissa tuli esiin monia asioita, joista huomasi että me aliupseerit olemme samankaltaisia riippumatta armeijasta. Tutustuimme vierailun aikana myös SAF:n 132. vuoristopataljoonaan. 7 Joukko-osastokäynti oli mukava kokemus. Koulun johtaja eversti Bostjan Blaznik piti lyhyen esitelmän koulusta ja vierailuun kuului myös Slovenian puolustusvoimien taistelunäytös vuoristopataljoonan ampumarata-alueella. Maisemat olivat häikäisevät, ruudin tuoksu sekä savuheitteiden usva toivat sopivasti todentuntua taistelunäytökseen. Konferenssivieraat saivat lisäksi tutustua isäntien opastuksella pataljoonan aliupseereihin ja keskustella heidän kanssaan meitä aliupseereja kiinnostavista asioista. Olen pitänyt heti tapahtuman jälkeen yhteyttä kollegoihin sähköpostin välityksellä. Tulen todennäköisesti tapaamaan heitä henkilökohtaisesti jo lähitulevaisuudessa. Kutsuja on tullut ympäri Euroopan. On helppoa mennä käymään lomalla jossakin ja saada paikalliseksi oppaaksi tuttu aliupseeri, jolla on tietoa paikallisesta kulttuurista ja tavoista. Lomareissulta saa varmasti paljon enemmän irti paikallisen aliupseerin kera, kuin pelkästään turistimatkojen oppaan perässä kulkemalla. 8 Aiheesta kiinnostuneen kannattaa käydä esimerkiksi NATO Schoolin www-sivuilla osoitteeessa https:// natoschool.org/organization/natoschool-oberammergau. Materiaalia löytyy netistä hakusanoilla: NCO Non Commissioned Officer ja NCO School. Teksti ja kuvat Riku Rissanen Maavoimien pääluottamusmies Ammattisotilas 3/2015 Aliupseerit kansainvälisessä johtamiskoulutuksessa ”Sergeant First Class Tomi Malkamaki from Finnish Air Force”. Näillä sanoilla kansainvälisellä kurssilla aloitettiin jokainen kommentointi käsiteltäviin asioihin. O berammergaussa järjestettiin Senior NCO orientation Course 31.3 – 3.4.2015. Kurssi kokosi yhteen 60 aliupseeria, 19:sta eri maasta. Kurssi on tarkoitettu pääsääntöisesti NATOmaiden aliupseeristolle, mutta mukaan kelpuutetaan myös Partnership for Peace-maat kuten Suomi. Kurssin pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa aliupseereiden tutustuminen eri maiden aliupseeritehtäviin, rooliin asevoimissa ja NATO rakenteisiin sekä antaa kokemuksia pienryhmätyöskentelystä kansainvälisessä ympäristössä. Kurssi on osa aliupseereille tarjottavaa johtamisen kokonaisuutta. Omalta osaltani tämä oli viimeinen osa johtamisen opintoja. Nato School tarjoaa vielä CSEL (Senior Enlisted Leader) opinnot, mutta kyseinen opintojakso on tarkoitettu johtavassa asemassa oleville aliupseereille, jotka palvelevat asevoimiensa tai NATO organisaatioiden asiantuntijatehtävissä. Opintojaksolle pääsy perustuu myös kutsuun, joka esitetään NATO Schoolin puolesta. Orientation coursen viikko-ohjelma sisälsi luentoja ja pienryhmätyöskentelyä. Käsiteltävien asioiden määrä oli valtava yhteen viikkoon tiivistettynä. Aiheita käsiteltiin lähinnä pintapuolisesti, sillä jo pelkästään NATO operaatiosuunnittelun aihekokonaisuus vaatisi oman kahden viikon opintojaksonsa. Eri aihekokonaisuuksille oli valittu asiantuntijat alustamaan aiheet ja loppuun oli aina varattu 15-30 minuutin keskustelumahdollisuus. Luennoitsijoina toimi sekä siviilejä että sotilaita. Yhteistä kaikille oli pitkä kokemus asevoimien palveluksesta eri tehtävissä. Venäjän tilanne tapetilla Venäjän viimeaikaiset toimet Krimillä ja Ukrainassa puhututtivat kurssilla hyvin paljon. Verrattuna aikaisempaan osallistumiseeni vuosina 2012 ja 2014, oli selkeästi havaittavissa että yleinen ilmapiiri oli muuttunut kun keskustelu kääntyi Venäjän ja NATOn välisiin suhteisiin. Vielä viime keväänä kurssilla esiteltiin materiaalia siitä, kuinka turvallisuusuhat ovat muuttuneet ja kuinka entiset ”viholliset” tekevät yhteistyötä. Puhuttiin myös kuinka Venäjä on mukana turvallisuuden rakentamisessa yhdes- Kurssilla käsiteltyjä aihekokonaisuuksia • • • • • • • • • • • • • • NATO History and Strategy NATO organisation and structure ACT overview ACO overview and current OPS Cultural Diversity and international setting NATO and Ukraine crisis NATO partnership programs NATO operational planning process NATO and Russia Future threats, dangers and risks seen by neutral State Terrorist threat to NATO Legal aspects of NATO military operations NRF overview briefing CSEL sharing experiences Ammattisotilas 3/2015 sä NATO- maiden kanssa. Nyt alustajien puheensävy oli erilainen ja terminologiassa käytettiin ilmausta ”Cold War 2”. Opiskelijoille annettiin pohdittavaksi myös ”hybridi ja verkkosodankäynnin” käyttö NATOmaita kohtaan sekä siihen vastaaminen ”Artikla 5” perusteella. Kurssin viimeisenä päivänä everstiluutnantti Spitz, Ranskan ilmavoimista esitteli NRFsekä korkean valmiuden joukkojen toimintaperiaatteita. Verkottumista ja kontakteja Kokonaisuudessaan kurssi oli tiivis paketti, jossa keskusteluille oli varattu riittävästi aikaa. Verkottuminen ja kontaktien luominen on ollut tärkeässä roolissa kaikilla johtamisen kursseilla, joille olen osallistunut. Tällä kurssilla merkittävin yksittäinen kontakti oli päästä tapamaan ja keskustelemaan kahden kesken sotilasmestari Todd Small (USA-AF) kanssa. Hän toimii vielä hetken aikaa johtavana aliupseerina ACO:ssa (Allied Command Operations). NATO Schoolin opintoihin on viimeisten vuosien aikana osallistunut useita suomalaisia aliupseereita. Tänä vuonna vielä muutamat saavat mahdollisuuden koulutuksen hankkimiseen kansainvälisessä ympäristössä. Suomalaiset aliupseerit ovat vakuuttaneet omalla ammattitaidollaan ja englannin kielen osaamisellaan. Monikansallinen opiskeluympäristö syventää ja laaja-alaistaa osaamista entisestään. Kulttuurien erilaisuus ja toimintatapojen moninaisuus tuovat aivan uuden haasteen toimittaessa esimerkiksi pienryhmien johtajana. NATO School tarjoaa oivan mahdollisuuden näiden haasteiden kohtaamiseen ja omien johtamistaitojen kehittämiseen. Tomi Malkamäki Ilmavoimien pääluottamusmies 9 Kuvat: Jani Laitinen ja Jari Ahonen Kuopion aliupseerit ry:stä frisbeegolf-mestari Aliupseeriliiton Frisbeegolf-mestaruuskilpailut käytiin 23.5. Lappeenrannassa. Lappeenrannan aliupseerit organisoi monipuolisen ja haastavan radan Lappeenrannan linnoituksen alueella. Joukkuekilpailun voitti Kuopion aliupseerit, toiseksi tuli Lappeenrannan aliupseerit ja kolmanneksi Keski-Suomen aliupseerit. Henkilökohtaisen kilpailun voitti Lauri Huotarinen (Lappeenrannan aliupseerit). 10 Tulokset Henkilökohtainen kilpailu 1. Lauri Huotarinen 114 2. Juho Heikkinen 118 3. Juho Seppänen 120 3. Reijo Survo 120 5. Juha Laasanen 121 6. Olli Partanen 122 7. Kimmo Vänskä 123 8. Jesse Röntynen 125 8. Aki Vänskä 125 10. Olli Kekäläinen 129 11. Jarno Makkonen 130 12. Pekka Kärnä 134 12. Heikki Karvinen 134 14. Esa Murtoaro 136 15. Jani Laitinen 138 16. Pasi Hyvärinen 151 17. Tomi Malkamäki 152 18. Timo Mäkinen 153 19. Tommi Ranta 154 20. Pekka Salomaa 155 21. Jani Erkkilä 156 22. Mika Tiitinen 161 23. Kalle Kajan 162 24. Janne Lapakko 167 25. Jukka Klemetti 169 26. Timo Haka 173 27. Sauli Saarinen 999 Ammattisotilas 3/2015 Ainutlaatuinen pelikokemus A liupseeriliton frisbeegolf-mestaruuskilpailut järjestettiin tänä vuonna Lappeerannan linnoitukseen pystytetyllä erillisradalla. Lappeenrannan linnoitus on ruotsalaisten rakentama linnoitusjärjestelmä, jota venäläiset sittemmin laajensivat. Linnoitus palautettiin alkuperäiseen uskoonsa tämän vuosituhannen alussa. Aluetta ympäröivät vallirakennelmat ja puistoalueet tarjoavat mielenkiintoisen ympäristön frisbeegolfin pelaamiseen. Linnoituksen alue on niin ainutlaatuinen, että toista samanlaista ympäristöä frisbeegolfradalle saa varmasti etsiä Suomen rajojen ulkopuolelta. Kilpailussa pelattua rataa pääsee pelaamaan yleensä vain paikallisen frisbeegolfseura Willimiehen Disc Golf Ammattisotilas 3/2015 ry:n järjestämässä Linnoitus Openissa kerran vuodessa. Rata pystytetään tuolloinkin vain yhdeksi päiväksi. Halusin järjestää kilpailut linnoituksessa, jotta Aliupseeriliiton jäsenet pääsisivät pelaamaan tässä ainutlaatuisessa ympäristössä. Kilpailussa pelattu rata on vuoden 2014 Linnoitus Openin 18-väyläinen rata, jonka par on 56. Väylät ovat hyvin eritasoisia ja niiden suunnittelussa on huomioitu väylien näyttävyys ja pelattavuus. Kisakeskuksena toimi juuri remontoitu Kehruuhuone aivan 1. väylän vieressä. Erikseen varatussa kabinettitilassa tarjoiltiin kilpailijoille ruoka kilpailukierrosten välissä ja Kehruuhuoneen ravintola tarjosi mahdollisuuden muuhunkin virkistäytymiseen. Kilpailun alkumetreillä ilmenneen ongelmatilanteen takia radan par jouduttiin muuttamaan 53:ksi, kun yhtä väylistä ei pystytykkään pelaamaan. Kävi ilmi ettei Lappeenrannan kaupunki ollut tiedottanut alueen toimijoita poikkeusjärjestelyistä. Tämä oli kilpailun ainoa takaisku ja kaikki järjestelyt toimivat hienosti kilpailun ajan. Kilpailun tuloksia pystyi seuraamaan kierrosten välissä reaaliaikaisesti skoorin.com-sivustolta. Kilpailu oli järjestäjän puolesta kohtuullisen pienitöinen. Suurin työ oli varmaankin radan pystytys kilpailupäivänä ja sen purkaminen. Ilman oman aliupseeriyhdistyksen talkooapua urakka olisi ollut huomattavasti suurempi. Vaikka kilpailu ei ollut osallistujamäärältään menestys, oli kilpailu lopulta tiukka ja tunnelma kilpailijoiden kesken lämminhenkinen. Kiitän omasta puolestani kaikkia kilpailuun osallistuneita ja odotan innolla ensi vuoden kilpailuja! Lauri Huotarinen Kilpailunjohtaja 11 Eventtec_Ammattisotilas_PRINT.pdf 1 8/20/13 11:27 AM C M Y CM MY CY CMY K 12 Ammattisotilas 3/2015 Ammattisotilas 3/2015 13 Aliupseeriylennykset 4.6.2015 Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2015 aliupseereille annetut ylimmät palvelusarvot ja ylennykset puolustusvoimissa. P ääesikunnan päällikkö on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä sotilasmestariksi ylivääpeli Jari Juhani Jaunin (Satakunnan lennosto) ja ylivääpeli Jukka Pekka Salakan (Utin jääkärirykmentti). Maavoimien komentaja on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä ylivääpeliksi vääpeli Mika Esa Matias Pennasen (Panssariprikaati) sekä ylentänyt reservissä ylivääpeliksi ylivääpeli Seppo Juhani Kuhalammen (Kainuun prikaati). Ilmavoimien komentaja on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä ylivääpeliksi vääpeli Petri Seppo Juhani Rauhalan (Lapin lennosto) ja vääpeli Jyri Johannes Saarisen (Ilmasotakoulu). Lisäksi ilmavoimien komentaja on ylentänyt reservissä ylivääpeliksi ylivääpeli Timo Olavi Poikosen (Satakunnan lennosto). Merivoimien komentaja on ylentänyt reservissä ylipursimieheksi sotilasmestari Jukka Matias Ketolan (Rannikkoprikaati). Vääpeliksi ja pursimieheksi sekä niitä alempiin sotilasarvoihin ylentää sekä niitä vastaavan palvelusarvon antaa joukkoosaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö. Muut aliupseeriylennykset on luettavissa Aliupseeriliiton verkkosivuilla osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi. Uusia jäsenetuja aliupseereille A liupseeriliiton jäsenet voivat jatkossa hyödyntää Jäsenedut.fi -palvelun kautta saatavia alennuksia. Alennuksen saa kun rekisteröityy Jäsenedut.fi -palveluun ja valitsee Aliupseeriliiton omaksi ammattiliitokseen. Koska palvelun logoa ei ole tällä hetkellä voimassa olevassa jäsenkortissa, tilapäiskuvana toimii tämän tekstin ohessa oleva kuva, jonka voit leikata irti ja esittää hankintoja tehdessäsi oman jäsenkorttisi rinnalla. Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa www.jasenedut.fi. 14 Ammattisotilas 3/2015 Eppu Normaali Tampereen Pakkahuoneella 26.9.2015 Kaikki jäsenet ovat tervetulleita Lisätietoja jäsensivuilla Ammattisotilas 3/2015 15 Kuva: Asta Ruuskanen Tarinoita ihmismielen varjoista Ylikersantti Antti Paakkarille myönnettiin huhtikuussa 900 euron suuruinen apuraha runoteoksen julkaisuun. SAK:n kulttuurirahasto jakaa vuosittain apurahoja tukeakseen järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksiä. J ääkäriprikaatissa sotilaspoliisina työskentelevä Paakkari aloitti kirjoittamisen novellinomaisista teksteistä ja päätyi runoihin. Runoista hän on löytänyt so- 16 pivan tavan ilmaista itseään ja puhutella yleisöään. Paakkari tiivistää runojensa ytimen puhuttelevaksi tekstiksi asioista, jotka mahtuvat ihmiselämän vaietuille puolille. – Runoni eivät ehkä ole ulkopuolisin silmin tarkasteltuna aivan sieltä iloisimmasta tai kirkkaimmasta päästä, sillä kirjoitan mielelläni ihmismielen varjoista ja melankolian inhimillisyydestä. Nämä teemat eivät tosin edusta pelkästään loputonta kurjuutta tai raadollisuutta. Vuosi 2013 oli Paakkarille toistaiseksi aktiivisin vuosi kirjoittamisen parissa Tuolloin hän saattoi kirjoittaa useita tunteja illassa. – Tämä ajankohta edusti myös eräänlaista heräämistä takaisin kirjoitustyön pariin. Kirjoittaminen oli aikaisemmin toiminut kausittaisena raapusteluna, ilman sen kummempaa päämäärää. Herääminen takaisin kirjoitustyöhön ja kynän varteen edusti minulle tuolloin sen verran intiimiä kokemusta, että tunsin kehittyväni eteenpäin vain julkaisemalla oman mieleni tuotoksia muiden ihmisten tarkasteltavaksi. Samana vuonna Paakkari perusti myös bloginsa Runot varjoista. Tämä oli hänelle ensimmäinen kokeilu tekstien julkaisemisesta. Ammattisotilas 3/2015 Yksittäisistä runoista kirjaksi Vuoden 2013 aikana syntyi ajatus koota inspiraatiovaiheen tuloksena syntyneet runot yhteen käsikirjoitukseen. Hän tarjosi teostaan useille kustantajille. – Käsikirjoitukseni saama vastaanotto oli melko tyypillistä, kuten muillakin esikoisteostaan tarjoavien kirjoittajien kohdalla. Parinkymmenen synopsiksen, saatteen, tiivistelmän tai kokonaisen käsikirjoituksen lähettämisen jälkeen olin saanut kaksi kappaletta; ”kiitos ei” –vastausta. Ei-vastauksien jälkeen Paakkari päätti jättää käsikirjoituksensa hautumaan. Muutaman kuukauden kuluttua tamperelainen toimintaansa aloitteleva kauhukulttuuriin ja -kirjallisuuteen keskittynyt kustannustalo Hexen Press otti häneen yhteyttä. Paakkari lähetti kustantajalle tiivistelmän teoksestaan ja tästä käynnistyi yhteistyö. – Teoksen aihealueena toimivat kirjoitetut seitsemän kuukautta, jolloin runot muuttuvat hieman teemaltaan ja ilmapiiriltään kunkin kuukauden kohdalla. Kirjasta tullee aika synkkä ja koruton läpileikkaus ihmismielen syövereihin, mutta kantavien teemojen tarinallinen puoli kulkee kuitenkin syvistä virroista toiveikkaampaan suuntaan. Kirjan nimeksi on tulossa 7 kuuta & ripaus ajatonta. Paakkarin tavoitteena on saada kirja julkaistua vuoden 2015 aikana. Metafora Jäisien rantojen kylmien tuulien alla, lepäävät tuulten raiskaamat kivet. Eivät juokse kauemmaksi, eivät valita kokeneensa vääryyttä. Kylmän pyyhkimästä todellisuudesta, metaforalle kauniita sanoja. Palasia joiden kuuleminen koskettaa, mieltämme tämän koruttomuuden alla. Voisivatko mielikuvamme kauneempia olla. Elääkö pyhälle kastettu kaunis mielemme, epätoivon usvassa naiiviuden takana. Jäisten rantojen kylmien tuulten alla, lepäämme itse kuin tuulen raiskaamat kivet. Emme liioin juokse kauemmaksi, emmekä valita kokemaamme vääryyttä, koska sille ei ole aihetta. Ammattisotilas 3/2015 Paakkarin luomisvaihe näkyy myös kotona. Tekstiluonnokset syntyvät pieninä annoksina ja muuttuvat sinne tänne lojumaan jääviksi paperiarkeiksi. Kuva: Antti Paakkari Runot saavat kuvamuodon Runokirjan käsikirjoitustyön myötä Paakkari sai idean runoelokuvan tekemisestä kirjan rinnalle. – Uskon runoelokuvan tarjoavan kivan lisäyksen kirjani sisältöön, sillä muutamat runot saavat taaksensa kaunista visuaalisuutta, jolla pystyn tehostamaan kunkin runon teemaa, elokuvan äänimaailmasta puhumattakaan. Runous toimii muutenkin vahvana ilmaisukeinona, joten ihan mielenkiinnolla lähdin työstämään tätäkin ideaa. Elokuva kuvataan kevään 2015 aikana. Sen jälkeen alkaa filmimateriaalin työstäminen lopulliseen muotoonsa elokuvaksi. – Tarkoitukseni on saada elokuva valmiiksi tänä kesänä. Kirjan markkinointia ajatelleen voisi olla paras vaihtoehto, että runoelokuvani ennättää ulos juuri ennen kirjan ilmestymistä. Toki kirja ja sen lyhytelokuva ehtivät kohtaamaan toisensa, vaikka julkaisujärjestys olisikin toinen. Elokuva on tarkoitus julkaista Internetissä, jolloin esimerkiksi Youtube tai Vimeo voisivat toimia ihan otollisina ponnahduslautoina. Kirjoittaminen näkyy arjessa Paakkari työskentelee runojensa parissa keskimäärin muutaman tunnin viikossa. Hän kirjoittaa silloin kun aikaa ja inspiraatiota riittää. Hänen kirjoitusprosessinsa näkyy myös kodin arjessa. – Kirjoitan suurimman osan teksteistäni ensin paperille, jonkinlaiseksi raakavedokseksi, jonka jälkeen työstän ne lä- hemmäksi lopullista muotoaan. Minulla on muistikirja kirjoitustyötäni varten, mutta usein päädyn kirjoittamaan raakavedokset taitellulle A4-paperille, joita sitten saattaa jäädä lojumaan asunnon pöytäpinnoille. Koska kirjoittaminen on ollut osa Paakkarin arkea jo vuosia, hänen perheensäkin osaa suhtautua siihen maltillisesti. Aikaa jää myös perhe-elämälle ja muille harrastuksille. – Vaimoni osaa ilmaista mielipiteensä, mikäli kokee kirjoittamisen ottavan liian ison siivun perhe-elämästä tai muusta yhteisestä vapaa-ajasta. Kirjoitustyö ei suinkaan ole ainoa harrastukseni, joten ihan samalla tavalla vapaa-aikaani saattaa hurahtaa myös muiden harrastusten parissa. Nämä asioiden yhteensovittamiset ovat olleet luonnollinen osa perhe-elämää. Paakkari julkaisee runonsa nimellä Andy Crow. Hän näkee, että taiteilijanimen käyttäminen voi antaa hänelle laajemmat mahdollisuudet oman taiteen toteuttamiselle. – Tunsin oman kirjailijapseudonyymini käyttämisen itselleni luonnolliseksi vaihtoehdoksi, sillä alussa oli helpompaa linkittää kaikki työ taiteilijanimen taakse,. Tämä mahdollistaa hieman anonyymimmän julkaisutavan. Paakkarin julkaisemat runot on luettavissa osoitteessa http://runot-varjoista.blogspot.fi Asta Ruuskanen 17 Kapteeni Jussi Venäläinen: Yhdessä tekemisen merkitys on korostunut Puolustusvoimauudistuksen rakenteelliset muutokset on toteutettu. Uudistuksessa käyttöön otettu organisaatio ja uudet toimintamallit vakiinnutetaan tämän vuoden aikana. M ennyt kevät ja alkanut kesä toi mukanaan henkilövaihdoksia aliupseeriasioita valmistelevien henkilöiden joukkoon. Valtaosa keskushallintoja puolustushaaratasolla työskentelevistä aliupseerien henkilöasioiden hoitajista on siirtynyt tai on siirtymässä ansaitusti sotilaseläkkeelle. Uudet henkilöt on määrätty tehtäviin ja perehdytetty erikoisasiantuntijan toimenkuvaan. Valtakunnallisia aliupseerien henkilöasioita on ryhtynyt hoitamaan kapteeni Teemu Pulkkinen (PE). Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten sekä Maanpuolustuskorkeakoulun aliupseeriasioista huolehtii kapteeni Hannu Samstén (PE). Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvien aliupseerien asioista vastaa kapteeniluutnantti Vesa Sarakangas (PVLOGLE). Maavoimissa aliupseerien henkilöasioita valmistelee kapteeni Esa Piirala (MAAVE), Ilmavoimissa kapteeni Heikki Paavisto (ILMAVE) ja Merivoimissa aliupseeriston ruorissa jatkaa kapteeniluutnantti Rauno Suominen (MERIVE). Nipunhoitajat vaativassa tehtävässä Vuosien saatossa on ammattislangin sana ”nipunhoitaja” vakiinnuttanut paikkansa edellä mainittujen tehtävien lempinimenä. Tämän sinällään hauskan nimityksen takaa löytyy kuitenkin vaativa esikunta- ja henkilöstöhallinnon tehtävä, jossa valmistellaan aliupseeriston henkilöstöryhmään liittyviä asioita työnantajataholla. Tehtävään määräykset, lausunnot, ylennysten valmistelu, tehtävien vaativuuden arviointi, tehtävä- ja virkarakenteet, henkilöstötilannekuvan ylläpi- 18 ”Nipunhoitajat” kuvassa vasemmalta: Esa Piirala, Vesa Sarakangas, Rauno Suominen, Heikki Paavisto, Hannu Samstén, Jussi Venäläinen ja Teemu Pulkkinen to ja alajohtoportaiden ohjaus ovat arkipäivää kyseisissä tehtävissä. Muutosten tuulten puhaltaessa, on saumaton yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen ammattijärjestöjen kanssa muodostunut erityisen merkittäväksi kulmakiveksi henkilöstöasiainhoitajien tehtävissä. Aliupseeriliiton luottamusmiestoiminta ja pääluottamusmiesryhmä ansaitsee tunnustuksen hienosti onnistuneesta yhteistoiminnasta työnantajakentässä työskentelevien valmistelijoiden suuntaan. Pääluottamusmies Lassi Majamaan rooli on ollut esimerkillistä. Ammattiryhmänsä edunvalvonta ja toisaalta asiantuntijan työpanos keskushallintotason tehtävien vaativuudenarviointi- ja kehitysryhmässä kelpaa malliksi muille. Arvostetun luottamusmiehen statuksen ansaitseekin vain nauttimalla luottamus- ta niin sanotusti molemmista suunnista. On ollut etuoikeutettua saada olla luomassa puolustusvoimiin uutta aliupseeristoa. Säilyttäkää toimintakykynne ja tehkää itsestänne tehtävissänne ammatillisia huippuosaajia. Osaavat aliupseerit ovat merkittävässä asemassa puolustusvoimien sotilaallisen suorituskyvyn varmistamisessa. Esitän kiitokset Aliupseeriliiton puheenjohtajistolle, hallitukselle ja toimistolle sujuvasta yhteisten asioiden hoitamisesta. Toivotan aliupseeristolle parhainta menestystä tulevien vuosien haasteisiin. Puolustusvoimien tarina jatkuu, ihmiset vaan vaihtuvat. Kapteeni Jussi Venäläinen Pääesikunta, Henkilöstöosasto Ammattisotilas 3/2015 Uuden pääluottamusmiehen ensiaskeleet Startti on ollut odotusteni mukainen, vauhdikas ja tehtäväkentältään moninainen. Pääosin työaikani on kulunut erilaisten kurssien ja koulutustapahtumien valmistelussa ja toteuttamisessa. Tässä mentorinani on toiminut Lassi Majamaa. A loitin työskentelyn Keskustason aliupseereiden vaativuudenarviointi ja kehittämisryhmässä varajäsenenä 1.5 lukien. Vaihdamme vastuita Lassi Majamaan kanssa siten, että vaativuudenarviointien ja palkkausjärjestelmän kehittämisen kokonaisvastuu on kesäkuun alusta minulla. Pidän palkkausjärjestelmän kehittämistä aivan keskeisenä ja yhtenä tärkeimmistä tehtävistäni. Vaativuuden arviointityö on vaativaa ja jokaisen jäsenen kannalta merkityksellistä työtä. Kaikkien jäsenten on kuitenkin hyvä muistaa että kyseessä on sopimusten mukaan asiantuntijatyö, jota tehdään yhdessä työnantajan nimeämän edustajan kanssa virkavastuulla. Kyse ei siis ole puhtaasta edunvalvontatoiminnasta. Tämä koskee arvioinnin kaikkia tasoja paikalliselta aina keskushallintotasolle. Tulen jatkossa vastaamaan myös kriisinhallintaan liittyvästä edunvalvonnasta ja asiantuntijuudesta Aliupseeriliitossa. Myös tämän perehtymisen olen saanut mukavasti alkuun, puheenjohtaja Mika Orasen toimiessa mentorina. Kuva: Asta Ruuskanen KRIHA-palvelukseen liittyen on meneillään kehitystyö palvelussuhteen ehtojen osalta Puolustusministeriön työryhmässä sekä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään liittyen Pääesikunnan työryhmässä. Näissä molemmissa Aliupseeriliitto on mukana. Tulen näkymään kentällä heti toukokuun aikana. Olen sopinut perehtymiskäynnit ilma- ja merivoimiin, missä puolustushaarojen pääluottamusmiehet huolehtivat ohjelmastani. Osallistun myös Lapin Aliupseerit RY:n vuosikokoukseen. Rohkeasti vaan hihasta kiinni jos satutte kohdalle. Haluan ehdottomasti kuulla teidän jäsenten tuntoja kentällä kiertäessäni. Hyvillä mielin siis eteenpäin ja jokaisena työpäivänä uutta oppien. Jyrki Surkka Valtakunnallinen pääluottamusmies Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? www.aliupseeriliitto.fi/muutosilmoitus Ammattisotilas 3/2015 19 Pääluottamusmiehen kynästä Arviointityöryhmän kokoonpano muuttui Aliupseerien keskushallintotason arviointija kehittämisryhmän kokoonpano muuttui. Kapteeni Jussi Venäläisen siirtyessä reserviin siirtyivät puheenjohtajan tehtävät kapteeni Teemu Pulkkiselle. S amassa yhteydessä päätettiin vaihtaa Aliupseeriliiton edustaja arviointija kehittämisryhmään. Valtakunnallinen pääluottamusmies Jyrki Surkka aloitti arviointiryhmän jäsenenä toukokuussa yhtä aikaa uuden puheenjohtajan kanssa,. Näin uusi työpari saa muodostaa yhteisen toimintatavan alusta alkaen puhtaalta pöydältä. Entisenä paikallisena luottamusmiehenä arviointityö on Jyrkille tuttua. Hän on hyvin perillä aliupseerien tehtävien vaativuuden arvioinnista. Hänellä on myös hyvä käsitys aliupseerien tehtäväkentästä, johon hän on perehtynyt uuden pääluottamusmiestehtävän alkutaipaleella. Myös arviointi- ja kehittämisryhmän uusi puheenjohtaja on kokenut AU- tehtävien arvioija, Teemu on aikaisemmin arvioinut lukuisia tehtäviä ja tuntee kentän varsin hyvin. Jätän siis omalta osaltani arviointityön luottavaisin mielin osaaviin käsiin. Käytän tässä yhteydessä tilaisuuden kiittää kapteeni Jussi Venäläistä reilut kymmenen vuotta kestäneestä rehdistä ja luontevasta yhteistyöstä hänen siirtyessään reserviin. Tuona aikana on harpattu melkoinen askel sotilasammattihenkilöstä aliupseeriksi. Yhteistyö on liittynyt pääosin tehtävien vaativuuden arviointiin ja henkilöstöasioiden hoitoon. Kuluneiden vuosien saatossa olemme arvioineet yhdessä tuhansia tehtäviä. AUpalkkausjärjestelmä uudistettiin vuonna 2011. Muutos valmisteltiin yhdessä, hyvässä yhteistyössä. Samassa hengessä on päivitetty myös aliupseereiden henkilöasioiden hoitonormi muutamaan kertaan. Jussi on tuttu monille luottamusmiehille ja jäsenille vuosittaisten luottamusmieskurssien tiimoilta. Hänen huumorilla sävytetyt ajankohtaiset tilannekatsaukset ovat olleet joka syksyisten luottamusmiesten täydennyskurssien kohokohtia ja odotettuja päivityksiä koko SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO Avoinna 12.6.-16.8.2015 ti-su klo 11-17, muulloin ti klo 14-18 ja sopimuksesta Jääkärintie 80, 62420 Kortesjärvi puh: 06 2412 9841 / 040 148 4420 www.kauhava.fi/jaakarimuseo 20 Kuva: Petri Asikainen jäsenkuntaa koskevista asioista. Lämmin kiitos näistä vuosista, Jussi! Toivotan sinulle leppoisia päiviä reservin jalkaväen kapteenina. Lassi Majamaa Valtakunnallinen pääluottamusmies Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin No 234 Suuria tunteita TEATTERISSA Yhdellä varauksella sekä teatteriliput että majoitus. Valitse itse – draama, komedia tai vaikka tragikomedia odottavat. SOKOSHOTELS.FI > Ammattisotilas 3/2015 Ammattisotilas 3/2015 21 Mikkeli juhli Marskin merkeissä Mikkelin aliupseerit juhli 50 vuotta täyttävää Aliupseeriliittoa Mikkelin Klubilla. Vapaamuotoinen ja lämminhenkinen juhla tarjosi mikkeliläisille mahdollisuuden tutustua myös paikallishistoriaan. M ikkelin aliupseerien puheenjohtaja Riku Rissanen vei juhlapuheessaan jäsenet liiton perustamisesta vuodesta 1965 Mikkelin yhdistyksen perustamiseen helmikuussa 2009. Rissanen korosti puheessaan liiton arvokasta työtä jäsenten eteen. – Liitto tekee arvokasta työtä jäsenten eteen. Ilman jäseniä ei olisi myöskään liittoa. Muistakaa, että vain yhdessä tekemällä me voimme saavuttaa jotakin. Juhlapaikka, Mikkelin Klubi, oli myös paikallisille vieraille uusi tuttavuus. Klubin puheenjohtaja Mikko Pöyry kertoi klubin historiasta ja tapahtumista. Tarinat keskittyivät Talvi- ja jatkosodan aikaan, eli jaksoon, jolloin Mannerheim vieraili usein klubilla. – Lähes neljän vuoden ajan ylipäällik- Kuva: Riku Rissanen kö lähimpine alaisineen söi Klubilla lounaan ja päivällisen joka päivä Mikkelissä ollessaan. Juhlaväki nautti illan aikana kolmen ruokalajin Mannerheim-menuun ja siihen liittyvät tykötarpeet. Yhdistys palkitsi tilaisuudessa yhdistyksen toiminnassa ansioituneen ja juuri eläkkeelle siirtyneen Pekka Kuokkasen Aliupseeriliiton plaketilla. Vuosikokouskutsu Aliupseeriliiton EVP-yhdistys ry Aika: 24.8.2015 klo 9.30 Paikka: Aliupseeriliiton toimisto, Ratamestarinkatu 11, 7. krs, Helsinki Vuosikokouksessa käsitellään EVP-yhdistyksen sääntöjen 6 § mukaiset asiat ja sääntöjen 9 § kokouksen kutsutavan muutos, joka mahdollistaa vuosikokouksen koolle kutsumisen myös EVP-yhdistyksen kotisivujen kautta. Ennen varsinaisen kokouksen alkua Aliupseeriliiton edustaja kertoo liiton ajankohtaisista asioista. Aliupseeriliiton EVP-yhdistys Hallitus 22 Ammattisotilas 3/2015 RUK-museo Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 RUK-museo AVOINNA RUK-museo HAMINA 040 Kesäaikana Kadettikoulunkatu 8,Puh49400 6757555 tiistaista sunnuntaihinAVOINNA Kesäaikana klo 10.00 - 16.00 tiistaista AVOINNA sunnuntaihin AVOINNA muulloin Kesäaikana klo 10.00 - 16.00 tilauksesta Kesäaikana muulloin tilauksesta tiistaista sunnuntaihin tiistaista sunnuntaihin puh 0299 461186 puh 0299 461186 klo 10.00 - 16.00 klo 10.00 - 16.00 Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 RUK-museo 6757555 Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 muulloin tilauksesta muulloin puh 0299 461186 tilauksesta puh 0299 461186 YRJÖ PIRILÄ OY RUK-museo RUK-museo Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 AVOINNA Kesäaikana RUK-museo Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA tiistaista sunnuntaihin Puh 040 6757555 Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 RUK-museo RUK-museo RUK-museo AVOINNA Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin Kadettikoulunkatu 8, HAMINA Kadettikoulunkatu 8,49400 49400 HAMINA AVOINNA klo 10.00 - 16.00 Puh 040 6757555 Puh 040 6757555 Kesäaikana muulloin tilauksesta tiistaista sunnuntaihin puh 0299 461186 AVOINNA klo 10.00 - 16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 KONEURAKOINTI Kesäaikana AVOINNA tiistaista sunnuntaihin E J M MARKULA OY Kesäaikana klo 10.00 - 16.00 Haverintie 152, 21900 Yläne tiistaista sunnuntaihin tilauksesta Puh. 0400 781 950 muulloin 0299 461186 klopuh 10.00 - 16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 Ammattisotilas 3/2015 klo 10.00 - 16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 RU AVOINNA Kadettikoul Pu Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 - 16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 AV RUK-museo tiistai klo muu puh RUK-muse Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 Kadettikoulunkatu 8, 49400 HA Puh 040 6757555 AVOINNA Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 - 16.00 Kesäaikana muulloin tilauksesta puh 0299 461186 tiistaista sunnuntaih AVOINNA klo 10.00 - 16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 23 Lapissa juhlittiin vireää viisikymppistä Pohjoisen Aliupseerit ry ja Lapin Aliupseerit ry käärivät hihat ylös ja järjestivät aluetason yhteisjuhlat 50-vuotiaan Aliupseeriliiton kunniaksi. 17.4. järjestetty tilaisuus kokosi Sodankylän upseerikerholle reilut viisikymmentä juhlijaa. A liupseeriliiton juhlavuosi huomioitiin asiaan kuuluvalla tavalla myös pohjoisessa, kun kaksi yhdistystä järjesti juhlatilaisuuden jäsenilleen, heidän puolisoilleen sekä kutsuvierailleen. Kutsuvieraiden joukossa oli muun muassa sotaveteraani, Jääkäriprikaatin edustajia sekä Sodankylän kunnanjohtaja. ”Viisikymppisten” suunnitteleminen alkoi jo viime vuoden puolella ja kevättä kohden vauhti kiihtyi. Kutsut postitettiin helmi-maaliskuun vaihteessa. Tämän jälkeen alkoivat varsinaiset juhlajärjestelyt. Juhlaviikolla järjestelytoimikunta laittoi upseerikerhon juhlakuntoon hyödyntämällä esimerkiksi talvinaamioverkkoja sekä porontaljoja. Seinälle viriteltiin iso valkoinen lakana, johon juhlaväki pystyi jättämään tervehdyksensä Pohjoisen 24 Aliupseereille. Tämä ”vieraskirja” jäi muistoksi koristamaan yhdistyksen kokoontumistilaa upseerikerholla. Lappilaishenkisen coctailtilaisuuden muonituksesta vastasi sodankyläläinen Lapin Gourmetkokit erinomaisella tarjoilullaan. Paikalliset raaka-aineet ja olosuhteet huomioiden pöydässä oli tarjolla muun muassa poroa, rautua, sieniä ja marjoja - teemaan sopivaa visuaalista ilmettä unohtamatta. Juhlapuheita, palkitsemisia ja tanssia Puheenvuorot tilaisuudessa käyttivät yhdistysten puheenjohtajat, Asta Alioravainen Pohjoisen Aliupseerit ry:stä sekä Milla Asikainen Lapin Aliupseerit ry:stä, Aliupseeriliiton tuore puheenjohtaja Mika Oranen sekä Jääkäriprikaatin edustaja, everstiluutnantti Reima Vanhanen. Puheissa nousi esille aliupseeriston merkitys nyt ja tule- Ammattisotilas 3/2015 vaisuudessa, sillä aliupseerit muodostavat merkittävän ammattikunnan myös Jääkäriprikaatissa. Jokaisen aliupseerin työpanos on tärkeä, ja omasta työstään saa ja pitää olla ylpeä. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita aliupseereita. Ylivääpeli Jouko Kaihua palkittiin pitkäkestoisesta ja esimerkillisestä työstä sekä Pohjoisen että Lapin Aliupseereiden hyväksi. Vääpeli Juha Rutonen palkittiin Aliupseeriliiton vuoden urheilijana. Komean kiertopalkinnon ampujalle luovutti liiton puheenjohtaja Mika Oranen. Ilta jatkui pitkälle seurustelun ja musiikin merkeissä. Virallisen osuuden jälkeen lavalle asteli sodankyläläinen kokoonpano Old Riders, joka tanssitti ja viihdytti juhlavieraita yöhön saakka. Jätkänkynttilöiden jo savutessa rokki, tanssi ja puheensorina kerholla jatkuivat - suuri kiitos juhlassa mukana olleille! Teksti: Essi Fonselius, Pohjoisen Aliupseerit ry Kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 3/2015 25 Kuva: Toni Matilainen Vuoden urheilija tähtää kärkeen Vuoden urheilijaksi nimitetty vääpeli Juha Rutonen kiinnostui ampumisesta jo vaippaiässä. Ensimmäinen laukaus oikealla aseella tapahtui isän turvallisessa opastuksessa kun poika oli noin viisivuotias. R utonen tutustui urheiluammuntaan yhdentoista ikäisenä. Tuolloin Siilinjärven urheiluampujat järjesti tu- 26 tustumistilaisuuden läheisellä koululla ja nuori mies jäi lopullisesti koukkuun ammuntaan. Harrastus lähti käyntiin ilmaaseilla. – Ensimmäinen kilpailuni taisi olla Konnevedellä kaksitoistavuotiaana. Lajina ilmakivääri, 20 laukausta istumatuelta. Voitin kisan. Haaveena Rutosella on olla jonakin päivänä yksi maailman parhaista kivääriampujista. – Se ei välttämättä ole realismia vielä aivan lähivuosina, mutta askel ker- rallan edetään omaa urheilijapolkua pitkin. Tänä vuonna on isoja kisoja luvassa, EM-kisat ruutiaseilla ja sotilaiden maailmanmeestaruuskisat. Ensin täytyy tietenkin kyseisiin kisoihin ampua paikka, eli tulla valituksi. Rutosen painopiste on pienoiskiväärissä ja 300 metrin kiväärilajeissa. Hän on menestynyt parhaiten 60 laukaukseen makuulajeissa, erityisesti 300 metrin radalla. Hän on menestynyt kotimaisten kilpailujen lisäksi myös kansainvälisillä areenoilla. Ammattisotilas 3/2015 – Nostaisin parhaimpiin suorituksiini 300 metrin Eurooppa-cupin finaalin toisen sijan 60ls–makuukisassa vuodelta 2012. Toinen mieltä lämmittävä kilpailusuoritus on ilmakiväärin 60ls joukkuesuomenmestaruus tänä vuonna. Siinä kisassa minulla oli kalusto-ongelmia, mutta pystyin kuitenkin siitä selviämään, ja ammuin kauden parhaimmistoon kuuluvan kisani. Muitakin mainioita suorituksia löytyy. Paljon kun yrittää, niin aina välillä onnistuu. Jatkuva kilpailukausi Kivääriampujalla on Rutosen mukaan jatkuva kilpailukausi. Varsinkin, jos aikoo tositarkoituksella kilpailla ilmakiväärillä ja ruutiaseilla. – Ilmakivääri on kilpailullisesti minulla sivulajina, joten pystyn pitämään hieman pidemmän preikin lajitreeneistä ja kisoista syksyisin ja alkutalvesta. Minulla on totaalinen kilpa-aseista kieltäytyminen kauden viimeisen kisan jälkeen noin loka-marraskuussa. Tuolloin pidän noin neljän viikon tauon. Muutoin harjoittelu rytmittyy keveisiin, kovempiin ja vielä kovempiin viikkoihin sekä lepoviikkoihin. Ruutiaseiden kisakauden ollessa kiivaimmillaan, opetusaliupseerin tehtävässä toimivaa Rutosta ei kasarmilla juuri näy. Hän kertoo, että työnantaja tukee huippu-urheilua erittäin hyvin. Aseet, patruunat ja valtaosa varusteista tulee talon puolesta. – Urheilu on osa minun työtäni tällä hetkellä. Työaikaa on sen verran käytössä, että sen osalta voidaan puhua helposti puoliammattilaisurheilusta. Vastaavia etuja muiden alojen valtionpalkollisilla ei taida olla. Siviilialoista puhumattakaan. Kuten urheilijalle sopii, Rotonen suo- Kuva: Asta Ruuskanen ritti varusmiespalveluksen Urheilukoulussa vuonna 1999. Hän jäi sinne sopimussotilaaksi puoleksi vuodeksi ja aloitti sen jälkeen sotatie- teelliset opinnot Maasotakoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vuonna 2004 hän aloitti työt Jääkäriprikaatissa määräaikaisen reserviupseerin virassa, kunnes vuonna 2008 vaihtoi aliupseerin virkaan. Hän on tähän asti toiminut pääosin kranaatinheitinkoulutukseen liittyvissä tehtävissä joukkueen johtajana ja varajohtajana Rutonen kannustaa aliupseereita harjoittelemaan ammuntaa. Hän kokee, että osalla heistä on todella hyvä ampumataito, mutta toisilla on enemmän tai vähemmän kehitettävää. – Ampumataidon oppii ampumalla ja ampumataitoa pidetään yllä ampumalla. Asta Ruuskanen Kuva: Antti Puhakka Ammattisotilas 3/2015 27 Krakova sotahistoriallisena kohteena Krakovan suosio yleisenä turistikohteena kasvaa jatkuvasti. Monet ovat jo löytäneet vanhan, kauniin ja historiaa tulvivan kaupungin, koska suositut käyntikohteet ovat turistisesongin aikaan täynnä. S otahistoriakohteista tulee monille ensiksi mieleen Auschwitz, eikä toki syyttä. Eurooppalaisen ihmisen yleissivistykseen kuuluu käynti paikassa, josta me kaikki olemme kuulleet. Vasta käynti hahmottaa totuuden, ja monta kirjojen sekä dokumenttifilmien väärää käsitystä kumoutuu. 28 Auschwitz-Birkenau Auschwitz ei ole museo vaan kokemus. Kävijöiden halutaan tajuavan tuhon massiivisuus. Lasivitriineitäkin on, mutta ne saattavat olla huoneen kokoisia ja täynnä vaikkapa tyhjiä matkalaukkuja, joissa on omistajien nimet liitumerkinnöin kannessa. Yksi pienen huoneen kokoinen vitriini oli puolillaan ihmisten hiuksia. Niitä oli käytetty jopa kankaan valmistukseen. Naapurissa oleva Birkenau eroaa Auschwitzista monellakin tapaa. Birkenau oli tuhoamisleiri ja parakit oli tehty hevostallien piirustuksilla. Olot olivat kirjaimellisesti eläimelliset. Pakkotyöleiri Auschwitz muistuttaa ulkoisesti siistiä asumalähiötä. Siellä asut- tiin entisissä Puolan armeijan tiilikasarmeissa, mutta elämän kurjistamiseen oli silti keinot olemassa. Krakovasta voi ostaa lipun leirikierrokselle. Bussi vie perille ja tuo takaisin keskustaan. Perillä odottaa englanninkielinen opas. Retkeen menee koko päivä, sillä matka ottaa ainakin tunnin suuntaansa ja leirejä kierretään monta tuntia. Kannattaa varata hyvät kengät, säänmukainen varustus, vettä ja ehkä vähän evästäkin. Mittava ilmailumuseo Lyhyen raitiovaunumatkan päässä keskustasta sijaitseva ilmailumuseo oli aikanaan yksi Euroopan vanhimmis- Ammattisotilas 3/2015 ta sotilaslentokentistä. Kaluston helmet sekä pienempi esineistö, kuten lentokonemoottorit, esitellään sisätiloissa. Ulkoalueella on kymmenittäin lentokoneita eri puolilta maailmaa, pelkästään MiG-versioita on rivikaupalla. Luulin tunnistaneeni Junkers Ju52:n, mutta kone olikin Amiot ACC.1 Toucan, eli sodan jälkeen Ranskassa valmistettu versio. Miehitetyssä Ranskassa ollutta Amiotin tehdasta pyörittivät saksalaiset ja sieltä valmistui sodan aikana yli 500 Ju52:ta. Sodan jälkeen samat liukuhihnat valmistivat koneita ranskalaisille käytettäviksi mm. Indokiinassa. Toucanin vierellä seisoi DC-3:a muistuttava kone. Se oli venäläinen lisenssivalmiste Lisunov Li-2. Sen erottaa helposti esikuvastaan vilkaisemalla moottoreita. Sisähallissa oli Il-2:n eli legendaarisen Sturmovikin näköinen kone. Se oli Avia B-33, joka kehitettiin 1950-luvulla Sturmovikin myöhäisen version Il10:n pohjalta. Avia B-33:a käyttivät monet itäblokin ilmavoimat. Ensimmäinen maailmansodan 100-vuotisteema oli huomioitu myös Krakovassa. Ilmailumuseossa on upeasti toteutettu ensimmäisen maailmansodan muistohalli. Ilma-asehan vakiintui taistelukentän elementiksi juuri silloin. Vastarintaliikkeen museo Puolan kotiarmeija (Armia Krajowa) oli oleellinen osa toisen maailmansodan vastarintaliikettä. Sen museo sijaitsee vastapäätä Krakovan päärauta- Auschwitz näyttää ulkonaisesti siistiltä asumalähiöltä. Vangit majoitettiin Puolan armeijan entisiin tiilikasarmehin. tieasemaa. Museo kantaa kotiarmeijan apulaiskomentajan, prikaatikenraali Emil August Fieldorfin nimeä. Kenraali kohtasi matkansa pään venäläisten kommunistien käsissä vasta 1950-luvulla. Vastarintaliike säilyi vaikka miehittäjä vaihtui. Museossa on nähtävillä esimerkiksi 1990-luvulla päivän valoon tuotu suuri asekätkö. Laaja perusnäyttely levittäytyy pääkerroksen lisäksi kellarikerrokseen. Esillä on paljon sitä, mitä sotaan liittyy. Puolan osalta se tarkoittaa miehityksen, vastarintaliikkeen ja vieraissa armeijoissa taistelleiden puolalaisten esittelyä. Yläkerrassa on teemanäyttelynä yk- sityisen asekeräilijän valtava kivääri- ja pistoolikokoelma. Pystykorva kokoelmasta löytyy, mutta Lahti-pistoolia ei. Schindlerin tehdas Tutustuttuasi Krakovan juutalaiskortteleihin ja Schindlerin emalitehtaan museoon katsot elokuvan Schidlerin lista aivan uusin silmin. Kunnostettuun tehdasrakennukseen on rakennettu upea ajankuva sodan aikaisesta Krakovasta. Kävijälle on luotu katunäkymiä näyteikkunoineen, putiikkeineen ja joukkoliikenteen pysäkkeineen. Kurkistaa voi vaikka sota-ajan parturiliikkeeseen tai juutalaiseen kotiin. Emalitarviketehtaasta ei ole säilynyt juuri muuta kuin tehdasrakennus ja joitakin työstökoneita. Johtajan työhuone ja muutamia konttorihuoneita tiloihin on rekonstruoitu. Tehdas sijaitsee lähellä Krakovan vanhoja juutalaiskortteleita, jotka ovat nähtävyys sinänsä. Schindler-museon teemanäyttely kertoo, mitä tapahtui vuonna 1945, kun puna-armeija ”vapautti” Krakovan. Näyttelyn nimi - Vapautus vai alistaminen – kertonee esittelyn näkökulman. ”Vapautetut” lähetettiin kohti Stalinin pakkotyöleirejä. ”Puolalaisten Mannerheim” Puolalaisveteraaneilla on usein myös brittiläisiä kunniamerkkejä. Tämä veteraani on taistellut muun muassa Monte Cassinossa. Ammattisotilas 3/2015 Vain etukäteen sopimalla pääsee marsalkka Josef Pilsudskille omistettuun Itsenäisyyden museoon (Museum of Independence). Rakennus toimii myös maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen juhlatilana sekä perinnetalona. Pilsudski oli tavallaan puolalaisten Mannerheim. 29 Kansallismuseon erikoisnäyttelyn aiheena on ensimmäisen maailmansodan puolalaislegioona. Noin divisioonan vahvuinen joukko taisteli itärintamalla Venäjää vastaan Itävalta-Unkarin armeijan komennossa. Keskiaikaisia aseita The Museum of Home Army esittelee laajasti Puolan vastarintaliikkeen toimintaa. Herrojen syntymävuosi oli sama, kumpikin vaikutti keskeisesti maansa itsenäistymiseen ensimmäisen maailmansodan myrskyissä ja he toimivat aluksi vastasyntyneiden valtioidensa johtajina. Toiseen maailmansotaan vuonna 1935 kuollut Pilsudski ei enää ehtinyt. Etukäteen sopimista edellyttää myös sotaponnistelujen museo (Armed Effort Museum). Näyttely keskittyy eri maiden armeijoissa taistelleiden puolalais- sotilaiden vaiheisiin ja puolalaisveteraanien muiston vaalimiseen. Britannian ilmavoimissa palvelleet puolalaiset Spitfire-lentäjät tunnetaan mutta harva tietänee, että puolalaisia taisteli esimerkiksi Pohjois-Afrikan Tobrukissa sekä Italian Monte Cassinossa. Ja vähältä piti, etteivät puolalaiset nousseet maihin Petsamoon talvisodan aikana suunnitteilla olleen länsivaltojen avustusretkikunnan osana. Päästäkseen 1800-luvulle ja sitä vanhempaan aikaan kannattaa suunnata vanhan keskustan laidalla kohoavaan jyhkeään Wawelin kuninkaalliseen linnaan. Yksi sen monista museoista kiinnostanee sotahistoriakävijää erityisesti. Linnan uumenissa lymyävä Armory esittelee aseistusta keskiajalta 1800-luvulle. Museoiden aukioloajat löytyvät yleensä helposti netistä. Niissä on sesonkikohtaisia vaihteluja ja yllättäviäkin sulkemisia joskus ilmenee, joten kannattaa pyytää hotellin vastaanottoa varmistamaan aukiolot. Hotellivirkailijat ovat hyväksi avuksi silloinkin, jos haluaa päästä suurelta yleisöltä suljettuihin kohteisiin. Tekstit suuremmissa museoissa ovat yleensä englanniksi, mutta henkilökunnan kielitaito ei aina kehuja kestä. Teksti ja kuvat Seppo Simola Menovinkkejä • • • • • • • • 30 Auschwitz-Birkenau (State Museum in Oswiecim), entiset keskitysleirit noin 50 kilometriä lounaaseen Krakovasta Ilmailumuseo (The Museum of Polish Aviation), erikoisnäyttelynä 100 vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Oscar Schindlerin emalitarviketehdas (Oscar Schindler’s Enamel Factory), elokuun lopulle erikoisnäyttely teemalla ”Vapautus vai alistaminen” neuvostojoukkojen suorittamasta Krakovan valtauksesta alkuvuonna 1945 Vastarintaliikkeen museo (The Museum of Home Army), perusteellinen esitys Puolan vastarintaliikkeestä toisessa maailmansodassa Kansallismuseo (The National Museum), syyskuun lopulle erikoisnäyttely ensimmäisen maailmansodan puolalaislegioonasta Wawelin kuninkaallinen linna (Wawel Royal Castle), sisältää monta erilaista museota, kuten asekokoelman keskiajalta 1800-luvulle Itsenäisyyden museo (The Museum of Independence), auki vain sopimuksesta, marsalkka Josef Pilsudskin henkilöhistoriaa ja Puolan armeijan perinteitä Sotaponnistelujen museo (Armed Effort Museum), auki vain sopimuksesta, kertoo toisen maailmansodan eri rintamilla taistelleista puolalaissotilaista Tehtailija Oscar Schindlerin työhuoneen kalustoa vanhaan emalitarviketehtaaseen rakennetussa museossa. Ammattisotilas 3/2015 Kirja-arvostelu Väinö Linna: Unknown Soldiers (Tuntematon sotilas), englanninkielinen käännös Liesl Yamaguchi. Penguin Classics 2015, 472 s. ätä kirjaa on odotettu! Ensimmäisen vinkin sain kaksi ja puoli vuotta sitten Helsingin kirjamessuilla. Siitä lähtien olen elänyt toivon sekaisessa jännityksessä, vastaako uusi käännös suuria odotuksia. Ensimmäinen iloinen yllätys oli kirjan formaatti. Se on ihan oikea tiiliskiviromaani eikä pokkari, jollaisia kustantaja paljon julkaisee. Uusi käännös on kantta myöden uskollinen alkuteokselle. Tunnen kaksi aiempaa englanninkielistä käännöstä, jotka eivät mitenkään kestä vertailua uuteen. Aiemmissa Linnan teokselle on tehty enemmän tai vähemmän väkivaltaa. Alkuteosta on välillä rujosti lyhennetty ja ainakin toisessa kääntäjä on sepittänyt omia juttujaan väliin. Kieli toisessa vanhassa käännöksessä on helpompaa lukea eli yksinkertaisempaa, T Ammattisotilas 3/2015 mutta se taas karsii vivahteita. Kielestä riippumatta suuri haaste Tuntemattoman sotilaan kääntämisessä on murteen ja idiolektin (yksilöllisen puheenparren) välittäminen vieraalle kielelle. Ajatus on, että puhuja tunnistetaan jo puheenparresta. Uudessa käännöksessä ratkaisuna ovat Amerikan englannin eri slangimuodot. Tästä kääntäjää on tosin jo englanninkielisessä kritiikissä moitittu. Suomalaislukijalle slangi-ilmaisut voivat olla vaikeaselkoisia ja tuttu sana saattaa olla kummallisessa kirjoitusasussa. Uudesta käännöksestä voi nauttia monella tapaa. Helpoin tapa on etsiä tuttuja kohtia ja herkutella niillä. Voi myös etsiä mielenkiintoisten sanojen käännöksiä. Kirjasta löytyvät tietysti Mannerheimin syntymäpäivien kunniaksi tehty kiljupanos eli ”poika”, Kuopion potkukelkkapataljoona, korpisoturi, puskaryssä, Ellun kanat ja useat muut. Monet dialogit ovat todella herkullisia myös englanniksi. Varsinaisia helmiä ovat Lammion ja Honkajoen kinastelu Honkajoen ”iltarukouksen” jälkeen sekä Rokan ja Sarastien sanailu Rokan tuodessa sotavangin mukanaan mennessään itse kuulusteltavaksi. Mielenkiintoista oli nähdä myös se, kuinka Hietasen ”kauhian hämmästyny” tai Rokan ”kuuleha sie” kääntyvät englanniksi. Hyvinhän Yamaguchi on ne oivaltanut. Vanhalan lempinimi, Ylen Sankia Priha, on kokenut pientä muokkausta samoin kuin Ville Vaitelias, Suentassu ja Kuovi. Sotilastermien ja sotilasarvojen käännökset ovat myös mielenkiintoisia. Alikersantit kulkevat kirjassa arvolla corporal. Vänrikki on ensign. Englanniksihan vänrikki voi olla myös second lieutenant. Tehtävänimikkeiden käännökset, kuten tulenjohtaja, taistelulähetti, talousaliupseeri ja komppanian vääpeli, ovat myös kiinnostavia. Kaikista sanavalinnoista en ole aivan samaa mieltä kääntäjän kanssa, ja joitakin ilmiselviä väärinymmärryksiäkin on sattunut. Ne eivät kuitenkaan horjuta onnistunutta kokonaisuutta. Ulkomaista lukijaa varten kirja olisi tarvinnut muutaman liitteen. Olisi ollut tarpeen taustoittaa Suomen rooli ja vaiheet toisessa maailmansodassa karttojen kera. Tekstissä viitataan usein talvisotaan, mutta moniko ulkomainen lukija tietää, minkälaisesta kahinasta oli kyse? Sotilasarvotkin voivat olla haaste britti- ja amerikkalaislukijoille. Maissahan ei ole edes yleistä asevelvollisuutta tietoisuutta luomassa. Arvot olisi kannattanut lyhyesti selostaa. Eräs amerikkalainen kriitikko ehti jo aivan aiheellisesti kaivata luetteloa keskeisistä henkilöistä. Henkilöitä on ensikertalaiselle paljon. Meidän suomalaisten on syytä muistaa, että kirja hahmoineen ei todellakaan ole ulkomaiselle lukijalle läpikotaisin tuttu, kuten se meille useimmille on. Kirja on erinomaisen hyvää englannin harjoitusta itse kullekin. Sanakirjan sijasta kannattaa pitää suomenkielinen alkuteos auki karikkoisten paikkojen varalta. Kirja on myös mainio lahja ulkomaiselle ystävälle. Silloin lahjaan kyllä kannattaa sisällyttää pieni suullinen briefaus viime sotien historiasta ja tämän romaanin kulttiasemasta suomalaisessa kirjallisuudessa. Seppo Simola 31 32 Ammattisotilas 3/2015 Lukuvinkkejä M i k k o Karjalainen: Ylipäällikön päiväkäskyt irjassa taustoitetaan yli sata ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäskyä kolmen sodan ajalta. Varhaisimmat ovat helmikuulta 1918 ja viimeinen vuoden 1944 viimeiseltä päivältä. Päiväkäskyjä annettiin hämmästyttävän runsaasti, talvi- ja jatkosodan vuosinakin yli kolmesataa. Ne olivat Mannerheimille hienovireinen johtamisväline ja samalla osa hänen henkilökuvaansa. Aiheet ovat hyvin monenlaisia: ylennyksiä, palkitsemisia, siirtoja, eroja, kiitoksia, pitkiä luetteloita kaatuneista ja jopa muistutus majoitustilojen paloturvallisuudesta. Eräs korkea kenraali saa päiväkäskyssä ankaran varoituksen. Kirja on julkaistu suurteosformaatissa, numeroituja kappaleita on painettu 1944. Runsas kuvitus sisältää myös harvinaisia otoksia. SS Seppo Jokinen: Kuolevaksi julistettu ukiessa tuntuu kuin saisi päivityksen vanhojen tuttujen kuulumisista. Jokisen osaamisen ydintä ovat henkilöhahmot. Sympaattisen kömpelöön komisario Koskiseen on helppo samaistua. Jokinen käsittelee myös yhteiskunnallisen keskustelun ilmiöitä, tällä kertaa muun muassa omaishoitoa ja armomurhaa. Erään keskushenkilön tragedia on punottu osaksi juonta, ja alussa monet hyvinkin etäisiltä tuntuvat tapahtumat yhtyvät lopulta samaan polttopisteeseen. Rajun menon ystävät ehkä pitkästyvät Jokisen leppoisassa kyydissä, mutta vuodesta toiseen hän vetoaa ihmissuhdedekkareista pitävien laajaan joukkoon. Kirjan poliisit sooloilevat hieman epäuskottavasti, mutta melkoisia yllätyksiä oikeidenkin poliisien toimista nykyään löytyy. SS H a n n e s M a r k k u l a : Presidenttien ja murhamiesten pöydissä ähes 50-vuotinen ura eturivin rikostoimittajana suorastaan velvoittaa kirjoittamaan muistelmat. Markkula kuvaa toimittajan työn ja työvälineiden perusteellista muuttumista uransa aikana sekä valottaa tunnettujen henkirikosten ja onnettomuuksien taustoja tarkkavainuisen uutismiehen kannalta. Kirja on myös kertomus siitä, miten koulussa kiusattu poika sinnikkäästi tähtää haaveidensa ammattiin ja tekee siinä lähes vertaansa vailla olevan uran. Uutismiehen naseva tyyli näkyy kirjastakin, joka koostuu yli neljästäkymmenestä tiiviistä muisteluksesta. Markkulan mukana pääsee kurkistamaan monen julkisuudesta tutun henkilön elämään uudesta näkökulmasta, vaikka paljastuskirjasta ei olekaan kyse. SS Simo Liikanen: Panssarinmurskaajat – panssarintorjunta talvija jatkosodassa irja on yhdistelmä pikkutarkkoja taistelukuvauksia sekä pst-aseiden ja aselajin kehityksen selostusta. Erityisesti talvisodan ajalta on jopa yksittäisten taistelijoiden näkökulmaa. Suuria linjoja painottava lähestymistapa olisi voinut paremmin palvella kokonaisuutta. Kirjailija on tehnyt valtavan työn etsiessään runsaasti panssareita vastaan taistelemiseen liittyviä kuvauksia. Plussana on vastustajan vaunujen esittely piirroskuvin, ja esittelyjä olisin toivonut myös käsitellyistä pst-aseista. Aihe on oivaltavasti valittu ja tarpeellinen, sillä yhtä laajaa läpileikkausta sotiemme panssarintorjunnasta ei liene aiemmin laadittu. SS Helena Pilke – Olli Kleemola: Elämää juoksuhaudoissa – sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla ieni osa sodankäynnistä on rätinää ja räiskettä. Paljon vain odotellaan. Jatkosodassa odoteltiin joulukuusta 1941 kesäkuun alkuun 1944. Silloin opiskeltiin, urheiltiin, tehtiin puhdetöitä, luettiin, kirjoitettiin, nautittiin taiteesta sekä viihteestä, metsästettiin, kalastettiin, tehtiin maataloustöitä ja vähän ryypiskeltiinkin. Harrastuksia oli jopa siinä määrin, että niistä kertoimista kotirintamalle rajoitettiin, ettei kotirintama olisi alkanut vaatia ”joutilaita” rintamamiehiä takaisin siviilihommiin. Tässä on mielenkiintoinen ja sujuvasti laadittu läpileikkaus jatkosodan rintamien vapaaajan toiminnoista. SS Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli irja ulottuu muinaisskandinaavisesta tarustosta nykypäivän Ruotsin roturistiriitoihin, joista kerrotaan paljon sellaista huomionarvoista, joka meillä ei ole päässyt uutiseksi asti. Teoksen pääteemana on eugeniikka (rotuhygienia), joka oli varteenotettava tieteenhaara 1900-luvun alkupuolella. Sen vaikutukset heijastuivat Pohjolassakin jopa 1970-luvulle asti. Kansankodin piti perustua kansan yhtenäisyyteen ja rodun puhtauteen, mutta toisinpa on käynyt. Saksan kansallissosialistit eivät suinkaan kehittäneet rotuoppejaan itse, vaan mallia haettiin USA:sta ja Ruotsista. Sodan aikaisten SS-johtajien vaiheita seurataan viime vuosikymmenille asti. SS K K Ammattisotilas 3/2015 L P L K 33 LOTTANEN Elämä on yhtä juhlaa H erra H täytti vuosia, täysi-ikäisyys iski huhtikuun loppupuolella. Tämän tiedostaessani yritin alkuvuodesta saada jonkinlaista ennakkotietoa toivotusta juhlimistavasta. Eihän sitä vielä voi tietää mitä tapahtuu, siihenhän on monta kuukautta. Eipä kai mitään, katsotaan nyt. Vastaukset eivät olisi savolaisempia voineet olla. Minulle, joka rakastan suunnittelua ja listojen kirjoittamista, tilanne oli surkea. Niinpä tyydyin ajatukseen, että ehkä lähdemme päiväretkelle Inkooseen tai parhaassa tapauksessa käväisemme Keravalla. Pari viikkoa ennen juhlapäivää alkoi tapahtua. H erra H saapasteli sunnuntaina ruokapöytään ja ilmoitti ostaneensa moottoripyörän. Sisso, ilmiselvä viidenkympin kriisi on iskenyt. Seuraavaksi hän mietti, pitäisikö ihmisille tarjota kahvit vaikka lomalla onkin. Uskalsin ehdottaa helppoa ratkaisua asialle, hoidetaan tämä sodessa kahvirastina. Ajatus juhlia edeltävästä suursiivouksesta ei muun kaaoksen ohella innostanut. Työnjaoksi sovimme, että herra H hoitaa kutsumiset ja minä hoidan muun, ajatuksella, että jokainen sodeen iltapäiväkahville tuleva on vieraamme. Mummolapäivää viettävän eskarilaiseni kanssa rakensimme hienon noutopöydän. Kahvimukit tuossa, iso kahvipönttö seuraavana ja sitten täytekakkua niin että piisaa. Tarjoilun oli määrä alkaa 13.30, vieraita näkyi vaatenaulakolle kertyvän. Viittä vailla pyyhälsi juhlakalu paikalle, huokaisin helpotuksesta, olisi se toisinkin voinut mennä. Tilaisuus oli rento ja hauska, suuria puheita pidettiin, plakaattia ja muuta virallista esinettä lahjoitettiin tasaisena virtana. Kahvi maistui, kakku oli hyvää ja puheensorina kertoi viihtymisestä. Pyydystin jokaisen ihmisen ovelta kahville, ilmeet olivat yllättyneitä, minäkö kahville, miksi. Puolentoista tunnin kuluttua totesin lähes sadan viidenkymmenen ihmisen käyneen. Kakun jämät menivät kuljetuskeskuksen varusmiehille, jotka olivat työtehtävissä. N yt on juhlat juhlittu, ajattelin. Soo, ei pidä ajatella. Nytpä pidetään juhlat omaisille ja ystäville. Milloinkahan ajattelit ne pitää? Jos vaikka ensi lauantaina. Oletko jo kutsunut? En. Jos sitten parin viikon päästä? Okei, ihan pienesti vaan tässä kotosalla. Tee vieraslista, montako. Ei montakaan, viitisenkymmentä. Täällä meilläkö? Pihalla ajattelin, teltassa. Olen jo oppinut milloin annetaan virran vain viedä. Paperia eteen, kynä käteen ja listoja laatimaan. Tähän merkitset tulijat, tähän ostettavat tarvikkeet kuten teltta. Tähän jo olemassa olevat tarvikkeet kuten pöydät ja tuolit. Suunnitellaan ruokalistat. Suunnitellaan ostokset. Mitä lainataan ja mistä. Oi, listoja oli monta, minä ruksailin jo tehdyt asiat, siirsin tekemättömät toiseen listaan ja laadin aikatauluja. Juhlien tärkein asia eli laivamatka Tallinnaan tehtiin. Ensimmäinen ilmoittautuja tarjou- 34 tui miehensä kanssa tulemaan jo päivää aiemmin ja lähtemään päivää myöhemmin. Siunatut sukulaiset ja kokki kaiken lisäksi! Ruokalista nytkähti korkeammalle tasolle. Nyt vain anomus Luojalle ja amiraalille hyvästä säästä. V appu oli kaunis ja aurinkoinen. Illalla herra H ja useat vapaaehtoiset kaverinsa pystyttivät pihalle ison valkoisen teltan. Sinne kannettiin pöytiä ja tuoleja, toivottavasti kaikki eivät tule juuri samalla kellonlyömällä. Sateita on luvattu huomiseksi, mitä sitten tehdään? Juhlitaan sateessa, kutsussa on ilmoitettu, että ulkoilmatilaisuus. Kokki pilkkoi ja maustoi lihoja, valmistelimme vihannespuolelta kaiken mitä etukäteen voi tehdä. Sienikeiton pohjan tein valmiiksi. Lauantaiaamuna aloitimme heti aamukahdeksalta salaattien väännön ja kaiken muun työn. Kahdeltatoista ensimmäiset vieraat seisoivat jo pihalla. Juhlakalu huomasi, ettei ehdi käymään suihkussa, vaihtoi vain astetta siistimmän toppatakin päälleen ja lähti vieraita vastaanottamaan. Sateli vähän vettä. Vieraita tuli lisää, samoin vettä. Onneksi teltan katto ja seinät eivät vuotaneet. Muutama rouva oli pukeutunut hyvin hienosti, saappaani ja toppavaatteni kelpasivat hyvin. Viluisimmat kävivät sisällä lämmittelemässä, vettä satoi anteliaasti. Tunnelma kohosi ruuan ja juoman myötä. Savolaiset sukulaiset kokivat hyvin jännittävänä, kun SP-auto kaarsi pihaan ja kaksi jämerää vartiopäällikköä kyseli sankaria. Ettei vaan putkaan joudu. Grillimestari valmisti kolmea laatua lihaa ja yhtä kalaa, vauhdilla hävisivät vadeilta. Iltakuuden jälkeen pitkämatkalaiset lähtivät kotia kohti. Juhlat yltyivät kuten sadekin. Yksi vieraista sammui kahteen kertaan, saatettiin kotiinsa nukkumaan mutta koki suuren ylösnousemisen ja tuli takaisin. Sama kaveri käveli kahdesti teltan seinän läpi. Lukuisa määrä rouvia ripustautui kaulaani ja ilmoitti rakastavansa herra Hoota. Minä sanoin, että jonon jatkoksi vain, siellä on tilaa. Puolilta öin avasimme pop up snagarin grillikatokseen. Kaikki kynnelle kykenevät saivat vielä yöpalaa ja sitten kotiin. Sade oli lakannut. Siistimme jäljet ja kokosimme loput tavarat. Kotona herra H piti lahjavalvojaiset. Kaikesta päätellen hän on kätevä käsistään, antiikkisten työkalujen määrä oli hämmästyttävä. Veitsi- ja puukkovalikoima kasvoi huomattavasti, samoin lisääntyi kaikenlainen kalastukseen liittyvä tavara. Arvokkaat alkoholit eivät ihan äkkiä meiltä lopu, konjakissa voisi kahlata. Juhlista jäi hyvä mieli, listojen kaikki asiat oli ruksattu eikä mitään peruuttamatonta ollut tapahtunut. Dagen efter teltta katosi pihalta, mistään ei voinut huomata mitään juhlia olleenkaan. Apuna ollut sisareni tytär sanoi, että hurjimmat juhla ikinä. Minä sanoisin, että normaalia Upinniemikamaa, olisittepa olleet täällä 70-luvulla. Silloin osattiin juhlia! Ammattisotilas 3/2015 UUTTA TAKTISTA SUORITUSKYKYÄ Ammattisotilas 3/2015 35 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,1 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh. 020 470 0900 tai sähköpostilla [email protected]. LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla. Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKIJA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. 36 Ammattisotilas 3/2015 Toimisto tiedottaa KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISUMIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta. TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo 09.0011.30 numerossa (09) 720 6820. Sähköpostia voi lähettää osoitteella [email protected]. Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta www.jattk.fi sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta www.tyj.fi TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki www.aliupseeriliitto.fi [email protected] tai [email protected] Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Mika Oranen 044 977 7282 Pääluottamusmies Lassi Majamaa 0299 500 785 Pääluottamusmies Jyrki Surkka 0299 500 786 Pääsihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102 Toimistosihteeri Jaana Pakarinen 050 336 4550 Ammattisotilas 3/2015 ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2015 9 euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon 050 3364 550 tai osoitteella [email protected]. Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä verkossa jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE? Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva jäsentietojen muutosilmoituslomake. Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen. Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen 0299 410 732 Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki 0299 291 350 Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes 0299 304 433 Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) 2511 004 Asianajaja Vesa Mattila 0400 706 615 VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell 0400 826 078 VT, asianajaja Pentti Laiho 040 581 4112 37 Varaukset liiton mökille V araukset Vierumäen mökille tehdään liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/voyri. Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Kesä- ja syyskauden sesonkiaikoja ovat 15.6. - 10.8, 12.-26.10. sekä 21.12. - 4.1. Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina. Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenedut. Hinnat 2015 Sesonkiviikko Sesongin ulkopuolinen viikko Kolmen tai neljän päivän vuorot Liinavaatemaksu 400,300,200,8,-/henkilö Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 80 vuotta 3.7. Yrjönen Erkki, Riihimäki 11.7. Väyrynen Anja, Tampere 75 vuotta 24.6. Puustinen Raimo, Siilinjärvi 22.7. Palsinajärvi Kauko, Kinnula 2.8. Saarinen Ismo, Kuopio 3.8. Mallat Pentti, Kouvola 70 vuotta 7.8. Lehto Antero, Kokkola 15.8. Koski Antti, Siikajoki 16.8. Martin-Hietanen Leena, Rovaniemi 38 60 vuotta 27.7. Rundgren Esa, Rovaniemi 23.8. Jalas Eija, Houtskari 1.9. Kaura-Aho Tapio, Petäjävesi 50 vuotta 18.6. Lukkari Hannu, Taivalkoski 28.6. Helle Petri, Turku 3.7. Anetjärvi Juha, Nerkoo 3.7. Kettunen Jarmo, Kauhava 9.7. Liiri Matti, Kouvola 10.7. Vieru Vesa, Hämeenlinna 20.7. Hynynen Timo, Tarttila 23.7. Kokkinen Arto, Vekaranjärvi 29.7. Tiihonen Arto, Jämsänkoski 31.7. Räsänen Jouko, Sauvo Ammattisotilas 3/2015 Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun. Millog Oy on kunnossapitoon sekä elinjakson hallintaja materiaalipalveluihin erikoistunut yritys. Puolustusvoimien strategisena kumppanina vastaamme maaja merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä erikseen sovituista ilmavoimien materiaaleista. Lisäksi tuotamme elinjakson hallinnan palveluita ja osallistumme asiantuntijana materiaalihankkeisiin. Toimintamme perustuu pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin. ! "#$%&' ( )*&+%, Ammattisotilas 3/2015 39
© Copyright 2024