Kurikka NYT 2015 - Kurikan kaupunki

2015
1
KURIKAN KAUPUNGIN SIDOSRYHMÄLEHTI
16 Molla Mills
virkkasi maailmalle
6
12
Metallialan menestyjä
Relicomp muutti Kurikkaan
Ravintolapäivä
luo yhteisöllisyyttä
2
8
10
SISÄLTÖ
8
Vatajanrannan
vuohitila
10
Avoin päiväkoti
12
Ravintolapäivä
20
Kurikan
liikuntapaikat
3 Tervetuloa Formuun
4 Osuuskuntatoiminta kannustaa luovan alan yrittäjyyteen
6 Relicomp työllistää Kurikassa
8 Kurikan vuoden pienyritys
Vatajanrannan vuohitila
10 Avoin päiväkoti on lapsiperheiden
kohtaamispaikka
12 Ravintolapäivä luo yhteisöllisyyttä
14 Kaukokaipuu veti kaupunkilaiset
maaseudun rauhaan
16 Molla Mills virkkasi Kurikasta maailmalle
18 Risto Käkelä loi Avantin menestystarinan
20 Kurikan liikuntapaikat hyvällä mallilla
22 Samuli Paulaharjun säätiö tukee
Pohjanmaan kulttuurielämää
23 Milla on matkalla
Kurikasta maailmalle
12
20
PÄÄKIRJOITUS
Kohti uutta Kurikkaa
Kurikassa katsotaan vahvasti eteenpäin ja tartutaan hetkeen. Kurikka on
vastannut valtiovallan asettamiin haasteisiin yli 20 000 asukkaan kunnista.
Vuoden 2016 alusta Jalasjärvi liittyy Kurikkaan. Tällöin syntyy Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki 23 000 asukkaallaan.
Kuntaliitosvalmistelut ovat käynnistyneet vauhdilla ja kaupungin
kehittämishankkeita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Yrityksien toiminta­
ympäristöä ja yleisiä edellytyksiä parannetaan monella tavalla yritysten
toiveita kuunnellen.
Kuntien yhdistäminen korostaa elinvoiman ja paikallisuuden vahvistamista.
Yhteinen arvopohja ja kulttuuri yhdistettynä pohjalaiseen yrittäjähenkeen
mahdollistaa alueen kehittämisen uusin voimin ja ajatuksin.
Uusi Kurikka tulee tarjoamaan valtavasti uusia mahdollisuuksia, mutta
myös kehittämishaasteita. Taloudellinen liikkumavara tulee ainakin aluksi
olemaan kapea. Talous tulee rakentaa kestävälle pohjalle, jotta palvelut
pystytään turvaamaan. Sote-solmutkin varmasti aukeavat lähiaikoina.
Uusi EU-ohjelmakausi on pääsemässä vauhtiin ja uudet rahat
Leader-rahoituksessa ja maaseutuohjelmissa tuovat uusia työkaluja niin
yritysten kuin alueenkin kehittämiseen. Yritys- ja tonttipalvelupiste Formu
on lunastanut paikkansa ja se tarjoaa yhteistyökumppaniensa kanssa
monipuoliset yrityspalvelut.
Alueellinen kehitys on kumulatiivista: positiiviset asiat synnyttävät
uusia positiivisia asioita ja näin syntyy itseään ruokkiva kehityskierre.
Toivon, että myös tämän lehden myötä havainnoimme ympäristöämme
tarkemmin ja löydämme niitä positiivisia ituja, joilla kehitymme ja menemme
eteenpäin.
Hyvää alkanutta vuotta 2015! Yhdessä saamme paljon enemmän aikaan.
2015
Yhteistyöterveisin
Hannu Alanen, kehittämispäällikkö
KURIKAN KAUPUNGIN SIDOSRYHMÄLEHTI
Kurikka NYT on Kurikan kaupungin sidosryhmälehti.
PÄÄTOIMITTAJA Hannu Alanen, TOIMITTAJA Anne Koskela, SUUNNITTELU JA
TOTEUTUS Mainoskenttä, TEKSTIT Eevi Häggman, Ville Lehtinen ja Veli-Matti
Pajari, TAITTO Mainoskenttä, PAINO Wellprint, PAINOSMÄÄRÄ 57 000 kpl,
KANNEN KUVA Tiina Pudas
3
ARI LOUKASMÄKI, PAAVO MATTILA, AGNES SZEMAN JA ANNE KOSKELA KANNUSTAVAT
YRITTÄJIÄ TUTUSTUMAAN FORMUN KATTAVAAN PALVELUTARJONTAAN.
Neuvomme
yrittäjiä heti
paikan päällä
tai ohjaamme
tarvittaessa
oikean asiantuntijan puheille
F
ormun palvelupisteessä neuvotaan yrittäjiä ja yrittäjyydestä
kiinnostuneita, välitetään opinnäyte- ja työharjoittelupaikkoja,
autetaan investointi- ja kehittämistukien kartoituksessa ja järjestetään erilaisia tapahtumia, koulutuksia
ja työpajoja.
- Formu toimii yhden luukun periaatteella. Neuvomme yrittäjiä heti paikan
päällä tai ohjaamme tarvittaessa oikean
asiantuntijan puheille, kertoo Kurikan yritysasiamies Anne Koskela.
Kaikki lähtee yrittäjien tarpeista, joita
kartoitetaan muun muassa yrityskäyntien
yhteydessä.
- Tällä hetkellä kysyntää on ollut esimerkiksi sosiaalisen median ohjaukseen ja
toimitilojen kartoitukseen.
Formussa toimii myös tonttipalvelu,
josta tonteista kiinnostuneet saavat lisätietoa ja neuvontaa. Tonttikartassa on nähtävillä kaikki vapaat tontit.
MONTA PALVELUA
SAMAN KATON ALLA
Formussa palvelevat myös Uusyrityskeskus Neuvoa-antava, Suupohjan Kehittämisyhdistys, Etelä-Pohjanmaan maakunta­
korkeakoulu sekä Kansainvälisyyskeskus
Inka, joiden edustajat ovat paikalla Formussa sovittuina ajankohtina.
Uusyrityskeskus Neuvoa-antava tarjoaa maksuttomia palveluita aloittaville
yrittäjille. He voivat saada esimerkiksi
neuvontaa liikeidean arviointiin, rahoitukseen, verotukseen ja yritysmuodon valintaan.
Uusissa yrittäjissä on sekä alan vaihtajia
että vastavalmistuvia nuoria. Yhteistä uusille yrittäjille on halu tehdä työtä vapaammin ja vastata omasta toimeentulosta.
– Apua saa jo pohdintavaiheessa, muistuttaa Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja
Ari Loukasmäki.
Formu
– yhden pysähdyksen taktiikka yrittäjyyteen
Vuosi sitten avattu Kurikan kaupungin yritys- ja tonttipalvelupiste
Formu on matalan kynnyksen palvelupiste, josta saa apua ja neuvoa yrittäjyyteen ja tonttiasioihin liittyen. Kaupungin keskustassa
sijaitsevassa palvelupisteessä saa saman katon alta apua myös
uusyrittäjyys-, rahoitus- ja maahanmuuttoasioihin.
KANSAINVÄLISYYSKESKUS
AVUSTAA MAAHANMUUTTAJIA
RAHOITUSTA PAIKALLISILLE
YRITTÄJILLE
taa ja rahoitusta on saatavilla erityisesti
leader-hanketoimintaan sekä kylä- ja järjestötoimintaan liittyen.
Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Uudet
tuulet -leader-ohjelmalle on juuri myönnetty 7,9 miljoonan euron julkinen rahoitus. Tämä tarkoittaa noin 12 miljoonan
euron hankeinvestointeja alueelle vuosina
2015-2021.
- Kyseessä on Suupohjan hankehistorian suurin leader-ohjelma. Rahoituksen
tarkoituksena on vauhdittaa yritysten
kehittämistoimintaa ja kannustaa uuden
kehittämiseen ja riskinottoon, kertoo Suupohjan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila.
- Leader-ryhmien toiminta perustuu
nimenomaan siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa
kotiseutua tulisi kehittää. Leader-rahoituksen hakemisesta kannattaa rohkeasti
kysellä lisää Formusta, vinkkaa Mattila.
Suupohjan Kehittämisyhdistys palvelee
Formussa maaseudun kehittämis- ja hanketoimintaan liittyvissä asioissa. Neuvon-
Yritys- ja tonttipalvelupiste Formu,
Asematie 2, Kurikka
Kansainvälisyyskeskus INKA tarjoaa Suupohjan alueen ja Kurikan kaupungin maahanmuuttajille maksutonta ohjausta ja
neuvontaa kotoutumiseen liittyen. Infoa
annetaan myös työnantajille, joilla on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.
- Autamme maahanmuuttajia kaikissa
käytännön asioissa, kertoo maahanmuuttokoordinaattori Agnes Szeman.
Suurin osa maahanmuuttajista tulee
Kurikan alueelle rekrytointifirmojen kautta. Sana kiertää myös puskaradion kautta,
usein sukulaisille ja lähipiirille. Työntekijöitä on tullut muun muassa Unkarista,
Ukrainasta, Venäjältä, Virosta, Puolasta ja
Espanjasta. Eniten kysyntää on sairaanhoitajille ja metallialan työntekijöille.
4
TEKSTI EEVI HÄGGMAN
OSUUSKUNTA
VALMISTAA KAJ
FRANKIN 40-LUVULLA
SUUNNITTELEMAA
NUKKESARJAA, JOTA
ARTEK MARKKINOI.
Young Skills
Osuuskuntatoiminta
kannustaa luovan
alan yrittäjyyteen
Kurikan Jurvassa toimiva Young Skills -osuuskunta on paikallisten yrittäjien ja opiskelijoiden
yhdessä ideoima toimintamalli. Sen tavoitteena
on tukea yritysmaailman ja korkeakoulujen
yhteistyötä sekä madaltaa opiskelijoiden
kynnystä yksityisyrittäjyyteen. Osuuskunnan
kautta nuoret muotoilijat pääsevät toteuttamaan
erilaisia projekteja yhdessä yritysten kanssa.
- Tärkeintä on
ideoiden
rikkaus ja
tekemisen into.
Osuuskunta on
tiivis yhteisö,
josta saa
esimerkiksi
keskustelutukea
tai talkooapua
tarvittaessa.
5
O
suuskunta perustettiin paikallisten yrittäjien aloitteesta Jurvaan vuonna
2006. Yrittäjät lainasivat
osuuskunnalle
alkupääoman, joka mahdollisti toiminnan aloituksen, kertoo
osuuskunnan hallituksen
puheenjohtaja Jaakko Purtanen.
- Osuuskunnassa opiskelijat ja jo valmistuneet muotoilijat toteuttavat yritysten antamia toimeksiantoja. Projekteja
tehdään joko ohjatusti tai itsenäisesti, Purtanen jatkaa.
- Jäseniä on tällä hetkellä noin 40, joista
puolet on opintonsa päättäneitä muotoilijoita ja puolet yrittäjiä niin sanottuina
”kannatusjäseninä”.
Young Skillsin palveluja ovat muun
muassa 3D-mallinnus ja -tulostuspalvelu,
eri materiaalien vesileikkaus, tuoteprototyyppien valmistus ja konseptisuunnittelu.
- Palveluja hyödyntävät monet eri teollisuuden toimialat, kuten esimerkiksi huonekalu-, rakennus- ja metalliteknologian
alat. Osuuskunnan jäsenet kehittävät myös
innokkaasti omia tuotteitaan ja palveluitaan, Purtanen sanoo.
JALMARI LAIHISEN
BYJALMARITUOTTEISSA PUU
TAIPUU MONEKSI.
TUKEA ALOITTELEVILLE
YRITTÄJILLE
Osuuskunnassa mukana oleminen tarjoaa
nuorille muotoilijoille erinomaisen mahdollisuuden kasvaa yrittäjiksi.
- Osuuskunta helpottaa yritysten toimeksiantojen toteuttamista, koska laskutus tapahtuu y-tunnuksen omaavan
osuuskunnan kautta. Erityisen hyvin
osuuskunta palvelee opintonsa päättäneitä
ja yrityshautomoon siirtyneitä opiskelijoita. Kynnys perustaa oma yritys madaltuu,
kun yritystoiminnan voi aloittaa osuuskunnan kautta, Purtanen toteaa.
Kokemuksen puute ei Purtasen mukaan ole este toiminnassa mukana olemiselle.
- Tärkeintä on ideoiden rikkaus ja tekemisen into. Osuuskunta on tiivis yhteisö,
josta saa esimerkiksi keskustelutukea tai
talkooapua tarvittaessa.
TULEVAISUUDESSA
SUUNNATAAN
ULKOMAILLE
Osuuskunnan toimintaan on suhtauduttu erittäin myönteisesti ja osuuskunta on
myös palkittu useasti. Viimeisin osuuskunnan saama tunnustus on viidentuhannen euron arvoinen Pohjanmaan taidepalkinto, joka myönnettiin osuuskunnalle
tänä syksynä.
Vaikka tunnustukset kannustavat jatkamaan ja kehittämään osuuskunnan toimintaa, on toiminnan ehdoton edellytys
kuitenkin rahoituksen varmistaminen.
- Toiminnan tuotto ohjataan suoraan
tuotteiden uudelleenkehittämiseen. Ylimääräistä rahaa ei osuuskunnan kehittämiseen juuri jää, Purtanen toteaa.
- Myös isommat tutkimus- ja kehittämishankkeet vaativat paljon aikaa ja rahaa.
Osuuskunnan usko tulevaisuuteen on
kuitenkin vahva.
- Tulevaisuuden tavoitteenamme on
kasvattaa innovatiivista liiketoimintaa
kansainvälisellä sektorilla sekä päästä
mukaan kansainväliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tärkeää on myös kannustaa nuoria, luovien alojen ammattilaisia
jäämään Etelä-Pohjanmaalle yrittäjiksi. Se
toisi erinomaisesti esille alueen osaamista.
www.youngskills.fi
6
TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS
TEKSTI VILLE LEHTINEN
Relicomp työllistää Kurikassa yli 100
Metallialan
menestyjä
muutti Kurikkaan
Ohutlevyvalmistaja Relicomp muutti syksyllä 2014
Kurikan Ikariin Ruukin entiseen hehtaarihalliin.
Kasvavan yrityksen siirtyminen Kauhajoelta Kurikkaan
on etenkin uuden toimipaikan hyvän sijainnin ansiota.
L
öysimme Kurikasta juuri meille sopivat ja myös toiminnan
tulevaisuuden laajentamiseen
riittävät tilat, kertoo yrittäjä­
pariskunta Tiina ja Marko
Jyllilä.
Relicomp on onnistunut kasvamaan talouden
vaikeina aikoina. Tällä hetkellä yritys
työllistää Kurikassa yli 100 henkilöä ja
Suolahdessa yli 30.
- Kauhajoella toimimme hyvissä tiloissa, mutta ne alkoivat käydä meille ahtaiksi,
kun investoimme uuteen pintakäsittelylaitokseen. Hankimme uuden laitoksen ja
onneksi myös sitä vastaavat tilat löytyivät.
Täällä olemme myös yrityksenä paremmin
näkyvissä ja meidät tunnetaan siten paremmin. Nyt kolmostiellä töihin ajaessa
voi tuntea ylpeyttä, että tämä on meidän
mesta.
Uudet tilat tuovat toimintaan lisää
puhtia, henkilöstön viihtyvyyttä ja siten
tuottavuutta.
- Meillä on nyt tilojen ja sijainnin puitteissa sellaiset resurssit, että niiden puolesta ei kasvu ja pärjääminen jää kiinni.
ALUEEN YRITTÄJÄMYÖNTEISYYS
SUURI ETU
Relicomp tekee muun muassa konepeitteitä useille tunnetuille työkonevalmistajalle.
Jyllilät ovat mielissään Kurikan aktiivisesta yrittäjämyönteisestä kulttuurista. - Verkosto on täällä merkittävä voimavara, olemme jo löytäneet esimerkiksi alihankkijakumppaneita. Kurikan kaupunki
on kutsunut alueen metallialan yrityksiä
yhteisiin tilaisuuksiin, on tutustuttu ja
verkostoiduttu. Yhteistoimintaa ja yhteisiä
koulutuksia on suunnitteilla.
AUTOTALLISTA MAAILMALLE
Tiina Jyllilän isä Reino Kangas perusti Relicompin Kauhajoelle noin 25 vuotta sitten.
Autotallista liikkeelle lähteneessä perhe­
yhtiössä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2011. Perheyrityksen omistajina ovat
Tiinan ja Markon lisäksi myös Tiinan sisarukset Tommi Kangas ja Pauliina Vallin.
- Tilauksia on tullut vallitsevaan maailman taloudelliseen tilanteeseen nähden
hyvin. Olemme pystyneet työllistämään
kuluvan vuoden aikana jopa 15 uutta ihmistä. Monipuolisuus ja kokemus eri toimialoista tasaa myös kausivaihteluita.
Metalliteollisuuden yrittäjän pärjäämisen salaisuus Suomessa on kova työnteko.
- Ei siihen ole mitään vippaskonstia. Uskon, että suomalaisella työllä ja ammatti­
taidolla pärjää. Menestys tulee tekemisestä nauttimisesta, mutta joka päivä pitää
miettiä myös uusia ratkaisuja, kiertää maailmalla ja haistella uusia tuulia.
7
Kurikan kaupunki
on kutsunut alueen
metallialan
yrityksiä yhteisiin
tilaisuuksiin,
on tutustuttu ja
verkostoiduttu.
MARKO JYLLILÄ
TILAUKSIA ON TULLUT
VALLITSEVAAN MAAILMAN TALOUDELLISEEN
TILANTEESEEN NÄHDEN HYVIN. OLEMME
PYSTYNEET TYÖLLISTÄMÄÄN KULUVAN
VUODEN AIKANA JOPA
15 UUTTA IHMISTÄ.
Relicomp ottaa rohkeasti käyttöön uusia teknologioita ja tapoja toimia.
- Uskallusta ja riskinottokykyä pitää
olla.
Tällä hetkellä Relicompin osaaminen
näkyy maailmalla asiakkaiden tuotteiden
kautta. Suoraa vientiäkin ollaan kuitenkin
suunnittelemassa.
- Uusia asioita on vireillä ja etenemme
niissä sitä mukaa, kun voima­varoja löytyy.
8
TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS
TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS
350 kuttua, kiliä ja pukkia:
Kurikan vuoden Pienyrityksen
vuohitila on maan suurimpia
Jaakko ja Anna-Kaisa Niemen vetämä
Vatajanrannan vuohitila valittiin
Kurikan Pienyritykseksi 2014.
- OLISIHAN SE MUKAVA,
JOS TILA JATKUISI
JA TOIVOTTOVASTI
NÄIN KÄY. MUTTA EI
MAATALOUSTÖIHIN VOI
KETÄÄN PAKOTTAA,
ISÄNTÄ SANOO.
JAAKKO JA ANNA-KAISA
NIEMELLÄ ON KOLME
PIENTÄ POIKAA.
V
uohitila Kurikan Lohiluomalla
on yksi Suomen suurimpia. Pitkälle erikoistunut tila on myös
harvinainen. Isäntä arvelee,
että koko maassa on vain kuusi
yli 200 vuohen tilaa.
Niemien tila on vuoden 2005
sukupolvenvaihdoksen jälkeen
eri­­­­kois­tunut ja laajentanut toimintaansa.
- Lypsäviä vuohia noin 250 ja noin 100
nuorta tai “joutilasta” vuohta. Siitospukkeja
on viisi, isäntä sanoo.
OMA MEIJERI TEKEE JUUSTOJA
- Laajennukset valmistuivat syksyllä.
Lisättiin meijerituotantoa ja pihattotiloja.
Omia tuotteita on tehty kolme vuotta.
Tilan oma Lohiluoman Pienmeijeri Oy
valmistaa myös omia juustoja. Niistä vastaa emäntä Anna-Kaisa. Juustonvalmistus
on irrotettu maataloudesta omaksi yritykseksi. Tuotannossa on myös jäätelöitä.
Jaakko Niemen mukaan tähän asti on
kasvettu ja erikoistuttu. Jatkossa tila keskittyy enemmän eläinaineksen parantamiseen.
9
- Uskon, että
maataloudella
on tulevaisuus
Suomessa,
sanoo tilan
isäntä ja yrittäjä
Jaakko Niemi.
KUTUNKUUTIOT JA
PAISTOJUUSTO OVAT
SUOSITUIMPIA OMAN
MEIJERIN TUOTTEITA.
TILALLE ON KERTYNYT
VAKIASIAKKAITA VUOSIEN VARRELLA.
LÄHIRUOAN SUOSIO KASVAA
Vatajanrannan maidosta jalostettuja tuotteita myydään pääasiassa yksittäisissä erikoiskaupoissa ja ravintoloissa. Ketjuihin
pääsy ei ole helppoa.
- Mitä messuilla on kuljettu, niin kuluttajilta on tullut myönteistä palautetta.
Moni maistaja on yllättynyt ja pitänyt kovasti juustojemme miedosta mausta.
Niemen mukaan nykyinen lähiruoan
suosio nostaa osaltaan myös vuohituotteiden kysyntää.
- Laadukkaat tuotteet valmistetaan puhtaasta ja tuoreesta vuohenmaidosta. Kyllä
näistä pidetään tarkasti huolta koko ajan.
KUTTU KAPUAA LYPSYLLE
KAHDESTI PÄIVÄSSÄ
MAITO JALOSTUU
NAAPURISSA
Vatajanranta on omavarainen vuohien heinän ja kauran suhteen. Viljaa riittää jonkin
verran myyntiinkin.
Valtaosan tilan vuohenmaidosta hakee
kolmesti viikossa naapurikunnan Juustoportti. Se on ainoa iso meijeri, joka ottaa
vuohenmaitoa vastaan.
Vatajanrannan kutuista heruu noin
100 000–120 000 litraa vuodessa. Vajaa
kymmenes määrästä jalostuu oman tilan
tuotteiksi.
Lypsy ja ruokinta rytmittävät vuohitilan
arkipäivää. Työt vaativat heti aamusta reilun kolmen tunnin työrupeaman. Iltalypsy
alkaa päivällä neljän korvilla.
Yksi kuttu tuottaa päivässä noin 2–2,5
litraa maitoa. Tilalla on 12 konelypsintä
kahta puolen käytävää. Kutut lypsetään 50
kappaleen erässä.
Eläimet kiipeävät itse noin metrin
korkuiselle pöydälle, jossa ne lypsetään
koneella takajalkojen välistä. Vuohi onkin
oppiva mutta myös ovela otus:
- Nuori vuohi oppii lypsylle viikossa
parissa. Ne ovat muutenkin älykkäitä – hyvässä ja pahassa. Oppivat avaamaan oven,
hyppivät yli aitojen ja sopivat pienestäkin
raosta. Ja muistavat kaiken oppimansa.
Toisaalta ne ovat pieniä ja sen takia helpompia käsitellä kuin lehmät, Niemi sanoo.
Toistaiseksi Niemet ovat pärjänneet
kahdestaan tilan töissä. Lomittaja antaa
välillä vapaa-aikaa.
- Saa nähdä, voiko jatkossa ottaa työntekijän. Nyt on menty näillä, isäntä sanoo.
“KAUPUNKI ON
YRITYSTEN TAKANA”
Niemen mielestä Kurikka on hyvä paikka
pienille yrityksille, joita kaupungissa riittää.
- Kaupunki on yritysten takana ja hyvä
täällä on ollut toimia. Markkinoita on tietysti haettava kauempaakin.
EU-byrokratia tuskastuttaa Suomen maatiloilla. Niemi sanoo jo tottuneensa asiaan
vuosien varrella, vaikka säädöksiä tulee
aina lisää ja epävarmuus vallitsee.
- Olisi parempi, että tuottajalle maksettaisiin tuotteista käypä hinta eikä tukia
olisi ollenkaan. Meillä on uskoa, että maatalous jatkuu ja kyllähän nämä investoinnitkin sen osoittavat.
LIHAA KYSYTÄÄN
TOISTAISEKSI VÄHÄN
Vuohenlihan markkinat eivät ole kovin
kummoiset Suomessa.
Kutun tuotanto ehtyy joskus 7-8-vuotiaana. Nyt muutama teurastamo ottaa jo
vuohia vastaan. Näihin päiviin asti poistovuohet ja nuoret pukit on täytynyt hävittää
Honkajoen käsittelylaitoksessa.
Niemi arvioi, että lihan suosio on pienessä kasvussa erityisesti suurissa kaupungeissa. Vuohenlihasta valmistetut ruoat
kuuluvat monen maahanmuuttajan kulttuuriin, mikä saattaa lisätä kysyntää.
- Itse syömme lihaa jonkun verran. Se
on oikein hyvää esimerkiksi savustettuna.
10
TEKSTI EEVI HÄGGMAN KUVAT TIINA PUDAS
Avoin päiväkoti
on lapsiperheiden kohtaamispaikka
Noin vuoden päivät toiminnassa ollut Kurikan avoin päiväkoti SoPeVa on otettu
seudulla erinomaisesti vastaan. Päiväkoti tarjoaa monipuolista toimintaa perheille,
sillä saman katon alta löytyy monia lapsiperheiden kanssa toimivia tahoja.
Päiväkodissa lapsiperheillä on mahdollisuus tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa
oleviin perheisiin ja saada neuvoja ja vertaistukea.
T
ammikuussa 2014 avattu
päiväkoti on suunniteltu
osana Kurikan kaupungin
rahoittamaa Palmikko-hanketta ja sitä hallinnoi Kurikan varhaiskasvatus. Palmikko-hanke toteutetaan
sosiaali- ja terveystoimen,
varhaiskasvatuksen, kouluja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja 3. sektorin laajana yhteistyönä.
- Hankkeen tavoitteena on kehittää Kurikan perhekeskuksen toimintaa ja tukea
perheitä lasten kasvattamisessa, kertoo
hankkeen projektikoordinaattori Virpi
Pihlajamäki.
- Hanke käynnistyi huhtikuussa 2013
ja saman vuoden syksynä aloimme moni­
alaisesti miettiä, miten voisimme tukea
perheitä monipuolisesti ja mahdollisimman varhain.
MONIPUOLISET PALVELUT
KERÄÄVÄT KIITOSTA
Päiväkodin toiminta perustuu perheiden
toiveisiin.
- Toiminta on joustavaa ja sitä pystytään helposti muuttamaan palautteen
mukaan. Palautetta toiminnasta voi antaa
kasvokkain tai esimerkiksi palautelaatikkoon. Lisäksi keräämme palautetta kyselyin, avoimen päiväkodin vastaava ohjaaja
Tarja Suvisalmi kertoo.
Päiväkoti SoPeVa tarjoaa useita vertaisryhmiä, esimerkiksi perhe- ja vauvaryhmät, Terhokerho eläkeläisille ja lapsille
ja pelkästään lapsille suunnatut ryhmät.
Myös varhaisnuorille on toimintaa ja lisäksi päiväkodissa toimii Mannerheimin
lastensuojeluliiton perhekahvila.
Avoimelle päiväkodille oli selvästi kysyntää ja se on saavuttanut lapsiperheiden
keskuudessa suursuosion. Vuonna 2014
- Täällä perheet
voivat kokoontua
yhteen ja saada
vertaistukea.
Äidit näkevät muita
äitejä ja meillä äiti
voi ottaa esimerkiksi
nokoset ja lähteä
sitten virkistyneenä
vauvan kanssa kotiin.
11
TARJA SUVISALMI JA
VIRPI PIHLAJAMÄKI
AVOIMEN PÄIVÄKODIN PERHEKERHON
LASTEN KANSSA.
tammi-toukokuussa kävijöitä oli 2 400 ja
syksyllä ensimmäisen viikon aikana jo
800 kävijää. Palmikko-hanke on tehnyt
tiivistä yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. SoPeVan
toiminta on saanut positiivista palautetta
myös valtakunnallisesta näkökulmasta
THL:n kautta.
- Yksi tärkeimmistä asioista perheille
on se, että avoimeen päiväkotiin on helppo
tulla milloin vain. Monille lapsiperheille
voi olla haasteellista olla paikalla tiettyyn
kellonaikaan, joten joustavuus on tärkeää,
Pihlajamäki sanoo.
- Olemme saaneet kiitosta myös siitä, että perhekerhoissa on aina ohjattua
toimintaa. Tarjolla on siis monipuolista
varhaiskasvatusta. Toiminnan maksuttomuus on myös monille perheille tärkeä
asia, Suvisalmi sanoo.
VERTAISTUKI EHKÄISEE ONGELMIA
Kurikan perhekeskuksessa sosiaalitoimi
ja neuvolat toimivat saman katon alla. Päiväkoti sijaitsee perhekeskuksen lähellä.
Palvelujen ryhmittyminen lähekkäin on
Pihlajamäen mukaan tärkeä asia.
- Jos perheillä on jokin ongelma, heidän voi olla haasteellista selvittää, keneltä
siihen pitäisi pyytää apua. Täällä kaikki
palvelut ovat lähellä ja työntekijät tietävät,
kenen puoleen perhe kannattaa ohjata.
- Perhekeskuksen henkilöstö käy myös
toisinaan kahvittelemassa päiväkodissa,
jotta vanhemmat voivat tutustua heihin.
Tämä toivottavasti madaltaa jatkossa
kynnystä hakea tarvittaessa apua.
Avoin päiväkoti pyrkii omalta osaltaan ennaltaehkäisemään ongelmia ja lisäämään perheiden voimavaroja.
- Täällä perheet voivat kokoontua yhteen ja saada vertaistukea. Äidit näkevät
muita äitejä ja meillä äiti voi ottaa esimerkiksi nokoset ja lähteä sitten virkistyneenä vauvan kanssa kotiin. Toisesta maasta
tai kaupungista muuttaneet perheet voivat tutustua täällä toisiin ja saada uusia
ystäviä, Suvisalmi kertoo.
- Tärkeää on, ettei keskitytä vain haasteisiin vaan työntekijät tuovat esille myös
perheiden voimavaroja, Pihlajamäki lisää.
Avoimessa päiväkodissa on aina tilaa
uusille tulijoille.
- Suurin osa kävijöistä on kurikkalaisia lapsiperheitä, mutta myös lähikuntien
perheet ovat löytäneet SoPeVan palvelut.
Kaikki uudet tulijat ovat siis aina tervetulleita.
12
TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS
TEKSTI EEVI HÄGGMAN KUVAT JOHANNA HIETASEN ARKISTO
Ravintolapäivä
tuo yhteisöllisyyttä
ja makunautintoja
Kurikkaan
Neljästi vuodessa järjestettävä Ravintolapäivä on ruokakarnevaali, jonka
aikana kuka tahansa voi perustaa ravintolan yhden päivän ajaksi. Viime
toukokuussa Kurikassa ensimmäistä kertaa järjestetty Ravintolapäivä oli
valtaisa menestys. Tapahtumasta onkin tarkoitus tehdä Kurikassa perinne,
joka innostaa ja luo viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä asukkaiden keskuuteen.
K
urikan ensimmäinen Ravintola­
päivä sai alkunsa kaupunkikeskustan
kehittämishankkeen
projektipäällikkö Johanna Hietasen ideasta.
- Aloin miettiä, että tämän kaltaiselle yhteisöllisesti järjestettävälle tapahtumalle olisi varmasti
kysyntää. Moni oli varmasti miettinyt itsekseen, että tällaiseen olisi kiva
lähteä mukaan, Hietanen kertoo.
KARNEVAALI KAHDESTI VUODESSA
Hietasen aavistus osui oikeaan. Kevään
ruokatapahtuma houkutteli yhteensä 14
ravintolaan ja kahvilaan yli 1 500 kävijää.
Sekä ravintoloitsijat että asiakkaat antoivat tapahtumasta erinomaista palautetta.
- Kyllähän ruoka ja yhdessä tekeminen
yhdistävät ihmisiä, Hietanen iloitsee. - Kiersin toukokuun tapahtumassa useita
ravintoloita ja huomasin, että monet ihmiset kävivät useammassakin paikassa
saman päivän aikana. Myös hyvällä ilmalla
oli varmasti vaikutuksensa tapahtuman
suosioon.
Kurikan kaupunki tukee Ravintolapäivää yhteismarkkinoinnilla kahdesti
vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.
Kaupungin toiseen ravintolapäivään lähti marraskuussa mukaan neljä innokasta
ravintoloitsijaa, joista osa oli mukana jo
keväällä. 15. marraskuuta järjestetyssä
ruokatapahtumassa kävijöitä oli lähes
viisisataa. Tarjolla oli muun muassa hirvikeittoa ja ihanan kammottavia haamuherkkuja. Hietanen uskoo, että kevään
lämpimämmässä säässä vietettävä Ravintolapäivä saavuttaa taas suursuosion.
HERKKUSUILLE
VALINNANVARAA
YMPÄRI VUODEN
Pop-up -ravintoloiden ohella Kurikassa on
monipuolinen ravintolatarjonta myös ympäri vuoden.
- Täällä on hyvä lounastarjonta ja iltaravintoloita löytyy jonkin verran. Wanha
Asema on todella suosittu ja Sellan Kaffilassa on hyvät keittolounaat, Hietanen sanoo.
- Hieman eksoottisemman ruoan ystäville makunautintoja tarjoaa puolestaan
aasialainen ravintola Ocean Dragon.
Yhteisöllisyyteen kannustava Ravintolapäivä tuo Hietasen mukaan Kurikan
alueelle elinvoimaa ja ajanhenkisyyttä.
- On tärkeää aktivoida kuntalaisia, jotta he uskaltavat ja haluavat lähteä mukaan
ja samalla lisätä omaa ja muiden viihtyvyyttä. Onhan tämä myös kunnan imagonkin kannalta hieno juttu. Toukokuun
tapahtumassa oli mukana myös ulkopaikkakuntalaisia, joten tämä on erinomainen
tapa tuoda ihmisiä yhteen ja näyttää, mitä
meillä on täällä seudulla tarjottavana, kertoo Hietanen.
KYLLÄ RAVINTOLAPÄIVÄ ON SELLAINEN
TAPAHTUMA, JOKA ON
TULLUT JÄÄDÄKSEEN.
TIMO KIVISTÖ
13
- On tärkeää
aktivoida
kuntalaisia,
jotta he uskaltavat ja haluavat
lähteä mukaan
ja samalla lisätä
omaa ja muiden
viihtyvyyttä.
Äijäravintolan
tuotot menivät
Lastensairaalalle
Yksi Kurikan toukokuun ruokakarnevaalin ravintoloista oli Lions-klubi Paitapiiskan perustama ulko­
ilmaravintola Uniikki. Ravintolassa tarjoiltiin ”uniikkia äijien tekemää soppaa uniikissa miljöössä” eli
toisin sanoen lohiseljankaa, nokipannukahvia sekä
kropsuja mansikkahillolla. Yksi ravintolan puuhamiehistä oli sisustemyyjänä ja muusikkonakin toimiva Timo Kivistö.
- Tapahtumaan osallistuminen oli ollut mielessä
jo kauan ja kun saimme tähän projektitukea, lähdimme oitis mukaan, Kivistö toteaa.
- Ravintolan tuotot päätimme lahjoittaa Lastensairaalan hyväksi eli tässä loksahti monta asiaa
hyvin kohdalleen.
MENOSSA MUKANA
MYÖS TULEVINA VUOSINA
Kivistö muistelee kevään ravintolapäivää lämmöllä.
- Se oli aivan ihana päivä! Ihmiset olivat hyväntuulisia ja meininki oli kansainvälinen. Saimme erinomaista
palautetta ihmisiltä ja soppa maistui kävijöille.
Karnevaali tuo Kivistön mukaan Kurikkaan yhdessä tekemistä, yllätyksiä ja hyvää mieltä.
- Tämänkaltainen tapahtuma on juuri sellainen,
mitä tarvitaan. Yhteisöllisyyden lisäksi tapahtuma
nostaa ruoan arvostusta, mikä on kaltaiseni kulinaristin ja hyvän ruoan ystävän kannalta tietysti
myös hyvä asia.
Lions-klubi on perustamassa ravintolan Kurikkaan
myös ensi toukokuussa, entistä isommalla joukolla.
- Kyllä Ravintolapäivä on sellainen tapahtuma,
joka on tullut jäädäkseen.
14
TEKSTI EEVI HÄGGMAN KUVA JUHA MÄNTY
Kaukokaipuu
veti kaupunkilaiset
maaseudun rauhaan
Hietaharjun viisihenkinen perhe viihtyy Jurvan
Metsäkylässä. Muutto pääkaupunkiseudun
hälinästä maaseudun hiljaisuuteen osoittautui
täydelliseksi päätökseksi.
M
aarit Hietaharju-Nisonen
ja Ville Nisonen alkoivat haaveilla muutosta ja
oman kodin rakentamisesta kauemmas pääkaupunkiseudulta esikoistyttären
synnyttyä. Muutto Pohjanmaalle alkoi kiinnostaa kaupunkilaistaustaista pariskuntaa, mutta
muutto niin kauas tuntui uhkarohkealta.
Kaipuu maaseudun rauhaan juonsi juurensa lapsuuden maaseudulla vietettyihin
kesiin.
- Lapsuudenkotini Vaasassa oli myös
metsien ja peltojen keskellä, joten halusin
lapselleni samanlaisen rauhallisen ja turvallisen lapsuuden, kertoo Maarit.
- Kun sitten vietimme erästä juhannusta Jurvassa vanhempieni mökillä, asia tuntui selvältä. Metsäkylässä isäni kotitilalla
oli unelmiemme tontti valmiina. Paikka
tuntui kodilta jo ennen kuin olimme edes
varsinaisesti saaneet kotiamme sinne.
YHTEISÖLLISYYTTÄ JA TURVAA
Jurva osoittautui perheelle täydelliseksi
valinnaksi. Erityisesti sydäntä lämmittävät ystävälliset ihmiset.
- Meidät otettiin Metsäkylässä uskomattoman ihanasti vastaan. Etenkin oman
kylän ihmiset suhtautuivat muuttoomme
niin ihanasti, että sen ajatteleminen lämmittää mieltä edelleen, Maarit sanoo.
- Ihmiset ovat toisilleen ihmisiä ja niin
me aikuiset kuin lapsemmekin ovat saa-
neet Jurvasta aivan ihania ystäviä.
Perhe on asunut Etelä-Pohjanmaalla
vuodesta 2009. Vuonna 2011 perheeseen
syntyi toinen tytär ja samana vuonna oma
talo valmistui Metsäkylään. Kolmas tytär
perheeseen syntyi vuonna 2013.
Kasvatusalan ammattilaisina ja kolmen tyttären vanhempina Maarit ja Ville
pitävät Jurvaa erinomaisena paikkana kasvattaa lapsia.
- Pienten lasten äitinä koen, että lapset
ovat täällä paremmin ”turvassa”. Naapurit
tuntevat lapseni ja jos lapsillani olisi jokin
hätä, luotettavia aikuisia on lähellä, Maarit
toteaa.
Lapsiperheen näkökulmasta myös koulujen pienet luokkakoot ovat etu.
- Pienemmät yksiköt ovat aina helpompia hallita. Niissä pääsee muodostumaan
elämää tukevia ihmissuhteita opettajien ja
lasten välille, Ville muistuttaa.
HYVÄT PALVELUT
ERINOMAISELLA SIJAINNILLA
Sekä Ville että Maarit ovat työllistyneet
uudelle kotipaikkakunnalleen hyvin. Ville
työskentelee kasvatusjohtajana Kurikassa
ja Maarit Mustasaaressa erityisopettajana.
Yhteisöllisyyden lisäksi Jurvan erinomainen sijainti ja hyvät palvelut ovat perheen
mukaan alueen parhaita puolia.
- Työllistymisen kannalta Jurvan sijainti on hyvä, se on sopivan välimatkan
päässä isommista kaupungeista, Ville sanoo. - Eri palvelut kirjastosta terveyden-
- Ihmiset ovat
toisilleen ihmisiä
ja niin me aikuiset
kuin lapsemmekin
ovat saaneet
Jurvasta aivan
ihania ystäviä.
15
MAARIT HIETAHARJU-NISOSEN JA
VILLE NISOSEN PERHE VIIHTYY
MAASEUDUN RAUHASSA.
TONTTIASIOISSA PALVELEE KURIKAN
KAUPUNGIN TONTTIPUHELIN
044 550 2647 JOKA PÄIVÄ KLO 8–22.
huoltoon toimivat täällä hyvin. Liikunta- ja
ulkoilumahdollisuudet ovat myös hyvät.
Muutto Jurvaan on myös mahdollistanut sen, että oma koti ja pihapiiri ovat juuri
sellaiset, kuin perhe on aina haaveillut.
- Mikäli olisimme päättäneet rakentaa
jonnekin muualle, olisimme joutuneet tinkimään paljosta, Maarit toteaa.
MAASEUDULLE HAIKAILEVIA
PERHE KEHOTTAA
HEITTÄYTYMÄÄN ROHKEASTI
- Kokemuksesta tiedän, että useilla
kaupunkilaisilla on kaukokaipuu maalle.
Ihmiset eivät vain uskalla heittäytyä, koska ovat epävarmoja esimerkiksi työn tai
palveluiden suhteen, Ville sanoo.
Maaritin mukaan maaseudun rauha
tarjoaa loistavaa vastapainoa kiireiselle
työelämälle.
- Jos kaikki ihmiset saisivat lepuuttaa
ajatuksiaan päivittäin tällaisessa hiljaisuudessa luonnon keskellä ja kuunnella luonnon ääniä, eivät he varmaan enää haluaisi
kaupungissa asuakaan!
KURIKAN KAUPUNGIN TOP10 -TONTIT
LÖYDÄT KESÄ- JA TALVIMAISEMISSA
KAUPUNGIN SIVUILTA!
Seitsemäs Asu&Elä –tapahtuma
houkuttelee tutustumaan Kurikassa
asumiseen lauantaina 12.9.2015.
Tapahtuman yhteydessä erilaiset
asuntokohteet ja julkitilat avaavat
ovensa yleisölle. Syksyn perinteeksi
muodostuneen tapahtuman teemaa
mukailevat lisäksi useat koko perheen
oheis­ohjelmat. Katso lisätiedot
www.kurikka.fi/asujaela
16
TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS
PARHAITEN MOLLA
MILLS VIIHTYY TYÖHUONEELLAAN.
HÄN TEKEE USEIN
YMPÄRIPYÖREITÄ
PÄIVIÄ LANKA­
KAAOKSEN KESKELLÄ.
JA NAUTTII JOKAISESTA HETKESTÄ.
Molla Mills
virkkasi Kurikasta maailmalle
Molla Mills on noussut kohinalla käsityöpiireihin. Työt ja kirjat
kuljettavat naista messuille ja näytöksiin eri puolille maailmaa.
Kohta Molla aikoo “koukuttaa” myös miehet.
17
M
olla Mills on sekä virkkausbrändi että henkilö. Hän
takoo nyt, kun virkkuulanka on kuuma – ja kasvanut
ihan ilmiöksi asti. Molla kiertää messuilla,
opettaa virkkuuta, kertoo ja kirjoittaa siitä. Vuodesta tulee kiireen täyttämä.
- Olen usein kuullut, että minä ja työni sovimme hyvin yhteen ja täydennämme
toisiamme. Olen oikeastaan käsityökirjailija ja taiteilija enemmän kuin yrittäjä.
- Tarjoan paketin käsityötä, hyvinvointia ja osaamista. Tästä syntyi Virkkurikirja­sarja. Toistaseksi rahoitan oman työskentelyni osa-aikatyöllä.
- Käsityökulttuurin ylläpito ja ihmisen
hyvinvointi ovat päämääräni ja intohimoni.
“PÖHINÄ” YLLÄTTIKIN
- Kirjasarjaa aloittaessani toivoin, että
se aiheuttaa pienen ilmiön. Halusin panostaa virkkaamiseen ja elvyttää sitä.
- Yllätyin julkisuudesta, mutta osasin
myös varautua siihen. Virkkaus on ollut
lamassa pitkään ja tarvitsi suunnannäyttäjän.
- Kiireinen yhteiskunta tarvitsee tasa­
painoa. Se näkyy myös esimerkiksi ruokakulttuurissa, nyt arvostetaan lähituotantoa ja hidasta kotikokkailua. Käsillään
tekevä pysähtyy ja keskittyy työhön.
- Käsityö on eettinen, kestävä ja arvokas sekä tekijälle itselleen että ympäristölle.
Käsityömallin suunnittelu vaatii aikaa,
mitä moni ohjeiden tiedustelija ei aina ymmärrä.
- Ohjeeni eivät ole ilmaisia, ne eivät
löydy verkosta. Haluan tehdä selväksi, että
käsityöohje ei ole yleishyödyke.
Molla sanoo saavansa runsaasti positiivista palautetta ja lukijakommentteja
aina Uudesta Seelannista saakka.
MITEN MIEHET “KOUKUTETAAN”?
Käsityöoppaan tekeminen ja painaminen
kirjaksi vaatii Mollan mukaan lähes puolitoista vuotta.
- Kolmas kirjani, Virkkuri Man Made,
koukuttaa miehet käsityön pariin takuuvarmasti! Se tarjoaa mm. käytännöllisiä
ideoita, helppoja ja haastavia virkkuu- ja
ompeluohjeita ja kenties pari ruokaohjettakin. Visuaaalisesti se painottuu luontoon ja
loikkaa ulos arjesta kuvamaailman kautta.
KURIKASSA OSATAAN
ASIAKASPALVELU
Molla Mills asui 19 vuotta Kurikassa. Juuret ovat täällä.
- Nuorena kapinoin ja halusin erottua
joukosta pukeutumalla. Tuli negatiivistakin palautetta. Minulla ei yhäkään ole tuulipukua, mutta kumpparit sen sijaan omistan!
- Kurikkalaiselle yritystoiminnalle toivon menestystä. Minusta kaupungin yksi
tämän päivän vahvuuksista on suvaitsevaisuus. Annetaan tilaa toisille, mutta otetaan myös oma tila haltuun.
- Kurikan liike-elämän vahvuus on
myös asiakaspalvelu. Saan itsekin hyvää
palautetta ystävällisyydestä. Mahtaako
johtua kurikkalaisuudestani?
- Kaupungilta toivon ymmärrystä ja
aikaa kuunnella myös nuorten toiveita.
Heille ehdottaisin myös pientä irtiottoa,
esimerkiksi lähtöä vaihtoon. Se arvartaa
ja auttaa tulkitsemaan suomalaista sisukkuutta ja jääräpäisyyttä.
- Kurikkalaisena
rationalistina
haluan näyttää
myös yhteistyökumppaneilleni,
että heidän
panostuksensa
tuottaa tulosta.
MOLLA
MILLS
Molla Mills, 35,
(Mari Leppälä)
Syntynyt Kurikassa,
asuu ja yritttää
Helsingissä
Taiteen maisteri,
pukuompelija,
tuotemuotoilija
Virkkuri-kirjasarja,
kolmas kirja tekeillä.
Kirjoja julkaistu myös
Amerikassa ja Englannnissa, 2015 Saksan ja
Viron versiot,
oma mattomallisto ja
lankamallisto Suomen
Langan kanssa.
18
TEKSTI VILLE LEHTINEN KUVAT TIINA PUDAS
KURIKKALAISSYNTYISEN RISTO KÄKELÄN
AVANT TECNOSTA
ON KASVANUT
PARISSAKYMMENESSÄ
VUODESSA PIENKUORMAINTEN GLOBAALI
MARKKINAJOHTAJA.
Risto Käkelä loi Avantin menestystarinan
Rohkeasti eteenpäin
Avant Tecnon Ylöjärvellä sijaitsevan tehtaan näyttelytiloissa ymmärtää
nopeasti, mitä merkitsee erikoistuminen ja tuotekehitys. Halli on täynnä
pieniä alle kahden tonnin painoisia vihreitä kuormaajia. Tässä sarjassa
Avant on maailman ykkönen.
K
urikalla on oma roolinsa Avantin kasvun ja menestyksen tarinassa. Avantin perustaja ja
toimitusjohtaja Risto Käkelä on
maatilan poika Kurikan Myllykylältä. Kokemukset maataloudesta omalta kotitilalta
toimivat arvokkaana perustana
aluksi juuri maatalouden tarpeisiin kehitettyjen koneiden valmistamisessa. – Kurikassa olemme myös aina testanneet Ylöjärvellä rakennettuja koneita ja
prototyyppejä.
Tänään 25 000 neliön tehtaassa valmistuu vuosittain nelisen tuhatta työkonetta, joita myydään yli 50 maassa. Kolme
neljännestä yrityksen tuotannosta menee
vientiin.
- Kurikassa olin innokas tekemään
maataloushommia ja tunsin alan hyvin. Tavoitteena oli valmistua teknisestä korkeakoulusta että pääsisin töihin maatalouskone­
firmaan, Käkelä kertoo. Tavoite toteutui ja
vuonna 1980 Käkelä tuli Ylö-tehtaille tekemään tuotekehitystä ja myyntiä.
Avant Tecnon tarina alkaa vuodesta 1991. Silloin - Lähdettiin
tosi reippaasti
ja ennakko­
luulottomasti
menemään
vaan, katsottiin
tuleeko siitä
mitään - ja tuli.
19
Vienti avasi markkinat
Ensimmäinen kuormaajamalli oli suunniteltu maatilan tuorerehun jakamiseen. Sittemmin viherrakentamisesta tuli Avantin
tärkeä toimiala.
Avant perustettiin kovalla riskillä, ja vaikka toiminta lähti
hyvin liikkeelle, iski lama Suomeen pahempana kuin kukaan
osasi odottaa.
- Se aiheutti meillekin tiukan tilanteen, mutta lähdimme
tosi nopeasti hakemaan uusia mahdollisuuksia viennistä ja
perustimme Saksaan oman myyntiyhtiön. Meillä oli uudet
tuotteet, jotka löysivät oman asiakaskuntansa. Tuuria oli myös
mukana.
Avantin liikevaihto on kasvanut koko ajan, vuotta 2009 lukuun ottamatta. Yhtenäkään vuonna yritys ei ole tehnyt tappiota.
Koko Avant Groupin liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa.
Nykyään Avanteja käytetään myös rakentamisessa, kiinteistönhoidossa ja hevostalleilla. Erillisiä työlaitteita on kauhoista ja harjoista trukkihaarukoihin ja ruohonleikkureihin. Asiakas
valitsee konekoon, ohjaamon ja lisävarusteet sekä työlaitteet
erikseen.
- Koneita tehdään kahdessa vuorossa, ja joka tunti tulee
uusi kone, 16-20 konetta päivässä.
Avant Tecnon tarina alkaa vuodesta
1991. Silloin Käkelä osti osan idänkaupan mukana kaatuneen työnantajansa
tuotannosta ja jatkoi siellä aloitettua
pienkuormaimen kehitystä.
EI AIKAA TEORIAAN
Ydinasia menestymisessä on Käkelän mukaan ollut rohkeus.
- Lähdettiin tosi reippaasti ja ennakkoluulottomasti menemään vaan, katsottiin tuleeko siitä mitään – ja tuli. Ei käyty
teoriavaiheita paljon läpi.
Jokaisella alalla riittää kilpailua. Jatkuva uudistuminen varmistaa menestymisen eväät tulevaisuudessa. Tänä vuonna Avant investoi tuotantolaitteisiin kaksi
miljoonaa euroa.
- Tarvitaan hyvä perusidea ja sitten
sitä pitää koko ajan kehittää, samaa ei voi
tehdä maailman tappiin, Käkelä korostaa.
Avant on tunnettu tuotekehittäjä, joka on
luonut tuotteensa uudelleen useaan kertaan. - Vuonna 2009 kun liikevaihtomme
tippui reippaasti, esittelimme täysin uuden konesarjan ja myynti lähti jälleen vetämään. Jos ei uudisteta koko ajan, homma alkaa hyytyä.
SYDÄN SYKKII KOTISEUDULLE
Suomen kilpailukyky huolestuttaa myös
Käkelää.
- Tekninen osaaminen meillä on hyvällä tolalla, ja alkaa olla markkinointikin.
Se missä reippaasti hävitään on työaika,
se on liian pieni. Yrittäjänä olen tottunut
siihen, että kun on tiukkaa, niin silloin
painetaan hommia entistä enemmän.
Käkelä allekirjoittaa ainakin osittain
yleisen käsityksen pohjalaisista.
- Sanotaan suoraan ja suututaan – ja
lepytään ennen kuin muut huomaakaan.
Kyllä täällä meillä kaikki tietää että olen
Pohjanmaalta ja Kurikasta kotoisin – enkä
ole niille pettymystä tuottanut!
Vaikka Ylöjärvi Avantin kotipaikkana
on Käkelälle tärkeä, sykkii sydän edelleen
synnyinseudulle. Kesämökki löytyy jokirannasta läheltä kotitilaa.
- Pianhan Avantilta Kurikkaan ei enää
ole kuin sata kilometria, Käkelä sanoo viitaten tulevaan kuntaliitokseen.
- Se on jännä juttu, kun sinne päin ajelee ja näkee ne tasaiset pellot. Mieli rauhoittuu, sitä on kotona.
20
TEKSTI VELI-MATTI PAJARI
Seuraavaksi kentän katsomo:
Kurikan liikuntapaikat hyv
Kurikan liikuntapaikoilla
käy vilske ja kenttä­
vuoroilla riittää kysyntää.
Hieno urheilukenttä
täydentyy 2015
valmistuvilla tennis­
kentillä. Silloin myös
katsomon rakennus­
suunnitelmaa päivitetään
ja työt alkavat.
Erityisryhmien liikunnan
ohjauksessa Kurikka
kelpaa malliksi muille.
K
aupungissa on tarjolla laadukasta tilaa, halleja ja reittejä
kaikenlaiseen liikuntaan sisällä
ja ulkona.
- Meillä on hyvä tilanne liikunta­
paikoissa. Joka vuosi on rakennettu jotain toisin kuin monessa muussa
kunnassa, sanoo Kurikan vapaa-aikatoimen päällikkö Minna Hankaniemi.
Viimeksi kesällä valmistui Jurvaan hiekkatekonurmikenttä.
Kurikan urheilupuiston alueen
kokonaisuus kattaa yleisurheilukentän lisäksi kolme tenniskenttää, hiekkatekonurmikentän,
kuntoradan, 10-reikäisen
frisbeegolfradan sekä talvisin
jääkiekkokaukalon ja luistin­
radan.
TULVAVAARA OHI,
KATSOMO SUUNNITTEILLA
Vesi tulvi kentän alueelle vuosina 2012 ja
2013 ja kasteli sen osittain. Nyt kenttää
suojaa 250-metrinen tulvamuuri.
- Kentän alueella voidaan järjestää hyvin erilaisia kansainvälisiä ja kansallisen
tason kilpailuja. Tänä kesänä pidettiin mm.
Sisulisäviestit, pelattiin Ryhdin naisten
jalkapallon 2-divisionan pelit, pesäpalloa
ja bocciaa.
Kentällä on toimintaa päivittäin. Suurin käyttäjäryhmä on koulut. Hiekkatekonurmen illat on varattu täyteen. Sen
käyttöä lisäävät Koskenkorvan ja Ilmajoen
junnupesäpalloilijoiden harjoitusvuorot.
SEUROJA JA ERIKOISIAKIN
LAJEJA JOKA LÄHTÖÖN
Kurikassa ja Jurvan alueella monenlaisen
urheilun harrastajille ja kilpailijoille riittää valinnanvaraa muuallakin kuin keskustassa. Vetovoimaisia harrastuspaikkoja
ovat moottoriurheilun Botniaring, uimahalli, Jurvan ampumahiihtostadion, Kurikan monitoimitalo, Jurvan liikuntahalli
sekä Pitkämön ja Säläisjärven virkistys- ja
uimapaikat.
Pelkästään suurseura Kurikan Ryhdillä
on 12 jaoston laaja lajikirjo: ampumahiihto,
hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko,
Kurikan urheilu­
puistossa
on järjestetty
myös kansallisia
yleisurheilu­kisoja
ja esimerkiksi
kuulanheittopeli
boccian
SM-kilpailut.
21
ällä mallilla
YLEISURHEILUKENTTÄ
Luonnossa liikkujaa kutsuvat
kaupungin erilaiset luontopolut,
joista on hyvät kartat. Talvisin
pidetään yllä Säläisjärvi-Polvenkylä-Säläisjärvi -latua, joka on
lähes 40 km pitkä.
KUVA: MARKO NIEMI
• Pituus 400 m
• 8 novotan-pinnoitteista rataa
• 2 pituushyppypaikkaa
• kuularinki, moukari- ja
kiekkohäkki
• korkeus- ja seiväshyppypaikka
• sähköinen langaton ajanotto
Molskis-hallissa
pulikoi vuodessa lähes
80 000
kävijää
UIMAHALLI
kuntourheilu, lentopallo, kamppailu-urheilu, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Jurvan Urheilijoilla on seitsemän jaostoa.
ERITYISRYHMÄT
OTETAAN HUOMIOON
Kurikka tarjoaa ohjattua liikuntaa kaikenikäisille. Erittäin suosittuja ovat mm.
viikonlopun vauva- ja perheuinnit Molskiksessa ja kaupungin järjestämät liikuntaryhmät.
Minna Hankaniemen mukaan kannattaa erityisesti muistaa kaupungin pa-
nostus myös erityisryhmien liikunnanohjaukseen. Seniorikortti ja erityisryhmien
uinti- ja kuntosalikortti oikeuttavat edulliseen harrastamiseen kaupungin kuntosalilla, uimahallissa ja liikuntaryhmissä.
Erityisryhmiin kuuluvat mm. liikuntarajoitteiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat
ja henkilöt, jotka eivät voi käyttää yleisiä
liikuntapalveluja iän tai sosiaalisten syiden
takia.
• 25 m:n allas
• kiipeilyseinä
• lämpimät opetus- ja kahluualtaat
• monitoimiallas, jossa hierontapisteet, porekaari ja vesiliukumäki
• kylmävesiallas
• kahvio
Lisätietoa os:
www.kurikka.fi/vapaa-aikatoimi
22
TEKSTI EEVI HÄGGMAN KUVAT SAMULI PAULAHARJUN SÄÄTIÖ
Samuli Paulaharjun Säätiö
tukee Pohjanmaan kulttuurielämää
Kirjailijana ja kansanperinteen kerääjänä tunnetun Samuli Paulaharjun
nimeä kantava säätiö on perustettu edistämään pohjalaista kulttuuria.
Säätiön tarkoituksena on muun muassa tukea alueen kulttuurielämää
ja kansanperinteen keräämistä sekä edistää Samuli Paulaharjun
elämäntyön tunnetuksi tekemistä.
S
amuli Paulaharju syntyi 1875 Kurikan Kampinkylässä ja oli ammatiltaan opettaja. Hän tuli kuitenkin
tunnetuksi Lönnrotin kaltaisena
kansanperinteen kerääjänä ja kirjailijana, kertoo säätiön sihteeri Pirkko
Paaermaa.
- Paulaharju teki kesäisin runsaasti
matkoja ympäri Suomen ja haastatteli ihmisiä. Talvisin hän sitten työsti muistiinpanojaan. Hänen tuotantonsa on hyvin
laaja, hän kirjoitti muun muassa 21 kirjaa
ja yli 500 lehtiartikkelia. Kurikkalaisille
tärkein teos on varmasti 1943 ilmestynyt
kurikkalaista elämänmuotoa käsittelevä
Rintakyliä ja larvamaita.
Paulaharju tunnetaan myös omanlaisesta, elävästä kielestään. Hänelle
myönnettiin professorin arvonimi lokakuussa 1943, vain vuotta ennen hänen
kuolemaansa.
- Yliopistomaailma hieman karsasti
Paulaharjua aikanaan hänen taustansa
takia. Hänen arvonsa ymmärrettiin vasta
myöhemmin. Esimerkiksi lappilaiset pitävät
häntä kansanperinteensä isänä, Paaermaa
kertoo.
SÄÄTIÖ EDISTÄÄ KULTTUURIA
MONIN ERI TAVOIN
Kurikan kaupunki perusti Samuli Paulaharjun Säätiön vuonna 1999 ja antoi toiminnalle 250 000 markan alkupääoman.
Säätiön hallinto muodostuu toimintaa valvovasta valtuuskunnasta ja käytännön toimintaa toteuttavasta hallituksesta. Säätiölle myönnetty alkupääoma on sijoitettuna
ja säätiön toimintaa pyöritetään pääosin
vapaaehtoisvoimin.
- Säätiö järjestää seminaareja ja kustantaa erilaisia julkaisuja. Esimerkiksi ensi
vuoden huhtikuussa järjestetään Samuli
Paulaharjun syntymän 140-vuotisjuhla­
seminaari ja tämän pohjalta tehdään vuosikirja. Seminaareissa on aina jokin teema
– vuonna 2015 se on Paulaharjun huumori.
Säätiö myöntää harvakseltaan myös
apurahoja pohjalaisen kulttuurin edistäjille.
- Viimeksi myönsimme 1 000 euron
tunnustuspalkinnon kurikkalaiselle valokuvaaja Petri Kapaselle. Hän on keskittynyt työssään erityisesti luontokuvaukseen
ja luonto oli myös Paulaharjulle tärkeä asia.
VALOKUVAAJA
PETRI KAPANEN
SAI SÄÄTIÖN
ENSIMMÄISEN
TUNNUSTUSPALKINNON 2014.
Säätiö on huomioinut toiminnassaan myös teknologian kehityksen ja nuoret. Paulaharjun
juhlavuoden kunniaksi säätiö on
järjestänyt koululaisille digitaalisen
pelin suunnittelukilpailun.
- Pelin tulee perustua Paulaharjun matkoihin, mutta muuten tekijöillä
on melko vapaat kädet, Paaermaa
sanoo.
- Kilpailun voittaja julkistetaan
Paulaharjun 140-vuotisseminaarissa
ja palkitaan 1 000 eurolla. Kilpailu on
käynnissä helmikuun loppuun saakka.
KARHUNPOLKU KURIKAN KAMPIN–
KYLÄSSÄ NIMETÄÄN SÄÄTIÖN TOIVEESTA
JUHLAVUONNA 2015 SAMULI PAULA­
HARJUN POLUKSI. POLKU KULKEE
KARHUVUORELLE, JOSTA AUKEAVAT
MAHTAVAT MAISEMAT.
23
KURIKKA ON MINULLE
AINA KOTI. TÄMÄ ON
PIENI JA TURVALLINEN
PAIKKA JA TÄÄLLÄ KAIKKI TUNTEVAT TOISENSA.
TÄNNE ON AINA KIVA
PALATA ULKOMAANMATKOILTA, MILLA SANOO.
Milla
on matkalla
Kurikasta maailmalle
LISÄTIETOJA
SÄÄTIÖSTÄ
JA PELIKILPAILUSTA
LÖYTYY SÄÄTIÖN
VERKKOSIVUILTA:
WWW.PAULAHARJU.FI
Kurikkalainen Milla Grönstrand ei elä ihan tavanomaista lukiolaisen
arkea. Yliopistoon tähtäävä tyttö nimittäin työskentelee opintojensa ohella
mallina. Vaikka mallinuraa ei ole takana vielä kovin kauaa, menestystä on
tullut jo niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Kurikan museot
Kurikan museo ja
kotiseututalo
Museotie 19, Kurikka
www.kurikka-seura.fi
Jyllinkosken
sähkölaitosmuseo
Jyllinkoskentie 120,
Kurikka
www.netikka.net/ieoy/
Jurvan
puuseppämuseo
Seppälänkuja 2, Jurva
Jurvan museo
Haapalantie 3, Jurva
arjun 14
18-vuotiaan Millan mallinura alkoi vuosi sitten huhtikuussa, kun häntä pyydettiin osallistumaan Suomen
Mannekiini 2014 -kisaan.
- En ollut kuullut kyseisestä kisasta aiemmin, mutta kiinnostuin asiasta, osallistuin ja tulin ensimmäiseksi
perintöprinsessaksi. Milla kertoo. - Kilpailun kautta hain
seinäjokelaiseen mallitoimisto Pariss Modelsiin, jossa kävin yhden kurssin. Sen jälkeen lähdin New Yorkiin mallikisoihin.
Seinäjoen kisa oli ponnahduslauta mallinuralle.
- Sen jälkeen on ollut muotinäytöksiä ja kuvauksia.
En ollut koskaan aiemmin edes ajatellut mallinuraa. Seinäjoen kisasta se sitten lähti, Milla kertoo.
TASAPAINOTTELUA TYÖN
JA KOULUN VÄLILLÄ
Vaikka muotimaailma on avoinna, Milla on laittanut opiskelut etusijalle.
- Opiskelen lukiossa viimeistä vuotta eli kirjoitan
ylioppilaaksi ensi keväänä. Sen jälkeen haluan hakea
yliopistoon opiskelemaan terveystieteitä. Koska muotinäytöksiä on harvoin Suomessa ja töitä olisi paljon ulkomailla, joudun hieman tasapainottelemaan koulun ja
työn välillä, Milla kertoo.
Ensi keväänä Millalla saattaa olla tiedossa huippu­
tilaisuus päästä työskentelemään Japaniin.
- New Yorkissa kolme tokiolaista toimistoa kiinnos-
tui minusta. Keväällä olisi koekuvaukset ja jos he ovat
kiinnostuneita, saatan tehdä heidän kanssaan sopimuksen.
Mallintyön tekeminen Japanissa ei tarkoita välttämättä sinne muuttoa, mutta matkustelua kuitenkin.
Sopimuksen tekeminen edellyttää kuitenkin sitä, että
opiskelun saa sovitettua töiden oheen.
- Yleensä Japaniin muutetaan esimerkiksi kolmeksi
kuukaudeksi, mutta se on aika pitkä aika olla yksin ulkomailla. On myös mahdollista, että matkustaisin sinne
aina muutamaksi viikoksi työskentelemään ja palaisin
välissä kotiin, Milla kertoo.
KURIKASSA ON AINA KOTI
Milla toivoo, että voisi tulevaisuudessa yhdistää mallintyöt ja terveysalan.
- Pienestä pitäen minulla on ollut haaveena työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Tykkään matkustella, joten voisin tehdä mallintöitä esimerkiksi keikkaluonteisesti ulkomaille.
Mallintöiden kautta Milla on päässyt matkustelemaan paljon, mutta Kurikka on hänelle edelleen tärkeä
paikka. Siellä on perhe, johon kuuluvat äiti, isä, pikkuveli
ja pikkusisko.
- Kurikka on minulle aina koti. Tämä on pieni ja turvallinen paikka ja täällä kaikki tuntevat toisensa. Tänne
on aina kiva palata ulkomaanmatkoilta, Milla sanoo.
Kurikka
Lähetä osoitteesi
meille, jos haluat
saada lehden kotiisi.
Kurikka
näkyy ja
kuuluu
Ihmisen kokoisessa
Kurikassa on hyvä asua,
elää, opiskella ja yrittää.
Tule ja tutustu!
Verkkopalvelut
www.kurikka.fi
www.kurikassa.fi
ETÄISYYDET KURIKKAAN
Seinäjoki 33 km
Teuva 48 km
Laihia 53 km
TAPAHTUMIA 2015
Pölläälyt Kurikan kaupoissa
Yläasteikäisten rockin SM-kisat
Liikuttava talvitapahtuma
Kansalaisopiston näyttelyt
Veteraanipäivä
Samuli Paulaharjun 140-vuotisjuhla­
seminaari
Elinkeinopäivä
Vapputori
Taideliikuntakoulun näytökset
Ravintolapäivä
Siivouspäivä
Haku Päällä –rakkausfestivaali
Hakurastit -kuntoilutapahtuma
Päivä maalla
Bocciakisat
Lasten ja nuorten Suupohjan karaoke­
kisojen karsinnat
Liikennepuiston tapahtumat
Robinson-seikkailurata -tapahtuma
Lakeuden viesti -suunnistuskilpailu
Jurvan ja Kurikan markkinat
Zetorien MM-kiihdytyskisat
Kesätori-illat
Vesihiihtokilpailut
Harrasta hirviästi –liikunta- ja harrastustapahtuma
Tunnin Taival kuntoilutapahtuma
Rytmiraide-festivaali
Raskas patteristo I asemaanajonäytös
Matti Viitala soitot
Asu&Elä
Botniaringin kisat
Syysmarkkinat makasiinilla
Joulunavaus
Joulumarkkinat
Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet
Muista!
www.kurikka.fi/tapahtumat ja
www.facebook.com/
tapahtumatkurikka
Vaasa 77 km Tampere 165 km
Kaskinen 79 km Jyväskylä 210 km
50 km
Pori 150 km Helsinki 3
Sosiaalinen media
www.facebook.com/
SyntynytKurikassa
4125
PERHETTÄ
6433
ASUNTOKUNTAA
14395
Lehdet
ASUKASTA
Ilmajoki 19 km
Jalasjärvi 25 km
Kauhajoki 27 km
TYÖMARKKINAT
IKÄJAKAUMA
0–14V.
15,4 %
15– 64V.
61,7%
65V.
22,9 %
1212
YRITYSTOIMIPAIKKAA
alkutuotanto10,3 %
jalostus 33,5 %
palvelut 54,3 %
muut toimialat 1,9 %
Kurikka NYT (1 nro/vuosi)
Kurikka-lehti (ilm. ke ja pe),
www.kurikka-lehti.fi
Jurvan Sanomat (ilm. ke)
www.jurvansanomat.fi
PALVELUPISTEET
Kurikan yhteispalvelupiste
Kärrytie 1, PL 500, 61300 Kurikka
p. 06 451 3555
[email protected]
ma–to 9–16, pe klo 9–15
Jurvan yhteispalvelupiste
Kauppatie 3 E, 66300 Jurva
p. 06 451 3757
[email protected]
ma–pe 9–12 ja 13–15
Yritys- ja tonttipalvelupiste
Formu
Asematie 2, 61300 Kurikka
ma–pe 9–11 ja 12–15
www.kurikka.fi/formu