1. No category

Taidon oppiminen ja harjoi.elu Vierumäki 23.1.2015 Sami Kalaja Sami Kalaja Vierumäki Oppiminen ja suorituskyky •  Koulutuksen ongelma: oppimista koskevat päätökset tehdään opetustapahtuman perusteella •  Opetuksen todelliset vaikutukset ilmenevät vasta käytännön sovellusDlanteissa •  Kun veden kei.äminen lopetetaan, niin vesi palaa alkuperäiseen oloDlaansa •  Oppimisessa käy kuin kananmunalle, joka keitetään Sami Kalaja Vierumäki Lapset ja aikuiset ovat erilaisia taitojen oppijoita •  Lapset •  Aikuiset –  Valmiita toistamaan yksityiskohDa kerta toisen jälkeen –  Halukkaita o.amaan riskejä –  Mitä nuorempi oppija, sitä suurempi halukkuus kokeilla jotakin tuntematonta –  Hahmo.avat kokonaisuuksia –  Kykenevät abstrakDin aja.eluun –  Osaavat oppia –  Joskus vanhat tavat ovat rajoi.eena –  Kiire lopputulokseen Sami Kalaja Vierumäki Mitä motorisia taitoja urheilija tarvitsee? • 
• 
• 
• 
• 
Juokseminen Hyppääminen Alastulot Pysähtyminen Väistäminen… Sami Kalaja Vierumäki Myös näitä tarvitaan •  Etäisyyksien hahmo.aminen •  Tarkkaavaisuuden suuntaaminen •  Mielikuvien käy.ötaito •  TyömuisD •  Eri aisDen hyödyntäminen, visuaaliset taidot •  KogniDiviset taidot Sami Kalaja Vierumäki Liike edelly.ää havainnoinDa ja havainnoinD liike.ä HAVAINTO LIIKE PÄÄTÖKSENTEKO Sami Kalaja Vierumäki Miten taidot kehi.yvät? • 
• 
• 
• 
Toistot Vaihtelu Palaute Hauskuus Sami Kalaja Vierumäki Tekemällä oppii •  Toistojen määrä ratkaiseva •  10 000 tunDa? •  Harjoitusten toiminnallisuus •  Omatoiminen harjoi.elu Sami Kalaja Vierumäki Hermosolujen rakenne Sami Kalaja Vierumäki Liikeaivokuori Sami Kalaja Vierumäki Vaihtelu & monipuolisuus •  Unohtaminen au.aa muistamaan •  Monipuolisuus ja/vai monilajisuus? •  Yksipuolisuuden riskit •  Tavoi.eena Dheä hermosoluverkosto Sami Kalaja Vierumäki Virikkeellinen ympäristö on hyväksi aivoille •  Virikkeellinen ympäristö ja fyysinen akDivisuus ovat hyödyllisiä uusien aivosolujen syntymisen kannalta Sami Kalaja Vierumäki Tutkimus taito‐ ja kestävyysharjoi.elun vaikutuksista motorisen aivokuoren plasDsuuteen Taitoryhmä:
Kestävyysryhmä:
  8 tanssijaa
  2 taitoluistelijaa
  2 voimistelijaa
  9 hiihtäjää
  2 suunnistajaa
  1 juoksija
Sami Kalaja Vierumäki Harjoi.elutaustan yhteys aivojen plasDsuuteen (Avela, Kumpulainen et al) Tutkimus osoi.aa, e.ä harjoi.elutausta vaiku.aa motorisen aivokuoren plasDsuuteen lajispesifisesD. Taitoryhmän motorinen aivokuori oli merki.äväsD plasDsempi kestävyysryhmään verra.una. Tämä johtuu luultavasD erilaisen pitkäaikaisen harjoi.elun adaptaaDoista korDkospinaalisella radalla; taitoharjoi.elu lisää synapsien määrää motorisella liikeaivokuorella kun taas kestävyysharjoi.elu lisää verisuonitusta mu.a ei synapsien määrää. Lisääntyneen synapsimäärän Dedetään mahdollistavan suuremman plasDsuuden. Tuloksista voidaan päätellä, e.ä vaikka kestävyysharjoi.elu lisää aivojen plasDsuu.a muilla aivoalueilla niin harjoi.eluspesifisten alueiden plasDsuus voi olla jopa heikentynyt. Sami Kalaja Vierumäki Yksipuolisuuden riskit •  pitkään jatkunut amma^mainen liikeharjoi.elu voi johtaa liikehäiriöihin, joissa liikeaivokuorella tapahtuu epätarkoituksenmukaista, "liiallista" muovautuvuu.a. Yhden lihaksen hallitun käytön sijaan useat lihakset akDvoituvat samanaikaisesD •  KielisoiDnten soi.ajilla akDivisesD käytetyn kämmenlihaksen edustusalue oli suoistunut verrokkeihin verra.una ja kämmenlihaksen edustusalueen ääriosien toiminta oli voimakkaammin este.y Sami Kalaja Vierumäki Yksipuolisuus rajoi.aa oppimiskykyä •  Taitoluistelijoilla tode^in laajempi säärilihaksen edustusalue kuin verrokeilla Sami Kalaja Vierumäki Eksplisii^nen oppiminen •  Tietoista oppimista / ope.amista, jossa oppija Detää ope.elevansa •  Ope.aja/Valmentaja/
Ohjaaja ohjaa oppimisDlanne.a, selkeät toimintaohjeet •  Erityisen hyvä päätöksenteon oppimiselle Sami Kalaja Vierumäki Tietoisuuden pullonkaula •  Tietoinen mieli kykenee käsi.elemään informaaDota n. 10‐60 bi^ä sekunnissa •  Tiedostama.aan ihminen pystyy käsi.elemään n. 11,2 miljoonaa bi^ä sekunnissa vain noin 1/1 000 000 informaaDosta läpäisee Detoisuuden •  Implisii^sessä oppimisessa informaaDon määrä on suurempi Sami Kalaja Vierumäki Implisii^nen oppiminen •  Tiedostamatonta oppimista, jo.a oppija ei DetoisesD ope.ele jotakin asiaa •  Ympäristö ope.aa •  Erityisen hyvä liikehallinnan oppimiselle Sami Kalaja Vierumäki Ympäristön avulla ope.aminen •  Koska Dedostama.oman osuus oppimisessa on valtavan suuri, niin tämä kanna.aa hyödyntää ope.amalla ympäristön avulla Sami Kalaja Vierumäki Urheilija vastaano.aa informaaDota useista eri lähteistä • 
• 
• 
• 
• 
• 
NäköaisD KuuloaisD TuntoaisD TasapainoaisD Lihas‐ ja jänneaisD Sensorinen integraaDo Sami Kalaja Vierumäki NäköaisD •  Kaksi näköaisDa: tarkka näkö & liike‐ ja sijainDnäkö (eri aivojen osat) •  Näkö on usein ensisijainen Dedon lähde •  Näkö dominoi myös muita aisteja (esim junan lähteminen viereiseltä raiteelta) Sami Kalaja Vierumäki Liikunnassa tärkeitä visuaalisia taitoja •  Dynaaminen visuaalinen tarkkuus (nopeasD liikkuvien kohteiden tarkka näkeminen) •  Visuaalinen keski1yminen (häiriötekijöiden huomio.a jä.äminen) •  Katseella seuraaminen (liikkeen seuraaminen katseella ilman pään liike.ä) •  Silmä‐käsi‐keho –
koordinaa:o (kehon osien ajoitus ja kontrolli näköinformaaDoon perustuen) •  Visuaalinen muis: (nopeasD liikkuvien ihmisten ja esineiden muistaminen, oikeassa paikassa oikeaan aikaan) •  Visualisoiminen (liikkeen näkeminen omassa mielessä) Sami Kalaja Vierumäki Liikunnassa tärkeitä visuaalisia taitoja •  Perifeerinen näkö (sivuille näkeminen ilman pään kääntämistä) •  Visuaalinen rek:oaika (aivojen näköärsykkeen käsi.elyyn käy.ämä aika) •  Syvyyden havainnoin: (etäisyyden arvioinD) Sami Kalaja Vierumäki KuuloaisD •  Usein yllä.ävän merkityksellinen •  Kuulon merkitys korostuu paikannusta vaaDvissa tehtävissä – kyky paikantaa äänen suunta on tärkeä •  Kuuloa hyödynnetään suoritusten ajoi.amisessa ja palau.een saamisessa •  ”Ääni rikkoo ennakoinnin” Sami Kalaja Vierumäki TuntoaisD •  TuntoaisDn avulla kontrolloidaan liikkeitä •  Tietoa mm. paineesta, lämpöDlasta, muodoista, teksteistä värinästä Sami Kalaja Vierumäki TasapainoaisD •  Sisäkorvan tasapainoelin aisDi kehon liikkeitä ja asentoa •  Kaarikäytävät ja karvareseptorit •  Tasapainoon vaiku.avat myös näkö‐ ja tuntoaisDt Sami Kalaja Vierumäki PropriosepDikka ja kinesDikka •  PropriosepDikka antaa Detoa kehon jäsenten asennoista (esim kuinka monta sormea koukussa selän takana) Sami Kalaja Vierumäki KinesteDikka •  KinesteDikka lii.yy kehon osien liikkeisiin, mihin suuntaan ja millä nopeudella kehon osat liikkuvat Sami Kalaja Vierumäki Sensorinen integraaDo •  Eri aisDen tuo.amat aisDmukset jäsentyvät yhdeksi tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi •  Tehokas valmennus herkistää eri aisteja mm joidenkin aisDen poissulkemisen avulla (esim silmät kiinni tekeminen) Sami Kalaja Vierumäki Keinoja nopeu.aa informaaDon prosessoinDaikaa •  EksperDt oppivat nipu.amaan informaaDota, kun noviisit tarkastelevat ympäristön jokaista yksityiskohtaa erikseen •  Vasteen valinnalla on suurin merkitys reakDoaikaan •  Relevan^en vihjeiden löytäminen (rankkarin ampujan tukijalan jalkaterän asento) Sami Kalaja Vierumäki Vaihtelu •  Vaihtelun elemen^ on taitojen oppimisessa se kaikista tärkein (R.Schmidt) •  Oppiminen on enemmän ”etsimistä, liikeratkaisun muokkaamista”, eikä niinkään taitosuorituksen toistamista (K.Davids) Sami Kalaja Vierumäki Tilannekohtainen häirintä (contextual interference) •  Vaihtelu (häiriö) pako.aa oppijan mie^mään suoritusta •  Taidon pysyvyys ja siirtovaikutuksen määrä kasvavat virheistä huolima.a •  Blokki‐sarja‐random ‐
harjoi.elu • 
• 
• 
• 
12 x 14 = ? 12 x 14 = ? 12 x 14 = ? Power law of adapta8on (=adaptaaDo on voimakkainta kolmen ensimmäisen yrityksen aikana) Sami Kalaja Vierumäki Palaute •  Täydellinen palau.een puutekin parempi kuin liian runsas palaute •  Joka 5. yrityksestä palaute •  5‐10 sekunDa suorituksen pää.ymisen jälkeen •  Kysymykset – ei vastauksia! Sami Kalaja Vierumäki Mielikuvat ovat vahvoja •  ”piparit ylähyllyltä” •  ”hypotenuusaa pitkin lyönD” •  ”vuorelle kiipeäminen” •  ”housut jalkaan” •  ”nuoli” •  ”kanojen kiinnio.aminen” Sami Kalaja Vierumäki Hauskuus tehostaa oppimista Sami Kalaja Vierumäki Viihtyminen luo maaperän oppimiselle •  PosiDivisesD opitut asiat unohtuvat hitaammin kuin negaDivisesD opitut •  Stressihormoni korDsoli haitallista oppimiselle; esim. ahdistuneisuudessa osa työmuisDkapasiteeDsta siirtyy pelon ja huolten Dedostamiseen, jolloin muisDprosesseille jää vähemmän resursseja Sami Kalaja Vierumäki Kiitos mielenkiinnosta Sami Kalaja Vierumäki