työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan

Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työkuormituksesta työn iloon – työn
psykososiaaliset kuormitustekijät
hallintaan
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Lue ensin tämä:
•
•
•
•
•
Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja
työsuojelun käyttöön.
Sitä voi käyttää, kun työpaikalla käsitellään työn
psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja mietitään keinoja
niiden hallintaan.
Paketti sisältää tietoa psykososiaalista kuormitustekijöistä
sekä niiden hallinnasta yleisellä tasolla.
Yksittäisistä kuormitustekijöistä käsitellään esimerkkinä
työn keskeytyksiä. Valitse käsittelyyn oman työpaikkasi
kannalta olennaiset kuormitustekijät. Niiden käsittelyssä
voit hyödyntää sivustolta löytyvää tietoa.
Kalvosarjan lopuksi on esimerkki myös tehtävänannosta,
jolla psykososiaalisen kuormituksen hallintaa voi työpaikalla
työstää eteenpäin.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työhyvinvoinnin edistäminen
Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä
• epäkohtiin puuttumista että
• vahvuuksien tunnistamista,
vahvistamista ja hyödyntämistä.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työn psykososiaaliset
kuormitustekijät
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mitä tarkoitetaan henkisellä
kuormituksella?
•
Henkisellä työkuormituksella tarkoitetaan ihmisen psyykkisten
(henkisten) ja sosiaalisten voimavarojen käyttöä työssä ja
työprosessissa.
•
•
•
•
Työn tekeminen aiheuttaa aina jonkinlaista kuormitusta; nollakuormitus ei
ole mahdollista.
Työn suunnitteluun ja johtamiseen, työn hallintaan, työjärjestelyihin
sekä sosiaaliseen ympäristöön ja työjärjestelyihin liittyviä työn
piirteitä kutsutaan psykososiaalisiksi (kuormitus)tekijöiksi.
Psykososiaaliset tekijät työssä voivat olla kielteisiä, haitallista
kuormittumista aiheuttavia (esim. jatkuva kiire) tai myönteisiä,
voimavaroja tukevia ja lisääviä tekijöitä (esim. hyvät
vaikutusmahdollisuudet).
Myönteinen, sopiva työkuormitus on hyväksi ja luo hyvinvointia.
Kohtuullisesta työkuormituksesta palaudutaan normaalin vapaa-ajan
puitteissa.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Psyykkiset kuormitustekijät
• Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse
työhön ja työn sisältöön.
• Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai
äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia:
• työn tavoitteet ovat epäselvät
• työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire, määräaikoja
ei pysty pitämään, aikapaineen vuoksi työtä joutuu tekemään
huonosti
• työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä
• työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta
• työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä
• vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on
epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa
• työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta
• työssä on jatkuvia muutoksia ja pitkittynyttä epävarmuutta
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Sosiaaliset kuormitustekijät
•
Sosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät työn kannalta
olennaiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä.
•
Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi:
• epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden,
uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän
tekijän vuoksi
• häirintä, epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen tai seksuaalinen
häirintä
• esimiestoiminnan puutteet; töiden huono organisointi,
puutteellinen perehdyttäminen
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Sosiaaliset kuormitustekijät
•
Myös seuraavat tilanteet voivat pitkään jatkuessaan tai
äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia:
•
•
•
•
•
työskentely yksin, erillään muista
ihmisten välisen yhteistyön sujumattomuus työpaikalla
heikko tiedonkulku
epäjohdonmukainen esimiestyö
työhön sisältyvät kielteisiä tunteita herättäviä
vuorovaikutustilanteet asiakas-, potilas- tai
oppilassuhteissa
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Psykososiaaliset tekijät
voimavarana
• Työn voimavarat syntyvät työstä, työyhteisöstä ja
yksilöstä itsestään.
• Työn psykososiaaliset voimavarat ovat työn piirteitä,
jotka työntekijä kokee palkitsevina.
• Ne lisäävät työmotivaatiota ja sitoutumista työhön sekä
työn imua.
• Työn voimavarat lisäävät työn imua erityisesti silloin,
kun työssä tai työyhteisössä on kuormittavuutta.
• Moni psyykkinen kuormitustekijä on myös sellainen,
että se myönteisenä edistää hyvinvointia ja oppimista.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Psykososiaaliset tekijät
voimavarana
• Työhön ja työyhteisöön liittyviä psykososiaalisia
voimavaroja ovat mm.
• Mahdollisuus osallistua työhön liittyvään suunnitteluun ja
päätöksentekoon
• Työn itsenäisyys
• Mielekkäiksi koetut työtehtävät, työn merkityksellisyys
• Mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä
• Työn palkitsevuus - sekä materiaalinen että ei-materiaalinen
kuten palkka, kannustimet, työstä saatava palaute
• Mahdollisuus saada tukea työssä, työtovereiden tuki,
lähiesimiehen tuki
• Joustavat työajat
• Minkälaiset työn ja työyhteisön piirteet tai muut työhön
liittyvät olosuhteet tuottavat voimavaroja ja tukevat
työhyvinvointia tällä työpaikalla?
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työn imu (work engagement)
(Jari Hakanen 2005)
kuvaa myönteistä, suhteellisen pysyvää tunneja motivaatiotäyttymyksen tilaa.
•
Tarmokkuus: on energisyyttä, halua panostaa työhön,
sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös
vastoinkäymisissä.
•
Omistautuminen: on työn merkitykselliseksi ja
haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn
inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä.
•
Uppoutuminen: on syvä keskittyneisyyden tila ja
paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja
ajan kuluminen kuin huomaamatta.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työn imun seurauksia: myönteisten
voimavarakehien syntyminen
(Jari Hakanen 2005)
• Halu jatkaa työelämässä.
• Motivaatio oppimiseen, aloitteellisuuteen ja
parhaansa antamiseen työssä.
• Työn imu on myönteisessä yhteydessä hyvinvointiin
kotona, parisuhteessa ja vanhemmuuden roolissa.
• Työn imu on yhteisöllistä ja tarttuvaa!
Työn voimavarat lisäävät työn imua erityisesti
silloin, kun työssä tai työyhteisössä on
kuormittavuutta (esimerkiksi organisaatio- tai
työn muutokset).
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Stressi
• Normaali ja tarkoituksenmukainen; lajityypillinen
sopeutumisreaktio nopeisiin tai voimakkaisiin
ympäristön muutoksiin.
• Stressaavassa tilanteessa elimistö asettuu taisteluja pakovalmiuteen.
• Kun ihminen arvioi tilannetta oman hyvinvointinsa
kannalta, hän vertaa tilanteen vaatimuksia
käytössään oleviin voimavaroihin.
• Jos vaatimusten ja voimavarojen välillä on lievä jännite,
ihminen näkee tilanteen haasteena.
• Jos vaatimusten ja voimavarojen välillä on suuri jännite,
tilanne koetaan uhkaavana.
• Jos vaatimukset ovat saavuttamattomissa käytettävissä
olevilla resursseilla, kysymyksessä on menetys.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Palautuminen
• Kohtuullinen, ajoittainen stressi on terveellistä - se
ikään kuin pitää koneiston kunnossa.
• Terve ihminen kestää lyhytaikaisesti hyvinkin
voimakkaita kuormitushuippuja.
• Pitkäaikainen stressi altistaa sairastumiselle.
• Olennaista on palautuminen.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Stressi, ylikuormitus ja työuupumus
•
Stressi
•
•
•
•
•
Ylikuormitus
•
•
•
•
•
•
työkuormitus on liiallista
työ sujuu ja asiat pysyvät hallinnassa
oireet ovat koettuja eivätkä näy päällepäin
ei estä onnistumista elämän muissa rooleissa
tilapäinen kriisi: asiat eivät pysy hallinnassa
työ ei suju
oireet näkyvät ulospäin
oireilla yhteys kuormittavaan tilanteeseen
häiritsee selviytymistä elämän muissa rooleissa
Työuupumus
•
•
•
•
•
•
kriisi on pitkittynyt
oireet ovat jatkuneet pitkään
voimavarat ovat lopussa
oireilla ei ole yhteyttä työn kuormitushuippuihin
oireet eivät lievity levolla
väsymyksen lisäksi asennemuutoksia; toimintakyky
alentunut
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työn psykososiaalisten
kuormitustekijöiden arviointi on
työnantajan velvollisuus.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työturvallisuuslaki (738/2002)
•
Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite (§8): Työnantaja on
tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä
tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön,
työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin
työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
•
Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (§10): Työnantajan
on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän
järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä,
työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja
työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos
niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys
työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
•
Myös työn psykososiaaliset riskit on selvittävä ja
tunnistettava.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työturvallisuuslaki (738/2002)
• Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen
(§25): Mikäli työntekijän todetaan kuormittuvan
työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, on
työnantajan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden
selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai
vähentämiseksi.
• Lisäksi laissa säädetään mm. terveydelle haittaa tai
vaaraa aiheuttavan häirinnän ja muun epäasiallisen
kohtelun lopettamisesta (§28) sekä väkivallan uhan
ennaltaehkäisystä (§27).
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työturvallisuuslaki velvoittaa
myös työntekijää
• Työntekijän velvollisuus on toimia työpaikan
ohjeiden mukaan (§18) ja ilmoittaa työnantajalle
ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai
työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä,
henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa
havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista,
jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa
työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle
(§19).
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Keinoja psykososiaalisten
kuormitustekijöiden
vähentämiseen
Käytännössä haitallista psykososiaalista
kuormitusta vähennetään työpaikalla pienin askelin
• pitkäjänteisellä toiminnalla
• esimiehen ja työyhteisön voimin
• työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon
tuella.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Vinkkejä esimiehelle
•
•
•
•
•
Rohkaise työntekijöitä ottamaan asia kanssasi puheeksi, mikäli he
kokevat työssään liiallista kuormitusta.
Ota kehityskeskustelussa puheeksi myös kunkin työntekijän työssä
jaksaminen ja kokemus työmäärästään, työnjaosta, tiedon
saannista ja muista psykososiaalisista kuormitustekijöistä.
Keskustelkaa myös kunkin työssään kokemista voimavaroista.
Käytä työyhteisön yhteisiä palavereita keskusteluun työyhteisön
yhteisistä asioista: työn tavoitteista, töiden organisoinnista,
tiedonkulusta ym.
• Tuo asiat yhteiseen keskusteluun erityisesti silloin, kun työhön
suunnitellaan tai on tulossa muutoksia.
Käytä hyväksesi työilmapiiriselvityksen tuloksia sekä työolojen
mahdollisten kuormitustekijöiden että voimavarojen tunnistamisen
osalta.
• Laatikaa koko yhteisön kanssa yhdessä suunnitelmat liiallisen
psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi tai
hallitsemiseksi ja voimavaratekijöiden edistämiseksi.
Tee yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön
kanssa.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Vinkkejä työntekijöille
•
•
•
•
Kaikessa ei kannata jäädä odottamaan esimiehen tai
työpaikan toimia, vaan jokainen voi myös itse vaikuttaa
työnsä psykososiaaliseen kuormitukseen.
Jokaisen on myös tärkeää miettiä yksilöllisiä keinoja
työperäisen stressin hallintaan. Yhtä tärkeää kuin
työkuormituksen vähentäminen on omasta palautumisesta ja
hyvinvoinnista huolehtiminen.
Ota kokemuksesi puheeksi esimiehen kanssa.
Puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi muille.
• Muilla voi olla samanlaisia kokemuksia.
• Menkää yhdessä kertomaan asiasta esimiehelle.
• Yhdessä kannettu taakka on kevyempi kantaa.
•
•
Kuuntele itseäsi ja ota todesta omasta jaksamisestasi
kertovat merkit.
Tartu asioihin!
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Esimerkiksi jos kuormituksen lähteenä
on työn keskeytykset
•
Sopikaa yhteisistä pelisäännöistä ja toimintakäytännöistä: onko
mahdollista rauhoittaa osa työpäivästä keskittymistä vaativille
tehtäville esimerkiksi sulkemalla puhelin ja sähköposti?
•
Sopikaa myös siitä, onko tarpeen rauhoittaa osa työpäivästä
työkavereiden konsultaatioilta tai miten teidän yksikössänne
ilmaistaan tarve saada keskittyä rauhassa.
•
Tehokkainta on keskittyä tekemään yhtä asiaa kerrallaan.
• Kun tärkeysjärjestys on selvä, on helpompi keskittyä vain
yhteen tehtävään kerrallaan.
•
Tekemättömistä tai muistamista vaativista tehtävistä kannattaa
myös tehdä lista esimerkiksi aina päivän aluksi tai päätteeksi.
Näin ne eivät rasita muistikapasiteettia.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Miksi kannattaa panostaa pieniin
askeliin?
Jos työssä ja työyhteisössä onnistutaan
saamaan aikaan pieniä myönteisiä liikahduksia
työn voimavaroissa,
voi siitä seurata laajempiakin uusien
voimavarojen saavuttamisen kehiä.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Ryhmätehtävä
• Miettikää 4-6 hengen ryhmissä, mitkä ovat tämän
työn tärkeimmät kuormitustekijät ja/tai voimavarat.
• Valitkaa kolme tärkeintä yhteiseen käsittelyyn.
• Kerätkää ryhmien tuottamat kuormitustekijät/
voimavarat yhteen.
• Päättäkää tärkeysjärjestys (ks. esim. seuraava
kalvo).
• Ottakaa käsittelyyn 1-2 tärkeintä ja työstäkää
ryhmissä konkreettisia ratkaisuja.
• Huom! Pitäkää näkökulmana se, mitä voimme itse tehdä.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mistä kannattaa aloittaa?
helppo/nopea
Korjaa nämä heti!
Suunnitelmat,
vastuuhenkilöt ja
aikataulut sovittava.
Näihin ei kannata
tuhlata liikaa
paukkuja, mutta
korjataan jos
mahdollista.
Voiko näiden antaa
olla? Palataanko
näihin myöhemmin?
tärkeä
ei tärkeä
vaikea
Heli Hannonen
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kiitos!
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi