Kouluavain - Siuntion kunta

KOULUAVAIN
Aleksis Kiven koulun
lukuvuosiopas 2015-2016
Hyvät oppilaat ja vanhemmat!
koulun käytävä, mikä tahansa. Siuntion 555-vuotisjuhlavuoden kunniaksi
lähdemme kouluissa luomaan Siuntioon omaa kulttuuripolkua ja Lux Musicae 2015 –tapahtumassa julkistettavaa lasten oopperaa! Näistä muotoutuu usean oppiaineen väliset monialaiset oppimiskokonaisuudet.
Sateinen ja kolea kesä unohtuu
loppukesän helteistä ja ennätysmäisestä mustikkasadosta nauttiessa!
Tervetuloa aloittamaan lukuvuotta
2015-2016!
Lukuvuosi tuo tullessaan opetussuunnitelman uudistustyön. Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla
valmiita vuoden päästä syksyllä.
Tieto– ja viestintäteknologian osaaminen eli TVT on tärkeä kansalaistaito itsessään ja osana monilukutaitoa. Se on siis sekä oppimisen kohde
että väline. TVT:n käyttö opetuksessa edellyttää opettajien täydennyskoulutusta. Olemme mukana pilotoimassa Aktiivinen ilmiöpohjainen koulu -hanketta (Tabletkoulu), ja saamme lukuvuoden aikana mahdollisesti
lisää tabletteja. Kouluun on kesän aikana lisätty tukiasemia, jotta verkkoyhteydet toimivat kaikkialla koulussa.
Maailma on muuttunut nopeasti globalisoitumisen, ympäristömuutosten,
työ– ja talouselämän muutosten,
teknologian kehittymisen ja digitalisoitumisen myötä. Muutokset heijastuvat opetukseen. Uudessa opetussuunnitelmassa arvoperusta ja käsitys sivistyksestä ja osaamisesta on
muuttunut. Kulttuurinen moninaisuus
nähdään rikkautena ja kestävä elämäntapa välttämättömyytenä. Keskeistä sivistyksessä on laaja-alainen
osaaminen, eettisyys ja kestävyys,
tiedon hallinta, oppimisen taidot ja
vuorovaikutus.
Jean-Jacques Rousseau kertoo muistelmissaan, että ”pääni toimii vain
jalkojeni mukana”, ja Nietzsche puolestaan totesi, että ”vain kävellen
hankituilla ajatuksilla on arvoa”.
Jalan kulkeminen pistää mieleen liikettä ja edistää tutkimuksen mukaan
luovaa ajattelua ja uusien ideoiden
tuottamista. Työmuisti ja tarkkaavuus toimivat paremmin luonnossa
liikkumisen jälkeen sanoo Kalevi Korpela, psykologian professori. Liikkuvana kouluna pyrimme entistä enemmän tuomaan toiminnallisuutta ja liikuntaa oppitunneille ja välitunneille.
Oppilaat jatkavat välituntiliikunnan
ohjaamista, ja myös WAU-kerho jatkaa oppilaiden liikuttamista viikoittain
Uusi OPS ei enää kerro niinkään
”mitä” vaan ”miten”. Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten, yhteisöjen
ja oppimisympäristöjen kanssa.
Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja innovatiivinen toiminta
edistävät oppimista ja oman osaamisen kehittämistä.
Oppimisessa pyritään ymmärtämään
kokonaisuuksia. Tämä tuo muutoksia
koulun toimintakulttuuriin. Opitaan
oppiainerajojen yli kokonaisuuksia,
tehdään yhteistyötä oppiaineiden välillä. Oppimisympäristö voi olla luokka, iPad, metsä, kirjasto, yritys,
Oppimisen iloa ja mielen liikettä!
Päivi Boström
Vt. rehtori 30.9. asti
2
TYÖ- JA LOMA-AJAT
2015 - 2016
Lukuvuosi alkaa 12.8.2015.
Lukuvuosi päättyy 4.6.2016.
syysloma
joululoma
talviloma
15.-16.10.2015
21.12.2015 - 10.01.2016
22.-26.2.2016
YHTEYSTIETOJA
lyh.
Opettajienhuone
puhelin
tila
09 2606 1252
Impivaara
C125
Rehtori vt.
30.9. asti
Päivi Boström
pabo
09 2606 1251
044 386 1024
Tapiola
C128
Apulaisrehtori
Frank Dürr
frdu
044 386 1287
Vehkala
C130
Apulaisrehtori
Mirva Saunamäki
misa
044 386 1200
Vehkala
C130
Koulusihteeri
Outi Sjöberg
ousj
050 440 3853
Kissala
C129
Kouluisäntä
Kari Lindman
044 386 1030
Hälli
C044
Iltakäytönvalvoja
Carl-Johan Sundman
044 386 1034
Hälli
C044
Iltapäivätoiminnan- Kaisa Aarnio
ohjaaja
kaaa
044 386 1280
Kehtolinna
C049
Kouluterveydenhoitaja
Andrea Tandefelt
anta
044 386 1029
Lintukoto
B108
Koulukuraattori
Johanna Lindholm
joli
044 389 3079
Kuusisto
B112
Koulupsykologi
Markus Majanen
mama 050 386 0821
Ruususolmu
C111
Erityisopettaja
Laura Leino
lale
050 386 0846
Toukola
Erityisopettaja
Liisa Suni
lisu
09 2606 1252
Tammisto
C110
Opinto-ohjaaja
Saara Puittinen
sapu
050 386 0845
Komeroinen
C119
3
LUOKANOPETTAJAT JA –OHJAAJAT
luokka
opettaja
tila
1A
Aino Virtanen 30.9. asti
Helka Palmunen 1.10. alkaen
Toukola
1B
Jesse Taimi
Toukola
2A
Marjo Sippola-Immonen
Toukola
2B
Riitta Georgiou
Toukola
3A
Laura Kortelainen
Eero
A018
3B
Maija Lukkari
Timo
A020
4A
Kati Tuomainen
Aapo
A111
4B
Johanna Saario
Venla
A114
5A
Juha Airas
Lukkarila
C114
5B
Marja-Liisa Hartikainen
Juhani
A113
6A
Anne-Mari Lehtosalo
Tuomas
A112
6B
Mirva Saunamäki
Juhani
A113
Pienryhmäopetus 1-2
Mervi Saloniemi
Toukola
Pienryhmäopetus 3-6
Rita Ikonen
Simeoni
A110
Pienryhmäopetus 7-8
Pasi Kaukinen
Kehtolinna
C049
Pienryhmäopetus 9
Jari Karjalainen
Anna
C104
7A
Liisa Suni
Otava
C029
7B
Pirkka Mikkola
Rajamäen rykmentti
C119
7C
Maria Lahti
Seunala
C114
8A
Teemu Ristiniitty
Oravanpesä
C027
8B
Kati Hiltunen
Pikku-Jussi
C024
8C
Teemu Helkamäki
Kanervala
C117
9A
Elina Hynynen
Hindrika
C105
9B
Suvi Häkkinen
Kekkuri
C116
9C
Leena Rusanen
Taula-Matti
C026
4
AINEENOPETTAJAT
aineet
opettaja
lyhenne
tila
Äidinkieli ja kirjallisuus / S2 Elina Hynynen
elhy
Hindrika
C105
Äidinkieli ja kirjallisuus/
ruotsi
Maria Lahti
mala
Seunala
C114
Ruotsi / englanti
Suvi Häkkinen
suhä
Kekkuri
C116
Ranska / ruotsi / englanti
Teemu Helkamäki
tehe
Kanervala
C117
Englanti / ruotsi
Kati Hiltunen
kahi
Pikku-Jussi
C024
Poikien liikunta / saksa
Frank Dürr
frdu
Tyttöjen liikunta / terveystieto
Inga-Maria Vaara
inga
Matematiikka
Leena Rusanen
Teemu Ristiniitty
leru
Taula-Matti
C026
Fysiikka / kemia /
matematiikka
Jari Vehviläinen
jave
Otava
C029
Biologia / maantieto
Teemu Ristiniitty
teri
Oravanpesä
C027
Historia / yhteiskuntaoppi /
yrittäjyys / taloustieto
Pirkka Mikkola
pimi
Rajamäen
rykmentti
C119
Ortodoksinen uskonto
Jesse Taimi
jeta
Kotitalous
Marja Kukko
maku
Pirtti
C019
Kuvataide
Mari Sarviaho
masa
Pilvilaiva
C124
Musiikki
Mirva Saunamäki
Maija Lukkari
misa
malu
Kolistin
C042
Oppilaan ohjaus
Saara Puittinen
sapu
Komeroinen
C119
Uskonto
Kati Tuomainen
Marjo Sippola-Immone
Mari Sarviaho
Inga-Maria Vaara
katu
masi
masa
inga
Elämänkatsomustieto
Laura Leino
lale
Tekstiilityö
Riitta Georgiou
rige
Marja-Liisa Hartikainen maha
Tekninen työ
Kimmo Pulkkinen
5
kipu
HUOLTO- JA TALOUSHENKILÖKUNTA
puhelin
Keittiö
Minna Ratinen
26061253
Keittiö
Inga-Lill Eskman
26061253
Laitoshuoltaja
Lung thi Phan
26061253
Laitoshuoltaja
Raija Niskanen
050 412 1620
Laitoshuoltaja
Marja Sederholm
26061253
Laitoshuoltaja Toukola
Maritta Kallio
KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA
lyh.
opettajienhuone
pysäkkipuhelin
Arja Ahlholm
arah
09 2606 1252
044 386 1166
Esko Kataja (koulu ja
eska
09 2606 1252
044 386 1166
Päivi Kivioja
päki
09 2606 1252
044 386 1166
Hanna Kuisma
haku
09 2606 1252
044 386 1166
Anne Nordlund
anno
09 2606 1252
044 386 1166
Pirjo Peltola
pipe
09 2606 1252
044 386 1166
Mailis Still
mast
09 2606 1252
044 386 1166
Kati Rönnberg
karö
09 2606 1252
044 386 1166
Pirjo Toivonen
pito
09 2606 1252
044 386 1166
Iltapäivätoiminta)
6
TYÖJÄRJESTYS
1.
ALAKOULU
1-2
ALAKOULU
3-6
YLÄKOULU
7-9
8.15-9.00
8.15-9.00
8.15-9.00
VÄLITUNTI 9.00-9.15
2.
9.15-10.00
9.15-10.00
9.15-10.00
VÄLITUNTI 10.00-10.15
3.
10.15 alkaen
LIUKUVA RUOKAILU
10.15-11.00
10.15-11.00
10.40 alkaen
LIUKUVA RUOKAILU
VÄLITUNTI 11.00-11.15
VÄLITUNTI 11.15-12.30
11.15-12.00
10.30-11.15
4.
12.30-13.15
11.30-12.15
12-12.30
LIUKUVA RUOKAILU
VÄLITUNTI 12.15-12.30
5.
12.30-13.15
12.30-13.15
BREIKKI 13.15-13.30
6.
13.30-14.15
13.30-14.15
VÄLITUNTI 14.15-14.30
7.
14.30-15.15
12.30-13.15
BREIKKI
13.15-13.45
13.45-14.30
13.45-14.30
14.30-15.15
VÄLITUNTI 15.15-15.30
8.
15.30-16.15
7
Breikki
KOULUPÄIVÄ
Iltapäivällä on koko koulun yhteinen
välitunti eli breikki.

Alakoulu klo 13.15—13.30

Yläkoulu klo 13.15—13.45
Koulupäivä alkaa kellonsoitolla.
Päällysvaatteet ja päähineet jätetään
naulakkoon. Päähineet voi tuoda
myös luokkaan omaan reppuun
tai pulpettiin. Sekä ala– että yläkoulun oppilaat jättävät kengät
aulaan niille varatuille paikoille
tai opettajan osoittamaan muuhun
paikkaan. Yläkoululaiset voivat halutessaan käyttää sisävälitunneilla päähineitä. Oppitunneilla, yhteisissä tilaisuuksissa ja juhlissa ei saa päähine
olla päässä. Kouluun voi tuoda sisäjalkineet tai tossut.
Breikin aikana on mahdollisuus mm.

käyttää koulun kirjastoa

keskustella opettajan kanssa

käyttää koulun liikuntatiloja *

käyttää tietokonetta *

oppilaskunnan kokoontua

bändien kokoontua *

järjestää tapahtumia *

harrastaa*

suorittaa kasvatuskeskustelu
Oppitunnit
* = mikäli asiasta on sovittu
opettajan kanssa ja valvoja
on tarvittaessa paikalla.
Oppitunnille tullaan ajoissa. Oppilaat
siirtyvät kellon soitua välittömästi
odottamaan oppitunnin alkua omaan
luokkaan tai luokan eteen. Oppilaalla
on kaikki tarvittavat välineet mukana
ja kotitehtävät on tehty. Oppitunneilla opiskellaan. Itselle ja toisille
annetaan työrauha. Puheenvuoroa
pyydetään viittaamalla. Käyttäydytään ja puhutaan asiallisesti ja ystävällisesti. Oppituntien aikana ulkoovet pidetään lukittuina.
Areena
Koulun pihalla
olevalle pelikentälle,
Areenalle, on sovittu
pelivuorot luokka-asteen mukaan.
Mikäli Areenalla on liikuntatunti
meneillään, pelivuoro peruuntuu.
Välitunnit
AREENAN PELIVUOROT
klo
luokat
9.00 — 9.15
5 — 6
10.00 — 10.15
1 — 2
11.00 — 11.15
7 — 9
11.15 — 11.30
3 — 4
12.00 — 12.15
7 — 9
12.15 — 12.30
3 — 4
13.15—13.30
5 — 6
13.30 — 13.45
7 — 9
14.15 — 14.30
5 — 6
15.15 — 15.30
7 — 9
Välitunnit vietetään koulun pihaalueella. Yläkoululaiset voivat olla
halutessaan sisällä, mutta ulkovälitunnin klo 10.05—10.20 kaikki oppilaat viettävät ulkona. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä, jotta oppilaat tunnistavat ja löytävät heidät
helposti piha-alueelta. Välitunneilla
käyttäydytään asiallisesti ja turvallisuutta vaarantamatta. KOULUN
ALUEELTA EI SAA POISTUA KOULUPÄIVÄN AIKANA LUVATTA.
8
VUOSIKALENTERI
Helmikuu
helmikuun avaus
Sanomalehtiviikko ja
avoimet ovet
valinnaisaineinfo 7. ja 8. luokan
oppilaille ja huoltajille
mediataitoviikko
ystävänpäivä 12.2.
tulevien 1.-luokkalaisten
kouluun ilmoittautuminen
talviloma 22.-26.2.
yhteishaku
(Ajat päivitetään Wilmassa)
Elokuu
elokuun avaus 17.8.
7. luokkien ryhmäytyminen 14.8
koulurauhan julistus 19.8.
Siuntio-päivä 5.9.
Syyskuu
syyskuun avaus
koulukuvaus
Välituntiliikuntakouluttaja
vanhempainilta

luokat 1-6

luokat 7-9
Maaliskuu
maaliskuun avaus
yhteishaku
talviliikuntapäivä
Mustion hiihtokisat alakoululaisille
KiVa-pajat yläkoulussa
Lokakuu
lokakuun avaus ja
Aleksis Kiven päivä 9.10.
KIVA-pajat
Unicef-kävely alakoululaisille
Syysloma 15.–16.10.
TET-harjoittelu, 9.lk
Oppilaat osaavat –tapahtuma ja
Halloween
Huhtikuu
huhtikuun avaus
pääsiäinen 25.—28.3.
valtakunnallinen lukuviikko 7.-13.4.
6. luokkien ryhmäytyminen
TET-harjoittelu, 8. lk
vappunaamiaiset, oppilaat osaavat
–tapahtuma 29.4.
Toukokuu
uinnit
toukokuun avaus
taksvärkki
tulevien 1.-luokkalaisten
tutustumispäivä
tulevien 1.-luokkalaisten
vanhempainilta
helatorstai
tulevien 7.-luokkalaisten 6h-leiri
vanhempainilta
Meidän messu
pesäpallo-ottelu, hlökunta—9. lk
9. luokkien juhlalounas
kevätjuhla
päätösjuhla, lukuvuosi päättyy 4.6.
Marraskuu
marraskuun avaus
jatkokoulutusinfo-ilta 9. luokan
oppilaille ja huoltajille
avoimet ovet
Joulukuu
joulukuun avaus
joulumyyjäiset
joulukirkko
joulujuhla
joululoma 21.12.2015—10.1.2016
Tammikuu
tammikuun avaus
Luksian avoimet ovet:
8. luokan oppilaille
ja kaikille avoin
arviointikeskustelut
9
Koulussamme noudatetaan järjestyssääntöjä. Niiden rikkomisesta seuraa kurinpitotoimenpiteitä, joista säädetään perusopetuslaissa (mm. 29 §, 35 § ja 36 §).
Siuntion sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto vahvisti oheiset kunnan
suomenkielisten koulujen järjestyssäännöt 10.6.2014.
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Tavoitteena on kouluyhteisön turvallisuus, hyvinvointi ja viihtyisyys sekä opiskelun sujuminen mahdollisimman esteettömästi. Arvostamme ja kunnioitamme toinen
toisiamme, emme hyväksy kiusaamista. Turvallinen koulupäivä muodostuu oppilaiden ja aikuisten keskustelevalla yhteistyöllä. Viihtyisässä koulussa on myönteinen ja
iloinen ilmapiiri.
KOULUPÄIVÄN AIKANA
1. Pysyn koulun rajojen sisäpuolella.
2. Toimin hyvien käytöstapojen mukaan.
- Käyttäydyn asiallisesti.
- Tervehdin.
- Jätän ulkojalkineet ja päällysvaatteet sovituille paikoille.
- En käytä päähinettä sisätiloissa (alakoulun oppilaat).
- Otan päähineen pois oppituntien ja koulun yhteisten tilaisuuksien
ajaksi, ruokasalissa sekä asioidessani esim. hallintotiloissa
(yläkoulun oppilaat).
- Kävelen sisätiloissa, leikin ja pelaan ulkona.
- Puhun kohteliaasti. En käytä voimasanoja, en nimittele toisia.
- En loukkaa toista sanoilla tai teoilla.
3. Käytän matkapuhelinta koulupäivän aikana vain opettajan luvalla
(alakoulun oppilaat).
4. Käytän matkapuhelinta oppitunneilla vain opettajan luvalla
(yläkoulun oppilaat).
5. Pidän huolta sekä omista tavaroistani että yhteisistä tavaroista.
6. Käytän tietokoneita ja soittimia vain aikuisen luvalla ja valvonnassa.
7. Säilytän polkupyörääni, skuuttia, mopoa jne. koulupäivän ajan sille
kuuluvalla paikalla.
8. Muistan pitää arvoesineistäni hyvää huolta, en koske toisen omaisuuteen
tai ota tavaroita ilman lupaa.
10
9. Kunnioitan toisen koskemattomuutta. Painiminen, läpsiminen, töniminen ja
leikkitappelut ovat kiellettyjä.
10. En heitä kiviä, lumipalloja tms.
11. Toimin siten, että ympäristö säilyy viihtyisänä. En tee ilkivaltaa.
12. En kiusaa ketään. Kerron aikuiselle, jos tiedän jonkun kiusaavan tai
tulevan kiusatuksi.
13. Toimin rehellisesti. En käytä vilppiä.
14. En käytä päihteitä enkä tupakkatuotteita.
OPPITUNNILLA
1. Saavun ajoissa oppitunnille.
2. Minulla on tarvittavat oppikirjat ja opiskeluvälineet mukanani ja olen tehnyt
kotitehtäväni.
3. Annan työrauhan.
4. Kuuntelen ohjeet ja noudatan niitä.
5. Teen tehtäväni tunnollisesti.
6. Pyydän puheenvuoron viittaamalla.
7. Poistun joutuisasti välitunnille.
VÄLITUNNILLA
1. Vietän ulkovälitunnit ulkona välituntialueella.
2. Vietän sisävälitunnit sisällä välituntialueella.
3. Leikin ja pelaan yhteisten ohjeiden mukaan.
4. Siirryn viivyttelemättä oppitunnille.
5. Pidän kouluympäristön siistinä.
RUOKAILUSSA
1. Pesen käteni ennen ruokailua.
2. Odotan vuoroani rauhassa.
3. Pyrin syömään terveellisen annoksen.
4. Ruokailen keskustellen rauhallisesti pöytäkavereiden kanssa.
5. Muistan hyvät pöytätavat.
- Ruokailen vasta paikallani.
- Käytän ruokailuvälineitä ja tarjotinta.
- Siistin paikkani ruokailun jälkeen ja vien ruokailuvälineet,
ruoantähteet ja roskat niille varatuille paikoille.
- Kiitän.
11
KURINPITO– JA TURVAAMISTOIMENPITEET
1. Kasvatuskeskustelu
Päätöksentekijä: rehtori tai opettaja.
Ilmoitus huoltajalle ja kirjaus.
Järjestyssääntöjen rikkominen, vilppi, muiden kohteleminen epäkunnioittavasti tai
ihmisarvoa loukkaavasti.
Enintään kaksi tuntia koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella, voidaan järjestää osissa.
2. Jälki-istunto
Päätöksentekijä: opettaja.
Oppilaan kuuleminen, ilmoitus huoltajalle, kirjaus.
Opetuksen häiritseminen, järjestyssääntöjen rikkominen, vilppi.
Oppilas ei saa jäädä pois opetus- tai muun suunnitelman mukaisesta opetuksesta eikä retkistä.
Kirjallisia tai suullisia, oikeasuhtaisia ja oppilaalle sopivia, oppilasta kehittäviä tehtäviä.
Hiljaa istumista.
3. Kirjallinen varoitus
Päätöksentekijä: rehtori.
Oppilaan kuuleminen, huoltajan kuuleminen, päätös.
4. Opetuksesta erottaminen määräajaksi
Päätöksentekijä: sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto.
Oppilaan kuuleminen, huoltajan kuuleminen, päätös.
5. Siivoaminen
Päätöksentekijä: rehtori tai opettaja.
Ilmoitus, mikäli kouluajan ulkopuolella.
Oppilas puhdistaa tai järjestää likaamansa tai epäjärjestykseen saattamansa koulun
omaisuuden tai tilan.
Tekijästä on varmuus, sotku on tekijän oma ja tahallaan tai huolimattomuudella aiheutettu.
Oppilas ei voi jäädä pois opetuksesta.
Tehtävä suoritetaan valvotusti, se ei saa olla liian raskas eikä vaarallinen.
Enimmäiskesto on kaksi tuntia.
6. Laiminlyötyjen kotitehtävien suorittaminen
Päätöksentekijä: opettaja.
Ilmoitus huoltajalle, kirjaus.
Oppilaan tavaroiden tarkastaminen
Opettajalla ja rehtorilla on oikeus työpäivän aikana tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan
hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan
hallussa on kiellettyjä tai vaarallisia esineitä tai asioita, ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä
luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Tarkastajan tulee olla samaa
sukupuolta oppilaan kanssa. Toisen aikuisen tulee olla läsnä ja oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee
olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökunnan jäsen, jos tämä on saapuvilla.
Kiellettyjen tai vaarallisten esineiden ja aineiden pois ottaminen
Vaarallisia aineita ja esineitä ovat mm. päihteet, aseet, teräaseet, sytytysaineet ja -välineet, laserosoitin ja sähkötupakka. Haltuun otettu esine tai aine joko palautetaan oppilaalle oppitunnin jälkeen
tai luovutetaan mahdollisimman pian huoltajille tai poliisille.
12
VÄLITUNTI-
Älä heitä kiviä, lumipalloja tai mitään
muuta.
SÄÄNNÖT
Pelaa pallopelejä vain Areenalla tai
hiekkakentällä tai nurmikentällä.
Noudata Areenan pelivuoroja.
Noudata koulun järjestyssääntöjä ja hyviä
käytöstapoja.
Älä potki äläkä heitä palloa koulun
seiniin.
Ota leikkeihin ja peleihin kaikki halukkaat
mukaan.
Älä tuo kouluun karkkia, purkkaa tai
virvoitusjuomia.
Puhdista tarvittaessa kengät ennen
kuin tulet sisään.
Ilmoita kiusaamisesta, vahingosta tai
tapaturmasta heti ulkovalvojalle.
Älä kiusaa ketään.
Yläkoululaiset saavat halutessaan
viettää välitunnit sisällä, paitsi ulkovälitunnin
klo 10.05—10.20, jonka kaikki oppilaat viettävät ulkona.
Pukeudu sään mukaisesti.
Siirry ulos reippaasti
opettajan ohjeiden mukaan.
Älä istu kapeissa käytävissä,
tuulikaapeissa, ovien edessä tai
portaikoissa.
Välituntialueena on koulun piha.
Älä poistu koulun alueelta
koulupäivän aikana ilman
opettajan lupaa.
Oppilaskunnan kioski on tarkoitettu
yläkoululaisille. Alakoulun oppilaat
saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista
ilmoitetaan erikseen.
Älä oleile pyöräilykatoksessa.
Älä aja koulun pihassa polkupyörällä tai
muulla ajoneuvolla.
Pyri hoitamaan asiasi opettajien
kanssa tunnin alussa / lopussa, jos
mahdollista. Muutoin opettajat ovat
tavattavissa ensimmäisellä välitunnilla
klo 10.05—10.20. Koputa opettajienhuoneen
oveen asiallisesti ja pyydä opettajaa saapumaan ovelle. Jos sinulla on todella kiireellistä
asiaa, voit kysyä opettajaa muunakin aikana.
Jätä pihan puut ja istutukset
rauhaan.
Älä irrota tai siirrä pihan
turvamattoja.
Painimis– ja tönimisleikit ovat
kiellettyjä.
13
PERUSOPETUSLAKI 35§
Perusopetuslain mukaan lapsilla on
velvollisuus osallistua opetukseen,
tehdä tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.
OPPILAAN
LÄKSYISTÄ
TEHTÄVÄT
Asiat opetetaan koulussa. Läksyjä tulee lähes aina. Kotitehtäviin kuuluu
Koulu odottaa oppilaalta

kiinnostusta koulutyöhön

asiallista käyttäytymistä oppitunneilla ja välitunneilla

työrauhan antamista

hyviä käytöstapoja:
tervehtimistä,
kiittämistä,
anteeksipyytämistä,
kohteliaisuutta,
asiallista kielenkäyttöä

koulutehtävistä huolehtimista

kotitehtävistä huolehtimista

opiskeluvälineistä huolehtimista

poissaoloista kertomista itse
henkilökohtaisesti luokanohjaajalle ja aineenopettajille sekä
läksyjen ja muiden tehtävien
selvittämistä itse oma-aloitteisesti

vastuun ottamista.

tunnilla käsitellyn asian kertaaminen oppikirjasta, työkirjasta,
vihosta tai monisteista

annettujen harjoitustehtävien
tekeminen

uuteen asiaan etukäteen
tutustuminen

projekti– ja ryhmätöiden
tuottaminen

itsenäinen tiedonhankinta
netistä tai kirjastosta.
Opettaja pyrkii merkitsemään kaikki
kotitehtävät Wilmaan, ja kotitehtävät
pyritään aina tarkistamaan oppitunnilla. Mikäli oppilaalla on jäänyt kotitehtävät tekemättä, ?????
14
Oppilaalle:
Huoltajalle:
Läksyjen tekemiseen on monta syytä. Kertaamalla ja toistamalla opit
tehokkaammin. Asiat painuvat mieleen. Oppitunnille on mukava mennä,
kun tunnet osaavasi. Esimerkiksi matematiikassa ja kielissä uusi asia perustuu aiemmin opitulle. Kun osaat
aiemmin opetetut asiat hyvin, pystyt
omaksumaan uuden asian helpommin ja keskittymään opiskeluun paremmin. On myös hyvä oppia ottamaan vastuuta tehtävistä ja oppia
pinnistelemään sekä tekemään tehtävät loppuun saakka.




On erilaisia tapoja merkitä läksy:







ympyröi sivunumero
ympyröi tehtävän numero
piirrä rasti tehtävän numeron
kohdalle
kirjoita läksy oppiaineen vihkoon
merkitse läksy työkirjan sisäkanteen
merkitse läksy läksyvihkoon
merkitse läksy Post It -lapulla
Alkuopetuksessa lapset tarvitsevat lähes poikkeuksetta aikuisen
apua läksyissä.
3. ja 4. luokalla lapset tarvitsevat muistuttelua ja ainakin vaikeimmissa aineissa ohjausta ja
opastusta.
5. ja 6. luokalla omaksutaan jo
itsenäisen työskentelyn taidot,
mutta tarvitaan vielä silti aikuiselta muistuttelua tehtävistä ja
tunnetta, että koulutyöstä ollaan
kiinnostuneita. Vaikeimmissa ai
neissa aikuisen on edelleen syy
tä tukea oppilasta opiskelussa,
ja vaativiin kokeisiin on hyvä
valmistautua yhdessä.
Yläkoulussakin monet oppilaat
tarvitsevat edelleen säännölli
sesti aikuisen tukea ja ehkä jopa
enemmän kuin aikaisemmin,
kun opiskeltavat asiat tulevat
yhä vaativammiksi.
Mikäli läksyihin menee kohtuut
tomasti aikaa, läksyjä tuntuu
olevan liian vähän tai ne ovat
liian vaikeita, on hyvä keskustel
la opettajan kanssa.
Lapsi voi hyötyä läksyjä tehdessään
seuraavista asioista:

hiljainen ympäristö, jossa on
vähän häiriötekijöitä

sama paikka ja aika joka päivä

taukojen pitäminen välillä

läksyjen pilkkominen pienempiin
osiin

kehuminen ja kannustaminen.
Pääasia on, että tiedät, mitä tulee
läksyksi.
Oppimisen kannalta on tärkeää, että
lapsi liittää opiskeluun mukavia,
miellyttäviä ja myönteisiä mielikuvia.
Väsyneenä tai pahalla mielellä on
vaikeampaa omaksua ja muistaa
asioita.
15
HUOLTAJAN
LUOKANOPETTA-
TEHTÄVÄT
JAN /-OHJAAJAN
Lapsen kasvun kannalta koulun ja
kodin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Päävastuu opetuksesta kuuluu
koululle ja kasvatuksesta huoltajalle.
Huoltaja vastaa siitä, että oppilas
saapuu kouluun ajoissa ja koulunkäyntikuntoisena eli levänneenä, asiallisesti käyttäytyvänä, aamiaisen
syöneenä ja koulutarvikkeet mukanaan.
TEHTÄVÄT
Oppilas tarvitsee kaikkina kouluvuosinaan vanhemmilta paljon tukea
ja kannustusta kouluun liittyvissä
asioissa. Huoltajat vastaavat myös
erilaisten valintojen tekemisestä.
Huoltajat voivat toimia kaikkien
oppilaiden hyväksi luokan yhdysvanhempina tai vanhempainyhdistyksessä.
Koulu odottaa huoltajalta








kiinnostusta koulutyötä kohtaan
koulun jakaman informaation
lukemista (Wilma ja paperitiedotteet)
oppilaan sairauspoissaoloista
ilmoittamista viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana
sopivasti mitoitettua apua
läksyjen tekoon
yhdessäoloa lapsen kanssa
lapsen henkisen kasvun
tukemista
hyvien käytöstapojen esille
tuomista
aikuisten keskinäistä
kunnioitusta.
16

Erilaiset tiedotustehtävät:
lukujärjestykset oppilaille,
tiedotteet huoltajille

poissaolojen seuranta säännöllisesti ja niistä tiedottaminen
huoltajille sekä tarvittaessa
tietojen vienti oppilashuoltoryhmälle

korkeintaan kolmen päivän loman myöntäminen oppilaalle ja
kannanotto pidempään lomaan

oppilasta koskevien tärkeiden
asioiden tiedottaminen muille
opettajille huoltajien luvalla

oppilaan tukeminen, neuvominen, ojentaminen ja rankaiseminen tarvittaessa

oppilaan menestymisen seuraaminen ja siihen puuttuminen
tarvittaessa, kehotukset,
todistukset

kodin ja koulun välinen yhteistyö:
- vanhempainvartit
- kehityskeskustelut
- luokkakohtaisten vanhempainiltojen järjestäminen.
OPPILAIDEN
Oppilaat voivat tehdä myös aloitteita
koulun toimintaan liittyen esim. jättämällä aloitteen opettajienhuoneen
oven vieressä olevaan postilaatikkoon, ottamalla yhteyttä oppilaskunnan edustajaan tai kertomalla ehdotuksensa koulun aikuisille.
OSALLISTAMINEN
Oppilaskunta
Tukioppilaat
Koulussamme on vireä ja aktiivinen
oppilaskunta, jonka hallitus kokoontuu
säännöllisesti koulun kuvataideluokassa. Kaikki koulun oppilaat kuuluvat
oppilaskuntaan. Jokainen luokka valitsee edustajan ja varaedustajan. Luokkien 5-9 edustajat muodostavat oppilaskunnan varsinaisen hallituksen.
Luokkien 1-4 edustajat kutsutaan
koolle muutaman kerran vuodessa
pohtimaan tiettyjä alaluokkalaisia tai
koko koulua koskevia asioita.
Tukioppilaat ovat 8. ja 9. luokan
oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien, erityisesti
7. luokkien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka
haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi
ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat
saavat koulutuksen, ja toiminnasta
vastaavat meidän koulussamme oppilaanohjaaja ja aineenopettaja.
Oppilaskunnan hallitus toimii monin
eri tavoin oppilaiden kouluviihtyvyyden hyväksi. Se järjestää vuoden aikana useita tapahtumia, ottaa kantaa
oppilaita koskevien kyselyiden tuloksiin, vastaa oppilaskunnan kioskin toiminnasta, päättää oppilaskunnan rahojen käyttämisestä sekä synnyttää
uusia ideoita koulun kehittämiseksi.
Tukioppilastoiminnan tavoitteena on
edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä
turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä
koulussa. Tavoitteena on myös luoda
ilmapiiri, jossa kaikki kouluyhteisön
jäsenet tulevat hyväksytyksi ja jossa
kiusaamista ei missään muodossa
hyväksytä. Tukioppilastoiminta
perustuu vertaistuen ajatukseen.
Viime lukuvuosien monipuolisesta
toiminnasta hyviä esimerkkejä ovat
osallistuminen ja lainaamon perustaminen, Kouluterveyskyselyn tulosten
arviointiin ja jatkotoimenpiteiden
suunnitteluun osallistuminen ja mukana oleminen Aleksis-kirjoituskilpailun
raadissa.
Meneillään olevassa paikallisessa opetussuunnitelman uudistustyössä on
erityisen tärkeää kuulla oppilaita. Oppilaille järjestetään mahdollisuuksia
tuoda esiin näkemyksensä ja olla mukana opetussuunnitelmatyössä.
17
Lukuvuonna 2014-2015
koulussamme on yhdeksän tukioppilasta, jotka perustoiminnan ohella
myös järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Uusia tukioppilaita koulutetaan tänä
lukuvuonna 8. luokan oppilaiden
valinnaisaineena olevalla tukioppilaskurssilla. Lisää tietoa tukioppilastoiminnasta löytyy osoitteesta
Oppilaat osaavat
(”Talent AKK”)
Lukukausittain järjestettävässä Oppilaat osaavat -tapahtumassa oppilaat
esittävät itse suunnittelemaansa ohjelmaa: bändi-, laulu- ja muita musiikkiesityksiä, näytelmiä, sketsejä,
tanssi- ja liikuntaesityksiä.
http://www.mll.fi/kasvattajille/tukioppilastoiminta/
Kummitoiminta
Kummitoiminta luo osaltaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Isommat
oppilaat toimivat pienempien apuna
ja tukena ja auttavat kouluyhteisöön sopeutumisessa. Kummioppilaat voivat esimerkiksi auttaa arkirutiineissa kuten pukeutumisessa,
olla turvana ja leikittää välitunnilla
sekä osallistua vaikka satu- tai liikuntatuokioihin mahdollisuuksien
mukaan. Meidän koulussamme neljäsluokkalaiset ovat esikoululaisten
kummeja, viidesluokkalaiset ensiluokkalaisten ja kuudesluokkalaiset
toisluokkalaisten kummeja. Näin
yhteinen kummitaival kestää vähintään kolme vuotta.
Vertaissovittelu
Oppilaiden välisiä ristiriitoja ratkovat
vertaissovittelijat, jotka ovat saaneet
tehtävään koulutuksen. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen
mieltä pahoittavaan toimintaan
mahdollisimman varhain.
Vertaissovittelu on menetelmänä
yksinkertainen selkeä kaava, jonka
mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet
saavat kertoa oman näkemyksensä
tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet
etenevät lopulta sopimukseen, jonka
toteutumista seurataan.
Kioski
Oppilaskunnan kioski on avoinna
yläkoululaisille breikeillä klo 13.1513.45.
Kioskin toiminnasta vastaa oppilaskunnan hallitus. Kioskista voi ostaa
kahvia, teetä, mehua, jäätelöä,
myslipatukoita ja muuta pientä purtavaa. Kioskissa ei myydä limsaa
eikä makeisia.
Alakoulun oppilaat saavat asioida
kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Mahdollisesta makeismyynnistä ilmoitetaan erikseen.
Kiusaaminen ja väkivalta eivät kuulu
vertaissovittelun piiriin. Lisää tietoa
löytyy osoitteesta
18
KIUSAAMISEN
pajapäivinä. Teemoja käsitellään
myös kuukauden avauksissa.
VASTAINEN
Kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita missään muodossa. Kiusaamiseen
suhtaudutaan ina vakavasti. Kommenttia ”Se oli vaan leikkiä...” ei hyväksytä. Kiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi tehdään
pitkäjänteistä työtä. Edesautetaan
turvallisen luokkahengen syntymistä.
Opetellaan ottamaan vastuuta.
Lisätään ymmärrystä kiusaamisesta.
Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa
jokaisella on oma rooli: kiusaaja,
apuri, vahvistaja, kiusattu, puolustaja ja sivustakatsoja. Opetellaan vuorovaikutustaitoja, ristiriitojen ratkaisumalleja ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Lisää tietoa KIVAohjelmasta löytyy osoitteesta
OHJELMA
Aleksis Kiven koulu on ollut mukana
KiVa Koulu -ohjelmassa syksystä
2009. KIVA-koulu –ohjelma on suomalainen innovaatio, jonka kehittämisessä on hyödynnetty kiusaamista
koskevaa tutkimustietoa. KIVAlyhenne muodostuu sanoista kiusaamista vastustava tai kiusaamisen
vastainen. Ohjelmalla halutaan ehkäistä kiusaamista ennalta sekä lopettaa havaittu kiusaaminen.
http://www.kivakoulu.fi/content/view/61/183/lang.i/
Koulussa toimii 6-8 opettajan ja koulunkäyntiavustajan muodostama työryhmä, KIVA-tiimi. Tiimin jäsenet
selvittävät pareittain esille tulevia
kiusaamistapauksia yhteistyössä luokanopettajien ja luokanohjaajien
kanssa.
Hyvin organisoitu valvonta ja havainnointi on tärkeää. Välituntivalvonta
pyritään hoitamaan siten, ettei
valvomattomia hetkiä ja paikkoja ole.
Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä. Kouluun pyritään luomaan sellainen kulttuuri, että kynnys tulla
kertomaan kiusaamisesta on matala.
Oppilas voi myös kertoa kiusaamisesta kirjallisesti nimellään tai nimettömästi jättämällä viestin postilaatikkoon. Mikäli huoltajilla on tietoa kiusaamisesta, he ottavat yhteyttä kouluun. Koulun suunnitelma KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN
PUUTTUMINEN löytyy osoitteesta
Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Kiusaamistilanteita käsitellään johdonmukaisesti ja päättäväisesti sovitun toimintamallin mukaan.
Selvittely dokumentoidaan. Kiusaamisesta ilmoitetaan kiusatun kotiin
mahdollisimman pian ja kiusaajan
kotiin, kun KiVa-tiimi on keskustellut
kiusaajan kanssa. Mikäli kiusaaminen
ei lopu sopimuksista ja seurannasta
huolimatta, asian käsittely siirtyy
oppilashuoltoryhmälle.
http://www.siuntio.fi/akk/kiusaaminen.pdf
KiVa-sopimuksen kolmas sääntö:
Ohjelmaan kuuluva KiVa-materiaali
on suunnattu luokille 1., 4. ja 7.
Materiaali soveltuu kaikille luokkaasteille. KIVA-oppitunteja pidetään
Me emme kiusaa!
19
KIVA-koulu-hankkeen nettisivuilla on
vanhemmille opas, josta löytyy tietoa
kiusaamisesta sekä vanhempien keinoista vähentää kiusaamista ja tukea
kiusattua lasta. Opasta voi tilata
myös painettuna. Lisää tietoa löytyy
osoitteesta
www.kivakoulu.fi
Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhempien ja kouluvälistä yhteistoimintaa, tukea koteja
ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda
lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää lasten ja nuorten
tasapainoista ja monipuolista kehitystä. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on tuoda esille vanhempien
kannanottoja koulua ja kasvatusta
koskevissa kysymyksissä ja toimia
oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä.
→ Vanhemmat
Vuosien aikana Vanhempainyhdistys
on järjestänyt luentotilaisuuksia, kerhoja, myyjäisiä ja urheiluvälinekirppiksiä. Lisäksi yhdistys on osallistunut koulun toimintaan lahjoittamalla
koululle hymypatsaat ja materiaaleja, mm. järjestelmäkameroita.
KODIN JA KOULUN
VÄLINEN YHTEISTYÖ
Pyrimme rakentavaan vuorovaikutukseen kotien kanssa. Meillä on yhteinen kasvatusvastuu. Ensisijainen
yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä on suullinen tai kirjallinen yhteydenpito vanhempien ja opettajan välillä. Kodit saavat tietoa koulun toiminnasta myös Wilmasta, yhteisistä
tiedotteista sekä kunnan kotisivuilta.
Vanhemmille järjestetään lukukausittain vanhempainilta sekä mahdollisuus tavata koulun opettajia vanhempainvarteissa tai arviointikeskusteluissa.
Lisää tekijöitä kaivataan
Vanhempainyhdistys tarvitsee varoja
ja tekijöitä järjestääkseen toimintaa
oppilaiden hyväksi. Eräs tärkeimmistä keinoista varojen keräämiseen
ovat jäsenmaksut. Vanhempainyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä
kaikki oppilaiden huoltajat. Toiminnassa voi tietysti olla mukana, vaikka
ei haluaisikaan liittyä jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä esimerkiksi lähettämällä vapaamuotoisen sähköpostiviestin osoitteeseen [email protected]. Kirjoita viestiin nimen lisäksi myös osoitteesi.
Aleksis Kiven koulun
Luokkien pankkitilien avaaminen
Vanhempainyhdistys on neuvotellut
Siuntion Aktia-pankin kanssa sopimuksen, jotta luokkien yhteyshenkilöt voivat avata tilin luokan varojen
keräämiseen.
Vanhempainyhdistys ry
Koti ja koulu yhdessä oppilaan
tukena
Huoltajina vanhemmilla on tärkeä
rooli lapsensa koulun käynnissä. Yksi
osa tätä roolia voi olla osallistuminen
vanhempainyhdistyksen toimintaan.
20
• Luokan vanhemmat valitsevat keskuudestaan kaksi vanhempaa (toinen
voi olla myös opettaja), jotka vastaavat luokan pankkitilin käytöstä ja rahaliikenteestä. Kokouksesta tehdään
pöytäkirja, johon kirjataan omana
pykälänään päätös tilienkäyttöoikeudesta. Koska pankki vaatii pöytäkirjassa näkyviin ko. vanhempien henkilötunnukset, kannattaa tästä päätöksestä tehdä pöytäkirjaote, eli varsinaiseen pöytäkirjaan ei kirjata henkilötunnuksia, ainoastaan pöytäkirjaotteeseen.
Huoltajilla on omat tunnuksensa,
joilla he pääsevät Wilmaan ja voivat
seurata lapsensa poissaoloja sekä kuitata ne.
Oppilas ei voi tulla sairaana kouluun.
Huoltaja ilmoittaa viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sairastumisesta. Mikäli oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hän pyytää kouluterveydenhoitajalta tai opettajalta lupaa
lähteä kotiin. Kouluterveydenhoitaja
tai opettaja arvioi, onko huoltajan
syytä tulla hakemaan lapsi koulusta.
Sairastumisesta ilmoitetaan huoltajalle.
• Tämän jälkeen ko. vanhemmat menevät yhdessä pöytäkirjaotteen
kanssa Aktiaan, jossa avataan tili nimellä Aleksis Kiven koulu, vuonna
XXXX syntyneet, (luokka A/vast.).
Osoitteeksi tilin avaajan osoite tai
pöytäkirjaotteessa määritelty osoite.
Poissaoloanomus jätetään etukäteen hyvissä ajoin ennen aiottua
poissaoloa. Anomus koulunkäynnin
vapautuksesta löytyy osoitteesta
www.siuntio.fi/akk/kotivaelle.htm
• Luokan rahavastaavan on syytä pitää tilistä ns. yhdenkertaista kirjanpitoa, eli kirjata aikajärjestyksessä tulot ja menot. Tämän kirjauksen tulee
vastata pankin tiliotteita. Jotta luokan vanhempien keskuudessa ei synny mitään epätietoisuutta, kannattaa
yhteisesti sopia se, kuinka usein rahatilanteesta raportoidaan muille
vanhemmille.
Vapautuksen hyväksyy:

1 – 3 päivää luokanopettaja tai
luokanvalvoja

4 – 15 päivää rehtori

yli 15 päivää sivistyslautakunnan
suomenkielinen opetusjaosto.
Jos oppilas on poissa koulusta, hänen
tulee ottaa selville annetut tehtävät
opettajalta. Huoltaja sitoutuu siihen,
että oppilas huolehtii läksyistään
Poissaolon ajalta. Poissaolon aikaiset
kokeet suoritetaan mahdollisimman
pian poissaolon päätyttyä.
Lisätietoja Vanhempainyhdistyksen
toiminnasta saat internet-osoitteesta
http://akknvanhemmat.blogspot.com
ja sähköpostia voi lähettää osoitteeseen [email protected].
Kuljetusoppilaan poissaolosta on
ilmoitettava etukäteen kuljettajalle
(linja-auton kuljettajalle ei tarvitse
ilmoittaa).
POISSAOLOT
Oppilaiden kaikkia poissaoloja seurataan. Poissaolot kirjataan sähköisesti
Wilmaan, joten tieto lapsen poissaolosta välittyy heti kaikille opettajille.
Koulun keittiöön on myös hyvä
ilmoittaa poissaolosta, jos lapsella
on erityisruokavalio.
21
WILMA-KÄYTÄNNÖT
3-9lk
Wilma on internetin kautta toimiva
liittymä opettajille, koulunkäyntiavustajille, oppilaille ja heidän
huoltajilleen. Luokanopettaja tai
luokanohjaaja jakaa huoltajille Wilma-tunnukset.

Enää ei käytetä paperista reissuvihkoa, vaan tuntihuomiot merkitään Wilmaan

koepäivät varataan Wilman
kautta, jolloin ne näkyvät myös
huoltajille sekä yläkoulussa
myös oppilaille.
7-9lk

Oppilaat saavat omat tunnukset
Wilmaan, joilla he voivat seurata
itselle kertyneitä merkintöjä,
varattuja kokeita sekä mahdolli
suuksien mukaan myös annettu
ja läksyjä

oppilastunnuksilla ei kuitenkaan
ole mahdollista kuitata selvittämättömiä poissaoloja, vaan se
on mahdollista ainoastaan
huoltajatunnuksilla

jokainen yläkoulun opettaja
pyrkii merkitsemään annetut
läksyt myös Wilmaan.
Pedagogiset asiakirjat oppimis
suunnitelma (tehostettu tuki) ja
HOJKS eli henkilökohtainen ope
tuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (erityinen tuki)
löytyvät valikosta kohdasta Tuki.
Wilman käytöstä on sovittu Aleksis
Kiven koulussa seuraavaa:
Koko koulu

henkilökunta tarkistaa omat
viestinsä vähintään kerran
työpäivän aikana

oppilaan poissaolot merkitään
Wilmaan

yleiset tiedotteet julkaistaan
Wilmassa

koulun tapahtumakalenteri on
esillä Wilmassa
1-2lk

Wilman pikaohje huoltajille löytyy
osoitteesta:
Wilman lisäksi voidaan käyttää
perinteistä reissuvihkoa kodin
ja koulun välisen yhteistyön
tuke na.
http://www.starsoft.fi/public/?q=fi/
node/5725
22
UIMAOPETUS
laan yksi tunti viikossa, yhteensä
seitsemän tuntia viikossa (7 h / vko).
Yhdeksäsluokkalaiset ovat valinneet kolme oppilainetta, joita opiskellaan kaksi tuntia viikossa, yhteensä kuusi tuntia viikossa (6 h / vko).
Kunta järjestää uimaopetusta
mahdollisuuksien mukaan lähialueen
uimahalleissa. Koululta on uimahallille linja-autokuljetus.
Kahdeksannella luokalla aloitetut ns.
pitkät valinnat (kotitalous, tekninen
työ, kuvataide, saksa ja ranska) jatkuvat myös yhdeksännellä luokalla.
Uimaopetus, luokat 1-4


Tavoite: oppilas oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon.
Sisältö: veteen totuttautuminen
ja uintiharjoitukset.
Lukuvuodeksi 2014-2015 oppilailla
oli mahdollisuus valita seuraavia
valinnaisaineita (kaikkia kursseja ei
pystytty toteuttamaan liian pienien
osallistujamäärien vuoksi):
Uimaopetus, luokat 5-9


Tavoite: oppilas kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä
pelastamisen taitoja.
Sisältö: uinti ja vesipelastus.
Pitkät valinnaisaineet, 2 h / vko
(kaksi lukuvuotta, numeroarviointi)
Kotitalous
Tekninen työ
Kuvataide
B2-ranska
B2-saksa
VALINNAISAINEET
”Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taito– ja taideaineiden, mukaan luettuna kotitalous,
sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden
tehtävä on myös antaa oppilaalle
mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen
kohteita.”
Opetussuunnitelman perusteet 28§
Lyhyet valinnaisaineet, 2 h / vko
(yksi lukuvuosi, numeroarviointi)
Ilmaisutaito
Lukeminen ja luova kirjoittaminen
Media ja minä
Tekstiilityö
Liikunta
Pelit
Musiikki
Yrittäjyys
Tietotekniikka
Syventävä matematiikka
Kansainvälisyys
Voimauttavat kuvat
Koulumme 8. ja 9. luokan oppilaat
ovat voineet itse vaikuttaa opiskelemiinsa oppiaineisiin harrastuneisuutensa ja kiinnostuksensa mukaan.
Kahdeksasluokkalaiset ovat valinneet kolme valinnaisainetta, joita
opiskellaan kaksi tuntia viikossa sekä
yhden valinnaisaineen, jota opiskel-
Lyhyet valinnaisaineet, 1 h / vko
8. lk (suoritusmerkintä)
Tietotekniikan peruskurssi
Taloustieto
Musikaali
Tukioppilaskurssi
23
VINKKEJÄ
Vieraat kielet
KOTITEHTÄVIIN
Pohdittavaksi:
Mikä on sinulle sopivin aika tehdä
kotitehtäväsi?

Heti koulun jälkeen?

Välipalan jälkeen?

Ennen harrastuksia ja kavereiden tapaamista?
1. Lue läksy ja kertaa kappaleen
sanoja.
2. Opettele sanastosta uudet sanat.
Käytä apuna liuskaa.
YRITÄ MUISTAA ENSIN SANAT
SUOMEKSI. PIIRRÄ YMPYRÄ NIIDEN
SANOJEN ETEEN, JOITA ET MUISTA.
O
recycling
Teetkö läksyt yhdessä kaverin kanssa?
Pidätkö läksyjen lomassa taukoja,
vai teetkö kaikki tehtävät kerralla?
Missä paikassa kotitehtävien teko
onnistuu parhaiten?

Omassa huoneessa?

Keittiön pöydän ääressä?

Sohvalla?
Keskitytkö paremmin hiljaisuudessa
vai musiikkia kuunnellen?
OPETTELE UUDELLEEN NE SANAT,
JOIDEN EDESSÄ ON YMPYRÄ. VÄRITÄ
YMPYRÄ, KUN OSAAT SANAN.
KÄÄNNÄ LIUSKA YMPÄRI JA YRITÄ
NYT MUISTAA SANAT ESIM. ENGLANNIKSI. PIIRRÄ SANAN PERÄÄN
YMPYRÄ JOS ET MUISTA.
kierrätys
OPETTELE LOPUKSI SANAT, JOIDEN PERÄSSÄ ON YMPYRÄ. VÄRITÄ, KUN
OSAAT.
3. Lue läksy ääneen.
Kannattaako puhelin ja tietokone
sulkea läksyjen teon ajaksi?
4. Käännä teksti suomeksi.
5. Perehdy läksyn kielioppiin.
6. Tee harjoitustehtävät.
7. Testaa tietosi kuulustelemalla
itseäsi tai pyydä äitiä tai isää vaikka
kyselemään sanoja.
Reaaliaineet: uskonto,
historia, ympäristö– ja
luonnontieto, biologia,
maantieto, fysiikka,
kemia…
Matematiikka
1. Lue oppitunnilla
kirjoittamasi muistiinpanot.
2. Kertaa oppitunnilla ratkaistut
tehtävät.
3. Lue läksy oppikirjasta.
4. Tutki oppikirjan esimerkkitehtävien ratkaisuvaiheet.
1. Silmäile ensin vanha läksy.
2. Silmäile uuden läksyn otsikot,
kuvatekstit ja kuvat, diagrammit
ja taulukot.
5. Kun ratkaiset laskutehtävää,
pohdi voiko tulos olla oikea,
onko tulos ylipäätään mahdollinen
vai onko se suorastaan mieletön.
3. Tee itsellesi etukäteen
kysymyksiä läksystä.
6. Jos lopputulos on väärä, etsi
virhe ja laske tehtävä uudelleen.
4. Lue läksy huolellisesti läpi yhteen
menoon. Lue myös vihosta oppitunnilla tekemäsi muistiinpanot.
7. Jos et pääse eteenpäin, jätä
tehtävä hautumaan ja siirry toiseen
tehtävään. Voit onnistua myöhemmin ratkaisemaan ongelmallisen
tehtävän.
5. Etsi vastaukset kysymyksiisi.
Yritä löytää läksyn
punainen lanka.
8. Sanallisen tehtävän ratkaisemista
saattaa helpottaa kuvan
piirtäminen:
6. Alleviivaa tärkeät sanat tai tärkein
asia. Älä alleviivaa kaikkea!
- Numeroi, kirjoita tai piirrä
avainsanoja marginaaliin siististi.
Kysy lupa.
- Tee vihkoon muistiinpanoja
ja ajatuskarttoja.
Puolet luokan 12 tytöstä harrastaa
urheilua. Heistä kolmasosa pelaa käsipalloa. Montako tyttöä pelaa käsipalloa?
7. Käytä apuvälineitä!
Selvitä oudot sanat sanakirjasta
tai netistä. Käytä karttaa historiassa, maantiedossa, uskonnossa...).
8. Kertaa läksy. Selitä se vaikka
ääneen kappale kappaleelta
itsellesi tai jollekin muulle.
9. Kertaa läksy vielä illalla ja/tai
aamulla.
9. Lue vielä kohdat, jotka eivät
jääneet mieleen.
25
KOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN
Oppilaalle:
Huoltajalle:

Pidä kaikki koulutarvikkeet aina
mukanasi: oppikirja, työkirja,
vihko, kynä, kumi, viivoitin jne.

Auta hienotunteisesti niissä
asioissa, joissa lapsesi tarvitsee
apua…

Seuraa opetusta tarkasti
oppitunnilla.


Tee läksyt aina huolellisesti.
Silloin kokeeseen lukeminen on
vain tutun asian kertaamista.
Seuraa säännöllisesti, että lapsi
huolehtii läksyistään ja että
hänellä on kaikki koulutarvikkeet mukana (kärryiltä on
helppo pudota jos muistiinpanot
jäävät tunnilla tekemättä
puuttuvien välineiden vuoksi...)

Kielissä muista kerrata sanastoa
säännöllisesti, ettet joudu ennen
koetta opettelemaan kohtuuttoman suurta määrää sanoja
lyhyessä ajassa. Opettele joka
päivä muutama sana.
Pane muistilappuja huoneeseesi!

Ohjaa läksyissä, ettei jää ”mustia
aukkoja”.

Kielissä on hyvä kysellä sanoja
säännöllisesti.

Kannusta, innosta ja motivoi lasta valmistautumaan kokeisiin
ajoissa.

Auta tarvittaessa jakamaan
luettava teksti riittävän pitkälle
ajanjaksolle.

Auta löytämään tekstin punainen lanka ja olennaiset asiat
tekstin jokaisesta kappaleesta.

Seuraa koulumenestystä
säännöllisesti.

Voit pyytää ystävääsi tai vanhempaasi kyselemään kielioppiasioita tai sanoja silloin tällöin.

Seuraa Wilmasta, milloin on
kokeita.

Aloita kokeeseen valmistautuminen riittävän ajoissa.

Jaa luettava teksti usealle
päivälle. Laske montako sivua
sinun on luettava yhdessä
päivässä. Merkitse kalenteriin
sivut, jotka kunakin päivänä aiot
lukea.

Varaa aikaa myös vihkon
muistiinpanojen lukemiseen.

Varaa aikaa vielä kertaamiseen.
Muista alleviivaukset ja
marginaaliin tehdyt merkinnät
26
KOULUKIRJASTO
LUKUDIPLOMI
Kirjastomme on avoinna kaikkina
koulupäivinä. Avoimet ovat kirjahyllyissä kannustavat lukuharrastukseen
päivittäin. Koulukirjastossa on monipuolinen kokoelma lasten ja nuorten
kaunokirjallisuutta sekä myös tietokirjoja. Kirjoja voi lainata siten, että
ilmoittaa valitsemansa kirjan joko
suoraan koulukirjastonhoitajalle tai
sitten omalle luokanopettajalle tai äidinkielenopettajalle. Lainattu kirja
palautetaan sille varattuun laatikkoon koulukirjaston hyllyssä. Koulumme nuorimmilla oppilailla, eli 1.ja 2.-luokkalaisilla, on omissa luokkahuoneissaan pienet luokkakirjastot.
Siuntion kunnan Seitsemän veljeksen
lukudiplomin tavoitteena on kannustaa lapsia ja nuoria retkille tarinoiden
maailmaan. Oppilas suorittaa diplomin
siten, että hän lukee tietyn määrän
listalta valitsemiaan kirjoja ja tekee
niistä kustakin yhden tehtävän. Alakoululaiset lukevat vuoden aikana
kuusi kirjaa ja yläkoululaiset kahdeksan kirjaa. Tehtävän avulla oppilas
osoittaa tuntevansa kirjan sisällön ja
pääsee lisäksi käsittelemään omaa lukukokemustaan.
Tavoitteena on, että kaikille oppilaille
opetetaan lukuvuoden alussa kirjaston käyttöä. Koulukirjastomme sijaitsee ala-aulassa, jossa on viihtyisää
lukea myös kirjastoon tulevia lehtiä.
Lehdet on tilattu oppilaskunnalle järjestetyn toivelehtikyselyn pohjalta.
Yhdeksi suosituimmaksi lehdeksi
nousi Aku Ankka, joka saapuu keskiviikkoisin oppilaidemme iloksi kirjastoon.
Tarinamaailmat rakentavat ja peilaavat maailmaa, jossa elämme. Hyppy
kirjojen henkilöiden saappaisiin herättää meissä surun, jännityksen, onnen
ja jopa kauhun tunteita. Tarinat irrottavat meidät omasta arjesta ja opettavat käsittelemään tunteitamme ja
sitä, miten suhtaudumme toisenlaisiin
ihmisiin ja kulttuureihin. Lukeminen
auttaa myös omien tekstien rakentamisessa ja opettaa, kuin huomaamatta, oikeinkirjoitusta.
Kansainvälistä koulukirjastokuukautta vietetään lokakuussa. Koulussa on
järjestetty sen ja Aleksis Kiven päivän kunniaksi Aleksis Kiven kirjoituskilpailu. Helmikuussa on valtakunnallinen sanomalehtiviikko ja huhtikuussa valtakunnallinen lukuviikko. Tuolloin koulukirjastossa on erityistä ohjelmaa viikon teeman tiimoilta.
Lukeminen on mukava yhteinen harrastus koko perheelle. Kunnan kotisivuilta löytyy Seitsemän veljeksen lukudiplomin kirjalistat ja tehtävät
1.-2.-luokkalaisille,
3.-4.-luokkalaisille,
5.-6.-luokkalaisille ja
7.-9.-luokkalaisille.
Olisitko sinä innostunut toimimaan
esimerkiksi koulukirjastokummina tai
kirjavinkkarina? Ota yhteyttä äidinkielen lehtoriin, jos haluat olla mukana kehittämässä koulukirjastoamme!
27
KOULUKULJETUKSET
Mikäli tämä ei onnistu, otetaan yhteys huoltajaan kuljetuksen järjestämiseksi huoltajan toimesta.
Siuntion kunnan kotisivuilta
(siuntio.fi/palvelut/koulut ja opetus/koulukuljetus) löytyvät kulloinkin voimassa olevat koulukuljetusperiaatteet.
Kerhot ja iltapäivätoiminta
Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta huolehtia koulukuljetuksesta koulun kerhoon eikä kerhosta
kotiin. Oppilas voi kuitenkin käyttää
päivittäiset matkansa siten, että voi
osallistua kunnan järjestämään kerhotoimintaan ennen tai jälkeen
koulupäivän tai kyytiin iltapäivätoiminnasta kotiin.
Koulukuljetus myönnetään kotipysäkiltä kouluun ja takaisin. Oppilaan nouto- ja jättämispaikka
voi olla eri, mikäli tämä ei aiheuta
lisäkustannuksia.
Bussikortit ja Siuntio-liput
Jälki-istunto
Mikäli oppilaalle on määrätty jälkiistuntoa siten, että oppilas ei ehdi
normaaliin koulukuljetukseen, koulu
ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan
ja kuljetuksen järjestämisestä sovitaan erikseen.
Kuljetusoppilaille jaetaan ensimmäisenä koulupäivänä
A) Matkahuollon bussikortti, joka
kelpaa vuorolinja-autoissa vain
koulupäivinä klo 06 ja 18 välillä
kodin ja koulun välisellä matkalla
2 matkaa/koulupäivä, tai
Oppilaan sairastuminen koulupäivän aikana
Koululta otetaan yhteyttä huoltajaan oppilaan noutamiseksi kotiin.
B) Siuntio-lippu eli matkakortti,
joka kelpaa vain Siuntion sisäisessä liikenteessä koulupäivinä klo
06 ja 18 välillä. Koulumatkoja ladataan kortille vuosittain myönnettävän kuljetustarpeen mukaan.
Oppilaat leimaavat matkakortin
aina autoon noustessa.
Tilapäiskuljetukset
Sairauden tai tapaturman takia voidaan myöntää tilapäiskuljetus lääkärintodistuksessa mainituksi ajaksi. Koulukuljetuksen järjestämiseen
on varattava kolme arkipäivää siitä
päivästä lukien, jolloin asiantuntijalausunto on saapunut sivistystoimistoon.
Mikäli kortti häviää tai rikkoutuu,
siitä tulee välittömästi ilmoittaa
sivistystoimistoon. Uudesta kortista peritään 20 euron maksu.
Tukiopetus
Jos oppilas osallistuu tukiopetukseen, hänet ohjataan samana päivänä lähtevään toiseen kuljetukseen tai linjaliikenteen autoon.
28
Maksullinen koulukuljetus
Oppilaat, jotka eivät ole oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen voivat matkustaa Siuntion sisäisellä joukkoliikenteellä 3,30 e /
matka hinnalla. Mikäli reitillä kulkee
vuorolinja-auto, maksaa oppilas
Matkahuollon määrittämän matkalipun hinnan.
Kuljetuksen käyttämättä jättäminen
Huoltajat ovat velvollisia ilmoittamaan lukuvuosittain sivistystoimistoon, mikäli oppilas, jolle on myönnetty koulukuljetus, ei käytä myönnettyä kuljetusta. Kuljetuspaikan
tarpeeton varaaminen on kiellettyä.
Kunta voi periä turhien ajojen kustannukset vanhemmilta.
Urheiluvälineet ja muut poikkeavat tavarat
Kouluautoissa kuljetetaan vain sellaisia urheiluvälineitä tai muita tavaroita, joita tarvitaan koulutyössä
tai joiden tuomisesta on muuten
erikseen sovittu koulun kanssa. Urheiluvälineet tulee kuljetuksen aikana suojata asianmukaisesti
(luistimiin teräsuojukset, sukset
pussiin tai yhteen sidottuna.)
Huoltajien tulee ilmoittaa kuljettajalle tekstiviestillä tai sähköpostilla,
jos oppilas sairastuu tai ei muuten
tarvitse koulukyytiä. Kuljettajalle on
myös hyvä ilmoittaa oppilaan terveydentilaan liittyvistä seikoista,
jotka saattavat vaikuttaa kuljetuksiin.
Koulukuljetukseen liittyvät yhteystiedot
Toimistosihteeri Cilla Ojala
2606 1242
050 386 0849
reitit kuljetusjärjestelyt
ilmoitukset, käytännön asiat
Sivistystoimenjohtaja Jukka Pietinen
2606 1241
050 386 0826
periaatteelliset kysymykset
sähköposti: [email protected]
Kun vanhemmat tuovat lapsensa autolla kouluun, toivomme, että
LASTA EI JÄTETÄ LINJA-AUTOJEN KÄÄNTÖPAIKALLE Puistopolun
päähän eikä henkilökunnan pysäköintialueelle. Näin vältämme vaaratilanteet.
29
LIIKENNETURVAN
VAKUUTUKSET
OHJEITA
Koululaisvakuutuksen perusteella
korvataan tapaturmat, jotka sattuvat varsinaisella kouluajalla, opetuksen aikana, liikuntatunnilla, välitunnilla sekä otettaessa osaa koulun työsuunnitelman mukaisiin kerhoihin, yhteisiin urheilusuorituksiin,
retkiin, käynteihin näyttelyissä,
museoissa, tehtaissa jne. sekä
matkalla suorinta tietä kouluun tai
koulusta kotiin. Vakuutus on voimassa myös ulkomailla toimintasuunnitelman mukaisten luokkaretkien ja leirikoulujen aikana.
PYÖRÄILIJÄLLE
Risteykset ovat pyöräilijän
vaaranpaikkoja
Risteyksissä sattuu eniten lasten vakavia pyöräilyonnettomuuksia.
Yleensä ne ovat yhteentörmäyksiä
moottoriajoneuvojen kanssa. Yllättävä kääntyminen vasemmalle on
myös varsin usein syynä auton alle
jäämiseen.
Kunnan ottama vakuutus ei korvaa
sitä, että oppilas aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle. Iästä riippumatta vahingontekijä tai hänen
huoltajansa joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Kunta eikä
vakuutus korvaa oppilaan kouluun
tuomia arvoesineitä, ellei opettaja
ole erikseen pyytänyt niitä tuomaan.
Polkupyöräilijän paikka on pyörätiellä
Polkupyörä on ajoneuvo ja sen paikka on pyörätiellä. Polkupyöräilijän
sääntöjen mukaan pyöräilijän tulee
käyttää yhdistetyllä väylällä oikeanpuoleista reunaa ja rinnakkaisella
väylällä oman kaistansa oikeanpuoleista reunaa.
Alle 12-vuotiaat saavat ajaa jalkakäytävällä
Jos pyörätietä ei ole, pyöräilijä ajaa
tien oikeassa reunassa, joko pientareella tai ajoradan oikeassa reunassa. Tiesitkö, että alle 12-vuotiaat
saavat pyöräillä myös jalkakäytävillä?
PYÖRÄILY, MOPOT
Polkupyörät jätetään niille varattuihin katoksiin. Pyörät pidetään lukittuina. Pyöriin ei saa koskea koulupäivän aikana. Pyöräillessä käytetään pyöräilykypärää. Pimeällä käytetään etuvaloa. Suosittelemme,
että 1.— 2.-luokkalaiset eivät tule
pyörällä kouluun.
Anna lapselle selkeät ohjeet pyöräilyyn

sovi pyöräilyalueet ja reitit

pyöräilkää yhdessä

neuvo, missä pyöräilijän kuuluu
ajaa liikenteessä liikkuessaan

kerro, mikä on turvallisin paikka
ylittää ajorata

kerro, miksi pyöräilijän kannattaa käyttää pyöräilykypärää.
Mopoja ei saa tuoda koulun pihaalueelle, vaan ne jätetään
pysäköintialueelle.
Mopoilijoiden tulee noudattaa liikennesääntöjä
ja erityistä varovaisuutta
koulumatkoilla.
30
Aloittelevan pyöräilijän on ennen
ajoradan ylitystä turvallisinta pysähtyä ja sitten taluttaa pyörä tien
yli. Koulussa opetellaan pyöräilijän
sääntöjä ja välttämään vaaranpaikkoja oppimalla ennakoimaan ja tunnistamaan vaaralliset tilanteet.
Lisää tietoa ja tehtäviä löytyy osoitteesta
Iltapäivätoiminnassa lapselle tarjotaan turvallinen ympäristö, jossa hän
voi aikuisten ohjauksessa osallistua
monipuoliseen toimintaan: liikuntaan, peleihin, metsämörritoimintaan, leikkiin, satuhetkiin, askarteluun.
Koulun liikuntasali on varattu iltapäivätoimintaa varten maanantaisin,
tiistaisin ja torstaisin. Iltapäivätoiminnassa on yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä ohjaaja tai avustaja
jokaista 15 lapsen ryhmää kohti. Iltapäivätoiminnan avustaja toimii
myös 1.-2.-luokkien avustajana
koulupäivän aikana. Näin lapsilla on
sama turvallinen aikuinen koko päivän ajan.
http://www.nordicroadsafety.org/
tyokalupakki/pyoraily/index.php
ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Tavoitteet
Siuntion kunta järjestää perusopetuksen lakisääteistä iltapäivätoimintaa ensisijaisesti 1. ja mahdollisuuksien mukaan 2. luokan oppilaille sekä
erityisen tuen oppilaille. Iltapäivätoiminta on sivistyslautakunnan alaista
toimintaa ja kuuluu opetuksen tulosalueeseen. Toiminta siirtyi rehtorien
alaisuuteen 12.8.2013 alkaen.




Iltapäivätoiminta järjestetään Siuntion kunnan peruskoulujen lukuvuoden
työaikoja noudattaen lukuun ottamatta lauantaikoulupäiviä. Iltapäivätoiminta alkaa koulupäivän loppuessa
ja päättyy viimeistään klo 17.00. Osa
-aikainen iltapäivätoiminta päättyy
päivittäin klo 15.00 ja kokoaikainen
viimeistään klo 17.00.
Kodin ja koulun kasvatustyön
tukeminen.
Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja
sosiaalisen kehityksen tukeminen.
Eettisen kasvun tukeminen.
Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen
sekä sosiaalinen vahvistaminen.
Hakeminen
Iltapäivätoimintaan haetaan hakuajan puitteissa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tai sivistystoimistoon palautettavalla kunnan kotisivuilta löytyvällä hakemuksella, osoite:
Iltapäivätoiminta on sijoitettu Aleksis
Kiven koulun tiloihin. Käytössä on
kaksi luokkatilaa, liikuntasali ja tarvittaessa pienryhmätiloja. Välipala
syödään koulun ruokasalissa tai vaikkapa metsämörriretkellä metsässä.
www.siuntio.fi/Avainpalvelut/
Koulut ja opetuspalvelut/Aamu–
ja iltapäivätoiminta
31
Toimintamaksu
SIIRTYMÄVAIHEI-
Toiminnasta peritään kuukausimaksu. Toimintamaksu määräytyy hoitoajan mukaan. Jos lapsi osallistuu toimintaan enintään 3 tuntia päivässä,
on maksu 60 €/kk, jos yli kolme tuntia, maksu on 100 €/kk. Maksuun sisältyy vakuutus, välipala ja toiminnan materiaalikulut. Toimeentulotukea saaville perheille iltapäivätoiminta on maksutonta.
DEN YHTEISTYÖ



Esikoulu — 1. luokka




jos lapsi ei sairautensa vuoksi
voi kalenterikuukauden aikana
osallistua iltapäivätoimintaan yli
10 päivänä, maksusta peritään
vain puolet
jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä
jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään
puolet kuukausimaksusta.


kouluun ilmoittautuminen
(helmikuu)
esiopetussuunnitelman arviointi
(huhtikuu)
tiedonsiirtopalaveri (toukokuu)
kouluuntutustumispäivä ja koulutulokkaiden vanhempainilta
(toukokuu)
koulutulokkaiden kouluuntulotarkastus (kesäkuu)
vanhempainilta
vanhempainvartti (lokakuu)
6.—7. luokka
Ooppera-projekti (syysmarraskuu) AKK:lla

kieli– ja käsityövalintojen tarkistaminen (helmikuu)

tukioppilaat, OPO ja kuraattori
kertovat yläkouluopiskelusta
Päivärinteen koulussa
(maaliskuu)

yläkoulukysely (toukokuu)

Päivärinteen 6. luokan vierailu
AKK:lla (toukokuu), 6h-leiri

tiedonsiirtopalaveri (toukokuu)

6. lk vanhempainilta (toukokuu)

7. lk ensimmäinen koulupäivä:
luokanohjaajan kanssa aamupäivä, ryhmäytymistä, tukioppilaat
luokissa, OPO

7. lk Meltolan seikkailurata

7.-9. lk vanhempainilta
klo 18

Muutokset
Toiminta-ajan muutos ja paikan irtisanominen on tehtävä kirjallisesti sivistystoimistoon. Muutos tai irtisanominen astuu voimaan seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Toimintasuunnitelma
http://www.siuntio.fi/Liitetiedostot/
Muu_materiaali/Sivistysosasto/
Perusopetus/2014-2015%
20Toimintasuunnitelma%20AKK.pdf
32
UUSI
9. luokka — 2. asteen opinnot


















tulevista aikatauluista informoiminen (elokuu)
henkilökohtainen ohjaus
(syys-joulukuu)
yhteistyö 2. asteen kanssa alkuun
(syyskuu)
TET-harjoittelu (lokamarraskuu)
Yhteishakutiedote (marraskuu)
yläkoulujen yhteinen ammatillinen ilta Lohjalla (marraskuu)
tutustumiset 2. asteen oppilaitoksiin (marraskuu)
Taitaja 9 –kilpailu (marraskuu)
Jatkokoulutusinfo-ilta 9. luokan
oppilaille ja huoltajille
(marraskuu)
koulutusoppaiden jakaminen
(joulukuu)
lupa tiedonsiirtoon valtakunnalliseen yhteishakuun (joulukuu)
2. asteen edustajien vierailut
koulussa (joulukuu)
henkilökohtainen ohjaus (helmimaaliskuu)
yhteishaku (maaliskuu)
lukion ainevalintakortti
(huhtikuu)
lupa tiedonsiirtoon toiselle asteelle (toukokuu)
jälkiohjaustiedote oppilaille ja
huoltajille (toukokuu)
jälkiohjaus (kesäkuu ja elokuu)
OPPILASHUOLTO
Oppilashuolto uudistuu lakimuutoksen myötä 1.8.2014 alkaen. Muutokset on huomioitu Siuntion kunnan
perusopetuksen opetussuunnitelmissa.
Oppilaalla on oikeus saada maksutta
sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja
fyysisen terveyden sekä sosiaalisen
hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.
Yhteisöllinen oppilashuolto
Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko
kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Yhteisölliseen
oppilashuoltoon kuuluu koko kouluyhteisöä koskevat suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta,
kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
suunnitelma äkillisissä kriiseissä ja
uhka- ja vaaratilanteissa toimimisesta.
Yksilökohtainen oppilashuolto
Oppilailla on lakisääteinen oikeus
myös yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen periaatteet. Oppilashuolto on osa
henkilöstön kasvatus- ja opetustehtävää sekä kaikkien koulussa työskentelevien henkilöiden yhteinen tehtävä. Koulun rehtori johtaa koulun
oppilashuollollista toimintaa.
33
Monialainen oppilashuollon
yhteistyö
Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena
yhteistyönä oppilaiden ja heidän
huoltajiensa kanssa. Kouluyhteisön
tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien
kanssa. Psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon
palvelut ovat oppilashuollon palveluita ja ne suunnataan yhteisölle, yksilölle ja keskinäiselle yhteistyölle. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden
tahojen kanssa. Keskinäinen konsultaatio on yksi tärkeimmistä oppilashuollon menetelmistä. Koulu on vastuussa oppilashuollosta tiedottamisesta oppilaille ja huoltajille sekä heidän ohjaamisesta niin, että he saavat
heidän tarvitsemiaan oppilashuoltopalveluja.
mukaisesti. Ryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi tai koulukuraattori,
kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä, yläkoulussa
lisäksi oppilaanohjaaja. Ryhmä voi
konsultoida muita asiantuntijoita.
Rehtori johtaa koulun oppilashuoltoryhmää. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita.
Oppilaskohtaiset
asiantuntijaryhmät
Oppilaskohtaiset asiantuntijaryhmät
tekevät yksilökohtaista oppilashuoltotyötä. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja
kuraattoripalveluja sekä yksittäistä
oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Tavoitteena on seurata ja
edistää oppilaan kokonaisvaltaista
kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja
oppimista. Tärkeää on antaa varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia.
Oppilashuollon ohjausryhmä
Siuntion kunnan oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta
ja arvioinnista. Ohjausryhmän muodostavat sivistystoimenjohtaja, perusturvajohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö sekä
vapaa-aikapäällikkö. Sivistystoimenjohtaja johtaa ohjausryhmää.
Asiantuntijaryhmien tehtäviin kuuluu
yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittäminen oppilashuoltopalvelujen
järjestämiseksi. Asiantuntijaryhmä
kootaan aina yhteistyössä oppilaan
tai huoltajan kanssa ja edellyttää kirjallista suostumusta. Asiantuntijaryhmän tulee mahdollistaa oppilaan
osallisuus häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa oppilaan edellytysten mukaisesti. Asiantuntijaryhmällä on oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Asiantuntijaryhmä ei käsittele opetuksen järjestämistä koskevia asioita. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista ja työ järjestetään niin,
että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi.
Aleksis Kiven koulun
oppilashuoltoryhmä
Oppilashuoltoryhmän tärkein tehtävä
on hyvinvoinnin ja turvallisuuden
edistäminen koulussa ja yhteisöllinen
oppilashuolto. Oppilashuoltoryhmä
vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista ohjausryhmän
suunnitelman ja ohjeistuksen
34
Muut koulukohtaiset
Kunnan on järjestettävä oppilaille
mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon
psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun oppilas on
sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana
työpäivänä.
ryhmät
Opetuksen järjestämiseen liittyviä
asioita ei enää käsitellä oppilashuollon ryhmissä. Esim. pedagogiset
asiakirjat (oppimissuunnitelmat ja
HOJKSit eli henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat) käsitellään opiskelun tukiryhmässä. Kiusaamisasioita selvitellään
KiVa-tiimissä. Myös kurinpitoasiat
käsitellään oppilashuoltoryhmien ulkopuolella. Tarvittaessa konsultoidaan oppilaskohtaista asiantuntijaryhmää.
Oppilashuollon ryhmät
OPPILASHUOLLON
OHJAUSRYHMÄ

Opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja
arviointi

Sivistystoimenjohtaja johtaa
KiVa-tiimi
ALEKSIS KIVEN KOULUN
OPPILASHUOLTORYHMÄ

Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen koulussa

Yhteisöllinen oppilashuolto

Ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita

Rehtori johtaa
OPPIMISEN
TUKIRYHMÄ
OPPILASKOHTAISET
ASIANTUNTIJARYHMÄT

Yksilökohtainen oppilashuolto

Ei käsittele opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita

Vastuuhenkilö sovitaan aina
jokaisessa kokouksessa
KURINPITOASIAT
35
OPPILASHUOLTO-
Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä
Wilmassa sähköpostilla tai soittamalla. Pääsääntöisesti koulupsykologi sopii huoltajan tai oppilaan kanssa sopivan ajankohdan tapaamisille. Koulupsykologin luokse on mahdollista
päästä nopeasti samana tai seuraavana päivänä mikäli tilanne on kiireellinen (itsetuhoisuus on esimerkiksi kiireellistä hoitoa vaativa huoli).
Myös oppilaan ja vanhempien halutessa tapaaminen koulupsykologin
kanssa järjestyy 7 koulupäivän sisällä.
HENKILÖSTÖ
Koulupsykologi
Koulupsykologin tehtävä on oppilaiden koulunkäynnin, opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Lisäksi koulupsykologi osallistuu erilaisiin ryhmiin, joissa pyritään edistämään yksittäisen oppilaan hyvinvointia sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia.
0503860821
[email protected]
Koulupsykologi auttaa esimerkiksi
seuraavissa asioissa:

jos oppimisessa on vaikeuksia
esimerkiksi keskittymisessä, kirjoittamisessa tai lukemisessa

jos oppilaalla on ahdistusta tai
pelkoja

jos oppilas on ollut pidemmän
aikaa surullinen, murheellinen
tai allapäin

jos oppilaan on vaikeuksia toipua jostakin elämän kriisistä.

jos oppilas kokee itsensä yksinäiseksi.
Koulukuraattori
Koulukuraattori tukee ja ohjaa oppilaita erilaisissa sosiaalisissa ongelmissa koulussa ja/tai kotona. Koulukuraattori pyrkii edistämään kaikkien
oppilaiden viihtyvyyttä, turvallisuutta
ja hyvinvointia koulussa. Työssä keskitytään kokonaisvaltaisesti oppilaan
tilanteeseen ja hänen suhteisiinsa
ympäristöönsä, perheeseensä ja kouluunsa.
Koulukuraattori voi työskennellä yksittäisen oppilaan, oppilasryhmien tai
kokonaisten luokkien kanssa.
Koulupsykologin työpäivään kuuluu
esimerkiksi:

oppilaan oppimisen arviointeja

oppilaan tukikeskusteluja

oppilaan tukitoimien suunnittelu
ja toteutus

koulun ulkopuolisen terveydenhuollon avun tarpeen arviointi ja
järjestäminen tarpeen mukaan

paperityö (yhteenvedot lausunnot)

tapaamisten järjestely (paikan,
aika, osallistujat, tiedotus)

keskustelut vanhempien kanssa

keskustelut opettajien kanssa
Koulukuraattori tapaa oppilaita ja
vanhempia ja työskentelee yhteistyössä opettajien ja koulun muun
henkilökunnan kanssa. Oppilasta tai
oppilasryhmää koskeva asia voidaan
Koulukuraattori tapaa oppilaita ja
vanhempia ja työskentelee yhteistyössä opettajien ja koulun muun
36
henkilökunnan kanssa. Oppilasta tai
oppilasryhmää koskeva asia voidaan
saattaa koulukuraattorin käsiteltäväksi lähinnä oppilaiden, vanhempien, opettajien tai muiden oppilashuoltoryhmän jäsenten toimesta.
Koulukuraattorin palvelut ovat oppilaalle vapaaehtoisia ja luottamuksellisia.
Perusterveystarkastus (pituus, paino)
tehdään kaikille luokille vuosittain.
Terveystarkastukset, joissa on läsnä
myös koululääkäri, tehdään



Kouluterveydenhoitaja on Aleksis Kiven koulussa
Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä
tarvittaessa tukea, neuvoja tai ohjausta monenlaisissa asioissa. Kyse
saattaa olla esimerkiksi:





1. luokkalaisille
5. luokan tytöille ja pojille
8. ja 9. luokille.
ma, ti, to
pe
kouluviihtymättömyydestä
kaveriongelmista
koulukiusaamisesta tai ulkopuolisuudesta
lapsen/nuoren huonovointisuudesta, alakuloisuudesta, vihanpurkauksista
arjen muutoksista ja paljosta
muusta…
klo 9.00-13.00
klo 9.00-12.00.
Minulle voi soittaa milloin tahansa,
mikäli jokin asia huolestuttaa!
044 389 3079
[email protected]
Osa-aikainen eli laajaalainen erityisopetus
Tärkeimmät työkalut ovat keskustelut ja tapaamiset, mutta kuraattorin
luona voidaan myös pelata pelejä,
piirtää tai tehdä erilaisia tehtäviä
esim. kyselyjä. Kuraattorin työhuone
on kouluterveydenhoitajan huoneen
ja käsityöluokan välissä Kuusistossa.
Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta oppilaille



044 389 3079
[email protected]

Kouluterveydenhoitaja
joilla on lieviä oppimisvaikeuksia
esim. LUKI-vaikeus
jotka tarvitsevat erityistä tukea
muun opetuksen yhteydessä
jotka ovat jääneet tilapäisesti
jälkeen opinnoissaan tai
joilla on muita koulunkäyntiin
liittyviä vaikeuksia tai ongelmia.
Erityisopetuksen avulla pyritään tukemaan oppimista, ennaltaehkäisemään ja korjaamaan oppimisvaikeuksia sekä turvaamaan oppilaalle
hänen kyky- ja taitotasoaan vastaavat mahdollisuudet selviytyä opiskelusta perusopetuksen tavoitteet saavuttaen.
Kouluterveydenhoitaja Andrea Tandefelt vastaa kouluterveydenhoidosta
kaikissa Siuntion kunnan kouluissa.
Työtehtäviin kuuluvat terveystarkastukset, rokotukset ja kaikki oppilaan
terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät
asiat.
37
Erityisopetusta annetaan muun opetuksen yhteydessä pienessä ryhmässä tai yksilöopetuksena tai samanaikaisopetuksena omassa luokassa.
Osa-aikainen erityisopetus on tilapäistä, ja sitä annetaan tavallisesti 1
- 3 kertaa viikossa tarpeelliseksi katsottavan jakson ajan.
Aloitteen osa-aikaisesta erityisopetuksesta voi tehdä opettaja, erityisopettaja, oppilas, huoltaja tai koulun
oppilashuoltoryhmä tai oppilas voi
ohjautua erityisopetukseen erilaisten
seulontatestien kautta. Erityisopetuksen tarpeesta ja tavoitteista keskustellaan aina oppilaan opettajien kanssa.
Oppilaanohjaaja




Osa-aikaisessa erityisopetuksessa
noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, eikä siihen tarvita erityisen tuen päätöstä. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, mikäli
hän saa tehostettua tukea.
tukee, kannustaa ja ohjaa oppilaita ja on heitä varten koulun arjessa
auttaa oppilaita löytämään heidän omia vahvuuksiaan ja tekemään koulutusvalintoja näiden pohjalta
kuuluu oppilashuoltoryhmään
ja tekee yhteistyötä koulun
muun henkilökunnan, vanhempien, eri oppilaitosten ja kunnan eri toimijoiden kanssa
on mukana tukemassa oppilasta eri siirtymävaiheissa
(yläkouluun ja toiselle asteelle).
Työelämään tutustumisjaksoja
(TET) järjestetään 7.-, 8.- ja 9.luokkalaisille ja mahdollisuuksien
mukaan tutustumiskäyntejä
eri oppilaitoksiin ja yrityksiin ja vierailijoita koululle.
AKK:lla on kaksi laaja-alaista erityisopettajaa. Hanna-Kaisa Airas on koululla tiistaisin ja torstaisin, Liisa Suni
joka päivä.
Oppilaanohjaaja on tavattavissa
OPOn työhuoneessa Komeroisessa,
mutta myös koulun käytävillä ja
opettajanhuoneessa. OPOon voi olla
yhteydessä myös puhelimitse tai
sähköpostilla. Tietoa eri jatkokoulutuksista ja ammateista löydät seuraavista osoitteista:
050 386 0846
[email protected]
[email protected]
www.opintopolku.fi
www.opiskelijaksi.net
www.opintoluotsi.fi
www.ammattinetti.fi
Oppilaanohjaaja (OPO)
Oppilaanohjaustunteja pidetään 7. 9. -luokkalaisille, joiden lisäksi oppilaiden on mahdollisuus saada yksilöja pienryhmäohjausta opiskelunsa ja
päätöksentekonsa (mm. valinnaisaine- ja jatkokoulutusvalintojen) tueksi.
050 386 0845
[email protected]
38
KOLMIPORTAINEN
Yleinen tuki
Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille.
Oppimisen tukemista voidaan toteuttaa joustavin pedagogisin ratkaisuin
havaintojen, kokeiden, seulojen
ja tiedonsiirrossa saatujen tietojen
pohjalta. Oppilaiden tuen tarpeisiin
tartutaan varhain. Yleisen tuen muotoja ovat esim.
TUKI
Erityisopetuksen strategian sekä
perusopetuksen laadun kehittämistoiminnan eli KELPOn (alkanut
Siuntiossa 2010) myötä on uudistettu oppilaille annettavia tukitoimia.
Tuen painopistettä on siirretty selkeämmin varhaiseen tukeen sekä ennaltaehkäisevään tukeen. Perusopetuksen lakimuutoksen myötä
(1.1.2011) sekä opetussuunnitelmamuutoksen myötä (1.8.2011)
kunnissa on otettu käyttöön lähikouluperiaate, varhainen puuttuminen
sekä kolmiportainen tuki.









Lähikouluperiaatteen mukaisesti
jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella oman kunnan koulussa.
Tehostettu tuki
Oppilas saa suunnitelmallista,
monimuotoista ja/tai pitkäaikaista
tehostettua tukea, jos yleinen tuki
ei riitä oppilaan opinnoissa edistymiseen ja kehitykseen. Tehostetun tuen
tavoitteena on olemassa olevien opetuksellisten ja oppilashuollollisten tukimuotojen varhainen ja suunnitelmallinen käyttö. Tehostetun tuen
avulla tuetaan oppimista ja kasvua
sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen
tai kehitykseen liittyvien ongelmien
kasaantumista. Tuen aloittamista ja
järjestämistä käsitellään opetuksen
tukiryhmässä opettajan laatiman pedagogisen arvion pohjalta. Oppilas,
hänen huoltajansa ja opettajansa tekevät yhteistyötä, kun suunnitellaan
toimivia tukimuotoja. Pedagogisen
arvion käsittelyn jälkeen oppilaalle
laaditaan oppimissuunnitelma.
tehostetun tuen suunnitelmalliseksi
toteuttamiseksi.
Varhainen puuttuminen ei tarkoita
vain varhaiskasvatuksen, esiopetusja alkuopetusvaiheen varhaista puuttumista, vaan myös koko kouluajan
puuttumista mahdollisimman varhain
niihin asioihin, jotka aiheuttavat lapsen opinpolun eheään etenemiseen
esteitä.
Tavoitteena on tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman varhain
sekä tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisen tuen tasolla.
Kolmiportaisen tuen muodot ovat



oppilaanohjaus
oppilaiden osallisuuden lisääminen
elämänhallintataitojen
vahvistaminen
oppilashuollolliset tukitoimet
eriyttäminen
tukiopetus
avustajapalvelut
erityisopettajan konsultointi ja
osa-aikainen erityisopetus
yleinen tuki
tehostettu tuki sekä
erityinen tuki.
39
Tehostetun tuen vaiheessa oppimääriä ei yksilöllistetä. Tehostetun tuen
aikana tukimuotojen käyttöä tehostetaan esim.
ERITYINEN TUKI
HOJKS
Pedagoginen selvitys






lisäämällä tuen intensiteettiä
pienentämällä ryhmää
vaihtamalla opetusmenetelmää
tehostamalla edistymisen seurantaa
lisäämällä osa-aikaista erityisopetusta
tiivistämällä yhteistyötä huoltajien kanssa.
TEHOSTETTU TUKI
oppimissuunnitelma
Pedagoginen arvio
YLEINEN TUKI
(Oppimissuunnitelma)
Erityinen tuki
Erityistä tukea annetaan oppilaille,
joiden tavoitteiden saavuttaminen ei
toteudu riittävästi muilla tukitoimilla.
Ennen erityisen tuen päätöstä oppilaalle tehdään moniammatillisena
yhteistyönä opetuksen tukiryhmässä
pedagoginen selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten
perusteella sivistystoimenjohtaja tekee arvion oppilaan erityisen tuen
tarpeesta.
KOULULAISEN
RUOKAILU
Lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen monipuolista ruokaa riittävästi. Siitä hän saa rakennusaineikseen tarvitsemansa ravintoaineet.
Kasvu ja liikkuminen kuluttavat
paljon energiaa. Koululaisten ruokapäivä jakaantuu neljään osaan:
Erityisen tuen tavoitteena on tukea
oppilaan opiskelua siten, että yleisen
oppimäärän tavoitteet on mahdollista
saavuttaa. Tukitoimet kirjataan
HOJKSiin eli henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan
suunnitelmaan. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta niitä saavuta, oppimäärä yksilöllistetään.




aamupala
lounas
päivällinen
iltapala.
Lounas syödään koulussa. Koululounaalla tarjotaan pääruokaa, salaattia,
leipää ja maitoa, piimää ja vettä.
Koululaisen lounaan pitäisi täyttää
kolmannes päivän energiasta, mutta
lapset syövät harvoin kyllin paljon.
Koulun ruokalista on suunniteltu
monipuolisesti. Lasten kasvisten ja
hedelmien kulutus on viime vuosina
vähentynyt toisin kuin olisi suositeltavaa.
Erityisen tuen oppilas voi opiskella
pienessä ryhmässä erityisopetuksen
luokassa yhden tai useamman oppiaineen tai integroituna yleisopetuksen ryhmään yhdessä tai useammassa aineessa.
40
Kioski
Ruokalista on nähtävillä osoitteessa
http://www.siuntio.fi/koulut/
kouluruoka.htm
Oppilaskunnan kioski on avoinna
yläkoululaisille breikeillä klo 13.1513.45.
Monipuolinen ruokavalio toteutuu,
kun joka päivä syödään:






Kioskin toiminnasta vastaa oppilaskunnan hallitus. Kioskista voi ostaa
kahvia, teetä, mehua, jäätelöä,
myslipatukoita ja muuta pientä purtavaa. Kioskissa ei myydä limsaa
eikä makeisia. Oppilaskunnalla on
myös juoma-automaatti, josta voi
ostaa kaakaota, teetä ja kahvia.
viljaa kuten ruisleipää ja täysjyväleipää, puuroa, tummaa riisiä
tai tummia pastatuotteita
kasviksia ja perunaa, keitettyinä, soseena uuniruoissa, keittoina, raasteina ja salaattina
hedelmiä ja marjoja
maitoa ja maitovalmisteita, rasvattomia tai vähärasvaisina kolme lasillista päivittäin ja muutama juustoviipale lisäksi, jotta
kasvava lapsi saa kylliksi kalsiumia ja maidosta D-vitamiinia
lihaa, kanaa, kalaa ja munaa:
näistä saadaan kasvun edellyttämää proteiinia
rasvaa tarvitaan vähän. Ruoanvalmistuksessa suositaan öljyä
ja leivälle sipaistaan rasvaa
ohuesti.
Alakoulun oppilaat saavat asioida
kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Mahdollisesta makeismyynnistä ilmoitetaan erikseen.
Lähde: Esikoululaisesta koululaiseksi.
Opas lasten vanhemmille.
MLL s. 33- 34
Löytötavarat
Unohtuneet vaatteet ja kengät ovat
esillä ala-aulassa olevassa säilytyskorissa.
Noutamattomat löytötavarat lahjoitetaan vaatekeräykseen tai viedään
roskiin syys– ja kevätlukukausien
päätteeksi.
Löytyneitä arvotavaroita kuten kännyköitä ja koruja säilytetään kouluisännän / iltakäytönvalvojan tilassa,
Hällissä, joka on ala-aulassa heti
pääoven vieressä.
41
KOULULAISEN
Psykologi Keijo Tahkokallion mukaan
7-16–vuotias lapsi tarvitsee
tasaisesti 9-10 tunnin yöunen. Pari,
kolme vajaata yötä vaikuttaa jo selvästi lapsen hyvinvointiin ja oppimiskykyyn. Univaje on samalla tehokkain tapa saada stressitekijät koholle. Lasten levottomuus koulussa johtuukin useimmiten liian lyhyistä yöunista ja sen aiheuttamasta stressistä. Kyse on vain hyvin harvoin jostain diagnostisoitavasta sairaudesta.
http://www.etela.com/uutiset/2004/04011712.html
UNEN TARVE JA
LIIKUNTA
Kouluikäinen tarvitsee yhtä paljon
unta kuin esikoululainenkin. Uni on
tärkeää koululaisen kasvun ja kehityksen kannalta. Riittävä, hyvälaatuinen uni ja vireystila ovat oppimisen perusedellytyksiä. Väsyneenä uuden oppiminen ja muistaminen
vaikeutuvat. Pieni koululainen tarvitsee vielä vanhempien apua nukkumaan menossa. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että lapsi nukkuu
riittävästi. Kouluikäinen ei itse pysty
illalla arvioimaan valvomisestaan
aiheutuvaa seuraavan päivän
väsymystä. Lapsi nukkuu riittävästi,
jos




Pitkittyneen valvomisen vaikutuksia
Aistitoiminnot, kognitiivinen suorituskyky
hänen on aamulla helppo
nousta vuoteesta
aamupala maittaa
hän on virkeä ja hyvätuulinen
myös iltapäivällä
hän kokee olonsa hyväksi



Lähde: Hyvää yötä, kauniita unia!
Vinkkejä lasten
unipulmiin.
MLL s. 13 ja 17.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) muistuttaa
unen merkityksestä nuoren hyvinvoinnille ja terveydelle. Riittävällä
unella on yhteys koulumenestykseen,
tunne-elämän tasapainoon ja kasvuun sekä kehitykseen. Murrosiässä
unen tarve lisääntyy.
http://www.mll.fi/ajankohtaista/
tiedotteet_ja_uutiset/?x41088=10722555






tarkkaavaisuus vähenee
keskittymiskyky etenkin pitkäaikaissuorituksissa heikkenee
lyhytaikaismuisti heikkenee
oppimiskyky heikkenee
havaintojen tarkkuus heikkenee
hahmotuskyky heikkenee
kyky laskutoimituksiin heikkenee
päättelykyky heikkenee
ajan taju heikkenee
Psykomotorinen suorituskyky




42
koordinaatiokyky heikkenee
virhesuoritukset yleistyvät
reaktioaika pitenee
monimutkaisten toimintojen suorituskyky heikkenee ratkaisevasti

yksinkertaisten, hyvin harjoitettujen toimintojen suorituskyky säilyy
melko hyvin.
Fyysisen aktiivisuuden
suositus kouluikäisille:
Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja ja
vähintään kolme kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa.
Fyysinen suorituskyky ja elimistön
Toiminta







keskivartalolihavuus kasvaa
rasvakudoksen määrä lisääntyy
aikuisiän diabeteksen riski kasvaa
kestävyys ja voima säilyvät melko
hyvin
sokerin sietokyky huononee
infektioiden vastustuskyky heikkenee
persoonallisuuden piirteet kärjistyvät.
Lähde: Opetusministeriö ja Nuori
Suomi ry 2008
Lähde: Duodecim, Terveyskirjasto.
Liikuntaa vähintään
1-2 tuntia päivässä
Koulu tarjoaa päivittäin useita mahdollisuuksia liikkua. Välitunneilla pelataan pallopelejä, leikitään, scootataan. Koulussa pyritään kehittämään välituntitoimintaa. Liikkuva
koulu –tiimi aloittaa tänä syksynä tototeuttaa suunnitella ja toteuttaa liikuntaa välitunneille. Oppilaskunta on
hankkinut erilaisia liikuntaan kannustavia pihavälineitä. Tavallisten liikuntatuntien lisäksi oppilailla on yläkoulussa mahdollisuus valita lisäksi
kävellen tai pyörällä.
Nuori Suomi on laatinut opetusministeriön tuella asiantuntijaryhmän
kanssa ensimmäiset lapsille ja nuorille suunnatut fyysisen aktiivisuuden
suositukset.
43
PÄIHDE-
asian tekeminen voi tuntua jännittävältä
ja tupakointi saattaa lisätä hetkellisesti
yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kieltoja ei
kuitenkaan luoda turhaan: Kehittyvän
nuoren elimistöön tupakka vaikuttaa
voimakkaammin kuin aikuisella.
 Tupakka on kallista. Voit laskea
huviksesi, kuinka paljon rahaa tupakkaan menisi, jos polttaisit puoli askia
päivässä. Mitä muuta sillä rahalla
voisi tehdä?
KASVATUS
Päihdekasvatus on tänäkin lukuvuonna yksi Aleksis Kiven koulun lukuvuoden 2014-2015 kehittämiskohteista. Teemme yhteistyötä Ehkäisevän päihdekasvatuksen Ehyt ry:n
(johon Elämä On Parasta Huumetta
Ry nyt kuuluu) sekä huoltajien kanssa. Aukeamalla on keskustelun pohjaksi asiaa päihteistä.
Alkoholi
”Ei mulle ollu koskaan tullu mieleen, että mun alkoholinkäytöllä vois olla niin
iso vaikutus mun pikkusiskoon.”
Tupakka
Kaikki kielletty on usein kiehtovaa. Jos
kaverit houkuttelevat juomaan, et ehkä
keksi montaakaan syytä, mikset lähtisi
mukaan. Miksi sitten laki kieltää alkoholin käytön alle 18-vuotiailta?
”Mun tekis mieli kokeilla tupakkaa. Mun
kaverit on tarjonnu mulle monta kertaa
ja aina kun ne polttaa, musta tuntuu,
etten ole oikein mukana porukassa.”
Kieltoa ei ole asetettu kiusan takia, vaan
siksi, että päihteet aiheuttavat nuorelle
sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä monenlaisia, yllättäviäkin riskejä. Päihteet
vaikuttavat kehittyvän nuoren terveyteen paljon vahingollisemmin kuin aikuiseen.Tupakan, alkoholin ja huumeiden
käyttö vaikuttaa aina läheisiin, ystäviin,
rahankäyttöön ja koulunkäyntiin. Silti
mainonta, tv-ohjelmat ja kaverit saattavat antaa myönteistä kuvaa päihteistä.
Kaiken tämän keskellä on hyvä pysähtyä
pohtimaan omaa suhtautumista päihteisiin.
Jo muutama tupakkakokeilu aiheuttaa joillekin riippuvuusoireita.
 Ensimmäiset tupakat eivät maistu hyvältä, joten makunautintoa siitä on turha hakea.
 Useimmat nuoret, jotka tupakoivat,
haluaisivat oikeastaan lopettaa
tupakoinnin, mutta he eivät pysty
siihen, koska ovat jo riippuvaisia tupakasta. Tämä saattaa koskea myös
kavereitasi.
 Monet tupakoitsijat tarjoavat
muillekin tupakkaa, koska yksin polttaminen ei ehkä ole niin hauskaa ja
he hakevat hyväksyntää muilta tupakoinnilleen. Sinun tehtäväsi ei ole tukea ystäväsi tupakanpolttoa aloittamalla itse tupakointia. Voit sanoa reilusti ”Ei kiitos” tupakalle. Voit varmasti silti viettää aikaa ystäviesi
kanssa tai tutustua uusiin ihmisiin.
 Muista, että sinä itse teet päätöksen tupakoinnin aloittamisesta tai
kokeilusta. Voit myös miettiä, miten
ulkoiset paineet, kuten media ja ystäväsi, vaikuttavat sinuun.
Alkoholinkäyttö ei ole jokaisen oma asia,
koska se vaikuttaa paljon läheisiin ihmisiin. Jos kokeilee tai käyttää alkoholia,
on hyvä miettiä, millaisia vaikutuksia
sillä voi olla:
 omaan terveyteen ja hyvinvointiin
 omaan pikkuveljeen tai –siskoon
 omiin vanhempiin
 niihin kavereihin, jotka eivät käytä
päihteitä
44





vokkain puhuminen tuntuu vaikealta,
voit vaikka kirjoittaa aikuiselle kirjeen,
tekstiviestin tai sähköpostin, jossa ilmaiset tilanteesi ja huolenaiheesi.
luokkakavereihin
tyttöystävään tai poikakaveriin
koulunkäyntiin/työhön
rahankäyttöön
harrastuksiin.
Vanhemmat
 Omat vanhemmat ovat aina parhaita
auttajia vaikeissakin asioissa.
 Aluksi voi tuntua vaikealta jutella asiasta vanhempiesi kanssa, mutta ilmaise heille silti rohkeasti, että nyt
todella kaipaat heidän aikaansa ja
apuansa.
 Älä luule, että vanhemmat huomaavat automaattisesti, että sinulla on
huolia.
 Vanhemmatkin ovat joskus olleet
nuoria, joten he ovat saattaneet painia samanlaisten huolien kanssa ja
osaavat auttaa sinua kokemustensa
pohjalta.
 Vanhemmat haluavat varmasti tietää,
mikä sinua painaa ja haluavat auttaa
parhaansa mukaan.
Yhtä lailla voi miettiä, mitä vaikutuksia
on edellä mainittuihin asioihin, jos ei
käytä alkoholia.
Huumeet
”Jos olisin tienny, mikä helvetti siitä alkaa, niin en olis koskaan alottanu. Mutta
en tienny. Kunpa muut tietäisivät.”
”No mulle ainakin on sanottu, et kannabis on tosi iisi aine. Sit mun kaveri alko
käyttää sitä ja se muuttu jotenkin tyhmäks ja passiiviseks. Nyt se vaan jää
aina kämpille pössyttelemään. En sitte
oo viittiny itte kokeilla.”
Haitatonta huumeidenkäyttöä ei ole olemassa. Huumeidenkäyttäjä ei välttämättä itse havaitse huumeiden käytöstä tulevia ongelmia yhtä nopeasti kuin lähellä
olevat ihmiset. Huumeongelmat aiheuttavat mittaamattoman paljon kärsimystä
ja surua lähiomaisille ja ystäville. Huumeiden käyttö ei ole koskaan yksityisasia. Huumeiden käyttö, hallussapito,
ostaminen ja myyminen ovat rikoksia.
Muut aikuiset
 Mikäli vanhemmille puhuminen ei
jostain syystä ole mahdollista, lähin
tukea tarjoava henkilö saattaa löytyä
muista lähellä olevista aikuisista.
 Mieti sinulle tuttuja aikuisia. Olisiko
heistä joku sellainen, johon luotat ja
jonka kanssa pystyisit keskustelemaan asioistasi?
 Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi sukulaisesi kuten mummosi,
serkkusi tai setäsi.
Tai onko sinulla joku muu aikuinen, jonka kanssa pystyisit keskustelemaan?
Esimerkiksi valmentajasi,
Mistä apua?
Lasten ja nuorten puhelimeen ja
kirjepalveluun voit ottaa yhteyttä nimettömänä. Puhelinnumero on

116 111
Käänny läheisten puoleen:
Kun huolet painavat, paras ja nopein
keino saada apua on kääntyä lähipiirin aikuisen puoleen. Tällaisia aikuisia
ovat esimerkiksi oma vanhempi, sukulainen tai kuka tahansa lähellä oleva aikuinen. Hän on nopeasti tavoitettavissa ja
hänelle voi purkaa sydäntään. Jos kas
naapurisi, kaverisi vanhemmat tai
vaikka seurakuntasi tai kerhosi työntekijä?
Lähteet:
http://www.mll.fi/nuortennetti/paihteet/
http://www.mll.fi/nuortennetti/
mista_apua/kaanny-laheisten-puoleen/
45
Pohjapiirros AKK alakerta
Pohjapiirros AKK yläkerta
46
LASTEN JA
LASTEN JA
NUORTEN
NUORTEN NETTI
PUHELIN
Lasten ja nuorten netti on
kirjepalvelu, jonne lapset
voivat kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen aikuiselle
miltä tahansa internetyhteydellä varustetulta tietokoneelta. Palvelu on osa
MLL:n nuorille suuntaamaa
nettisivustoa, Nuortennettiä
(www.mll.fi/nuortennetti).
Kirjeisiin luvataan vastata
kahden viikon sisällä.
Lasten ja nuorten puhelin
on ainoa valtakunnallinen,
suomenkielinen, kaikille
lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin.
116 111
arkipäivisin kello 14-20
viikonloppuisin kello 17–20
juhlapyhinä kello 14–17
Käytännössä yhteydenottaja
saa keskimäärin kolmessa päivässä päivystäjän vastauskirjeen, joka on luettavissa omilla
tunnuksilla kirjepalvelun
nettisivuilta.
Puheluihin ja viesteihin
vastaavat aikuiset, Mannerheimin Lastensuojeluliiton
kouluttamat vapaaehtoiset
päivystäjät.
www.mll.fi/nuortennetti
47
SISÄLLYSLUETTELO
Rehtorin tervehdys
2
Työ– ja loma-ajat
3
Yhteystietoja
3
Työjärjestys
7
Koulupäivä
8
Areena
8
Vuosikalenteri
9
Järjestyssäännöt
10
Kurinpito– ja
turvaamistoimenpiteet
12
Välituntisäännöt
13
Oppilaan tehtävät
14
Läksyistä
14
Huoltajan tehtävät
16
Luokanopettajan/luokanohjaajan
tehtävät
16
Oppilaiden osallistaminen
17
Kiusaamisen vastainen ohjelma 19
Kodin ja koulun yhteistyö
20
Poissaolot
21
Wilma-käytännöt
22
Uimaopetus
23
Valinnaisaineet
23
Vinkkejä kotitehtäviin
24
Kokeisiin valmistautuminen
26
Koulukirjasto
Lukudiplomi
Koulukuljetukset
Vakuutukset
Pyöräily, mopot
Iltapäivätoiminta
Siirtymävaiheiden yhteistyö
Uusi oppilashuolto
Oppilashuoltohenkilöstö
Koulupsykologi
Koulukuraattori
Kouluterveydenhoitaja
Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaanohjaaja
Kolmiportainen tuki
Koululaisen ruokailu
Kioski
Löytötavarat
Koululaisen uni ja liikunta
Päihdekasvatus
Mistä apua?
Koulun pohjapiirros
Nuorten puhelin ja netti
Sisällysluettelo
48
27
27
28
30
30
31
32
33
36
36
36
37
37
38
39
40
41
41
42
44
45
46
47
48