Kouluavain - Siuntion kunta
KOULUAVAIN Aleksis Kiven koulun lukuvuosiopas 2015-2016 Hyvät oppilaat ja vanhemmat! koulun käytävä, mikä tahansa. Siuntion 555-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lähdemme kouluissa luomaan Siuntioon omaa kulttuuripolkua ja Lux Musicae 2015 –tapahtumassa julkistettavaa lasten oopperaa! Näistä muotoutuu usean oppiaineen väliset monialaiset oppimiskokonaisuudet. Sateinen ja kolea kesä unohtuu loppukesän helteistä ja ennätysmäisestä mustikkasadosta nauttiessa! Tervetuloa aloittamaan lukuvuotta 2015-2016! Lukuvuosi tuo tullessaan opetussuunnitelman uudistustyön. Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla valmiita vuoden päästä syksyllä. Tieto– ja viestintäteknologian osaaminen eli TVT on tärkeä kansalaistaito itsessään ja osana monilukutaitoa. Se on siis sekä oppimisen kohde että väline. TVT:n käyttö opetuksessa edellyttää opettajien täydennyskoulutusta. Olemme mukana pilotoimassa Aktiivinen ilmiöpohjainen koulu -hanketta (Tabletkoulu), ja saamme lukuvuoden aikana mahdollisesti lisää tabletteja. Kouluun on kesän aikana lisätty tukiasemia, jotta verkkoyhteydet toimivat kaikkialla koulussa. Maailma on muuttunut nopeasti globalisoitumisen, ympäristömuutosten, työ– ja talouselämän muutosten, teknologian kehittymisen ja digitalisoitumisen myötä. Muutokset heijastuvat opetukseen. Uudessa opetussuunnitelmassa arvoperusta ja käsitys sivistyksestä ja osaamisesta on muuttunut. Kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja kestävä elämäntapa välttämättömyytenä. Keskeistä sivistyksessä on laaja-alainen osaaminen, eettisyys ja kestävyys, tiedon hallinta, oppimisen taidot ja vuorovaikutus. Jean-Jacques Rousseau kertoo muistelmissaan, että ”pääni toimii vain jalkojeni mukana”, ja Nietzsche puolestaan totesi, että ”vain kävellen hankituilla ajatuksilla on arvoa”. Jalan kulkeminen pistää mieleen liikettä ja edistää tutkimuksen mukaan luovaa ajattelua ja uusien ideoiden tuottamista. Työmuisti ja tarkkaavuus toimivat paremmin luonnossa liikkumisen jälkeen sanoo Kalevi Korpela, psykologian professori. Liikkuvana kouluna pyrimme entistä enemmän tuomaan toiminnallisuutta ja liikuntaa oppitunneille ja välitunneille. Oppilaat jatkavat välituntiliikunnan ohjaamista, ja myös WAU-kerho jatkaa oppilaiden liikuttamista viikoittain Uusi OPS ei enää kerro niinkään ”mitä” vaan ”miten”. Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten, yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja innovatiivinen toiminta edistävät oppimista ja oman osaamisen kehittämistä. Oppimisessa pyritään ymmärtämään kokonaisuuksia. Tämä tuo muutoksia koulun toimintakulttuuriin. Opitaan oppiainerajojen yli kokonaisuuksia, tehdään yhteistyötä oppiaineiden välillä. Oppimisympäristö voi olla luokka, iPad, metsä, kirjasto, yritys, Oppimisen iloa ja mielen liikettä! Päivi Boström Vt. rehtori 30.9. asti 2 TYÖ- JA LOMA-AJAT 2015 - 2016 Lukuvuosi alkaa 12.8.2015. Lukuvuosi päättyy 4.6.2016. syysloma joululoma talviloma 15.-16.10.2015 21.12.2015 - 10.01.2016 22.-26.2.2016 YHTEYSTIETOJA lyh. Opettajienhuone puhelin tila 09 2606 1252 Impivaara C125 Rehtori vt. 30.9. asti Päivi Boström pabo 09 2606 1251 044 386 1024 Tapiola C128 Apulaisrehtori Frank Dürr frdu 044 386 1287 Vehkala C130 Apulaisrehtori Mirva Saunamäki misa 044 386 1200 Vehkala C130 Koulusihteeri Outi Sjöberg ousj 050 440 3853 Kissala C129 Kouluisäntä Kari Lindman 044 386 1030 Hälli C044 Iltakäytönvalvoja Carl-Johan Sundman 044 386 1034 Hälli C044 Iltapäivätoiminnan- Kaisa Aarnio ohjaaja kaaa 044 386 1280 Kehtolinna C049 Kouluterveydenhoitaja Andrea Tandefelt anta 044 386 1029 Lintukoto B108 Koulukuraattori Johanna Lindholm joli 044 389 3079 Kuusisto B112 Koulupsykologi Markus Majanen mama 050 386 0821 Ruususolmu C111 Erityisopettaja Laura Leino lale 050 386 0846 Toukola Erityisopettaja Liisa Suni lisu 09 2606 1252 Tammisto C110 Opinto-ohjaaja Saara Puittinen sapu 050 386 0845 Komeroinen C119 3 LUOKANOPETTAJAT JA –OHJAAJAT luokka opettaja tila 1A Aino Virtanen 30.9. asti Helka Palmunen 1.10. alkaen Toukola 1B Jesse Taimi Toukola 2A Marjo Sippola-Immonen Toukola 2B Riitta Georgiou Toukola 3A Laura Kortelainen Eero A018 3B Maija Lukkari Timo A020 4A Kati Tuomainen Aapo A111 4B Johanna Saario Venla A114 5A Juha Airas Lukkarila C114 5B Marja-Liisa Hartikainen Juhani A113 6A Anne-Mari Lehtosalo Tuomas A112 6B Mirva Saunamäki Juhani A113 Pienryhmäopetus 1-2 Mervi Saloniemi Toukola Pienryhmäopetus 3-6 Rita Ikonen Simeoni A110 Pienryhmäopetus 7-8 Pasi Kaukinen Kehtolinna C049 Pienryhmäopetus 9 Jari Karjalainen Anna C104 7A Liisa Suni Otava C029 7B Pirkka Mikkola Rajamäen rykmentti C119 7C Maria Lahti Seunala C114 8A Teemu Ristiniitty Oravanpesä C027 8B Kati Hiltunen Pikku-Jussi C024 8C Teemu Helkamäki Kanervala C117 9A Elina Hynynen Hindrika C105 9B Suvi Häkkinen Kekkuri C116 9C Leena Rusanen Taula-Matti C026 4 AINEENOPETTAJAT aineet opettaja lyhenne tila Äidinkieli ja kirjallisuus / S2 Elina Hynynen elhy Hindrika C105 Äidinkieli ja kirjallisuus/ ruotsi Maria Lahti mala Seunala C114 Ruotsi / englanti Suvi Häkkinen suhä Kekkuri C116 Ranska / ruotsi / englanti Teemu Helkamäki tehe Kanervala C117 Englanti / ruotsi Kati Hiltunen kahi Pikku-Jussi C024 Poikien liikunta / saksa Frank Dürr frdu Tyttöjen liikunta / terveystieto Inga-Maria Vaara inga Matematiikka Leena Rusanen Teemu Ristiniitty leru Taula-Matti C026 Fysiikka / kemia / matematiikka Jari Vehviläinen jave Otava C029 Biologia / maantieto Teemu Ristiniitty teri Oravanpesä C027 Historia / yhteiskuntaoppi / yrittäjyys / taloustieto Pirkka Mikkola pimi Rajamäen rykmentti C119 Ortodoksinen uskonto Jesse Taimi jeta Kotitalous Marja Kukko maku Pirtti C019 Kuvataide Mari Sarviaho masa Pilvilaiva C124 Musiikki Mirva Saunamäki Maija Lukkari misa malu Kolistin C042 Oppilaan ohjaus Saara Puittinen sapu Komeroinen C119 Uskonto Kati Tuomainen Marjo Sippola-Immone Mari Sarviaho Inga-Maria Vaara katu masi masa inga Elämänkatsomustieto Laura Leino lale Tekstiilityö Riitta Georgiou rige Marja-Liisa Hartikainen maha Tekninen työ Kimmo Pulkkinen 5 kipu HUOLTO- JA TALOUSHENKILÖKUNTA puhelin Keittiö Minna Ratinen 26061253 Keittiö Inga-Lill Eskman 26061253 Laitoshuoltaja Lung thi Phan 26061253 Laitoshuoltaja Raija Niskanen 050 412 1620 Laitoshuoltaja Marja Sederholm 26061253 Laitoshuoltaja Toukola Maritta Kallio KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA lyh. opettajienhuone pysäkkipuhelin Arja Ahlholm arah 09 2606 1252 044 386 1166 Esko Kataja (koulu ja eska 09 2606 1252 044 386 1166 Päivi Kivioja päki 09 2606 1252 044 386 1166 Hanna Kuisma haku 09 2606 1252 044 386 1166 Anne Nordlund anno 09 2606 1252 044 386 1166 Pirjo Peltola pipe 09 2606 1252 044 386 1166 Mailis Still mast 09 2606 1252 044 386 1166 Kati Rönnberg karö 09 2606 1252 044 386 1166 Pirjo Toivonen pito 09 2606 1252 044 386 1166 Iltapäivätoiminta) 6 TYÖJÄRJESTYS 1. ALAKOULU 1-2 ALAKOULU 3-6 YLÄKOULU 7-9 8.15-9.00 8.15-9.00 8.15-9.00 VÄLITUNTI 9.00-9.15 2. 9.15-10.00 9.15-10.00 9.15-10.00 VÄLITUNTI 10.00-10.15 3. 10.15 alkaen LIUKUVA RUOKAILU 10.15-11.00 10.15-11.00 10.40 alkaen LIUKUVA RUOKAILU VÄLITUNTI 11.00-11.15 VÄLITUNTI 11.15-12.30 11.15-12.00 10.30-11.15 4. 12.30-13.15 11.30-12.15 12-12.30 LIUKUVA RUOKAILU VÄLITUNTI 12.15-12.30 5. 12.30-13.15 12.30-13.15 BREIKKI 13.15-13.30 6. 13.30-14.15 13.30-14.15 VÄLITUNTI 14.15-14.30 7. 14.30-15.15 12.30-13.15 BREIKKI 13.15-13.45 13.45-14.30 13.45-14.30 14.30-15.15 VÄLITUNTI 15.15-15.30 8. 15.30-16.15 7 Breikki KOULUPÄIVÄ Iltapäivällä on koko koulun yhteinen välitunti eli breikki. Alakoulu klo 13.15—13.30 Yläkoulu klo 13.15—13.45 Koulupäivä alkaa kellonsoitolla. Päällysvaatteet ja päähineet jätetään naulakkoon. Päähineet voi tuoda myös luokkaan omaan reppuun tai pulpettiin. Sekä ala– että yläkoulun oppilaat jättävät kengät aulaan niille varatuille paikoille tai opettajan osoittamaan muuhun paikkaan. Yläkoululaiset voivat halutessaan käyttää sisävälitunneilla päähineitä. Oppitunneilla, yhteisissä tilaisuuksissa ja juhlissa ei saa päähine olla päässä. Kouluun voi tuoda sisäjalkineet tai tossut. Breikin aikana on mahdollisuus mm. käyttää koulun kirjastoa keskustella opettajan kanssa käyttää koulun liikuntatiloja * käyttää tietokonetta * oppilaskunnan kokoontua bändien kokoontua * järjestää tapahtumia * harrastaa* suorittaa kasvatuskeskustelu Oppitunnit * = mikäli asiasta on sovittu opettajan kanssa ja valvoja on tarvittaessa paikalla. Oppitunnille tullaan ajoissa. Oppilaat siirtyvät kellon soitua välittömästi odottamaan oppitunnin alkua omaan luokkaan tai luokan eteen. Oppilaalla on kaikki tarvittavat välineet mukana ja kotitehtävät on tehty. Oppitunneilla opiskellaan. Itselle ja toisille annetaan työrauha. Puheenvuoroa pyydetään viittaamalla. Käyttäydytään ja puhutaan asiallisesti ja ystävällisesti. Oppituntien aikana ulkoovet pidetään lukittuina. Areena Koulun pihalla olevalle pelikentälle, Areenalle, on sovittu pelivuorot luokka-asteen mukaan. Mikäli Areenalla on liikuntatunti meneillään, pelivuoro peruuntuu. Välitunnit AREENAN PELIVUOROT klo luokat 9.00 — 9.15 5 — 6 10.00 — 10.15 1 — 2 11.00 — 11.15 7 — 9 11.15 — 11.30 3 — 4 12.00 — 12.15 7 — 9 12.15 — 12.30 3 — 4 13.15—13.30 5 — 6 13.30 — 13.45 7 — 9 14.15 — 14.30 5 — 6 15.15 — 15.30 7 — 9 Välitunnit vietetään koulun pihaalueella. Yläkoululaiset voivat olla halutessaan sisällä, mutta ulkovälitunnin klo 10.05—10.20 kaikki oppilaat viettävät ulkona. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä, jotta oppilaat tunnistavat ja löytävät heidät helposti piha-alueelta. Välitunneilla käyttäydytään asiallisesti ja turvallisuutta vaarantamatta. KOULUN ALUEELTA EI SAA POISTUA KOULUPÄIVÄN AIKANA LUVATTA. 8 VUOSIKALENTERI Helmikuu helmikuun avaus Sanomalehtiviikko ja avoimet ovet valinnaisaineinfo 7. ja 8. luokan oppilaille ja huoltajille mediataitoviikko ystävänpäivä 12.2. tulevien 1.-luokkalaisten kouluun ilmoittautuminen talviloma 22.-26.2. yhteishaku (Ajat päivitetään Wilmassa) Elokuu elokuun avaus 17.8. 7. luokkien ryhmäytyminen 14.8 koulurauhan julistus 19.8. Siuntio-päivä 5.9. Syyskuu syyskuun avaus koulukuvaus Välituntiliikuntakouluttaja vanhempainilta luokat 1-6 luokat 7-9 Maaliskuu maaliskuun avaus yhteishaku talviliikuntapäivä Mustion hiihtokisat alakoululaisille KiVa-pajat yläkoulussa Lokakuu lokakuun avaus ja Aleksis Kiven päivä 9.10. KIVA-pajat Unicef-kävely alakoululaisille Syysloma 15.–16.10. TET-harjoittelu, 9.lk Oppilaat osaavat –tapahtuma ja Halloween Huhtikuu huhtikuun avaus pääsiäinen 25.—28.3. valtakunnallinen lukuviikko 7.-13.4. 6. luokkien ryhmäytyminen TET-harjoittelu, 8. lk vappunaamiaiset, oppilaat osaavat –tapahtuma 29.4. Toukokuu uinnit toukokuun avaus taksvärkki tulevien 1.-luokkalaisten tutustumispäivä tulevien 1.-luokkalaisten vanhempainilta helatorstai tulevien 7.-luokkalaisten 6h-leiri vanhempainilta Meidän messu pesäpallo-ottelu, hlökunta—9. lk 9. luokkien juhlalounas kevätjuhla päätösjuhla, lukuvuosi päättyy 4.6. Marraskuu marraskuun avaus jatkokoulutusinfo-ilta 9. luokan oppilaille ja huoltajille avoimet ovet Joulukuu joulukuun avaus joulumyyjäiset joulukirkko joulujuhla joululoma 21.12.2015—10.1.2016 Tammikuu tammikuun avaus Luksian avoimet ovet: 8. luokan oppilaille ja kaikille avoin arviointikeskustelut 9 Koulussamme noudatetaan järjestyssääntöjä. Niiden rikkomisesta seuraa kurinpitotoimenpiteitä, joista säädetään perusopetuslaissa (mm. 29 §, 35 § ja 36 §). Siuntion sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto vahvisti oheiset kunnan suomenkielisten koulujen järjestyssäännöt 10.6.2014. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Tavoitteena on kouluyhteisön turvallisuus, hyvinvointi ja viihtyisyys sekä opiskelun sujuminen mahdollisimman esteettömästi. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme, emme hyväksy kiusaamista. Turvallinen koulupäivä muodostuu oppilaiden ja aikuisten keskustelevalla yhteistyöllä. Viihtyisässä koulussa on myönteinen ja iloinen ilmapiiri. KOULUPÄIVÄN AIKANA 1. Pysyn koulun rajojen sisäpuolella. 2. Toimin hyvien käytöstapojen mukaan. - Käyttäydyn asiallisesti. - Tervehdin. - Jätän ulkojalkineet ja päällysvaatteet sovituille paikoille. - En käytä päähinettä sisätiloissa (alakoulun oppilaat). - Otan päähineen pois oppituntien ja koulun yhteisten tilaisuuksien ajaksi, ruokasalissa sekä asioidessani esim. hallintotiloissa (yläkoulun oppilaat). - Kävelen sisätiloissa, leikin ja pelaan ulkona. - Puhun kohteliaasti. En käytä voimasanoja, en nimittele toisia. - En loukkaa toista sanoilla tai teoilla. 3. Käytän matkapuhelinta koulupäivän aikana vain opettajan luvalla (alakoulun oppilaat). 4. Käytän matkapuhelinta oppitunneilla vain opettajan luvalla (yläkoulun oppilaat). 5. Pidän huolta sekä omista tavaroistani että yhteisistä tavaroista. 6. Käytän tietokoneita ja soittimia vain aikuisen luvalla ja valvonnassa. 7. Säilytän polkupyörääni, skuuttia, mopoa jne. koulupäivän ajan sille kuuluvalla paikalla. 8. Muistan pitää arvoesineistäni hyvää huolta, en koske toisen omaisuuteen tai ota tavaroita ilman lupaa. 10 9. Kunnioitan toisen koskemattomuutta. Painiminen, läpsiminen, töniminen ja leikkitappelut ovat kiellettyjä. 10. En heitä kiviä, lumipalloja tms. 11. Toimin siten, että ympäristö säilyy viihtyisänä. En tee ilkivaltaa. 12. En kiusaa ketään. Kerron aikuiselle, jos tiedän jonkun kiusaavan tai tulevan kiusatuksi. 13. Toimin rehellisesti. En käytä vilppiä. 14. En käytä päihteitä enkä tupakkatuotteita. OPPITUNNILLA 1. Saavun ajoissa oppitunnille. 2. Minulla on tarvittavat oppikirjat ja opiskeluvälineet mukanani ja olen tehnyt kotitehtäväni. 3. Annan työrauhan. 4. Kuuntelen ohjeet ja noudatan niitä. 5. Teen tehtäväni tunnollisesti. 6. Pyydän puheenvuoron viittaamalla. 7. Poistun joutuisasti välitunnille. VÄLITUNNILLA 1. Vietän ulkovälitunnit ulkona välituntialueella. 2. Vietän sisävälitunnit sisällä välituntialueella. 3. Leikin ja pelaan yhteisten ohjeiden mukaan. 4. Siirryn viivyttelemättä oppitunnille. 5. Pidän kouluympäristön siistinä. RUOKAILUSSA 1. Pesen käteni ennen ruokailua. 2. Odotan vuoroani rauhassa. 3. Pyrin syömään terveellisen annoksen. 4. Ruokailen keskustellen rauhallisesti pöytäkavereiden kanssa. 5. Muistan hyvät pöytätavat. - Ruokailen vasta paikallani. - Käytän ruokailuvälineitä ja tarjotinta. - Siistin paikkani ruokailun jälkeen ja vien ruokailuvälineet, ruoantähteet ja roskat niille varatuille paikoille. - Kiitän. 11 KURINPITO– JA TURVAAMISTOIMENPITEET 1. Kasvatuskeskustelu Päätöksentekijä: rehtori tai opettaja. Ilmoitus huoltajalle ja kirjaus. Järjestyssääntöjen rikkominen, vilppi, muiden kohteleminen epäkunnioittavasti tai ihmisarvoa loukkaavasti. Enintään kaksi tuntia koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella, voidaan järjestää osissa. 2. Jälki-istunto Päätöksentekijä: opettaja. Oppilaan kuuleminen, ilmoitus huoltajalle, kirjaus. Opetuksen häiritseminen, järjestyssääntöjen rikkominen, vilppi. Oppilas ei saa jäädä pois opetus- tai muun suunnitelman mukaisesta opetuksesta eikä retkistä. Kirjallisia tai suullisia, oikeasuhtaisia ja oppilaalle sopivia, oppilasta kehittäviä tehtäviä. Hiljaa istumista. 3. Kirjallinen varoitus Päätöksentekijä: rehtori. Oppilaan kuuleminen, huoltajan kuuleminen, päätös. 4. Opetuksesta erottaminen määräajaksi Päätöksentekijä: sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto. Oppilaan kuuleminen, huoltajan kuuleminen, päätös. 5. Siivoaminen Päätöksentekijä: rehtori tai opettaja. Ilmoitus, mikäli kouluajan ulkopuolella. Oppilas puhdistaa tai järjestää likaamansa tai epäjärjestykseen saattamansa koulun omaisuuden tai tilan. Tekijästä on varmuus, sotku on tekijän oma ja tahallaan tai huolimattomuudella aiheutettu. Oppilas ei voi jäädä pois opetuksesta. Tehtävä suoritetaan valvotusti, se ei saa olla liian raskas eikä vaarallinen. Enimmäiskesto on kaksi tuntia. 6. Laiminlyötyjen kotitehtävien suorittaminen Päätöksentekijä: opettaja. Ilmoitus huoltajalle, kirjaus. Oppilaan tavaroiden tarkastaminen Opettajalla ja rehtorilla on oikeus työpäivän aikana tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on kiellettyjä tai vaarallisia esineitä tai asioita, ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Tarkastajan tulee olla samaa sukupuolta oppilaan kanssa. Toisen aikuisen tulee olla läsnä ja oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökunnan jäsen, jos tämä on saapuvilla. Kiellettyjen tai vaarallisten esineiden ja aineiden pois ottaminen Vaarallisia aineita ja esineitä ovat mm. päihteet, aseet, teräaseet, sytytysaineet ja -välineet, laserosoitin ja sähkötupakka. Haltuun otettu esine tai aine joko palautetaan oppilaalle oppitunnin jälkeen tai luovutetaan mahdollisimman pian huoltajille tai poliisille. 12 VÄLITUNTI- Älä heitä kiviä, lumipalloja tai mitään muuta. SÄÄNNÖT Pelaa pallopelejä vain Areenalla tai hiekkakentällä tai nurmikentällä. Noudata Areenan pelivuoroja. Noudata koulun järjestyssääntöjä ja hyviä käytöstapoja. Älä potki äläkä heitä palloa koulun seiniin. Ota leikkeihin ja peleihin kaikki halukkaat mukaan. Älä tuo kouluun karkkia, purkkaa tai virvoitusjuomia. Puhdista tarvittaessa kengät ennen kuin tulet sisään. Ilmoita kiusaamisesta, vahingosta tai tapaturmasta heti ulkovalvojalle. Älä kiusaa ketään. Yläkoululaiset saavat halutessaan viettää välitunnit sisällä, paitsi ulkovälitunnin klo 10.05—10.20, jonka kaikki oppilaat viettävät ulkona. Pukeudu sään mukaisesti. Siirry ulos reippaasti opettajan ohjeiden mukaan. Älä istu kapeissa käytävissä, tuulikaapeissa, ovien edessä tai portaikoissa. Välituntialueena on koulun piha. Älä poistu koulun alueelta koulupäivän aikana ilman opettajan lupaa. Oppilaskunnan kioski on tarkoitettu yläkoululaisille. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Älä oleile pyöräilykatoksessa. Älä aja koulun pihassa polkupyörällä tai muulla ajoneuvolla. Pyri hoitamaan asiasi opettajien kanssa tunnin alussa / lopussa, jos mahdollista. Muutoin opettajat ovat tavattavissa ensimmäisellä välitunnilla klo 10.05—10.20. Koputa opettajienhuoneen oveen asiallisesti ja pyydä opettajaa saapumaan ovelle. Jos sinulla on todella kiireellistä asiaa, voit kysyä opettajaa muunakin aikana. Jätä pihan puut ja istutukset rauhaan. Älä irrota tai siirrä pihan turvamattoja. Painimis– ja tönimisleikit ovat kiellettyjä. 13 PERUSOPETUSLAKI 35§ Perusopetuslain mukaan lapsilla on velvollisuus osallistua opetukseen, tehdä tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. OPPILAAN LÄKSYISTÄ TEHTÄVÄT Asiat opetetaan koulussa. Läksyjä tulee lähes aina. Kotitehtäviin kuuluu Koulu odottaa oppilaalta kiinnostusta koulutyöhön asiallista käyttäytymistä oppitunneilla ja välitunneilla työrauhan antamista hyviä käytöstapoja: tervehtimistä, kiittämistä, anteeksipyytämistä, kohteliaisuutta, asiallista kielenkäyttöä koulutehtävistä huolehtimista kotitehtävistä huolehtimista opiskeluvälineistä huolehtimista poissaoloista kertomista itse henkilökohtaisesti luokanohjaajalle ja aineenopettajille sekä läksyjen ja muiden tehtävien selvittämistä itse oma-aloitteisesti vastuun ottamista. tunnilla käsitellyn asian kertaaminen oppikirjasta, työkirjasta, vihosta tai monisteista annettujen harjoitustehtävien tekeminen uuteen asiaan etukäteen tutustuminen projekti– ja ryhmätöiden tuottaminen itsenäinen tiedonhankinta netistä tai kirjastosta. Opettaja pyrkii merkitsemään kaikki kotitehtävät Wilmaan, ja kotitehtävät pyritään aina tarkistamaan oppitunnilla. Mikäli oppilaalla on jäänyt kotitehtävät tekemättä, ????? 14 Oppilaalle: Huoltajalle: Läksyjen tekemiseen on monta syytä. Kertaamalla ja toistamalla opit tehokkaammin. Asiat painuvat mieleen. Oppitunnille on mukava mennä, kun tunnet osaavasi. Esimerkiksi matematiikassa ja kielissä uusi asia perustuu aiemmin opitulle. Kun osaat aiemmin opetetut asiat hyvin, pystyt omaksumaan uuden asian helpommin ja keskittymään opiskeluun paremmin. On myös hyvä oppia ottamaan vastuuta tehtävistä ja oppia pinnistelemään sekä tekemään tehtävät loppuun saakka. On erilaisia tapoja merkitä läksy: ympyröi sivunumero ympyröi tehtävän numero piirrä rasti tehtävän numeron kohdalle kirjoita läksy oppiaineen vihkoon merkitse läksy työkirjan sisäkanteen merkitse läksy läksyvihkoon merkitse läksy Post It -lapulla Alkuopetuksessa lapset tarvitsevat lähes poikkeuksetta aikuisen apua läksyissä. 3. ja 4. luokalla lapset tarvitsevat muistuttelua ja ainakin vaikeimmissa aineissa ohjausta ja opastusta. 5. ja 6. luokalla omaksutaan jo itsenäisen työskentelyn taidot, mutta tarvitaan vielä silti aikuiselta muistuttelua tehtävistä ja tunnetta, että koulutyöstä ollaan kiinnostuneita. Vaikeimmissa ai neissa aikuisen on edelleen syy tä tukea oppilasta opiskelussa, ja vaativiin kokeisiin on hyvä valmistautua yhdessä. Yläkoulussakin monet oppilaat tarvitsevat edelleen säännölli sesti aikuisen tukea ja ehkä jopa enemmän kuin aikaisemmin, kun opiskeltavat asiat tulevat yhä vaativammiksi. Mikäli läksyihin menee kohtuut tomasti aikaa, läksyjä tuntuu olevan liian vähän tai ne ovat liian vaikeita, on hyvä keskustel la opettajan kanssa. Lapsi voi hyötyä läksyjä tehdessään seuraavista asioista: hiljainen ympäristö, jossa on vähän häiriötekijöitä sama paikka ja aika joka päivä taukojen pitäminen välillä läksyjen pilkkominen pienempiin osiin kehuminen ja kannustaminen. Pääasia on, että tiedät, mitä tulee läksyksi. Oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi liittää opiskeluun mukavia, miellyttäviä ja myönteisiä mielikuvia. Väsyneenä tai pahalla mielellä on vaikeampaa omaksua ja muistaa asioita. 15 HUOLTAJAN LUOKANOPETTA- TEHTÄVÄT JAN /-OHJAAJAN Lapsen kasvun kannalta koulun ja kodin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Päävastuu opetuksesta kuuluu koululle ja kasvatuksesta huoltajalle. Huoltaja vastaa siitä, että oppilas saapuu kouluun ajoissa ja koulunkäyntikuntoisena eli levänneenä, asiallisesti käyttäytyvänä, aamiaisen syöneenä ja koulutarvikkeet mukanaan. TEHTÄVÄT Oppilas tarvitsee kaikkina kouluvuosinaan vanhemmilta paljon tukea ja kannustusta kouluun liittyvissä asioissa. Huoltajat vastaavat myös erilaisten valintojen tekemisestä. Huoltajat voivat toimia kaikkien oppilaiden hyväksi luokan yhdysvanhempina tai vanhempainyhdistyksessä. Koulu odottaa huoltajalta kiinnostusta koulutyötä kohtaan koulun jakaman informaation lukemista (Wilma ja paperitiedotteet) oppilaan sairauspoissaoloista ilmoittamista viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sopivasti mitoitettua apua läksyjen tekoon yhdessäoloa lapsen kanssa lapsen henkisen kasvun tukemista hyvien käytöstapojen esille tuomista aikuisten keskinäistä kunnioitusta. 16 Erilaiset tiedotustehtävät: lukujärjestykset oppilaille, tiedotteet huoltajille poissaolojen seuranta säännöllisesti ja niistä tiedottaminen huoltajille sekä tarvittaessa tietojen vienti oppilashuoltoryhmälle korkeintaan kolmen päivän loman myöntäminen oppilaalle ja kannanotto pidempään lomaan oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille huoltajien luvalla oppilaan tukeminen, neuvominen, ojentaminen ja rankaiseminen tarvittaessa oppilaan menestymisen seuraaminen ja siihen puuttuminen tarvittaessa, kehotukset, todistukset kodin ja koulun välinen yhteistyö: - vanhempainvartit - kehityskeskustelut - luokkakohtaisten vanhempainiltojen järjestäminen. OPPILAIDEN Oppilaat voivat tehdä myös aloitteita koulun toimintaan liittyen esim. jättämällä aloitteen opettajienhuoneen oven vieressä olevaan postilaatikkoon, ottamalla yhteyttä oppilaskunnan edustajaan tai kertomalla ehdotuksensa koulun aikuisille. OSALLISTAMINEN Oppilaskunta Tukioppilaat Koulussamme on vireä ja aktiivinen oppilaskunta, jonka hallitus kokoontuu säännöllisesti koulun kuvataideluokassa. Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Jokainen luokka valitsee edustajan ja varaedustajan. Luokkien 5-9 edustajat muodostavat oppilaskunnan varsinaisen hallituksen. Luokkien 1-4 edustajat kutsutaan koolle muutaman kerran vuodessa pohtimaan tiettyjä alaluokkalaisia tai koko koulua koskevia asioita. Tukioppilaat ovat 8. ja 9. luokan oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien, erityisesti 7. luokkien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaavat meidän koulussamme oppilaanohjaaja ja aineenopettaja. Oppilaskunnan hallitus toimii monin eri tavoin oppilaiden kouluviihtyvyyden hyväksi. Se järjestää vuoden aikana useita tapahtumia, ottaa kantaa oppilaita koskevien kyselyiden tuloksiin, vastaa oppilaskunnan kioskin toiminnasta, päättää oppilaskunnan rahojen käyttämisestä sekä synnyttää uusia ideoita koulun kehittämiseksi. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tavoitteena on myös luoda ilmapiiri, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet tulevat hyväksytyksi ja jossa kiusaamista ei missään muodossa hyväksytä. Tukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ajatukseen. Viime lukuvuosien monipuolisesta toiminnasta hyviä esimerkkejä ovat osallistuminen ja lainaamon perustaminen, Kouluterveyskyselyn tulosten arviointiin ja jatkotoimenpiteiden suunnitteluun osallistuminen ja mukana oleminen Aleksis-kirjoituskilpailun raadissa. Meneillään olevassa paikallisessa opetussuunnitelman uudistustyössä on erityisen tärkeää kuulla oppilaita. Oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksensä ja olla mukana opetussuunnitelmatyössä. 17 Lukuvuonna 2014-2015 koulussamme on yhdeksän tukioppilasta, jotka perustoiminnan ohella myös järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Uusia tukioppilaita koulutetaan tänä lukuvuonna 8. luokan oppilaiden valinnaisaineena olevalla tukioppilaskurssilla. Lisää tietoa tukioppilastoiminnasta löytyy osoitteesta Oppilaat osaavat (”Talent AKK”) Lukukausittain järjestettävässä Oppilaat osaavat -tapahtumassa oppilaat esittävät itse suunnittelemaansa ohjelmaa: bändi-, laulu- ja muita musiikkiesityksiä, näytelmiä, sketsejä, tanssi- ja liikuntaesityksiä. http://www.mll.fi/kasvattajille/tukioppilastoiminta/ Kummitoiminta Kummitoiminta luo osaltaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Isommat oppilaat toimivat pienempien apuna ja tukena ja auttavat kouluyhteisöön sopeutumisessa. Kummioppilaat voivat esimerkiksi auttaa arkirutiineissa kuten pukeutumisessa, olla turvana ja leikittää välitunnilla sekä osallistua vaikka satu- tai liikuntatuokioihin mahdollisuuksien mukaan. Meidän koulussamme neljäsluokkalaiset ovat esikoululaisten kummeja, viidesluokkalaiset ensiluokkalaisten ja kuudesluokkalaiset toisluokkalaisten kummeja. Näin yhteinen kummitaival kestää vähintään kolme vuotta. Vertaissovittelu Oppilaiden välisiä ristiriitoja ratkovat vertaissovittelijat, jotka ovat saaneet tehtävään koulutuksen. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Kioski Oppilaskunnan kioski on avoinna yläkoululaisille breikeillä klo 13.1513.45. Kioskin toiminnasta vastaa oppilaskunnan hallitus. Kioskista voi ostaa kahvia, teetä, mehua, jäätelöä, myslipatukoita ja muuta pientä purtavaa. Kioskissa ei myydä limsaa eikä makeisia. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Mahdollisesta makeismyynnistä ilmoitetaan erikseen. Kiusaaminen ja väkivalta eivät kuulu vertaissovittelun piiriin. Lisää tietoa löytyy osoitteesta 18 KIUSAAMISEN pajapäivinä. Teemoja käsitellään myös kuukauden avauksissa. VASTAINEN Kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita missään muodossa. Kiusaamiseen suhtaudutaan ina vakavasti. Kommenttia ”Se oli vaan leikkiä...” ei hyväksytä. Kiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi tehdään pitkäjänteistä työtä. Edesautetaan turvallisen luokkahengen syntymistä. Opetellaan ottamaan vastuuta. Lisätään ymmärrystä kiusaamisesta. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa jokaisella on oma rooli: kiusaaja, apuri, vahvistaja, kiusattu, puolustaja ja sivustakatsoja. Opetellaan vuorovaikutustaitoja, ristiriitojen ratkaisumalleja ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Lisää tietoa KIVAohjelmasta löytyy osoitteesta OHJELMA Aleksis Kiven koulu on ollut mukana KiVa Koulu -ohjelmassa syksystä 2009. KIVA-koulu –ohjelma on suomalainen innovaatio, jonka kehittämisessä on hyödynnetty kiusaamista koskevaa tutkimustietoa. KIVAlyhenne muodostuu sanoista kiusaamista vastustava tai kiusaamisen vastainen. Ohjelmalla halutaan ehkäistä kiusaamista ennalta sekä lopettaa havaittu kiusaaminen. http://www.kivakoulu.fi/content/view/61/183/lang.i/ Koulussa toimii 6-8 opettajan ja koulunkäyntiavustajan muodostama työryhmä, KIVA-tiimi. Tiimin jäsenet selvittävät pareittain esille tulevia kiusaamistapauksia yhteistyössä luokanopettajien ja luokanohjaajien kanssa. Hyvin organisoitu valvonta ja havainnointi on tärkeää. Välituntivalvonta pyritään hoitamaan siten, ettei valvomattomia hetkiä ja paikkoja ole. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä. Kouluun pyritään luomaan sellainen kulttuuri, että kynnys tulla kertomaan kiusaamisesta on matala. Oppilas voi myös kertoa kiusaamisesta kirjallisesti nimellään tai nimettömästi jättämällä viestin postilaatikkoon. Mikäli huoltajilla on tietoa kiusaamisesta, he ottavat yhteyttä kouluun. Koulun suunnitelma KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN löytyy osoitteesta Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Kiusaamistilanteita käsitellään johdonmukaisesti ja päättäväisesti sovitun toimintamallin mukaan. Selvittely dokumentoidaan. Kiusaamisesta ilmoitetaan kiusatun kotiin mahdollisimman pian ja kiusaajan kotiin, kun KiVa-tiimi on keskustellut kiusaajan kanssa. Mikäli kiusaaminen ei lopu sopimuksista ja seurannasta huolimatta, asian käsittely siirtyy oppilashuoltoryhmälle. http://www.siuntio.fi/akk/kiusaaminen.pdf KiVa-sopimuksen kolmas sääntö: Ohjelmaan kuuluva KiVa-materiaali on suunnattu luokille 1., 4. ja 7. Materiaali soveltuu kaikille luokkaasteille. KIVA-oppitunteja pidetään Me emme kiusaa! 19 KIVA-koulu-hankkeen nettisivuilla on vanhemmille opas, josta löytyy tietoa kiusaamisesta sekä vanhempien keinoista vähentää kiusaamista ja tukea kiusattua lasta. Opasta voi tilata myös painettuna. Lisää tietoa löytyy osoitteesta www.kivakoulu.fi Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhempien ja kouluvälistä yhteistoimintaa, tukea koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää lasten ja nuorten tasapainoista ja monipuolista kehitystä. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä ja toimia oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä. → Vanhemmat Vuosien aikana Vanhempainyhdistys on järjestänyt luentotilaisuuksia, kerhoja, myyjäisiä ja urheiluvälinekirppiksiä. Lisäksi yhdistys on osallistunut koulun toimintaan lahjoittamalla koululle hymypatsaat ja materiaaleja, mm. järjestelmäkameroita. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Pyrimme rakentavaan vuorovaikutukseen kotien kanssa. Meillä on yhteinen kasvatusvastuu. Ensisijainen yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä on suullinen tai kirjallinen yhteydenpito vanhempien ja opettajan välillä. Kodit saavat tietoa koulun toiminnasta myös Wilmasta, yhteisistä tiedotteista sekä kunnan kotisivuilta. Vanhemmille järjestetään lukukausittain vanhempainilta sekä mahdollisuus tavata koulun opettajia vanhempainvarteissa tai arviointikeskusteluissa. Lisää tekijöitä kaivataan Vanhempainyhdistys tarvitsee varoja ja tekijöitä järjestääkseen toimintaa oppilaiden hyväksi. Eräs tärkeimmistä keinoista varojen keräämiseen ovat jäsenmaksut. Vanhempainyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki oppilaiden huoltajat. Toiminnassa voi tietysti olla mukana, vaikka ei haluaisikaan liittyä jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä esimerkiksi lähettämällä vapaamuotoisen sähköpostiviestin osoitteeseen [email protected]. Kirjoita viestiin nimen lisäksi myös osoitteesi. Aleksis Kiven koulun Luokkien pankkitilien avaaminen Vanhempainyhdistys on neuvotellut Siuntion Aktia-pankin kanssa sopimuksen, jotta luokkien yhteyshenkilöt voivat avata tilin luokan varojen keräämiseen. Vanhempainyhdistys ry Koti ja koulu yhdessä oppilaan tukena Huoltajina vanhemmilla on tärkeä rooli lapsensa koulun käynnissä. Yksi osa tätä roolia voi olla osallistuminen vanhempainyhdistyksen toimintaan. 20 • Luokan vanhemmat valitsevat keskuudestaan kaksi vanhempaa (toinen voi olla myös opettaja), jotka vastaavat luokan pankkitilin käytöstä ja rahaliikenteestä. Kokouksesta tehdään pöytäkirja, johon kirjataan omana pykälänään päätös tilienkäyttöoikeudesta. Koska pankki vaatii pöytäkirjassa näkyviin ko. vanhempien henkilötunnukset, kannattaa tästä päätöksestä tehdä pöytäkirjaote, eli varsinaiseen pöytäkirjaan ei kirjata henkilötunnuksia, ainoastaan pöytäkirjaotteeseen. Huoltajilla on omat tunnuksensa, joilla he pääsevät Wilmaan ja voivat seurata lapsensa poissaoloja sekä kuitata ne. Oppilas ei voi tulla sairaana kouluun. Huoltaja ilmoittaa viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sairastumisesta. Mikäli oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hän pyytää kouluterveydenhoitajalta tai opettajalta lupaa lähteä kotiin. Kouluterveydenhoitaja tai opettaja arvioi, onko huoltajan syytä tulla hakemaan lapsi koulusta. Sairastumisesta ilmoitetaan huoltajalle. • Tämän jälkeen ko. vanhemmat menevät yhdessä pöytäkirjaotteen kanssa Aktiaan, jossa avataan tili nimellä Aleksis Kiven koulu, vuonna XXXX syntyneet, (luokka A/vast.). Osoitteeksi tilin avaajan osoite tai pöytäkirjaotteessa määritelty osoite. Poissaoloanomus jätetään etukäteen hyvissä ajoin ennen aiottua poissaoloa. Anomus koulunkäynnin vapautuksesta löytyy osoitteesta www.siuntio.fi/akk/kotivaelle.htm • Luokan rahavastaavan on syytä pitää tilistä ns. yhdenkertaista kirjanpitoa, eli kirjata aikajärjestyksessä tulot ja menot. Tämän kirjauksen tulee vastata pankin tiliotteita. Jotta luokan vanhempien keskuudessa ei synny mitään epätietoisuutta, kannattaa yhteisesti sopia se, kuinka usein rahatilanteesta raportoidaan muille vanhemmille. Vapautuksen hyväksyy: 1 – 3 päivää luokanopettaja tai luokanvalvoja 4 – 15 päivää rehtori yli 15 päivää sivistyslautakunnan suomenkielinen opetusjaosto. Jos oppilas on poissa koulusta, hänen tulee ottaa selville annetut tehtävät opettajalta. Huoltaja sitoutuu siihen, että oppilas huolehtii läksyistään Poissaolon ajalta. Poissaolon aikaiset kokeet suoritetaan mahdollisimman pian poissaolon päätyttyä. Lisätietoja Vanhempainyhdistyksen toiminnasta saat internet-osoitteesta http://akknvanhemmat.blogspot.com ja sähköpostia voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Kuljetusoppilaan poissaolosta on ilmoitettava etukäteen kuljettajalle (linja-auton kuljettajalle ei tarvitse ilmoittaa). POISSAOLOT Oppilaiden kaikkia poissaoloja seurataan. Poissaolot kirjataan sähköisesti Wilmaan, joten tieto lapsen poissaolosta välittyy heti kaikille opettajille. Koulun keittiöön on myös hyvä ilmoittaa poissaolosta, jos lapsella on erityisruokavalio. 21 WILMA-KÄYTÄNNÖT 3-9lk Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, koulunkäyntiavustajille, oppilaille ja heidän huoltajilleen. Luokanopettaja tai luokanohjaaja jakaa huoltajille Wilma-tunnukset. Enää ei käytetä paperista reissuvihkoa, vaan tuntihuomiot merkitään Wilmaan koepäivät varataan Wilman kautta, jolloin ne näkyvät myös huoltajille sekä yläkoulussa myös oppilaille. 7-9lk Oppilaat saavat omat tunnukset Wilmaan, joilla he voivat seurata itselle kertyneitä merkintöjä, varattuja kokeita sekä mahdolli suuksien mukaan myös annettu ja läksyjä oppilastunnuksilla ei kuitenkaan ole mahdollista kuitata selvittämättömiä poissaoloja, vaan se on mahdollista ainoastaan huoltajatunnuksilla jokainen yläkoulun opettaja pyrkii merkitsemään annetut läksyt myös Wilmaan. Pedagogiset asiakirjat oppimis suunnitelma (tehostettu tuki) ja HOJKS eli henkilökohtainen ope tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (erityinen tuki) löytyvät valikosta kohdasta Tuki. Wilman käytöstä on sovittu Aleksis Kiven koulussa seuraavaa: Koko koulu henkilökunta tarkistaa omat viestinsä vähintään kerran työpäivän aikana oppilaan poissaolot merkitään Wilmaan yleiset tiedotteet julkaistaan Wilmassa koulun tapahtumakalenteri on esillä Wilmassa 1-2lk Wilman pikaohje huoltajille löytyy osoitteesta: Wilman lisäksi voidaan käyttää perinteistä reissuvihkoa kodin ja koulun välisen yhteistyön tuke na. http://www.starsoft.fi/public/?q=fi/ node/5725 22 UIMAOPETUS laan yksi tunti viikossa, yhteensä seitsemän tuntia viikossa (7 h / vko). Yhdeksäsluokkalaiset ovat valinneet kolme oppilainetta, joita opiskellaan kaksi tuntia viikossa, yhteensä kuusi tuntia viikossa (6 h / vko). Kunta järjestää uimaopetusta mahdollisuuksien mukaan lähialueen uimahalleissa. Koululta on uimahallille linja-autokuljetus. Kahdeksannella luokalla aloitetut ns. pitkät valinnat (kotitalous, tekninen työ, kuvataide, saksa ja ranska) jatkuvat myös yhdeksännellä luokalla. Uimaopetus, luokat 1-4 Tavoite: oppilas oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon. Sisältö: veteen totuttautuminen ja uintiharjoitukset. Lukuvuodeksi 2014-2015 oppilailla oli mahdollisuus valita seuraavia valinnaisaineita (kaikkia kursseja ei pystytty toteuttamaan liian pienien osallistujamäärien vuoksi): Uimaopetus, luokat 5-9 Tavoite: oppilas kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja. Sisältö: uinti ja vesipelastus. Pitkät valinnaisaineet, 2 h / vko (kaksi lukuvuotta, numeroarviointi) Kotitalous Tekninen työ Kuvataide B2-ranska B2-saksa VALINNAISAINEET ”Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taito– ja taideaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita.” Opetussuunnitelman perusteet 28§ Lyhyet valinnaisaineet, 2 h / vko (yksi lukuvuosi, numeroarviointi) Ilmaisutaito Lukeminen ja luova kirjoittaminen Media ja minä Tekstiilityö Liikunta Pelit Musiikki Yrittäjyys Tietotekniikka Syventävä matematiikka Kansainvälisyys Voimauttavat kuvat Koulumme 8. ja 9. luokan oppilaat ovat voineet itse vaikuttaa opiskelemiinsa oppiaineisiin harrastuneisuutensa ja kiinnostuksensa mukaan. Kahdeksasluokkalaiset ovat valinneet kolme valinnaisainetta, joita opiskellaan kaksi tuntia viikossa sekä yhden valinnaisaineen, jota opiskel- Lyhyet valinnaisaineet, 1 h / vko 8. lk (suoritusmerkintä) Tietotekniikan peruskurssi Taloustieto Musikaali Tukioppilaskurssi 23 VINKKEJÄ Vieraat kielet KOTITEHTÄVIIN Pohdittavaksi: Mikä on sinulle sopivin aika tehdä kotitehtäväsi? Heti koulun jälkeen? Välipalan jälkeen? Ennen harrastuksia ja kavereiden tapaamista? 1. Lue läksy ja kertaa kappaleen sanoja. 2. Opettele sanastosta uudet sanat. Käytä apuna liuskaa. YRITÄ MUISTAA ENSIN SANAT SUOMEKSI. PIIRRÄ YMPYRÄ NIIDEN SANOJEN ETEEN, JOITA ET MUISTA. O recycling Teetkö läksyt yhdessä kaverin kanssa? Pidätkö läksyjen lomassa taukoja, vai teetkö kaikki tehtävät kerralla? Missä paikassa kotitehtävien teko onnistuu parhaiten? Omassa huoneessa? Keittiön pöydän ääressä? Sohvalla? Keskitytkö paremmin hiljaisuudessa vai musiikkia kuunnellen? OPETTELE UUDELLEEN NE SANAT, JOIDEN EDESSÄ ON YMPYRÄ. VÄRITÄ YMPYRÄ, KUN OSAAT SANAN. KÄÄNNÄ LIUSKA YMPÄRI JA YRITÄ NYT MUISTAA SANAT ESIM. ENGLANNIKSI. PIIRRÄ SANAN PERÄÄN YMPYRÄ JOS ET MUISTA. kierrätys OPETTELE LOPUKSI SANAT, JOIDEN PERÄSSÄ ON YMPYRÄ. VÄRITÄ, KUN OSAAT. 3. Lue läksy ääneen. Kannattaako puhelin ja tietokone sulkea läksyjen teon ajaksi? 4. Käännä teksti suomeksi. 5. Perehdy läksyn kielioppiin. 6. Tee harjoitustehtävät. 7. Testaa tietosi kuulustelemalla itseäsi tai pyydä äitiä tai isää vaikka kyselemään sanoja. Reaaliaineet: uskonto, historia, ympäristö– ja luonnontieto, biologia, maantieto, fysiikka, kemia… Matematiikka 1. Lue oppitunnilla kirjoittamasi muistiinpanot. 2. Kertaa oppitunnilla ratkaistut tehtävät. 3. Lue läksy oppikirjasta. 4. Tutki oppikirjan esimerkkitehtävien ratkaisuvaiheet. 1. Silmäile ensin vanha läksy. 2. Silmäile uuden läksyn otsikot, kuvatekstit ja kuvat, diagrammit ja taulukot. 5. Kun ratkaiset laskutehtävää, pohdi voiko tulos olla oikea, onko tulos ylipäätään mahdollinen vai onko se suorastaan mieletön. 3. Tee itsellesi etukäteen kysymyksiä läksystä. 6. Jos lopputulos on väärä, etsi virhe ja laske tehtävä uudelleen. 4. Lue läksy huolellisesti läpi yhteen menoon. Lue myös vihosta oppitunnilla tekemäsi muistiinpanot. 7. Jos et pääse eteenpäin, jätä tehtävä hautumaan ja siirry toiseen tehtävään. Voit onnistua myöhemmin ratkaisemaan ongelmallisen tehtävän. 5. Etsi vastaukset kysymyksiisi. Yritä löytää läksyn punainen lanka. 8. Sanallisen tehtävän ratkaisemista saattaa helpottaa kuvan piirtäminen: 6. Alleviivaa tärkeät sanat tai tärkein asia. Älä alleviivaa kaikkea! - Numeroi, kirjoita tai piirrä avainsanoja marginaaliin siististi. Kysy lupa. - Tee vihkoon muistiinpanoja ja ajatuskarttoja. Puolet luokan 12 tytöstä harrastaa urheilua. Heistä kolmasosa pelaa käsipalloa. Montako tyttöä pelaa käsipalloa? 7. Käytä apuvälineitä! Selvitä oudot sanat sanakirjasta tai netistä. Käytä karttaa historiassa, maantiedossa, uskonnossa...). 8. Kertaa läksy. Selitä se vaikka ääneen kappale kappaleelta itsellesi tai jollekin muulle. 9. Kertaa läksy vielä illalla ja/tai aamulla. 9. Lue vielä kohdat, jotka eivät jääneet mieleen. 25 KOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN Oppilaalle: Huoltajalle: Pidä kaikki koulutarvikkeet aina mukanasi: oppikirja, työkirja, vihko, kynä, kumi, viivoitin jne. Auta hienotunteisesti niissä asioissa, joissa lapsesi tarvitsee apua… Seuraa opetusta tarkasti oppitunnilla. Tee läksyt aina huolellisesti. Silloin kokeeseen lukeminen on vain tutun asian kertaamista. Seuraa säännöllisesti, että lapsi huolehtii läksyistään ja että hänellä on kaikki koulutarvikkeet mukana (kärryiltä on helppo pudota jos muistiinpanot jäävät tunnilla tekemättä puuttuvien välineiden vuoksi...) Kielissä muista kerrata sanastoa säännöllisesti, ettet joudu ennen koetta opettelemaan kohtuuttoman suurta määrää sanoja lyhyessä ajassa. Opettele joka päivä muutama sana. Pane muistilappuja huoneeseesi! Ohjaa läksyissä, ettei jää ”mustia aukkoja”. Kielissä on hyvä kysellä sanoja säännöllisesti. Kannusta, innosta ja motivoi lasta valmistautumaan kokeisiin ajoissa. Auta tarvittaessa jakamaan luettava teksti riittävän pitkälle ajanjaksolle. Auta löytämään tekstin punainen lanka ja olennaiset asiat tekstin jokaisesta kappaleesta. Seuraa koulumenestystä säännöllisesti. Voit pyytää ystävääsi tai vanhempaasi kyselemään kielioppiasioita tai sanoja silloin tällöin. Seuraa Wilmasta, milloin on kokeita. Aloita kokeeseen valmistautuminen riittävän ajoissa. Jaa luettava teksti usealle päivälle. Laske montako sivua sinun on luettava yhdessä päivässä. Merkitse kalenteriin sivut, jotka kunakin päivänä aiot lukea. Varaa aikaa myös vihkon muistiinpanojen lukemiseen. Varaa aikaa vielä kertaamiseen. Muista alleviivaukset ja marginaaliin tehdyt merkinnät 26 KOULUKIRJASTO LUKUDIPLOMI Kirjastomme on avoinna kaikkina koulupäivinä. Avoimet ovat kirjahyllyissä kannustavat lukuharrastukseen päivittäin. Koulukirjastossa on monipuolinen kokoelma lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta sekä myös tietokirjoja. Kirjoja voi lainata siten, että ilmoittaa valitsemansa kirjan joko suoraan koulukirjastonhoitajalle tai sitten omalle luokanopettajalle tai äidinkielenopettajalle. Lainattu kirja palautetaan sille varattuun laatikkoon koulukirjaston hyllyssä. Koulumme nuorimmilla oppilailla, eli 1.ja 2.-luokkalaisilla, on omissa luokkahuoneissaan pienet luokkakirjastot. Siuntion kunnan Seitsemän veljeksen lukudiplomin tavoitteena on kannustaa lapsia ja nuoria retkille tarinoiden maailmaan. Oppilas suorittaa diplomin siten, että hän lukee tietyn määrän listalta valitsemiaan kirjoja ja tekee niistä kustakin yhden tehtävän. Alakoululaiset lukevat vuoden aikana kuusi kirjaa ja yläkoululaiset kahdeksan kirjaa. Tehtävän avulla oppilas osoittaa tuntevansa kirjan sisällön ja pääsee lisäksi käsittelemään omaa lukukokemustaan. Tavoitteena on, että kaikille oppilaille opetetaan lukuvuoden alussa kirjaston käyttöä. Koulukirjastomme sijaitsee ala-aulassa, jossa on viihtyisää lukea myös kirjastoon tulevia lehtiä. Lehdet on tilattu oppilaskunnalle järjestetyn toivelehtikyselyn pohjalta. Yhdeksi suosituimmaksi lehdeksi nousi Aku Ankka, joka saapuu keskiviikkoisin oppilaidemme iloksi kirjastoon. Tarinamaailmat rakentavat ja peilaavat maailmaa, jossa elämme. Hyppy kirjojen henkilöiden saappaisiin herättää meissä surun, jännityksen, onnen ja jopa kauhun tunteita. Tarinat irrottavat meidät omasta arjesta ja opettavat käsittelemään tunteitamme ja sitä, miten suhtaudumme toisenlaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Lukeminen auttaa myös omien tekstien rakentamisessa ja opettaa, kuin huomaamatta, oikeinkirjoitusta. Kansainvälistä koulukirjastokuukautta vietetään lokakuussa. Koulussa on järjestetty sen ja Aleksis Kiven päivän kunniaksi Aleksis Kiven kirjoituskilpailu. Helmikuussa on valtakunnallinen sanomalehtiviikko ja huhtikuussa valtakunnallinen lukuviikko. Tuolloin koulukirjastossa on erityistä ohjelmaa viikon teeman tiimoilta. Lukeminen on mukava yhteinen harrastus koko perheelle. Kunnan kotisivuilta löytyy Seitsemän veljeksen lukudiplomin kirjalistat ja tehtävät 1.-2.-luokkalaisille, 3.-4.-luokkalaisille, 5.-6.-luokkalaisille ja 7.-9.-luokkalaisille. Olisitko sinä innostunut toimimaan esimerkiksi koulukirjastokummina tai kirjavinkkarina? Ota yhteyttä äidinkielen lehtoriin, jos haluat olla mukana kehittämässä koulukirjastoamme! 27 KOULUKULJETUKSET Mikäli tämä ei onnistu, otetaan yhteys huoltajaan kuljetuksen järjestämiseksi huoltajan toimesta. Siuntion kunnan kotisivuilta (siuntio.fi/palvelut/koulut ja opetus/koulukuljetus) löytyvät kulloinkin voimassa olevat koulukuljetusperiaatteet. Kerhot ja iltapäivätoiminta Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta huolehtia koulukuljetuksesta koulun kerhoon eikä kerhosta kotiin. Oppilas voi kuitenkin käyttää päivittäiset matkansa siten, että voi osallistua kunnan järjestämään kerhotoimintaan ennen tai jälkeen koulupäivän tai kyytiin iltapäivätoiminnasta kotiin. Koulukuljetus myönnetään kotipysäkiltä kouluun ja takaisin. Oppilaan nouto- ja jättämispaikka voi olla eri, mikäli tämä ei aiheuta lisäkustannuksia. Bussikortit ja Siuntio-liput Jälki-istunto Mikäli oppilaalle on määrätty jälkiistuntoa siten, että oppilas ei ehdi normaaliin koulukuljetukseen, koulu ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan ja kuljetuksen järjestämisestä sovitaan erikseen. Kuljetusoppilaille jaetaan ensimmäisenä koulupäivänä A) Matkahuollon bussikortti, joka kelpaa vuorolinja-autoissa vain koulupäivinä klo 06 ja 18 välillä kodin ja koulun välisellä matkalla 2 matkaa/koulupäivä, tai Oppilaan sairastuminen koulupäivän aikana Koululta otetaan yhteyttä huoltajaan oppilaan noutamiseksi kotiin. B) Siuntio-lippu eli matkakortti, joka kelpaa vain Siuntion sisäisessä liikenteessä koulupäivinä klo 06 ja 18 välillä. Koulumatkoja ladataan kortille vuosittain myönnettävän kuljetustarpeen mukaan. Oppilaat leimaavat matkakortin aina autoon noustessa. Tilapäiskuljetukset Sairauden tai tapaturman takia voidaan myöntää tilapäiskuljetus lääkärintodistuksessa mainituksi ajaksi. Koulukuljetuksen järjestämiseen on varattava kolme arkipäivää siitä päivästä lukien, jolloin asiantuntijalausunto on saapunut sivistystoimistoon. Mikäli kortti häviää tai rikkoutuu, siitä tulee välittömästi ilmoittaa sivistystoimistoon. Uudesta kortista peritään 20 euron maksu. Tukiopetus Jos oppilas osallistuu tukiopetukseen, hänet ohjataan samana päivänä lähtevään toiseen kuljetukseen tai linjaliikenteen autoon. 28 Maksullinen koulukuljetus Oppilaat, jotka eivät ole oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen voivat matkustaa Siuntion sisäisellä joukkoliikenteellä 3,30 e / matka hinnalla. Mikäli reitillä kulkee vuorolinja-auto, maksaa oppilas Matkahuollon määrittämän matkalipun hinnan. Kuljetuksen käyttämättä jättäminen Huoltajat ovat velvollisia ilmoittamaan lukuvuosittain sivistystoimistoon, mikäli oppilas, jolle on myönnetty koulukuljetus, ei käytä myönnettyä kuljetusta. Kuljetuspaikan tarpeeton varaaminen on kiellettyä. Kunta voi periä turhien ajojen kustannukset vanhemmilta. Urheiluvälineet ja muut poikkeavat tavarat Kouluautoissa kuljetetaan vain sellaisia urheiluvälineitä tai muita tavaroita, joita tarvitaan koulutyössä tai joiden tuomisesta on muuten erikseen sovittu koulun kanssa. Urheiluvälineet tulee kuljetuksen aikana suojata asianmukaisesti (luistimiin teräsuojukset, sukset pussiin tai yhteen sidottuna.) Huoltajien tulee ilmoittaa kuljettajalle tekstiviestillä tai sähköpostilla, jos oppilas sairastuu tai ei muuten tarvitse koulukyytiä. Kuljettajalle on myös hyvä ilmoittaa oppilaan terveydentilaan liittyvistä seikoista, jotka saattavat vaikuttaa kuljetuksiin. Koulukuljetukseen liittyvät yhteystiedot Toimistosihteeri Cilla Ojala 2606 1242 050 386 0849 reitit kuljetusjärjestelyt ilmoitukset, käytännön asiat Sivistystoimenjohtaja Jukka Pietinen 2606 1241 050 386 0826 periaatteelliset kysymykset sähköposti: [email protected] Kun vanhemmat tuovat lapsensa autolla kouluun, toivomme, että LASTA EI JÄTETÄ LINJA-AUTOJEN KÄÄNTÖPAIKALLE Puistopolun päähän eikä henkilökunnan pysäköintialueelle. Näin vältämme vaaratilanteet. 29 LIIKENNETURVAN VAKUUTUKSET OHJEITA Koululaisvakuutuksen perusteella korvataan tapaturmat, jotka sattuvat varsinaisella kouluajalla, opetuksen aikana, liikuntatunnilla, välitunnilla sekä otettaessa osaa koulun työsuunnitelman mukaisiin kerhoihin, yhteisiin urheilusuorituksiin, retkiin, käynteihin näyttelyissä, museoissa, tehtaissa jne. sekä matkalla suorinta tietä kouluun tai koulusta kotiin. Vakuutus on voimassa myös ulkomailla toimintasuunnitelman mukaisten luokkaretkien ja leirikoulujen aikana. PYÖRÄILIJÄLLE Risteykset ovat pyöräilijän vaaranpaikkoja Risteyksissä sattuu eniten lasten vakavia pyöräilyonnettomuuksia. Yleensä ne ovat yhteentörmäyksiä moottoriajoneuvojen kanssa. Yllättävä kääntyminen vasemmalle on myös varsin usein syynä auton alle jäämiseen. Kunnan ottama vakuutus ei korvaa sitä, että oppilas aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle. Iästä riippumatta vahingontekijä tai hänen huoltajansa joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Kunta eikä vakuutus korvaa oppilaan kouluun tuomia arvoesineitä, ellei opettaja ole erikseen pyytänyt niitä tuomaan. Polkupyöräilijän paikka on pyörätiellä Polkupyörä on ajoneuvo ja sen paikka on pyörätiellä. Polkupyöräilijän sääntöjen mukaan pyöräilijän tulee käyttää yhdistetyllä väylällä oikeanpuoleista reunaa ja rinnakkaisella väylällä oman kaistansa oikeanpuoleista reunaa. Alle 12-vuotiaat saavat ajaa jalkakäytävällä Jos pyörätietä ei ole, pyöräilijä ajaa tien oikeassa reunassa, joko pientareella tai ajoradan oikeassa reunassa. Tiesitkö, että alle 12-vuotiaat saavat pyöräillä myös jalkakäytävillä? PYÖRÄILY, MOPOT Polkupyörät jätetään niille varattuihin katoksiin. Pyörät pidetään lukittuina. Pyöriin ei saa koskea koulupäivän aikana. Pyöräillessä käytetään pyöräilykypärää. Pimeällä käytetään etuvaloa. Suosittelemme, että 1.— 2.-luokkalaiset eivät tule pyörällä kouluun. Anna lapselle selkeät ohjeet pyöräilyyn sovi pyöräilyalueet ja reitit pyöräilkää yhdessä neuvo, missä pyöräilijän kuuluu ajaa liikenteessä liikkuessaan kerro, mikä on turvallisin paikka ylittää ajorata kerro, miksi pyöräilijän kannattaa käyttää pyöräilykypärää. Mopoja ei saa tuoda koulun pihaalueelle, vaan ne jätetään pysäköintialueelle. Mopoilijoiden tulee noudattaa liikennesääntöjä ja erityistä varovaisuutta koulumatkoilla. 30 Aloittelevan pyöräilijän on ennen ajoradan ylitystä turvallisinta pysähtyä ja sitten taluttaa pyörä tien yli. Koulussa opetellaan pyöräilijän sääntöjä ja välttämään vaaranpaikkoja oppimalla ennakoimaan ja tunnistamaan vaaralliset tilanteet. Lisää tietoa ja tehtäviä löytyy osoitteesta Iltapäivätoiminnassa lapselle tarjotaan turvallinen ympäristö, jossa hän voi aikuisten ohjauksessa osallistua monipuoliseen toimintaan: liikuntaan, peleihin, metsämörritoimintaan, leikkiin, satuhetkiin, askarteluun. Koulun liikuntasali on varattu iltapäivätoimintaa varten maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Iltapäivätoiminnassa on yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä ohjaaja tai avustaja jokaista 15 lapsen ryhmää kohti. Iltapäivätoiminnan avustaja toimii myös 1.-2.-luokkien avustajana koulupäivän aikana. Näin lapsilla on sama turvallinen aikuinen koko päivän ajan. http://www.nordicroadsafety.org/ tyokalupakki/pyoraily/index.php ILTAPÄIVÄTOIMINTA Tavoitteet Siuntion kunta järjestää perusopetuksen lakisääteistä iltapäivätoimintaa ensisijaisesti 1. ja mahdollisuuksien mukaan 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille. Iltapäivätoiminta on sivistyslautakunnan alaista toimintaa ja kuuluu opetuksen tulosalueeseen. Toiminta siirtyi rehtorien alaisuuteen 12.8.2013 alkaen. Iltapäivätoiminta järjestetään Siuntion kunnan peruskoulujen lukuvuoden työaikoja noudattaen lukuun ottamatta lauantaikoulupäiviä. Iltapäivätoiminta alkaa koulupäivän loppuessa ja päättyy viimeistään klo 17.00. Osa -aikainen iltapäivätoiminta päättyy päivittäin klo 15.00 ja kokoaikainen viimeistään klo 17.00. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen. Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Eettisen kasvun tukeminen. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Hakeminen Iltapäivätoimintaan haetaan hakuajan puitteissa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tai sivistystoimistoon palautettavalla kunnan kotisivuilta löytyvällä hakemuksella, osoite: Iltapäivätoiminta on sijoitettu Aleksis Kiven koulun tiloihin. Käytössä on kaksi luokkatilaa, liikuntasali ja tarvittaessa pienryhmätiloja. Välipala syödään koulun ruokasalissa tai vaikkapa metsämörriretkellä metsässä. www.siuntio.fi/Avainpalvelut/ Koulut ja opetuspalvelut/Aamu– ja iltapäivätoiminta 31 Toimintamaksu SIIRTYMÄVAIHEI- Toiminnasta peritään kuukausimaksu. Toimintamaksu määräytyy hoitoajan mukaan. Jos lapsi osallistuu toimintaan enintään 3 tuntia päivässä, on maksu 60 €/kk, jos yli kolme tuntia, maksu on 100 €/kk. Maksuun sisältyy vakuutus, välipala ja toiminnan materiaalikulut. Toimeentulotukea saaville perheille iltapäivätoiminta on maksutonta. DEN YHTEISTYÖ Esikoulu — 1. luokka jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. kouluun ilmoittautuminen (helmikuu) esiopetussuunnitelman arviointi (huhtikuu) tiedonsiirtopalaveri (toukokuu) kouluuntutustumispäivä ja koulutulokkaiden vanhempainilta (toukokuu) koulutulokkaiden kouluuntulotarkastus (kesäkuu) vanhempainilta vanhempainvartti (lokakuu) 6.—7. luokka Ooppera-projekti (syysmarraskuu) AKK:lla kieli– ja käsityövalintojen tarkistaminen (helmikuu) tukioppilaat, OPO ja kuraattori kertovat yläkouluopiskelusta Päivärinteen koulussa (maaliskuu) yläkoulukysely (toukokuu) Päivärinteen 6. luokan vierailu AKK:lla (toukokuu), 6h-leiri tiedonsiirtopalaveri (toukokuu) 6. lk vanhempainilta (toukokuu) 7. lk ensimmäinen koulupäivä: luokanohjaajan kanssa aamupäivä, ryhmäytymistä, tukioppilaat luokissa, OPO 7. lk Meltolan seikkailurata 7.-9. lk vanhempainilta klo 18 Muutokset Toiminta-ajan muutos ja paikan irtisanominen on tehtävä kirjallisesti sivistystoimistoon. Muutos tai irtisanominen astuu voimaan seuraavan kalenterikuukauden alusta. Toimintasuunnitelma http://www.siuntio.fi/Liitetiedostot/ Muu_materiaali/Sivistysosasto/ Perusopetus/2014-2015% 20Toimintasuunnitelma%20AKK.pdf 32 UUSI 9. luokka — 2. asteen opinnot tulevista aikatauluista informoiminen (elokuu) henkilökohtainen ohjaus (syys-joulukuu) yhteistyö 2. asteen kanssa alkuun (syyskuu) TET-harjoittelu (lokamarraskuu) Yhteishakutiedote (marraskuu) yläkoulujen yhteinen ammatillinen ilta Lohjalla (marraskuu) tutustumiset 2. asteen oppilaitoksiin (marraskuu) Taitaja 9 –kilpailu (marraskuu) Jatkokoulutusinfo-ilta 9. luokan oppilaille ja huoltajille (marraskuu) koulutusoppaiden jakaminen (joulukuu) lupa tiedonsiirtoon valtakunnalliseen yhteishakuun (joulukuu) 2. asteen edustajien vierailut koulussa (joulukuu) henkilökohtainen ohjaus (helmimaaliskuu) yhteishaku (maaliskuu) lukion ainevalintakortti (huhtikuu) lupa tiedonsiirtoon toiselle asteelle (toukokuu) jälkiohjaustiedote oppilaille ja huoltajille (toukokuu) jälkiohjaus (kesäkuu ja elokuu) OPPILASHUOLTO Oppilashuolto uudistuu lakimuutoksen myötä 1.8.2014 alkaen. Muutokset on huomioitu Siuntion kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu koko kouluyhteisöä koskevat suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä suunnitelma äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa toimimisesta. Yksilökohtainen oppilashuolto Oppilailla on lakisääteinen oikeus myös yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen periaatteet. Oppilashuolto on osa henkilöstön kasvatus- ja opetustehtävää sekä kaikkien koulussa työskentelevien henkilöiden yhteinen tehtävä. Koulun rehtori johtaa koulun oppilashuollollista toimintaa. 33 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut ovat oppilashuollon palveluita ja ne suunnataan yhteisölle, yksilölle ja keskinäiselle yhteistyölle. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Keskinäinen konsultaatio on yksi tärkeimmistä oppilashuollon menetelmistä. Koulu on vastuussa oppilashuollosta tiedottamisesta oppilaille ja huoltajille sekä heidän ohjaamisesta niin, että he saavat heidän tarvitsemiaan oppilashuoltopalveluja. mukaisesti. Ryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi tai koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä, yläkoulussa lisäksi oppilaanohjaaja. Ryhmä voi konsultoida muita asiantuntijoita. Rehtori johtaa koulun oppilashuoltoryhmää. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita. Oppilaskohtaiset asiantuntijaryhmät Oppilaskohtaiset asiantuntijaryhmät tekevät yksilökohtaista oppilashuoltotyötä. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on antaa varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia. Oppilashuollon ohjausryhmä Siuntion kunnan oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmän muodostavat sivistystoimenjohtaja, perusturvajohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö sekä vapaa-aikapäällikkö. Sivistystoimenjohtaja johtaa ohjausryhmää. Asiantuntijaryhmien tehtäviin kuuluu yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittäminen oppilashuoltopalvelujen järjestämiseksi. Asiantuntijaryhmä kootaan aina yhteistyössä oppilaan tai huoltajan kanssa ja edellyttää kirjallista suostumusta. Asiantuntijaryhmän tulee mahdollistaa oppilaan osallisuus häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa oppilaan edellytysten mukaisesti. Asiantuntijaryhmällä on oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Asiantuntijaryhmä ei käsittele opetuksen järjestämistä koskevia asioita. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista ja työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Aleksis Kiven koulun oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän tärkein tehtävä on hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen koulussa ja yhteisöllinen oppilashuolto. Oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista ohjausryhmän suunnitelman ja ohjeistuksen 34 Muut koulukohtaiset Kunnan on järjestettävä oppilaille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun oppilas on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. ryhmät Opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita ei enää käsitellä oppilashuollon ryhmissä. Esim. pedagogiset asiakirjat (oppimissuunnitelmat ja HOJKSit eli henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat) käsitellään opiskelun tukiryhmässä. Kiusaamisasioita selvitellään KiVa-tiimissä. Myös kurinpitoasiat käsitellään oppilashuoltoryhmien ulkopuolella. Tarvittaessa konsultoidaan oppilaskohtaista asiantuntijaryhmää. Oppilashuollon ryhmät OPPILASHUOLLON OHJAUSRYHMÄ Opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi Sivistystoimenjohtaja johtaa KiVa-tiimi ALEKSIS KIVEN KOULUN OPPILASHUOLTORYHMÄ Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen koulussa Yhteisöllinen oppilashuolto Ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita Rehtori johtaa OPPIMISEN TUKIRYHMÄ OPPILASKOHTAISET ASIANTUNTIJARYHMÄT Yksilökohtainen oppilashuolto Ei käsittele opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita Vastuuhenkilö sovitaan aina jokaisessa kokouksessa KURINPITOASIAT 35 OPPILASHUOLTO- Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä Wilmassa sähköpostilla tai soittamalla. Pääsääntöisesti koulupsykologi sopii huoltajan tai oppilaan kanssa sopivan ajankohdan tapaamisille. Koulupsykologin luokse on mahdollista päästä nopeasti samana tai seuraavana päivänä mikäli tilanne on kiireellinen (itsetuhoisuus on esimerkiksi kiireellistä hoitoa vaativa huoli). Myös oppilaan ja vanhempien halutessa tapaaminen koulupsykologin kanssa järjestyy 7 koulupäivän sisällä. HENKILÖSTÖ Koulupsykologi Koulupsykologin tehtävä on oppilaiden koulunkäynnin, opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Lisäksi koulupsykologi osallistuu erilaisiin ryhmiin, joissa pyritään edistämään yksittäisen oppilaan hyvinvointia sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia. 0503860821 [email protected] Koulupsykologi auttaa esimerkiksi seuraavissa asioissa: jos oppimisessa on vaikeuksia esimerkiksi keskittymisessä, kirjoittamisessa tai lukemisessa jos oppilaalla on ahdistusta tai pelkoja jos oppilas on ollut pidemmän aikaa surullinen, murheellinen tai allapäin jos oppilaan on vaikeuksia toipua jostakin elämän kriisistä. jos oppilas kokee itsensä yksinäiseksi. Koulukuraattori Koulukuraattori tukee ja ohjaa oppilaita erilaisissa sosiaalisissa ongelmissa koulussa ja/tai kotona. Koulukuraattori pyrkii edistämään kaikkien oppilaiden viihtyvyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Työssä keskitytään kokonaisvaltaisesti oppilaan tilanteeseen ja hänen suhteisiinsa ympäristöönsä, perheeseensä ja kouluunsa. Koulukuraattori voi työskennellä yksittäisen oppilaan, oppilasryhmien tai kokonaisten luokkien kanssa. Koulupsykologin työpäivään kuuluu esimerkiksi: oppilaan oppimisen arviointeja oppilaan tukikeskusteluja oppilaan tukitoimien suunnittelu ja toteutus koulun ulkopuolisen terveydenhuollon avun tarpeen arviointi ja järjestäminen tarpeen mukaan paperityö (yhteenvedot lausunnot) tapaamisten järjestely (paikan, aika, osallistujat, tiedotus) keskustelut vanhempien kanssa keskustelut opettajien kanssa Koulukuraattori tapaa oppilaita ja vanhempia ja työskentelee yhteistyössä opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa. Oppilasta tai oppilasryhmää koskeva asia voidaan Koulukuraattori tapaa oppilaita ja vanhempia ja työskentelee yhteistyössä opettajien ja koulun muun 36 henkilökunnan kanssa. Oppilasta tai oppilasryhmää koskeva asia voidaan saattaa koulukuraattorin käsiteltäväksi lähinnä oppilaiden, vanhempien, opettajien tai muiden oppilashuoltoryhmän jäsenten toimesta. Koulukuraattorin palvelut ovat oppilaalle vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Perusterveystarkastus (pituus, paino) tehdään kaikille luokille vuosittain. Terveystarkastukset, joissa on läsnä myös koululääkäri, tehdään Kouluterveydenhoitaja on Aleksis Kiven koulussa Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä tarvittaessa tukea, neuvoja tai ohjausta monenlaisissa asioissa. Kyse saattaa olla esimerkiksi: 1. luokkalaisille 5. luokan tytöille ja pojille 8. ja 9. luokille. ma, ti, to pe kouluviihtymättömyydestä kaveriongelmista koulukiusaamisesta tai ulkopuolisuudesta lapsen/nuoren huonovointisuudesta, alakuloisuudesta, vihanpurkauksista arjen muutoksista ja paljosta muusta… klo 9.00-13.00 klo 9.00-12.00. Minulle voi soittaa milloin tahansa, mikäli jokin asia huolestuttaa! 044 389 3079 [email protected] Osa-aikainen eli laajaalainen erityisopetus Tärkeimmät työkalut ovat keskustelut ja tapaamiset, mutta kuraattorin luona voidaan myös pelata pelejä, piirtää tai tehdä erilaisia tehtäviä esim. kyselyjä. Kuraattorin työhuone on kouluterveydenhoitajan huoneen ja käsityöluokan välissä Kuusistossa. Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta oppilaille 044 389 3079 [email protected] Kouluterveydenhoitaja joilla on lieviä oppimisvaikeuksia esim. LUKI-vaikeus jotka tarvitsevat erityistä tukea muun opetuksen yhteydessä jotka ovat jääneet tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai joilla on muita koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia tai ongelmia. Erityisopetuksen avulla pyritään tukemaan oppimista, ennaltaehkäisemään ja korjaamaan oppimisvaikeuksia sekä turvaamaan oppilaalle hänen kyky- ja taitotasoaan vastaavat mahdollisuudet selviytyä opiskelusta perusopetuksen tavoitteet saavuttaen. Kouluterveydenhoitaja Andrea Tandefelt vastaa kouluterveydenhoidosta kaikissa Siuntion kunnan kouluissa. Työtehtäviin kuuluvat terveystarkastukset, rokotukset ja kaikki oppilaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. 37 Erityisopetusta annetaan muun opetuksen yhteydessä pienessä ryhmässä tai yksilöopetuksena tai samanaikaisopetuksena omassa luokassa. Osa-aikainen erityisopetus on tilapäistä, ja sitä annetaan tavallisesti 1 - 3 kertaa viikossa tarpeelliseksi katsottavan jakson ajan. Aloitteen osa-aikaisesta erityisopetuksesta voi tehdä opettaja, erityisopettaja, oppilas, huoltaja tai koulun oppilashuoltoryhmä tai oppilas voi ohjautua erityisopetukseen erilaisten seulontatestien kautta. Erityisopetuksen tarpeesta ja tavoitteista keskustellaan aina oppilaan opettajien kanssa. Oppilaanohjaaja Osa-aikaisessa erityisopetuksessa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, eikä siihen tarvita erityisen tuen päätöstä. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, mikäli hän saa tehostettua tukea. tukee, kannustaa ja ohjaa oppilaita ja on heitä varten koulun arjessa auttaa oppilaita löytämään heidän omia vahvuuksiaan ja tekemään koulutusvalintoja näiden pohjalta kuuluu oppilashuoltoryhmään ja tekee yhteistyötä koulun muun henkilökunnan, vanhempien, eri oppilaitosten ja kunnan eri toimijoiden kanssa on mukana tukemassa oppilasta eri siirtymävaiheissa (yläkouluun ja toiselle asteelle). Työelämään tutustumisjaksoja (TET) järjestetään 7.-, 8.- ja 9.luokkalaisille ja mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin ja yrityksiin ja vierailijoita koululle. AKK:lla on kaksi laaja-alaista erityisopettajaa. Hanna-Kaisa Airas on koululla tiistaisin ja torstaisin, Liisa Suni joka päivä. Oppilaanohjaaja on tavattavissa OPOn työhuoneessa Komeroisessa, mutta myös koulun käytävillä ja opettajanhuoneessa. OPOon voi olla yhteydessä myös puhelimitse tai sähköpostilla. Tietoa eri jatkokoulutuksista ja ammateista löydät seuraavista osoitteista: 050 386 0846 [email protected] [email protected] www.opintopolku.fi www.opiskelijaksi.net www.opintoluotsi.fi www.ammattinetti.fi Oppilaanohjaaja (OPO) Oppilaanohjaustunteja pidetään 7. 9. -luokkalaisille, joiden lisäksi oppilaiden on mahdollisuus saada yksilöja pienryhmäohjausta opiskelunsa ja päätöksentekonsa (mm. valinnaisaine- ja jatkokoulutusvalintojen) tueksi. 050 386 0845 [email protected] 38 KOLMIPORTAINEN Yleinen tuki Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Oppimisen tukemista voidaan toteuttaa joustavin pedagogisin ratkaisuin havaintojen, kokeiden, seulojen ja tiedonsiirrossa saatujen tietojen pohjalta. Oppilaiden tuen tarpeisiin tartutaan varhain. Yleisen tuen muotoja ovat esim. TUKI Erityisopetuksen strategian sekä perusopetuksen laadun kehittämistoiminnan eli KELPOn (alkanut Siuntiossa 2010) myötä on uudistettu oppilaille annettavia tukitoimia. Tuen painopistettä on siirretty selkeämmin varhaiseen tukeen sekä ennaltaehkäisevään tukeen. Perusopetuksen lakimuutoksen myötä (1.1.2011) sekä opetussuunnitelmamuutoksen myötä (1.8.2011) kunnissa on otettu käyttöön lähikouluperiaate, varhainen puuttuminen sekä kolmiportainen tuki. Lähikouluperiaatteen mukaisesti jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella oman kunnan koulussa. Tehostettu tuki Oppilas saa suunnitelmallista, monimuotoista ja/tai pitkäaikaista tehostettua tukea, jos yleinen tuki ei riitä oppilaan opinnoissa edistymiseen ja kehitykseen. Tehostetun tuen tavoitteena on olemassa olevien opetuksellisten ja oppilashuollollisten tukimuotojen varhainen ja suunnitelmallinen käyttö. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasaantumista. Tuen aloittamista ja järjestämistä käsitellään opetuksen tukiryhmässä opettajan laatiman pedagogisen arvion pohjalta. Oppilas, hänen huoltajansa ja opettajansa tekevät yhteistyötä, kun suunnitellaan toimivia tukimuotoja. Pedagogisen arvion käsittelyn jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. tehostetun tuen suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi. Varhainen puuttuminen ei tarkoita vain varhaiskasvatuksen, esiopetusja alkuopetusvaiheen varhaista puuttumista, vaan myös koko kouluajan puuttumista mahdollisimman varhain niihin asioihin, jotka aiheuttavat lapsen opinpolun eheään etenemiseen esteitä. Tavoitteena on tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman varhain sekä tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisen tuen tasolla. Kolmiportaisen tuen muodot ovat oppilaanohjaus oppilaiden osallisuuden lisääminen elämänhallintataitojen vahvistaminen oppilashuollolliset tukitoimet eriyttäminen tukiopetus avustajapalvelut erityisopettajan konsultointi ja osa-aikainen erityisopetus yleinen tuki tehostettu tuki sekä erityinen tuki. 39 Tehostetun tuen vaiheessa oppimääriä ei yksilöllistetä. Tehostetun tuen aikana tukimuotojen käyttöä tehostetaan esim. ERITYINEN TUKI HOJKS Pedagoginen selvitys lisäämällä tuen intensiteettiä pienentämällä ryhmää vaihtamalla opetusmenetelmää tehostamalla edistymisen seurantaa lisäämällä osa-aikaista erityisopetusta tiivistämällä yhteistyötä huoltajien kanssa. TEHOSTETTU TUKI oppimissuunnitelma Pedagoginen arvio YLEINEN TUKI (Oppimissuunnitelma) Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaille, joiden tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Ennen erityisen tuen päätöstä oppilaalle tehdään moniammatillisena yhteistyönä opetuksen tukiryhmässä pedagoginen selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella sivistystoimenjohtaja tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. KOULULAISEN RUOKAILU Lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen monipuolista ruokaa riittävästi. Siitä hän saa rakennusaineikseen tarvitsemansa ravintoaineet. Kasvu ja liikkuminen kuluttavat paljon energiaa. Koululaisten ruokapäivä jakaantuu neljään osaan: Erityisen tuen tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Tukitoimet kirjataan HOJKSiin eli henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta niitä saavuta, oppimäärä yksilöllistetään. aamupala lounas päivällinen iltapala. Lounas syödään koulussa. Koululounaalla tarjotaan pääruokaa, salaattia, leipää ja maitoa, piimää ja vettä. Koululaisen lounaan pitäisi täyttää kolmannes päivän energiasta, mutta lapset syövät harvoin kyllin paljon. Koulun ruokalista on suunniteltu monipuolisesti. Lasten kasvisten ja hedelmien kulutus on viime vuosina vähentynyt toisin kuin olisi suositeltavaa. Erityisen tuen oppilas voi opiskella pienessä ryhmässä erityisopetuksen luokassa yhden tai useamman oppiaineen tai integroituna yleisopetuksen ryhmään yhdessä tai useammassa aineessa. 40 Kioski Ruokalista on nähtävillä osoitteessa http://www.siuntio.fi/koulut/ kouluruoka.htm Oppilaskunnan kioski on avoinna yläkoululaisille breikeillä klo 13.1513.45. Monipuolinen ruokavalio toteutuu, kun joka päivä syödään: Kioskin toiminnasta vastaa oppilaskunnan hallitus. Kioskista voi ostaa kahvia, teetä, mehua, jäätelöä, myslipatukoita ja muuta pientä purtavaa. Kioskissa ei myydä limsaa eikä makeisia. Oppilaskunnalla on myös juoma-automaatti, josta voi ostaa kaakaota, teetä ja kahvia. viljaa kuten ruisleipää ja täysjyväleipää, puuroa, tummaa riisiä tai tummia pastatuotteita kasviksia ja perunaa, keitettyinä, soseena uuniruoissa, keittoina, raasteina ja salaattina hedelmiä ja marjoja maitoa ja maitovalmisteita, rasvattomia tai vähärasvaisina kolme lasillista päivittäin ja muutama juustoviipale lisäksi, jotta kasvava lapsi saa kylliksi kalsiumia ja maidosta D-vitamiinia lihaa, kanaa, kalaa ja munaa: näistä saadaan kasvun edellyttämää proteiinia rasvaa tarvitaan vähän. Ruoanvalmistuksessa suositaan öljyä ja leivälle sipaistaan rasvaa ohuesti. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Mahdollisesta makeismyynnistä ilmoitetaan erikseen. Lähde: Esikoululaisesta koululaiseksi. Opas lasten vanhemmille. MLL s. 33- 34 Löytötavarat Unohtuneet vaatteet ja kengät ovat esillä ala-aulassa olevassa säilytyskorissa. Noutamattomat löytötavarat lahjoitetaan vaatekeräykseen tai viedään roskiin syys– ja kevätlukukausien päätteeksi. Löytyneitä arvotavaroita kuten kännyköitä ja koruja säilytetään kouluisännän / iltakäytönvalvojan tilassa, Hällissä, joka on ala-aulassa heti pääoven vieressä. 41 KOULULAISEN Psykologi Keijo Tahkokallion mukaan 7-16–vuotias lapsi tarvitsee tasaisesti 9-10 tunnin yöunen. Pari, kolme vajaata yötä vaikuttaa jo selvästi lapsen hyvinvointiin ja oppimiskykyyn. Univaje on samalla tehokkain tapa saada stressitekijät koholle. Lasten levottomuus koulussa johtuukin useimmiten liian lyhyistä yöunista ja sen aiheuttamasta stressistä. Kyse on vain hyvin harvoin jostain diagnostisoitavasta sairaudesta. http://www.etela.com/uutiset/2004/04011712.html UNEN TARVE JA LIIKUNTA Kouluikäinen tarvitsee yhtä paljon unta kuin esikoululainenkin. Uni on tärkeää koululaisen kasvun ja kehityksen kannalta. Riittävä, hyvälaatuinen uni ja vireystila ovat oppimisen perusedellytyksiä. Väsyneenä uuden oppiminen ja muistaminen vaikeutuvat. Pieni koululainen tarvitsee vielä vanhempien apua nukkumaan menossa. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että lapsi nukkuu riittävästi. Kouluikäinen ei itse pysty illalla arvioimaan valvomisestaan aiheutuvaa seuraavan päivän väsymystä. Lapsi nukkuu riittävästi, jos Pitkittyneen valvomisen vaikutuksia Aistitoiminnot, kognitiivinen suorituskyky hänen on aamulla helppo nousta vuoteesta aamupala maittaa hän on virkeä ja hyvätuulinen myös iltapäivällä hän kokee olonsa hyväksi Lähde: Hyvää yötä, kauniita unia! Vinkkejä lasten unipulmiin. MLL s. 13 ja 17. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) muistuttaa unen merkityksestä nuoren hyvinvoinnille ja terveydelle. Riittävällä unella on yhteys koulumenestykseen, tunne-elämän tasapainoon ja kasvuun sekä kehitykseen. Murrosiässä unen tarve lisääntyy. http://www.mll.fi/ajankohtaista/ tiedotteet_ja_uutiset/?x41088=10722555 tarkkaavaisuus vähenee keskittymiskyky etenkin pitkäaikaissuorituksissa heikkenee lyhytaikaismuisti heikkenee oppimiskyky heikkenee havaintojen tarkkuus heikkenee hahmotuskyky heikkenee kyky laskutoimituksiin heikkenee päättelykyky heikkenee ajan taju heikkenee Psykomotorinen suorituskyky 42 koordinaatiokyky heikkenee virhesuoritukset yleistyvät reaktioaika pitenee monimutkaisten toimintojen suorituskyky heikkenee ratkaisevasti yksinkertaisten, hyvin harjoitettujen toimintojen suorituskyky säilyy melko hyvin. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja ja vähintään kolme kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa. Fyysinen suorituskyky ja elimistön Toiminta keskivartalolihavuus kasvaa rasvakudoksen määrä lisääntyy aikuisiän diabeteksen riski kasvaa kestävyys ja voima säilyvät melko hyvin sokerin sietokyky huononee infektioiden vastustuskyky heikkenee persoonallisuuden piirteet kärjistyvät. Lähde: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry 2008 Lähde: Duodecim, Terveyskirjasto. Liikuntaa vähintään 1-2 tuntia päivässä Koulu tarjoaa päivittäin useita mahdollisuuksia liikkua. Välitunneilla pelataan pallopelejä, leikitään, scootataan. Koulussa pyritään kehittämään välituntitoimintaa. Liikkuva koulu –tiimi aloittaa tänä syksynä tototeuttaa suunnitella ja toteuttaa liikuntaa välitunneille. Oppilaskunta on hankkinut erilaisia liikuntaan kannustavia pihavälineitä. Tavallisten liikuntatuntien lisäksi oppilailla on yläkoulussa mahdollisuus valita lisäksi kävellen tai pyörällä. Nuori Suomi on laatinut opetusministeriön tuella asiantuntijaryhmän kanssa ensimmäiset lapsille ja nuorille suunnatut fyysisen aktiivisuuden suositukset. 43 PÄIHDE- asian tekeminen voi tuntua jännittävältä ja tupakointi saattaa lisätä hetkellisesti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kieltoja ei kuitenkaan luoda turhaan: Kehittyvän nuoren elimistöön tupakka vaikuttaa voimakkaammin kuin aikuisella. Tupakka on kallista. Voit laskea huviksesi, kuinka paljon rahaa tupakkaan menisi, jos polttaisit puoli askia päivässä. Mitä muuta sillä rahalla voisi tehdä? KASVATUS Päihdekasvatus on tänäkin lukuvuonna yksi Aleksis Kiven koulun lukuvuoden 2014-2015 kehittämiskohteista. Teemme yhteistyötä Ehkäisevän päihdekasvatuksen Ehyt ry:n (johon Elämä On Parasta Huumetta Ry nyt kuuluu) sekä huoltajien kanssa. Aukeamalla on keskustelun pohjaksi asiaa päihteistä. Alkoholi ”Ei mulle ollu koskaan tullu mieleen, että mun alkoholinkäytöllä vois olla niin iso vaikutus mun pikkusiskoon.” Tupakka Kaikki kielletty on usein kiehtovaa. Jos kaverit houkuttelevat juomaan, et ehkä keksi montaakaan syytä, mikset lähtisi mukaan. Miksi sitten laki kieltää alkoholin käytön alle 18-vuotiailta? ”Mun tekis mieli kokeilla tupakkaa. Mun kaverit on tarjonnu mulle monta kertaa ja aina kun ne polttaa, musta tuntuu, etten ole oikein mukana porukassa.” Kieltoa ei ole asetettu kiusan takia, vaan siksi, että päihteet aiheuttavat nuorelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä monenlaisia, yllättäviäkin riskejä. Päihteet vaikuttavat kehittyvän nuoren terveyteen paljon vahingollisemmin kuin aikuiseen.Tupakan, alkoholin ja huumeiden käyttö vaikuttaa aina läheisiin, ystäviin, rahankäyttöön ja koulunkäyntiin. Silti mainonta, tv-ohjelmat ja kaverit saattavat antaa myönteistä kuvaa päihteistä. Kaiken tämän keskellä on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa suhtautumista päihteisiin. Jo muutama tupakkakokeilu aiheuttaa joillekin riippuvuusoireita. Ensimmäiset tupakat eivät maistu hyvältä, joten makunautintoa siitä on turha hakea. Useimmat nuoret, jotka tupakoivat, haluaisivat oikeastaan lopettaa tupakoinnin, mutta he eivät pysty siihen, koska ovat jo riippuvaisia tupakasta. Tämä saattaa koskea myös kavereitasi. Monet tupakoitsijat tarjoavat muillekin tupakkaa, koska yksin polttaminen ei ehkä ole niin hauskaa ja he hakevat hyväksyntää muilta tupakoinnilleen. Sinun tehtäväsi ei ole tukea ystäväsi tupakanpolttoa aloittamalla itse tupakointia. Voit sanoa reilusti ”Ei kiitos” tupakalle. Voit varmasti silti viettää aikaa ystäviesi kanssa tai tutustua uusiin ihmisiin. Muista, että sinä itse teet päätöksen tupakoinnin aloittamisesta tai kokeilusta. Voit myös miettiä, miten ulkoiset paineet, kuten media ja ystäväsi, vaikuttavat sinuun. Alkoholinkäyttö ei ole jokaisen oma asia, koska se vaikuttaa paljon läheisiin ihmisiin. Jos kokeilee tai käyttää alkoholia, on hyvä miettiä, millaisia vaikutuksia sillä voi olla: omaan terveyteen ja hyvinvointiin omaan pikkuveljeen tai –siskoon omiin vanhempiin niihin kavereihin, jotka eivät käytä päihteitä 44 vokkain puhuminen tuntuu vaikealta, voit vaikka kirjoittaa aikuiselle kirjeen, tekstiviestin tai sähköpostin, jossa ilmaiset tilanteesi ja huolenaiheesi. luokkakavereihin tyttöystävään tai poikakaveriin koulunkäyntiin/työhön rahankäyttöön harrastuksiin. Vanhemmat Omat vanhemmat ovat aina parhaita auttajia vaikeissakin asioissa. Aluksi voi tuntua vaikealta jutella asiasta vanhempiesi kanssa, mutta ilmaise heille silti rohkeasti, että nyt todella kaipaat heidän aikaansa ja apuansa. Älä luule, että vanhemmat huomaavat automaattisesti, että sinulla on huolia. Vanhemmatkin ovat joskus olleet nuoria, joten he ovat saattaneet painia samanlaisten huolien kanssa ja osaavat auttaa sinua kokemustensa pohjalta. Vanhemmat haluavat varmasti tietää, mikä sinua painaa ja haluavat auttaa parhaansa mukaan. Yhtä lailla voi miettiä, mitä vaikutuksia on edellä mainittuihin asioihin, jos ei käytä alkoholia. Huumeet ”Jos olisin tienny, mikä helvetti siitä alkaa, niin en olis koskaan alottanu. Mutta en tienny. Kunpa muut tietäisivät.” ”No mulle ainakin on sanottu, et kannabis on tosi iisi aine. Sit mun kaveri alko käyttää sitä ja se muuttu jotenkin tyhmäks ja passiiviseks. Nyt se vaan jää aina kämpille pössyttelemään. En sitte oo viittiny itte kokeilla.” Haitatonta huumeidenkäyttöä ei ole olemassa. Huumeidenkäyttäjä ei välttämättä itse havaitse huumeiden käytöstä tulevia ongelmia yhtä nopeasti kuin lähellä olevat ihmiset. Huumeongelmat aiheuttavat mittaamattoman paljon kärsimystä ja surua lähiomaisille ja ystäville. Huumeiden käyttö ei ole koskaan yksityisasia. Huumeiden käyttö, hallussapito, ostaminen ja myyminen ovat rikoksia. Muut aikuiset Mikäli vanhemmille puhuminen ei jostain syystä ole mahdollista, lähin tukea tarjoava henkilö saattaa löytyä muista lähellä olevista aikuisista. Mieti sinulle tuttuja aikuisia. Olisiko heistä joku sellainen, johon luotat ja jonka kanssa pystyisit keskustelemaan asioistasi? Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi sukulaisesi kuten mummosi, serkkusi tai setäsi. Tai onko sinulla joku muu aikuinen, jonka kanssa pystyisit keskustelemaan? Esimerkiksi valmentajasi, Mistä apua? Lasten ja nuorten puhelimeen ja kirjepalveluun voit ottaa yhteyttä nimettömänä. Puhelinnumero on 116 111 Käänny läheisten puoleen: Kun huolet painavat, paras ja nopein keino saada apua on kääntyä lähipiirin aikuisen puoleen. Tällaisia aikuisia ovat esimerkiksi oma vanhempi, sukulainen tai kuka tahansa lähellä oleva aikuinen. Hän on nopeasti tavoitettavissa ja hänelle voi purkaa sydäntään. Jos kas naapurisi, kaverisi vanhemmat tai vaikka seurakuntasi tai kerhosi työntekijä? Lähteet: http://www.mll.fi/nuortennetti/paihteet/ http://www.mll.fi/nuortennetti/ mista_apua/kaanny-laheisten-puoleen/ 45 Pohjapiirros AKK alakerta Pohjapiirros AKK yläkerta 46 LASTEN JA LASTEN JA NUORTEN NUORTEN NETTI PUHELIN Lasten ja nuorten netti on kirjepalvelu, jonne lapset voivat kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen aikuiselle miltä tahansa internetyhteydellä varustetulta tietokoneelta. Palvelu on osa MLL:n nuorille suuntaamaa nettisivustoa, Nuortennettiä (www.mll.fi/nuortennetti). Kirjeisiin luvataan vastata kahden viikon sisällä. Lasten ja nuorten puhelin on ainoa valtakunnallinen, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. 116 111 arkipäivisin kello 14-20 viikonloppuisin kello 17–20 juhlapyhinä kello 14–17 Käytännössä yhteydenottaja saa keskimäärin kolmessa päivässä päivystäjän vastauskirjeen, joka on luettavissa omilla tunnuksilla kirjepalvelun nettisivuilta. Puheluihin ja viesteihin vastaavat aikuiset, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät. www.mll.fi/nuortennetti 47 SISÄLLYSLUETTELO Rehtorin tervehdys 2 Työ– ja loma-ajat 3 Yhteystietoja 3 Työjärjestys 7 Koulupäivä 8 Areena 8 Vuosikalenteri 9 Järjestyssäännöt 10 Kurinpito– ja turvaamistoimenpiteet 12 Välituntisäännöt 13 Oppilaan tehtävät 14 Läksyistä 14 Huoltajan tehtävät 16 Luokanopettajan/luokanohjaajan tehtävät 16 Oppilaiden osallistaminen 17 Kiusaamisen vastainen ohjelma 19 Kodin ja koulun yhteistyö 20 Poissaolot 21 Wilma-käytännöt 22 Uimaopetus 23 Valinnaisaineet 23 Vinkkejä kotitehtäviin 24 Kokeisiin valmistautuminen 26 Koulukirjasto Lukudiplomi Koulukuljetukset Vakuutukset Pyöräily, mopot Iltapäivätoiminta Siirtymävaiheiden yhteistyö Uusi oppilashuolto Oppilashuoltohenkilöstö Koulupsykologi Koulukuraattori Kouluterveydenhoitaja Osa-aikainen erityisopetus Oppilaanohjaaja Kolmiportainen tuki Koululaisen ruokailu Kioski Löytötavarat Koululaisen uni ja liikunta Päihdekasvatus Mistä apua? Koulun pohjapiirros Nuorten puhelin ja netti Sisällysluettelo 48 27 27 28 30 30 31 32 33 36 36 36 37 37 38 39 40 41 41 42 44 45 46 47 48
© Copyright 2024