Tiedote 31.3.2015 VILJAN PUNAHOMEEN RISKIN PIENENTÄMINEN ALKAA KYLVÖSIEMENESTÄ Kylvösiemenen kunnostus ja peittaus ovat perusedellytyksiä laadukkaan viljasadon tuottamiseksi. Ne ovat myös tärkeitä toimenpiteitä viljan hometoksiinien riskin pienentämiseksi. Punahometta aiheuttavat Fusarium‐sienet säilyvät talven yli pääsääntöisesti maassa kasvinjätteissä, mutta myös kylvösiemenessä. Tämän vuoksi siemenen kunnostus ja peittaus ovat tärkeitä varotoimenpiteitä suojaamaan kehittyvää orasta punahomeen tartunnalta. Kaikilla viljoilla on riski punahometartuntaan ja kohonneisiin toksiinipitoisuuksiin, mutta kauralla on ollut viljoistamme eniten näitä ongelmia. Tämän vuoksi etenkin kauran viljelyssä tulisi ottaa käyttöön kaikki ne viljelytekniset toimenpiteet, joilla hometoksiiniriskiä voidaan pienentää. Peittaus turvaa oraiden alkukehityksen Punahomeen riskin pienentäminen alkaa kylvösiemenestä. Jos tilan omaa siementä käytetään kevään kylvöihin, on tärkeää tehdä siemenerien huolellinen kunnostaminen, itävyystestaus sekä peittaus. Kevyet ja pienet jyvät eivät ole elinvoimaisia. Ne ovat usein myös pahiten taudinaiheuttajien ja homeiden tartuttamia, joten ne on syytä lajitella pois. Peittaus varmistaa siemenen terveyden ja turvaa oraiden alkuunlähdön. Kaikki markkinoilla olevat viljan peittausaineet tehoavat punahomeisiin. Oman kylvösiemenen kunto on syytä testata ensi tilassa, jotta varmistetaan sen laatu. Jos oman viljasadon laatu arveluttaa, turvallisinta on hankkia kylvöihin uusi, sertifioitu ja peitattu siemen. Viljelykierto ja lajikevalinta huomioon Kun viljaa kylvetään viljan perään samalle lohkolle, pääsevät olkijätteessä säilyvät punahomeet leviämään kasvaviin oraisiin jo varhain kasvukaudella. Hyvä viljelykierto vähentää siten merkittävästi punahomeen tartuntariskiä. Samalla myös muidenkin kasvijätteissä säilyvien taudinaiheuttajien riski pienenee. Lehtilaikkutautien hallinnassa jo viljalajin vaihto vähentää merkittävästi tautiriskiä, mutta punahomeen hallinnassa ei viljalajin vaihtaminen riitä, koska punahome pystyy tartuttamaan kaikkia viljoja. Viljelyn suunnittelussa kannattaa miettiä pellon käyttö ja kasvilaji‐ tai lajikevalinta niin, etteivät kasvit valmistu korjuukuntoon yhtä aikaa vaan sadonkorjuu voidaan rytmittää sujuvaksi. Tämä vähentää riskiä sadonkorjuun viivästymiseen, mikä on usein syynä lisääntyneisiin hometoksiinipitoisuuksiin. Aikaiset lajikkeet päästään korjaamaan hyvissä olosuhteissa ja niillä voidaan siten varmistaa sadon laatu ja pienentää poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa riskiä. Toisaalta, ottamalla viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita voidaan jakaa myös kukinnan ____________________________________________________________________________________________________ Vilja‐alan yhteistyöryhmä VYR ry Pasilankatu 2 / PL 115 00241 Helsinki www.vyr.fi aikaisten sääolosuhteiden riskiä. Jos toisen lajikkeen tähkälle /röyhylletulovaiheeseen ajoittuu punahometartuntaa suosiva kostea ja sateinen sää, voi toisen kasvuajan lajike välttyä näiltä olosuhteilta, jolloin punahomeen riski on paljon pienempi. Tiedostamalla kukinta‐ajan riski voidaan vielä varautua tekemään punahomeen kemiallinen torjunta kukintavaiheessa ja toisaalta ennustaa myös sadon lopullista toksiiniriskiä. Tämä voidaan sitten huomioida tehostamalla toimenpiteitä sadon korjuussa, kuivauksessa ja lajittelussa. Kukintahetken määrittelyssä voi hyödyntää tehoisan lämpötilasumman seurantaa. Esimerkiksi kaura kukkii kun tehoisaa lämpötilasummaa on kertynyt kylvöstä 400‐450 astetta. VYR seuraa kasvukauden aikaista punahomeen riskiä ja tiedottaa asiasta tarpeen mukaan heinä‐ ja elokuussa. Kerääjäkasveja taiten Uuden ympäristökorvausjärjestelmän myötä kiinnostus kerääjäkasvien käyttöön viljan aluskasvina on noussut suureksi. Jos aiempaa kokemusta kerääjäkasveista ei ole, kannattaa aloittaa pienellä alalla. Epäonnistuessaan kerääjäkasvit voivat kasvaa pääkasvin yli, vaikeuttaa sadon korjuuta ja heikentää sadon laatua. Jos kerääjäkasvit kasvavat liian rehevästi, ne voivat lisätä myös punahomeen riskiä sadossa. Mitä ovat hometoksiinit? Toksiinit ovat homesienten aineenvaihduntatuotteita, joiden muodostumisen laukaisevat erilaiset ympäristötekijät joko pellolla tai varastossa. Hometoksiinit ovat terveysriski ihmisille ja eläimille. Akuutit myrkytystapaukset ovat harvinaisia. Pitkäaikainen altistuminen on haitallista, eikä sen kaikkia vaikutuksia tunneta. Eläimille toksiinit aiheuttavat pitkäaikaisessa altistuksessa tuotoksen laskua, vastustuskyvyn heikkenemistä ja hedelmällisyyshäiriöitä. Punahomeiden (Fusarium ‐
sienten) tuottamat merkittävimmät toksiinit ovat deoksinivalenoli (DON), T‐2 ja HT‐2 toksiinit ja zearalenoni. Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävän viljan hometoksiinipitoisuuksille on lainsäädännössä asetettu enimmäisrajat. Rehuksi käytettävälle viljalle on asetettu suositusarvot. Tietoa viljan hometoksiiniseurannasta Vilja‐alan yhteistyöryhmän Turvallisuustyöryhmä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Luken (ent. MTT), Eviran ja ProAgrian kanssa on toteuttanut säännöllistä viljojen hometoksiiniseurantaa Suomessa vuodesta 1999 alkaen. Seurantaa varten on kehitetty järjestelmä viljanäytteiden keräykseen, analysointiin, tulosten tarkasteluun sekä riskin arviointiin viljelyn taustatietoja vasten koskien kattavasti koko Suomen viljantuotantoaluetta. Vuosittain analysoidaan noin 170 viljanäytettä eri puolilta Suomea. Näytteet kerätään Eviran viljan laadunseurannan aineistosta. Analyysit tehdään Luonnonvarakeskus Luken laboratoriossa akkreditoiduilla kromatografisilla menetelmillä. Seuranta on tuottanut punahomeiden hallitsemiseksi viljantuotannossa ohjeiston ja huoneentaulun, joita päivitetään uusien tutkimustulosten myötä. Tietoa ja välineitä hometoksiinien hallintaan Viljan hometoksiinien hallinnan tärkeimmät työkalut on koottu VYR:n ohjeisiin (http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljelyoppaat/ ). Koko ajan tehdään lisäselvityksiä ja tutkimuksia, joiden avulla haetaan lisäymmärrystä punahomesienen biologiasta ja sitä kautta uusia ratkaisuja ____________________________________________________________________________________________________ Vilja‐alan yhteistyöryhmä VYR ry Pasilankatu 2 / PL 115 00241 Helsinki www.vyr.fi hometoksiiniriskien vähentämiseen viljasadossa. Keskeisessä roolissa on ammattitaitoinen viljely ja hometoksiiniriskin pienentäminen jo kasvukauden alkumetreiltä lähtien. Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, [email protected] Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 531 7211, [email protected] Mirja Kartio, Evira, p. 040 534 5510, [email protected] ____________________________________________________________________________________________________ Vilja‐alan yhteistyöryhmä VYR ry Pasilankatu 2 / PL 115 00241 Helsinki www.vyr.fi