Etelä-Karjalan matkailustrategia 2015
1 Etelä-Karjalan matkailustrategia 2015‒2020 ”Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii” Lausuntoversio 25.8.2015 Sisällys Miksi tarvitaan uusi matkailustrategia?.................................................................................................. 2 Etelä-Karjala matkailumaakuntana vuonna 2015 ................................................................................. 3 Ponnistetaan vahvuuksilla eteenpäin ..................................................................................................... 5 Kohti vuotta 2020 .......................................................................................................................................... 6 Kenelle Etelä-Karjalaa markkinoidaan? .................................................................................................. 7 Miten visio saavutetaan? ............................................................................................................................ 8 Yhteistyöllä eteenpäin ......................................................................................................... 8 Välineet kuntoon ................................................................................................................... 8 Saavutettavuus läheltä ja kaukaa ..................................................................................... 9 Kestävä kehitys turvaa tulevaisuuden .......................................................................... 10 Maakunnan matkailukohteet.................................................................................................................... 12 Rauhan‒Ukonniemen alue................................................................................................ 14 Lappeenrannan Linnoitus, satama ja Myllysaari ........................................................ 14 Seuranta ja jatkotoimet ............................................................................................................................. 15 Liitteet ............................................................................................................................................................ 17 Liite 1. Toimijat ja kunkin tehtävät strategian toteuttamisessa .............................. 17 Liite 2. Matkailustrategiaprosessi ................................................................................... 18 2 Miksi tarvitaan uusi matkailustrategia? Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta. ”Istu vieras veikkone, haasta vieras veikkone, jää yöks vieras veikkone”, todetaan lappeelaisessa sananlaskussa. Matkailu elää vieraanvaraisuudesta; mitä lämpimämmin otamme vieraat vastaan, sitä todennäköisemmin he tulevat uudelleen, vaikka olisivatkin maksavia vieraita. Etelä-Karjalan matkailun näkymiä linjattiin edellisen kerran strategiaksi kymmenen vuotta sitten. Vuosien 2006‒2015 matkailustrategiaa olivat tekemässä matkailutoimijat ja matkailun kehittäjät. Myös tätä strategiaa työstettäessä hyvä tekemisen meininki on koonnut joukot yhteisen asian pariin. Matkailustrategia määrittää yhteisen tavoitteen ja ohjaa tekemistä. Päättyvän strategiajakson aikana Etelä-Karjalaan saatiin merkittävä matkailukohde, Rauhan‒Ukonniemen alue, sekä kehitettiin muun muassa Imatran kosken ympäristöä ja Lappeenrannan Linnoituksen ja sataman aluetta. Markkinointiyhteistyö GoSaimaa-brändillä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Strategiakauden aikana matkailutoimiala on noussut maakunnan elinkeinopolitiikan keskiöön vakavasti otettavaksi elinkeinoksi. Etelä-Karjala on rajan ja vesistöjen maakunta, jossa on lähes 8 000 kilometriä rantaviivaa. Maakunnasta löytyy yritteliäisyyttä ja rohkeutta tehdä uusia asioita sekä karjalaisuudesta lähtevää elämäniloa. Nostetaan nämä tekijät maakunnan matkailun kehittämistyön kärjiksi. Meidän pitää huolehtia maakunnan saavutettavuudesta ja laadukkaasta palvelutarjonnasta sekä muistaa karjalainen vieraanvaraisuus ‒ ”Hyvä vieras ei oo myöhäne milloikaa”. Wall Street Journal listasi kesällä 2014 Saimaan maailman viiden vaikuttavimman järvikohteen joukkoon, joka on oma maailmansa ja kaunis ympäri vuoden. Saimaasta riittää koettavaa oli sitten kesä tai talvi, tyyni tai myrsky. Saimaa on Etelä-Karjalan matkailun sateenvarjo, jonka alle muu tarjonta asemoituu. Saimaa on meidän mahdollisuutemme ja erityisyytemme. Matkailustrategian ykköstavoitteita on saada koko maakunta ja kaikki sen asukkaat tekemään yhdessä töitä Saimaan tunnettuuden lisäämisen ja matkailijoiden viihtymisen eteen. Yhteen hiileen puhaltamalla onnistumme! Matti Viialainen Kirsti Laine maakuntajohtaja puheenjohtaja Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan matkailustrategian ohjausryhmä 3 Etelä-Karjala matkailumaakuntana vuonna 2015 Etelä-Karjala on osa Järvi-Suomea, joka on yksi Suomen neljästä matkailun suuralueesta1. Maakuntaa leimaavat Saimaa ja Vuoksi sekä pienemmät järvet ja joet, kuten Kuolimo, Kivijärvi, Simpelenjärvi ja Karjalan Pyhäjärvi sekä Hiitolanjoki. Etelä-Karjala on kiinnostava matkailukohde järviluonnosta, kylpylöistä ja rauhallisesta lomailusta sekä hyvinvoinnista ja ostosmahdollisuuksista kiinnostuneille. Investoinnit kylpylöihin, golfkenttiin, jäähalleihin sekä liikuntamatkailuun ovat lisänneet tarjontaa, kuten tekevät myös Lappeenrannan ja Imatran uudet teatterit. Teatterien omat ohjelmat ja tilat tapahtumapaikkoina avaavat mahdollisuuksia muun muassa kokous- ja kongressimatkailulle. Etelä-Karjalaan saapuu sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita, joiden keskuudessa Lappeenrannalla ja Imatralla on perinteisesti ollut kesäkohteen leima. Vuonna 2014 yöpyjistä 47 prosenttia oli ulkomaisia ja heistä 84 prosenttia venäläisiä. Kotimaan matkailijoita oli yöpyjistä 53 prosenttia. Kotimaanmatkailu on viime vuosina kasvanut ja kasvu on jatkunut vuonna 2015: maakunnan kylpylät kiinnostavat suomalaisia. Kaikkiaan Etelä-Karjalassa oli vuonna 2014 rekisteröidyissä majoitusliikkeissä 674 100 yöpymistä. Sen lisäksi tulevat yöpymiset sukulaisten ja tuttavien luona sekä vapaa-ajanasunnoissa, joita maakunnassa on 20 4422. Maaseutukuntien väkiluku kasvaa merkittävästi kesäkuukausina3. Etelä-Karjalan matkailua on viimeisen kymmenen vuoden ajan määrittänyt venäläisten ostosmatkailun kasvu ja sitä seurannut nopea suunnanvaihdos vuonna 2014. Kesän 2015 arvioiden mukaan aallonpohja on ehkä saavutettu ‒ rajanylitysten sekä tax free - ja invoice-kaupan väheneminen on tasaantumassa, mutta entiseen kasvuvauhtiin ei ole nopeaa paluuta. 1 Muut ovat Helsinki ja pääkaupunkiseutu, rannikko ja saaristo sekä Lappi. 2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit. ISSN=1798-677X. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rakke/uut.html 3 Suosituimmissa mökkikunnissaTaipalsaarella ja Ruokolahdella vapaa-ajanasuntoja on selvästi vakituisesti asuttuja asuntoja enemmän ja Savitaipaleella on vapaa-ajanasukkaita on suhteessa vakituisiin asukkaisiin eniten maakunnassa. 4 Ostosmatkailun rinnalla Etelä-Karjalassa kasvoi venäläisten lomamatkailu, jossa viipymä oli ostosmatkailulle tyypillistä yhtä päivää pidempi. Suomi on venäläisten keskuudessa suosituin ulkomaanmatkakohde: sujuva saavutettavuus, luonto, palvelut ja turvallisuus kiinnostavat.4 Etelä-Karjala on yöpyvien venäläismatkailijoiden keskuudessa pääkaupunkiseudun jälkeen selvästi suosituin kohde5 ja venäläisten keskimääräinen viipymäaika maakunnassa on hieman kasvanut, mutta venäläismatkailijoiden suhteen on varauduttava nopeisiin muutoksiin. Etelä-Karjalan matkailutarjonnan on oltava kiinnostavaa niin kotimaanmatkailijoiden kuin Venäjältä ja muista maista tulevien matkailijoiden silmissä. Yöpymisten kokonaiskehityksessä kotimaan matkailu on merkittävässä roolissa. Euroopan Unionin alueelta sekä Skandinaviasta ja Aasiasta tulevien matkailijoiden määrä kasvoi vuonna 2014. Ruotsalaiset ja saksalaiset ovat matkustaneet Etelä-Karjalaan aiempaa enemmän, joskin kokonaisuudessa kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset ovat vähentyneet. Sen sijaan matkailijoiden keskimääräinen viipymisaika maakunnassa on viime vuosina pidentynyt. Kasvaneesta huonemäärästä huolimatta huoneiden käyttöasteet ovat olleet naapurimaakuntia parempia ja huoneiden keskihinta niitä korkeampi. 4 5 TAK Rajatutkimus 2014. Tilastokeskus, Liikenne ja matkailu. 5 Majoituksen ja ravitsemuksen työpaikkoja oli Etelä-Karjalassa 2 090 vuonna 20126. Määrässä ei ollut muutosta edelliseen vuoteen, mutta viiden vuoden ajanjaksolla työpaikkojen määrä kasvoi noin 400. Matkailu työllistää myös matkailupalvelujen tuottajia sekä kaupan alan henkilökuntaa ja välillisiä työpaikkoja syntyy muun muassa kiinteistöhuoltoon, mainontaan ja markkinointiin, mediaan, kuljetukseen ja rakentamiseen. Majoitus- ja ravitsemusyritysten liikevaihto kehittyi maakunnassa positiivisesti 2010-luvun alussa, mutta se pieneni vuonna 2013 varsin paljon, kun kehitystä verrataan naapurimaakuntiin. Myös matkailun työpaikat vähenivät. Etelä-Karjalassa venäläismatkailun suhdanteet tuntuvat naapurimaakuntia enemmän.7 Ponnistetaan vahvuuksilla eteenpäin Alla olevat visualisoidaan valokuvan päälle tai kuvaajaksi ja infograafi kertoo loput eli tekstiä ei ole Vahvuudet: Ihmiset Kulttuuriperintö ja historia Kylpylät Liikuntamatkailu Luonto: erityisesti Saimaa ja vesistöt Monipuolinen majoitustarjonta Ostosmahdollisuudet Retkeilymahdollisuudet Sijainti rajan tuntumassa Tapahtumat Venäjän Pietarin ja pääkaupunkiseudun läheisyys Heikkoudet: Epätietoisuus lentoyhteyksien jatkuvuudesta Kansallis- tai luonnonpuiston puute Kausivaihtelut Painottuminen liian yksipuolisesti venäläismarkkinaan Palvelutarjonnan ja paketoimisen puutteet Saimaan vaikea tavoitettavuus Tapahtumien päällekkäisyys Vaatimattomuus ja uskonpuute Yhteistyössä toimijoiden kesken kehittämistä Infograafiin seuraavat tiedot ja kuvaajat: 6 Taustaksi numeroina näistä jotain: asukkaat, matkailijat, vapaa-ajanasunnot, vuodepaikat, venäläismatkailijoiden määrä, yöpymiset ja matkailutulo kokonaisuutena vuonna 2014 tai viimeisenä mahdollisena vuotena Rahan kulutus käyttökohteen mukaan Matkailutulo toimialoittain Matkailun työllisyysvaikutus Palkka- ja verotulot Matkan pääasiallinen tarkoitus Tilastokeskuksen ylläpitämän Toimiala Onlinen tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2013, joten vertailua ei voi ulottaa vuosiin 2013‒2014. 7 Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti. 6 Tärkeimmät syyt käynnille Yöpymiset jaoteltuina ulkomaat ja kotimaat Kohti vuotta 2020 Kansallisen matkailun tuotekehityksen strategiset teemat vuoteen 2020 ovat hyvinvointi, kulttuuri, kesä ja talvituotteiden monipuolistaminen. Painopistealueet ovat suomalainen ja paikallinen ruoka, hiljaisuus sekä kulttuurin ja luonnon yhdistäminen. Matkailun tiekartan 2015‒2025 tavoite on tehdä Suomesta Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde, jossa on puhdas luonto, hyvinvointia edistävät olosuhteet, omaperäinen kulttuuri ja toimiva infrastruktuuri. Toimenpiteitä ovat matkailukeskuksien ja yritysverkostojen vahvistaminen, kiinnostava tarjonta, vaikuttava markkinointi ja tuotteiden helppo ostaminen sekä kilpailukykyinen ympäristö. Matkailun odotetaan kasvavan viisi prosenttia vuodessa.8 Kansalliset teemat, painopistealueet, vahvuudet ja toimenpiteet sopivat Etelä-Karjalaan. Maakunnan elinkeinostrategian kärkinä ovat ympäristö, kansainvälisyys ja teknologia, joihin matkailu liittyy vahvasti. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on vihreä hyvinvointi ja luonto-, hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen luontoarvot huomioiden sekä kokeilevaa kehittämistä hyödyntäen. Kuntien strategioissa matkailu on tärkeä kehittämiskohde: tavoitteena on sijainnin hyödyntäminen, matkailijamäärien ja palvelutarjonnan kasvattaminen sekä matkailuun liittyvän infrastruktuurin kehittäminen. Vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen nousee esille maaseutukunnissa. Maaseutualueilla matkailu on kasvava elinkeino ja se on yksi Kaakkois-Suomen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteistä, joita ovat myös vapa-ajan asuminen ja maaseudun infrastruktuuri eli tiestö sekä tietoliikenneyhteydet. Infrastruktuurin kehittäminen mahdollistaa kannattavan matkailuelinkeinon harjoittamisen maaseudulla. Euroopan maaseuturahaston osarahoittama maaseudun kehittämissuunnitelma antaa resursseja maaseudun matkailun ja matkailuyritysten kehittämiselle sekä maaseudun ja kaupungissa sijaitsevien matkailukohteiden yhteistyölle.9 Etelä-Karjalan matkailutoimiala kehittyy olemassa olevassa tilanteessa, mutta valintoja tehden. Kehitystyötä tehdään jokaisessa maakunnan yrityksessä huomioimalla matkailijoiden hiljaiset ja ääneen lausutut viestit. Sama tekeminen koskettaa kaikkia eteläkarjalaisia: jokainen kanta-asukkaan ja matkailijan kohtaaminen on mahdollisuus, josta voi seurata uusi matka maakuntaamme. Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen 2030. TEM raportteja 4/2014; Yhdessä enemmän ‒ kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. TEM raportteja 2/2015. 9 Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014‒2020. Mahdollisuuksien maaseutu ‒ Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rapportteja 8/2015. 8 7 Välittömät eteläkarjalaiset ja karjalaisuus ovat maakunnan vahvuuksia, joiden todentuminen edellyttää yhdessä tekemistä ja kaikkien osallistumista. Me voimme tehdä yhdessä Saimaan alueesta ja Etelä-Karjalasta sen osana Suomen kolmanneksi tärkeimmän matkailukohteen Helsingin ja Lapin rinnalle. Etelä-Karjalan matkailutoimijat näkevät kotimaakuntansa vuonna 2020 kiinnostavana matkailukohteena ulkomaisille ja kotimaisille matkailijoille. Saimaata hyödynnetään sekä matkailumarkkinoinnissa että matkailupalvelujen kehittämisessä ja tarjonnassa. Tarjolla on hyviä ja laadukkaita tuotteita ja palveluita, jotka houkuttelevat. Niiden toteuttamisessa ja tarjonnassa tehdään yhteistyötä. Asiakkaille tarjotaan hyvää ja mieliinpainuvaa asiakaspalvelua, joka kutsuu matkailijan toistamiseen maakuntaan ja Järvi-Suomeen. Yhteistyö ulotetaan naapurimaakuntiin ja koko Saimaan alueelle. Siihen liittyen tehdään Saimaan alueen yhteismarkkinointia sekä yhteistyötä matkailupalvelujen kehittämisessä ja paketoinnissa sekä matkailun tarpeet huomioivassa aluesuunnittelussa. Saimaan maakuntien tulee tehdä yhdessä töitä, jotta Saimaa ja sen matkailu saadaan kansallisen matkailunkehittämisen ja -markkinoinnin ykköskoriin Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle. Matkailustrategian visio nojaa kansalliselle tavoitteelle ja Järvi-Suomen suuralueeseen, mutta rajaa sen Saimaan alueelle. Vuonna 2020 Saimaan alue on Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukossa. Kenelle Etelä-Karjalaa markkinoidaan? Suomen matkailumarkkinoinnin kohderyhmänä painotetaan moderneja humanisteja, joiden arvo- ja asennemaailmaan sopii Suomeen matkustaminen. He ovat nähneet paljon ja etsivät uusia elämyksiä ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen.10 Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia nostaa modernien humanistien rinnalle venäläisen 25‒55-vuotiaan keskiluokan sekä kotimaan matkailijat.11 Suomen matkailumaakuvaa asemoidaan sanoilla luotettavuus, vastakohtaisuus, luovuus sekä päheys, englanniksi cool, joka tarkoittaa huippua ja hienoa, mutta sisältää viittauksen ilmastoomme12. Etelä-Karjalan tarjonta on kohdallaan: rauhallisen luonnon vastakohtana ovat Imatran ja Lappeenrannan erinomaiset ostosmahdollisuudet sekä elinvoimainen talousmaakunta. Maakunta ottaa 10 Moderneja humanisteja on maailman matkailevasta väestöstä noin 15 prosenttia. Moderneja humanisteja kiinnostavat suomalainen luonto, kulttuuriperintö ja elämäntapa Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen 2030. TEM raportteja 4/2014. 11 Temaattiset painopisteet ovat suomalainen elämäntapa, ruoka, design ja arkkitehtuuri sekä luovan talouden sektorit, kuten peliala, elokuva ja musiikki. Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014‒2018. Matkailun edistämiskeskus 2014. 12 Asemoinnin johtotähtinä ovat neljä C:tä eli credible, contrasts, creative ja cool. Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen 2030. TEM raportteja 4/2014. 8 osana Saimaan aluetta kasvavan osuuden matkailijoista. Tavoitteena on saada kansainvälisiä matkailijoita maakunnan sijaintiedun vuoksi luonnollisesta suunnasta Venäjältä sekä Keski-Euroopasta ja Aasiasta, ympärivuotistaa kotimaan matkailua tapahtuma- ja palvelutarjontaa kehittämällä sekä pidentää venäläisten ostosmatkailijoiden viipymää. GoSaimaan markkinoinnin kohdealueet ovat pääkaupunkiseutu sekä Venäjä, erityisesti Pietari ja Moskova, että Keski-Eurooppa. Matkailijoita varten kehitetyt palvelut ja rakenteet ovat myös maakunnan asukkaiden käytettävissä. Ne lisäävät palvelutarjontaa ja asukkaiden hyvinvointia sekä maakunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaa asuinpaikkana. Lähimatkailu sekä kokemusten ja elämysten etsiminen läheltä kotia on yksi kasvavista trendeistä. Se on kestävää kehitystä ja kulttuuriperinnön siirtoa, joka tuo asiakkaita maakunnan matkailutoimijoille. Miten visio saavutetaan? Yhteistyöllä eteenpäin Olennainen tekijä Etelä-Karjalan matkailun kehittämisessä on tahtotila. Kun yrittäjät, julkisyhteisöt ja asukkaat haluavat tehdä töitä toimialan eteen, asioita tapahtuu. Kun matkailu kehittyy, se tarjoaa suoraan tai välillisesti elannon yhä useammalle eteläkarjalaiselle sekä tuo elinvoimaa maakuntaan. Matkailutoimiala menestyy, kun matkailuyritykset sekä koko matkailua palveleva infrastruktuuri uudistuu yhteistyötä tehden. Yhteistyöllä saadaan tehokkuutta markkinointiin, myyntiin ja resurssien käyttöön sekä parannettua palvelujen laatua. Toisten palvelujen suosittelu pyritään saamaan vakiintuneeksi toimintatavaksi, mikä lisää isojen ja pienten matkailutoimijoiden yhteistä tekemistä sekä tarjontaa, kun osallistumisvolyymit lisääntyvät. Se edellyttää tutustumista muiden yritysten tarjontaan, mikä antaa pohjaa uusien palvelujen ja palvelupakettien ideoinnille, joka taas luo edellytyksiä matkailijan viipymän kasvattamiselle sekä tämän seuraavalle matkalle. Välineet kuntoon Etelä-Karjalan matkailun suurin ongelma on palvelujen ja tapahtumien myynti. Yhteisiä voimavaroja suunnataan myynnin kehittämiseen yhteistyössä kokeilevan kehittämisen ja nykyteknologian antamin keinoin. Erityinen haaste, mutta myös mahdollisuus on digitalisaatio niin myynnissä ja markkinoinnissa kuin asiakkaiden käyttäytymisen seurannassa ja ennakoinnissa. 9 Markkinointiyhteistyötä jatketaan GoSaimaan puitteissa sitä edelleen kehittäen yhdessä Etelä-Savon kanssa, jotta se palvelee tehokkaimmin erikokoisia yrityksiä. Myös kunnat tekevät markkinointia. Majoituksen rinnalle markkinoinnin kärjiksi voidaan nostaa matkailutuotteita ja muita sisältöjä. Yritysten oma markkinointi sekä maakuntamarkkinointi jatkuvat aluemarkkinoinnin rinnalla ja ovat osa kokonaisuutta. Tuotekehitys ja paketointi perustuvat yrittäjien ideoille ja yritysten tarjonnalle, mutta siinä hyödynnetään kehittämishankkeiden mahdollisuuksia. Yhdessä maakunnan sisällä sekä naapurimaakuntien kanssa rakennetut palvelupaketit ovat keino saada Saimaan alueelle lisää matkailijoita. Tapahtumat ovat tärkeä osa kokonaisuutta ja niiden suhteen maakunnassa on paljon ympärivuotista tarjontaa, mutta yhtä isoa ja kansallisesti tai kansainvälisesti tunnettua tapahtumaa ei ole eikä sitä lähdetä tietoisesti rakentamaan, mutta olemassa oleville tapahtumille annetaan mahdollisuus kehittyä luontaisen kasvun kautta suureksi tapahtumaksi. Niitä hyödynnetään matkailussa ja sen kehittämistyössä sekä markkinoinnissa. Tapahtumajärjestäjien yhteistyötä lisätään aloittamalla maakunnalliset tapaamiset. Olemassa olevien tapahtumien sekä uusien tapahtumien ajoittamiseen ja päällekkäisyyteen kiinnitetään huomiota hyödyntäen vuosikelloajattelua. Työkaluna ajoittamisessa käytetään maakunnallista tapahtumakalenteria, jota kehitetään, jotta sen käyttö lisääntyy. Tapahtumatarjonnan lisääminen esimerkiksi pääsiäiseen ja uuteen vuoteen palvelisi matkailua. Saavutettavuus läheltä ja kaukaa Etelä-Karjalaa koskevat liikenteen kehittämislinjaukset on tehty Kaakkois-Suomen liikennestrategiassa 2035. Liikennejärjestelmästrategia nostaa esille kansainvälisten yhteyksien sekä rajatoimintojen sujuvuuden tärkeyden, monille matkailuyrityksille tärkeän alemman tieverkon toimivuuden sekä työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantamisen.13 Saavutettavuuden turvaaminen eli sujuvien yhteyksien turvaaminen selkeä tavoite. Kansainväliset lento- ja rautatieyhteydet Lappeenrantaan ja Imatralle, riittävät kotimaan rautatieyhteydet sekä toimivat rajanylitykset ovat keskeisiä menestymisen edellytyksiä. Myös venesatamaverkoston ja -väylien sekä niiden palvelujen, kuten veneiden, kanoottien ja potkurien vuokraus, ja laivaliikenteen kehittäminen tukevat saavutettavuutta. Matkailijan on oltava helppo saapua Etelä-Karjala riippumatta matkasuunnasta tai kulkuvälineestä. 13 Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015. 10 Saavutettavuuteen liittyy vahvasti maakunnan sisäinen liikenne ja matkailijan pääsy Saimalle. Liikkuminen majoitusliikkeisiin ja matkailukohteiden välillä sekä luontokohteisiin on hankalaa, jos käytettävissä ei ole omaa tai vuokra-autoa tai venettä. Esimerkiksi Rauhan alue on julkisen liikenteen avulla heikosti saavutettavissa ja siitä kärsivät myös Rauhassa työskentelevät. Sujuvien liikenneketjujen aikaansaaminen lento- ja junayhteyksiltä matkailukohteisiin julkisen liikenteen, helpon autonvuokrauksen ja yrittäjien yhdessä järjestämien kyytien avulla on tarpeellista, jotta matkailu voi kasvaa. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2030 tavoitteeksi asetetaan joukkoliikenteen edellytysten parantaminen, käytön lisääminen sekä matkustajamäärien lisääminen. Tässä yhteydessä on huomioitava matkailijoiden sekä matkailun parissa työskentelevien tarpeet: sekä matkailijat että asukkaat hyötyvät maakunnan sisäisen liikenteen ja liikennejärjestelmien kehittämisestä.14 Kestävä kehitys turvaa tulevaisuuden Aikaansa seuraava matkailuyritys ymmärtää vastuullisten toimintatapojen merkityksen elinkeinonsa ja ympäristönsä tulevaisuudelle. Kilpailukykyinen toiminta edellyttää kestävien valintojen näkymistä asiakkaalle, mutta erityisen tärkeää se on Etelä-Karjalan kaltaisille luonto- ja hyvinvointikohteina profiloituville matkailualueille. Matkailijoille tärkeimpiä kestävyyden osoituksia ovat vesi- ja energiatehokkuus, jätehuolto, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö, paikallinen työllistäminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja paikallisen väestön huomioiminen. Matkailutoimiala ja sen kehittäminen Etelä-Karjalassa perustuu kestävän kehityksen mukaiseen yhteistoimintaan. Matkailun kestävä kehitys perustuu kolmeen keskeiseen teemaan: 1) Liiketaloudellinen kestävyys Matkailuelinkeino rakentuu vahvalle ja liiketaloudellisesti kannattavalle ja suhdannevaihteluja kestävälle pohjalle. 2) Sosiaalinen kestävyys Matkailu tuo alueelle hyvinvointia, luo työ- ja opiskelupaikkoja ja edistää paikallisen väestön viihtyvyyttä, hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia. Matkailussa hyödynnetään maakunnan tuotteita, omaa osaamista ja joukkovoimaa. 3) Ympäristöllinen kestävyys Etelä-Karjalan ja Saimaan alueen matkailu rakentuu vahvasti ympäristön ja luonnon kestävän kehityksen mukaiseen hyödyntämiseen eivätkä matkailun investoinnit ja matkailijavirrat muodosta uhkaa toimintaympäristölle. Tähän liittyy esimerkiksi energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien suosiminen. 14 Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 ‒ päivitys 2014. Etelä-Karjalan liitto. 11 Kestävä kehitys tarkoittaa Etelä-Karjalan luonnon ja kulttuuriperinnön hyödyntämistä palveluissa ja elinympäristöjen suunnittelussa siten, että ihmisten ‒ maakunnan asukkaiden ja matkailijoiden ‒ hyvinvointi ja terveys kohentuvat. Palvelu- ja tapahtumatarjontaa kehitetään siten, että se nostaa esille aidot asiat, joita kansainväliset matkailijat etsivät. Etelä-Karjalan maakunnassa edistetään kestävän kehityksen mukaista matkailua suuntaamalla tarjontaa myös maakunnan asukkaille. Kestävä kehitys vaikuttaa koko yhdyskuntarakenteeseen ja on yksi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisista maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista. Se on huomioitu Etelä-Karjalan maakuntakaavassa sekä ympäristöministeriön vahvistusta odottavassa Etelä-Karjalan kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa. Matkailustrategian toteutusprosessin aikana voidaan tarkastella Saimaan alueen maakuntien matkailun kehittämistä kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Matkailijat eivät tunnista maakuntarajoja ‒ he tulevat Järvi-Suomeen ja Saimaalle. Kolmas infrastruktuuriin ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvä elementti ovat rakentaminen ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvät toimenpiteet, jotka ajoittuvat Suomessa käytännön syistä usein kesäkauteen. Matkailutoimijat toivovat, että kunnat voisivat rakennus- ja kunnostustöitä ajoittaessaan mahdollisuuksien mukaan huomioida matkailun tarpeet ja sesongit, jotta ne eivät lisäisi matkailupalvelun tai tapahtuman saavutettavuuteen liittyviä ongelmia. Vieraanvaraisuus kannattaa Vieraanvaraisuus15, asiakkaan sydämellinen huomioiminen, on hyvä perusta matkailuyrityksen kannattavalle liiketoiminnalle. Vieraanvaraisuuden määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Perinteisen ruuan ja yösijan tarjoamisen lisäksi siihen liittyvät asenne, tarinat ja toimivat rakenteet, jotka tekevät matkasta nauttimisen sujuvaksi ja helpoksi. Vieraanvaraisuus voidaan jakaa yksityiseen ja kaupalliseen vieraanvaraisuuteen. Jälkimmäisessä on mukana kaupallisen voiton tavoittelu, mutta myös yksityiseen vieraanvaraisuuteen kuuluva pyyteettömyys eli se ylimääräinen, joka tekee tilanteesta ylivertaisen asiakaskokemuksen. Vieraanvaraiset matkailukohteet ovat persoonallisia ja niissä on hyvä palvelu, mutta olennainen osa kokonaisuutta ovat laadukkaat palvelut ja tuotteet, osuva markkinointi ja helppo ostaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2020 Etelä-Karjalassa tarjotaan matkailijoille vieraanvaraisesti laadukkaita palveluja ja tuotteita. 15 Vieraanvaraisuutta matkailussa pohditaan myös Lapissa, esimerkiksi Nousiainen, Jatta, Vieraanvaraisuuden käsitteellisiä ja paikallisia ulottuvuuksia. Mistä on lappilainen vieraanvaraisuus tehty -selvityshankkeen raportti. MTI:n julkaisuja, Rovaniemi 2015 ja Ozor, Heini, Vieraanvaraisuuden toteutuminen monikulttuurisessa työympäristössä, Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman opinnäytetyö 2010. 12 Vieraanvaraisuus on prosessi, johon kuuluvat innostuminen, ostaminen, saapuminen, viipyminen, lähteminen ja uuden ostopäätöksen tekeminen sekä asiakkaan huomioiminen prosessin eri vaiheissa. Vieraanvaraisuus on teko, jolla asiakas saadaan tuntemaan itsensä lämpimästi vastaanotetuksi ja johon osallistuvat matkailuyritysten ja muiden yritysten henkilökunta sekä maakunnan asukkaat. Matkailija kohdataan Etelä-Karjalassa hyväntuulisesti ja avoimesti. Samalla maakunnasta tulee sydämellisempi paikka myös meille vakituisille asukkaille. Eteläkarjalaista vieraanvaraisuutta kuvastavat välittömyys ja moderni karjalaisuus. Olemme ylpeitä kotimaakunnastamme ja sen tarjonnasta sekä haluamme menestyä yhdessä. Menemme positiivisina karjalaisina eteenpäin, mikä näkyy maakunnan ilmapiirissä ja elinvoimaisuudessa. Osana Suomi 100 -juhlavuotta toteutetaan Elinvoimainen Etelä-Karjala -kampanja, jossa maakunnan hyvät asiat nousevat esille. Vieraanvaraisuus ja erinomainen asiakaspalvelu luovat edellytykset matkailijoiden hyville kokemuksille. Asiakaskokemus on matkailijan henkilökohtainen näkemys Etelä-Karjalasta sekä sen tuotteista ja palveluista. Kokemus muodostuu kaikilla aisteilla tehdyistä havainnoista, kohtaamisista, mielikuvista ja elämyksistä ennen matkaa, matkan aikana ja myös matkan jälkeenkin. Vieraanvaraisuudella ja erinomaisella asiakaskokemuksella voidaan erottautua muista matkailualueista. Suusta‒suuhun markkinointi, sosiaalisen median rikas uutisvirta ja kokemuksien jakaminen on hyvin tehokas viestintä- ja markkinointikeino matkailutoimialalla. Hyvien asiakaskokemuksien luominen ja niiden hyödyntäminen alueen mielikuvan ja tunnettavuuden lisäämisessä on tehokas ja yhteinen avain maakunnan vetovoiman lisäämiseen. Loppukäyttäjän eli asiakkaan palvelukokemus ratkaisee, onnistummeko maakunnan matkailussa. Maakunnan matkailukohteet Saimaa leimaa Etelä-Karjalan matkailua ja markkinointia sekä rakentaa mielikuvaa Etelä-Karjalasta yhtenä Saimaan maakunnista. Saimaan tunnetuksi tekemisessä tarvitaan maakuntarajat sekä kuntien ja yritysten väliset rajat ylittävää yhteistyötä. Kun matkailija saadaan Saimaan alueelle, hänet pitää saada pysymään täällä mahdollisimman pitkään ja tekemään seuraava ostopäätös. GoSaimaan päätuotteet markkinoinnissa ovat kylpylät, golf, Saimaalla tapahtuu eli aktiviteetit sekä valitut tapahtumat. Saimaa on alueen matkailunähtävyyksistä tunnetuin, mutta se ei ole matkailijalle kovin helposti saavutettavissa. Sen vuoksi on tärkeää kehittää matkailijoiden mahdollisuuksia kokea Saimaa ja ostaa 13 Saimaaseen liittyviä palveluja. Saimaan, Vuoksen ja ainutlaatuisen Saimaan kanavan sekä maakunnan muita järvi- ja jokikohteita ja palveluja on kehitetty ja monipuolistettu, mutta työtä pitää jatkaa asiakkaita kuunnellen sekä helppoa ostamista ja sujuvaa saavuttamista tavoitellen. Saimaan saavutettavuuden helpottumiseen tähtää GeoPark-hanke, jossa selvitetään mahdollisuutta perustaa GeoPark Saimaa sekä tehdään Saimaan matkailun kehittämistyötä. GeoPark tarjoaa alustan Saimaan tuotteistamiselle, yhteistyön lisäämiselle, palvelupaketeille ja uusien markkinoiden haltuunottoon. Se muodostuu verkostosta, jossa on mukana kohteita ja palveluntarjoajia Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Kokonaisuuteen liittyy Sarviniemen retkeily- ja matkailukäyttö. Etelä-Karjalassa on asemansa vakiinnuttaneita vetovoimakohteita sekä niitä täydentäviä tai vielä potentiaalisia matkailukohteita. Vetovoimakohteet ovat houkuttelevat maakuntaan ja tarjoavat tekemistä meneillään olevalle vierailulle ja antavat kimmokkeen palata maakuntaan. Vetovoimakohteissa on tarjolla matkailijoita ja paikallisia kiinnostavia palveluja ja tapahtumia. Vetovoimakohteet ovat kartassa oranssilla ja muut kohteet on merkitty punaisella ja sinisellä tai punertavalla viivalla (karttaselvitys siirtyy karttaan lopullisessa versiossa). Kohteet toimivat maakunnan matkailutarjonnan runkoverkkona, jonka ympärille rakentuu muu tarjonta, kuten retkeily- ja pyöräilyreitistöt ja muut matkailu- ja majoituskohteet. Monipuolisten matkailukohdetarjonnan kehittämistä jatketaan ja luodaan edellytyksiä niissä toimivien yrittäjien yhteistyölle sekä tarjonnan paketoimiselle sekä kohteiden sujuvalle saavutettavuudelle. Tässä hyödynnetään tarinallistamista ja palvelumuotoilua sekä paketointia siten, että pienetkin kohteet voivat olla osa esimerkiksi teemallista tai alueellista kokonaisuutta. Tavoitteeksi asetetaan kiinnostavien kohteiden kokoaminen kartalle, joka on saatavilla sekä paperilla että GoSaimaa-sivustolla. Sen pohjalle voidaan rakentaa myös mobiiliopastuksia. Maakunnan luontokohteet lisätään Luontoon.fi-palveluun. Tietoja päivitetään säännöllisesti. - Karttaan lisätään Parikkalan patsaspuisto. 14 Vetovoimakohteiden tavoitteet: Rauhan‒Ukonniemen alue Ukonniemen alue kehittyy yhdeksi Suomen merkittävimmistä liikunta- ja huippu-urheilun harjoittelu- ja kilpailukeskuksista. Rauhan‒Ukonniemen alueen matkailupalveluja ja aluetta kehitetään sekä tiivistetään yhteistyötä alueella toimivien yritysten välillä. Majoituspaikkoja rakennetaan lisää. Rauhassa tavoitteena lähivuosina useita satoja vuodepaikkoja. Rauha ja Ukonniemi jatkavat luontevaa yhteen kasvua ja muodostavat yhteen ja muodostavat Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen urheilukaupungin. Yritysten yhteistyön lisääminen. Opastuksen ja viihtyvyyden parantaminen. Liikenneyhteyksien parantaminen. Rauhan ja Ukonniemen latureittien ja muun urheilureitistön yhteensovittaminen ja yhtenäistäminen. Ukonniemessä kehitetään liikunta- ja urheilumatkailun fasiliteetteja huomioiden tilaa vievän liikuntapaikkarakentamisen tarpeet. Ukonnimen majoitus- ja ravitsemustarjonnan rakentaminen jatkuu. Lammassaaren sataman palveluita ja varustusta nykyaikaistetaan Saimaan Geopark-satamaksi (opastuspisteineen) sekä matkustaja- ja vierasvenesatamaa kehitetään yhdeksi eteläisen Saimaan houkuttelevimmista veneilykohteista. Taimitarhalta vapautuvan alueen suunnittelu ja kehittäminen vapaa-ajan ja virkistyskäytön tarpeisiin hyödyntäen ideakilpailua. Imatran koski, Kruunupuisto, Valtionhotelli ja Vuoksi Imatran kaupunki perustaa Vuoksi-ohjausryhmän, joka koordinoi Vuoksen alueen matkailun, virkistyskäytön ja infran kehittämistä. Valtionhotellin alueen jatkokehittäminen huomioiden uudet matkailutuotteet ja -palvelut liittyen Imatrankosken keskustan aktiiviseen kehittämiseen. Kruununpuiston kansallismaiseman ylläpito tehdyn ylläpito- ja hoitosuunnitelman mukaisesti sekä toimintojen kehittäminen osana uusien luonto- ja kulttuurimatkailukonseptien kehittämistä. Vuoksen ranta-alueiden kehittäminen virkistys- ja matkailukäytön näkökulmasta huomioiden mm. Varpasaaren/Pässiniemen kehittämistoimet ja Vuoksen ja Saimaan geologiaan, luontoon ja kulttuuriin perustuvan tietokeskuksen suunnittelu ja toteuttaminen uusia innovatiivisia teknologioita hyödyntäen. Optiona kansainvälinen ulottuvuus Vuoksen kalastusmatkailun kehittämiseksi (Veden Vuoksi -hanke). Lappeenrannan Linnoitus, satama ja Myllysaari Lappeenrannan kaupunki toteuttaa kehittämissuunnitelmaa yhdessä yritysten kanssa. Linnoituksen toimintamalleja ja infrastruktuuria (muun muassa kesäteatterin käyttö, opasteet ja valaistus) kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa tavoitteena Linnoituksen palvelujen monipuolistaminen ja toimivat yhteistyömallit. Lappeenrannan museot osallistuvat aktiivisesti Linnoituksen kehittämiseen ja uusien tuotteiden toteuttamiseen yhdessä Linnoituksen toimijoiden kanssa. Linnoituksen kulttuurimatkailun edistäminen ja siihen liittyvä tuotteistaminen. Hiekkalinnaa ja siihen liittyviä uusia matkailutuotteita kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa. 15 Seuranta ja jatkotoimet Etelä-Karjalan matkailustrategian 2015‒2020 toteuttamisessa tarvitaan maakunnan kaikkia asukkaita sekä matkailuyrityksiä ja muita matkailuun linkittyviä yrityksiä. Tavoitteeseen pääsy edellyttää myös yhteistyötä naapurimaakuntien eli kaikkien Saimaan alueen maakuntien sekä matkailu- ja elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjien kesken. Matkailun kehittäminen on tarkoituksenmukaista asemoida konkreettisiin ja mitattaviin tavoitteisiin sekä tehtäviin asioihin. Tavoitteiden toteutumista seurataan matkailustrategian toteutus- ja seurantaprosessissa. Kunkin toimijan vastuut on tiivistetty liitteenä olevaan taulukkoon. Jokainen taho sitoutuu hoitamana oman tonttinsa sekä olemaan yhteistyöhaluinen ja -kykyinen. Yhdessä tekemällä onnistumme! Etelä-Karjalan liitto ottaa vastuun strategian seurannasta sekä kahden vuosittaisen, matkailutoimijoille tarkoitettujen tapaamisen järjestämisestä. Niissä verkostoidutaan, saadaan pohdittavaa sekä käydään keskusteluja ja tehdään tilannekatsaus, jonka perusteella strategiaan tehdään tarkistuksia ja täsmennyksiä. Tapaamiset voidaan toteuttaa myös yritystreffeinä, joissa yritykset esittelevät omaa tarjontaansa toisille yrityksille. Maakunnan asukkaiden osallistamista matkailutoimijoiksi ja -markkinoijiksi toteutetaan osana maakunnan markkinointihanketta yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa. Osana matkailustrategian toteutus- ja seurantaprosessia käynnistetään teemoittaisten työryhmien kokoontumiset tai hyödynnetään jo olemassa olevia kokoonpanoja. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja strategian toteuttamiseen sitoutumista sekä tutustumista toisten tekemiseen. Työryhmät muodostuvat esimerkiksi seuraavasti: vapaa-aika (tapahtumat, liikunta ja kulttuuri; sovitaan koolle kutsuva taho, voisiko olla HUMAK?), luonto (GeoPark Saimaa -hanke), kestävään kehitys (esimerkkinä toimivia yrityksiä sovitaan koolle kutsuva taho, voisiko olla Kehy?), majoitus- ja ravitsemus (kauppakamarin työryhmä), markkinointi (GoSaimaa-yhteistyö) ja kuntajohtajat (Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu työvaliokunta). Työryhmät voivat toteuttaa erilaisia projekteja tai kampanjoita, joilla sitoutetaan toimintaan. Matkailustrategian toteutumista seurataan strategian toteutusaikana ja tarvittaessa tehdään uusia linjauksia ja painotuksia. Päivitykset tehdään strategian sähköiseen versioon. Seurannan välineinä on laadullisia ja määrällisiä mittareita, jotka liittyvät tavoitteisiin ja tehtäviin. Matkailustrategian seurannan mittarit: Visio: Saimaan alueen maakuntien hotelliyöpymiset, vuodepaikat, käyttöaste ja keskihinta sekä matkailun työpaikat ja yritysten liikevaihto verrattuna Lapin ja pääkaupunkiseudun sekä muun maan tilanteeseen 16 Media- ja someseurannan sekä kyselyn avulla kartoitetaan Saimaan alueen brändin rakentumista ja vision toteutumista Strategian toteuttamisen osa-alueet: Tax free -myynti ja rajanylitykset Hotelliyöpymiset (ulkomaiset tavoitealueittain Venäjä, Keski-Eurooppa ja Aasia sekä kotimaiset yöpyjät), vuodepaikat, viipymä (suomalaiset, kansainväliset sekä venäläiset matkailijat), käyttöasteet ja keskihinta sekä vuodenaikojen välisen vaihtelun seuranta ‒ tavoitteena positiivinen kehitys ja kasvu Matkailun työpaikat ja alan yritysten liikevaihto Aloittavat ja lopettavat yritykset (kokonaisuus sekä matkailu ja vähittäiskauppa) Matkailun vaikutukset muille kuin matkailualan yrityksille (laadullisena kyselynä yrityksille) Vuosittain seurataan kymmenen tapahtuman otoksen kävijämäärän kehitystä (vapaa-aikatyöryhmä valitsee) Tapahtumakalenterin käyttö (kirjatut tapahtumat ja kävijät ‒ tavoitteena selvä kasvu) Kauppakeskusten ja uusien teatterien kävijämäärät Asiakaskokemuksen keruu (kymmenen pikapalautetta keräävää aparaattia kiertää alueen yrityksissä ja kerää palautetta sekä vuosittain laadullinen kyselytutkimus riittävällä otoksella, jossa on mukana myös maakunnan omaa väkeä ‒ tavoitteena myönteisen palautteen määrän kasvu) Matkailutoimijoiden haastattelut vuosittain (hahmotetaan suuntaa, johon ollaan menossa sekä kokemusta tavoitteiden saavuttamisesta, esimerkiksi yhteistyö, saavutettavuus, kestävästä kehitys ja lähimatkailu) Media- ja someseuranta (mietittävä keinot) Osallistuminen matkailustrategian toteuttamiseen liittyviin tapaamisiin ja työryhmiin (tähän jatkuva kirjanpito heti strategian valmistuttua) Liikenneyhteyksien kehitys: liikennemäärät ja laadullinen arviointi saavutettavuudesta ja sisäisestä liikenteestä 17 Liitteet Liite 1. Toimijat ja kunkin tehtävät strategian toteuttamisessa Toimija Eteläkarjalaiset Eteläkarjalaisten yritysten henkilökunta Tehtävän kuvaus Matkailijoiden avoin, vieraanvarainen ja ystävällinen kohtaaminen sekä neuvonta, oman ympäristön siisteydestä huolehtiminen, lähimatkailu ja tapahtumiin osallistuminen sekä eteenpäinmeno positiivisena karjalaisena Matkailijoiden avoin ja vieraanvarainen kohtaaminen ja palveleminen sekä neuvonta ja naapuriyritysten tarjontaan perehtyminen ja siitä vinkkaaminen Liiketoiminta, tuotteistaminen, markkinointi ja yhteismarkkinointi, tapahtumien luominen, yritysten välinen yhteistyö ja oman yrityksen vieraavaraisen palveluilmapiirin rakentaminen, johon liittyy työntekijöille annettu mahdollisuus perehtyä naapuriyritysten tarjontaa ja vinkata siitä eteenpäin yhteistyön hengessä Yrittäjät Erilaisten tapahtumien järjestäminen, yhteistyö muiden tapahtumajärjestäjien kanssa, Tapahtumajärjestäjät tapahtumakalenterin aktiivinen käyttö Matkailuneuvonta naapurikuntiin ja -maakuntiin ulottaen, infrastruktuuri, toimintaedellytykset, lupa- ja valvonta-asiat, tapahtumien järjestäjä, tapahtumakalenterin ja tapahtumajärjestäjien sekä matkailustrategian toteutumisen aktiivinen tuki, yhdyskuntateknisten töiden ajoittaminen huomioiden matkailun tilanne Kunnat Imatran seudun kehitysyhtiö Oy, Wirma Lappeenranta Matkailun elinkeinokehittäminen, yritysten kansainvälistymisen, kasvun ja kehittämisen tuki Oy, Parikkala, Lemi, yrityslähtöisesti, kehittämishankkeet, alueiden välisen yhteistyön edistäminen sekä matkailustrategian toteutumisen aktiivinen tuki, työryhmän vastuutaho (GeoPark ja Kestävä Savitaipale ja kehitys - Kehy?) Luumäki Maakuntien välinen yhteistyö, aluekehitys, maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmät, alueellinen edunvalvonta, rahoitus, maakuntamarkkinointi, matkailustrategian toteutumisen tuki ja seuranta, tapahtumakalenterin vastuutaho?, työryhmävastuu (kuntajohtajat) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaistehtävät sekä rahoitus ja yritysneuvonta Etelä-Karjalan liitto ELY-keskus Etelä-Karjalan kauppakamari, EteläKehittäminen ja edunvalvonta sekä yritysten yhteistyön edistäminen ja matkailustrategian Karjalan yrittäjät jäsenjärjestöineen, toteutumisessa tarvittavan ilmapiirin ylläpitäminen yrittäjien keskuudessa, työryhmävastuu (matkailu- ja ravitsemus - kauppakamari?) Imitsi ja Lakes Alueellinen yhteismarkkinointi, Kasvua kansainvälisestä matkailusta -hankkeen toimenpiteet, kehittämishankkeen työryhmävastuu GoSaimaa Retkireittien ja -kohteiden kehittäminen ja ylläpito, kohteisiin liittyvä neuvonta ja markkinointi, maakunnan asukkaiden osallistaminen retkeilykohteiden asianmukaiseen Etelä-Karjalan käyttöön ja siihen liittyvään neuvontaan matkailijoille virkistysaluesäätiö Maaseudun yritysneuvonta ja maaseudun kehitys sekä maaseudun matkailun kehittäminen strategian mukaisesti Pro Agria Osaavan työvoiman koulutus yritysten tarpeet huomioiden, kehittämishankkeet, työryhmän Oppilaitokset ja vastuutaho (vapaa-aika HUMAK?) korkeakoulut Yrityspörssi, kiinteistösijoittajat, kaupunkien Toimitilat liiketilayhtiöt Kansallinen matkailun kehittäminen Visit Finland Rahoitus Finvera ja Tekes 18 Liite 2. Matkailustrategiaprosessi Matkailustrategian valmistelu käynnistettiin alkuvuodesta 2015. Strategian päivittäminen todettiin tarpeelliseksi ja siihen sitoutuivat Etelä-Karjalan liitto, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Wirma Lappeenranta Oy. Huhtikuussa 2015 lähetettiin noin 120 matkailutoimijalle tai matkailun kehittämisen parissa työskentelevälle sähköpostilla matkailun tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä sekä strategisia linjauksia käsittelevä sähköinen kysely, johon saatiin 56 vastausta. Matkailutoimijoille suunnattu aloitusseminaari järjestettiin 20.4.2015 Holiday Club Saimaalla Lappeenrannan Rauhassa. Seminaarissa kuultiin teemaan liittyviä puheenvuoroja sekä ensimmäinen katsaus kyselyn tuloksiin ja mahdollisiin kehittämislinjauksiin. Niitä työstettiin työpajoissa ja linjattiin keskusteluissa. Paikalla oli 60 henkeä. Touko‒kesäkuussa 2015 toteutettiin 22 yrittäjähaastattelua, joiden kysymykset pohjautuivat kyselyn ja työpajojen antiin. Matkailustrategiaprosessia ohjasi ohjausryhmä, joka koontui kesän 2015 aikana kolme kertaa ja käsitteli hyvin keskustelevissa kokouksissaan strategian tavoitteita, sisältöä sekä matkailutoimijoiden sitouttamista sen toteuttamiseen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Kirsti Laine Matkaverkko Oy:stä ja jäseninä olivat: Hannu Saarinen, Imatran kylpylä Oy ja goSaimaa Pertti Timonen, Etelä-Karjalan Osuuskauppa Alina Kujansivu, Lappeenrannan kaupunki ja goSaimaa Janne Koskimies, Urheilu Koskimies Oy Liisa Marsio, Imitsi ry Asko Saikko, Askon ja Maijan Maatilamatkailumajoitus Eija Pajula, Savitaipale Taina Tolkki, Parikkala Virve Niiranen, Kulttuuripalvelu Kaiku Carita Liikanen, ProAgria Juha Sorjonen, Kehy Oy Antti Tuomaala, Wirma Lappeenranta Oy Anu Talka, Etelä-Karjalan liitto Strategiasuunnitelma esiteltiin maakunnan matkailutoimijoille 12.8.2015 Imatran Kylpylässä järjestetty työseminaarissa. Seminaarin aluksi kuultiin Suomen Shanghain pääkonsulaatin Suomi-promootiovirkailija Ding Man esitys, joka käsitteli ajankohtaisen kiinalaisten matkailun mahdollisuuksia Etelä-Karjalaan peilaten. Työseminaari jatkui strategian teemojen ja sisältöjen työstämiselle: jokainen ehti osallistua kolmen eri asiakohdan kehittämiseen. Syyskuun vaihteessa matkailustrategia lähetettiin kommentoitavaksi Etelä-Karjalan kuntiin, EteläKarjalan Kauppakamarille, Etelä-Karjalan yrittäjille, GoSaimaa Oy:lle, Lakes ry:lle, Imitsi ry:lle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, Saimaan ammattikorkeakoululle ja Humanistiselle ammattikorkeakoulun Imatran TKI-keskus Voimalle. Sitä esiteltiin eteläkarjalaisille kuntajohtajille Lappeenranta‒ Imatra kaupunkiseudun työvaliokunnassa 27.8.2015. Kommentit on huomioitu lopullisessa strategiaversiossa.
© Copyright 2024