Kun päätä puristaa, tarvitaan ihminen lähelle
mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti 4/2015 Mielensätäräyttäjät muistuttavat: Kun päätä puristaa, tarvitaan ihminen lähelle 6 Mielenterveysmessut järjestetään 18. kerran Hieno päätös kesälle 5 16 Itsemurhien ehkäisemiseksi vaaditaan toimia PKN rokkasi Henkireikäfestareilla 3 15 PÄÄKIRJOITUS MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI Jo melkein 45 vuotta osallisuuden asialla Revanssi jaetaan maksutta Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille neljästi vuodessa (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. M Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka Tuottaja Perttu Saralampi Taitto Vitale Ay Kannen kuva Perttu Saralampi Paino I-print Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki Sähköiset aineistot [email protected] Painos 20 000 kpl Ilmestyminen 1/2016 ilmestyy: 11.2. (aineistot: 15.1) 441 895 Painotuote Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto www.facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto www.twitter.com/MTKL_fi MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Malmin kauppatie 26, 4 krs., 00700 Helsinki puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi • [email protected] Sähköpostiosoitteet: [email protected] Alen Raili................... Kuntoutusneuvoja............................046 851 4128 Barck Laura............... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus..............................050 400 7605 Hane Kimmo.............. Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus..............................050 599 6519 Hämäläinen Jari ........ ICT-asiantuntija................................040 551 4046 Härkönen Wille........... Työ- ja koulutusvalmentaja ...............050 538 4333 Immonen Sirkku......... Viestintäpäällikkö............................040 124 4700 Jantunen Pirkko......... Sosiaalineuvoja...............................040 513 6213 Kantoluoto Isko.......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 306 8379 Kapanen Heini........... Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö...046 920 0564 Karinen Merja............ Lakimies.........................................050 561 7416 Korvenmaa Ulla.......... Taloussihteeri..................................043 820 0929 Laakso Arja................ Yhdistyssihteeri...............................046 851 4980 Lepistö Silja............... Toimistosihteeri...............................040 500 0822 Matilainen Merja........ Työ- ja koulutusvalmentaja................040 450 8256 Numminen Sirpa........ Henkilöstösihteeri............................0400 508 351 Peiponen Mirja........... Kuntoutusneuvoja............................050 435 9921 Piensoho Anne........... Taloussihteeri..................................0400 507 857 Puusaar Maie............ Yhdistyssihteeri...............................040 512 0125 Rainio Pia.................... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi.. 040 455 9389 Rinta-Jouppi Jyrki........ Työ- ja koulutusvalmentaja................046 850 7587 Saralampi Perttu........ Viestintäkoordinaattori.....................050 465 0098 Sarkama Tuija............ Talous- ja hallintojohtaja...................040 829 5331 Ståhlberg Outi............ Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 375 9199 Sydänmaanlakka Olavi.......................... Toiminnanjohtaja..............................050 363 9920 Tiensuu Teemu........... Kehitysjohtaja..................................040 552 0495 920 6427 851 4583 575 0599 522 0331 KUOPIO • Teletie 4–6 E, 70600 Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies..............................050 362 7637 Laine Mirva................ Kuntoutusneuvoja............................040 557 9505 Markkanen Irmeli....... Kuntoutusneuvoja............................050 592 0419 Smahl Merja.............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2284 LAHTI • Kerintie 2, 15100 Lahti Harsu Annika............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 432 9527 Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto Ps. Olemme saaneet tähän numeroon ilahduttavan määrän ilmoittajia mukaan. Hienoa, että niin moni taho on mukana tukemassa mielenterveystyötämme! Mielenterveyskuntoutujien vertaistukeen, joka on jäsenyhdistystemme toiminnan kivijalka, voit myös lahjoittaa Otto-automaateilla 15.12.2015 asti. OULU • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu Tikkanen Tarja............ Hankekoordinaattori, Työtä kohti!......040 450 8630 ROVANIEMI • Hallituskatu 20 A 2. krs, 96100 Rovaniemi Johansson Tiina......... Kuntoutussuunnittelija.....................040 704 2538 Koivupalo Maarit........ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 378 5500 Löf Tarja.................... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............0400 500 288 Mäkimurto Raija......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2283 TURKU • Verkatehtaankatu 4, 5. krs, 20100 Turku Metsäranta Pirjo......... Kuntoutusneuvoja............................040 562 4773 Ristolainen Milla........ Kuntoutusneuvoja............................040 450 6884 KUVA: JANI LAUKKANEN 4/2015 JYVÄSKYLÄ • Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä Rantonen Kati............ Liikuntasihteeri................................046 Savolainen Henri........ Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 Tikkanen Liisa............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 Välisaari Päivi............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 ielenterveyden keskusliitto viettää ensi vuonna juhlavuottaan teemalla 45 vuotta osallisuuden asialla. Liiton historia on ollut valtavan kasvun aikaa. Alun perin pienestä potilasjärjestöstä on vuosien varrella kasvanut valtakunnallinen kansalaisjärjestö ja tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tätä nykyä MTKL koostuu 160 jäsenyhdistyksestä ja 17 000 jäsenestä ympäri Suomen. Mielenterveyden keskusliiton säännöt nostavat meille esiin kolme perustehtävää, jotka edelleen määrittävät, miksi olemme olemassa. Ne ovat: 1) jäsenyhdistys-, 2) vaikuttamis- ja 3) kuntoutumista tukeva toiminta. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassamme jäsenyhdistykset on nostettu erillisestä kohderyhmästä liiton kumppaneiksi. Tämä on tärkeä fokusointi, sillä ilman jäsenyhdistyksiä MTKL:ää ei olisi olemassa. Niiden ääni ja tieto ovat liiton vahvuutena, kun se ajaa mielenterveyskuntoutujien etuja ja osallisuutta yhteiskunnassa. Jäsenyhdistyksemme tietävät itse parhaiten, mikä on niiden kannalta alueellisesti merkittävää ja vaikuttavaa toimintaa. Liiton tehtävänä onkin koota yhdistykset yhteen jakamaan tätä paikallistietoutta. Tämän keskustelun foorumeita ovat vuosittaiset järjestöpäivät, jotka pidetään Pohjois-, Keski- ja Etelä-Suomessa. Järjestöpäiviemme osaamisen vahvuus nousee yhdistysten yhteisistä seuturyhmistä, ja niissä sisällöllinen suunnittelutyö tehdään yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Ensi vuonna kaikki seuturyhmät ja järjestökoulutukset toteutetaan yhteystyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Vertaisuus Lokakuun lopussa vietin pari päivää Harja- kannattalee vallassa ja Porissa. Satakunnassa konkretisoi- meitä arjessa. tui hyvin, kuinka tärkeitä paikkoja jäsenyhdistykset ovat kuntoutujille. Eräs tapaamani mies muistutti, miten tärkeää on päästä liikkeelle, vaikka aina ei huvittaisikaan. Olemalla lähellä kuntoutujien ja heidän omaistensa arkea jäsenyhdistykset tarjoavat paikan, johon on helppo tulla silloin, kun kotoa lähteminen tuntuu vaikealta. Lähtemällä mukaan yhdistysten toimintaan, huomaa kuinka vertaisuus kannattelee meitä arjessa: vertaisuuden kokemus lieventää häpeää ja epäonnistumisen tunteita ja antaa uskoa paremmasta. Harjavallan sairaalamessuilla osallistuin Porin Hyviksen väen tekemän Onnen sirpaleita -elokuvan ensi-iltaan. Sen suurempia juonipaljastuksia tekemättä kerron, että elokuvassa jotain menee rikki, mutta yhteisessä ryhmässä se löytää uuden muotonsa. Elokuvassa on merkittävä sanoma meille kaikille: Ihmisten monimuotoisuus ja osaamisen erilaisuus ovat voimavara, josta koko yhteisö hyötyy, jos niin haluamme. Ja päinvastoin: vahvassa yhteisössä, yhteisiä asioita edistämällä, yksilökin saa arvoisensa paikan. Satakunnan yhteisökeskus on hyvä esimerkki siitä, kuinka paikalliset järjestöt toimivat yhteen hiileen puhaltaen. LIITTO 887 887 henkilöä teki itsemurhan vuonna 2013, mikä oli 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus KYNTTILÄTAPAHTUMA Kynttilät syttyvät itsemurhan tehneiden muistolle TEKSTI Perttu Saralampi S uomessa joka päivä keskimäärin kaksi ihmistä kuolee oman käden kautta, ja lähes 20 000 ihmistä yrittää vuosittain itsemurhaa. Jokainen näistä kuolemista ja itsemurha yrityksistä on liikaa. Ne kertovat riittämättömästä mielenterveysongelmien avunsaannista. Suomelta puuttuu yhä kansallinen itsemurhia ehkäisevä ohjelma, vaikka maan itsemurhakuolleisuus on Pohjoismaiden korkein, ja huomattavasti korkeampi kuin länsimaissa keskimäärin. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista, koska järjestön mukaan niillä on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus. Mielenterveyden keskusliitto ja Surunauha ry vaativatkin istuvalta hallitukselta toimia asiassa. MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pitää hyvänä sitä, että mielen hyvinvointi on esillä Sipilän hallituksen kärkihankkeissa, ja että kansallinen itsemurhien ehkäisyyn tähtäävä ohjelma kirjattiin hallitusneuvotteluiden tausta-aineistoon. – Itsemurhien ehkäisyohjelma vaatii hallitukselta kuitenkin toimenpiteitä, ei vain lämpimiä lausahduksia ja korulauseita, Sydänmaanlakka muistuttaa. VAIKEISTA ASIOISTA PITÄÄ PUHUA Vuosittain lähes 900 perheessä ja ystäväpiirissä kohdataan suuri järkytys, epäusko ja suru, kun läheinen riistää itseltään hengen. Järkytys voi olla niin suuri, että lähiomaisen koko elämä lamaantuu. Itsemurha lisää myös läheisen itsemurhariskiä. Läheisiään suremaan jäävät tarvitsevat apua ja tukea surun, häpeän, suuttumuksen ja vihan käsittelyssä. Itsemurhan tehneiden läheisille tulisi olla valtakunnallinen tuki- ja toimintamalli, joka tavoittaisi heidät akuutin kriisin keskellä ja ohjaisi tarvittavan jatkohoidon piirin. Itsemurhan tehneiden muistopäivän tarkoituksena on herättää keskustelua itsemurhista ja niiden ehkäisemisestä. Eri puolilla Suomea järjestettävillä kynttilätapahtumilla halutaan tänä vuonna kiinnittää huomiota nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen varhaiseen hoitoon sekä läheisten avuntarpeeseen. Järjestäjät toivovat, että kynttilätapahtumat saavat ihmiset puhumaan vaikeasta asiasta. Puhuminen ja avoimuus ovat tärkeitä keinoja itsemurhien ennaltaehkäisyssä. – Mielenterveyshäiriöistä on oltava helpompi puhua. Tämä on nostettava itsemurhien ehkäisyohjelman myötä kansalliseksi tavoitteeksi, Sydänmaanlakka painottaa. Kynttilätapahtumaa on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Itsemurhan tehneiden muistopäivä aloittaa valtakunnallisen Mielenterveysviikon. Paikkakuntakohtaiset kynttilä tapahtumat löytyvät netistä: www.mtkl.fi/kynttilatapahtuma www.surunauha.net/tapahtuma/ kynttilatapahtuma INFO Itsemurhan tehneitä muistetaan kynttilätapahtumissa ympäri Suomea sunnuntaina 15.11.2015. Tapahtuman järjestäjät – kuntoutujia edustava Mielenterveyden keskusliitto ja itsemurhan tehneiden omaisten järjestö Surunauha ry – vaativat kovempia toimia itse murhien ehkäisemiseksi. Itsemurhat Suomessa yy Vuosittain lähes 900 suomalaista tekee itsemurhan. Yrityksiä on 10–20 kertainen määrä. Itsemurha on nuorten miesten yleisin kuolinsyy. yy Suomi oli ensimmäinen maa, joka otettiin kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma käyttöön vuonna 1992. Sittemmin ohjelma on jäänyt päivittämättä. yy Itsemurhat ovat kansanterveysongelma, jonka kustannukset ovat yhteiskunnalle noin miljardi euroa vuodessa. Its emu r h a n u h r ie n m u is t olle Kynttilätapahtuma 15. 1 1 .2 0 1 5 kl o 1 7 K a mpin ka pp el i | S i m o n katu 7 , 0 0 1 0 0 H el s i n k i OHJELMA 16:45 Surunauhat näkyviksi: Tapahtuman alussa on mahdollisuus sitoa surunauhoja suruverkkoon ja tutustua Surunauhan vertaistukitoimintaan. 17:00 Avauspuhe, Surunauha ry 17:15 Sellomusiikkia Salla-Maria Orvasto 17:30 Kynttilät sytytetään itsemurhaan kuolleiden muistolle Kampin kappelin eteen. Lämpimästi tervetuloa! Ky nt t i l ä ta pa h tu m a n jä rjestä vä t Mi el enter ve yd en keskusl i i tto, H e l s i ng i n Seura kunta yhtymä ja Suruna uha r y 4/2015 REVANSSI 5 YLEISÖLUENNOT MIELENTERVEYSMESSUT Tervetuloa Mielenterveysmessuille! Yleisöluennot ovat maksuttomia messu yleisölle. Otathan huomioon, että salit täytetään saapumisjärjestyksessä. Muutokset ovat mahdollisia. Päivitetty ohjelma löytyy osoitteesta: www.mielenterveysmessut.fi TIISTAI 17.11. 9–12G-sali Kokemus- ja vertaisarvioinnin menetelmät – kohti laadulla kilpailua M ielenterveyden keskusliiton vuoden päätapahtuma, Mielenterveysmessut kokoaa eri kansalais- ja ammattiryhmät vuosittaiseen suurtapahtumaan Helsingin Wanhaan Satamaan 17.–18.11.2015. Mielenterveysmessut järjestetään nyt 18. kerran ja messuille odotetaan 5 000 kävijää. Tämän vuoden teemana on Mielenhyvinvointia kokemuksella. Messuilla on kattavaa tietoa hoito- ja kuntoutuspalveluista, järjestöistä, viranomaisista, koulutuksesta, mielenterveyden tukemisesta sekä muista kiinnostavista aiheista. Seminaarien sisältö tarjoaa mm. ajankohtaista tietoa mielenterveys- ja päihdekysymyksistä aina uusista tutkimuksista käytännön esimerkkeihin. Kävijöille on tarjolla runsaasti tietoiskuja ja yleisöluentoja ajankohtaisista aiheista. Messuilla on myös viihdettä tapahtumasalissa D. Tapahtuman järjestää Mielenterveyden keskusliitto yhteistyökumppaneineen. Toivotamme kaikki messukävijät lämpimästi mukaan tapahtumaan! 11.45–12.30A-sali Kuinka syntyy hyvä erovanhemmuus? Marika Rosenborg, eroseminaarivetäjä, kouluttaja, Uuden elämän värit 12.45–13.30F-sali Jännittäminen osana elämää Minna Martin, psykoterapeutti VET, Hengittävä mieli Oy, Vuoden psykologi 2015 13–16G-sali Kokemusasiantuntijat palvelujen kehittäjinä – toimiiko? Tandem-projektin loppuseminaari Miele nterv eysja päihd ealan koulu tus- ja mess utapa htum a jo 18. kerra n. TERV ETUL OA! S e u ra a p ä i v i t t y vä ä o h j e l m a a : m i e l e nte r veys m es s u t .f i NEEN Osoite: Wanha Satama, Pikku Sataman katu 3–5, Katajanokka, Helsinki 15–15.45H-sali Eläinavusteisuus mielenterveystyössä – tukikoirakkotoiminta Kaisa Laurent, Lohjan seudun mielenterveysseura 16.15–17A-sali Mieli unohtaa – keho muistaa Leena Saxberg, Rosen-metodin opettaja, Rosen-terapeutti, fysioterapeutti KESKIVIIKKO 18.11. 10.15–11H-sali Rosen-metodilla työhyvinvointia Maija Frauenknecht, Rosen-metodin opettaja, Rosen-terapeutti Aukioloajat: Tiistai 17.11.2015 klo 9–17 Keskiviikko 18.11.2015 klo 9–16 11.15–12H-sali Är det skadligt att överbetona medicinsk behandling? Jaakko Seikkula, Professor i psykoterapi, Jyväskylä Universitet Sisäänpääsy: 5 € Eläkeläiset, opiskelijat ja ryhmät (ryhmät väh. 10 hlöä) 3 € Ilmaiseen sisään pääsyyn oikeuttava lipuke on tämän lehden takasivulla. 12.15–13.15F-sali Erityisherkkä persoonallisuus Heli Heiskanen, psykologi, työterveyspsykologi, kouluttaja 12.15–13G-sali MPNet – Mielenterveys ja päihdetyön yhteistyöverkosto esittäytyy 13.15–14G-sali Täydellisyys on vaaraksi – sinun ei tarvitse jaksaa yksin Jyrki Rinta-Jouppi, työ- ja koulutusvalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin Mielenterveysviikko 16.–22.11.2015 MIELENTERVEYSVIIKKOA on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla. Teemaviikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja. Tämän vuoden teema on Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin. Mielenterveysviikon aikana MTKL ja sen jäsenyhdistykset järjestävät tapahtumia eri puolilla Suomea. Päätapahtuma on kaksipäiväiset Mielenter veysmessut, jotka järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 17.–18.11.2015. Mielenterveysviikko alkaa sitä edeltävänä sunnuntaina eri puolilla Suomea järjestetyillä kynttilätapahtumilla, jolloin kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa. JOKAISELLA ON OIKEUS MIELEN HYVINVOINTIIN www.mtkl.fi 13.15–14H-Sali Voivavaroja arkeen – Mindfulness @ joogan nykytrendit Johanna Pawli, KTM, RYT-joogaopettaja, minfulnessasiantuntija, Merijooga 14.15G-sali Ruoka ja riippuvuus Sanna Runsala, projektipäällikkö, Myllyhoitoyhdistys ry Tutustu koko ohjelmaan: www.mielenterveysmessut.fi Mielensätäräyttäjät tiistaina klo 13 Viihdesalissa. kuva Mika Tuominen/wsoy INFO Y H T E I S T YÖ K U M P PA N E I 14–14.45H-sali Diabetes, mielenterveys ja ristiinsairastuminen Sari Vaakanainen, hankevastaava ja Mika Kasurinen, hanketyöntekijä, Joensuu Seudun Diabetes ry, Mielen Mellitus hanke 6 REVANSSI 4/2015 Mielensäpahoittajan vuosikalenterin julkaisutilaisuus järjestettiin Lapinlahden sairaalassa. Menossa mukana olivat Riku Korhonen (vas.), Anna-Leena Härkönen, Tuomas Kyrö, Olavi Sydänmaanlakka, Arvi Lind ja Mika Tuominen. LYHYESTI Uutta henkilökuntaa liitossa TEKSTI JA KUVA Perttu Saralampi MIELENTERVEYDEN keskusliiton henkilökunta sai lokakuussa vahvistusta, kun Teemu Tiensuu aloitti liiton kehitysjohtajana. Tiensuun tehtäviin kuuluu muun muassa sopeutumisvalmennuksen, työ- ja kuntoutusvalmennuksen sekä neuvontapalveluiden johtaminen. Lisäksi Tiensuu kehittää koko keskusliiton tasolla toiminnan rakenteita ja prosesseja. Hän toimii myös liiton työsuojelupäällikkönä. Aiemmin Tiensuu on työskennellyt A-klinikkasäätiössä aluejohtajana ja kehittämispäällikkönä. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalityöntekijä. Tiensuun aloitettua tehtävässään toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakalta vapautuu jatkossa enemmän aikaa yhdistyskentän tapaamisiin. Työ- ja koulutusvalmennuksessa Heini Kapanen aloitti marraskuussa työ- ja koulutusvalmennuspäällikönä. Hän toimii tehtävässä Karoliina Ahosen opintovapaan sijaisena 30.9.2016 asti. Kapasen tehtäviin kuuluu muun muassa työ- ja koulutusvalmennuskokonaisuuden koordinointi. Kapanen on työskennellyt aiemmin Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) lehtorina ja MTKL:ssä tutkimuspäällikkönä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden lisensiaatti ja kasvatustieteiden maisteri. Mielenterveyden keskusliitto toivottaa uudet työntekijät lämpimästi tervetulleiksi tärkeän työmme pariin! Mielensäpahoittajan vuosikalenter i 2016 ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun mielet täräh tävät.” Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun mielet tärähtävät. Osa kalenterin tuotosta menee Mielenterveyden keskusliiton hyväksi. 2016 MIELENSÄPAHOITTAJAN VUOSIKALENTERI ”Jokainen meistä näkee joskus tähtiä” Mielensätäräyttäjät kampanjoivat mielenterveysongelmien arkipäiväistämiseksi Kirjailija Tuomas Kyrö ja Mielenterveyden keskusliitto aloittivat alkusyksyllä yhteiskunnallisen vaikuttamiskampanjan mielen terveyspotilaisiin ja -kuntoutujiin kohdistuvan häpeän ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. Kampanjan tueksi julkaistiin Mielensäpahoittajan vuosikalenteri 2016, jonka tavoitteena on mielenterveysongelmien arkipäiväistäminen. TEKSTI JA KUVAT Perttu Saralampi K alenterissa Tuomas Kyrön lisäksi 15 tunnettua suomalaista – mukana muun muassa presidentti Tarja Halonen, Duudsonien Jarno ja HP, Iina, Minka ja Mikko Kuustonen sekä Kaisa Mäkäräinen – ovat painaneet päähänsä Mielensäpahoittajan tunnusomaisen karvalakin ja mielenmaiseman. Hankkeen puolestapuhujat muistuttavat, että kenen tahansa mieli voi tärähtää, eikä siinä ole mitään noloa. Paloheinän jäähallissa kalenteriin kuvattu Arvi Lind toteaa tammikuun kohdalla lakonisesti: ”Kyllä voi heikoilla jäillä murtua jalka. Taikka mieli”. Ylen emeritus uutisankkurin mielestä mielenterveys- ongelmiin pitäisi osata suhtautua paljon luontevammin. – Kukaan ei ihmettele, jos jollain on jalka kipsissä. Tämä pitäisi suhteuttaa myös mielenterveysongelmiin, hän huomauttaa. Lind kertoo lähteneensä kalenteriin mukaan tosi mielellään. – Koin tämän kunnia-asiaksi, koska mielenterveys on niin tärkeä asia. Sen eteen voi tehdä paljon töitä. ”VASTAPAINO NAKUKALENTEREILLE” Tuomas Kyrö kertoo, että hän halusi tehdä hyväntekeväisyyskalenterin vastapainoksi kaikille nakukalentereille. Alkupohdinnan jälkeen aihe kirkastui ja yhteistyökumppaniksi löytyi luontevasti Mielenterveyden keskusliitto. Mukaan lähti myös julkisuuden henkilöitä, jotka olivat Kyrön sanoin ”riittävän hulluja ja huumorintajuisia”. Kalenteri pyrkii muuttamaan ilmapiiriä ja hälventämään ennakkoluuloja. MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka muistuttaa, että mielenterveyshäiriöt eivät ole vain joidenkin toisten ongelma. – Kyse on sairauksista, jotka ovat meitä kaikkia lähellä. Suoraan ne koskettavat jossain vaiheessa joka toista suomalaista ja välillisesti lähes jokaista. – Vaikkei mieli ehkä kaikilla murru, jokainen meistä täräyttää mielensä jossain vaiheessa elämää, hän sanoo. ONGELMIEN KANSSA EI SAA JÄÄDÄ YKSIN Vuosikalenteriin on koottu Mielensäpahoittajan omia näkemyksiä vuodenkierrosta, myös faktoja mielenterveyshäiriöistä. Kalenterin takakannesta löytyvät lisäksi ohjeet tärähtäneiden kohtaamiseen. Vaikka ne on kirjoitettu humoristisesti, sävy on kunnioittava ja niihin kiteytyy olennainen sanoma: Mielenterveyshäiriöistä on lupa ja niistä pitää puhua, jotta ongelmien kanssa ei jäisi yksin. Murheiden lisäksi kannattaa jutella myös tavallisista asioista, liikoja yrittämättä. – Ei pidä sanoa, että mene saunaan ja lenkille, niin kyllä se siitä. Jos se lenkillä lähtisi, niin ei meillä olisi mielisairaaloita ollenkaan, naurahtaa kirjailija Anna-Leena Härkönen. Joskus onkin vain parasta olla hiljaa läsnä ja kuunnella toista. Huhtikuun kalenterikuvassa Härkönen istuu puistonpenkillä seurana miehelleen, kirjailija Riku Korhoselle, jonka päätä kirjaimellisesti kiristää. Kuvatekstissä todetaan osuvasti: ”Kun päätä puristaa, tarvitaan ihminen lähelle. Kyllä riittää, että on siinä”. Mielenterveyshäiriöihin on saatavissa hoitoa. Tämän vuoksi jokaisen meistä tulee kuunnella itseään ja läheisiään avuntarpeen havaitsemiseksi ajoissa. Sydänmaanlakka kehottaakin ihmisiä puhumaan, kuuntelemaan ja olemaan läsnä. – Tämä ei ole pelkkä kalenteri. Tämä on kannanotto, manifesti! Kalenteri on tilattavissa MTKL:n nettisivujen kautta osoitteessa: www.mtkl.fi/mielensapahoittajavuosikalenteri Tilaamalla Tunne & Mieli -lehden (ent. Käsikädessä) kestotilauksena 15.11. mennessä kalenterin saa myös joulukuun numeron välissä tilaajalahjana. Lisätietoja: www.tunnejamieli.fi Mielensätäräyttäjät-yhteisö Facebookissa: facebook.com/ mielensatarayttajat Tuomas Kyrö halusi tehdä hyväntekeväisyyskalenterin vastapainoksi nakukalentereille. 4/2015 REVANSSI 7 MIELIKIN VOI SAIRASTUA -KERÄYS Vertaistukeen voi lahjoittaa Otto-automaateilla L okakuun alusta alkaen Otto-automaateilla on voinut lahjoittaa mielenterveyskuntoutujien vertaistukeen. Kyseessä on Mielenterveyden keskusliiton Mielikin voi sairastua -keräys, joka jatkuu automaateilla 15.12.2015 asti. Mielenterveyskuntoutujien vertaistuella ja selviytymistarinoilla on erityinen merkitys silloin, kun ihminen häpeää ja pelkää leimaantumista sairautensa vuoksi ja on vaarassa syrjäytyä. Vertainen on ihminen, jolla on omakohtainen kokemus psyykkisestä sairastamisesta ja siitä kuntoutumisesta. – Vertaistuki tarjoaa psyykkisten ongelmien kanssa painiskeleville tärkeän, heitä arjessa kannattelevan avun. Muiden samankaltaiset kokemukset sairastumisesta ja siitä kuntoutumisesta antavat toivoa omaan kuntoutumiseen, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. MTKL:ssä vertaisneuvojat ja -ohjaajat toimivat yhdessä ammattilaisten kanssa ohjaajina liiton järjestämillä sopeutusvalmennuskursseilla, kokemusasiantuntijoina neuvontatyössä sekä kertovat omaa henkilökohtaista tarinaansa koulutustilaisuuksissa opiskelijoille, ammattilaisille ja kuntoutujille. Vertaistukiryhmät ja niiden tarjoama tuki ovat Mielen- terveyden keskusliiton jäsenyhdistysten koko toiminnan kivijalka. Mielenterveyskuntoutujien järjestöön kuuluvat 17 000 jäsentä järjestävät omissa jäsenyhdistyksissään ympäri Suomen monenlaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa ja yhdessä tekemistä. Keräykseen voi osallistua Otto-automaateilla tekemällä käteisnoston yhteydessä 2 euron kertalahjoituksen. Vapaaehtoista mielenterveystyötä voi tukea myös tili- ja puhelinlahjoituksella. Lisätietoja: www.mtkl.fi/ mielikin-voi-sairastua Tutkittua tietoa Gaudeamukselta Tervetuloa auppaamme: verkkokirjak ikakirjakauppa.fi gaudeamus.p Mielikin voi sairastua. Auta meitä auttamaan. Tee lahjoitus Otto-automaateilla JÄSENPALVELUT Juho Saari Satu Lidman Keitä ovat yhteiskuntamme huono-osaisimmat? Kuinka he selviytyvät Suomessa, maailman parhaassa maassa? Menneisyyden asenteet ruokkivat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa myös 2000-luvun Suomessa. Huono-osaiset MTKL kehittää jäsenpalveluitaan M Kuva: Heidi Strengell ielenterveyden keskusliiton loppuvuoden ja ensi vuoden tärkeimpiä painopisteitä ovat jäsenpalveluiden selkeyttäminen ja jäsenviestinnän kehittäminen, kertoo liiton hallituksen puheenjohtaja Kari Tolvanen. Kehittämistoimilla halutaan vastata jäsenistössä heränneeseen huoleen siitä, miten liitto jatkossa palvelee jäsenyhdistyksiään. – Huoli on ymmärrettävä ja aiheellinen, sillä jäsenyhdistysten palvelussa ei tämän ja viime vuoden organisaatiomuutoksissa ole valitettavasti onnistettu parhaalla mahdollisella tavalla, puheenjohtaja Tolvanen kertoo jäsenyhdistyksille syyskuun lopulla lähettämässään tiedotteessa. Liiton verkkosivuille on avattu palautelomake, jonka kautta yhdistykset ja jäsenet voivat antaa palautetta ja esittää kehittämisehdotuksia. Lomake löytyy osoitteesta: www.mtkl.fi/palaute. Yhdistysten puhelinpalvelu keskitetään numeroon 09 5657 730, jossa toimii liiton puhelinvaihde. Tolvasen mukaan jäsenviestinnästä ja -palveluista tehdään ensi vuonna kysely koko jäsenistölle, ja kehitystyö jatkuu sen pohjalta. Tilanteesta kerrotaan säännöllisesti yhdistysten jäsenkirjeissä, Revanssissa ja verkkosivujen Yhdistysnetissä, jonka sisältöä ja rakennetta myös selkeytetään jatkossa. Kaikkein nopeimmin saat tietoa jäsenten ja jäsenyhdistysten palveluista seuraamalla Facebookissa MTKL, järjestötoiminta -sivua. www.facebook.com/ jarjestotoimintamtkl www.mtkl.fi/yhdistysnetti Väkivaltakulttuurin perintö Leena-Maija Rossi Henttonen & LaPointe Yhdenvertaisuuden kysymyksiä ratkottaessa on otettava sukupuolen lisäksi huomioon ihonväri, seksuaalisuus, ikä ja yhteiskuntaluokka. Nykyisessä työkulttuurissa tehokkuus asettuu yhä useammin työn sisällön, työn hyvin tekemisen ja ammattietiikan edelle. Muuttuva sukupuoli Työelämän toisinajattelijat 8 REVANSSI 4/2015 KOKEMUKSIA KURSSILTA Muutoksen avaimet -kurssi keräsi kiitosta TEKSTI JA KUVA Tarja Tikkanen P osiolla järjestettiin syyskuussa ensimmäistä kertaa Muutoksen avaimet -kurssi, jonka lappilaisosanottajat ottivat ilolla vastaan. Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt kyseisiä kursseja pääkaupunkiseudulla noin kymmenen vuoden ajan, ja viime vuosina kyseitä kurssitarjontaa on juurrutettu valtakunnallisesti myös muualle Suomeen. Kurssin tavoitteena on ollut tukea toimintakykyä elämän eri osa-alueilla aina arjen hallin- nasta ensiaskelten ottamiseen kohti omia koulutuksellisia ja ammatillisia haaveita. Posiolla osanottajat kiittelivät kurssin tavoitteellisuutta ja omien mahdollisuuksien realistista kartoittamista. Kurssi tarjosi uutta tietoa ja erilaisia näkökulmia, joiden avulla moni kurssilainen kertoi rohkaistuneensa ottamaan omassa kuntoutumisessaan askeleita eteenpäin. Moni myös kiitteli kokemusasiantuntijan jakamia kokemuksia. Viimeisenä päivänä tehtiin omakuva ja jokainen sai paljon positiivista palau- tetta. Kurssin ohjaajina toimivat hankekoordinaattori Tarja Tikkanen ja vertaisohjaaja Kirsi Tuokko. Kurssille osallistui myös päivätoiminnan ohjaaja Sari Ylisirniö, joka arveli, että kurssi voitaneen Posiolla järjestää ensi vuonna omin voimin. Karhu tervehti kurssilaisia Ranuan eläinpuistossa. AUTAMME AIVOJA TOIMIMAAN Oy H. Lundbeck Ab www.lundbeck.fi www.lundbeck.com Joukahaisenkatu 6, Intelligate 2 20520 TURKU Puh.+358 2 276 5000 Fax +358 2 276 5001 [email protected] 4/2015 REVANSSI 9 SARJAKUVIA MIELENTERVEYSAIHEISTA Voimaannuttavaa mielenterveystyötä sarjakuvien kautta mukaisesti, miltä mielen järkkyminen tuntuu, Rintanen sanoo. Sarjakuvablogiinsa hän kertoo vastaanottavansa mitä tahansa materiaalia: vapaamuotoista tekstiä, päiväkirjamerkintöjä, lyriikoita, runoja, kuvataidetta, musiikkia, valokuvia – kaikki käy. Tietoja käsitellään luottamuksellisesti, ja sarjakuvassa TEKSTI Perttu Saralampi saa esiintyä joko anonyyminä KUVA Viivi Rintanen tai omilla kasvoillaan. Yhteistyötä sarjakuvablogisarjakuvataiteilija ja kuvataideopettaja Viivi Rintanen saan Rintanen tekee Mielen(s.1990) piirtää ensi vuo- terveyden keskusliiton, Mielenden aikana 18 tositarinaa mielen- terveysomaisten keskusliitto terveydestä Hulluussarjakuvia- FinFami ry:n ja Syömishäiriöblogiinsa. Kuka tahansa voi lä- liitto-SYLI ry:n kanssa. hettää Rintaselle oman mielenterveystarinansa, jonka hän OMAELÄMÄKERRALLINEN piirtää blogiinsa nettisarja- OTE VÄLTTÄMÄTÖN kuvaksi lähettäjän toiveiden Rintanen on työskennellyt – ja elänyt – mielenterveysaiheen mukaan. Rintasen sarjakuvanblogi on parissa pitkään. Sarjakuvablogi ainutlaatuinen esimerkki voi- jatkaa siitä, mihin hänen aiemmaannuttavasta mielenterveys- min tänä vuonna ilmestynyt, työstä: se tarjoaa mielenterveyden pysäyttävä esikoisalbuminsa häiriöistä kärsiville mahdollisuu- Mielisairaalan kesätyttö (Suuri den kertoa tarinansa omin sa- Kurpitsa 2015) ylsi. noin, Rintasen piirtämänä. Omaelämänkerrallinen – Hulluus ei ole häpeällistä, sarjakuva-albumi kertoo mieli vaan inhimillistä. Tarkoitukseni sairaalassa vietetystä kolmeson näyttää sarjakuvissani toden- ta kesästä, jolloin Rintanen Sarjakuvia mielenterveysaiheista piirtävä Viivi Rintanen haluaa kertoa tarinoissaan, miltä mielenjärkkyminen tuntuu. Nyt työn alla on sarjakuva blogi, johon hän kerää lukijoiden kokemuksia ja tarinoita. S Meitä harvoin kuunnellaan. työskenteli psykiatrisella osastolla siivojana. Samanaikaisesti hänen oma mielensä järkkyi. Rohkean avoin ja omaelämäkerrallinen ote olivat Rintasen mukaan välttämättömiä: – Minun oli uskallettava kertoa omasta hulluudestani, jotta osasin käsitellä potilaiden tarinoita oikeudenmukaisesti. Rintanen on sitä mieltä, että mielenterveysongelmista pitäisi puhua enemmän. Mielenterveyshäiriöisten tarinoista ja kertomuksista sarjakuvataiteilija kertoo haluavansa piirtää niin kauan, kuin ‘hullu’ on haukkumasana. – Meitä harvoin kuunnellaan – olemmehan sekaisin! Vaikka olemme poikkeavia tai järjiltämme, on meilläkin sanottavaa. Viivi toivoo saavansa kertoa blogissaan myös sinun tarinasi, koska sillä on merkitystä. Lähetä esittely itsestäsi ja tarinasi Viiville osoitteeseen hulluussarja [email protected]. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään, eikä piirtäjä julkaise saamaansa materiaalia ilman tarinan jakajan suostumusta. hulluussarjakuvia.sarjakuvablogit.com www.facebook.com/ mielisairaalankesatytto 10 REVANSSI 4/2015 OSUUSKUNTAHANKE LYHYESTI Maksutonta vertaistukea puhelimitse joka arkipäivä MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON Tietopalvelu Propellin maksuton vertaistukipuhelin palvelee nyt jokaisena arkipäivänä. Palvelu laajeni joka arkipäivälle lokakuun puolivälissä. Liiton kouluttamat vertaisneuvojat tarjoavat vertaistukea numerossa 0800 177599 maanantaista perjantaihin kello 10–15. Maksuttomaksi vertaistukipuhelin muuttui tänä vuonna maksuttomaksi, mikä on lisännyt siihen tulevien soittojen määrää. Hankkeella tuetaan osatyökykyisten työllistymistä TEKSTI Tuija Pasanen M Helsingissä syyskuussa järjestetty Iloliikkujatapahtuma keräsi kymmeniä osallistujia. Mukana menossa Eläintarhan kentällä oli mm. köydenvetoon osallistunut Team Myllypuro. ielenterveyden keskusliitto on mukana hankkeessa, jolla pyritään tukemaan osatyökykyisten työllistymistä osuuskuntatoiminnan kautta. Osallisuutta osuuskunnista -hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen osuuskuntatoimintaa mm. kuntien työllistämispalveluiden asiakkaille. Kolmivuotista hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ESR-ohjelmasta, ja sitä koordinoi Kiipulasäätiö. MTKL:n lisäksi osatoteuttajina ovat Vamlas ja Aspa-säätiö, joista jokainen toimii omissa kumppanuuskunnissaan: Vamlas Vantaalla, Aspa-säätiö Kotkassa ja Ylöjärvellä, Kiipulasäätiö Forssassa ja MTKL Oulussa. Esimerkiksi Oulussa työllisyyspalveluiden työntekijöille tullaan jakamaan tietoa osuustoiminnasta, jotta he osaisivat kertoa siitä asiakkailleen. Tätä kautta toivotaan löytyvän kiinnostuneita osallistujia mm. pitkäaikaistyöttömistä, joille tarjotaan osuuskuntavalmennusta. Valmennus tarjoaa kattavan tietopaketin osuustoiminnasta, antaa valmiudet osuuskunnan perustamiseen ja työllistymiseen sen kautta osa-aikaisesti tai kokonaan. MTKL:n rooli hankkeessa on luoda välityömarkkinoille sopiva ryhmämuotoinen voimavaravalmennusmalli asiakkaiden työmarkkinoille siirtymisen vahvistamiseksi ja kouluttaa osatyökykyisten kanssa työskenteleviä ammattilaisia asiakkaiden ammatillisen kuntoutumisen tukemiseen. Voimavaravalmennuksesta hankkeessa vastaa elokuussa aloittanut MTKL:n hanketyöntekijä Tuija Pasanen, joka on saanut jo oululaisia yhteistyötahoja mukaan kehittämään uusia työllistymisen mahdollisuuksia. SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTUS Sosiaalihuoltolaki uudistui Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015 alkaen. Seuraavassa on esitelty lain sisältöä ja muutoksia. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT HENKILÖT E rityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaalija terveyspalveluja. Säännös koskee tilanteita, joissa henkilö ei itse kykene hakemaan tarvitsemaansa apua tai henkilön avun saaminen on vaarassa estyä sen vuoksi, ettei hän kykene riittävässä määrin vastaanottamaan tai antamaan avun saamiseksi tarvittavaa tietoa. Syynä voi olla kognitiivinen tai psyykkinen vamma tai sairaus, päihteiden ongelmakäyttö, usean yhtäaikaisen tuen tarve tai muu vastaava syy esim. puutteellinen kielitaito yhdistettynä traumaattisiin kokemuksiin. YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI Terveydenhuollon ammattihenkilöt, poliisit sekä työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset ovat velvoitettuja ohjaamaan sosiaalihuoltoa tarvitseva henkilö oikean viranomaisen puo- leen. Jos henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, velvollisuus on myös muilla kuin laissa velvoitetuilla tahoilla. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Kiireellisen avun tarve on arvioitava välittömästi, kun sosiaalihuoltoon tulee tieto sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palveluntarpeen arviointi. Arviointi voidaan jättää tekemättä vain, kun se on ilmeisen tarpeetonta. Arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Yli 75-vuotiaiden ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen osalta arviointi on aloitettava viimeistään 7. päivänä ilmoituksesta. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön palveluntarpeen arvioinnin tekevällä viranhaltijalla tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Palveluntarpeen arviointiin on kirjattava 1) yhteenveto asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta, 2) sosiaalihuollon ammattihenkilön arvio asiak- kuuden edellytyksistä, 3) asiakkaan mielipide ja näkemys palveluntarpeestaan ja 4) asiakkaan ja ammattihenkilön arvio omatyöntekijän tarpeesta. OMATYÖNTEKIJÄ Asiakkaalla on oikeus saada omatyöntekijä koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijä on nimettävä viimeistään palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan omatyöntekijän on oltava sosiaalityöntekijä. Omatyöntekijän tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaan palvelut järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Työntekijän on oltava kunnan palveluksessa. ASIOIDEN VIREILLETULO, PÄÄTÖKSENTEKO JA TOIMEENPANO Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai ilmoituksesta. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai asian käsittelyn alkamisesta tai sosiaalipalvelun saamisesta. Kiireelliset asiat on käsiteltävä viipymättä ja muut kuin kiireelliset asiat ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on toimeenpantava viimeistään kolmessa kuukaudessa siitä, kun asia on tullut vireille. SOSIAALIPALVELUJA KOSKEVIA MUUTOKSIA Ehkäisevien perhepalvelujen osuus kasvaa. Kotipalvelun vahvistamisen lisäksi perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on annettava yleisinä perhepalveluina myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Liikkumista tukevina palveluina järjestetään 1) julkisten liikennevälineiden käytön ohjausta ja ohjattua harjoittelua, 2) saattajapalvelua, 3) ryhmäkuljetuksia, 4) korvataan taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tai 5) muulla soveltuvalla tavalla. NUORISOPALVELUTAKUU Sosiaalihuoltolaki tarjoaa välineitä nuorten auttamiseen ja täydentää nuorisotakuuta. Nuorisopalvelutakuu on tarkoitettu alle 25-vuotiaille. Toiminta toteutetaan moniammatillisesti. Nuorten tarvitsemaan sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihde- ja/tai mielenterveyshoito. Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikkaan tai työpajaan. SUBJEKTIIVINEN OIKEUS PÄIHTEETTÖMYYTTÄ TUKEVIIN PALVELUIHIN Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Kunnalla on velvollisuus toimia heti, kun se saa tiedon raskaana olevasta henkilöstä, joka on huolissaan omasta päihteidenkäytöstään. ASIAKKAAN OIKEUSTURVA PARANEE Sosiaalihuollon päätöksistä tehtävä oikaisuvaatimusaika pidentyy 30 vuorokauteen. Oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätöksistä laajenee kaikkiin sosiaalipalveluihin. Hallinto-oikeuden päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto- oikeus myöntää valitusluvan. Merja Karinen lakimies Mielenterveyden keskusliitto 4/2015 REVANSSI 11 NEUVONTAPALVELUT VASTAA Oikeus vammais etuuteen psyykkisen sairauden perusteella? K ELA:n vammaisetuuksien tarkoitus on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua yhteiskunnassamme. Myös monella psyykkisesti sairastuneella voi tietämättään olla oikeus vammaisetuuksiin, vaikka ammattilainen ei välttämättä ole huomannut ohjata potilastaan niiden piiriin. Tärkeimmät mielenterveyskuntoutujia koskevat vammais etuudet ovat: eläkettä saavan hoitotuki – jota voi hakea henkilö, jolle on myönnetty vanhuus- tai varhennettu vanhuuseläke, kuntoutustuki, työkyvyttömyys- tai leskeneläke – sekä 16 vuotta täyttäneen vammaistuki – jota voi hakea henkilö, joka on työssä, työtön, sairaslomalla tai opiskelijana. Näihin voi olla oikeutettu, jos toimintakyky on sairauden vuoksi heikentynyt vähintään vuoden ajan ja sairaus aiheuttaa elämässä haittaa ja monenlaista avuntarvetta. Sairauden aiheuttamat erityiset kustannukset voivat vaikuttaa tuen suuruuteen. HAITAN KUVAAMISEN VAIKEUS Psyykkisen sairauden aiheuttamat haasteet ovat yksilöllisiä. Ihmisen voi olla vaikea havaita tai kuvailla omia psyykkisen/ sosiaalisen toimintakyvyn häiriöitä tai tunnistaa niistä johtuvaa avuntarvetta. Joskus sairaus on ollut elämässä niin kauan, että siihen liittyviä asioita ei enää edes miellä ”haitaksi”. Se on luonnollista, sillä sopeudumme monenlaisiin asioihin, ja sairauden aiheuttaman haitankin kanssa oppii elämään. Vammaisetuuksien hakeminen on ajankohtaista, jos sairauden vuoksi esim. arki on monimutkaista, vaikeaa, hidasta ja estynyttä, ja kuntoutuja joutuu käyttämään voimia asioihin, jotka ennen sairautta sujuivat helposti. Juuri näitä sairauden aiheuttamia haittoja tulisi hakemuksessa kuvata. Kaavakkeen täyttö vaatii aikaa ja ripauksen luovuutta, jotta mainittua tulisivat myös ne asiat, joita lomakkeessa ei suoraan kysytä. KOGNITIIVISET TOIMINNOT Psyykkisiin sairauksiin liittyvät, vaikeasti selitettävät kognitiiviset häiriöt ja toiminnan rajoitteet saattavat estää ihmisen selviytymistä omassa arjessa ja elämässä. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan ajattelun ja päättelyn taitoja. Psyykkinen sairaus voi vaikuttaa häiritsevästi näistä mm. oppimiseen, kieleen, tarkkaavaisuuteen, muistiin, havaitsemiseen, ongelmanratkaisuun ja päätösten tekemiseen. Kognitiivisista häiriöistä johtuen ihmisellä voi esiintyä suuria puutteita usein itsestäänselvyyksinä pidetyissä asioissa, kuten aloite-, keskittymis- ja Opas sairauden aiheuttaman haitan kuvaamiseksi: Mielenterveysongelmien aiheuttam at psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn häiriöt ja niistä johtuva avuntarve – kuinka se kuvataan? T U R K U suunnittelukyky, ajantaju, itsensä motivoiminen, talouden- ja arjenhallinta ja sosiaaliset taidot. HAITAN KUVAUS HAKEMUKSEEN Haitan kuvaamiseksi riittää, kun arjen vaikeus käy ilmi päivittäisissä toiminnoissa. Käytä hakemuksessa hyväksesi myös ”Jotain muuta” -kohtaa, vaikka koettu vaikeus ei välttämättä liittyisi mihinkään edellä kysyttyyn. ”Jos ei kysytä, on hankala vastata”, on hakemuksen täytön vaikeudesta kuntoutujilta usein kuulemani vastaus. Jos psyykkinen sairaus kaventaa elinpiiriä esim. ahdistuneisuuden, pelkotilojen tai paniikkihäiriöiden vuoksi, on ihmisen elämässä huomattavia ”liikkumisen esteitä”. Sellaisia ovat myös lähtemisen vaikeus, eristäytyneisyys tai arjen toimimattomuus ahdistuksesta johtuen. Kun käy läpi kaikki arjen osaalueet perusteellisesti, hahmottuu sairauden aiheuttama haittakin selkeämmin. Hakemuksen kohta 7 (EV256) antaa tilan kuvata näitä asioita. Kannustan kirjoittamaan sairauden aiheuttamasta haitasta liitteelle, joka lisätään hakemukseen. Liite on hyvä näyttää lääkärille, joka kirjoittaa hakemukseen tarvittavan C-lausunnon. Päätöksen etuudesta tekee KELA. APUA HAITAN KUVAAMISEEN MTKL:n nettisivuilta löytyy Opas sairauden aiheuttaman haitan kuvaamiseksi, jota voi hyödyntää hakemusta tehdessä. Haitan kuvaaminen on helpointa tehdä toisen ihmisen kanssa, sillä lomakkeen täyttäminen voi tuntua raskaalta ilman apua. Ulkopuolinen voi myös nähdä sellaista, mitä itse ei enää miellä haitaksi. Etuuksien hakemiseen liittyvissä asioissa saa neuvoa valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta 0203 91920, sekä ottamalla yhteyttä MTKL:n kuntoutusneuvojiin. Yhteystiedot löytyvät tästä lehdestä sekä osoitteesta: www.mtkl.fi. Milla Ristolainen kuntoutusneuvoja Mielenterveyden keskusliitto TUETUT LOMAT 2016 Solaris-lomat ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia tuettuja lomia eri puolilla Suomea. Lomat kohdennetaan vähävaraisille lapsiperheille, työttömille, ikäihmisille, varhaiseläkeläisille, työikäisille ja eri potilasryhmille. Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein henkilöille, joilla ei ole muuten mahdollista päästä lomalle. 5 vrk:n täysihoitoloman omavastuuhinta on lomakohteesta ja loman teemasta riippuen 40–120 ?/aikuinen, alle 16-vuotiaat lapset maksutta. Hakeminen: • sähköisesti kotisivujemme kautta www.solaris-lomat.fi • tai tilaamalla lomakalenteri ja hakemus puhelimitse 0600 418 200 arkisin klo 9–12 (puhelun hinta 0,07 E/min+ppm.) Hakemus tulee palauttaa viimeistään kolme kuukautta ennen loman alkua. HUOM! Kesän lapsiperhelomien hakuaika päättyy 15.3.2016. Solaris-lomat ry Kauppakaarre 1 00700 Helsinki [email protected] www.solaris-lomat.fi 12 REVANSSI 4/2015 Keinoja omaan kuntoutumiseen -liikuntapainotteinen sopeutumisvalmennuskurssi 1.jakso 8.–12.2.2016, Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 2. jakso, syksyllä 2016, Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kurssi on valtakunnallinen ja suunnattu pysyvällä eläkkeellä oleville mielenterveyskuntoutujille, jotka ovat kiinnostuneita liikunnasta ja sen merkityksestä hyvinvointiin. Kurssilla on päivittäin ohjattua liikuntaa. KURSSI TARJOAA yy tietoa kuntoutumisesta yy tietoa terveellisistä elämäntavoista ja terveysliikunnasta yy kokemuksia eri liikuntamuodoista yy yhdessä oloa ja mahdollisuuden kokemusten jakamiseen toisten kanssa Kurssit antoivat eväitä lähteä maailmaan etsimään uutta suuntaa ja uudet rakennuspalikat mielekkääseen arkeen. KURSSIN TAVOITTEENA yy innostaa liikkumaan ja kokeilemaan itselle sopivia liikuntamuotoja yy löytää keinoja omaan kuntoutumiseen yy edistää ja ylläpitää omaa toimintakykyä Hilkka, käynyt Sopeutumisvalmennuskurssit Kuntoutuminen on mahdollista kaikille Neuvontapalvelut – Tietoa ja tukea kun sitä eniten tarvitaan KYSY Mielenterveyteen liittyvistä asioista Kuntoutumiseen liittyvistä asioista sosiaaliturvasta palveluista ja etuuksista potilaan ja asiakkaan oikeuksista vertaistuesta mielenterveys yhdistyksistä TIETOPALVELU PROPELLIN & OIKEUSNEUVONNAN YHTEISTIEDOT Ks. www.mtkl.fi/yhteystiedot ja tämän lehden sivulla 2. NEUVONTAPUHELIN 0203 91920 ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke klo 9–16 (pvm koko maasta, ks. hinnat www.mtkl.fi/palvelut/neuvontapalvelut) MAKSUTON VERTAISTUKIPUHELIN 0800 177599 Joka arkipäivä klo 10–15 Vertaistukipuhelimeen vastaavat liiton kouluttamat vertaisneuvojat. He kuuntelevat, keskustelevat ja antavat toivoa toipumisesta. KUSTANNUKSET Kurssi on RAY:n rahoittama. Kurssi on osallistujille maksuton. Kurssiin sisältyy täysihoito. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun (16,00 €/suunta) ylittävän osan halvimman kulkuneuvon mukaan, jos hakemuksen liitteenä on lääkärin vapaamuotoinen suositus kurssille. HAKEMINEN Kurssille haetaan 7.12.2015 mennessä Mielenterveyden keskusliiton kurssihakemuslomakkeella. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Lisätietoja: Tietopalvelu Propelli puh. 0203 91920 (pvm koko maasta) kuntoutussuunnittelija Isko Kantoluoto, p. 050 3068379, [email protected] www.mtkl .fi LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI Kurssi on tarkoitettu Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistysten liikuntatoiminnasta vastaaville henkilöille tai niille, jotka vasta suunnittelevat liikuntaryhmän ohjaamista omassa yhdistyksessään. Kurssilla tutustutaan mm. sauvakävelyyn, keppijumppaan, lihaskunto harjoitteluun sekä erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Tavoitteena on rohkaista kurssilaisia ryhmän ohjaamisen alkuun ja antaa neuvoja yhdistyksen liikuntaryhmien perustamiseen. LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI KOOSTUU KAHDESTA KURSSIKURSSIJAKSOSTA, JOTKA JÄRJESTETÄÄN ROVANIEMELLÄ: Aika: 26.–28.1.2016 ja 12.–14.4.2016 Paikka: Santasport Lapin Urheiluopisto, Rovaniemi Kurssille otetaan 14 kurssilaista. Etusijalla kurssille ovat hakijat, jotka tulevat Pohjois-Suomen yhdistyksistä. KURSSIN HINTA: Koko kurssin omavastuu on 40 euroa. Toivottavaa on, että hakijan yhdistys maksaisi omavastuuosuuden. Matkakulut korvataan kurssilaisille kurssin jälkeen halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. KURSSILLE HAKEMINEN: Sähköisen hakulomakkeen voi täyttää os:ssa www.mtkl.fi > palvelut > tapahtumat ja kurssit ko. tapahtuman yhteydessä. Sivulla on myös hakulomake tulostettavissa, mikäli haluat lähettää hakemuksen postitse. Yhdellä hakemuksella haetaan automaattisesti molemmille kurssijaksoille. Hakuaika päättyy 4.1.2016. Lisätiedot ja hakemusten palautus: Liikuntasihteeri Kati Rantonen Mielenterveyden keskusliitto Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä p. 046 920 6427 [email protected] 4/2015 REVANSSI 13 MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON HALLITUS TUTUSTU HALLITUKSEN JÄSENIIN Mielenterveyden keskusliiton toimintaa johtaa hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka esitellään Revanssi-lehden tämän vuoden 2-, 3- ja 4-numeroissa. Tässä numerossa vuorossa ovat puheenjohtaja Kari Tolvanen, Satu ”Pörri” Ojala ja Mirva Heino. 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Miten kauan olet toiminut luottamustehtävissä MTKL:ssa? 3. Miksi halusit mukaan MTKL:n hallitukseen? 4. Mihin asiaan pyrit vaikuttamaan hallitus kaudellasi? KARI TOLVANEN SATU ”PÖRRI” OJALA MIRVA HEINO Olen Kari Tolvanen, 54-vuotias kansanedustajana. Olen syntyisin Helsingistä ja viimeiset 25 vuotta olen asunut Espoossa. Olen Pörri (Satu) Ojala, syntyperäinen helsinkiläinen. Työurani olen tehnyt markkinoinnin johto tehtävissä. Olen Mirva Heino, Porin Klubitalo Sarastuksen johtaja. Aiemmin olen toiminut toistakymmentä vuotta hoitajana nuorisopsykiatrian osastolla. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja (AMK) ja mielisairaanhoitaja. Olen myös jatkokouluttautunut mm. tuetun työllistymisen asiantuntijaksi, ja parhaillaan suoritan johdon työnohjaaja -tutkintoa. Olen neljän lapsen äiti ja kahden lapsen isoäiti. Minulla on ollut kunnia toimia Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana viime vuoden kesästä 2014 lähtien. Menossa on ensimmäinen kauteni. Kokemusta on muualta yli kymmeneltä vuodelta niin hallituksen jäsenensä kuin puheenjohtajanakin. Mielenterveyden keskusliiton luottamustoimissa olen ollut vuodesta 2008 alkaen, ensin valtuustossa ja nyt hallituksessa ensimmäistä kautta. Toimin ennen kansanedustajan työtä poliisina lähes 30 vuotta, josta ajasta valtaosan vakavien väkivaltarikosten tutkijana ja tutkinnanjohtajana sekä yksikön johtajana. Näin tuolloisessa työssäni jatkuvasti elämän varjopuolia, mm. kuolemia, vakavia rikoksia ja hädästä kärsiviä ihmisiä. Myös mielenterveysongelmien kohtaaminen oli päivittäistä. Pahimmillaan ongelmat päätyivät itsemurhaan. Sellaisia jouduin kohtamaan vuosittain lähes 150 tapausta. MTKL:n hallituksessa uskon voivani vaikuttaa siihen, että ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä asioita saadaan paremmalle mallille. Minua pyydettiin asettumaan ehdolle. Koin, että liiton hallituksessa toimiminen olisi mahdollisuus vaikuttaa entistä laajemmin mielenterveys politiikkaan, kolmannen sektorin toimijoiden arvostuksen lisäämiseen sekä mielenterveys ongelmista kärsivien ja heidän läheistensä edunvalvontaan ja palvelujen kehittämiseen. Olin huolissani liiton jäsenjärjestöjen asemasta ja niille suunnattujen palvelujen tulevaisuudesta. Hallitustyöskentely sopi hyvin myös elämän tilanteeseeni. Minua ehdotettiin MTKL:n luottamustoimiin vahvan luottamushenkilöhistoriani ja asioihin perehtyneisyyteni vuoksi. Minulla on halu vaikuttaa asioihin siten, että ihmisarvoa kunnioitetaan. Ihmisarvo on jakamaton, ja aivan kuten liiton tämän vuoden teema kiteyttää: ”jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin”. Toki halukkuutta on vaikuttaa moniin asioihin, mutta päällimmäisenä on vaikuttaa valta kunnalliseen päätöksentekoon mielenterveyteen liittyen. Hallitusohjelmassa on mainittu monia ja laaja-alaisia hyvinvointiin liittyviä parannuksia, mm. henkisen hyvinvoinnin ohjelma ja itse murhien ehkäisyohjelma. Ne on nyt pantava toimeen, kun ensi vuoden budjetti kohtapuolin hyväksytään. Näkisin mieluusti liiton roolin laajemmin myös läheiset huomioivana ja ennaltaehkäisevää työtä tekevänä toimijana. Liitto on yhtä kuin jäsen järjestönsä, jotka ovat liiton aikanaan perustaneet nimenomaan omaa toimintaansa tukevaksi organisaatioksi. Haluan vahvistaa ja jalostaa jäsenjärjestöjen kaipaamien palveluiden tarjontaa oman toimintansa arjen sujumiseksi ja kehittämiseksi, uusien yhteistyömallien löytämiseksi, verkostoitumiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Liiton talous on tärkeä kehitysalue. Osana liiton toimintaa näen tärkeinä työllistymisen, osatyökykyisyyden esiin tuomisen ja osallisuuden korostamisen yhteiskunnan jäsenenä. Pidän tärkeänä myös kolmannen sektorin vaikuttavuuden esiin tuomista julkisessa keskustelussa. Hallitustyöskentelyssä olemme liiton yhdistysten puolestapuhujana. Valtuusto päättää päälinjat ja hallitus toimii täsmälinjaajana, jotta liitto toimii jäsenyhdistysten tavoitteiden mukaisesti. Hallitus toimii operatiivista toimintaa johtavan toiminnanjohtajan lähityökaverina. Entistä suurempi ja dynaamisempi liitto, joka palvelee entistä paremmin jäseniään ja ajaa heidän etujaan. Liitto arvostaa, kuuntelee jäsenjärjestöjään ja pystyy joustavasti vastaamaan niiden tarpeisiin. Järjestöille tarjottavilla koulutuksilla on vakiintunut ja jäsenjärjestöjen arvostama asema liiton toiminnassa. Liiton talous on vakaantunut ja nykyisellään turhan kapea rahoituspohja laajentunut. Liitolla on omaa, monipuolista ja aktiivista varainkeruuta, joka antaa toiminnalle riippumattomuutta. Liitto on arvostettu yhteistyökumppani kolmannella sektorilla, sosiaalihuollon ja julkisen sekä yksityisen terveydenhuollon piirissä. Liiton kuntoutus-, työ- ja koulutuspalvelut noteerataan korkealle ja kurssitoiminta on monipuolistunut ja lisääntynyt. Liitto tekee näkyvästi yhteistyötä muiden sosiaalialan (katto)järjestöjen kanssa. Päättäjät haluavat liitolta asiantuntijalausuntoja ja liiton neuvontapalvelut noteerataan korkealle. Tähän kaikkeen liitolla on mahdollisuudet, mikäli ne asetetaan yhteiseksi tavoitetilaksi. Vuonna 2020 MTKL on vahva, osaava ja arvostettu yhteiskunnallinen toimija. Se on useiden mielenterveysasioihin perehtyneiden yhdistysten ”pääliittotoimija”. Jäsenyhdistyksiä on tuolloin noin 200 ja jäsenistöä yli 20 000. MTKL:n ajama ajatus osatyökykyisyydestä mielenterveyskuntoutujien työhön paluun mahdollistajana on toteutunut mallikkaasti, ja vaikutukset ovat todella myönteiset. Liiton ääntä kuullaan ja sitä pyydetään osalliseksi erilaisiin neuvottelukuntiin. Kokemusasiantuntijuutta kunnioitetaan laajasti, ja liitto toimii kokemusasiantuntijakouluttajana valta kunnallisesti. Liitto tuo myös vahvemmin esiin mielenterveysalalla työskentelevien asioita yhteistyössä hoitajien ja/tai terapeuttien sekä lääkärien yms. ammattiliittojen kanssa. Kuten aiemmin mainitsin, olen joutunut jo vuosikymmeniä kohtamaan vakavia ja kuormittavia asioita. Läheiset ihmiset ja erinomainen puoliso antavat minulle voimia uskoa hyvään. Ja välillä on hyvä unohtaa täysin työhön liittyvät asiat esimerkiksi ulkoilemalla ja kulttuuria harrastamalla. Positiivinen ja utelias elämänasenne sekä mielen rauha luovat hyvän pohjan mielen terveydelle. Tasapaino työn, virkistävien henkisten ja fyysisten harrastusten sekä rentoutumisen ja levon kesken ylläpitävät sitä. Oman mielenterveyden kannalta koen tärkeäksi ihmissuhteet. Minulle tunne, että kuuluu johonkin ja on osallinen tässä kaikessa, luo elämälle suuren merkityksen. 5. Minkälaisena näet liiton vuonna 2020? 6. Mikä on tärkeää oman mielen terveytesi kannalta? 14 REVANSSI 4/2015 Kiipula Koulutusta ja kuntoutusta Kiipulasta! • Ammatilliset avomuotoiset kuntoutuskurssit on tarkoitettu sinulle 18–60-vuotias, jos terveydentilasi rajoittaa sijoittumistasi työhön tai ammattiin. • Urasuuntapalvelut tarjoavat asiantuntemusta, tukea ja ohjausta tilanteissa, joissa työelämään pääsy, työhön paluu tai työssä jatkaminen on vaikeutunut tai uhattuna terveydentilan heikentymisen takia. • Koulutusta nuorille ja aikuisille Valmentavaa koulutusta, ammatillista perustutkintokoulutusta ja ammattitutkintoja. Tutustu monipuolisiin palveluihimme osoitteessa www.kiipula.fi Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 4/2015 REVANSSI 15 HENKIREIKÄFESTARI Henkireikäfestari kokosi kokemusosaajat ja ammattilaiset yhteen TEKSTI JA KUVAT Tanja Talaskivi-Munther H elsingin ja Uudenmaan sai r a an hoitopi i r i n Psykiatriakeskuksessa järjestettiin syyskuun 4. päivänä Henkireikäfestari, eli HUS psykiatrian ja kokemusosaajien yhteinen kulttuuripäivä. Yhdellä jos toisella oli kokemuksia – niin hyviä kuin huonoja muistoja – tästä entisestä Hesperian sairaalasta. Itse tapahtumasta jäi hyvä muisto. Nyt ensimmäistä kertaa järjestettyyn tilaisuuteen oli saapunut niin hoitajia, ohjaajia, psykiatreja, kokemusasiantuntijoita kuin järjestöjen edustajia. Osallistujien keskustelut olivat mielenkiintoisia ja tunnelma oli välitön, avoin ja lämmin. ERILAISIA TAITEILIJOITA Paneelikeskustelujen lisäksi päivän ohjelma oli värikästä ja kiintoisaa. Toisen todellisuus omaksi kokemukseksi -taidenäyttely esitteli mm. Leena Aulan, Leena Lankisen ja Tarja Perkon teoksia. He esittelivät asioita herkästi ja kauniisti, maalauksin, piirroksin ja veistoksin. Yleisö tykkäsi myös Sami Muntherin videoteoksesta, jonka ensiesitys oli Psykiatriakeskuksen kirjastossa. Aulan TYÖHÖNVALMENNUS MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE Toive päästä takaisin työelämään, työllistymisvaikeuksia tai ammatilliset opinnot keskeytyneet? Lue lisää ja ota yhteyttä: www.verve.fi p. 044 467 6000 [email protected] Pertti Kurikan Nimipäivät rokkasi yleisön sydämiin. tv-screeneillä pyöri lisäksi kolmen kokemusasiantuntijan valokuvia. Ne olivat nimeltään Helsingissä 2015, Heijastuksia ja Ikkunassa. Niissä oli kaupunkikuvia sekä maisemia maalta ja kuvia, joissa oli hieman enemmän symboliikkaa. Päivän päätteeksi esiintyi Pertti Kurikan Nimipäivät. Bändi oli juuri sellainen, mitä olin etukäteen kuvitellutkin: hauska, luonnollinen ja anarkistinen. Yleisö oli täysillä mukana ja meno oli huipussaan. Sami Munther ja KoKoAn puheen johtaja Päivi Storgård. YHDISTYKSET Porukka öön valmiina läht asta. in m ha an ri Maa Kuva: Riitta Karjalainen Fillariretkellä Ahvenanmaalla TEKSTI Päivi Prusti V ertaistuki Agora ry järjesti elokuussa Ahvenanmaalle polkupyöräreissun, joka keräsi osanottajia ympäri Suomen. Pohjoinen saaristokierros ulottui aina Kumlingen ja Föglön saarille asti, ja sisälsi useita kivoja nähtävyyksiä. Lämmin merituuli ja kuvankauniit maisemat puhuttelivat osanottajia ja nelipäiväisen retken päivämatkat osoittautuivat juuri sopivan mittaisiksi. – Ahvenanmaa on minulle kuin uusi maailma. En olisi ikinä uskonut, että täällä on näin kaunista, totesi Esa Perälä, yksi matkanvetäjistä. – Porukka ja vetäjät olivat tosi mukavia, kehui puolestaan eräs osanottajista myöntäen samalla, että reilut sata kilometriä tuntuivat hieman kintuissa. Saariston, upean sään ja liikunnan lisäksi vertaisuus ja yhdessäolo koettiin reissun parhaimpina anteina. Matka oli hieno päätös kesälle. sä Föglön Agoran porukka lähdös aminaa. anh ari Ma ti koh ta rel saa nen mi Lam Pia va: Ku Dager byn satama. Kuva: Päivi Prusti. Merellä ristei levät lautat olivat mukavia, totesivat mon et Kuva: Päivi Pr . usti 4/2015 REVANSSI 17 ILONAN PÄIVÄ Lakeudelta tuulee Omaistyöntekijä Sanna Hyry esitteli Hyvän mielen talon toimintaa. Mielenterveysomaisten tuki puhututti Oulussa V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella 17.-19.3.2016 Kongressin teemoina ovat TEKSTI Sanna Hyry KUVA Jenna Korkeaniemi O maisten asema ja jaksaminen psyykkisesti sairastuneen rinnalla puhututtivat Ilonan päivänä 9. lokakuuta, jolloin vietettiin mielenterveysomaisten valtakunnallista päivää. Oulussa järjestettiin tuolloin avoin yleisötilaisuus mielenterveysyhdistys Hyvän mielen talolla. Mielenterveysomaiset itsekin tarvitsevat tukea ja apua sekä ennen kaikkea tietoa läheisen sairaudesta ja hoidosta, yleisökeskustelussa peräänkuulutettiin. Yksi vaihtoehto voisivat olla omaisten sopeutusvalmennuskurssit. Tilaisuudessa puhuneen Mielenterveyden keskusliiton hallituksen jäsenen Satu ”Pörri” Ojalan mielestä hoitojärjestelmä usein olettaa omaisten kantavan vastuun sairastuneesta, ilman että heillä on tähän edes riittävää tietoa. – Omaisella tulisikin olla oikeus omien voimiensa ja kykyjensä rajoissa huolehtia läheisestään; ei ottaa kokonaisvastuuta, hän muistutti. Oman sairastumisen ennaltaehkäisemiseksi omaisille tarjottavalla tuella ja opastuksella on Ojalan mielestä suuri tarve. Esimerkiksi työelämän joustot, kuten lapsen hoidon järjestämiseen verrattavissa oleva mahdollisuus ottaa vapaata työstä läheisen hoitoa järjestettäessä, voisivat ennaltaehkäistä uupumista. Myös lapsen asema vanhemman sairastaessa tulisi Ojalan mielestä ottaa paremmin huomioon hoitojärjestelmässä. – Lapsella tulisi olla oikeus lapsuuteen ilman liiallista vastuuta. Vanhemmuutta tukemalla tuetaan suoraan lapsia, hän muistutti. Ilonan päivä huipentui omaisille tarkoitettuun runotyöpajaan. Osallistujien mielestä runouden kautta voi käsitellä omia tuntemuksia ja kokemuksia sekä saada apua jaksamiseen. KIRJOITUSKILPAILU Mielenterveyskuntoutujan tarina voitti kirjoituskilpailussa E lina Hämäläinen voitti Minun tarinani -sarjan Aspa-säätiön kirjoituskilpailussa, jossa kerättiin mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten ihmisten asumistarinoita ja -unelmia. Hämäläisen Yksinäisyys on kunnia vieras käsittelee mielenterveyskuntoutujan elämää ja kodin merkitystä alkaen aina lapsuuden kodista. Kirjoituskilpailun päätuomaroinut sosiaalineuvos Helena Hiila-O’Brien pitää voittajatarinaa on vaikuttavana kirjoituksena ihmisen osasta. Aspa-säätiön kirjoituskilpailussa osallistujia pyydettiin kuvaamaan asumisen onnistumisia ja oman kodin onnea tai asumisen vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Kirjoittajat saivat myös haaveilla parhaasta mahdollisesta asumisesta ja ympäristöstä tai visioida kokonaista toimivaa asuinympäristöä. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: Minun tarinani ja Minun unelmani. Kaikkiaan 66 kirjoittajaa osallistui kilpailuun. Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen asiantuntija. Mielenterveyden keskusliitto on yksi säätiön 13 perustajajärjestöstä. Voittajatarinat ovat luettavissa osoitteessa: www.aspasaatio.fi OSALLISUUS – Oikeus osallistua itseä ja perhettä koskevaan hoitoon, psykoterapeutin osallisuus asiakkaan kokonaishoitoon, perheterapeuttisen hoidon osallisuus hoidon kokonaisuudessa KOKEMUKSELLISUUS – Kuulluksi tuleminen, asiakaan oman elämän asiantuntijuuden ottaminen huomioon ja psykoterapeutin ammatillisen asiantuntijuuden ottaminen huomioon VERTAISUUS – Tasa-arvoisuus asiakkaan ja psykoterapeutin välillä, asiakkaiden välillä, psykoterapeuttien välillä ja psykoterapeutin ja muiden hoitoon osallistuvien ammattilaisten välillä Lisätietoja: www.perheterapia2016.fi Olemme myös sosiaalisessa mediassa: https://www.facebook.com/perheterapiakongressi2016 18 REVANSSI 4/2015 KERHOTOIMINTA Kaippari tarjoaa monenlaista kerhotoimintaa TEKSTI Sepi Sundman R aaseporin alueella vapaaehtoista mielenterveystyötä tekevä Kaippari ry aloittaa syksyn kerhotoiminnan. Tarkoituksena on herättää ihmisiä, ettei kukaan jäisi yksin, vaan tulisi rohkeasti mukaan toimintaan. Tarjolla on mm. ulkoiluryhmä, joka vedetään aina hitaamman tahtiin. Käsityö/keskustelupiirissä voidaan aloittaa joululahjasukkien ja -käsineiden valmistaminen. Siellä vetäjiltä saa myös apua, jos sukan kantapään kanssa on ongelmia. Tapaamispaikka-kirpputorilla keskiviikkoisin aloittava kirjallisuuskerho on lukutoukille mitä mainioin ajatustenvaihtomahdollisuus. Valokuvauskerho kokoontuu Ruukin Tuvassa Billnäsissä torstaisin. Toimintaa voidaan lisätä, mikäli vetäjiä ja vapaaehtoisia löydetään lisää. Kaipparin kunniapuheenjohtaja Anja Karjalainen ja kulttuurivastaava Sepi Sundman muistuttavat, että ennaltaehkäisevällä mielenterveystyöllä on suuri vaikutus esim. masennuksen ja yksinäisyyden torjumisessa. – Tulemalla mukaan itsellesi sopivaan kerhoon, voit kokea mielihyvää ja halutessasi jakaa murheitasi muiden kanssa, he kannustavat. Kaksisuuntaiset ry:n SYYSKOKOUS AIKA: 20.11.2015 klo 18 PAIKKA: Pihlajamäen lähiöasema, Liusketie 3 A, 00710 Helsinki LISÄTIETOJA: Facebook-ryhmässä ”kaksisuuntaiset ry2” ja [email protected] Kaippari ry on MTKL:n jäsenyhdistys Lisätietoja: www.kaippari.fi, p. (019) 237 089, os. Ruukin Tupa, Ruukintie 9, 10330 Pinjainen Auta kehittämään psykoterapian ohjauspalvelua Käytkö tällä hetkellä tai oletko joskus käynyt psykoterapiassa? Harkitsetko parhaillaan psykoterapiaan menoa ja psykoterapeutin etsimistä? Vastaa kyselyyn osoitteessa www.vapaatajat.fi ja auta kehittämään psykoterapian ohjauspalvelua! Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Kyselyn on tuottanut psykoterapian ajanvaraus- ja hakupalvelu VapaatAjat.fi. Elvytetään yhdistys ja suunnitellaan toimintaa. Valitaan puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2016. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta. MIELIPIDE UUSI VERTAISTUKIRYHMÄ HAUSSA LÖYTYISIKÖ SUOMESTA vertaistukiryhmää vanhemmalle, joka ei saa tavata lapsiaan? Tällainen ei ole Voikukkia-ryhmä. Mitä tukea ”eristetyille” vanhemmille on tarjolla? Ei tunnuta haluavan selvittää. Kuitenkin vanhemmuus ei katoa minnekään! ”Toimivaa tukea kaipaava” 4/2015 REVANSSI 19 VERTAISTUKIVIIKONLOPPU VESOVA ”Jos ei puhu, muuttuu värittömäksi ja harmaaksi” S yyskuussa Jyväskylässä järjestetty Surunauhan v e r taistukiviikonloppu Vesova keräsi läheisen itsemurhasta toipuvia yhteen. Vuosittain järjestettävä kurssi tarjoaa läheisensä itsemurhan kautta menettäneille mahdollisuuden puhua surustaan ja tunteistaan sekä olla vertaisia toinen toisilleen. Jokainen kurssille osallistuneista oli menettänyt jonkun läheisensä itsemurhan kautta. Eräs osallistujista, poikapuolensa menettänyt mies kertoi tulleensa tilaisuuteen puhtaasti itsekkäästä syystä: – Huolehdin ensin muista, nyt on ollut minun vuoroni. Täällä olen voinut puhua vapaasti asioista, joita ei kotona voi sanoa. Tämän viikonlopun jälkeen tuntuu, että veri kiertää taas. – Jos tällaisesta asiasta ei puhua, ihmisestä häviää värit ja lopulta muuttuu harmaaksi. Sanomattomat sanat ja käsittelemättömät asiat voivat tuhota elämän, hän sanoi. ”NÄKÖKULMIA OMAAN SURUTYÖHÖN” Läheisensä menettänyt Minna kertoi saaneensa toisten kokemuksista uusia näkökulmia omaan surutyöhönsä. Osa hänen läheisistään ei ole halunnut puhua tapahtuneesta, mikä on vaikeuttanut omaa asian käsittelyä. – Aiemmin pienin askelin liikkunut surutyöni on alkanut ottaa nyt vähän pidempiä askeleita. On ollut merkityksellistä saada puhua ja kuunnella. – Ne harvat ihmiset, joiden kanssa pystyy käsittelemään raskasta asiaa, ovat kullan arvoisia, Minna muistutti. Jyväskylässä vietetyn viikonlopun aikana huomattiin kuinka, vertaistuki on ainutlaatuinen voima: Se kannattelee heikoimmalla hetkellä, suurimpien kysymysten, vaikeiden ajatusten, syyllisyydentunteiden ja surun äärellä. Se ottaa kiinni, kun meinaa pudota, antaa luvan olla heikko, ei päästä irti, ennen kuin on sen aika. Vertaistukiviikonloppu Vesova järjestetään ensi kerran syksyllä 2016 INFO TEKSTI Jennina Lahti KUVA Mari Vallemaa Surunauha tarjoaa vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille yy Vertaistukiryhmä ympäri Suomen yy Vertaistukiryhmät yy Verkkoyhteisö yy Vertaistukiviikonloppu Vesova Lisätietoja: p. 040 545 8954, [email protected], www.surunauha.net 20 REVANSSI 4/2015 MIELIPIDE MTKL on jäsenistön palvelemista varten M ielenterveyden keskusliitto (MTKL) on kasvanut vuosien varrella pienestä potilasjärjestöstä merkittäväksi valtakunnalliseksi kansalaisjärjestöksi, jonka jäsenyhdistyksiä yhdistää työ mielenterveyden edistämiseksi ja kuntoutujien hyväksi. Järjestönä olemme juuri selättäneet vaikean taloudellisen haasteen. Liiton henkilöstöä on jouduttu valitettavasti vähentämään, ja työntekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta. Olemme menettäneet paljon tietopääomaa ja arvokkaasta kenttätyöstä siellä tarvittavia käsipareja. Heitä, jotka tuntevat yhdistysten huolet ja tarpeet, ja joita on varsin vaikea korvata. Nämä haasteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että jäsenmäärässä on tapahtunut merkittävä notkahdus, ja joitakin yhdistyksiä on eronnut liiton jäsenyydestä. Liittohallitus on käsitellyt syksyn kokouksissaan haastavaa tilannetta paljon. Kokousten lopputulemana ilmaisemme vakavan huolemme liiton toiminta-ajatuksen hukkumisesta muutosten keskellä. Haluan omasta puolestani esittää anteeksipyynnön asian johdosta. Uskon, että koko liiton hallitus yhtyy tähän. Liiton jäsenyhdistysten ja jäsenten palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla on MTKL:n ydintehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Olemme hallituksessa tehneet joukon päätöksiä, joilla olemme palaamassa oikealle tielle. Yhteydenottomahdollisuuksia liiton suuntaan parannetaan: jatkossa liittoa on helpompi lähestyä niin puhelimitse kuin sähköisen palautteenannon myötä. Tärkeintä mielenterveystyössä on kuitenkin puhua kasvotusten ihminen ihmiselle. Näitä tilaisuuksia tullaan lisäämään jatkossa. Tarvitsemme jäsenyhdistysten apua, tukea ja palautetta. Toivon, että voisimme katsoa liiton ja sen jäsenyhdistysten tulevaisuutta positiivisemmin. Mielenterveystyön kentällä on omat vaikeutensa, mutta myös ilonhetkensä. Yhdessä kumpikin niistä on kuitenkin parasta kohdata. Parvessa on mukavampi lentää kuin yksinään. Jyrki Nieminen varapuheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliiton liittohallitus Koskeeko eläkeuudistus sinua? OTA SELVÄÄ! Erkki Mustosen muistolle Erkki Mustonen s. 22.3.1946 Helsingissä k. 6.8.2015 Rovaniemellä K ävit keskikoulun Helsingin Normaalilyseossa. Se oli tiukka koulu, kerrankin teitä jäi luokalle sinun lisäksesi viisi muuta poikaa. Et jatkanut lukioon, menit harjoittelijaksi autokorjaamolle. Pääsit myös testaamaan autoja Volkswagenille, osallistuitpa Formula V-kisoihinkin. Olit käynyt useana kesänä Lapin kultamailla. Siellä löysit elämänkumppanin, asetuitte asumaan Inariin, saitte kolme lasta. Pidit omaa autokorjaamoa sairastumiseesi asti. Myöhemmin muutit Ivaloon. Toimit ahkerasti mielenterveystyössä. Mielenterveyden keskusliiton hallituksessa olit kaksi kautta ja liittovaltuustossa kolmatta kautta, kuuluit myös työryhmiin. Teit suuren työn Ivalossa paitsi Mielenterveysyhdistys Hippuset ry:n puheenjohtajana vuodesta 2001 lähtien, myös käytännön työntekijänä. Leipomasi hyvät isot pullat muistetaan vieläkin. Meille kertyi hyviä muistoja lukuisilla yhteisillä lomilla vertaislomaohjaajina. Minusta oli liikuttavaa, miten tärkeää sinulle oli huolehtia etenkin yksinhuoltajaäitien poikien huomioimisesta. Kävit heidän kanssaan ongella ja soutelemassa. Seurassa olit enemmän kuuntelija kuin äänekäs päällepäsmäri. Puhuit kauniisti ja viisaasti, harkitsit mitä teit. Huumoriasi kuvaa pari esimerkkiä. Olit kertonut aikovasi mennä nukkumaan puku päällä 50-vuotispäivääsi edeltävänä yönä siksi, että jos tulee se kuuluisa viidenkympin villitys, olet valmiina. Kysyit kerran minulta pessimistin ja optimistin eroa. Pessimisti valittaa, että kenelläkään ei voi mennä huonommin kuin hänellä. Erkin optimisti toteaa, että kyllä voi. Taisit olla oikeassa tässäkin. Uskon Erkin ajattelevan Perinteisen intiaanirukouksen sanoin: Kun olen kuollut, itke hiukan minun vuokseni. Ajattele minua toisinaan, mutta älä liikaa. Ajattele minua silloin tällöin sellaisena kuin olin eläessäni. Toisinaan on mukava muistella, mutta ei kauan. Jätä minut rauhaan, niin minäkin jätän sinut rauhaan. Ja niin kauan kuin elät, säästä ajatuksesi eläviä varten. Hilkka Niskanen Kirjoittaja on Erkki Mustosen ystävä ja vertainen. 4/2015 REVANSSI 21 VERTAISTUKIALUSTA Vertaistukea ilman kynnystä ja stigmaa TEKSTI Perttu Saralampi H aastavaan elämäntilanteeseen voi saada tukea myös vertaisverkoista, ilman leimautumisen pelkoa. Suomalainen Heimo-palvelu tarjoaa vertaistukialustan ja apua esimerkiksi mielenterveydellisiin haasteisiin varhaisessa vaiheessa ennen vakavampia kriisejä. Palvelua luonnehditaan sensitiivisten asioiden sosiaaliseksi mediaksi, jossa kuka tahansa voi luoda oman heimoksi kutsutun keskusteluryhmän, johon muut samanhenkiset tai vastaavanlaisia haasteita ja menetyksiä elämässään kohdanneet voivat liittyä. – Matalan kynnyksen palvelu tarjoaa mahdollisuuden kertoa nimimerkin takaa sensitiivisistä asioista, joista on vaikea puhua omalla nimellään, kertoo Kristian Kurikka, psykologi ja yksi Heimon perustajista. Keskusteluissa liikutaan temaattisesti niin arjessa jaksamisessa, yksinäisyyden ja uupumuksen kokemuksissa kuin rankemmissa elämän kriiseissä. Yhtenä käyttäjätarinana Kurikka nostaa esiin väkivaltaa kohdanneen naisen, joka palvelun kautta pystyi anonyymisti prosessoimaan tilannettaan ja tavoittamaan muita samaa kokeneita. – Moni kokee olevansa ongelmiensa kanssa yksin. Vertaistuellisissa keskusteluissa muiden kokemukset voivat antaa toivoa ja selviytymiskeinoja oman tilanteensa ratkaisemiseen. Heimo-startuppia on ollut kehittämässä psykologien ja sosiaalisen median ammattilaisten joukko. Palvelu on toiminut viime keväästä alkaen avoimessa beetavaiheessa, ja se tavoit- taa kuukausittain jo noin 9 000 käyttäjää, aina nuorista 80-vuotiaisiin saakka. Myös terveydenhuollon organisaatiot ovat olleet mukana kehittämässä Heimoa: Muun muassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on ollut Heimossa oma virtuaalinen vertaistukiryhmä jännittäjille, ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut on käyttänyt palvelua raskausajan diabetesta sairastavien vertaistukialustana. Palvelun beetaversio löytyy osoitteesta: beta.heimo.co Muiden kokemukset voivat antaa toivoa. LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. www.superliitto.fi 22 REVANSSI 4/2015 Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania? Revanssin ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen. Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta oikea nimi ja osoite tulee ilmoittaa toimitukseen, jotta saapuneet kirjeet voidaan toimittaa eteenpäin. Ilmoitus voi olla enintään 60 sanaa pitkä. Ilmoittaminen on ilmaista. Jos ilmoituksia tulee enemmän kuin niille on varattu tilaa, toimitus voi siirtää ilmoituksen seuraavaan numeroon. ILMOITTAJA Revanssiin tarkoitetut ilmoitukset voi toimittaa osoitteella: Revanssi, Etsitkö ystävää? Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki tai sähköpostilla: [email protected] 1. Hei! Olen 44-vuotias eläkkeellä oleva nainen Joutsenosta. Etsin miesystävää toisesta kohtalotoverista ja jos olet arkiliikunnan ystävä, se on plussaa. Olen luonteeltani puhelias ja iloinen ja juttelen mielelläni asiasta kuin asiasta, vaikeistakin. Itse olen raitis ja toivon että sinäkin olet. Toivon että olet 40–55-vuotias reilu tyyppi. Kirjoittele ihmeessä jos kiinnostuit. ETSITKÖ YSTÄVÄÄ? Tuletko ystäväksi 2. Stop sinä vauvakuumetta poteva nainen jolla biologinen kello tikittää saada mies isyyteen. Olen 59-vuotias mies Kaakkois-Suomesta joka tietää, mitä nainen tahtoo. Sinä joka tunnet ilmoituksen omaksi vastaa kautta Suomen. Iltatähti 3. Hei tatuoitu nainen 48–57 v tai tatuoinneista pitävä, täällä samanlainen 59-vuotias mies Kymenlaaksosta etsii tositarkoituksella. Vastaa rohkeasti kuvan kera. Asun Haminan lähellä. Rohkea vastaus, kell onni on 4. Hei! Olen 43-vuotias mies Oulun seudulta, ja etsin naista sydänystäväksi. Olen savuton, alkoa kohtuudella. Luonteeltani olen huumorintajuinen ja luotettava. Soisin sinun olevan myös vapaa ja lapseton, kuten minäkin. Ei seikkailijat! Iltatuulen viesti 5. Juuri sinä! Nainen lähellä 50 v hakee kirjeenvaihtoon sinua nainen. Ajatusten vaihtoon kaikesta maan ja taivaan väliltä. Itse olen ahkera kirjoittelija. ILMOITUKSEEN VASTAAJA Laita vastauksesi postimerkillä varustettuun kuoreen. Älä kirjoita päälle mitään. Laita tämä toiseen kuoreen, johon kirjoitat Mielen terveyden keskusliiton osoitteen ja kirjeystäväsi nimimerkin. Revanssi toimittaa kirjeesi asianosaiselle. Siviilisäädyltäni olen naimisissa ja perheellinen. tehtävissä. Hengen asioitakaan en vierasta. Today, tomorrow and forever Lähde Kaken kanssa rokkaamaan 6. Hei olen tumma nuorekas mies Kaakkois-Suomesta. Etsin tositarkoituksella 50–60 v savutonta naista yhteiseen elämään kanssani. Voit olla Etelä- Suomesta tai Itä-Suomesta. Vastaa kuvan ja puhelinnumerosi kera. 8. Nainen. Oletko rukoillut itsellesi kumppania. Olen 58-vuotias mies Pohjois-Savosta. En polta enkä käytä alkoholia. Harrastan lukemista mietiskelyä ja musiikin kuuntelua. Ei ole lapsia. On paljon ystäviä, mutta läheinen ihminen puuttuu. Etsin ystäväksi 20–60 vuotiasta naista. Saa olla lapsia. Ilta kaiken muuttaa voi onnen käpyseni 7. Eläkeukko 62-v Pohjois- Savosta vailla ihan tavallista naisihmistä 40–60 v. En tupakoi enkä juopottele, harrastelen hirveesti, mutta aika hyvä pysymään kotona ja on tavoille opetettu. Leipätyöni olen tehnyt ihmisten parissa opetus- ja johto- Löydänkö sinut 9. Olen 53-vuotias nainen Savonlinnasta. Harrastan lukemista, musiikin kuuntelua ja ulkoilua kun pääsen, istun nimittäin pyörätuolissa. Oletko sinä yhden naisen mies. Toivottavasti sinulla on oma koti, minä nimittäin asun vielä hoitokodissa. Syksyn tyttö 4/2015 REVANSSI 23 Runoja Taivaalla tähti niin kaunis metsässä kulkee metsäkauris Tonttu katsoo ikkunasta katsoo perheen pientä lasta Lapsonen menee ikkunan luo tontunko näkee taapero tuo Tonttua näy ei laisinkaan mutta taivaan alla takapihalla metsäkauris heiluttelee korviaan Tuomas Väätäinen Elämä lainehtii, liikkuu, tekee kuplia joiden sisälle voi jäädä, eikä keinoa puhkaista löydy. Joskus se tuntuu pysähtyvä paikalleen, rauhoittuu, tarjoaa hetken hengähtää. Toisinaan virtaa vuolaana eteenpäin, puhkoo uusia uomia. Välillä meno on tasaista kulkua, kunnes muuttuu pienen puron kaltaiseksi, melkein kuivaksi. Yksinäinen kupla odottaa hajoamista. Ahdistuksen ja kivun pohjalta, sieltäkin, voit erottaa ilon pieniä hitusia, joita eteesi heitetään. Viha, katkeruus, masennus, elämisen viholliset, rakentavat muurin, vaativat ponnisteluja, kätkevät kaiken hyvän. Vaikeuksien suossa rämpimistä tämä useimmin on. Hyvien asioiden etsimistä, taitoa nähdä ja tunnistaa niitä. Tartu hetkeen, anna rakkauden valon virrata sydämeen, sen varassa jaksat ELÄÄ ! Hilja Alasuvanto Hilja Alasuvanto Rokkitähden elämää Avaan sälekaihtimet, niiden takaa alkaa vieras maailma. On puoliyö pienessä yksiössä ja tytöt rimputtaa ovikelloa. Olen hieman peloissani, toivottavasti ne ei riko ovea. Sitten aamulla, olen torkahtanut sohvalla, kynttelikkö seisoo pöydällä… Tytöt on menneet kouluihin, ehkä näyttää äidinkielen maikalle mun runoja… mun sanoituksia, afrodite, me elämme taas… Ja taas seuraava ilta, tyttö vuodattaa kyyneleitä, kerrostalon pihamaalla, keinussa… Sitten muutin pois, sinäkin muutit pois, sinä menit naimisiin, ja sait lapsiakin. Mä tapasin duunissa yhden tytön, jonka vein joen varrelle, aina kesäisin, ja sä hymyilet mulle vieläkin… aina tulee uusi kesä ja leijat, en mä tätä muuten kait ois kirjoittanutkaan, jossain palaa yölamppu, ja joku avaa säleverhot… Marko Reiman ARVO 5€ seminaareja, näyttely, tietoiskuja, yleisöluentoja, viihdettä YLEISÖLUENTOJA, mm. Tiistai 17.11. 9-12 G-sali: Kokemusja vertaisarvioinnin menetelmät – kohti laadulla kilpailua? 12.45 F-sali: Jännittäminen osana elämää Minna Martin, psykologi, psykoterapeutti 13-16 G-sali: Kokemusasiantuntijat palvelujen kehittäjinä – toimiiko? 14.00 H-sali: Diabetes, mielenterveys ja ristiinsairastuminen Keskiviikko 18.11. 11.15 H-Sali: Är det skadligt att överbetona medicinsk behandling? Jaakko Seikkula 12.15 F-sali: Erityisherkkä persoonallisuus Heli Heiskanen, psykologi 13.15 G-sali: Täydellisyys on vaaraksi – sinun ei tarvitse jaksaa yksin Jyrki Rinta-Jouppi 14.15-15 H-sali: Positiivinen psykologia seniori- ja vanhustyössä Tämä lipuke oikeuttaa täytettynä ilmaiseen sisäänpääsyyn Mielenterveysmessuille 17.–18.11.2015. NIMI SÄHKÖPOSTIOSOITE PUHELIN Tietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Y H T E I ST YÖ K U M P PA N E I N E E N L i s ä ä a i h e i t a j a o h j e l m a w w w. m i e l e n t e r v e y s m e s s u t . f i
© Copyright 2024