Forssan kaupungin tiedotuslehti syksy 2015
FORSSAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI FORSSASSA 26 KOULUTETAAN HUIPPU-URHEILIJOITA TELESTE 10 USKOO FORSSALAISEEN OSAAMISEEN 20 15 LUVASSA PÄ ÄK IR JO IT US positiivista MYRSKYÄ Tämän lehden pääteemoina ovat yrittä- tietoiskuja ja alan mainostamista yrittäji- jyys ja koulutus Forssan seudulla. Kau- en voimin jo peruskouluikäisille. pungin näkökulmasta katsottuna kyseessä on elämän ja kuoleman ratkaisut. Viimeiset murheelliset yritysuutiset, HK:n broileritehtaan sijoituspäätös ja Sanoman koko toiminnan lopettaminen, olivat jälleen kerran kovia iskuja seudun elinvoimalle. Seutumme ikuisuuskysymys on ollut koulutuksen ja työpaikkojen kohtaaminen. Nykyään puhutaan jo opintopoluista, joita voitaisiin räätälöidä hyvinkin yksilön ja yritysten tarpeet huomioiden. Tämä vaatii kaikkien oppilaitosten saumatonta yhteistyötä, koska taistelemme Huonoista henkäyksistä huo- nuorten työpanoksesta monen muun limatta ilmassa on pientä po- vetovoimaisen alueen kanssa. Ratkaisun sitiivisen vireen tuntua. Nyt avaimet ovat Hamkin, Luken, Hevosopis- pitäisi vain yhdessä löytää ton, Eerikkilän Urheiluopiston ja Forssan keinot varsinaisen myötä- toisen asteen koulujen hallussa. Näillä myrskytuulen löytämiseksi. eväillä varmasti voidaan luoda nuorelle Tuulta nostattaa ne viestit polku, joka johtaa seudun yritysten voi- joita seudun kasvuyrityk- mavaraksi. siltä kuulee. Viennissä on havaittavissa nousua ja yllättävän moni miettii lisärekrytointia. Kun olen vieraillut näissä yrityksissä, on tul- Sähkötyöt Ammattitaidolla lut ilmi, että suuret haasteet liittyvät osaavien ja motivoi- Erittäin mielenkiintoinen avaus toisen asteen opiskelijoille on urheiluakatemia. Tavoitteena on tarjota urheileville nuorille kotoinen vaihtoehto treenaamisen ja opiskelun yhdistämiseen. Puitteet Forssassa, lajiin kuin lajiin, ovat täysin kilpailukykyiset. Toiminta on loistava esimerkki seurojen ja julkisen puolen yhteistyöstä. tuneiden tekijöiden Pidetään yhdessä huolta, että syysmyrs- löytämiseen. On- kyt ovat seudullemme myötäisiä ja ollaan gelma on tuttu eri- valmiita tekemään hartiavoimin töitä me- tyisesti nestyksen eteen. metallialan yrityksissä ja viesti ammattikoulutuksen 050 587 7772 | [email protected] | www.karppelin.fi puolelta vain vahvistaa sitä. Metallialan koulutukseen tuli viime vuonna ainoastaan kolme ensisijaista hakijaa. Suunnitelmissa onkin Julkaisija: Forssan kaupunki Turuntie 18, PL 62 30101 Forssa Vaihde (03) 41 411 [email protected] www.forssa.fi ISSN 2341-9512 Paino: Forssa Print Painosmäärä: 11 000 kpl Seuraava numero ilmestyy keväällä 2016 Layout ja taitto: Kalle Lahtinen Mainossatama Oy Toimitus: Johanna Talikainen Mainossatama Oy Ilmoitusmyynti: Mainossatama Oy Kutomonkuja 2 A 8 30100 Forssa puh. 020 769 9950 [email protected] www.mainossatama.fi 3 Syysterveisin MIKA PENTTILÄ Kaupungin hallituksen pj AS U S RS HTU VO PA TA VUODEN yrittäjät Forssan Yrittäjäjuhlassa 24.10.2015 palkittiin Forssan Vuoden yrittäjä ja Forssan seudun vuoden yrittäjänainen. Forssan Yrittäjien myöntämän tunnustuksen ansiokkaasta ja tuloksia tuottavasta yrittämisestä saivat yrittäjät JUKKA HACKLIN ja JARI LEHTOVIRTA Forssan LVI-Kulma Oy:stä. Forssan seudun vuoden yrittäjänaiseksi valittiin Ravintola Köökin KRISTA MÄNTTÄRI. – Kilpailu alan vähistä urakoista on kovaa. Pärjäämme laadulla, luotettavuudella ja erittäin hyvällä henkilökunnalla. Asentajiemme kädenjälki on loistavaa. Ohjeistuksena heillä on, että tee niin kuin tekisit itsellesi, kertovat vuoden yrittäjät, Forssan LVI-Kulma Oy:n Jari Lehtovirta ja Jukka Hacklin. OSUUSKUNTA PONNISTUSLAUTA työllistymiseen Voisiko työtä löytyä osuuskunnan avulla? Osallisuutta osuuskunnista -hanke on käynnistänyt toimintaansa Forssan seudulla, yhteistyössä Forssan kaupungin kanssa. osuuskunnan perustamiseen ja niissä toimimiseen. Yhtenä tavoitteena on perustaa paikkakunnalle työosuuskunta, jonka avulla jäsenet voivat työllistyä oman kiinnostuksensa ja voimavarojensa mukaan. Hanke tiedottaa osuuskuntatoiminnasta yhtenä työllistymisen muotona sekä valmentaa työttömiä ja osatyökykyisiä henkilöitä osuuskuntien perustamisessa. Hanketta koordinoi Kiipulasäätiö, muut osatoteuttajat ovat ASPA-Säätiö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Sosiaalija terveysministeriö. Forssan seudulla on työttömiä työnhakijoita noin 1300 henkeä. Heillä on hallussaan monenlaista osaamista ja tietoa, jota osuuskunnissa voitaisiin valjastaa käyttöön. Osuuskunta markkinoi jäsentensä työtä ja palveluita sekä huolehtii työsopimuksista ja palkanmaksusta. Taloudellinen riski osuuskuntayrittämisessä on vähäinen, osuusmaksun suuruinen. Lisätietoa: [email protected] www.kiipula.fi www.facebook.com/osallisuutta.osuuskunnista Osuuskuntatoiminnasta kiinnostuneille järjestetään infotilaisuuksia ja valmennuksia, joilla luodaan pohja MITEN MINÄ VOIN OLLA resurssiviisas? Vuoden yrittäjänaista Krista Mänttäriä vie eteenpäin onnistumiset ja epäonnistumiset. – Paikoilleen ei voi jäädä. Täytyy rohkeasti kokeilla ja oppia. Hyvän henkilökunnan kanssa on hienoa suunnitella uusia tempauksia ja haistella uusia tuulia. Kun on vahva intohimo työhön, on huomattavasti helpompi antaa paljon aikaa yritykselle. 4 Forssa on resurssiviisas kaupunki. Askelmerkit resurssiviisaaseen toimintaan on jo tehty ja tavoitteet asetettu vuodelle 2050. Resurssiviisauden pääteemoja ovat kestävä hyvinvointi, ei päästöjä, ei jätettä, ei ylikulutusta. Mutta mitä resurssiviisaus tarkoittaa jokaisen kaupunkilaisen kannalta? Miten me voimme olla resurssiviisaita? mm. luentoja ja tempauksia, kuten pussiton päivä ja korjaustyöpaja. Koko viikon ohjelma ja tapahtumat vahvistuvat lähempänä ajankohtaa. Resurssiviisautta avataan kansalaisvaikuttamisviikon aikana 22.–29.11.2015. Viikon aikana järjestetään www.hamk.fi/apuri Resurssiviisaudesta avataan myös kirjoituskilpailu, johon on osallistumisaikaa 24.11. asti. Asiantuntijaluento resurssiviisaudesta järjestetään Hämeen ammattikorkeakoululla tiistaina 24.11. klo 18. 5 AS U S RS HTU VO PA TA FORSSAN TEATTERISSA HUIMA 35-vuotisjuhlavuosi Teatterin juhlakautena on tarjolla peräti seitsemän erilaista esitystä. Parhaillaan teatterissa pyörii kotimainen komedia Isältä pojalle, jossa keski-ikäisen pariskunnan ja nuoren kehonrakentajapojan muodostama uusperhe etsii uutta sisältöä elämäänsä. – Hyvä komedia pelaa kärjistyksillä. Isältä pojalle ei ole hampaaton ja kiltti komedia. Näytelmän henkilöt ovat tämän päivän ihmistyyppien kärjistettyjä karikatyyrejä. Hahmot vastaavat paljon omia käsityksiäni siitä, millaisia esimerkiksi teinitytöt tai kehonrakentajat voivat pahimmillaan olla, kertoo näytelmän ohjaaja ELINA POHTO. Kevääksi 2016 valmistuu Tony Roperin kirjoittama Pesulan likat -draamakomedia. Näytelmä koostuu neljän naisen kertomista lyhyistä tarinoista. Pyykkituvalla pohditaan arjen iloja ja suruja. Useat laulut tuovat näytelmän lämminhenkiseen ilotteluun hohtoa ja lumoa. – Pesulan likat nostaa esiin ystävyyden ja yhteisöllisyyden teemoja, joita omaa etua korostava aikamme kaipaa, toteaa teatterin puheenjohtaja KEIJO KOSKIMIES. Koko kauden ohjelmisto ja esitysajat www.forssanteatteri.fi ILO ASUA KANSALLISESSA kaupunkipuistossa Me forssalaiset asumme, työskentelemme ja elämme keskellä kansallista kaupunkipuistoa. Se tarkoittaa, että kaupungissamme on arvostettu kulttuurimaisemia, luonnon monimuotoisuutta ja arvokasta kaupunkikuvaa. Forssan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 30. maaliskuuta 2015 ympäristöministeriön päätöksellä. Puiston pinta-ala on noin 849 hehtaaria. Forssan kansallinen kaupunkipuisto kertoo vuosisataisen maaseutuympäristön nopeasta muutoksesta teollisuustoimintojen tyyssijaksi. Forssassa on nähtävissä teollisuus- ja asuinrakentamisen historia vaiheineen ja rakennustapoineen. Punatiilisten teollisuusrakennusten ympärille muodostui yhdyskunta, jonka osat; puistot, työväenasuinalueet, koulut, päiväkodit ja muut palvelurakennukset sekä johtajien huvilat muodostavat ainutlaatuisen kerroksellisen kaupunkirakenteen. Maisemallisina elementteinä ovat Loimijoen laakso ja sitä rajaava harju. MITEN NUORI JA TYÖ SAADAAN KOHTAAMAAN? OHJAAMO ON NUORTEN PUOLELLA Onko nuoren työllistäminen riski vai investointi tulevaisuuteen? Nuorten työllistäminen saatetaan kokea haasteelliseksi, mutta Ohjaamo kehittää uusia ratkaisuja saattaa nuori ja työ yhteen. – Tavoitteena on kehittää palveluita siten, että nuoren työllistyminen onnistuu entistä paremmin, toteaa Ohjaamon palvelukehittäjä IRINA KUJANPÄÄ. – Lisäksi kauttamme saa tukea työllistämisen byrokratiaviidakossa, joka aiheuttaa usein yrittäjille harmaita hiuksia. Ohjaamo toimii kiinteässä yhteistyössä Forssan kaupungin ja Työvoiton kanssa. Tavoitteena on yhdessä kehittää yrityslähtöistä toimintatapaa, jossa työllisyyspalvelut rakentuvat työnantajan kannalta selkeämmäksi. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös TE-toimiston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. – Kenttä on kirjava, mutta yhteistyöllä suuntaamme kohti yhden luukun palveluita, sanoo projektipäällikkö JUKKA LIDMAN. Ohjaamo toimii Forssan linja-autoasemalla nuorten palvelupiste Viltterin yhteydessä. Yrityslähtöisen työllistämisen lisäksi nuorille tarjotaan ohjaus- ja neuvontapalveluja samasta paikasta, joten nuoren ei tarvitse juosta palvelusta toiseen saadakseen tarvitsemaansa apua. – Autamme Ohjaamossa ja Viltterissä esimerkiksi sopivan koulutusalan tai työpaikan löytämisessä sekä muissa arjen pulmatilanteissa. Meille voi tulla kuka tahansa alle 30-vuotias forssalainen nuori. Palvelu on vapaaehtoista matalan kynnyksen toimintaa, toteavat Lidman ja Kujanpää. Ohjaamon asiakaslupauksena on tukea kaikkia nuoria matkalla kohti työelämää. Ohjaamo on osa valtakunnallista ESR-rahoitteista hankekokonaisuutta, jossa kehitetään matalan kynnyksen palvelumallia. Kaupunkipuistosta kannattaa nauttia! Kansallisen kaupunkipuiston status on huomionosoitus asukkaiden ja vierailijoiden käytössä olevalle yhteiselle ympäristölle. Se auttaa kaupunkilaisten käytössä olevien ympäristöjen kehittämistä ja arvostusta sekä tarjoaa virkistystä ja tapahtumia. www.forssa.fi/palvelut/viherlaitos/forssan_kansallinen_kaupunkipuisto/ 6 7 Ohjaamo ja Viltteri Linja-autoasema 2. krs. Avoinna ma – pe 9-15 TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen EN N I M Ä T IT R Y YRITTÄJYYS ON ASENNETTA JA iloa Forssalainen Irina Ketola päätyi reilut 20 vuotta sitten yrittäjäksi tahtomattaan. Sittemmin yrittäjyydestä on tullut elämäntapa, vaikka liiketoiminnan ydin on vaihtunutkin. Tänä kesänä Ketola astui aivan uudelle maaperälle ja perusti Puistolinnaan Kahvila Ilon. I rina Ketolan yrittäjyys alkoi sanelusta. Maskeeraaja-kampaajana Helsingissä työskennelleelle Ketolalle annettiin kaksi vaihtoehtoa, joko teet jatkossa töitä oman yrityksen kautta tai et ollenkaan. – Silloin inhosin koko ajatusta. Mutta pakkohan se oli, jos halusi työnsä pitää. Nyt jälkeenpäin tuntuu hassulta ajatukselta, että oikeasti teki verokortilla töitä eri työnantajille. Tänä päivänä sellainen ei tulisi kysymykseenkään. Ketolan asiakkaina olivat mainostoimistot ja tv-tuotantoyhtiöt. Töitä oli kulta-aikana valtavasti, pisin työrupeama Ketolalla oli kolme kuukautta putkeen ilman yhtäkään vapaapäivää. – Tein paljon töitä maikkarille ajankohtaisohjelmiin, musiikkiohjelmiin ja tv-sarjoihin. Välillä lähdettiin tosiaan jonnekin pitkälle kiertueelle, mutta töitä tehtiin valtavalla innostuksella ilman väsymyksen häivääkään. töitä pääkaupunkiseudulla. Sielläkin suunnassa oli kuitenkin pelkoa työmäärän vähentymisestä. – Ystävä heitti ajatuksen kahvilan perustamisesta Puistolinnaan. Ensireaktioni oli, että oletko hullu, kahvila Forssaan? Mutta sitten kuitenkin aloin innostua ajatuksesta, ja kun minä innostun, minua ei pidättele mikään. Innostuksen keskellä Ketolan onnistui vuokrata myös vanhat liiketilansa kahdelle kauneusalan yrittäjälle. Se oli Ketolan mukaan merkki siitä, että nyt saa antaa palaa. – Minä uskon siihen, että asioilla on aina tarkoituksensa. Kaikki kävi sitten todella nopeasti. Olen aivan paras tekemään nopeita päätöksiä ja ehkä minua voisi kutsua myös hullun rohkeaksi. Mutta olen myös valmis tekemään töitä ideoitteni eteen. Töitä kahvilan perustamisen tiimellyksessä Irina Ketola tekikin niin paljon, – Kun lapset synettä ystävät alkoivat olla tyivät, he tulivat mujo huolissaan ja uhkasi”Missioni on opettaa kanani töihin. Pidin vat toimittaa tämän saiforssalaiset syömään raalaan. Yrittäjän paino molemmista tyttärisraakakakkua” tä ehkä viikon äitiysputosi ja uni jäi olematlomaa. Eikä siitä mitomaksi. tään traumoja heille ole tullut, tytöistä – Olin kahvilani kanssa ihan uudelon kasvanut itsenäisiä ja reippaita teila maaperällä, olin toisin sanoen ihan nejä. Yrittäjän lapsia. pellolla. Olin aika ajoin ihan paniikissa, Iloa uudesta Viime kesänä Ketola teki hyppäyksen maskeerauksen maailmasta kahvilabisnekseen. – Minulla ei ollut tarpeeksi maskeeraajan töitä Forssassa. Vaikka minulla oli oma liike Forssassa, tein pääosin 8 että mitä tästä kaikesta tulee. Vaikka olen aina ollut todellinen keittiöhäärä, niin oman kotikeittiön siirtäminen bisnekseksi ei ole ihan niin yksinkertaista. Onneksi ystävät ja veli pitivät huolta ja palauttivat ruotuun. Käskivät syödä, hengittää ja levätä. 9 Hamppunäkkäriä ja raakakakkua Kahvila Ilo on kuin herkullinen kakku itsessään. Tarkennetusti raakakakku, sillä Irina Ketola on erikoistunut juuri niiden leipomiseen. – Missioni on opettaa forssalaiset syömään raakakakkua, Irina Ketola nauraa. – Ja hyvinhän ne raakakakut liikkuvat tuolta vitriinistä. Ne ovat tuhtia tavaraa ja mikä tärkeintä, niissä on hyvää rasvaa ja pelkästään puhtaita hyviä raaka-aineita. Terveysnäkökulma ohjaa Ketolan leipomista ja kokkaamista. Kahvila Ilon suosittuja tuotteita ovat muun muassa hamppunäkkäri, jugumysli ja lounassalaatit. Ilon kahvi kerää pehmeällä aromillaan valtavaa kiitosta. – Terveellinen ei tarkoita tympeää tai tylsää. Terveellisessäkin voi olla makua ja näköä. Ihmiset ovat vähän eksyksissä kaikkien ravintosuositusten ja trendien keskellä, sellainen terve maalaisjärki puuttuu. Välillä voi herkutella, mutta pääosin pitäisi tietenkin syödä hyvin ja terveellisesti. Ketolalla on pannukaupalla ideoita kahvilatoiminnan kehittämiseen. Suunnitteilla on tapahtumia, luentoja ja yhteistempauksia muiden Puistolinnan yrittäjien kanssa. – Ilossa on järjestetty jo paljon erilaisia juhlia ja tilaisuuksia. On pidetty synttäreitä ja kokouksia. Lauantaisin Ilossa on katettuna brunssi, ja mikä onkaan parempi tapa aloittaa perheen kesken viikonloppu kuin hyvän ruuan ääressä, vinkkaa Ketola. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen EN IN ÄM T IT YR yhdessä VIELÄKIN ISOMMAKSI T Teknologiakonserni Teleste osti forssalaisen Mitronin viime tammikuussa. Forssassa 50 henkeä työllistävä Mitron jatkaa itsenäisenä yhtiönä osana Telesteä. Yritysten yhteenlasketulla osaamisella ja palvelutarjonnalla aiotaan ottaa yhä isompi osuus julkisen liikenteen kasvusta Euroopassa. ämän vuoden alusta tehdyn yrityskaupan jälkeen julkisen liikenteen informaatiojärjestelmiä ja näyttöratkaisuja toimittavan Mitronin henkilöstömäärä on ehtinyt jo kasvaa muutaman työntekijän verran. varatoimitusjohtaja JOHAN SLOTTE, joka vastaa videovalvonta- ja informaatioteknologialiiketoiminnasta. – Olin ensin skeptinen Mitronin valmistamien näyttöjen suhteen, että kannattaako niitä itse valmistaa. Mutta – Volyymit ovat nousseet kyllä tällaisille erikoisolosuhja olemme teissa toimi”Olennaista tässä on nyt palkanville näytöille molempien yritysten neet tekijöitä on selkeästi aivan uusiin osaamisen yhdistäminen” oma markkitoimintoihin, nansa. kuten tuotannon tukitehtäRaideliikenne viin ja software-kehitykseen, kertoo Mitronin toimitusjohEuroopassa kasvaa taja LASSE ORRE. Raideliikenne kasvaa EurooMitronilla on suunnittelua ja valmistusta Forssan lisäksi Tampereella sekä tytäryhtiöt Puolassa ja Saksassa. Forssassa valmistetaan informaationäyttöjä esimerkiksi metro- ja juna-asemille, juniin, metroihin sekö raitiovaunuihin. Näytöt täyttävät erityisvaatimukset, kosteuden, kylmyyden, kuumuuden ja kirkkaan auringonpaisteen vaatimukset. Ne siis toimivat kaikkialla Oslosta Riyadhiin. Telestellä uskotaan paikalliseen tuotantoon. Sama koskee myös Mitronin tuotantoa. – Kun tuotanto on lähellä tuotekehitystä, olemme joustavia, toteaa Telesten passa koko ajan. Se on seurausta kaupungistumisesta ja sen aiheuttamista liikennehaasteista. Suuria massoja pitää liikuttaa järkevällä ja ekologisella tavalla. Kun liikennemäärät nousevat, korostuvat myös turvallisuusnäkökulmat. – Lentoliikenteen turvallisuus on jo aivan ylimitoitettua, sen sijaan maalla tapahtuvassa julkisessa liikenteessä turvallisuusasioihin ollaan vasta nyt panostamassa. Junat kuljettavat kuitenkin suuria määriä ihmisiä suurilla nopeuksilla, sanoo Slotte. matkustamisen mukavuus ja jouhevuus. Kun junat ja asemat ovat ruuhkaisia, on hyvää palvelua saada tieto jatkoyhteyksistä tai aikataulumuutoksista jo junassa reaaliajassa, jatkaa Orre. Telesten tavoitteena on tulla yhdeksi raideliikenteen johtavista liikkuvan kuvan ja tiedonhallinnan kokonaisratkaisujen toimittajista. Raideliikenteessä markkina on pieni ja vaativa, jossa kilpailijat ovat lähinnä paikallisia toimijoita. – Meillä on hyvät kasvunäkymät ja halu kasvaa. Mitronilla on vakiintunut asiakaskunta, johon kuuluu merkittäviä junavaununvalmistajia ja raideliikenteen operaattoreita. Kun siihen yhdistetään Telesten suuret asiakkuudet ja maailmanluokan referenssit videovalvonnassa, olemme todella vahva raideliikenteen ratkaisutoimittaja, Johan Slotte toteaa. Junasta asemalle Telesten ja Mitronin osaaminen muodostaa kokonaisuuden, jolla voidaan vastata informaatiosta ja turvallisuudesta asemalta ja junasta seuraaville asemille. – Toinen näkökulma on 10 – Tieto täytyy saada liik- kumaan oikeaan aikaan paikasta toiseen. Puhutaan sitten videovalvontamateriaalista tai matkustusinformaatiosta. Haasteena tiedon välittämisessä on ollut riittämättömät langattomat yhteydet pisteiden välissä. Meillä on tähän ratkaisu, jossa suuri tietomäärä siirretään hallitusti palasissa eri asemille, selvittää Slotte. – Olennaista tässä on molempien yritysten osaamisen yhdistäminen niin, että pystymme tarjoamaan raideliikenneoperaattoreille kokonaisratkaisuja, jotka tuovat monenlaisia hyötyjä, kuten matkustajien parempi turvallisuus, nopea ja oikea tiedon saanti sekä palvelujen parempi laatu esimerkiksi reaaliaikaisen viihdetarjonnan muodossa. Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Vuonna 2014 Telesten liikevaihto oli 200 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli yli 1300 henkilöä. Telesten liikevaihdosta 90 prosenttia menee vientiin, samoin kuin Mitronin, jonka palveluksessa on yhteensä 120 henkilöä. Telesten tuotanto sijaitsee Turussa. Telesten varatoimitusjohtajan Johan Slotten (oik.) mukaan tuotanto kannattaa myös säilyttää tuotekehityksen läheisyydessä. Mitronin toimitusjohtaja Lasse Orre toteaa, että Forssan vahvuutena on osaaminen sekä työvoimaan pysyvyys ja hyvä saatavuus. Mitronin informaatiojärjestelmiä ja näyttöratkaisuja käytetään junien ja juna-asemien lisäksi metroissa raitiovaunuissa sekä kaupunkiliikenteessä. 11 TEKSTI Johanna Talikainen KI ER TO TA LO US KIERTOTALOUS ylpeyden AIHEENA K iertotalous on yleisimmin yhden teollisuuspuiston toimintaa. Sellainen teollisuuspuisto on Forssan kiertotalouden kokonaisuudessa esimerkiksi Envor Group yksinään. – Tämä Forssan seudun kokonaisuus on syntynyt, sitä ei mitenkään suunniteltu. Jo pelkästään siksi se on erityinen. Toiseksi on tosiaan kiertotalouskokonaisuuden laajuus, vastaavaa ei ole tullut eteen, toteaa Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden tutkijayliopettaja HARRI MATTILA. Esimerkki kiertotalouden toiminnasta 12 Forssan seudulle on syntynyt merkittävä kiertotalouskokonaisuus. Se on niin harvinainen, että sitä on esitelty ympäri maailmaa – Italiassa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Kosovossa. Myös Pohjoismaiden ministerineuvosto on ottanut Forssan kokonaisuuden kiertotalouden esimerkiksi. sen jälkeen, kun sen elinkaari alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan loppuun. Esimerkiksi kännykkä, mitä sille tapahtuu sen jälkeen, kun se ei enää toimi? Mitä siitä voidaan tehdä sen jälkeen? Missä bisnes? Kiertotaloudessa uusiutumattomat luonnonvarat korvataan uusiutuvilla. Talouden ja bisneksen kannalta se tarkoittaa uudenlaisia liiketoimintamalleja ja uudenlaista kierrätykseen perustuvaa designia. Kiertotalouden ideana on se, että tuotannosta ei synny jätettä, vaan jäte on tuotannon sivutuotetta, toisen yrityksen raaka-ainetta. Kiertotaloudessa materiaalit siis säilyvät kierrossa, eikä hukkaa synny. – Me olemme ylpeitä tästä kokonaisuudesta, mutta kyllä siitä löytyy myös bisneksen paikka. Puhutaan osaamisen viennistä ja prosessiin liittyvän tekniikan tai tuotteiden myymisestä, Mattila kertoo. – Lähtökohtaisesti pitäisi jo tuotetta valmistettaessa tietää, mitä siitä tehdään – Vielä emme tarkkaan tiedä, mitä tämä kiertotalouskokonaisuus tarkoittaa seudun taloudessa euroina, työpaik- 13 koina, massoina, energiana tai logistiikkana. Meiltä siis puuttuvat luvut, mutta toivottavasti pian saamme tähän liittyvän tutkimuksen alkuun. Siinä olisi hyvä väitöstutkimuksen paikka, jossa ammattikorkeakoulu voisi olla yhtenä tiedonsyöttäjänä opinnäytetöiden muodossa. Forssan seudun kiertotalouskokonaisuudella on potentiaalia kasvaa edelleen. Harri Mattila uskoo, että jokaisen tien päässä on uusi mahdollinen alku. – Ajatellaan nyt vaikka betoniteollisuutta, joka käyttää lämpöeristeenä kierrätyslasista tehtyä eristettä. Mitä tapahtuu betonielementille sen jälkeen kun sen alkuperäinen käyttö loppuu? Rakennusteollisuuden puolella on paljon mahdollisuuksia ylipäätänsä, sillä kiertotalouden mahdollisuudet ovat sillä alalla vielä pitkälti hyödyntämättä. Kotitalouksille paikallista ja edullista jätehuoltopalvelua TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen TY Ö PA LL LV ISY EL YS UT - Pyydä tarjous kiinteistösi sekajäteastian tyhjennyksestä - kauttamme myös jäteastiat omaksi tai vuokralle Vaihtolavapalvelut - isommille jätemäärille - toimitus tilauksesta sovituksi ajaksi Forssan seurakunnan Teppo Knuutinen tutustui VHS-nauhojen digitalisointtin (oik.) ja Wirta-pajan Tero Kalevan ja Sinna Saarron kanssa. Lokakaivojen tyhjennykset wirta-paja - joustavien imuautopalvelujemme ansiosta umpi- ja sakokaivot tyhjenevät sekä tukokset aukeavat AUTTAA DIGITALISOINNISSA Voimalankatu, 30420 FORSSA | puh. (03) 412 41 | www.envor.fi KOULUTUSTA KAIKILLE VUODEN YMPÄRI t t t t t t t t "#*KBLFSUBVTLVSTTFKB "NNBUJMMJTUBUÊZEFOOZTLPVMVUVTUB Kats o ko "WPJNJBZMJPQJTUPPQJOUPKB www.hamko koulutustarjonta eenkesayli *LÊÊOUZWJFOZMJPQJTUPUPJNJOUBB opisto.fi ,JFMJLPVMVUVTUB ,JSKPJUUBKBLPVMVUVTUBKBNVJUBIBSSBTUFLVSTTFKB -BTUFOLPSLFBLPVMV 3ÊÊUÊMÚJUZÊUJMBVTLPVMVUVTUBZSJUZLTJMMFKBZIUFJTÚJMMF TERVETULOA HÄMEEN KESÄYLIOPISTOON! HÄMEEN KESÄYLIOPISTO 1VILFTBZMJPQJTUP!IBNFö XXXIBNFFOLFTBZMJPQJTUPö 84 VUOTTA TUNNETUSTI TEHOKASTA kuljettajakoulutusta neljännessä polvessa F Wirta-pajassa opitaan oikeita töitä tekemällä media-alan eri tehtäviä ja valmistaudutaan opiskeluihin tai työnhakemiseen. Wirta-pajasta voi ostaa monenlaisia palveluja valokuvien digitoinnista 3D-tulostettuihin liikelahjoihin. orssan seurakunnan nuorisotyönohjaaja TEPPO KNUUTISEN käsissä on kymmenen dvd-levyn verran historiaa. Seurakunnan vanhoja VHS-nauhoja on digitalisoitu Wirta-pajalla ja nyt urakka on valmis. – VHS-nauhat löytyivät, kun eläkkeelle hiljattain jäänyt Ylitalon Hannu siivosi työhuonettaan. Nauhoissa on 30 vuoden takaisia nuorisotoimen juttuja ja on hienoa, että keksittiin tuoda ne tänne Wirtaan digitalisoitaviksi, sanoo Knuutinen. Digitalisointi on yksi Wirta-pajan palveluita, joita voi ostaa yhtälailla yksityiset henkilöt ja yritykset. Muita palveluja ovat muun muassa 3D-tulostimella valmistetut lahja- ja markkinointituotteet, mediamateriaalin tekeminen, valokuvaus, videokuvaus ja kuvataide. VHS-nauhojen lisäksi pajalla digitalisoidaan valokuvia, negatiiveja, dioja ja lehtileikkeitä. – Pajalla tehdään oikeita töitä oikeille asiakkaille, jolloin työn tekeminen on huomattavasti motivoivampaa, kertoo Wirta-pajan toiminnasta vastaava TERO KALEVA. – Teemme tiivistä yhteistyötä myös eri sidosryhmien kanssa, jotta meillä olisi mahdollisimman tarkka kuva tulevaisuuden näkymistä ja osaamisen tarpeista. Väylä tutustua alaan la olevien henkilöiden antama palaute hyödynnetään toimintojen kehittämisessä, jolloin toiminta edesauttaa mahdollisimman hyvin työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista. – Me olemme kehittäneet pajan toiWirta-paja on osa Forssan kaupungin mintaa määrätietoisesti , jonka on mahtyöllisyyspalveluita. Paja dollistanut Forssan työllistää forssalaisia työt”Wirta-paja on myös kaupungin vahva sitömiä ja järjestää työllistytoutuminen toiminyksi väylä tutustua mistä ja koulutusta edistäviä taan. Lähitulevaimedia-alaan” palveluja. Tavoitteena työlsuudessa on tulossa lisyystoiminnan arvoketjun mukaan ohjelmoinkiinnittäminen tosiasiallisten elinkeinotia, peleihin ja 3D-tekniikkaan liittyviä jen toimialoille. toimintoja, sanoo Kaleva. – Wirta-paja on myös yksi väylä tutustua media-alaan. Täällä saa melko kattavan kuvan eri tehtävistä ja alan näkymistä ja sen perusteella on helpompi päättää koulutukseen hakeutumisesta. Meillä voi myös suorittaa osia eri oppilaitosten koulutuskokonaisuuksiin, Tero Kaleva kertoo. Pajalla työskentelee tällä hetkellä25 henkilöä. Osalla on jo media-alan tutkinto, jolloin paja tarjoaa mahdollisuuden ylläpitää ammattitaitoa. Wirta-pajal- 15 Paja ottaa sopimuksesta vastaan pelikonsoleita ja käytöstä poistettuja tietokoneita, joilla harjoitellaan koneiden korjaamista. Wirta-paja sijaitsee Kehräämöllä, lisää tietoa löytyy osoitteessa WWW.TYOVOITTO.FI/WIRTA-PAJA. UU T AH P TA NÄYTTELYT tapahtumia 2015-2016 JOULUN ODOTUSTA KONSERTTEJA & TAPAHTUMIA 8.11. klo 10-16 Karhu nukkuu –tapahtuma, Hämeen luontokeskuksessa. 28 - 29.11. Kehräämön joulutori Kehräämön Piippuaukiolla la klo 16–19 ja su klo 11–16. Joulutorin järjestää Forssa Eläväksi ja kauniiksi yhdistys. 15.11. klo 18 Saara Aallon & Teemu Roivaisen Tunteella ja lämmöllä – kohti Joulua - konsertti, Forssan kirkko. Järjestää LC Flores. 28 - 29.11. MLL:n joulukuusinäyttely Forssan museo, avoinna la 10-14; 16-19 ja su 11-16. 19.11. klo 18 FT Jouni Yrjänä luennoi Axel Wahrenin (1814-1885) varhaisista vaiheista, Luentosali Brander (Wahreninkatu 4) 29.11. Forssan joulu avataan ensimmäisenä adventtina 29. marraskuuta Forssan torilla. Puurotarjoilu (1 000 annosta) alkaa klo 15.30 ja ohjelma lavalla alkaa klo 16 torilla. Ilotulitus. 27.11. klo 18.30 Toto4-Pikkujouluravit 22.11. klo 18 Latinalaisamerikkalaista musiikkia, Forssan kirkossa. KAUNEIMMAT JOULULAULUT Forssan museon aulagalleria 3.11.-26.11. Vivian Majevski 1.12.-30.12. Pirkko Teräväinen 2016: 6.1.-31.1. Laila Karttunen 2.2.-28.2. Heli Konttinen 1.3.-13.3. Hong Liu-Sertti 15.3.-10.4. Martti Jämsä 16.4.-18.4. Wahren-opiston kevätnäyttely 20.5.-15.5. Forssan kuvataidekoulu 17.5.-29.5. FAI: artesaanien päättötyönäyttely Näyttelytila Vinkkeli 4.-21.11. Onnea Jean Sibelius! – kansainvälinen posti- ja kirjataidenäyttely 25.11.-31.12. Vinkkelin Joulumaa V: Kuhankosken Kilta ry. joulunäyttely FORSSAN TEATTERI 2015 – 2016 11.11.2015 – 12.12.2015 Isältä Pojalle- farssikomedia 12.3.2016 – 30.4.2016 Pesulan Likat – draamakomedia 22.11.2015 ja 4.12.2015 klo 19.00 Neljäs Seinä – suoraa improa 30.1.2016 – 9.4.2016 Rinsessa Ruusunen – lastennäytelmä Lisätietoja: www.forssanteatteri.fi RAVEJA 2016 3.1./ 31.1./ 12.2./ 24.2./ 18.3./ 2.4./ 15.4./ 29.4./ 13.5. 18.3.2016 - Pilvenmäki Special -karsinnat 2.4.2016 - Pilvenmäki Special Katso lisää www.pilvenmaki.fi 2016: 1.-24.3. Kuhankosken Kilta ry. vuosinäyttely 8.-11.4. Wahren-opiston kevätnäyttely 18.4.-7.5. Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun lopputyönäyttely 11.-28.5. Forssan varhaiskasvatuksen kevätnäyttely Forssan Luonnonhistoriallinen museo 4.10 - 29.11 Tekstiilitaiteilija Outi Silfvenius ”Näkymiä näön vuoksi” 1.12.2015 – 31.1.2016 Paleotaiteilija Maija Karala ”Maailma ennen ihmistä” 13.12. klo 18 Forssan kirkko, Ilkka Paavolainen. 3.2 - 30.3.2016 ”Tarhojen matosia, metsien sikasia”, suomalaisia eläinuskomuksia KEVÄÄN 2016 KONSERTTEJA & TAPAHTUMIA 28.11. klo 10-14 Perhelauantai Kehräämön nuorisotila Kuutamolla. 13.12. klo 18 Koijärven kirkko, Sanna Pietiäinen, Koijärven kirkkokuoro, Esa Lahti. 1.4 - 29.5.2016 Valokuvaaja Jaana Kotamäki ” Luonnon siveltimellä” 6.1. klo 16 Loppiaistulien konsertti Hämeen luontokeskuksella 29.11. klo 15 ”Ole kuulolla” MUSIIKIN KUUNTELUHETKI Forssan srk-talon kappelissa. Aiheena Jean Sibelius. 20.12. klo 18 Forssan kirkko, Teemu Mastovaara (sello), Forssan kirkkokuoro, Esa Lahti. Forssan kaupungintalo, ala-aula 9.12.2015 – 29.1.2016 Betonielementtitalon uudelleenkäyttömahdollisuudet Tampereen arkkitehtiopiskelijoiden silmin 25.11. klo 19 Kivinen tie - Mikko Kivisen 35 vuotta taiteilijana -juhlakiertue Urheilutalo Feeniksissä. 29.11. klo 18 Adventin aikaan – Joulua odotan –konsertti, Nicholas Söderlund (bassobaritoni) ja Kari Vuola (urut) Forssan kirkossa PELIPÄIVÄ KIRJASTOLLA LA 21.11.2015 5.12. klo 18 Forssan mieskuoron konsertti Forssan kirkossa. klo 10-14 Miniatyyripelien esittelyä klo 10-14 Pelinvaihtopiste 8.12. klo 18 Sibeliuksen päivän konsertti Hämeen luontokeskuksessa. klo 11-14 Lautapelaamista klo 11-12 Pinssipaja 9.12. klo 18 Jaakko Ryhäsen konsertti, Forssan kirkossa. klo 11-12 Resogun-turnaus klo 12-13 Pelitietotunti vanhemmille klo 12-13 Mario Kart 8 –turnaus klo 13-14 Pelintekeminen ammattina? 12.-13.12. Forssan Salaman Joulumarkkinat, Kartanokeskus. 12.12. klo 18 Forssan kuorojen joulukonsertti Forssan kirkossa. KEHRÄÄMÖN PERHELAUANTAIT 14.12. klo 18 Konevitsa-kvartetin joulukonsertti Forssan kirkossa. Hyväntekeväisyyskonsertti. La 27.2.2016 / La 19.3.2016 / La 16.4.2016 / La 21.5.2016 (Ipanapäivä) 22.12. klo 19 Timanttinen Joulushow, urheilutalo Feeniks. KIRJALLISUUSILLAT KAUPUNGINKIRJASTO KLO 18 24.12. klo 23 JOULUYÖN MUSIIKKIA Forssan kirkossa. Simo Rantanen, flyygelitorvi ja trumpetti, Esa Lahti, laulu/ urut/piano. Lauletaan yhdessä joululauluja. 24.11.2015 Manu Paajanen: Pääkallosotilas 26.12. klo 12-16 Ilmaiset Tapaninpäivän luistelut jäähalleissa. 5.12.2015 Markku Kivinen: Venäjän palatseissa ja kaduilla 30.12. klo 18-20 Uudenvuodendisco, Vesihelmi. 16 18.2.2016 Viron kirjallisuusviikon vieraana Rein Raud 14.1. klo 18-20 Koko perheen luistelutapahtuma Ice Skating tour 7.2. klo 13-15 Laskiaisrieha Vikspirtillä 9.2. klo 17-19 Perinteinen Linikkalanlammin laskiaisrieha 19.-20.2. Tyykijazz pe 19.2. Forssan kirkko klo 19 la 20.2. Forssan työväentalon musiikkisali klo 19 26.2. klo 18-20 Hiihtolomadisco, Vesihelmi 2.3. klo 17-19 Vieremän talvirieha 1.4. klo 22 Popedan konsertti. Mukana myös ABGB. WAHREN-OPISTO Wahren-opiston kevään 2016 kurssiesite jaetaan mainosjakelun yhteydessä joulukuun alussa Forssan ja Tammelan kotitalouksiin. Hämeen kauppakamari ja Forssan kaupunki järjestävät seudun yrittäjille tilaisuuden ”RYTMIN MUUTOS FORSSAN SEUDULLE”, jonka tavoitteena on yhteistyössä yritysten kanssa lisätä positiivista asennetta ja uskoa tulevaisuuden yritystoimintaan. Aika: Maanantaina 9.11. 12.00 - 15.00 Paikka: Forssan kaupungin valtuustosali, Turuntie 18, Forssa Tilaisuuden moderaattorina toimii Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori. Kiirehdi kevään kursseille, kun vielä ehdit. Syksyllä alkaneille kursseille pääset puoleen hintaan! Ilmoittautua voi jatkuvasti internetissä https://www.opistopalvelut.fi/ wahren/ tai puhelimitse opiston toimistoon 03 4141 5390 virka-aikana. Lisätietoja tapahtumista www.forssa.fi/tapahtumakalenteri Pidätämme oikeudet muutoksiin 17 EN N I M U AS RAKENNA keskelle JÄRKIVIHREÄ RAKENTAMINEN 9.12.2015 KLO 17.00-20.00, FORSSAN KAUPUNKI, VALTUUSTOSALI LUONTOA, KAUPUNKIIN O Seminaarin tarkoituksena on tuoda rakentamisen elinkaariajattelua Forssan seudun kiertotalouteen ja herätellä ajattelemaan rakentamista ja rakennusmateriaaleja uudella tavalla. Keskustelun avaavat luennoillaan Tampereen teknillisen yliopiston tutkija, arkkitehti Satu Huuhka ja arkkitehti Lars-Erik Mattila. Huuhka kertoo arkkitehtiylioppilaiden Forssaan sijoittuneesta harjoitustyöstä, joka koski betonielementtitaloa ja sen mahdollista uudelleenkäyttöä. Mattila kertoo perinteisiin pohjaavasta tulevaisuuden kerrostalosta. Seminaarin yhteydessä avataan opiskelijoiden harjoitustöistä koostuva näyttely. Näyttely on esillä 9.12.2015-29.1.2016 Forssan kaupungintalon ala-aulassa. Haluatko asua kaupungissa, mutta lähellä luontoa? Arvostatko lenkkeilyreittien läheisyyttä ja hyviä kevyenliikenteen yhteyksiä keskustaan? Uusi kotisi voi olla Ojalanmäessä. jalanmäkeen on kaavoitettu uusi omakotialue. Ensimmäiset 12 tonttia ovat olleet varattavissa toukokuun alusta lähtien. – Tontille saa rakentaa erilliset asuinrakennuksen ja talousrakennuksen. Talot voivat olla korttelista riippuen 1 ½- tai 2-kerroksisia. Alueen tehokkuusluku on 0,20. Kaavoituksen yhteydessä on hyväksytty rakennustapaohje, joka ohjaa yhtenäiseen rakentamiseen, Tomi Laajalehto sanoo. – Alue jatkaa kiinteästi olemassa olevaa kaupunkirakennetta, mikä on ekologista ja taloudellisesti järkevää. Ojalanmäestä on vain kaksi kilometriä keskustaan, kertoo Forssan kaupungin kiinteistöteknikko TOMI LAAJALEHTO. – Pohjavesialue määrittää sen, että maalämpöporakaivoja ei alueelle saa tehdä. Uusiutuvista energiamuodoista voi valita esimerkiksi aurinkoenergian tai ilma-vesilämpövesipumpun taikka näiden yhdistelmän. Tontit sijaitsevat suojaisalla, etelä-lounaaseen avautuvalla rinnealueella. Alueen läntiselle puolelle on suunniteltu leikkipuisto ja aluetta ympäröiville viheralueille on tulossa ulkoilureittejä. Tonteille ajetaan autolla Tampereentieltä kääntyvää Harvakorvantietä pitkin. Alueelle on turvallinen kevyenliikenteen yhteys keskustasta. Lähin koulu on Heikan koulu, joka on noin kahden kilometrin päässä. – Luontoa ja liikuntaa arvostavalle paikka on mitä hienoin. Asuinalueen vieressä on jo nyt laaja viheralue, jossa on muun muassa Kaikulan kuntorata, Laajalehto kuvailee. Varauslomakkeen löydät osoitteesta WWW.FORSSA.FI/TONTIT Maisemaan sopiva Rakentamisen myötä uudesta alueesta muodostuu laadukas pientaloalue, joka sopii maisemaan ja luontoon. Tontit sijaitsevat rakentamattomalla peltoalueella ja ovat pinta-alaltaan 1.079–1.430 neliömetriä Seminaariin ovat tervetulleita asukkaat, päättäjät, suunnittelijat, rakennusteollisuus ja raaka-aineiden toimittajat sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet. Rakenna-Sisusta-Asu –messut 12.-13.3.2016 Urheilutalo Feeniks Lisätietoja seminaarista antavat Sirkka Köykkä, kaupunginarkkitehti, puh (03) 4141 5342 Forssan kaupungin osastolla esittelyssä uusi Ojalanmäen omakotialue sekä muut asumisen mahdollisuudet Niina Salminen-Åberg, ympäristöpäällikkö, puh (03) 4141 5267 Tonttien varaus on ilmainen ja se voimassa määräajan. Varausajan kuluessa on tontista tehtävä ostopyyntö. Tonttien hinta on 5,05 € /m2. 18 19 NYT LÄHDETÄÄN TEATTERIIN UU SI KA SV O Farssikomedia Ke 4.11. klo 19 Pe 6.11. klo 19 Ke 11.11. klo 19 La 14.11. klo 19 Ke 18.11. klo 19 Pe 20.11. klo 19 La Ke Pe La Ke 21.11. 25.11. 27.11. 28.11. 2.12. klo 19 LM klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 La 5.12. klo 19 LM Su 6.12. klo 19 Ke 9.12. klo 19 Pe 11.12. klo 19 LM La 12.12. klo 19 ENSIIL 30.1.2 TA 016 klo 16 VARAA LIPUT: 040 569 6897 www.forssanteatteri.fi Torikatu 8, 30100 Forssa 45€ PÄIVÄKORTTI KUNTOSALILLE KLO 9-14 kuukaudessa KUUKAUDEN 79€ NELJÄN KUNTOREMONTTI kuukaudessa VARAAI AIKAS ! MEILLE Sisältää 32 kuntosali- tai jumppakäyntiä + 4 Personal Trainer -tapaamista! Henna Liisi Arja KUIN kotiin A ki Härmä on kulkenut Nurmijärveltä Vaasaan, sieltä takaisin etelään pääkaupunkiseudulle, sitten Hankoon ja lopuksi Loviisaan. Marraskuun alussa hän aloittaa Forssan uutena kaupungingeodeettina. – Tämä on tuttua seutua. Äitini suku on Jokioisilta. Ehdin olla kolme kuukautta Tammelan kunnassa uutena kaavoittajana vakinaisessa virassa vuoden 2008 alusta lukien, ennen kuin suuntasin Saloon ja Maanmittauslaitoksen palvelukseen määräaikaiseen virkaan, silloisen elämäntilanteeni sanelemana. Forssaan Härmä tulee Loviisan kaupungin palveluksesta, jossa hän on tehnyt kaupungingeodeetin viransijaisuutta runsaan vuoden ajan. Härmän ansioluettelossa ovat myös työrupeamat Hangon kaupungilta, Uudenmaan Ympäristökeskuksesta sekä Maanmittauslaitokselta. – Forssa ja Loviisa ovat aika lailla samankokoiset kaupungit. Jokainen paikkakunta on aina omanlaisensa, mutta ammatillisesti työnkuva on hyvin pitkälle samanlainen. Aloitan Forssassa P. (03) 435 4665 KUTOMONKUJA 2 A, FORSSA WWW.VKFYSIO.FI TULISI – Vanhojen tehdasalueiden sekä työläisten asuinalueiden kanssa on tehty upeaa työtä. Esimerkiksi Linjojen työläiskortteleiden suojelu Härmä arvelee, että ”Forssa on todella ja säilyttäminen ovat jonkinlainen tovi vierähomaleimainen käytännössä suoraan tää muun muassa kauverrannollisia Loviisan kaupunki” pungin maa- ja vesialuAlakaupunkiin. Myös eisiin tutustuessa. kansallinen kaupunkipuisto on omiaan – Täällä on kuitenkin apuna hyvä ja korostamaan kaupungin omaleimaista ammattitaitoinen työtiimi. Ja olen tottuhistoriaa ja nykypäivää. Kaiken kaikkiaan nut aktiivisesti ottamaan asioista selvää, täällä on ollut, on ja tulee olemaan palHärmä hymyilee. jon hyviä asioita ja kunniakasta historiaa, josta kaikkien vorssalaisten on syytä olla Omaleimainen Forssa ylpeä. Kaupungingeodeetin tehtäviin kuuluvat Toistaiseksi Härmä pendelöi työtehmuun muassa kiinteistörekisterin ylläpitäviinsä Nurmijärveltä. Muutto Forssaan to, maapolitiikan hoitaminen sekä maaei ole kuitenkaan poissuljettu. ja vesialueiden osto, myynti ja vuokraus. – Mielelläni tutustun Forssaan paKaupunkilaisille kaupungingeodeetti remmin. Olen mukana sekä Rotary- että tulee käytännössä tutuksi esimerkiksi reserviläistoiminnassa, jotka kumpikin tontin ostamisen tai vuokraamisen yhovat opettaneet verkostoitumisen tärteydessä. keyden. Yhtenä ensimmäisistä töistäni Tuleva kaupungingeodeetti antaa olenkin ajatellut olla yhteydessä paikaltunnustusta myös tehdylle kaupunkilisiin yhdistyksiin. suunnittelulle. saman tien kun pesti Loviisassa loppuu. Eli edessä on hyppy liikkuvasta junasta toiseen. 21 TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Johanna Talikainen Ä SS YÖ T IS E T YH TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen YH TE IS TY Ö SS Ä JOKAISESSA YRITTÄJÄT JA FAKTIA yhteen soppii Faktia on tehnyt kumppanuussopimuksen Forssan ja Loimaan yrittäjien sekä Forssan Seudun Yrittäjänaisten kanssa. Sopimus on symbolinen, jonka toivotaan kuitenkin johtavan aktiiviseen yhteistyöhön. Hyvänä esimerkkinä on työharjoitteluyhteistyö, jonka ansiosta Forssan Huoltopalvelu sai osaavan tekijän tiimiinsä. F orssan Huoltopalvelun yrittäjä TIMO KALLIO (kuvassa oik.) oli allekirjoittamassa kumppanuussopimusta viime keväänä Forssan Yrittäjien hallituksen jäsenenä ja koulutusvastaavana. Samalla hetkellä heräsi ajatus, saisiko hän itselleen kakkosmiehen Faktiasta. – Aika pian keväällä sain vinkin VON ESSENIN JANISTA (kuvassa vas.). Hän tuli meille harjoitteluun ja sen loputtua ei oikein ollut muuta vaihtoehtoa kuin pyytää kaveri meille töihin. Sen verran rautainen osaaja on kysymyksessä, Kallio kertoo. Kalliolla on omien sanojensa mukaan hyviä ja huonoja kokemuksia työllistämisestä ja palkkaamisesta. – Työharjoittelu on hyvä tapa oppia tuntemaan tekijä ja hänen taitonsa. Faktialla oli tässä myös merkittävä rooli, sillä he tiesivät millaista osaajaa olin vailla. Jan von Essen kokee, että työharjoittelu Forssan Huoltopalvelussa oli myös hänelle onnenpotku. – Opintoni Faktiassa olivat melko lailla loppusuoralla, mutta mielenkiinto opiskeluun alkoi vähän lopahtaa. Mutta sitten kun tuo työharjoittelupaikka tuli vastaan, niin sain selvästi uutta virtaa. Nyt olen valmistumassa ihan lähiaikoina merkonomiksi. – Työ- ja opiskelu-urani on ollut vähän sitä sun tätä, mutta nyt tuntuu siltä, että olen omalla alallani, von Essen hymyilee. Kaikenlaista vipinää Forssan Huoltopalvelun työharjoittelutarina on yksi hyvä esimerkki siitä, miten Faktia voi olla konkreettisesti yrittäjien tukena. – Me toivomme, että yhteistyö yrittäjien kanssa on aktiivista molemmin puolin. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat niitä, jotka tulevaisuudessa kannattelevat yhä enemmän tätä maata ja siihen me haluamme antaa oman panoksemme, sanoo Faktian toimitusjohtaja MAARIA SILVIUS. – Sen lisäksi, että me tarjoamme apumme yrittäjien osaamisen kehittämiseen, me tarjoamme myös erilaisia neuvontapalveluja yrityksen ja henkilöstön kehittämiseen ja myös niihin tarvittavan rahoituksen hakemiseen. Faktian ja yrittäjien yhteisenä tavoitteena on myös yhteisten tapahtumien ja tempausten järjestäminen seutukunnan ja yrittäjyyden hyväksi. 22 opiskelijassa ASUU YRITTÄJÄ Matkalla kohti yrittäjyyttä. Nattarica Khanthong (vas.) toimii opiskelijakillan puheenjohtajana ja työskenteli viime kesän Espanjassa puhelinmyyjänä. Lisäksi Nattarica suorittaa kaksoistutkintoa ja aikoo valmistua kolmessa vuodessa merkonomiksi ja ylioppilaaksi. Christina Bergström opiskelee merkonomiksi työvaltaisella opintopolulla, hän on suorittanut osan opinoistaan laajennetussa työssäoppimisessa Opteamilla ja on jo palkanlaskennan ammattilainen. Eveliina Vuolle puolestaan opiskeli Faissa merkonomiksi ja kosmetologiksi ja pyörittää nyt omaa kauneusalan yritystä Forssassa. Merkonomiopiskelija Sami Heinon ajatuksissa on jatkaa perheyritystä. Yrittäjyys on vahvasti mukana Forssan ammatti-instituutin opinnoissa. Yrittäjyysopetuksella tuetaan opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka osaavat ottaa yrittäjyyden mahdollisuudet huomioon työssään ja elämässään. Yksilöllinen opintopolku puolestaan takaa jokaiselle sopivimman tavan hankkia ammattitaito. F ain yrittäjyysopinnoissa puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä ja ulkoisesta yrittäjyydestä. Kehittämiskeskuksen kanssa. Hyvää valmennusta yrittäjyyteen on myös oppilaskunnan kahviotoiminta. – Jokaisella on vastuu hyvinvoinnista ja sitä yritämme opettaa osana sisäistä yrittäjyyskasvatusta. Se tarkoittaa ymmärrystä, vastuun kantamista ja ahkeruutta, kertoo liiketalouden ja kaupan alan opettaja SAMPO ORAVA. – Toisten kertomuksiin on helppo samaistua ja niistä saa inspiraatiota. Siksi meillä käy paljon nuoria yrittäjiä kertomassa omia yrittäjätarinoitaan, kertoo liiketalouden ja kaupan alan opettaja PÄIVI KEINONEN. – Varsinaiset yrittäjyysopinnot tarjotaan niillä aloilla, joissa yrittäjyys on hyvinkin tarkoituksenmukaista tai jopa välttämätöntä. Meillä tällaisia aloja ovat esimerkiksi logistiikka, talotekniikka, rakennus, sähkö, kauneudenhoito, catering sekä liiketalous ja kauppa. Yrittäjyyskasvatus toteutetaan monipuolisesti teoriana ja itse tekemällä. Ohjelmassa on yritysvierailuja, osallistumista yrittäjyyskilpailuihin ja säännöllinen yhteistyö Forssan Seudun Oma tapa oppia Faissa on käytössä myös yksilöllinen opintopolku, jonka ansiosta ammattiosaamista voi hankkia vaikkapa laajennetusti työssäoppimalla. – Työssäoppiminen on suuri mahdollisuus. Meiltä on lähtenyt opiskelijoita työssäoppimaan ulkomaille asti, mikä tukee kansainvälisyyttä, kertoo liiketalouden ja kaupan opettaja JAANA JUSSILA. 23 Yksilöllisyyden huomioiminen nuorten opiskelussa on mahdollista uuden opintosuunnitelman ansiosta. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tarkoittaa, että opiskelija opiskelee tutkinnossa vaaditut asiat hänelle parhaiten sopivassa oppimisympäristössä. – Opiskelijat saavat koko ajan tukea opettajilta ja myös muiden opiskelijoiden vertaistuki huomioidaan. Toki esimerkiksi laajennettu työssäoppiminen vaatii opiskelijalta jonkin verran enemmän kotona tehtäviä opintoja, Jussila toteaa. Erilaisia tarjolla olevia yksilöllisiä opintopolkuja ovat esimerkiksi tulevan huippuosaajan polku, yrittäjyyden polku, kansainvälisyyden polku, urheilijan polku tai kestävän kehityksen polku. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen US T U UL KO lapset PARAATIPAIKALLA AXELIN ESKARISSA Tänä syksynä valtaosa forssalaisista esikoululaisista aloitti esiopetuksen Axelin Eskarissa Kehräämöllä. Uusi iso esikoulu herätti valmisteluvaiheessa paljon keskustelua ja pelkoja, mutta nyt vastustajatkin ovat vaihtaneet mielipidettään. Ja syystä – eskarilaisilla on käytössään kaupungin upein työympäristö. A xelin Eskarin päivän viimeinen lounasvuoro on alkamassa. Ennen kuin viimeinen ryhmä pääsee syömään, on aikaa harjoitella tehtäviä Smart-taululla. Jokainen ryhmäläinen on jo suorittanut interaktiivisen Smart Boardin ajokortin ja jokainen ryhmästä haluasi päästä näyttämään taitonsa. Innokkuus on kadehdittavaa, jokaiseen kysymykseen löytyy yhtä monta viittajaa kuin on ryhmässä lastakin. Opiskelu ja päivittäiset puuhat tehdään pedagogisen linjauksen mukaan pienissä 4–14 oppilaan ryhmissä. – Kun kaikki tehdään pienissä ryhmissä ja porrastetusti, pystymme ottamaan näistä upeista tiloista kaiken hyödyn irti, kertoo vastaava lastentarhanopettaja KIRSI LAAKSO. – Erityisesti se, että ruokailu tapahtuu eri tilassa Vanhan Värjärin tiloissa mahdollistaa tilojen monipuolisen organisoinnin. Lapsille ruokailu on erityinen ylpeydenaihe. He pääsevät kantamaan tarjotinta itse, ihan samalla tavalla kuin koululaisetkin tekevät. – Meillä on nyt sellainen toimintaympäristö, mikä selvästi valmentaa koulumaailmaan. Pystymme antamaan eskarilaisille vastuuta, josta he kyllä osaavat tuntea myös ylpeyttä, Laakso sanoo. Sittenkin todella hyvä Kun suurin osa forssalaisista esikoululaisista päätettiin laittaa saman katon alle, keskustelu ja mielipiteet julkisessa keskustelussa repesi lähes käsistä. Kommenteissa ja kannanotoissa epäil- 24 tiin, että 110 lapsen yksikkö on liian suuri ja että joen läheisyys vaarallinen. Keskustelua syntyi myös pysäköinnistä, liikennesumista ja loppujen lopuksi vähän kaikesta. pienten esikoululaisten päiviä ja oppimista. Forssalaisen järkivihreän ajatuksen mukaisesti myös ympäristöasiat ja luonto ovat isossa osassa. – Onneksi yksikkö päätettiin kuitenkin perustaa ja nyt vanhemmiltakin on sadellut vain kiitosta. Eikä pelättyjä liikenneruuhkia ole kukaan päässyt todistamaan. Pysäköintipaikkojakin on riittänyt kaikille. joiden kanssa. Tämän yhteistyön kautta saamme tärkeät kestävän kehityksen askeleet myös varhaiskasvatukseen. – Eskarilaisilla on oma lähiliikun– Meillä oli tätä yksikköä suunniteltapaikka Tehtaankoulun vieressä. Se taessa todella tarkkaan mietitty pedaon muuten kaikkien kaupunkilaisten goginen visio lähtökohtana. Kuitenkin vapaassa käytössä iltaisin ja viikonlopkeskustelun ollessa pahimmallaan meipusin. Mutta Axelin eskarit hyödynnasi itseltäkin usko loppua. Tuntui, että tävät mahdollisimman paljon myös kaupunkilaisten mielestä yksi iso eskari lähialueen upeaa luontoa – puistoja ja tarkoittaisi kaikkien metsiä, kertoo Tiina pedagogisten oppien Kemppainen. ”Lapsille ruokailu on ja ammattitaidon heiterityinen ylpeydenaihe. – Meillä on yhteistämistä romukoppaan, He pääsevät kantamaan työtä viritelty jo HamForssan varhaiskasvatarjotinta itse, ihan kin lähihoitajaopistuksen päällikkö TIINA samalla tavalla kuin kelijoiden ja kestävän KEMPPAINEN toteaa. koululaisetkin tekevät.” kehityksen opiskeli- Axelin Eskarin ”Ruusut ja risut” -palautelaatikkoon on tullut syksyn aikana vain yksi risu ja sekin koski Kehräämön alueen liian korkeaa jalkakäytävän reunaa. Se palaute ohjattiin tekniseen toimeen. – Moni Axelin Eskaria vastustanut on tullut henkilökohtaisesti sanomaan, että oli väärässä. Olemme siis voineet aloittaa koulukauden todella positiivissa tunnelmissa, Kirsi Laakso kertoo. Luonto lähellä Axelin eskarilaisilla on ympärillään ehkä kaupungin monipuolisin ja toiminnallisin ympäristö. Kirjasto, kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja museo rikastuttavat 25 Axelin Eskarissa opiskelee 109 esioppilasta. Forssassa on tämän lisäksi esiopetusta vain vuorohoitopäiväkoti Pihakoivussa ja Koijärven koulu-päiväkodissa. Nykyinen esikoululaisten ikäluokka on tavallista isompi ja siksi tänä vuonna 23 esikoululaista on myös Kehräämöllä toimivan päiväkoti Pikku-Wahrenissa. – Eskarilaiset tuovat Kehräämölle positiivista iloa ja vipinää. Täytyy todeta, ettei tämän hienompaa ympäristöä olekaan. Nämä lapset ovat ehdottomasti kaupungin paraatipaikalla, Kirsi Laakso hymyilee. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen US T U UL KO Lilian Snäll ja Mikko Salmela ovat Forssan urheiluakatemian oppilaita. F orssassa urheiluakatemia kaltainen toiminta alkoi jo 1990– 2000 lukujen taitteessa. Ensimmäisenä lajina oli lentopallo, heti perään tulivat muut palloilulajit ja kestävyysurheilu. Varsinainen urheiluakatemiatoiminta käynnistyi kuluneena syksynä. – Ero urheilulukioon on opiskelun monipuolisuuden kannalta jopa parempi. Kun urheilulukiossa valittavien aineiden määrä on selvästi suppeampi, urheiluakatemiassa kunnianhimoisen urheilijaopiskelijan ei tarvitse tinkiä kurssien määrästä, kertoo Forssan yhteislyseon apulaisrehtori HEIKKI JOKINEN. FORSSASSA KOULUTETAAN huippu-urheilijoita Suomessa on noin 20 urheiluakatemiaa ja Forssassa on niistä yksi. Urheiluakatemiassa kilpaurheilija pystyy yhdistämään urheilun ja opiskelun sujuvasti – kummastakaan ei tarvitse tinkiä. 26 Aamutreenejä ja valmennusoppia Ensimmäistä vuotta lukiossa opiskeleva MIKKO SALMELA olisi valmis treenaamaan vieläkin enemmän. Fokopon A-pojissa pelaavalla Salmelalla on akatemian puitteissa kolmet treenit viikossa ja lisäksi tunti valmennusoppia. Tämän lisäksi on koripallojoukkueen omat treenit. – Treeniä ei ole mielestäni yhtään liikaa. Meillä on koko joukkue mukana akatemiassa, mutta akatemian tunnit ovat yhteistä lajitreeniä kaikkien muiden lajia pelaavien kanssa. Se on ihan mukavaa vaihtelua. Ilman akatemialaisten lukujärjestykForssan urheiluakatemiassa opissessä olevia aamutreenejä ei harjoituskelee 105 nuorta. Niistä noin neljäsosa määrän lisääminen olisi mahdollista. opiskelee Forssan ammatti-instituutis– Jossain vaiheessa ja suurin osa lukiossa. sa treenimäärän Ensi vuonna akatemian ”Jossain vaiheessa täytyy pariin on tulossa ehkä treenimäärän lisäämisen lisäämisen näkyä myös tuloksismyös Hamkin opiskelitäytyy näkyä myös sa. Harjoitusmäärää joita. tuloksissa.” täytyy vain lisätä vä– Urheiluakatemialla hitellen, että kroppa on selvä tavoite. Pyrimpysyy perässä. Nyt syksyllä huomame lisäämään harjoitusmäärää radisimme, että nopea treenimäärän lisääkaalisti. Viisitoista tuntia kokonaisharminen lisäsi myös sairastelua, kertoo joittelua on vähin määrä, mutta se voisi Vierimaa. olla jopa kaksikymmentä tuntia viikosVierimaa opettaa nuorille akatemisa, akatemian koordinaattori JUKKA alaisille myös valmennusoppia. VIERIMAA toteaa. – Sillä jos tähtää urheilussa huipulle, se vaatii todella paljon työtä. Ja huippu-urheilijoitahan tässä ollaan tekemässä. – Emme ole tekemässä nuorista valmentajia, vaan oppia annetaan, jotta urheilija ymmärtää paremmin miksi tiettyjä asioita tehdään. Tavoitteena on myös, että urheilija osaisi valmentaa itse itseään. 27 Huipulle kotoa Urheiluakatemian uskotaan olevan seudullinen vetovoimatekijä. Akatemia mahdollistaa myös sen, että nuoret voivat jatkaa opiskelua omalla kotikunnallaan, oman kodin turvassa ja huomassa. Toista vuotta lukiossa opiskeleva LILIAN SNÄLL on iloinen, että pystyy yhdistämään urheilun ja opiskelun. Kunnianhimoisella joukkuevoimistelijalla on lukujärjestys aivan täynnä. – Akatemian ansiosta pystyn tekemään iltapäivisin myös kouluhommia. Pikkusiskoni lähti Turkuun urheilulukioon opiskelemaan ja hän on pettynyt siihen, ettei voi opiskella kaikkia haluamiansa aineita. Jukka Vierimaa ja Heikki Jokinen sanovat, että urheiluakatemian status on merkittävä. – Nuoretkin ottavat opiskelun ja urheilun enemmän tosissaan, kun he opiskelevat urheiluakatemiassa. Jo nyt me olemme kymmenen nuoren verran plussalla. Ilman akatemiaa viisi nuorta olisi lähtenyt muualle opiskelemaan ja akatemian ansiosta viisi nuorta valitsi opiskelupaikkakunnakseen Forssan. Forssan urheiluakatemiassa lajeina ovat lentopallo, kestävyysurheilu, jääkiekko, ringette, koripallo, salibandy, jalkapallo, pesäpallo, joukkuevoimistelu, uinti, ratsastus ja kamppailulajit. Jokaisessa lajissa on oma valmentaja. Ratsastajat ja kamppailulajeja harrastavat treenaavat omalla ajallaan ja oman valmentajan johdolla, mutta he saavat kursseja treeneistään. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen US T U UL KO DIGITALISAATIO koulutuksen PELASTUS Forssan seudulle ollaan tekemässä yhteistä digitaalista oppimisympäristöä. Se tarkoittaa siirtymistä sähköisiin oppimismateriaaleihin ja mahdollisuuden etäopiskeluun. Digitalisaatio avaa mahdollisuudet profiloitua koulutuskaupunkina myös tulevaisuudessa. F orssan yhteislyseon maantiedon tunnilla jokaisella oppilaalla on edessään tietokone, tehtävät tehdään sähköisessä oppimisympäristössä. Digitaalisaatio on jo astunut mukaan opetukseen, ainakin puolella jalalla. Oppikirjat on jo osittain korvattu sähköisellä materiaalilla biologiassa, maantiedossa, kielissä ja historiassa. Ensimmäisiä sähköisiä ylioppilaskirjoituksia harjoiteltiin juuri kuluvana syksynä. – Oppilailla on omat tietokoneet, mutta lyseon sisäinen langaton verkko ei toimi niin kuin pitäisi. Vaaditaan aika hyvä infra, että sadat opiskelijat voivat käyttää samanaikaisesti verkkoa opiskeluun, kertoo yhteislyseon rehtori SIMO VEISTOLA. nopeasti, Pynnönen toteaa. – Digitalisaatio tulee kouluihin ja opetukseen joka tapauksessa. Jos me pystymme hyödyntämään hallituksen kärkihankkeen, voimme toteuttaa siirtymisen vauhdilla ja päästä etulyöntiasemaan, jopa johtavaan asemaan, Veistola jatkaa. Digitalisaatiohankkeen taustalla on visio Suomen johtavasta etälukiosta. – Meillä alkamassa yhteistyö Kaurialan lukion kanssa. Ja varhaiskasvatuksen puolella Forssassa on jo todella hyviä hankkeita meneillään. Myös Hamk on tästä etäopiskelumahdollisuudesta innostunut. Kulttuurinen muutos Digitalisaatio on Sipilän hallituksen strategian läpileikkaaRehtori Simo Veistola ei usko, että sähköiseen oppimisympäva teema. Forssan seudun kunnat ovat tehneet ministeriölle ristöön siirtyminen olisi kiinni koneista tai tekniikasta. Sen sioman esityksensä koulutuksen digitalisoinnista. Tavoitteena jaan edessä on iso kulttuurinen muutos, jossa tarvitaan halua on vastata digitalisaatiohaasteeseen ja ramuuttua. kentaa kaikkiin seudun kuntien kouluihin ”Digitalisaatio – Opettajuus sinällään ei muutu mihinkään, yhteinen sähköinen oppimisympäristö. tulee kouluihin ja vaikka oppimateriaali ja ympäristö olisivatkin – Yhteinen sähköinen oppimisympäsähköisiä. On turha pelätä, että oppiminen lopopetukseen joka ristö tarkoittaa isoa loikkaa, sillä samanaipuisi sähkökatkoon tai verkon kaatumiseen. tapauksessa” kaisesti täytyy hoitaa kuntoon tekniikka ja – Toki opettajan rooli ja työmenetelmät osaaminen. Tähän alkuloikkaan kuluu siis muuttuvat. Monet opettajat hyödyntävät jo esimerkiksi vipaljon myös rahaa. Siksi olemme tehneet hallitukselle oman deoita opetuksessa. Nämä menetelmät pitäisi nyt vaan saada hanke-esityksemme, kertoo Forssan sivistysjohtaja JARMO kaikkien käyttöön, Veistola kuvailee. PYNNÖNEN. Sähköinen oppimisympäristö mahdollistaa yksilöllisen oppimisen ja etenemisen. Jos oppilas osaa ja pystyy näyttämään Suomen johtava etälukio osaamisensa, ei hänen tarvitse istua tunneilla turhautumasForssan seutu haluaa olla koulutuksen digitalisaatiossa jousa. kon kärkipäässä ja profiloitua yhä selkeämmin koulutuskau– Muutamat Kuhalan koulun oppilaat ovat suorittaneet jo pungiksi. lukion opintoja. Ja lukion oppilaat ovat suorittaneet yliopis– Meillä on palveluissa raskas kulurakenne. Jotta pystymton opintoja. Sähköinen oppimisympäristö mahdollistaa täme turvaamaan seudun koulutuspaikat ja samalla myös elinmän, sanoo Veistola. keinoelämän kehittymisen, meidän on pystyttävä toimimaan 28 29 Ä SS YÖ T IS E T YH Sukella iloiseen Forssan Vesihelmeen! UUSI AJATUKSIA historian EDULLISET HINNAT Aikuiset 9€ Lapset (4-14v.) 6€ Perhelippu 20€ (2 aik. + 1 lapsi, seuraavat5€/ lapsi) Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa Puh. (03) 41 41 5640 AVOINNA ma, ke, pe 6-21 ti, to 10-21 la 10-18 su 12-18 KESKELLÄ Virkistyspäivä, strategiapäivä, koulutuspäivä tai palkintoreissu. Hevossillassa vietätte onnistuneen kokouksen tai vaikka muutaman päivän oheisohjelmineen ja majoituksineen. Hevossilta tarjoaa forssalaista historiaa, kulttuuria, luontoa ja puhdasta lähiruokaa. M iltä kuulostaisi kokous 210 vuotta vanhassa torpassa? Onko helpompi keksiä uutta, kun kaikki ympärillä on vanhaa? Hevossilta on ainutlaatuinen yhdistelmä historiaa, perinteitä ja vahvoja kokemuksia. Hevossilta on toiminnallinen museo, joka tarjoaa upeat puitteet kaikenlaisiin yritystapahtumiin ja juhliin. Hevosiltaan on helppo tulla päiväksi, mutta mielellään saa jäädä myös yöksi. – Meillä on ympärivuotisessa käytössä kaksi isompaa mökkiä ja neljä pienempää. Kesäaikaan saamme lisää majoitustilaa Sarkalan pytingin vintiltä, kertoo Hevossillan emäntä Raija Mero. Hevossillassa on kaikki tarvittava tekniikka ja yhteydet kokouksen ja koulutuspäivien järjestämiseen: videotykki, valkokangas, fläppitaulu ja langaton internetyhteys ravintolassa ja Sarkalassa. – Luonnollisesti osana koulutus- ja kokouspäivää on hyvä ruoka, jota tarjoamme aamusta iltaan. Käytämme ruuanvalmistuksessa paikallisten lähituottajien raaka-aineita. Eikä kaikkea tarvitse nauttia neljän seinän sisällä, lounaan voi nauttia vaikka laavulla, Mero sanoo. – Monet asiakkaamme tuovat tänne ulkomaalaisia vieraitaan, sillä täällä näkee ja kokee aitoa suomalaista kulttuuria ja pääsee syömään perinneruokia. Virtaa luonnosta Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä riittää kohentamaan mielialaa. Metsän äänet ja tuoksut vaikuttavat hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti; stressi vähenee ja verenpaine laskee. Metsän keskellä myös ajatukset pääsevät lentoon. Luonnon ja metsän parasta antia on hiljaisuus, jota ei kaupungissa koskaan pääse kokemaan. Vuodenajat tuovat retkeilyyn oman mausteensa ja ihmetysten aiheensa. Niityiltä nouseva sumu on hämmentävän kaunis. Hevossillan metsät ovat luonnonsuojelualuetta, ne on liitetty Metso-ohjelmaan, joka takaa metsien monimuotoisuuden. Forssan museo Forssan museo Wahreninkatu Wahreninkatu 12 12 30100 Forssa 30100 Forssa ti-pe 10-16, la 10-14 ti-to 12-18, pe-suja 12-16 su 12-16 www.forssanmuseo.fi Hevossillan yrittäjät Raija ja Veikko Mero ovat tehneet merkittävää työtä rakentaessaan Hevossiltaa ja vaaliessaan paikallista historiaa. – Olen tällainen läpitteen vorssalainen likka, joka haluaa säästää vanhaa. Minua harmittaa se, että niin paljon vanhaa on hävitetty ja unohdettu. Siksi me olemme sijoittaneet elämäntyömme tilaan, historiaan ja kulttuuriin, toteaa Raija Mero. Hevossilta työllistää omistajien lisäksi kaksi paikallista nuorta ravintola-alan osaajaa. www.hevossilta.fi [email protected] puhelin 0400 422 218 30 31 LOIMI-HÄME
© Copyright 2024