SLY 2014 Vuosikirja - Suomen Liikemiesyhdistys
VUOSIKIRJA 2014 VUOSIKIRJA 2014 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan tervehdys .................................................................................................................................................................... 5 Johtokunnan vuosikertomus vuodelta 2014 ............................................................................................... 6 Helmikuu ..................................................................................................................................................................................................................................... 7 Maaliskuu ................................................................................................................................................................................................................................... 8 Huhtikuu Toukokuu Syyskuu 10 ................................................................................................................................................................................................................................... 11 .................................................................................................................................................................................................................................. 12 ......................................................................................................................................................................................................................................... Vuoden Liikemies 2014 ...............................................................................................................................................................................13 Lokakuu 14 ....................................................................................................................................................................................................................................... Marraskuu 15 ............................................................................................................................................................................................................................... Nuorten jäsenten toiminta .................................................................................................................................................................17 Liikemiesgolf 2014 ................................................................................................................................................................................................18 Suomen Liikemies-Yhdistys r.y:n johtokunta 2014 ......................................................................19 Rahastot ja jäsenmaksut Tilinpäätös 22 ........................................................................................................................................................................ 23 ............................................................................................................................................................................................................................ Vuoden Liikemiehet 28 ...................................................................................................................................................................................... . Kunnia- ja kannattajajäsenet ..................................................................................................................................................... Yhdistyksen jäsenmäärä ja jäsenrekisteri ...................................................................................................... 3 29 30 4 Puheenjohtajan tervehdys Vuoden 2014 kruunuksi muodostui Suomen Liikemies-Yhdistyksen ja Kauppalehden yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen 3.4.2014. Näin yhdistys oli luonut jälleen yhteydet omiin juuriinsa. Kauppalehden on ideoinut ja perustanut Suomen Liikemies-Yhdistys. Kauppalehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi pari vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen 2.12.1898. Kymmenen vuotta myöhemmin lehti luovutettiin uudelle perustetulle osakeyhtiölle, jonka osakkeiden merkintään Suomen Liikemies-Yhdistyksen jäsenille annettiin etuoikeus. Seuraavan sadan vuoden aikana yhteys Suomen Liikemies-Yhdistyksen ja Kauppalehden välillä vähitellen hiipui. Uuden solmitun sopimuksen tavoitteena on luoda pitkäaikainen ja vakiintunut yhteistyö. Yhteistyösopimukset Kauppalehden ja Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa, joista jälkimmäinen solmittiin kaksi vuotta sitten, antavat Suomen Liikemies-Yhdistykselle hyvän pohjan edistää Suomen liike-elämässä ja taloudessa vaikuttavien henkilöiden henkistä kehittymistä sekä auttaa heitä aineellisen menestyksen tavoittelussa. Nämä tavoitteet ovat olleet kirjattuina myös yhdistyksen säännöissä sen perustamisesta lähtien. Suomen Liikemies-Yhdistyksen toiminnan seuraamisen helpottamiseksi ja profiilimme nostamiseksi rakensimme viime kesän aikana verkkosivut aivan uudenlaisiksi. Sivut vastaavat nyt tämän päivän odotuksia niin ulkoisesti kuin teknisestikin. Sivuilta on helppo tarkistaa niin menneet kuin tulevat tapahtumat sekä tiedotukset. Tavoitteena on pitää sivut jatkuvasti niin mielenkiintoisina, että sivuilla halutaan vierailla säännöllisesti pitkin vuotta. Vuodentakaisessa tervehdyksessäni esitin huoleni siitä, miten saisimme nuoremmat liike-elämän vaikuttajat laajemmin ja aktiivisemmin mukaan yhdistyksen toimintaan. Samaa huolta kantoivat jo vuosikymmenten ajan aiempien sukupolvien luottamushenkilöt. Viimein on kuitenkin iloista kerrottavaa. Vuonna 2014 ja alkuvuodesta 2015 aiempaa useampi nuoremman polven edustaja on osoittanut kiinnostusta Suomen LiikemiesYhdistyksen toimintaa kohtaan. Sen sijaan naisten osuus Suomen LiikemiesYhdistyksen jäsenistä on edelleen perin alhainen –vain 12 prosenttia. Uusien jäsenten kohdalla se on tosin kohentunut viime vuosina parikymmeneen prosenttiin. Mutta sitäkään ei voi pitää kovin mairittelevana lukuna verrattuna vaikkapa yritysten johtoryhmissä istuvien naisten osuuteen. Yritysten johtoryhmissä naisia on nykyisin reippaat 30 prosenttia. Toki kohentamisen vaaraa on siinäkin. Vuonna 2015 ja seuraavina lähivuosina meidän tulee panostaa naisten ehdotusten tarkempaan kuuntelemiseen yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Ensimmäiseksi meidän tulee valita lisää naisia hallitukseen ohjaamaan yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2014 hallituksessa on istunut vain yksi nainen, Riitta Ekengren. Hänen kaltaisiaan päteviä naisia tarvitsemme lisää. Erkki Pärssinen Hallituksen puheenjohtaja Johtokunnan vuosikertomus vuodelta 2014 Vuosi 2014 oli Suomen Liikemies-Yhdistyksen 118. toimintavuosi. Henkilöjäsenmäärä oli vuoden lopussa 524, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Uusia jäseniä yhdistykseen liittyi 17. Ilahduttavasti erityisesti nuorten määrä lisääntyi ja 1980 –luvulla syntyneiden jäsenten määrä oli vuodenvaihteessa 25.Yhdistyksen jäsenten mediaani-ikä oli vuoden vaihteessa 63 vuotta. Yhdistyksen toiminnan runko muodostui totuttuun tapaan kuukausikokouksista, joissa arvostetut liike-elämän vaikuttajat pitivät kiinnostavia esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Kaikki esitelmät saivat aikaan vilkkaan keskustelun jäsenten piirissä. Maaliskuun kokouksen yhteydessä pidettiin vuosikokous ja syyskuun kokouksessa julkistettiin Vuoden liikemies, Normet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell. Kuukausikokouksia järjestettiin seitsemän kertaa, joista neljä kevään ja kolme syksyn aikana. Toukokuun kokous pidettiin aamiaistilaisuutena. Kaksi kertaa kuukausikokoukset järjestettiin yritysvierailun yhteydessä. Helmikuussa vierailtiin Kylpylähotelli Långvikissä Kirkkonummella ja lokakuussa Kauppalehden uudessa toimipisteessä Alma-talossa, joka kruunasi Suomen Liikemies-Yhdistyksen ja Kauppalehden välillä keväällä solmitun yhteistyösopimuksen. Vuoden liikemiehen julkistamistilaisuuteen osallistui lähes sata henkilöä ja muihin kuukausikokouksiin keskimäärin 75 henkilöä. Lisäksi nuorten toimikunta järjesti nuoremmille jäsenille kaksi yritysvierailua. Kauppalehden kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti yhdistys jakoi kaksi 5 000 euron stipendiä Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoille. Vuosikokouksessa 10.3.2014 hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin 12. Erovuorossa olleista hallituksen jäsenistä valittiin uudelleen kaksivuotiskaudeksi johtaja Lauri Hallberg, osakas, asianajaja Tomi Korpiola, hallituksen puheenjohtaja Tero Nummenpää ja toimitusjohtaja Erkki Pärssinen. Uutena jäsenenä johtokuntaan valittiin toimitusjohtaja Mikko Nurminen. Lisäksi hallituksessa ovat toimineet hallituksen puheenjohtaja, konsultti Timo Argillander, toimitusjohtaja Riitta Ekengren, toimitusjohtaja Esa Niemi, yrittäjä Janne Pakarinen, sarjayrittäjä Kimmo Palmu, asiakkuuspäällikkö Antti Seppinen ja toimitusjohtaja Juhani Sirén. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi Erkki Pärssisen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Argillander ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Lauri Hallberg. Rahaston- ja omaisuudenhoitajaksi hallitus valitsi Tero Nummenpään. Yhdistyksen toiminnanjohtajana vuoden loppuun asti toimi kauppatieteen maisteri Päivi Kuusivaara. Hänen ilmoitettua eroavansa tehtävästä hallitus valitsi joulukuussa uudeksi toiminnanjohtajaksi yrittäjä Janne Pakarisen. Hallitus kokoontui vuoden aikana kaikkiaan kymmenen kertaa. 5 6 MAALISKUU HELMIKUU Paneelikeskustelu Keksinnöistä virtaa bisnekselle. Yhdistys vieraili Långvikissa, Kirkkonummella, Wellness Congress Hotellin vieraana. Yhdistys järjesti Långvikiin kaksi bussikuljetusta Helsingin keskustasta. Aiemmalla kuljetuksella lähteneillä oli mahdollisuus saunoa ja uida kylpylässä sekä nauttia isäntien tarjoamista virkistävistä juomista. Kuukausikokouksen jälkeen hotellin johtaja Kai Mattsson esitelmöi hotellialan menestystekijöistä ja palvelujohtamisesta. Menestystekijöissä korostui konseptoinnin merkitys ja sitä kautta kustannustehokkuus kaikessa tekemisessä. Menestystekijöihin ja hyvään palvelujohtamiseen kuuluvat myös motivoitunut henkilöstö ja tyytyväiset asiakkaat. Illan toinen puhuja oli venäläis-suomalaisen Rotenbergin suvun neuvonantaja Martti Ahto. Rotenbergin suku on ollut viime kuukausina vahvasti esillä julkisuudessa ostettuaan yhdessä venäläis-suomalaisen Långvikin toimistujohtaja Kai Mattson Gennadi Timtshenkon kanssa Hartwall Areenan ja 49 prosentin osuuden Jokereiden jääkiekkojoukkueesta. Keskustelun juonsi puheenjohtaja Erkki Pärssinen. Tilaisuuden alkuun kunniajäsen ja Keksijäin tuki ry:n puheenjohtaja Timo Kivi-Koskinen valotti keksijöiden tämän hetkistä kenttää, sen haasteita ja bisneksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Hän peräänkuulutti keksijöiden ja liikemiesten yhteistyötä, koska keksijällä ei välttämättä ole kaupallistamisen taitoa ja keksijä tarvitsee ympärilleen hyvän verkoston ideoiden jalostamiseksi euroiksi. Esitelmässä käytiin läpi myös kulttuurieroja työskentelyssä venäläisten kanssa. Erityisesti Martti Ahdon avoimuus kysymyksiin vastatessa sai osakseen paljon kiitosta. Sen jälkeen emerituspääjohtaja Martti Enäjärvi, SKTY:n hallituksen jäsen puhui luovuuden ja keksinnöllisyyden merkityksestä Suomelle. Miksi menestyminen on niin vaikeaa, millainen on keksintöjen suoja ja mitä tulisi ottaa huomioon patenttien ja tavaramerkkien kanssa toimittaessa. Kolmannen puheenvuoron käytti Suomen Keksijöiden keskusliiton toiminnanjohtaja Mauno Korpela aiheesta Keksintötoiminnan tilanne Suomessa. Puheessaan hän toi esiin huolen siitä, että samaan aikaan kun pitäisi löytää uusia menestystekijöitä Suomelle, samaan aikaan on lopetettu monta keksijöitä tukevaa rahoitusmallia. Tilaisuuden päätteeksi isännät tarjosivat poikkeuksellisen runsaan ja erittäin maukkaan iltapalan. Lopuksi yksityisen keksijän näkökulman esitteli vuoden 2013 keksijä Pekka Koivukunnas. Hän ei ole ainoastaan uuden keksijä Martti Ahto esitteli Långvikin kylpylähotellin ja Hartwall Areenan yhtiöiden hallintaa sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Rotenbergeilla on suuret suunnitelmat niin hotellin kuin myös Areenan ja Jokereiden suhteen, joka siirtyy ensikaudella pelaamaan Venäjän KHL-liigaa. Martti Enäjärvi luennoimassa vaan hän on tuotteistanut yritystoiminnan kehittämiseen keksinnöt palvelutuotteeksi. Malli on uusi Suomessa ja maailmalla. Hän kertoi kohdanneensa paljon vastustusta ajatukselle, että joku ulkopuolinen voisi kehittää vakiintuneen yrityksen toimintaa keksimällä uusia myytäviä tuotteita ja ominaisuuksia yritykselle. Hänen mielestään se on erinomainen malli saada lisävolyymia toimivaan yritykseen. Hänet on myös palkittu siitä perusteluina, että hänellä on kyky kuunnella asiakasta, keksiä asiakasyrityksen ongelmaan ratkaisu, myydä visionääristä ratkaisukykyä ja harjoittaa menestyksellistä ammatti-innovaattori-liiketoimintaa. Diplomi-insinööri Koivukunnaksen nimissä on yli sata patenttia. 7 8 HUHTIKUU Vieraana Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT Suomi – Ruotsi -talouskasvuottelu: 0-8 Ruotsissa eduskuntavaalit ovat tänä syksynä ja Suomessa ensi vuoden keväällä. Kataisen nykyisen hallituksen ensimmäinen budjetti koski vuotta 2012 ja viimeinen koskee vuotta 2015. Neljä vuoden kautena 2012 – 2015 Suomen kansantalous ei juuri kasva. Vastaavana aikana Ruotsin talous kasvaa yhteensä vajaat kahdeksan prosenttia. Kahtena ensimmäisenä vuotena Ruotsin kansantalous kasvoi 2,4 prosenttia ja Suomen kansantaloustalous supistui 2,2 prosenttia. Nordean tuoreen ennusteen mukaan Ruotsin kansantalous kasvaa vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 5,3 prosenttia ja Suomen talous kasvaa 2,3 prosenttia. Ukrainan kriisin pitkittyminen ja sen Venäjän kasvua heikentävät vaikutukset heikentävät Suomen kasvuodotuksia enemmän kuin Ruotsin. Monet arvioitsijat ovat etsineet syitä Ruotsin Suomen parempaan talouskehitykseen Nokian ongelmista, Ruotsin monipuolisemmasta tuotantorakente- esta ja siitä, että finanssikriisin ja maailmantalouden rakennemuutokset ovat heikentäneet erityisesti Suomen kasvua. Varmasti näillä omien toimiemme ulkopuolelta tulleilla syillä on merkittävä vaikutus. Mutta osasyy Ruotsin parempaan talouskasvuun – halutaanpa sitä tunnustaa tai ei – löytyy myös omissa käsissä olevista toimista, kuten harjoitetusta talouspolitiikasta ja työmarkkinoiden joustavuudesta. Suomen kokonaisveroaste ja julkisen sektorin osuus kansantuotteesta on nykyisin Euroopan korkeimmalla tasolla. Suomessa verotus on kiristynyt viime vuosina. Ruotsissa se on laskenut. Ruotsin kansainvälinen kilpailukyky – reaalisilla yksikkötyövoimakustannuksilla mitattuina – on noin kymmenen prosenttia Suomea parempi. Tämän vuoksi ruotsalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla suomalaisia paremmin. Osin kilpailukykyisyytensä vuoksi Ruotsi houkuttelee ulkomaisia yrityksiä ja ulkomaisia investointeja selvästi Suomea enemmän. Ruotsin työmarkkinat ovat myös Suomea joustavammat. Palkanmuodostus Ruotsissa perustuu teollisuuden kilpailukykyyn ja teollisuusliittojen toimiessa ExecutiveVice President Mikko Setälä Pasi Holm antoi mielenkiintoisen katsauksen Suomen talouskasvusta verrattuna Ruotsiin palkkajohtajana. Suomessa palkat ovat nousseet julkisella sektorilla nopeammin kuin teollisuudessa. Uskon ja toivon, että Suomen seuraava hallitus kääntää painopisteen teollisuuden ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantamiseen. Keinona ovat teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Suomi tarvitsee maltillisia palkkaratkaisuja useamman vuoden ajan. Erilaisia yritysten toimintaan vaikuttavia lupa- ja hallintomenettelyjä on yksinkertaistettava ja nopeutettava kotimaisten ja ulkomai- sten investointien houkuttelemiseksi. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta on lisättävä julkisessa palvelutuotannossa Ruotsin mallin mukaisesti. Pk-yritysten työllistämispotentiaali on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Seuraavaa talousmaaotteluerää ei varmaan monikaan suomalainen halua Ruotsille hävitä! Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT 9 10 TOUKOKUU SYYSKUU Johtamisen kehittämisen haasteet 2010-luvun Suomessa Kuukauden esitelmän piti Halti Oy:n toimitusjohtaja ja hiihtoliiton tuore puheenjohtaja J-P Vuori. Esitelmän aluksi hän kuvasi suomalaisten kiinnostusta urheiluun ja erityisesti hiihtoon. Tilastojen valossa hiihto ja talviurheilu ovat pitäneet pintansa kiinnostavina lajeina. Hiihtoliitolle on tullut menestystä, joskin taannoiset Lahden MM-kisat luovat vielä varjon tulevien Lahti 2017 –kisojen ylle. J-P Vuori toimii noiden kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Myös hiihtoliitossa johtamisessa tarvitaan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, vastuun delegointia ja tehtävien hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Halti Oy puolestaan on high end-brandi, jonka toiminnassa näkyy leuto talvi, hidas talouskasvu Suomessa ja Euroopassa sekä yleinen perinteisten talvilajien hiipuminen. Lisäksi perinteisten myyntikanavien rinnalle ovat tulleet kilpailijoiksi verkkokaupat, suoramyynti, voimakkaasti markkinaa hakevat ketjut. Tiukassa paikassa yritys on lähtenyt hakemaan autenttista kasvua: yritys keskittyy ensin oman liiketoimintansa kehittämiseen ja lähtee hakemaan kasvua vasta sitten, kun se on mahdollista. Asiakasta ei pidä unohtaa kovassa kilpailussa ja asetelma lähtee asiakaskeskeisestä organisaatiosta, joka näkyy asiakastyytyväisyytenä ja asiakasuskollisuutena ja siten tulee kannattavuutta.Yritysten pitäisi käyttää jopa enemmän aikaa tuottamattomien asiakkaiden tunnistamiseen: tuottamattomat asiakkaat profiloidaan, asiakashankinnan kulut laskevat ja asiakaspysyvyys paranee. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakkaista puhutaan liian vähän. Muutosta siihen syntyy näyttämällä itse esimerkkiä eturivissä ollessaan. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori, tohtori Pekka Mattila esitelmöi Vuoden Liikemiehen 2014 julkistamistilaisuudessa otsikolla Johtamisen kehittämisen haasteet 2010-luvun Suomessa. Esitelmä sai erinomaisen vastaanoton ja moni tutkailikin omia johtamistapoja miettien, kuuluuko kategoriaan vieraantunut johtaja, tarkoituksellinen johtaja, jahkaileva johtaja vai kiireinen johtaja. Mitä tehdä, kun tutkimusten mukaan entistä harvempi löytää työstään merkityksen ja organisaatiolla on omat haasteensa ja johtajuudella omansa. McKinsey & Companyn mukaan ”Vain erinomainen johtaminen vivuttaa kasvua – ihan hyvä ei vaikuta”. Professori Mattilan askelmerkit johtamisen kehittämiseen olivat: Kyräilystä parhaiden peilaamiseen – kilvoittelun ja jakamisen tasapaino Käsitteistä toimintaan – arvoista periaatteisiin Irtoprojekteista johtamisen kehittämisen arkkitehtuuriin – uravaiheita tukevat ohjelmat – strategista uudistumista tukevat ohjelmat. Lopuksi toimitusjohtaja J-P Vuori vielä valotti brändin merkitystä menestykseen. Brändillä oleva vaikutus yrityksen arvoon on usein arvioitua isompi. Brändi on osa arvolupausta: näkemystä siitä, miten yrityksen kyvyt ja osaaminen vastaavat asiakkaiden tarpeisiin sen kilpailijoita paremmin. Professori Pekka Mattilan puheen jälkeen puhunut Vuoden Liikemies 2014 Normetin hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell toisti professori Mattilan sanomaa, miten käytännössä uudistumiskyky, innovointi ja onnistunut johtaminen on siivittänyt yhtiön menestykseen. Toimitusjohtaja J-P Vuori Professori, tohtori Pekka Mattila Yhdistyksen 5000 euron stipendin saajat Miki Kuusi ja Aleksi Haapajoki. 11 12 LOKAKUU Kuukauden esitelmän piti Kauppalehden toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori aiheesta Suomalainen media – hieno historia vai loistava tulevaisuus? Case Kauppalehti. Kuvassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi, Vuoden liikemies Aaro Cantell ja puheenjohtaja Erkki Pärssinen. Vuoden liikemiehen valinta Suomen Liikemies-Yhdistys r.y. on yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Kauppalehden kanssa valinnut Vuoden 2014 Liikemieheksi Aaro Cantellin Normet Group Oy:stä. ”Normet on nopeasti kasvava kansainvälinen teknologiayritys, jonka on erikoistunut valikoituihin maanalaisen kaivostoiminnan ja tunnelirakennuksen työvaiheidenratkaisuihin. Normetin automatisoidut ratkaisut nopeuttavat ympäristöystävällisellä tavalla asiakkaan prosesseja, lisäävät tuottavuutta ja parantavat maan alla työskentelevien ihmisten turvallisuutta. Normet on globaali markkinajohtaja omilla tuote- ja prosessialueillaan. Liikevaihtovuonna 2013 oli 208 Meur ja työntekijöitä on vajaa 1000.” Vuoden Liikemieheksi valitaan henkilö, joka on edesauttanut synnyttämään kes- tävää menestystä liike-elämässä. Vuoden Liikemies on osoittanut kykyä liiketoiminnan jatkuvaan uudistamiseen ja saavuttanut menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Vuoden Liikemies on toiminut esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Perusteluissaan valintaraati esitti, että Aaro Cantell on osoittanut rohkeutta ja uudistamiskykyä ostamalla Normetin ja kehittämällä yhtiötä kasvavaksi ja kansainvälisesti menestyväksi yhtiöksi. Normet on menestyksellisesti fokusoinut, kansainvälistänyt ja kasvattanut toimintaansa. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2013 yli kaksinkertaiseksi. Yhtiö on taitavasti laajentanut toimintaansa myös palveluliiketoimintaan. Aaro Cantell on lisäksi tehnyt ansiokkaita keskustelunavauksia yrittäjyydestä ja kasvusta. Aivan aluksi toimitusjohtaja Loimovuori kiitti yhdistystä siitä, että tauolla ollut yhteistyö on taas vauhdissa ja syksy on ollut jo tiiviin yhteistyön aikaa. Mielenkiintoisesti koottu esitys tarkasteli Kauppalehden 100 -vuotishistoriaa videon keinoin. Videolla vilahteli historian havinaa: Paavo Nurmi, Kansallis-Osake-Pankin synty, pirtu, talvisota, vuoden 1952 Olympialaiset, Armi Kuusela, öljykriisi, UKK ja 90-luvun lama. Viimeisten 15 vuoden tärkeimmät virstanpylväät osuvat vuoteen 1996, jolloin Kauppalehti julkisti ensimmäisen online-palvelun ja joka osoittautui viisaaksi valinnaksi. Printin sijaan saatiin liiketaloudellisesti järkevämpi tuote, jonka käyttäjämäärät ovat kasvaneet 10 000 käyttäjästä 600 000700 000 viikkokäyttäjään. Viimeistä 15 vuotta kuvaa myös vaalikausiin keskittyvä ammattipolitiikkojen ”Poliittisen päätöksenteon ly- Toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori hytnäköisyys”, josta vasta nyt on alettu puhumaan. Huolimatta maailman muutoksesta ja murroksesta Kauppalehti on selvinnyt hyvin. Vaikka printtimedian lukijamäärä on ollut laskussa, muut tunnusluvut puoltavat taitavaa johtamista ja sujuvaa siirtymistä digitaaliseen aikakauteen. Kauppalehti aikoo jatkossakin olla merkittävä media, osa yritysten tietopalvelua ja lehtimaailmaa. 13 14 MARRASKUU Marraskuun esitelmän piti Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Berner Anne Berner aloitti monipuolisen esityksen Suomen Liikemies-Yhdistyksen perustamisesta vuonna 1896. Silloin maailma oli kovin erilainen. Arvostettuja ammatteja olivat papit ja sotilaat, liikemiehet eivät niinkään. Silloiset yhdistyksen perustajat miettivät, mitä he voisivat tehdä muuttaakseen maailmaa niin, että se kantaisi seuraavat 100 vuotta ja kannustaisi liikemiehiä olemaan mukana luomassa parempaa tulevaisuutta. Silloin yhdistys oli mukana perustamassa Kauppalehteä, Kukkaisrahastoa, Kauppakorkeakoulua ja Liikemiesten kauppaoppilaitosta. Maailma on noista ajoista muuttunut. EVAn tutkimusten mukaan 35 % haastatelluista on sitä mieltä, että hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua taloudelliseen kasvuun, mutta 42 % on eri mieltä tästä. 50 % on sitä mieltä, että kireä verotus on kilpailukyvyn ongelma ja 52 % on sitä mieltä, että vain hullu ryhtyy yrittäjäksi. 71 % kuitenkin uskoo, että valtio-omistus on tarpeellinen. TEM (46/2012) raportin mukaan Suomessa on 282 000 yritystä. Niistä kuitenkin vain 18 000 yritystä työllistää enemmän kuin 10 henkilöä ja vain 3000 yritystä työllistää yli 50 henkilöä. Suomen yritysrakenne koostuu siis enimmäkseen mikroyrityksistä. Keskimääräinen viikkotyötuntien määrä on laskenut vuodesta 1960 tähän päivään noin yhden työpäivän verran. ja siinä saattaisi olla yksi mahdollisuus lisätä työn tuottavuutta. Suomea menestystä on aina rakennettu työn kautta. McKinsey 2010 raportin mukaan asiaa voitaisiin lähestyä myös lisäämällä yksityissektorin työpaikkoja, lisäämällä työllistä työvoimaa ja tuottamalla enemmän julkisia palveluja nykyisillä resursseilla. Muutokseen ovat vaikuttaneet myös globalisaatio, teknologia, energia, demografia ja yhteiskunnan muutos. Globalisaatio on mahdollistanut kehittyvät markkinat ja niiden sisämarkkinoiden kasvun. Innovaatioiden liikkuvuus on parantunut ja urbanisoituminen tuo tullessaan omat ilmiönsä. Koulutuskeskukset ovat siirtyneet Intiaan ja Kiinaan. Samalla muuttuvat arvot, painopisteet ja johtamisopit. Lännessä meillä on sama arvopohja, joka perustuu uskontoon, tapoihin, työelämään, toimimme samojen oppien mukaan. Idässä arvopohja on erilainen. Siellä ihmiset uskovat, että tekemällä nyt hyvää muille ja palvelemalla muita, voi saada seuraavassa elämässä vielä paremman osan. Tämä uskomus toimii hyvänä fasilitaattorina ja kannustajana yrittäjyyteen. Teknologian hinta on laskenut, älypuhelimia alkaa olla kaikilla, 5 miljardia ihmistä voi pitää helposti yhteyttä toisiinsa, kaikilla on tietoa saatavilla ja sen sääntelyllä ei voi enää johtaa ja vaikuttaa. Maailman tieto digitalisoituu ja teknologia korvaa työpaikkoja. Energian hinta nousee, tavaroiden ja ihmisten kuljettamista on vähennettävä ja ympäristökatastrofit lisääntyvät. Demografiassa pitkäikäisyys lisääntyy, samoin ikääntyminen köyhänä. Muuttoaallot maailmassa lisääntyvät ja uusi sukupolvi ja sen vaatimukset tulevat muuttamaan maailmaa ja käsitystä omistajuudesta.Yhteiskunnan perhekäsitys on muuttumassa, omat henkilökohtaiset tarpeet korostuvat ja vahvat naiset ottavat tilaa yhteiskunnassa. Ihmiset hakevat tasapainoa työn ja perheelämän välille ja epäluulo instituutioita kohtaan kasvaa. Anne Berner piti innostavan esitelmän Miltä tulevaisuuden Suomi 2020 näyttää? Akateemisten koulutettujen määrä lisääntyy, epäonnistuminen on mahdollista, luovaan hulluuteen kasvatetaan jo koulussa ja yhteiskunta kannustaa riskinottoon ja palkitsee siitä. Vaurastuminen on ok. Suomi on paras mahdollinen toimintaympäristö omistamiselle. Sitä ei aina ymmärretä eikä osata myydä ajatusta ulkomaisille sijoittajille ja yrittäjille. Työtä tulisi tehdä siellä, missä arvoa syntyy eniten. Innostavasti, kannustavasti ja yrittäjyyteen uskoen puhunut Anne Berner oli ilmiömäinen ja kuulijakunta puhisi tyytyväisyyttään. 15 16 Nuorten jäsenten toiminta Nuorten toiminta on suunnattu yhdistyksen 45-vuotiaille tai nuoremmille jäsenille. Ikäraja ei ole kuitenkaan ehdoton. Syksyllä olimme tutustumassa Bluesin uusiin VIP-tiloihin ja luennon median murroksesta piti MTV:n toimitusjohtaja Heikki Rotko. Toiminnan rungon muodostavat syksy- ja kevätkaudella järjestettävät tapahtumat. Tapahtumien tarkoitus on luoda mukava mahdollisuus keskinäiseen verkottumiseen ja erilainen foorumi normaaleihin kuukausikokouksiin nähden. Tapahtumissa on aina asiantuntijapuheenvuoro ja vapaata seurustelua tarjoiluineen. Nuorten jäsenten tapahtumat jatkuvat vuonna 2015. Toiminnasta vastaavat Tomi Korpiola, Antti Seppinen sekä Janne Pakarinen. Nuorten tapahtumiin jäsenet voivat myös tuoda yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneita soveltuvia henkiöitä tutustumaan toimintaan ja ihmisiin. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin syksyllä 2012 ja toiminta on vakiintunut osaksi yhdistyksen laadukasta toimintaa. Keväällä 2014 tilaisuus pidettiin osana Suomen Nuorkauppakamareiden Vuoden Nuori Menestyjä palkitsemistilaisuutta. Tervetuloa mukaan! LIIKEMIES GOLF 2014 Suomen Liikemies-Yhdistyksen golfmestaruus 2014 ratkaistiin elokuun kuudespäivä Tapiola Golfin linkskentällä porottavan auringon alla 30 asteen helteessä. Juomia kului kierroksen aikana monella pelaajalla jopa kolme litraa. Helpotusta hikisiin olosuhteisiin toi navakka lounaistuuli, mutta samalla se vaikeutti lyöntien ennakointia. Useimmille 27 liikemiesgolfarista Tapiolan kenttä oli uusi tuttavuus. Kenttää pidettiin mielenkiintoisena, mutta yllättävän haasteellisena. Tämä näkyi myös tulostasossa, vaikka paikalla oli peräti seitsemän aiempien vuosien mestaria. Parhaiten linkskentälle tyypilliset kummut hallitsi nimensä mukaisesti Esa Kumpu, joka voitti scratchin 86 lyönnillä ja Liikemiesten golfmestaruuden ratkaisseen pis- TULOKSET PISTEBOGEYN PARHAAT: 1. Esa Kumpu 32 pistettä 2. Erkki Pärssinen 31 pistettä 3. Nils-Henrik Wasenius 30 pistettä 4.Yrjö Lampinen 29 pistettä 5. Ari Aura 28 pistettä 6. Veijo Blom 28 pistettä 7. Vesa Kauppinen 27 pistettä 8. Gary Sundberg 25 pistettä 9. Kauko Helttunen 24 pistettä 10. Päivi Kamensky 24 pistettä 11. Antero Molander 24 pistettä 12. Reijo Vauhkonen 24 pistettä 13. Janne Ojalehto 24 pistettä tebogey-kisan 32 pisteellä. Naisten sarjan ykkönen oli kotikentällään pelannut Päivi Kamensky. Erikoiskilpailuissa voitot korjasivat Veijo Blom, pisin lyönti 225 metriä ja Ari Makkonen, lähimmäs lippua 4,33 metriä lipusta. Perinteitä kunnioittaen kisan jälkeen syötiin lohisoppaa. Mestari pokkasi painavan kiertopalkinnon lisäksi upean Magisson Champangnecoolerin asianmukaisine juomineen. Lisäksi kaikki palkintojenjakoon asti jääneet pokkasivat kotiin viemisiksi ainakin yhden kunnon palkinnon. Pääyhteistyökumppanina oli jälleen Magisso Oy. Lisäksi kilpailua tukivat Espoon Yrittäjät, Niemi Palvelut Oy ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy. SCRATCHIN PARHAAT: 1. Esa Kumpu 86 lyöntiä 2. Ari Aura 90 lyöntiä 3. Veijo Blom 93 lyöntiä 4. Kauko Helttunen 96 lyöntiä 5.Yrjö Lampinen 98 lyöntiä 6. Päivi Kamensky 100 lyöntiä 17 18 Tomi Korpiola Osakas, asianajaja Lexia Asianajotoimisto Oy HALLITUS 2014 Kimmo Palmu Toimitusjohtaja Sarjayrittäjä/ sijoittaja Hansan Oy Hallituksen jäsenten ja toiminnanjohtajan vastuualueet *) Toiminnanjohtaja/sihteeri Päivi Kuusivaara Rahastonhoitaja ja omaisuudenhoito Tero Nummenpää Puheenjohtaja Erkki Pärssinen Toimitusjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Espoon Yrittäjät 1. Varapuheenjohtaja Timo Argillander Toimitusjohtaja Digital Media Finland Oy Esa Niemi Toimitusjohtaja Niemi Palvelut Oy *) Rahaston- ja omaisuuden hoitaja Tero Nummenpää Hallituksen puheenjohtaja Translink Corporate Finance Oy *) 2. Varapuheenjohtaja Lauri Hallberg Johtaja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Hallitustyöskentelyn koordinointi Erkki Pärssinen Antti Seppinen Asiakkuuspäällikkö Danske Bank Oyj Tapahtumat ja puheenvuorot Esa Niemi, Riitta Ekengren Viestintä Mikko Nurminen, vastuu Timo Argillander Janne Pakarinen Juhani Sirén Toimitusjohtaja Magisso Oy Mikko Nurminen Toimitusjohtaja AddSearch Oy Founder Pikkuyrittäjät *) Vuosikirja Päivi Kuusivaara ja Janne Pakarinen *) Vuoden Liikemies Timo Argillander (pj), Riitta Ekengren ja Esa Niemi Liikemiesgolf Erkki Pärssinen, Päivi Kuusivaara *) = erovuorossa 2015 Nuorten asiat Janne Pakarinen, vastuu, Antti Seppinen, Tomi Korpiola Strategia ja kehitys Lauri Hallberg Riitta Ekengren Toimitusjohtaja EKE-Finance Oy Janne Pakarinen Yrittäjä SiteFactory Oy *) Toiminnanjohtaja Päivi Kuusivaara Jäsenhankinta Tomi Korpiola *) 19 20 Kannattajajäsenet ja yhteistyökumppanit Kimmo Palmu Lahjat ja muistamiset Juhani Sirén Tilintarkastajat Siqnia Tilintarkastus Oy, vastuuhenkilönä KHT Marko Reponen KHT Juhani Imponen Varatilintarkastaja Ilkka Santti Edustajat yhteisöissä: Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallituksen jäsen Vesa Kauppinen Kauppatieteiden maisteri Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiön hallituksen jäsen Erkki Pärssinen Toimitusjohtaja Suomen Kukkasrahaston valtuuskunnan jäsen Antti Seppinen Asiakkuuspäällikkö RAHASTOT JA JÄSENMAKSUT Liikesivistysrahaston erityisrahasto Suomen Liikemies-Yhdistys ry:n rahaston pääoma 31.12.2014 oli 75 730,00 €. Käyttövarat 31.12.2014 olivat 24 618,88 €. Stipendit Yhdistys jakoi kaksi 5 000 euron stipendiä. Nämä myönnettiin Miki Kuuselle sekä Aleksi Haapajoelle Vuoden Liikemiehen julkistamisen yhteydessä syyskuussa. Lahjoitukset Vuonna 2014 ei annettu eikä saatu lahjoituksia. Jäsenmaksut Jäsenmaksut ovat olleet kuluneella kaudella Liittymismaksu 40 euroa Vuosimaksu 60 euroa Kannattajavuosimaksu 150 euroa Vakinaisen jäsenen kertamaksu 600 euroa 21 22 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Jäsen- ja liittymismaksut Avustukset Varainhankinnan muut tuotot Yhteensä Kulut Henkilöstökulut Palkat Henkilösivukulut Yhteensä Poistot Koneista ja kalustosta Yhteensä Muut varsinaisen toiminnan kulut Kuukausikokoukset Johtokunnan kokoukset Pankkikulut Konttoritarvike, painatus ym. Vuosikirjan painatus Yhteistyösopimukset Hallinto ja kirjanpito Jäsenmaksut Ilmoituskulut Jäsenrekisterin hoitokulut Jäsentoiminta Viestintä Golf turnauskulut Annetut avustukset Yhteensä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 1.1.-31.12.2013 TASE 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 VASTAAVAA 21 440,00 6 000,00 19 995,00 6 000,00 27 440,00 25 995,00 -7 800,00 -1 826,96 -9 626,96 -7 800,00 -1 806,56 -9 606,56 -16,90 -16,90 -22,52 -22,52 -17 398,06 -3 623,50 -644,09 -221,02 -6 409,49 -5 202,70 -2 206,12 -97,00 -967,20 -11 360,51 -6 012,90 -9 553,73 -2 001,95 -10 000,00 -75 698,27 -57 902,13 -17 235,76 -4 068,52 -558,15 -188,87 0,00 -5 051,60 -2 547,22 -137,00 -229,10 -8 937,58 -11 868,38 -10 463,27 -1 522,40 -6 000,00 -68 807,85 -52 441,93 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Osinko- ja korkotuotot 26 620,38 Omaisuuden luovutusvoitot 55 251,64 Omaisuuden luovutustappiot -9 808,25 Omaisuudenhoitomaksut -1 345,90 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 70 717,87 27 994,47 29 580,01 -7 622,28 -1 550,56 48 401,64 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -4 040,29 12 815,74 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Rahastosijoitukset ja arvopaperit Yhteensä 50,68 67,58 645 886,75 645 937,43 786 763,11 786 830,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä 0,00 159 273,99 159 273,99 183,25 4 625,87 4 809,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ 805 211,42 791 639,81 469 244,31 469 244,31 318 770,45 322 810,74 12 815,74 -4 040,29 800 830,50 788 014,76 0,00 4 380,92 4 380,92 270,01 3 355,04 3 625,05 805 211,42 791 639,81 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot Rahaston oma pääoma Edellisten tilikausien tulos Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden tulos Tilikauden alijäämä Yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Muut velat Ostovelat Yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23 24 TASE-ERITTELYT 31.12.2014 1200 Koneet ja laitteet 1.1. Lisäykset Poisto Koneet ja laitteet 31.12. 1440 Osakkeet kpl Fortum 950 Huhtamäki 2170 Kemira 2663 Kesko B 580 Kone B 670 Metso 510 Neste Oil 650 Nokia 6215 Nokian Renkaat 1100 Nordea FDR 2707 Osuuskunta Suomen Messut 1 Outokumpu Oyj 123 Outotec 3080 Ponsse 950 Sampo A 1595 Sanoma 2930 Teliasonera 7080 Tieto 1700 UPM Kymmene 2620 Uponor 1600 Valmet 510 Wärtsilä 800 Yhteensä 1441 Rahastosijoitukset kpl Focus korko A rahasto 7510,1397 Odin Norden Rahasto 931,6464 Hoivakiinteistöt erikoisrahasto 436,0707 Yhteensä 1442 Korkosijoitukset Vattenfall 7000 Nordea A042 200 Nordea A045 200 Nordea A047 200 Yhteensä 67,58 16,90 50,68 markkina-arvo 31.12.2014 hankintahinta 17 071,50 47 392,80 26 323,76 17 504,40 25 339,40 12 678,60 13 039,00 40 770,40 22 319,00 26 081,95 0,00 586,96 13 508,88 11 419,00 61 917,90 13 483,86 37 736,40 36 567,00 35 684,40 18 384,00 5 212,20 29 672,00 512 693,41 12 575,58 20 014,16 25 828,39 19 980,44 9 333,59 15 662,89 9 750,00 18 956,44 19 835,86 14 985,76 0,00 11 807,15 27 766,83 10 001,34 32 020,41 29 850,88 35 069,10 19 777,72 23 775,76 19 987,11 4 213,87 10 426,39 391 619,67 markkina 92 287,07 179 181,67 50 056,77 321 525,51 hankinta 81 417,34 56 639,44 50 000,00 188 056,78 7 120,89 20 076,00 20 012,00 20 756,00 67 964,89 6 936,30 19 376,00 20 042,00 19 856,00 66 210,30 1910 Nordea 102130-602901 1920 Nordea suora 180036-226413 1930 FIM 6110197289 käteiset Vastaavaa yhteensä 24 183,54 90,45 135 000,00 805 211,42 Oma pääoma 1.1. 2010 Rahaston pääoma 2070 Edellisten tilikausien ylijäämä 469 244,31 318 770,45 Tilikauden ylijäämä 12 815,74 Oma pääoma yhteensä 31.12 800 830,50 Vieras Pääoma 2760 Ostovelat Nonprofit, lasku 1005 4 380,92 4 380,92 Vieras pääoma yhteensä 4 380,92 Vastattavaa yhteensä 805 211,42 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Yhtiön pysyviin vastaaviin merkityt aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelman mukaisin poistoin vähennettyyn muuttuvaan hankintamenoonsa. Saamisiin merkityt myynti- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Yhdistyksen sijoitusomaisuuden markkina-arvo ylittää edelleen kokonaisuutena niiden hankintahinnan. Vaikka eräiden yksittäisten omaisuuserien markkinaarvo alittaa hankintahinnan ei niiden merkitys ole oleellinen eikä siten vaaranna yhdistyksen talouden tulevaa tasapainottamista. Kun lisäksi sijoituksien markkina-arvot ovat tilinpäätöspäivän jälkeen nousseet, on sijoitusomaisuus arvostettu hankintamenoonsa. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Yhdistyksen pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenot poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Poistot on mukautettu verotuspoistojen kanssa. Tilikauden poistoina kirjataan kuluksi verotuksessa hyväksyttävää enimmäistasapoistoa tai - menojäännös- poistoa vastaava määrä. arvioitu Käyttöomaisuushyödyke pitoaika poisto % ja -menetelmä Koneet ja kalusto 10-12 vuotta, 25% menojäännöspoisto Tuloslaskelman esittämistavan muutokset Tili Vuosikirjan painatus on otettu uudelleen käyttöön. Vertailuvuonna nämä kustannukset olivat tilillä Viestintä. Muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta yhdistyksen toiminnan tuloksen tai taloudellisen aseman arvioinnissa. Jäsentoiminnan kulut Keväällä 2014 Suomen Liikemies -yhdistys solmi yhteistyösopimuksen Kauppalehden kanssa. Samalla sovittiin, että vuosittain aletaan jakamaan Aalto-yliopiston opiskelijoille kaksi 5000 € stipendiä. Tämä kaksinkertaisti annettujen avustusten ja stipendien määrän edellisvuoteen verrattuna. Ensimmäiset stipendit jaettiin syyskuussa Kauppalehden Optio Gaalassa. Samalla hallitus päätti tilata Suomen Liikemies -yhdistykselle uudet kotisivut, jotka vastaavat teknisesti ja ulkoasultaan tämän päivän vaatimuksia. Tämä nosti viestinnän kuluja noin 50 prosentilla edellisvuoteen verraten. Kulu on kertaluonteinen. Sivut julkaistiin syyskuussa Vuoden liikemies -valinnan yhteydessä. Sivuilla vierailut lisääntyivät huimasti aiempiin vuosiin verrattuna. Uusien sivujen kautta on mahdollisuus ilmoittautua myös kuukausikokouksiin Vuosikirjakulut ovat vertailusta poiketen esitetty omalla rivillään Sijoitusarvopapereiden myyntivoitto ja -tappio Sijoituksien markkina-arvo 31.12. 2014 on 902 183,81 € Tilinpäätöksen allekirjoitus Helsingissä helmikuun 9. päivänä 2015 Erkki Pärssinen, Timo Argillander Riitta Ekengren, Lauri Hallberg, Tomi Korpiola, Esa Niemi, Tero Nummenpää, Mikko Nurminen, Janne Pakarinen, Kimmo Palmu, Antti Seppinen, Juhani Sirén Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2015 Signia Tilintarkastus Oy, KHT-yhteisö, Marko Reponen KHT Juhani Imponen KHT 25 26 TILINTARKASTUSKERTOMUS Suomen Liikemies-Yhdistys ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Suomen Liikemies-Yhdistys ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Helsingissä 6. päivänä maaliskuuta 2015 Signia Tilintarkastus Oy KHT-yhteisö Marko Reponen KHT Juhani Imponen KHT VUODEN LIIKEMIEHET Yhdistys on vuodesta 1980 yhdessä Talouselämä-lehden kanssa valinnut Vuoden Liikemiehen, jotka ovat olleet v. 1980 toim.joht. Jorma Nokkala Tmi Nokka-Koneet v. 1981 toim.joht. Veijo Sydänmetsä Pyhännän Rakennustuote Oy v. 1982 toim.joht. Gustav von Hertzen Suomen Sokeri Oy v. 1983 toim.joht. Gary Sundberg Teknolon Group v. 1984 pääjohtaja Heikki O. Salonen Amer-yhtymä Oy v. 1985 toim.joht. Seppo Halttunen Halton Oy v. 1986 toim.joht. Arvo Suutari Ruusutarhat Arvo Suutari Oy v. 1987 toim.joht. Hannu Seppälä Seppälä Oy v. 1988 toim.joht. Pekka Paasikivi Oras Oy v. 1989 hall.puh.joht. Reijo Vauhkonen Suomen Vuolukivi Oy v. 1990 hall.puh.joht. Matti T. Martela Martela Oy v. 1991 hall.puh.joht.Yrjö Toivola Vaisala Oy v. 1992 toim.joht. Jorma Nieminen Benefon Oy v. 1993 toim.joht. Heikki Kyöstilä Planmeca Oy v. 1994 toim.joht. Stig Lindström Lival Oy v. 1995 vuorineuvos Erkki J. Toivanen Onninen Oy v. 1996 toim.joht. George Berner Berner Oy v. 1997 hall.puh.joht. Einari Vidgrén Ponsse Oy v .1998 toim.joht. Kirsti Paakkanen Marimekko Oyj v. 1999 toim.joht. Pentti Rotola-Pukkila P. Rotola-Pukkila Oy Nimikettä muutettiin vuonna 2000 siten, että kulloinkin valitaan kuluvan vuoden Liikemies. v. 2001 toim.joht. Stig Gustavson KCI Konecranes v. 2002 toim.joht. Ilkka Brotherus Sinituote Oy v. 2003 toim.joht. Mika Anttonen Greeni Oy v. 2004 hall.jäs. Rabbe Grönblom Kotipizza Oyj v. 2005 hall.puh.joht. Jouko Kemppi Kemppi Oy v. 2006 toimitusjohtaja Mauri Ikola Vepsäläinen Konserni v. 2007 toimitusjohtaja Jussi Nurmio Taivas Oy v. 2008 toimitusjohtaja Jari Sarasvuo Trainers` House Oy v. 2009 toimitusjohtaja Anne Berner Oy Vallila Interior Ab v. 2010 hall.puh.joht. Juha Nurminen Nurminen Logistics Oyj, John Nurminen Säätiö v. 2011 hall.puh.joht. Jukka Roiha Lindström Oy v. 2012 hall.puh.joht. Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy v. 2013 toimitusjohtaja Fred Larsen Lamor Corporation Ab v. 2014 hallituksen puheenjohtaja, Aaro Cantell, Normet Group Oy 27 28 YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ JA JÄSENREKISTERI KUNNIA-JA KANNATTAJAJÄSENET Toimintavuoden lopussa oli yhdistyksen jäsenmäärä 540 kunniajäseniä 9 kannattajajäseniä 8 vakinaisiajäseniä 13 vakinaiset yritysjäsenet 8 30-vuotisjäseniä 122 vuosijäseniä 380 Yritysrekisteri: Non-Profit Oy KUNNIAJÄSENET (9) Kestilä Pekka Tuomala Pertti Sohlberg Kari O Hämäläinen Erkki Korpiola Timo Kivi-Koskinen Timo Nordman Kurt Kauppinen Vesa Lounasmeri Matti Ollila Matti kutsuttu v. 1988 kutsuttu v. 1999 kutsuttu v. 2002 kutsuttu v. 2003 kutsuttu v. 2006 kutsuttu v. 2007 kutsuttu v. 2008 kutsuttu v. 2010 kutsuttu v. 2013 kutsuttu v. 2014 KANNATTAJAJÄSENET(8) Vakinaiset yritysjäsenet (8) Carhu Oy Algol Oy Ab Asianajotoimisto HH Partners Oy Berner Oy Kemppi Oy Kesko Oyj Oy Hartwall Ab Pohjola Vakuutus Oy Helsingin Sanomat Jenny ja Antti Wihurin rahasto Kauppalehti Lahden Liikemiesyhdistys Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Suomen Tietotoimisto STT Turun Liikemeisyhdistys Vakinaisjäsenet (13) Arppe Juhani Arteva Matti Falck Olof Kauppinen Esa-Pekka Kestilä Matti Kärnä Juhani Papula Niko Heikki Pekki Erkki Rantala Terttu Rehell Kaarina Tiainen Pentti Vakkuri Juhani Harjula Esa A Hautakangas Taisto Henriksson Kurt Hujala Pekka Leppänen Mikko Leskinen Vesa-Pekka Lindstedt Olav Lyly Martti Ilaskivi Raimo Inkinen Pentti Isohanni Eero Malmberg Harri Malmi Jouko Manninen Erkki Mannio Pekka Mantere Olavi Molander Antero Mustonen Leo Mäenpää Matti 30-vuotisjäsenet (122) Aaltio Erkki Ahola Juhani Ailio Raino Alander Rolf Alanne Seppo Anttonen Aarno Aspegren Aarre Kalaja Jorma Kallio Tuomas A Katainen Arto Kemppi Markku Kirkas Kalle Kivinen Pentti Korhonen Martti Korpi Veli Korpiola Henrik Koskivaara Yrjö Kovanen Paavo Kuosmanen Juha Kääriäinen Markku Köninki Klaus Backman Göran Berner George Blomqvist Olavi Blässar Harry Bonsdorf Veikko Ehrnrooth Bernt Elfving Nils Jakovirta Pertti Jaskara Jouni Johansson Martti Järvinen Risto Laakso Immo Lakkonen Jorma Leppänen Lauri K Nevalainen Pekka S Nieminen Sam Nuotio Heikki Olavuo Olavi Palojoki Touko Matti Pasuri Pentti Pekkala Juhani Pellinen Erkki Peltola Jukka Piekkola Martti Piepponen Risto Pietarinen Oiva Plathan Antti Prepula Eero Prihti Aatto Puhk Juri 29 30 Reitkari Kirsti Rontu Pekka Ruotsalainen Lauri Saariluoma Matti Saarnio Pentti A Saavalainen Kalevi Sammalkorpi Jorma Selinheimo Klaus Seppälä Pentti Siilasto Esko Siniharju Hannu Sinisalo Risto Sistonen Pertti Olavi Somersalmi Yrjö Sundberg Gary Suortti Timo Talas Olavi A Tamminen Matti Tanhuanpää Esko Tilli Harri Timonen Heikki Torppi Matti-Jussi Tulenheimo Simo Turkki Tapani Uimonen Matti Uusivirta Antero Vaarmio Simo Vartiainen Tapio Vehmas Aatos Vila Orko Vilanti Kaarlo Virtanen Heikki J Virtanen Frans Erkki Virtanen Kalervo Virtanen Antero Von Fieandt Johan Wasenius Nils-Henrik Westerling Lassi Willberg Pentti Uudet vuosijäsenet (17) Ahjoharju Jari Cantell Aaro Haapajoki Aleksi Häkkinen Timo Koivikko Kimmo Kajander Petri Kamensky Päivi Kuusi Mikko Lindgren Petri Mäenpää Matias Mäkinen Olli Ojalehto Janne Peltola Eero Piira Lasse Suntinen Janne Tuomikoski Samuli Vatanen Eira Vuosijäsenet (363) Aarnio Matti Aarnio Seppo Ahlbom Asko Ahlström Kari Åhman Helena Aho Heimo Juhani Ahola Antti Ahonen Antti Ahtola Antti Ahvenainen Timo Tapani Aikala Jussi Ainamo Seppo Airaksinen Tuukka Åkerlund Kirsi Alén Heli Ant-Wuorinen Jyrki Ant-Wuorinen Lauri Antinmäki-Vesterinen Riitta Anttila Tuula Anttonen Mika Argillander Timo Arnola Harri Aro Olli Aro Paavo Asikainen Ari Asp Kari Aukia Sampo Aura Ari Bäckström Bror Bärlund Anne-Maarit Berg Erkki Berner Anne Björk Pirjo Blom Veijo Brade Hanna Brotherus Ilkka Carpen Matti Casagrande Michael Conforte Mario Dahlström Anders Dahlström Ossi Danielsson Håkan Ekengren Riitta Ekholm-Talas Heidi Engberg Risto Eriksson Helena Eriksson Marja Ervamaa Hannu Fagerström Kari Forsgård Christina Granfors Helena Grass Ben Gröhn Urpo Grönblom Ernst Grönblom Rabbe Grönqvist Stefan Gustavson Stig Haavisto Pertti Hagman Harri Hagman Matti K.A. Hakala Markus Halava Risto Halinen Keijo Hallavo Jaakko Hallberg Lauri Hallikainen Johanna Hanski-Pitkäkoski Ritva Hardén Reijo Harju-Jeanty Tim Harjunpää Juha Hautala Katja Heino Marko Heino Pekka Heinonen Pertti Juhani Helaniemi Kari Helenius Antti Hellman Jari Helminen Heikki Helttunen Kauko Hemming Lauri Hörhammer Stefan Horstia Heikki Hotti Jarmo Hulkkonen Hannu Hynninen Harri Hynninen Perttu Perttu Ikäheimo Johanna Ikävalko Antti Ikola Mauri Isotalo Ilkka Jaatinen Kari Jalava Anna Janhunen Matti Järvinen Asko Jokinen Helena Jokinen Jouko Jouhki Juha Juotasniemi Petri Kajander Juho-Kusti Kamensky Mika Kangas Juhani Kangasniemi Matti Kankaanpää Jaakko Kärävä Hannu Karhulahti Barbro Karhulahti Reijo Käri-Zein Päivi Karmanheimo Juhani Kaunisto Jari Antero Kauppi Heikki Kauppinen Sakari Kauppinen Tero J Kause Jarkko Kemppi-Virtanen Pirjo Kestilä Juha Kettunen Arto Kettunen Ossi Kielenniva Jorma Kiiskinen Timo Kimanen Veli-Matti Kinnunen Jori Kivi-Koskinen Harri Koistinen Marko Koivikko Kimmo Koivisto Pentti Koivu Timo Koivunen Jani Koivunen Jarmo Koivuniemi Isto Koivusaari Pasi Koivusaari Pekka Kokko Timo Kolehmainen Timo Könni Kalevi Konttas Ari Koponen Heikki Korhonen Reijo Korpiola Tomi Korpisalo Jarmo Korppi-Tommola Sampo Kortela Risto Koskenmies Jari-Pekka Koski Erkki Koskinen Kauko Kostamo Juhana Kotkanen Jukka Krootila Arto Kukkonen Arto Kumpu Esa Kupiainen Seppo Kuronen Erkki Kuula Markku Markku Kuusivaara Päivi Kåla Nina Kyöstilä Heikki Laaksonen Tero Lahikainen Pekka Laine Eeva Laine Pasi Laine Paula Laine Sakari Laitinen Arttu Lampinen Yrjö Larsen Markku Latola Olli Lauri Jukka Lauslahti Sanna Lehti Silja Lehti Taisto Lehtinen Pasi Lehto Marja Lehtomäki Vesa Leinonen Veli Leppänen Raimo Leveelahti Antero Lietoff Pekka Liinpää Arto Lindblad Christer Lindström Kaj Lindström Stig Lummaa Aarne Juhani Lumme Erkki Luukkanen Veli-Matti Lyyski Peter Lyytikäinen Mikko Maaranen Jari 31 32 Malinen Timo Martinmäki Veijo Mattheiszen Matti Mattila Erkki Merikaarto Timo Merilampi Pekka Mesimäki Reijo Moilanen Anne Moll Risto Murros Olavi Mustakallio Kari Mustaniemi Matti Muurman-Ovaska Susanna Myhrberg Markus Myllynen Henrik Mäenpää Juha Mäkelä Kai Mäki Jarno Mäkinen Mauri Mäkitalo Juha Määttä Pekka Niemelä Jukka Niemi Esa Nieminen Timo Nojonen Juho-Pekka Nokkala Jorma Nordberg Christoffer Nordman Ian Norilo Jaakko Nousiainen Matti Nousiainen Rami Nummenpää Tero Nurmi Hannu J Nurmilaukas Asta Nurminen Mikko Nygård Kai Nykänen Markku Nykänen Pertti Nyman Marjukka Närhi Pertti Okkonen Jaakko Juhani Paakkala Marika Paananen Ritva-Liisa Pakarinen Janne Pakarinen Pia Palin Jukka Pallonen Raimo Palmu Kimmo Palmula Timo Palojoki Antti Palonen Henry Parkkinen Marko Partanen Juha Peltomaa Vesa Peltonen Tapani Peltonen Tiina Perälä Heikki J Perttilä Timo Pesu Janne Pesu Veijo Pietilä Timo Pilvi Tero Piponius Pertti Pitkänen Matti Pitkänen Mauri Poljatschenko Kirsi-Maarit Pollari Anne Pottonen Markku Pottonen Martti Pyykkönen Seppo Päivärinta Juhana Pärssinen Erkki Rahja Petri Raipia Esko Rantala Pentti Rantamäki Tomi Rantanen Reijo Rautakoura Jyri Ravald Jaakko Rebane Helena Reponen Marko Rikala Aija Rintala Marko Rissanen Unto Roininen Petri Roivainen Tero Rotola-Pukkila Pentti Rummukainen Jorma Ruokonen Tahvo Räsänen Mikko Räty Juhani Röksä Jouni Rönkä Pekka Saarenheimo Veli Saarikangas Riitta Saarni Risto Saarto Seppo Sahlström Tapani Sairanen Seppo Santti Hannu Santti Ilkka Saranpää Timo Sarastie Reijo Sarkia Ilkka Savikko Anna Savonen Janne Sederholm Tuomas Seppä Eero Antero Seppinen Antti Serlachius Gösta Sieranoja Tauno Sinkkonen Reeta Sirén Juhani Smolander Riitta Soininen Arja Stark Hannu Stenroos Ville Stenvall Carina Storberg Sirkka Storckovius Kari Suhonen Pentti Sundell Jorma Suomalainen Sampo Suomi Tapio Susiluoto Tapio Suutari Arvo Suvilehto Jari Syrèn Jyrki Säilä Antro Säteri Hannu Talka Teijo Tanskanen Paavo Tarkiainen Kari Tarkkonen Veijo Tarsaranta Hannu Tchernych Peter Tchernych Tarja Tenho Tuomo Tiainen Ilkka Tiihonen Kirsi Tikka Paavo Tirronen Lasse Tognetty Virpi Tolonen Eero Topi Marjo Troberg Pekka Tuohiniemi Leena Tuomikoski Tuomo Turtiainen Arto Turtonen Satu Töyräs Jarmo Tähtinen Jarmo Viita Erkki Viitanen Sakari Vilen Erkki Viljanen Oiva Virtamo Olavi Virtanen Matti H. E. Virtanen Teijo Voipio Tauno Wiitakorpi Jorma Ylä-Mononen Matti Yli-Maunula Esa Ylisäe Jouni Usvasalo Marja Utter Eero Vahala Heikki Vaintola Raimo Valkama Herkko Vallila Arto Timo-Tapio Vallila Pertti Valtanen Antti Varonen Heikki Vauhkonen Reijo Vehkala Minnaliisa Minnaliisa Vesikansa Jyrki 33 34
© Copyright 2024