3 SLY 2009 korjattu 3 10.2.2010, 13:01 4 SLY 2009 korjattu 4 10.2.2010, 13:01 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan tervehdys .....................................................................................6 Toimintakertomus vuodelta 2009........................................................................8 Helmikuu .................................................................................................... 8 Maaliskuu ....................................................................................................10 Huhtikuu ....................................................................................................11 Toukokuu .....................................................................................................13 Vuoden Liikemies 2009 ...................................................................................14 Lokakuu ....................................................................................................16 Marraskuu ....................................................................................................17 Liikemiesgolf 2009 ........................................................................................18 Rahastot ja jäsenmaksut ..................................................................................19 Suomen Liikemies-Yhdistys r.y:n johtokunta 2009 ..................................................20 Tilinpäätös ....................................................................................................22 Vuoden Liikemiehet ........................................................................................27 Kunnia- ja kannattajajäsenet .............................................................................28 Yhdistyksen jäsenmäärä ja jäsenrekisteri ..............................................................29 5 SLY 2009 korjattu 5 10.2.2010, 13:01 Puheenjohtajan tervehdys Suomen Liikemies-Yhdistys ja ajan vaatimukset Suomen Liikemies-Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on ”henkisen ja aineellisen edistyksen harrastaminen”. Internet -sivuillamme yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan tavoitteet on puolestaan määritelty seuraavasti: ” Suomen Liikemies-Yhdistys elää ajassa. Perinteiden vaalijasta 1800 -luvulta moderniksi liike-elämän verkostoksi”. Yhteiskunnan muuttuessa on paikallaan kysyä, kuinka hyvin yhdistys on nämä tavoitteet saavuttanut. Onko yhdistys tarjonnut jäsenistölleen verkkosivujensa lupaamaa modernia liike-elämän verkostoitumista? Entäpä mitä moderni verkostoituminen ylipäätään nykyajan liikemiehelle tarkoittaa? Yhdistys on toki täyttänyt perinteistä sääntöjensä mukaista henkisen ja aineellisen edistämisen -periaatetta tarjoamalla kuukausikokouksissaan yhteiskuntamme vaikuttajien esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Toimintavuonna yhdistys teki neljä yritysvierailua. Huhtikuussa yhdistys oli tutustumassa Vuosaaren satamaan Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Auran vieraana. Toukokuussa yhdistyksellä oli kunnia olla presidentti Pekka Hallbergin vieraana korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Syyskuussa yhdistys valitsi Vuoden Liikemieheksi parikymmentä vuotta Vallila Interiorin perheyritystä menestyksellä luotsanneen toimitusjohtaja Anne Bernerin. Yhdistys juhli valintaa yhdessä Anne Bernerin kanssa Oy Vallila Interior Ab:n vanhan kutomotehtaan tiloissa. Marraskuussa yhdistys oli Fortum Oyj:ssä yritysvierailulla johtaja Timo Karttisen isännöidessä energia-aiheista tilaisuutta. Muita korkeatasoisia esitelmöitsijöitä vuonna 2009 olivat ministeri Jan Vapaavuori, vuoden 1989 Liikemies teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen sekä Aktia Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Tilaisuuksissa oli useimmiten läsnä noin 80 jäsentä, mikä osaltaan kertoo aiheiden olleen jäsenistöä kiinnostavia. Jäsenistö on toivonut yritysvierailuja ja kiinnostus niihin olikin niin suurta, että tilaisuuksiin rajoitettu 80 hengen määrä täyttyi usein hetkessä. Tässä tehtävässä johtokunta voi katsoa onnistuneensa. Liialliseen itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole syytä, vaan yhdistyksen ja sen asettaman johtokunnan tulee jatkuvasti kriittisesti seurata aikaansa. Yhdistys on toimintavuonna saanut sekä nuoria että keski-ikään ehtineitä liike-elämässä aktiivisesti toimivia uusia liikemiesjäseniä. Ovatko he kokeneet yhdistyksen sen verkkosivuilla mainostetun kaltaiseksi moderniksi liike-elämän verkostoksi? Nykyajan vaatimukset työelämässä ovat kovia, ja samaan aikaan myös perhe-elämä vaatii oman aikansa. Varsinkin nuorempi jäsenistö arvostaa myös entistä enemmän vapaa-aikaa ja siihenkin kohdistuu vaatimuksia ja erilaisia odotuksia kuin ennen. Kilpailevia tilaisuuksia on myös monia. Nykyajan liikemiehillä on jatkuvasti eri- 6 SLY 2009 korjattu 6 10.2.2010, 13:01 laisia sosiaalisia tapahtumia ja tapaamisia. Tilaisuuksien ylitarjonnassa ja ajan ollessa rajallista liikemies valitsee tarkkaan, mihin tilaisuuteen osallistuu. Yhtenä tavoitteenamme on luoda jäsenistöllemme verkostoja, kontaktipintaa oman ikäryhmänsä toimijoihin. Tärkeänä pidän myös tarjota mahdollisuus nuoremmille liikemiehille vaihtaa ajatuksia kokeneempien jäseniemme kanssa. Nuoremmat liikemiesjäsenemme ovat samaan aikaan sekä yhdistyksen tulevaisuus että haaste yhdistyksen perinteiselle toiminnalle. Yksi haasteista on saada uudet jäsenet aktivoitumaan ja osallistumaan yhdistyksen kokouksiin. Johtokunta onkin toimintavuonna perustanut johtokunnan jäsen Timo Argillanderin vetämänä nuorten jäsenten aktivointityöryhmän. Tarkoituksena on järjestää vuonna 2010 nuoremmille jäsenillemme suunnattua toimintaa. Myös ohjelmatarjonnassa vuodelle 2010 pyritään ottamaan huomioon nuorempien jäsenten kiinnostuksen kohteita, kuten sähköistä mediaa. Hyväksi havaittuja rakenteita ei ole tarvetta purkaa, vaan pyrkimyksenämme on toiminnan suunnitteleminen vuorollaan kaikkien erilaisten jäsenryhmien toiveita vastaavasti. Kuullakseen jäsenistön toiveita, johtokunta on tilannut oppilastyönä Suomen Liikemiesten kauppaopiston kahdelta opiskelijalta lopputyön. Lopputyö perustuu opiskelijoiden laatimaan yhdistyksen jäsenille lähetettävään kyse- lyyn ja sen tulosten arviointiin toiminnan kehittämiseksi. Johtokunta toivoo jäseniltään aktiivista osallistumista. Opiskelijoiden lopputyö julkaistaan keväällä 2010. Odotammekin mielenkiinnolla jäsenistön ehdotuksia. Palautetta voi antaa kokouksissa, sähköpostilla ja yhdistyksen nettisivuilla olevan palauteosoitteen kautta. Yhtenä forumina keskustelulle sekä palautteen toimittamiselle voi myös käyttää yhdistyksen LinkedIn -internetryhmää, johon kaikki jäsenemme ovat tervetulleita liittymään. Johtokunta pyrkii vastaamaan koko jäsenistönsä toiveisiin ja saavuttamaan tavoitteensa Suomen Liikemies-Yhdistyksestä modernina liike-elämän verkostona. Tarja Tchernych 7 SLY 2009 korjattu 7 10.2.2010, 13:01 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Vuosi 2009 oli yhdistyksen 113. toimintavuosi. Yhdistyksen henkilöjäsenmäärä vuoden lopussa oli 586. Uusia jäseniä vuonna 2009 yhdistykseen liittyi 26 henkilöä. Yhdistyksen toiminnan runko muodostui totuttuun tapaan kuukausikokouksista, joiden esitelmöitsijät kiinnostivat jäsenistöämme osallistujamäärien pysyessä pääosin vakiintuneella hyvällä tasolla – keskimäärin kokouksiin osallistui 70–80 yhdistyksen jäsentä. Toimintavuosi 2009 osoitti yhdistyksen kiinnostavan eri alojen johtajia, ja yhdistys saikin usein kutsun kuukausikokousten pitämiseen kulloisenkin isännän vieraaksi. Vuoden 2009 seitsemästä kuukausikokouksesta neljä pidettiin esitelmänpitäjän vieraana. Perinteitä noudattaen Suomalaisella Klubilla pidettiin kuukausikokous kaksi kertaa. Vuosikokouksessa 9.3.2009 vahvistettiin yhdistyksen johtokunnan jäsenten lukumääräksi 14 sekä valittiin yhdistyksen johtokuntaan seuraavat henkilöt erovuorossa olleiden Matti Lounasmeren, Erkki Bergin, Pirjo Björkin,Vesa Kauppisen ja Matti Kestilän tilalle: Seppo Saarto, Maritta Iso- Aho, Liisa Leino ja Timo Argillander. Erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet Kustaa Poutiainen, Soili Suonoja ja Paavo Aro valittiin uudelle toimikaudelle. Järjestäytymiskokouksessaan johtokunta valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen seuraavaksi yksivuotiskaudeksi varatuomari Tarja Tchernychin. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen puheenjohtaja Kustaa Poutiainen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Erkki Pärssinen.Yhdistyksen isännäksi kutsuttiin toimitusjohtaja Niko Papula, rahastonhoitajaksi johtaja Seppo Saarto, varaisännäksi ja -sihteeriksi toimitusjohtaja Timo Argillander. Johtokunnan jäsenet ovat: kauppaneuvos Soili Suonoja, johtaja Olli Latola, toimitusjohtaja Niko Papula, johtaja Juha Rissanen, johtaja Heikki Vahala, yrittäjäneuvos Paavo Aro, toimitusjohtaja Tapio Hakala, johtaja Maritta Iso-Aho, toimitusjohtaja Timo Argillander sekä johtaja Seppo Saarto. Johtokunta on kokouksessaan 16.4.2009 kutsunut OTK Matti Nousiaisen yhdistyksen sihteeriksi. Vuonna 2009 valittu johtokunta kokoontui yhteensä yhdeksän kertaa. 8 SLY 2009 korjattu 8 10.2.2010, 13:01 Helmikuu Vuoden Liikemies 1989, Teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen ”Näkymät 2009” Tulikivi Oyj on pörssinoteerattu perheyritys, jonka liiketoimintoina ovat tulisijat ja luonnonkivituotteet.Tulikiven liikevaihto vuonna 2008 oli noin 67 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää yli 500 työntekijää. Yrityksellä on kuusi tuotantolaitosta: kaksi Juuassa, lisäksi Suomussalmella, Heinävedellä, Taivassalossa ja Espoossa. Pääkonttori sijaitsee Juuassa, Pohjois-Karjalassa. Tulikiven perusti Reijo Vauhkonen vuonna 1979. Tulikivi listautui pörssin OTC-listalle vuonna 1988. Vuosien saatossa Tulikivi on laajentunut muun muassa yritysostoilla, joista viimeisin oli Kermansavi Oy:n ostaminen vuonna 2006. Tulikiven missio on tuottaa koteihin lämpöä ja viihtyisyyttä korkealaatuisilla, sisustukseen sopivilla merkkituotteilla. Visiona on olla johtava lämmityksen merkkituotteisiin ja kotien luonnonkivituotteisiin erikoistunut yritys valituilla markkina-alueilla. Toiminta toteutuu arvopohjalla, jota luonnehtivat rohkeus, yrittäjyys, tyytyväinen asiakas ja rehti toiminta. Tulikiven kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa: Tulikivi-vuolukiviuunit ja verhouskivet, keraamiset Kermansavi-uunit, Tulikiven sisustus- ja pihakivet sekä keraamiset Kermansaviastiat. Tulikiven tulisijoista noin puolet menee vientiin. Teollisuusneuvos ReijoVauhkonen Tulisijat suurin liiketoiminta-alue Tulikiven tulisijat-liiketoimintaan kuuluu vuolukiven louhinta, tuotanto, suunnittelu, myynti ja markkinointi. Tuotteita ovat vuolukiviset ja keraamiset tulisijat: takkauunit, takkaleivinuunit, leivinuunit, liedet, mittatilaustuotteet ja kiukaat. Asennus kuuluu tuotteen hintaan. Vuolukivi on myös erittäin suosittu materiaali kamiinoiden verhouksissa Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa.Verhouskivissä Tulikiven asiakkaina on Euroopan ykkösvalmistajia, mm. ruotsalainen Nibe ja saksalainen Hark. Tulikiven luonnonkivituotteet-liiketoimintaan kuuluvat kotien sisustuskivituotteet ja kivitoimitukset rakennuskohteisiin, luonnonkivien hankinta, myynti ja jälleenmyynti, markkinointi ja tuotteistaminen. Tuotteet valmistetaan vuolukivestä, graniitista, marmorista, kalkkikivestä ja muista luonnonkivistä. Sisustuskivituotteet sopivat mm. keittiöön, kylpyhuoneeseen, lattioiden, portaiden ja seinien 9 SLY 2009 korjattu 9 10.2.2010, 13:01 laatoitukseen sekä kalustekiviksi. Piharakentamiseen tarjotaan mm. kivilaattoja ja muurikiviä. Luonnonkivituotteet-liiketoiminta kattaa Pohjoismaat. Tulevaisuuden trendejä Tulikivi on tutkinut yrityksen liiketoimintaan vaikuttavia tulevaisuuden trendejä.Tulevaisuudessa energian hinta nousee ja energianjakelun epävarmuudet lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen lisää bioenergian käyttöä. Ympäristön suojelemisen merkitys lisääntyy ja päästömääräykset tiukkenevat. Elinkaariajattelun merkitys rakentamisessa lisääntyy ja luonnonmateriaalien arvostus kasvaa. Tuotteet hankitaan valmiina kokonaispaketteina ja asiakkaan oman tekemisen osuus vähenee. Maaliskuu Ministeri Jan Vapaavuori ”Asuntorakentamisen ja kaavoituspolitiikan ongelmakentästä” Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja Matti Lounasmeri luovuttaa perinteisen ilmapuntarin teollisuusneuvos Reijo Vauhkoselle esitelmän jälkeen Tämän päivän haaste asuntopolitiikassa ja talouden tasapainottamisessa on riittävä ja oikeanlainen asuntotarjonta.Tuotettavien asuntojen tulee olla sijainniltaan hyviä sekä riittävän edullisia. Pääkaupunkiseudun kaupungistumisaste on heikohko, ja asumistiheyttä olisikin saatava tiivistettyä asumisviihtyvyyttä kuitenkaan huonontamatta. Pääkaupunkiseudulle pitäisi tuottaa yli 30 000 asuntoa, mutta tuotanto jää kuitenkin alle 25 000 asunnon. Tämä on merkittävä ongelma. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikassa onkin erityishaasteensa. Esimerkiksi Oulussa sa- 10 SLY 2009 korjattu 10 10.2.2010, 13:01 mankaltaisilta asuntopoliittisilta ongelmilta on vältytty. Omistusasumiseen liittyen on muistettava, että kansakuntamme yleinen vaurastumisaste on vielä aika vähäinen verrattuna Euroopan muihin valtioihin. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa on vaurautta saatu rauhassa kerätä noin 700 vuotta, meillä vain 90 vuotta. Tämänhetkisen talouskriisin seurauksena omistusasuntotuotanto tulee putoamaan noin 50 %:iin. Kansantaloudellisesti ajatellen suurin ongelma on kuitenkin pysyvän osaamisen menettäminen. Lopuksi ministeri Vapaavuori totesi, ettei rakentamisessa valitettavasti ole aina pidetty kiinni ammattiylpeydestä, vaan rakentamisen laatutasoista on tingitty. Seurauksena tästä on yli 20 000 astmasairastapausta, jotka ovat seurausta huonosta rakentamislaadusta. Huhtikuu Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Aura ja satamajohtaja Kari Noroviita ”Vuosaaren satama” Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Aura Suomen Satamaliiton jäsensatamat käsittelevät yli 80 %:a koko Suomen satamarahdista. Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne oli vuonna 2007 yli 107 miljoonaa tonnia. Kuluvan vuoden kehitys on kuitenkin ollut heikkoa. Vientimäärät ovat supistuneet noin 20 %:a ja tuontimäärät noin 25 %:a. Toimitusjohtaja Aura korosti satamien roolia kansainvälistymisessä. Hän vertasi satamien Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Aura esitelmöimässä merkitystä rahdin toimittamisessa todeten, että satamajärjestelmän vaikutusta voi verrata nykyään koettavaan digitalisoitumiseen, ja sen vaikutukseen esimerkiksi tiedonsiirrossa. Globalisaatio on päässyt kunnolla käyntiin tavaroiden liikkuvuuden onnistuessa, ja ennen kaikkea sen ollessa kustannustehokkaasti mahdollista. Esimerkkinä Aura käytti rahtihintoja t-paidalle ja mikroaaltouunille; t-paidan laskennallinen rahtihinta on yksi centti ja mikroaaltouunin yksi euro. Vasta tämä on tehnyt mahdolliseksi eri alueiden erilaisten resurssien tehokkaan käytön. Tulevaisuudessa Suomen satamat tulevat Auran mukaan siir tymään entistä enemmän asiakkuuksien keskitettyyn hoitoon. Aura ei niinkään usko satamien yhdistymiseen, sillä yhdistymisen hyödyt eivät ole kiistattomia. Aura korosti myös Suomen satamien suurta roolia Venäjän kaupassa. Suomea käytetään erityisesti arvotavaran kuljetuksessa Venäjälle 11 SLY 2009 korjattu 11 10.2.2010, 13:01 hävikkiriskien pienentämiseksi. Suomen läpi Venäjälle menevästä transit -rahdista jopa noin 70 % :a on luokiteltavissa arvotavaraksi. Esityksensä lopuksi Aura kommentoi hallituksen toimia sanoen, että Venäjältä tulevalle rekkaliikenteelle asetettu ylipainomaksu on prosentuaalisesti ottaen hyvin suuri, ja tulee vaikeuttamaan Suomen rahtiliikenteen toimintaa. Maksun asettamispäätös ei taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole järkevä, eikä menettely ole ollut Suomen puolelta asiallista. Kyseisen kaltaiset maksut tulisi sopia ennakollisesti yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa. Satamajohtaja Kari Noroviita Satamajohtaja Noroviidan mukaan uusi satama alkaa nyt päästä eroon alun lastentaudeista, ja toiminta tehostuu. Satamaan tehdään päivittäin 12 aluskäyntiä, ja vuoden 2008 tason mukaan sataman läpi kulkee noin 260 000 henkilöä vuodessa. Satamajohtaja Kari Noroviita puhuu Sataman vaikutukset liikennemäärien alenemiseen kantakaupungissa ovat kiistattomat. Muita uuden sataman hyviä puolia ovat mm. sen sijainti kehä III:n lähellä sekä junaradan käyttömahdollisuus. Sataman liikenteelliset haittavaikutukset lähiympäristöön jäänevät siten vähäisiksi. Satama pyrkii olemaan luotettava kumppani Yleisö seuraa mielenkiinnolla Vuosaari-hankkeen esitelmää 12 SLY 2009 korjattu 12 10.2.2010, 13:01 asiakkailleen. Satama soveltaakin ns. landlord – mallia, jossa satama tarjoaa kokonaisvaltaiset puitteet sen palveluita käyttäville toimijoille, sisältäen kaiken tarvittavan aina viranomaispalveluista kaluston ja henkilöstön huoltoon. Vuosaaren sataman uutuuksia on mm. moderni liikenteenohjausjärjestelmä, jolla mahdollistetaan toimiva yksilöllinen liikenteenohjaus sataman alueella liikkuvalle kalustolle. Satama on myös panostanut raideliikenteeseen, ja sen käyttöä voidaankin tulevaisuudessa lisätä tarpeen mukaan. Sataman tämän hetkisestä tilasta Noroviita totesi vuoden 2009 kolmen ensimmäisen kuukauden alkaneen noin 25 % :n laskulla tuontimäärissä mitattuna. Vientimäärät ovat pudonneet vieläkin enemmän. Varustamoille kustannusten vuoksi tärkeä tasapaino viennin ja tuonnin välillä ei siten ole tällä hetkellä paras mahdollinen. Satamajohtaja Kari Noroviita vastaanottaa ilmapuntarin puheenjohtaja Tarja Tchernychiltä Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg Toukokuu Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg: ”Kaavoittaminen ja ympäristö tuomioistuimen näkökulmasta” Esityksessään presidentti Hallberg tarkasteli maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita sekä tuomioistuimen roolia näiden tavoitteiden tulkinnassa. Nykyisen lain taustalla on entistä selkeämpi jaottelu, jossa kunta kaavoittaa, valtio ohjaa ennakollisesti ja hallinto-oikeus ratkaisee lainmukaisuuden valitusten perusteella.Toimiva oikeusturva on kokonaisuuden välttämätön osa. Prosessia ei saa tarkastella itsetarkoituksena, vaan tavoitella ympäristöasioita kokonaisuutena ymmärtävää ja vastuullista järjestelmää. Tilastoihin vedoten hän korjasi yleisen käsityksen muutoksenhausta kaava-asioissa kunnallista päätöksentekoa merkittävästi haittaavan sekä 13 SLY 2009 korjattu 13 10.2.2010, 13:01 viivästyttävänä seikkana: Kaava-asioista valitetaan noin 10%:ssa päätöksistä, ja näistä vain kolmasosassa käsittelyä jatketaan KHO:ssa. KHO puolestaan muuttaa vain noin 10 %:a päätöksistä, joten KHO jättää puumerkkinsä vain pieneen osaan päätöksistä. Keskimääräinen käsittelyaika on noin 10 kk, mutta suurehko osa jutuista saadaan käsiteltyä huomattavasti nopeammin. Lopuksi presidentti Hallberg korosti, ettei tuomioistuin kaavoita, vaan vain ratkaisee laillisuuskysymykset valitusten perusteella ja puuttuu siten vain virheisiin. Valitusoikeuden rajoittaminen perusteenaan parempi maankäytön suunnittelu ja rakentaminen on perusteetonta ja lyhytnäköistä. Oikeusvaltio edellyttää toimivan lainsäädännön ja hyvän hallinnon lisäksi toimivaa oikeusturvaa. Esitelmän jälkeen vilkkaassa keskustelua. Vuoden Liikemiehen maljan luovutus Syyskuussa yhdistys kokoontui Vuoden Liikemieheksi valitun toimitusjohtaja Anne Bernerin vieraana Oy Vallila Interior Ab:n tiloissa Vallilassa. Vuoden 2009 Liikemiestä kuulemaan oli kerääntynyt noin 75 yhdistyksen jäsentä. Toimitusjohtaja Anne Berner, Oy Vallila Interior Ab ”Oy Vallila Interior Ab:n tarina” OyVallila Interior Ab:n edeltäjä,Vallilan silkkitehdas perustettiin jo vuonna 1935. Tehtaan perustajan Otto Bernerin johdossa yhtiö toimi aluksi tekstiilikutomona, ja siirtyi vuonna 1971 kankaiden maahantuontiin sekä tukkumyyntiin. Nykyään Vallila tarjoaa erilaisia sisustuskokonaisuuksia avaimet käteen periaatteella. Vallila-brändiin kuuluu lisäksi oma sisustustekstiilikokoelma, joka perustuu omaan kuosisuunnitteluun. Vallila –konsernin liiketoiminnan painopisteet jakautuvat kokonaisvaltaiseen sisustusurakointiin sekä tukku- ja maahantuontiin. Konserniin kuuluu viisi tytäryritystä, joiden toimialat on organisoitu sisustusurakointiin, viennin projekteihin, tekstiileihin, designhuonekaluihin ja – valaisimiin sekä mattoja, tapetteja ja verhoilukankaita valmistavaan yritykseen. Konsernin arvoissa korostuvat perheyritykselle tyypilliset jatkuvuus ja luottamus, edelläkävijyys eli uudistuminen ja luovuus sekä sitoutuneisuus 14 SLY 2009 korjattu 14 10.2.2010, 13:01 ehen nimeäminen ja tarkoittaen vastuullisuutta ja luotettavuutta. Perheyrityksen arvoissa korostuvat yrityksen etu omistajuuden näkökulmasta. Menestyvä yritys tuo hyvinvointia henkilökunnalleen, omistajilleen sekä sidosryhmilleen. Toimitusjohtaja Bernerin sanoin perheyritys on lainassa tulevalta sukupolvelta. Toimitusjohtaja Ber ner korosti Vallilan työskentelyilmapiiriä.Yhtiön haasteellisessakin ilmapiirissä, ja erilaisten ihmisten voimakkaiden ristiriitaistenkin mielipiteiden ansiosta syntyy uutta. Sitoutuminen Vallilassa on vahvaa ja yhteistä. Lopuksi toimitusjohtaja Berner korosti yleisesti hyvinvoinnin tarvitsevan vastuullisia omistajia. Mielenkiintoa riitti Oy Vallila Interior Ab:n tuotteissa Yhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tchernych sekä Vuoden Liikemies Anne Berner. Avoimessa taloudessa omistajuudella on myös merkittävä strateginen painoarvonsa. Perheyritykset pitävät keskimäärin paremmin huolta työtekijöistään kuin muut yritykset, kuitenkaan häviämättä muulla tavoin omistetuille yrityksille kannattavuudessa. Keskisuuret ja suuret perheyritykset ovat myös työllistävästi katsottuna kannattavia. Toimitusjohtaja Berner kehottikin ottamaan perheyrittäjyyden osaksi ”Suosi suomalaista kampanjaa”. 15 SLY 2009 korjattu 15 10.2.2010, 13:01 Lokakuu Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Aktia Oyj: ”Aktia - uusi tulokas pörssiin” Toimitusjohtaja Laitinen aloitti kertomalla Aktian toiminnan laajuudesta. Yhtiön on 73:lla omalla konttorillaan sekä 430:lla yhteistyökumppaninsa konttorilla Suomen toiseksi suurin suomalaisessa omistuksessa oleva finanssikonserni.Aktia Säästöpankki perustettiin vuonna 1991 kahdeksan säästöpankin fuusiona. Aktian liiketoiminnan neljä osa-aluetta ovat pankkitoiminta, varainhoito, henkivakuutus sekä vahinkovakuutus. Aktian strategisia yhteistyökumppaneja ovat säästö- ja paikallisosuuspankit sekä Veritas Eläkevakuutus Oy. Aktia on perinteisesti toiminut rannikkoalueilla. Tulevaisuudessakin toiminnan painopiste säilyy rannikolla muutamaa sisämaan suurta kasvukeskusta lukuun ottamatta. Aktian omistajista suurin osa on yleishyödyllisiä yhdistyksiä.Toimitusjohtaja Laitisen mukaan Aktian omistajat suhtautuvat pankkiin sitoutuneesti, ja myös käyttävät omistajan valtaa. Pörssiin menemisen myötä yhtiö on ottanut käyttöön iskulauseen: Yksi Aktia. Tällä toimitusjohtaja Laitisen mukaan tarkoitetaan erityisesti asiakasvastuullisuutta. Henkilöstön tulee asiakaskohtaamisissa löytää asiakkaalle ratkaisuja markkinoimalla kaikkia yhtiön tarjoamia palveluja. Tämän opin täydellinen käyttöönotto on vaatinut työtä. Laitinen korostikin Aktian tarjoamien erilaisten palvelujen laajuutta. Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Yhtiön kohderyhmänä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Vakuutusten ja yksityistalouksien osuus on suuri. Taloudellinen tilanne on näkynyt yhtiölle luottotappioina, mutta kotitalouksien suuren osuuden vuoksi taantuma vaikuttaa Aktiaan luultavasti kilpailijoita vähemmän. Lopuksi toimitusjohtaja Laitinen mainitsee kustannustehokkuuden säilyvän yhtiön haasteena, sekä sen merkityksen kasvavan entisestään. 16 SLY 2009 korjattu 16 10.2.2010, 13:02 Marraskuu DivisioonajohtajaTimo Karttinen, Fortum Oyj: “Ajankohtaista energiapolitiikassa ja Fortumissa”. Yhdistyksen marraskuun kuukausikokous pidettiin 9.11.2009 Fortum Oyj:n vieraan yhtiön pääkonttorissa Espoon Keilaniemessä. Illan isäntänä toiminut Fortum Oyj:n divisioonapäällikkö Timo Karttinen piti noin 70:lle yhdistyksen jäsenelle mielenkiintoisen esitelmän aiheesta ”Ajankohtaista energiapolitiikassa ja Fortumissa”. Karttinen aloitti esitelmänsä kertomalla lyhyesti Fortumin liiketoiminnasta.Yhtiöllä on toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa sekä Baltian maissa. Fortum seuraa EU – maiden yhteistä tavoitetta energiasisämarkkinoista. Aiemmin voimakkaana vaikuttaneiden kansallisten energiamarkkinoiden tilalle on jo muodostunut pohjoismainen markkina-alue. Seuraavana tavoitteena on koko EU:n alueen kattava markkina-alue.Tämän pyrkimyksen taustalla on laajempien markkinoiden mahdollistaman kilpailun tuottama parempi palvelutaso. Samalla tuotantokapasiteettia voidaan hyödyntää tehokkaammin, ja myös toimintavarmuuden katsotaan paranevan, sekä hintakehityksen pysyvän helpommin vakaana. Laajemmat markkinat mahdollistavat myös ympäristötavoitteiden kustannustehokkaan saavuttamisen. Tällä hetkellä Pohjoismaiden sekä Keski-Euroopan sähkömarkkinat yhdentyvät konkreettisesti. Vireillä on useita sähkönsiirtokapasiteettia kasvattavia hankkeita ja siirtokapasiteetin odo- Divisioonajohtaja Timo Karttinen esitelmöimässä tetaankin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Karttinen havainnollisti Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden olevan varsin kilpailtu markkina-alue, sillä pieniä toimijoita on hyvin paljon. Erityisesti sähkönsiirto sekä sähkönmyynti ovat noin 50 prosenttisesti pienehköjen toimijoiden hallussa. Sähköntuotannossa puolestaan suurehkot yritykset pitävät hallussaan isompia markkinaosuuksia. Karttinen korosti vahvan suomalaisen sähköyhtiön tarpeellisuutta, sillä sähköntuotantomääriä Euroopassa vertailtaessa Fortum on sijalla 14. Talouden taantuma on laskenut sähkönkulutusta, mutta tästä huolimatta Karttinen katsoo uuden kapasiteetin sähköntuotantoon tarpeelliseksi. Talouden tuleva nousu, energiatehokkuuden parantaminen, uuden teknologian käyttöönotto, energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä tuotannon volyymista tapahtuva poistuma lisäävät energian tarvetta. Parhaimmaksi tuotantotavaksi Fortum näkee ydinener17 SLY 2009 korjattu 17 10.2.2010, 13:02 gian, käytöstä poistettavien Loviisan ydinenergialaitosten tilalle. Esityksessään Karttinen perustelee uutta ydinvoimaa mm. yhteiskunnan kokonaisedulla tarkoittaen mm. työpaikkoja, hiilidioksidipäästöjen olemattomuutta sekä suomaisen omistajuuden ja osaamisen merkitystä; ydinvoimateknologiasta voitaisiin tehdä vientituote. Johtuen ydinvoimahankkeiden pitkäkestoisuudesta - rakentamisen kestäessä noin 10 vuotta - tulee uuden voimalan rakentamisesta tehdä päätös jo nyt. Esityksensä lopuksi Karttinen kertoi Fortumin jo nyt tuottavan Euroopan alhaisimpia hiilidioksidipäästöjä, sekä yhtiön panostaneen vahvasti tuotekehitykseen. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää Karttisen mukaan kuitenkin yhteiskunnan tukia. LIIKEMIESGOLF 2009 Yhdistyksen perinteikäs kesätapahtuma Liikemiesgolf –turnaus pelattiin 11.8.2009 Keimola Golfissa. GOLF -KILPAILUN TULOKSET Vuoden 2009 liikemiesgolffari -tittelin voitti Reijo Karhulahti. Jaetulle toisella sijalla ylsivät tasatulokselle Paavo Tanskanen ja Kari Eklund. Naisten sarjan voitti Riitta Saarikangas. Lähimmäksi lippua Kari Helaniemi. Pisin drive Riitta Saarikangas. Hyvissä olosuhteissa pelattuun kisaan osallistui nelisenkymmentä yhdistyksen jäsentä. 18 SLY 2009 korjattu 18 10.2.2010, 13:02 RAHASTOT JA JÄSENMAKSUT Liikesivistysrahaston erityisrahasto Suomen Liikemies-Yhdistys ry:n rahasto Pääoma 31.12.2009 oli 62 956,00 e. Käyttövarat 31.12.2009 oli 10 002.88 e. Jenny ja Antti Wihurin rahasto Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi Suomen Liikemies-Yhdistys ry:lle 6 000 euron suuruisen apurahan käytettäväksi yhdistyksen vuosikirjan painattamisesta aiheutuvien toimittamiskustannusten osittaiseen kattamiseen. Jäsenmaksut Jäsenmaksut ovat olleet kuluneella kaudella Liittymismaksu 20 euroa Vuosimaksu 45 euroa Kannattajavuosimaksu 100 euroa Vakinaisen jäsenen kertamaksu 450 euroa Stipendit ja apurahat Luovutettiin stipendi hyvän liiketoimintasuunnitelman laatimisesta Suomen Liikemiesten Kauppaopiston opiskelijoille Arvo Kyllöselle (750 e) sekä David Nelsonille (250 e). 19 SLY 2009 korjattu 19 10.2.2010, 13:02 Suomen LiikemiesYhdistys r.y:n johtokunta 2009 Tarja Tchernych, pj. [email protected] varatuomari,IPR-lakimies, Berggren Oy Ab Tapio Hakala [email protected] toimitusjohtaja, HL-Group Oy *) Maritta Iso-Aho [email protected] johtaja, Alko Oy *) Kustaa Poutiainen, 1. vpj. [email protected] hallituksen puheenjohtaja, Stephen Industries Inc. Oy Erkki Pärssinen, 2. vpj. [email protected] toimitusjohtaja, Espoon Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät *) Olli Latola [email protected] johtaja, Pohjola-Yhtymä Oyj *) Liisa Leino [email protected] hallituksen puheenjohtaja, Leinovalu Oy Timo Argillander [email protected] toimitusjohtaja, Digital Media Finland Oy Niko Papula [email protected] toimitusjohtaja, Rex Partners Oy *) Paavo Aro [email protected] yrittäjäneuvos, Aro Yhtiöt Oy Juha Rissanen [email protected] johtaja, Aktia *) 20 SLY 2009 korjattu 20 10.2.2010, 13:02 Seppo Saarto [email protected] johtaja, Nordea Oyj Soili Suonoja soili,[email protected] kauppaneuvos Sihteeri Matti Nousiainen OTK [email protected] Varaisäntä ja varasihteeri Timo Argillander Rahastonhoitaja Seppo Saarto Heikki Vahala [email protected] johtaja, Connect Television Group Ltd. *) *) Erovuorossa 2010 Tilintarkastajat Jaakko Ravald Ilkka Santti Varatilintarkastajat Kirsi-Marja Poljatschenko Anne Pollari Edustajat yhteisöissä: Toimihenkilöt: Isäntä Niko Papula [email protected] toimitusjohtaja Yhteystiedot Postiosoite: Suomen Liikemies-Yhdistys r.y c/o Matti Nousiainen Berggren Oy Ab PL 16, 00101 Helsinki www.suomenliikemiesyhdistys.fi Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallituksen jäsen Vesa Kauppinen kauppatieteiden maisteri Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön hallituksen jäsen Erkki Pärssinen toimitusjohtaja Suomen Kukkasrahaston valtuuskunnan varapuheenjohtaja Matti Ollila talousneuvos Yhdistys on Kotimaisen työn liiton jäsen 21 SLY 2009 korjattu 21 10.2.2010, 13:02 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA VARAINHANKINTA Tuotot Jäsen- ja liittymismaksut Avustukset Varainhankinnan muut tuotot Yhteensä Kulut Henkilöstökulut Palkat Henkilösivukulut Yhteensä Poistot Koneista ja kalustosta Yhteensä Muut varsinaisen toiminnan kulut Kuukausikokoukset Johtokunnan kokoukset Pankkikulut Konttoritarvike, painatus ym. Vuosikirjan painatus Hallinto ja kirjanpito Jäsenmaksut Ilmoituskulut Jäsenrekisterin hoitokulut Jäsentoiminta /matkat Internetsivut Golf turnauskulut Yhteensä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Osinko- ja korkotuotot Yhteensä SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT Omaisuuden luovutusvoitot SATUNNAISET KULUT Omaisuuden luovutustappiot YLEISAVUSTUKSET Yleisavustukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 20 590,01 6 000,00 20 865,00 6 000,00 26 590,01 26 865,00 5 400,00 1 780,04 -7 180,04 6 100,00 872,47 6 972,47 -71,19 71,19 -94,92 -94,92 -7 224,39 -3 828,45 -1 254,24 -663,00 -4 439,00 -757,32 -181,50 0,00 -7 007,08 -1 566,22 -1 831,27 -1 645,30 -30 397,77 -11 058,99 -11 907,81 -1 126,70 -373,69 -389,12 -3 039,02 -732,91 -78,00 -192,15 -10 412,96 -8 905,20 -999,18 -1 784,10 -39 940,84 -20 143,23 11 152,84 11 152,84 12 827,92 12 827,92 44 610,11 -513,21 -4 646,00 -1 000,00 43 190,75 -12 109,00 -24 070,31 22 SLY 2009 korjattu 22 10.2.2010, 13:02 TASE 2009 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 213,58 284,77 Sijoitukset Rahastosijoitukset ja arvopaperit 769 990,32 724 462,37 Yhteensä 770 203,90 724 747,14 10 049,45 10 220,75 171,30 12 486,76 12 486,76 780 424,65 737 233,90 469 244,31 469 244,31 267 989,59 292 059,90 43 190,75 780 424,65 -24 070,31 737 233,90 780 424,65 737 233,90 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot Rahaston oma pääoma Edellisten tilikausien tulos Edellisten tilikausien voitto Tilikauden tulos Tilikauden alijäämä Yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Siirtovelat Ostovelat Yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23 SLY 2009 korjattu 23 10.2.2010, 13:02 TASE-ERITTELYT 31.12.2009 Koneet ja laitteet 1.1. Lisäykset Poisto Koneet ja laitteet 31.12. 284,77 71,19 213,58 Käyttöomaisuusosakkeet Nordea FDR Fortum Neste Oil Osuuskunta Suomen Messut Wärtsilä Sampo A HKScan UPM Kymmene Teliasonera Nordea Bank Huhtamäki Nokian Renkaat Kone B Kemira Outokumpu yhteensä kpl 456 1300 650 1 400 1150 1375 1100 3100 2251 1100 1100 700 1065 800 Markkina-arvo 31.12.2009 3 242,16 24 661,00 8 073,00 Sijoitusrahasto-osuudet Nordea Fennia kasvu Nordea Euro Obligaatio Tuotto 416364 Nordea Pro Euro Korko Tuotto 2151,29 Nordea Pro Euro Korko Kasvu 13168,7248 Nordea 4004 Joukkolaina 100000 Nordea Itä-Eurooppa Tuotto Aktia Bond Allocation D 202122,284 Odin Norden Rahasto 34,24 yhteensä Siirtosaamiset Liikaa maksettu ennakonpidätys 12/2009121,80 Liikaa maksettu sotumaksu 12/2009 Nordea 102130-602901 Nordea suora 180036-226413 Oma pääoma 1.1. Rahaston pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä Oma pääoma yhteensä 31.12 Hankintahinta 792,86 8 945,72 9 750,00 16,82 10 392,00 19 377,50 11 237,50 9 713,00 15 004,00 14 985,76 9 955,00 19 778,00 19 442,76 11 726,70 9 960,00 171 077,62 11 228,00 19 573,00 10 793,75 9 152,00 15 717,00 19 246,77 10 670,00 18 700,00 20 972,00 11 044,57 10 608,00 193 681,25 374 144,69 79 419,95 30 558,03 103 424,11 221 465,00 5 016,00 814 027,78 0,00 82 412,09 16 723,31 126 622,91 100 341,78 0,00 200 000,00 72 904,13 599 004,22 171,30 49,50 9 959,00 90,45 469 244,31 267 989,59 43 190,75 780 424,65 24 SLY 2009 korjattu 24 10.2.2010, 13:02 TILINPÄÄTÖKSEN 31.12. 2009 LIITETIEDOT Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Yhtiön pysyviin vastaaviin merkityt aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn muuttuvaan hankintamenoonsa. Saamisiin merkityt myynti- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Yhdistyksen sijoitusomaisuuden markkina-arvo ylittää edelleen kokonaisuutena niiden hankintahinnan. Vaikka eräiden yksittäisten omaisuuserien markkina-arvo nykyisessä poikkeuksellisessa taloustilanteessa alittaa hankintahinnan ei niiden merkitys ole oleellinen, eikä siten vaaranna yhdistyksen talouden tulevaa tasapainottamista.Sijoitusomaisuus on arvostettu hankinta-menoonsa. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät yhdistyksen pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenot poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti.Poistot on mukautettu verotuspoistojen kanssa. Tilikauden poistoina kirjataan kuluksi verotuksessa hyväksyttävää enimmäistasapoistoa tai - menojäännös-poistoa vastaava määrä. Käyttöomaisuushyödyke arvioitu pitoaika poisto % ja -menetelmä Koneet ja kalusto 10-12 vuotta, 25% menojäännöspoisto Sijoitusarvopapereiden myyntivoitto ja -tappio Aspo Oy:n osakkeiden myyntitappio oli 513,21 euroa. Sijoitusrahasto-osuuksien myyntivoittoa kertyi seuraavasti: Nordea Fennia kasvu 19303,23 euroa Nordea Pro Euro korko tuotto 8966,56 euroa Nordea Pro Euro korko kasvu 4708,12 euroa Nordea Itä-Eurooppa tuotto 11632,20 euroa Yhteensä 44610,11 euroa Tilinpäätöksen allekirjoitus Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2010 Tarja Tchernych, Timo Argillander, Tapio Hakala, Maritta Iso-Aho, Olli Latola, Niko Papula, Seppo Saarto, Heikki Vahala, Liisa Leino Tilinpäätösmerkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2010 Jaakko Ravald Ilkka Santti 25 SLY 2009 korjattu 25 10.2.2010, 13:02 TILINTARKASTUSKERTOMUS 2009 Suomen Liikemies-Yhdistyksen vuosikokouksen maaliskuun 9. päivänä 2009 valitsemina tilintarkastajina olemme tänään suorittaneet vuoden 2009 tilien tarkastuksen. Olemme tarkastaneet Suomen Liikemies-Yhdistys r.y:n tilinpäätöksen, kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta 1.1. -31.12.2009. Johtokunnan ja rahastonhoitajan laatima tilinpäätös sisältää toiminta- kertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilin-päätöksestä ja hallinnosta seuraavasti: Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitettu johtokunnan jäsenten sekä sihteerin toiminnan lainmukaisuutta yhdistyslain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös, joka osoittaa 43 190,75 euron ylijäämää, antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen oiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Johtokunnan esitys taseen mukaisen ylijäämän käsittelystä on yhdistyslain mukainen. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää johtokunnan jäsenille sekä rahastonhoitajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2010 Jaakko Ravald Ilkka Santti 26 SLY 2009 korjattu 26 10.2.2010, 13:02 VUODEN LIIKEMIEHET Yhdistys on vuodesta 1980 yhdessä Talouselämä-lehden kanssa valinnut Vuoden Liikemiehen, jotka ovat olleet v. 1980 toim.joht. Jorma Nokkala v. 1981 toim.joht. Veijo Sydänmetsä v. 1982 toim.joht. Gustav von Hertzen v. 1983 toim.joht. Gary Sundberg v. 1984 pääjohtaja Heikki O. Salonen v. 1985 toim.joht. Seppo Halttunen v. 1986 toim.joht. Arvo Suutari v. 1987 toim.joht. Hannu Seppälä v. 1988 toim.joht. Pekka Paasikivi v. 1989 hall.puh.joht. Reijo Vauhkonen v. 1990 hall.puh.joht. Matti T. Martela v. 1991 hall.puh.joht. Yrjö Toivola v. 1992 toim.joht. Jorma Nieminen v. 1993 toim.joht. Heikki Kyöstilä v. 1994 toim.joht. Stig Lindström v. 1995 vuorineuvos Erkki J. Toivanen v. 1996 toim.joht. George Berner v. 1997 hall.puh.joht. Einari Vidgrén v .1998 toim.joht. Kirsti Paakkanen v. 1999 toim.joht. Pentti Rotola-Pukkila Tmi Nokka-Koneet Pyhännän Rakennustuote Oy Suomen Sokeri Oy Teknolon Group Amer-yhtymä Oy Halton Oy Ruusutarhat Arvo Suutari Oy Seppälä Oy Oras Oy Suomen Vuolukivi Oy Martela Oy Vaisala Oy Benefon Oy Planmeca Oy Lival Oy Onninen Oy Berner Oy Ponsse Oy Marimekko Oyj P. Rotola-Pukkila Oy Nimikettä muutettiin vuonna 2000 siten, että kulloinkin valitaan kuluvan vuoden Liikemies. v. 2001 toim.joht. Stig Gustavson v. 2002 toim.joht. Ilkka Brotherus v. 2003 toim.joht. Mika Anttonen v. 2004 hall.jäs. Rabbe Grönblom v. 2005 hall.puh.joht. Jouko Kemppi v. 2006 toimitusjohtaja Mauri Ikola v.2007 toimitusjohtaja Jussi Nurmio v.2008 toimitusjohtaja Jari Sarasvuo v.2009 toimitusjohtaja Anne Berner KCI Konecranes Sinituote Oy Greeni Oy Kotipizza Oyj Kemppi Oy Vepsäläinen Konserni Taivas Oy Trainers` House Oy Oy Vallila Interior Ab 27 SLY 2009 korjattu 27 10.2.2010, 13:02 KUNNIA- JA KANNATTAJAJÄSENET KUNNIAJÄSENET Kestilä Pekka, kutsuttu v. 1988 Tuomala Pertti, kutsuttu v. 1999 Sohlberg Kari O., kutsuttu v. 2002 Hämäläinen Erkki, kutsuttu v. 2003 Korpiola Timo, kutsuttu v. 2006 Kivi-Koskinen Timo, kutsuttu v. 2007 Nordman Kurt, kutsuttu v. 2008 KANNATTAJAJÄSENET Algol Oy Ab Amer-Yhtymä Oyj Asianajotoimisto HH Partners Oy Berner Oy Kemppi Oy Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Kesko Oyj Nurminen Logistics Oyj Otava Kustannus Oy Oy Hartwall Ab Pohjola Vakuutus Oy Rautaruukki Oyj 28 SLY 2009 korjattu 28 10.2.2010, 13:02 YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ JA JÄSENREKISTERI Toimintavuoden lopussa oli yhdistyksen jäsenmäärä 593 kunniajäseniä 7 kannattajajäseniä 12 vakinaisiajäseniä 14 30-vuotisjäseniä 123 Yritysrekisteri: vuoaijäseniä 442 Vakinaisjäsenet (14) Arppe Juhani Arteva Matti Falck Olof Kauppinen Esa-Pekka Kauppinen Vesa Keijola Pentti Kestilä Matti Kärnä Juhani Nyberg Henrik B Pekki Erkki Rantala Terttu Rehell Kaarina Tiainen Pentti Vakkuri Juhani Berner Harry Blomqvist Olavi Blässar Harry Bondsdorff Veikko Elfving Nils Erma Reino Hannula Antti Harjula Esa A Harva Martti Hautakangas Taisto Heinonen Aarto Henriksson Kurt Herkama Pentti Hirvonen K. Hilpas Hujala Pekka Hyvärinen Jaakko Hämäläinen Jorma E Ilaskivi Raimo Inkinen Pentti Isohanni Eero Jaskara Jouni Johansson Martti Järvinen Risto Kallio Antero Kaskimies Mika Kervinen K V Kirkas Kalle 30-vuotisjäsenet (123) Aaltio Erkki Ahola Juhani Ailio Raino Alander Rolf Alanne Seppo Anttonen Aarno Ant-Wuorinen Erkki Aspegrén Aarre Berner Erik S Berner George Non-Profit Oy Korhonen Martti Korpi Veli Korpiola Henrik Koski Tapio Koskivaara Yrjö Kovanen Paavo Kunnas Tapio Kuosmanen Juha Kurki Jouko Kääriäinen Markku Köninki Klaus Laakso Immo Lakkonen Jorma Laurila Seppo Leppänen Lauri K Leppänen Mikko Lindstedt Olav Linko Pekka Lundström Jalle Majander Taito Malmberg Harri Malmi Jouko Manninen Erkki Mannio Pekka Mantere Olavi Moisala U E Molander Antero 29 SLY 2009 korjattu 29 10.2.2010, 13:02 Tanhuanpää Esko Tenkanen Olli Timonen Heikki Tulenheimo Simo Turkki Tapani Uimonen Matti Uusivirta Antero Vaarmio Simo Vartiainen Tapio Wasenius Nils-Henrik Vehmas Aatos Westerling Lassi Viitanen Pekka Wikman Lasse Vila Orko Vilanti Kaarlo Virkkunen Erkki J Virtanen Frans Erkki Virtanen Heikki J Von Fieandt Johan Vuorenlehto Olli Vuorimaa Heikki Murtomaa Paavo Mustonen Leo Mäenpää Matti Nasib Lotfi Neuvonen Alpo Nevalainen Pekka S Nieminen Sam Nisonen Erkki Nuotio Heikki Olavuo Olavi Palojoki Touko Matti Pekkala Juhani Pellinen Erkki Piekkola Martti Piepponen Risto Pietarinen Oiva Plathan Antti Prihti Aatto Puhk Juri Raulo Hannu Reitkari Kirsti Rekola Esko Rontu Pekka Ruotsalainen Lauri Saariluoma Matti Saarnio Pentti A Salo Sulo R Sammalkorpi Jorma Selinheimo Klaus Seppälä Pentti Sinisalo Risto Sistonen Pertti Olavi Somersalmi Yrjö Stjernschantz Göran Suortti Timo Talas Olavi A Talermo Nisse Uudet vuosijäsenet 2009 (26) Brade, Hanna Hakala Markus Hallavo Jaakko Hallikainen Johanna Hanski Jorma Hellman Jari Kajander Juho-Kusti Kanninen Tiina Karhulahti Reijo Koistinen Marko Kumpu Esa Kåla, Nina Käri-Zein Päivi Laine Eeva Leino Liisa Nousiainen Matti Pakarinen Janne Parpala Matti RautalahtiYrjö-Pekka Reponen Marko Saarelainen Markus Sinisalo Juha Syrèn Jyrki Töyräs Jarmo Varonen Heikki Åhman Helena Vuosijäsenet (416) Aalto-Setälä Reko Aarnio Matti Aarnio Seppo Ahlbom Asko Ahlström Kari Aho Heimo Juhani Ahola Antti Ahonen Antti Ahtola Antti Ahvenainen Timo Tapani Ainamo Seppo Airaksinen Tuukka Airisto Kari-Matti Antinmäki R Anttila Tuula Anttonen Mika Ant-Wuorinen Jukka Ant-Wuorinen Jyrki Argillander Timo Aro Paavo Asikainen Ari Askola Kalevi 30 SLY 2009 korjattu 30 10.2.2010, 13:02 Hagman Matti K.A. Hakala Leena Hakala Tapio Hakkarainen Veikko Halava Risto Halinen Keijo Hallberg Lauri Hanski-Pitkäkoski Ritva Hardén Reijo Harju-Jeanty Tim Harjunpää Juha Hautala Katja Hedman Harry Heikkala Jani Heininen Mikko Heino Marko Heino Pekka Heinonen Pertti Juhani Helaniemi Kari Helenius Antti Helminen Heikki Helttunen Kauko Hollmen Aarne Honkakorpi Mikko Honni Matti Horstia Heikki Hotti Jarmo Hynninen Harri Hägglund Jyrki Hämäläinen Ritva Härkönen Jorma Hörhammer Stefan Ikola Mauri Ikävalko Antti Inkiläinen Aimo Iso-Aho Maritta Jaatinen Kari Asp Kari Aukia Sampo Aura Ari Aura Matti Backman Göran Bedretdin Riza Berg Erkki Bergius Jouko Björk Pirjo Björklund Tapio Blom Veijo Brotherus Ilkka Bäckström Bror Bärlund Anne-Maarit Carpen Matti Dahlström Eila Dahlström Ossi Ehari Kari Ehrnrooth Bernt Eklund Kari Ekroos Vesa Ekstam Pekka Ellmén Jarmo Engberg Risto Enäjärvi Kirsti Eriksson Marja Ervamaa Hannu Eskelinen Heikki J. Eskelinen Veikko Fagerström Kari Forsgård Christina Gröhn Urpo Grönblom Rabbe Grönqvist Stefan Gustavson Stig Haavisto Pertti Hagfors Kari Jakovirta Pertti Jalonen Martti Janhunen Matti Jokinen Arto Ilmari Jokinen Helena Jokinen Jouko Jokipaltio Hannu Jouhki Juha Jouppi Jaakko Järvi Juhani Järvinen Asko Kalaja Jorma Kallama Kimmo Kamensky Mika Kangas Martti J Kangas-Kärki Teemu Kangasniemi Matti Karhulahti Barbro Karmanheimo Juhani Karmila Erkki Karti Matti Katainen Arto Kaunisto, Jari Kauppi Heikki Kauppinen Sakari Kause Jarkko Kavander Tom Kemppi Markku Kemppi-Virtanen Pirjo Kestilä Juha Kettunen Arto Kettunen Ossi Kielenniva Jorma Kimanen Veli-Matti Kinnunen Jori Kiviaho Timo P. Kivi-Koskinen Harri 31 SLY 2009 korjattu 31 10.2.2010, 13:02 Laine Pasi Laine Paula Laine Sakari Laine-Haaja Nina Laitasalo Jukka Laitinen Arttu LampinenYrjö Lappalainen Aarne Larsen Markku Latola Olli Lauri Jukka Laurila Heikki Lauslahti Sanna Lehti Mia Lehti Taisto Lehtinen Risto Lehto Marja Lehtomäki Vesa Lehtonen Mika Leinonen Veli Leppälä-Nilsson Anne Leppämäki Tuija Leppänen Raimo Leskinen Vesa-Pekka Liemola Lasse Liinpää Arto Lindström Kaj Liukkunen Sari Lival-Lindström Stig London Sonja Lounasmeri Matti Lummaa Aarne Juhani Luojus Juha-Matti Luukkanen Veli-Matti Lyly Martti Lyyski Peter Lyytikäinen Mikko Kivinen Pentti Koivisto Pentti Koivu Timo Koivunen Erik Koivunen Jarmo Koivuniemi Isto Koivuniemi Milja Koivusaari Pasi Koivusaari Pekka Kokko Timo Kolehmainen Timo Konkari Matti Konttas Ari Koponen Heikki Korhonen Reijo Korpiola Tomi Korpisalo Jarmo Kortela Risto Koskenmies Jari-Pekka Koski Erkki Koskiluoma Timo Koskinen Antti Koskinen Kauko Kostamo Juhana Kotkanen Jukka Krootila Arto Kukkonen Arto Kukkonen Pekka Kupiainen Seppo Kuronen Erkki Kyöstilä Heikki Kähkönen Tapio Kärävä Hannu Könni Kalevi Laaksonen Tero Lahikainen Pekka Lahtinen Jyrki Maaranen Jari Makkonen Heikki Malinen Timo Mannila Tuire Martikainen Seppo Martinkauppi Sami Martinmäki Veijo Matilainen Antti Mattheiszen Matti Mattila Erkki Merilampi Pekka Meristö Tarja Miilunpohja Markku Moilanen Anne Moisala Ilpo Moll Risto Murros Olavi Mustakallio Kari Mustaniemi Matti Muurman Susanna Myhrberg Markus Myllynen J. Henrik Mäenpää Juha Mäkelä Kai Mäkinen Harry Mäkinen Mauri Mäkitalo Juha Määttä Pekka Niemi Esa Nieminen Timo Nokkala Jorma Nordberg Anneli Nordberg Christoffer Nordberg Erkki Juhani Nordman Ian Norilo Jaakko Nousiainen Rami 32 SLY 2009 korjattu 32 10.2.2010, 13:02 Pitkänen Matti Pitkänen Mauri Pokki Jari Poljatschenko Kirsi-Maarit Pollari Anne Pottonen Markku Pottonen Martti Poutiainen Kustaa Prepula Eero Puustinen Kari Pyhälä Riitta Pyykkönen Seppo Päivärinta Juhana Pärssinen Erkki Rahja Petri Raipia Esko Rantala Pentti Rantamäki Tomi Rantanen Reijo Rautakoura Jyri Ravald Jaakko Rikala Aija Rintala Marko Rissanen Juha Rissanen Unto Roponen Heikki Rotola-Pukkila Pentti Rummukainen Jorma Ruohonen Petri Ruokonen Tahvo Ruuska Jukka Rytkönen Mauri Räsänen Mikko Räty Juhani Räty Seppo Röksä Jouni Rönkä Pekka Nurmilaukas Asta Nygård Kai Nykänen Markku Nykänen Pertti Nylund Torbjörn Nyman Marja-Liisa Närhi Pertti Ojala Sirpa Marja Okkonen Jaakko Juhani Ollila Matti Ollila Sami Paakkala Marika Paananen Ritva-Liisa Pahlman Lars Pakarinen Pia Palin Jukka Pallonen Raimo Palmula Timo Palojoki Antti Palvi Mauri Papula Niko Parikka Hannu Juhani Partanen Juha Pasuri Pentti Pelanne Juhani Peltola Jukka Peltomaa Vesa Peltonen Hannu Peltonen Tapani Peltonen Tiina Perttilä Timo Perälä Heikki J Pesu Veijo Peurasuo Pentti Piirainen Tapio Piironen Matti Piponius Pertti Saarenheimo Veli Saarikangas Riitta Saaristo Seija Saarni Risto Saarto Seppo Saavalainen Kalevi Sahlström Tapani Sairanen Seppo Santaniemi Jussi Santti Hannu Santti Ilkka Sarastie Reijo Sarkia Ilkka Savikko Anna Savonen Janne Sederholm Tuomas Sedig Riitta Seppä Eero Antero Seppälä Jouko Sieranoja Tauno Siilasto Esko Simola Jarmo Siniharju Hannu Sinisalo Hellevi Smolander Riitta Stenvall Carina Storberg Sirkka Suhonen Pentti Sundberg Gary Sundelin Patrik Sundell Jorma Suomalainen Sampo Suomi Tapio Suonoja Milla Suonoja Soili Susiluoto Tapio Suutari Arvo 33 SLY 2009 korjattu 33 10.2.2010, 13:02 Valtanen Antti Varelius Matti Wathen Jaakko Vauhkonen Reijo Vesikansa Jyrki Vidgren Einari Viita Erkki Wiitakorpi Jorma Wiitanen Arvi Viljanen Oiva Willberg Pentti Virtamo Olavi Virtanen Antero Virtanen Kalervo Virtanen Matti H E Virtanen Ritva Virtanen Teijo Voipio Tauno Ylikortes Sami Tapio Yli-Maunula Esa Ylisäe Jouni Ylitalo Veikko Ylä-Mononen Matti Åkerlund Kirsi Suvilehto Jari Säteri Hannu Talka Teijo Tamminen Matti Tanskanen Paavo Tarkiainen Kari Tarkkonen Veijo Tarsaranta Hannu Tchernych Peter Tchernych Tarja Tenho Tuomo Teperi Väinö Tiainen Ilkka Tikka Paavo Tilli Harri Tognetty Virpi Toivonen Kimmo Tolonen Eero Topi Marjo Torppi Matti-Jussi Troberg Pekka Tuohiniemi Leena Tuomikoski Tuomo Tuovinen Pekka Tapani Turtiainen Arto Turtonen Satu Tähtinen Eero Olavi Tähtinen Jarmo Töyrälä Kirsti Usvasalo Marja Utter Eero Vahala Heikki Vainiomäki Leena Vaintola Raimo Valkonen Irmeli Vallila Arto Vallila Pertti Vakinaiset yritysjäsenet (10) Helsingin Sanomat Jenny ja Antti Wihurin rahasto Helsingin kauppakorkeakoulu Kauppalehti Konventti Ravintola Ky Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Lahden Liikemiesyhdistys Kauppalehti Oy Suomen Tietotoimisto Turun Liikemiesyhdistys 34 SLY 2009 korjattu 34 10.2.2010, 13:02
© Copyright 2024