Resurssisodat ja
Kriisinhallinnan
Tulevaisuus
Resurssisodista…
•
Resurssisota-diskurssi
– 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan
konflikteihin
– 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen
•
Suurvallat ja resurssit
– Irak (90-91 ja 2003 )
– Afganistan
Resurssisotia tai sotaa resurssirikkailla alueilla?
Resursseista ja niiden vaikutuksista…
• Miten resursseja voidaan jaotella?
–
–
–
–
–
–
–
Lootable & Non-lootable (varastettavissa tai ei)
Renewable & Non-renewable (uusiutuva tai ei)
Point & Diffuse (keskitetysti tai hajautettu)
Proximate & Distant
High value & Lower value; value to weigh ratio
Multi-controllable & Gov’t only controllable
Transportability
• Miten erot voivat vaikuttaa sodan alkamiseen,
kestoon ja loppumiseen?
Resource Curse? Resurssikirous?
•
Jos resursseja on paljon, johtaako se
konflikteihin? Entä jos niitä on rajoitetusti?
Miksi?
Miten resurssit voivat auttaa konfliktin jälkeen?
– Budjetin rahoitus
– Lisätä yhteistyötä ympäristön suhteen
– Tarve yhteisten resurssien hallinnoimiseen ja
hyödyntämiseen voi johtaa dialoogiin…ja
parantaa suhteita.
Resurssisotia/konflikteja?
•
•
•
•
•
•
•
Somalia
Nigeria
Angola
DRC
Liberia & Sierra Leone
Sudan (Darfur ja Pohjois-etelä suunnat)
Afganistan
Tulevaisuus yhtä resurssisotaa?
1. Resurssisotia tai sotaa resurssirikkailla
alueilla?
2. Pitääkö resurssit omistaa niin että niistä
voi hyötyä? (vesi, öljy, viljeltävä maa)
3. Miten sota vaikuttaa eri resurssien
hyödynnettävyyteen?
4. Tehdäänkö kriisinhallintaa resurssien
turvaamiseksi?
Kriisinhallinnan Tulevaisuudesta
• Miksi kriisinhallintaa tehdään?
• Mitä kriisinhallinta on?
• Onko siitä hyötyä? Kenelle?
Kriisinhallinnan Historiaa
•
1948/56  1991
–
UNTSO ja UNEF prototyypit operaatioille
•
•
–
NEUTRAALIT (seuraavat päätösten implementointia),
OSAPUOLTEN HYVÄKSYMÄT, EI SOTILAALLISTA
VOIMANKÄYTTÖÄ
UNIFIL JA UNOC “poikkeuksia” jotka vahvistivat säännön.
UNDOF, UNEF II, UNFICYP
Kriisinhallinnan Historiaa, 1990-luku
•
Valtionvälisistä sodista sisällissotiin
– Cambodia (UNTAC) – ensimmäinen
jälleenrakennusoperaatio…
•
Osapuolien valitseminen
– Somalia (UNOSOM I vs II)
•
Nopean toiminnan joukkoja –
humanitaarinen vastuu ja interventiot
– Ruanda
•
Rauhan ylläpitämisesta pakottamiseen
…Balkkanin opetukset
“Robustness” – diskurssi
–
–
YK Chp 6 vs. 7
Asevoiman käyttö lisääntyy
Kriisinhallinnan Historiaa, 2000-luku
•
Afrikka
– Paikallisen kapasiteeti rakentaminen
– Taas suuria YK-johtoisia operaatioita
– Lisääntyvää YK-AU-EU-Nato-ECOWAS
yhteistyötä
– Eurooppalaiset tukevat Afrikassa, eivät
paikalla, MIKSI?
•
Balkkanit
– Kosovo, onnistuimme luomaan ‘itsenäisen’
valtion jolla ei ole toimintaedellytyksiä…
Afganistan - Kriisinhallinnan koetinkivi?
•
•
•
•
“Naton on pakko menestyä”
Miksi Suomi osallistuu ISAF-operaatioon?
Mitä tehtäviä suomalaiset toteuttavat
Afganistanissa?
Onko operaation luonne muuttunut?
– Jatkumo – ei-jatkumo
– Suomien pitää olla aktiivinen osapuoli – ei pidä
olla aktiivinen osapuoli
Mitä Suomen pitäisi tehdä Afganistanin
(ISAF) operaation suhteen?
Suomen osapuolen on menestyttävä
’vastustajan’ kustannuksella
Ei-jatkumo
Jatkumo
Suomen ei pitäisi olla
aktiivinen osapuoli
Miltä kriisinhallinnan tulevaisuus
näyttää?
•
•
•
•
•
Tuemme ja (jälleen) rakennamme heikkoja ja
sortuvia valtioita omien mielikuviemme mukaan,
tarpeen vaatiessa pakotamme rauhaan.
Toimijoiden ja ‘tärkeiden tehtävien’ määrä
kasvaa  Comprehensive Approach
(Kokonaisvaltaisuus)
Siiviilikomponenttien merkitys kasvaa
‘Petersbergin tehtäviin’ valmistaudutaan ja niitä
toteutetaan + Protecting the Commons
Asevoimat ovat pieniä ja suorituskykyisiä (robust
& expeditionary capable)
Miltä kriisinhallinnan tulevaisuuden
pitäisi näyttää?
Peruskysymys: Miksi teemme kriisinhallintaa?
• Minkä tyyppiseen toimintaan keskitymme?
• Osallistummeko pariin operaatioon tai
pienosastoilla pariin tusinaan?
• Panostus EU-, Nato-, ja YK-johtoisiin
operaatioihin? Tuki muille? (Afrikan Unioni)
Onko tulevaisuus jo päätetty?
1. EU-Petersberg Krihaa: Jatketaan nykyistä rataa
2. Riskienhallinta Krihaa: Protecting the Commons,
terrorismin vastaista toimintaa.
3. Humanitaarista Krihaa: Tuetaan humanitaarisia
toimijoita ja autetaan katastrooffien sattuessa.
4. Rauhanturvaaminen v2.0: Keskitytään valtioiden
välisten konfliktien estämiseen ja valvotaan
rauhansopimuksien täytäntöönpanoa.
KIITOS
Charly Salonius-Pasternak
Tutkija
Ulkopoliittinen instituutti
[email protected]
Graph: globalpolicy.org