Pelien määrä TOP 10

2/2015
Sisällys
Pääkirjoitus3
#tasa-arvo4
Loskantekijät8
Bilisexcelin nousu ja tuho
12
TIMES 2015 matkakertomus
16
Berghain18
Vaihto-opintoni kehitysmaassa
20
Prodekolaiset vaihdossa21
Tulppaanitesti22
Kommentti: Tuotantotalouden hissi 23
#IchBinPyry24
Valmistuneet25
Wappukuvia26
Päätoimittaja
Merit Morikawa
Taitto
Auri Väljä
Toimittajat
Leo Bergman
Simo Hellgrén
Pyry Huhtanen
Antti Kaivola
Laura Korhonen
Christine Korjus
Heta Ruikka
Matilda Säde
Olli Halminen
Konsta Huuki
Tony Hämmäinen
Markus Junkkari
Katriina Suojala
Kiitokset
Veikko Kovanen
Jukka Kujala
Lauri Mikkola
Johan Kondratjeff
Julkaisija
Tuotantotalouden kilta
Prodeko
Painatus
2
Picaset Oy
Pääkirjoitus
“Jo joutui Prodekon kevät ja GP
suloinen. Kauniisti joka paikkaa
koristaa Proleko…”
Grillibileet merkitsevät tyypillisesti
prodekolaiselle wapusta toipumista
ja kesän seikkailujen alkamista.
Kesätyöt ja Prodeko goes USA
vievät kiltalaisia pitkin maita ja
mantuja, niin myös tämä Proleko,
jossa esitellään Saksan eri puolia
ja tutustutaan Prodekolaisiin,
jotka tänä vuonna vievät Slushia
maailman tietoisuuteen. Prodekon
TIMES-tiimillä on lisäksi painavaa
sanottavaa taannoisesta reissustaan
Serbiaan. Toimittajamme pohtivat
myös miten Otaniemen pieni
maailma muuttuu, kun kylterit
saapuvat joukkoomme pitkän kesän
jälkeen.
Muutosta on muutenkin ilmassa,
kun kiltiksen bilisexcel vaihtui
biliskilkkeeksi. Prolekon toimitus on
paitsi pelannut ansioituneen paljon
biljardipelejä, myös analysoinut
exceliin kirjattuja pelejä sekä
paneutunut excelin syntyhistoriaan.
Kuka siis puri ketä ja monta peliä
exceliin onkaan kirjattu?
Proleko osallistuu myös
keskusteluun sukupuolten tasaarvoisesta asemasta Otaniemen
teekkaripiireissä. Erityisesti
toimitusta huolestuttavat
roolimallit, joita yhteisömme
arvo- ja asennemaailma vievät
työelämään. Haastattelimme
aiheen tiimoilta Jukka Kujalaa,
joka avaa lukijoillemme mistä on
oikeastaan kyse, kun puhutaan
wappulehdistä ja tasa-arvosta.
Mielenkiintoinen keskustelu
aiheesta pitkin Otaniemeä jäänee
kytemään kesäksi pinnan alle.
Jännityksellä jäämme seuraamaan
mitä keskustelusta seuraa ja mitä
avauksia Otaniemeen muuttavilla
kyltereillä ja ARTS:laisilla tulee
asenneilmapiiristä vielä olemaan.
Hyvää kesää, ja jätskiä!
Merit Morikawa
3
#tasa-arvo
Merit Morikawa ja Heta Ruikka
Fuksispeksien huudetuin omstart oli tänä keväänä tasa-arvo, eikä syyttä.
Lotta Aarikan blogikirjoitukset naisten aseman epäkohdista Otaniemessä
ovat saaneet paljon huomiota niin Teekkarikylässä kuin sen rajojen
ulkopuolellakin.
Kirjoituksia seuranneet mielenilmaukset ovat sadelleet suuntaan ja
toiseen. Kommentit ovat olleet positiivisia, negatiivisia, hyssytteleviä
sekä äänekkään vaativia. Itse keskustelun kohteena olleiden kerhojen
näkökulmia ei ole avattu paljoakaan. Proleko kutsui sekä Prodekossa
että Äpyssä ja SiMiLissä vaikuttaneen Jukka Kujalan keskustelemaan ja
antamaan oman näkemyksensä aiheesta.
1. Millaisena näet kerhojen
aseman tai vaikutuksen
teekkariyhteisössä?
Kerhon sisäpuolelta mun on
tietysti vaikea nähdä miten ne
ulkopuolella koetaan. Omalla
kohdalla toimintaan osallistumisen
jälkeen ulkopuolisena syntyneiden
mielikuvien merkitys on pienentynyt.
Ajattelen, että teekkariyhteisön
voi karkeasti jakaa niihin, jotka
tietävät alusta alkaen mitä haluavat
opiskella ja saavuttaa ja keskittyvät
tehokkaasti opiskeluun. Sitten on
porukkaa, jotka eivät välttämättä
tiedä mitä haluaisivat, heillä ei ole
4
kummoista kiirettä työelämään ja he
ovat avoimempia opiskeluyhteisön
markkinoimiin mahdollisuuksiin.
Tämä jälkimmäinen ryhmä
imaistaan helpommin teekkariyhteisöön, esimerkiksi killan
hommiin.
Väittäisin, että tälle jälkimmäiselle
ryhmälle kerhot ovat näkyviä,
sillä he saattavat tuntea porukkaa
sieltä ja he näkevät mitä kerhot
tekevät teekkariyhteisössä. Tähän
porukkaan kerhoilla on vaikutusta:
kerhot voivat herättää kunnioitusta,
odotusta, halua olla mukana tai
sitten vahvoja vastareaktioita.
2. On heitetty, että “teekkariuteen
kuuluvat wappulehdet, lakki ja
jäynä”. Ovatko vappulehdet siis
teekkariutta leimaava asia jolla on
valtaa tässä yhteisössä?
kerhon vaikutusvallalla alkaa olla
jonkinlaista merkitystä.
3. Mikä on naisten rooli kerhoissa?
Äpyn toimituksessa on ollut mukana
Mielestäni yksilön mahdollinen
naisia jo 50-luvulta alkaen.
arvostus vappulehtiä kohtaan syntyy Näkyvämmässä roolissa kuitenkin
vähitellen. Kun muistelen omaa
vasta vuonna 2005. Itse olen ollut
fuksivuotta, niin fuksioppaassa
tekemässä kahta lehteä. Viime
oli tietysti vappulehden mainos.
lehdessä naiset otettiin täysin
Lehdillä oli myös omat ständinsä
mukaan lehden toimitukseen. Ennen
orientaatioviikon suunnistuksissa.
vuotta 2012 naiset olivat mukana
Alussa mulla ei muistaakseni
enimmäkseen promootiohommissa,
kuitenkaan ollut mitään tunteita
esimerkiksi ständeillä. Tänä vuonna
lehtiä kohtaan enkä pitänyt niitä
heidän asemaansa on vahvistettu.
mitenkään erityisinä.
Tänä vuonna naiset ovat myös
itse osanneet ottaa roolia, kun
Fuksina lehdissä erityisintä oli se,
he eivät ole ensimmäistä kertaa
että kun myin Julkkua niin sain siistin toimittamassa.
repun ja rahaa. Silloin en ajatellut
lehtien tekijöitä juurikaan. Arvostus
Itse huomasin jo kaksi vuotta sitten,
alkoi ehkä rakentumaan kun
että toiminnassamme on tasa-arvolehdet olivat tämän jälkeen paljon
ongelma. Naisilla ei ole viittaa
näkyvillä. Kun alkoi bongaamaan
selässä, lasia kaulassa, eikä
lehtien toiminnassa mukana olleita
heillä ole avainta toimitustilaan.
tyyppejä, jotka teki siistejä juttuja
Rehellisesti sanottuna etenkin
niin oma mielenkiinto kasvoi. Sitten avaimen puuttuminen on ongelma.
kun tutustui lehtien tyyppeihin ja
Mielestäni tähän on pakko keksiä
pääsi käymään toimitustiloissa, niin ratkaisu pian, eikä toimintamme
arvostus kasvoi.
voi jatkua nykyisellä systeemillä.
Muutokselle on tarvetta. Ulkoiset
On kuitenkin vaikea arvioida kuinka tunnukset ovat ehkä asia erikseen,
paljon vaikutusvaltaa wappulehdillä SiMiLiä ja Äpyä on muutenkin viety
on teekkariyhteisössä. Mielestäni
hieman erilleen viimeaikoina.
olennainen kysymys on se,
millainen yhteys yksilöllä on
oltava vappulehteen, jotta
5
4. Mitkä ovat historialliset syyt
sille, ettei naisia ole otettu mukaan
toimintaan?
Jos ajatellaan pelkästään
historiaa, niin vuonna 1948,
kun ensimmäinen Äpy tuli
ulos, naisia oli hyvin vähän
täällä opiskelemassa. Koko
toimitusprosessikin on toki ollut
erilainen tuolloin, lehteä saattoi
esimerkiksi olla tekemässä
huomattavasti pienempi porukka
kuin nykyään. Maailma oli
muutenkin kovin erilainen kuin
nykyään, etenkin tasa-arvon
näkökulmasta. Koko lehti, sen
konsepti ja brändi ovat saaneet
alkunsa tuolloin ja se on jättänyt
jälkensä toimintaan ”ei ole
sääntöjä, on vain perinteitä”periaatteen mukana. Silti on
mielestäni yllättävää, ettei naisia
ole ollut näin laajasti mukana
aikaisemmin.
5. Mitä ovat muut syyt sille, ettei
naisia ole otettu mukaan kerhojen
toimintaan?
Tämä on mielestäni se varsinainen,
monisyinen ongelma. Yksi
näkökulma tähän on se, että meillä
ei ole sääntöjä, vaan perinteet
kannattelevat toimintaa. Perinteitä
on vaikea muuttaa nopeasti ja se
vaatii pitkäjänteistä työtä. Muutosta
on kuitenkin tapahtunut kiihtyvällä
6
tahdilla viimeisen viidentoista
vuoden aikana.
Koska meillä noudatetaan
demokratiaa, tällainen muutos
vaatisi joltain jäseneltä aktiivista
ja pitkäjänteistä lobbausta. Tämä
on suuri panos jäsenelle, kun
ajattelee, että mukana olevien
keskimääräinen aktiiviaika kerhossa
on vain vuoden. Lisäksi aktiiveilla
on useimmiten koulu, työ ja muita
velvoitteita kerhossa toimimisen
lisäksi.
Asiaan voidaan ottaa myös
psykologinen näkökulma. Kun
mietin itseäni, olen kasvanut
ensimmäiset 20 vuotta lähestulkoon
ainoastaan miesten kanssa.
Opiskeluaikana olenkin käynyt
läpi henkistä muutosprosessia,
kaveriporukan ei tarvitse koostua
vain miehistä. Porukkaa, joka jakaa
taustani on aika paljon. Tällä on
vaikutusta siihen, kenen kanssa
haluaa viettää aikaa ja kenen
kanssa on luonnollisinta olla. Kun
lähimmät kaverit ovat miehiä, niin
helposti tällä taustalla mukaan
seuloutuu miehiä. Varsinkin kun
mahdollisuus tuoda omia kavereita
mukaan toimintaan on jokseenkin
rajattu.
6. Onko kerhoissa naisvastaisuutta,
entä muutosvastaisuutta?
Kerhoissa ei ehdottomasti ole
naisvastaisuutta. Asiat ikään kuin
velloutuvat porukan mukana kun ei
ole sääntöjä, ja hommat hoituvat
“järkipohjaisella fiiliksellä” sen
mukaan ketä sattuu tulemaan
paikalle kun asioista keskustellaan.
Tämä ajaa pitkälti hommaa
eteenpäin.
Muutosvastaisuudessa on otettava
huomioon meidän kulttuuri, jota on
60 vuotta rakennettu vappulehtien
teon ympärille. Kulttuurissamme
on vahva näkemys siitä, että
”emme kuuntele muita, vaan Äpyyn
laitetaan ihan mitä itse halutaan”.
Kun keskiössä on tällainen
asenne, niin kyllä se jossain
määrin sotii ulkopuolelta tulevaa
painostusta vastaan. Toisin sanoen
meillä on ulkopuolelta tulevan
vaikutuksen vastarintaa, ei niinkään
muutosvastarintaa. Ei me ehdoin
tahdoin olla muutosta vastaan,
vaan tottakai me muututaan sitä
mukaa kun ihmiset kerhossa
muuttuvat ja vaihtuvat.
7. Näkyykö naisiin liittyviä syrjiviä
asenteita teekkariyhteisössä
kerhojen ulkopuolella? Onko
teekkariyhteisö tasavertainen?
Vaikea kysymys. Mulla ei ole
hirveästi kokemuksia tähän
liittyen. Toki kaikenlaista voi
sattua kun on enemmän miehiä
kuin naisia, varsinkin kun ollaan
humalassa. Aina voi sattua
sikailuja. En kuitenkaan näe, että
teekkariyhteisössä mitenkään
erityisemmin tai systemaattisesti
syrjittäisiin naisia. Ei kellareiden
ulkopuolella, mutta ei mielestäni
sisäpuolellakaan. Syrjiminen
on mielestäni todella vahva
sana varsinkin, kun olen itse
todistanut muutosta, joka meillä
on tapahtunut. Syrjimissyytökset
ovat tuntuneet turhan vahvoilta
varsinkin, jos ihmisillä ei ole
ollut riittäviä taustatietoja.
Tasavertaisuuskysymykseen on
myös miehenä vaikea vastata,
koska sukupuoli tekee mut osittain
sokeaksi koko asialle. Naiset
näkevät sen helpommin ja suoraan.
7
Antti Kaivola
Mitä oikeasti tapahtuu SLUSHin taustatiimissä ja ketä ovat nuo
johtoon nousseet myyttiset hahmot? Proleko valottaa taikasauvaa
heiluttavan kaksikon ajatusmaailmaa ja taustoja. Kysyimme pääjehuilta oikeastaan kaiken olennaisen. Esittelyssä ovat siis Prodekolaisen taivaan tämän vuoden kirkkaimmat tähdenlennot Riku ja
Marianne!
Riku
Miten positio (CEO) on vaikuttanut dokaamisesi määrään?
Kai se jotenkin on, en ole kyllä varma kumpaan suuntaan. Ainakin
kuuluisat konferenssimatkat ovat usein jossain määrin rankkoja. Ehkä
kuitenkin ikä ja tyttöystävä ovat vaikuttaneet volyymiin enemmän ;-)
Olette Marsun kanssa kumpikin olleet BCG:n trainee-ohjelmassa, onko
tämä joku juoni?
Toki. Slush lienee nykyään BCG:n päärekrytointikanava. Nyt
viimeisimpänä viime vuoden tiimistä kaappasivat Samuli Männistön.
Toisaalta meillä oli yksi BCG:n full-time konsultti viime vuonna
vapaaehtoisena, eli osataan me tämä toiseenkin suuntaan.
Miten lafka nyt pärjää kun jätit sen oman onnensa nojaan?
En ole vieläkään jättänyt lafkaa täysin rauhaan. Mm. assarihommat
loppuvat virallisesti vasta toukokuussa ja eiköhän tuossa OM:ssä ja
muissa kandikursseissa ole jotain kehitettävää vielä ensikin vuonna. Tähän
väliin maksettu mainos: joku voisi jatkaa OM:n assarointia.
8
Missä kaupungissa haluaisit asua?
Helsingissä ei ole varsinaisesti mitään vikaa, mutta tänä vuonna
vierailluista kaupungeista Los Angeles, San Fransisco ja Tokio olivat
siisteimmät. Niissä voisi varmaan viettää enemmänkin aikaa. Tokiolle
kunniamaininta julkisesta liikenteestä ja internet-of-things WC-pöntöistä.
Millainen hyttikaveri olet ruotsinristeilyllä?
Ainakin aiempien hyttikavereiden ja naapurihyttiläisten mukaan erittäin
huono. Tosin eikös se nyt ole vähän niin kuin koko homman pointti
risteilyllä.
Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut yössä?
Keväisin kahdeksan ja syksyisin kolme. On hyvä olla vuosikello omissa
touhuissa.
Oletko koskaan hävinnyt kännipainia?
En itseasiassa muista koskaan voittaneeni. Viimeksi jäin lihavan työkaverin
sidontaan vuosi sitten vappuna.
Konsultti vai perustaja, miksi?
Sekä että. Onhan tässä vielä 40 vuotta aikaa. Konsultointi on kyllä ihan
kivaa, mutta pakko tässä on joku firmakin perustaa. Sami Inkinen sen
sanoi: jos haluat muuttaa maailmaa perusta for-profit teknologiayritys.
9
Miten positio (President) on vaikuttanut
dokaamisesi määrään?
Plus-miinus-nolla - Extempore
illanistujaiset ovat vähentyneet, mutta
tilannetta paikkaavat huikeat reissut
kuten kaato Teneriffalla
Olette Rikun kanssa kumpikin olleet
BCG:n trainee-ohjelmassa, onko tämä
joku juoni?
On! Huikea työkokemus, mutta
ennen kaikkea juonen juju on jatkaa
jo perinteeksi muodostunutta “joku
lähtee taas BCG:lle” -illallinen+bileet
-konseptia juuri ennen Slushia
marraskuun alussa. Etsitään siis taas
hyviä tyyppejä, jotka on aloittamassa
loka-marraskuussa BCG:llä, jotta saadaan hyvä syy kyseisten bileiden
järkkäämiseen tänäkin vuonna ;)
Minne uraputki tästä johtaa?
Salainen tavoiteeni on vielä palata teekkarimaailmaan vuodeksi. Olisi
supersiistiä viettää vuosi ilman mitään sitoumuksia Otaniemessä. Fuksit
hoi! Älkää siis turhaan stressatko duuneista vielä, ehditte kyllä tehdä töitä
myöhemminkin.
Missä kaupungissa haluaisit asua?
Jännä fakta: en ole koskaan asunut muualla kuin Espoossa eikä tässä
vaiheessa ainakaan ole kiire pois. Berliini, Tokio ja San Francisco on
ykköskaupungit Suomen ulkopuolella.
Mihin kulutat rahaa?
Tällä hetkellä rahaa palaa ihan liikaa ruokaan, kun illallinen tulee usein
ostettua ravintolasta / kaupasta.
Millainen hyttikaveri olet ruotsinristeilyllä?
Risteilyt etenee vakiokaavalla: rauhallinen alottelu hytissä eskaloituu
aina buffan rajattoman tarjonnan seurauksena. Löydän itseni varhain
10
aamulla 5. kannelta, kun joku vanhempi
tieteenharjoittaja päättää alkaa repimään
toisten paitoja. (ps. toivottavasti kysyitte
tätä Rikulta - odotan sitä vastausta innolla)
Kuinka monta tunti keskimäärin nukut
yössä?
7h - Keväällä enemmän, syksyllä
vähemmän
Olet vanha huippu-urheilija. Mitä
yhtäläisyyksiä näet tässä ja Slushin
pyörittämisessä?
Helkkarin paljon. Kokonaisuudessaan
urheilu-ura on opettanut vähintään
yhtä paljon kun suomalainen
koulutusjärjestelmä. Tärkeimmiksi
yhtäläisyyksiksi urheilun ja Slushin välillä
nostaisin pettymysten käsittelemisen
ja omistautumisen. Kun paska osuu
tuulettimeen, en paina paniikkinappia
päälle, vaan kaikkeen osaa suhtautua
rakentavasti.
Mikä on kantasi jäähile-, tai nk. Slush
-juomiin?
Näyttävät tosi pahoilta
Millä nimellä aiotte Rikun kanssa
brändätä itsenne? SLUSH-Riku, startupMarsu, Marianne Vikkula vai jotain
muuta?
Meikäläisen “Marsu” -brändäys tuottaa
jo ongelmia monelle - yritän nyt aluksi
pitäytyä siinä, ettei homma mene liian
vaikeaksi.
11
BILISEXCELIN
nousu ja tuho
Simo Hellgrén
Helmikuun toisena päivänä 2009 kirjattiin ensimmäinen peli
Prodekon bilisexceliin. Yli 6 vuotta käytössä pysynyt järjestelmä on
herättänyt ihmetystä, ihastusta ja suuria tunteita niin prodekolaisissa kuin yli kiltarajojenkin. 46 302 kirjattua peliä myöhemmin huhtikuun 12. päivänä 2015 pelattu peli jäi bilisexcelin viimeiseksi, kun
upouusi biliskilke otettiin käyttöön. Prolekon toimitus palasi bilisexcelin alkulähteelle selvittääkseen miten yksi järjestelmä mullisti
Prodekon biljardikulttuurin.
Nimi: Juha Nikola
Vuosikurssi: 1993
Valmistumisvuosi: 2010 (seikkailujen jälkeen)
Pelien määrä: 180
Miksi ja miten bilisexcel syntyi?
Vuonna 1997 Prodekon hallituksen edustaja Perttu Rönkkö sai
jutusteltua yhteistyökumppanimme Accenturen edustajalta lupauksen
Biljardipöydän hankinnan rahoittamiseksi. Pöytä hankittiin ja saatiin
siirrettyä kiltahuoneelle. Alkupelailujen jälkeen alkoi kuitenkin kirkastua
ajatus siitä, että pelillistä tasoa täytyy mitata jotenkin. Kimmo Jaakkola
toi idean shakin vahvuuslukulaskennan kehittäneen professori Arpad
Elon järjestelmästä. Sitä voisi soveltaa – sopivasti mukaillen –
vahvuuslukujärjestelmän tarpeisiin. Keskiarvoksi valittiin shakista poiketen
100. Yksittäisen pelin vahvuuslukumuutoksen maksimiksi valittiin luku 10.
Vuonna 2009 tein uuden version aikaisemmasta, jo unohtuneesta
bilisexcelistä. Tuolloin tavoitteena oli lähinnä tehdä tulosten kirjaamisesta
mahdollisimman yksinkertaista.
Miten bilisexcelin käyttöönotto vaikutti pelikulttuuriin?
Pelimäärä kasvoi räjähdysmäisesti! Syntyi myös selkeitä ryhmiä
pelistrategian valinnan perusteella.
12
Korkkaajat – pelaaja jolla on runsaasti pistevoittoja uusien pelaajien
kanssa. Kuppikunnat – pelaajat joilla on paljon pelejä vain keskenään
Extremet – pelaajat jotka pelaavat huomattavasti enemmän kuin muut
Fiilispelaajat – pelaaja, jolla on selvästi korkea taitotaso, mutta nauttii
enemmän erikoisten lyöntien rakentamisesta kuin pistepotin keräämisestä.
Usein väistelty vastustaja. Parempi kuin mitä vahvuusluku kertoo.
Maadoittajat – pelaaja joka rajoittaa tappion riskiä esim. pelaamalla
vastustajan pallon valliin kiinni
Bilisexcel on nyt päässyt eläkkeelle yli 6 vuoden käytön jälkeen. Miltä nyt
tuntuu?
Mukava kuulla että bilisexcel palveli näinkin pitkään. Viimeisimmän
version rakensin noin ½ – 1 tunnissa. Bilisexcelin viihde/panos-suhde on
ollut täysin omaa luokkaansa.
Paras bilismuistosi?
Peli Perttu Nihdin kanssa. Maalasin (ja onnistuin) kahdessa erikoisessa
pussituksessa peräkkäin (vrt. Fiilispelaajan määritelmä):
1) Tuplakäkällä pussitus kulmaan.
Kivi osuu kohdepalloon
Kohdepallo kimpoaa vallista ja osuu juuri pysähtyneeseen kiveen.
Kohdepallo putoaa kulmapussiin.
2) Kahden pallon kyyti kulmaan pakka kiertäen.
Oudoin bilismuistosi?
Bilixexcelin ensimmäinen versio vuodelta 1997 oli tehty ja sitä oli
käytetty joitakin kuukausia. Olin “high-risk / high return” -tyylilleni
uskollisena pelannut itseni vahvuuslukulistan viimeiseksi, muistaakseni n.
70 pisteeseen. Tämän jälkeen tyylini alkoi toimia ja otin seuraavasta
24 pelistä 20 voittoa. Viimeisin voitto vei minut vahvuuslukulistan
piikkipaikalle. Kuittasin “jotain nerokasta” vastustajalleni, joka oli
ennen kyseistä peliä listaykkönen ja pelin aikana kovakin psyykkaaja.
Pelikaverilta “paloi käämi” ja hän puri minua käteen. Hampaanjäljet
kädessä paranevat nuorelta mieheltä verrattain pian. En kanna kaunaa.
Kasi- vai ysipallo? Miksi?
Anytime.:)
13
Mitä hyötyä biljardin peluusta on ollut työelämässä?
Hyvä biljarditaito kertoo tuhlatusta nuoruudesta :)
Oletko jatkanut biljardin peluuta vielä valmistumisen jälkeen?
Toki. Harvakseltaan.
(Bilis)terveiset Prodekolle?
Koskas haastematsi Alumni vs. Prodeko olikaan?
Dataa
Pelien määrä
TOP 10
Voittoprosentti
TOP 10
Karli Kalpala
Heikki Lehtosalo
Simo Hellgrén
Joona Putkonen
Jorma Nieminen
Juha Murtoaro
Artturi Patrakka
Teemu Laurikainen
Riku Mäkelä
Kristian Sjölund
5377
4542
2971
2379
2323
2224
2169
1931
1921
1851
Karli Kalpala
Teemu Laurikainen
Tiago Costa
Harri Mauno
Lassi Wessman
Tero Jaakkola
Timo Kauppila
Antti Mattila
Riku Mäkelä
Tony Hämmäinen
74,2%
72,3 %
68,3 %
66,0 %
65,4 %
64,4 %
64,2 %
64,2 %
63,8 %
63,5 %
14
Pvm
Pelien määrä
Mahdollinen syy
6.5.2013
24.10.2012
9.2.2014
4.10.2013
19.11.2013
113
111
111
102
101
Ulkomaan PP -Jono
Kotimaan PP -jono
Nordic Re-ComW
15
TIMES 2015
Matkakertomus
“Tässä lohduttaa se, että me lähdetään himaan mut noi Serbialaiset
joutuu jäämään tänne.” - Mikael
“Nyt kun miettii jotain hyviä puolia Serbiasta… ei tuu yhtään
mieleen.” - Lauri
“Siis täällähän maksaa taksit vähemmän kuin mitä kengät kuluu.” Heikki
DISCLAIMER: Jos tämä kirjoitus
vaikuttaa joltain muulta kuin huonojen
häviäjien karvaalta tilitykseltä, olette
erehtyneet.
TIMES-joukkueemme vietti tammikuun
lopussa viisi päivää semi-finaalissa
Serbiassa edustamassa Prodekoa,
Suomea ja sivistystä. Mittelöt pidettiin
Novi Sadissa, tuossa ruskean joen
kaupungissa. Tähän väkiluvultaan
maan toiseksi suurimpaan kohteeseen
pääsee lentämällä Belgradiin ja
ajamalla taksilla sata kilometriä
periferian halki – kunhan hinnasta
pääsee ensiksi sopuun. Novi
Sadissa liikkuessa sielunmaisema
kauniista ja romanttisista miljööstä
on vahva, joskin vaatii kelvottoman
infrastruktuurin vuoksi kosolti
mielikuvitusta. Päätimmekin
kiertää kaikki turistikohteet yhdellä
juoksulenkillä, jotta homma olisi
nopeasti pois alta.
16
Paikalliseen case-ratkontaperinteeseen
mitä ilmeisemmin kuuluu
kohdeyrityksen ilmoittaminen 96 tuntia
etukäteen, mikä hämmensi meitä
3-4 tuntiin tottuneita case-ratkojia.
Olikohan tämä loppuun asti harkittu
juttu? Miten tähän kuuluisi reagoida?
Mitä Riku Mäkelä tekisi?
Ei aikaakaan kun käsissämme oli
dialyysiyritys DaVitan case muutaman
vuoden takaa Teacher’s Notes -liitteen
tukemana. Neljän tunnin ratkaisuaika
tuntuu suorastaan huojentavan pitkältä,
kun ratkaisun miettimisen sijaan
voi keskittyä lähinnä itse esityksen
hiomiseen. Poistuessamme salista
olimme täynnä voitonriemua.
Kunnes todellisuuden rakenne
muuttui. Kognitiivinen dissonanssi
lamautti jokaisen meistä
kuullessamme paikallisen yliopiston
professorin aloittavan tuomariston
palautteenannon lauseella “Your
solution was wrong.” Emme täysin
saaneet selvää tämän väitteen
taustalla piilevästä logiikasta, tai
siitä, miksi se muutti analyysimme
epäolennaiseksi. Professori
koitti lievittää hämmennystämme
vertauskuvalla: “You cannot compare
Four Seasons with McDonald’s.”
Hämmennyimme lisää. Jäimme
miettimään, mitä casen laatineet
Stanfordin professorit eivät olleet
tajunneet.
Ensimmäisen casen jälkeen
homman juju kilpailun osalta
valkeni, joten päätimme käyttää
loput päivät tutustuaksemme
paikallisiin kuriositeetteihin kuten
tomaattikastikkeettomaan pizzaan ja
ei-savuttomiin baareihin. Ensi kerran
paikallista pikakahvia testatessamme
liikutuimme kyyneliin – vastaavaa
lietettä ei kukaan meistä ollut aiemmin
maistanut. Onneksi perinteestä
pidettiin kiinni myös Belgradin
lentokentällä, jossa tunnetun franchisen
huippukahvit valmistettiin rehellisesti
pulverista.
Luonnollisesti teimme myös tuttavuutta
muiden joukkueiden, pois lukien
Ilmenaun liimaa imppaavien
tarranlätkijien, kanssa. Paikallisten
järjestäjien ja Kragujevacin tiimin
kanssa tulimme etenkin hyvin toimeen.
Vastapalvelukseksi aikaisemmasta
solmion sitomisen opettamisesta
sympaattiset serbialaiset opettivat
meille balkanilaisen tervehdyksen
Ti si jebena ruzna kuja! Juhlaillan
lopulta kääntyessä yöksi uskoimme
saavuttaneemme transeurooppalaisen
hurmoshengen tahdittaessamme
minttulitran valumista kymmeniin
kurkkuihin Hyvät ystävät-yhteislaulun
sävelissä.
Köyhät ritarinne,
Miikka, Lauri, Heikki & Mikael
P.S. Lopuksi neuvo tulevien vuosien
kisaajille: ennen kun ilmoittaudutte
paikalliskarsintaan, tarkastakaa missä
maassa semifinaali pidetään.
17
Christine Korjus
Berghain on Berliiniläinen klubi. Se on vähän yli kymmenvuotisen historiansa aikana noussut legendaariseen maineeseen. Klubi on tunnettu
esimerkiksi hyvin tiukoista ovimiehistä. Jonossa saattaakin joutua seisomaan jopa useita tunteja. Prolekon toimitus onnistui saamaan sisäänpääsyn ja kurkistamaan, mistä tässä kohussa oikein on kyse.
Matkani Berghainiin alkoi tietysti
ulkoa jonosta. Berghainin jykevä
betonirakennus (entinen voimalarakennus) nousi kunnioitusta
herättävänä edessä ja basson kuu-li
selvästi ulos asti. En ole ikinä jännittänyt klubijonossa niin paljon. Seisoskelimme jonon ensimmäisinä jonkin
aikaa, kunnes lopulta ovi-mieheltä tuli
pieni nyökkäys meille ja pääsimme sisään. Laukun- ja ruu- miintarkastuksen
jälkeen kännykän kamerat peitettiin teipillä ehdottoman kuvauskiellon takia.
Synkkä, pervo ja vaikuttava ovat
sanoja, jotka kuvaavat Berghainia
hyvin. Vaikka tiesin Berghainin
olevan iso, hämmästyin kun pääsin
keskikerroksen päätanssitilalle. Tila
on valtava! Katto kohoaa 18 metrin
korkeuteen ja seinät ovat pelkkää
betonia ja metallia. Savukone
posottaa savua jatkuvalla syötöllä
ja lähes ainoita valonlähteitä ovat
tanssilattian vilkkuvat valot. Vieressä
olevia ihmisiä on paikoittain hyvin
vaikea nähdä. Ilma on kuumaa ja
kosteaa.
18
Berghainin äänentoistojärjestelmä
on yksi maailman parhaimmista
ja tehokkaimmista, mitä klubeilta
voi löytää (suosittelen lämpimästi
korvatulppia, äänentaso saattaa
olla jopa 110 desibelin luokkaa).
Itse tanssilattialla musiikki on vielä
vahvempi kokemus. Basso on niin
vahva, että sen tuntee koko kehossa.
Subwooferin vieressä voi jopa
tuntea, kuinka ihokarvatkin heiluvat
basson tahtiin. Musiikki on synkkää ja
minimalistista hardcore teknoa, joka
Berghainin äänentoistojärjestelmällä
pääsee oikeuksiinsa.
Tunnelma on avoimuudessaan ja
suvaitsevaisuudessaan aivan omaa
luokkaansa. Berghain on tunnetusti
myös homo- ja fetissiklubi, ja se
näkyy. Klubikansasta noin 70% on
miehiä ja näistä 80-90% homoja.
Tom of Finlandin näköisiä isoja,
puolialastomia ja lihaksikkaita (homo)
miehiä on paljon. S&M tyylinen
pukeutuminen on normaalia ja kuuluu
Berghainin tyyliin. Jotkut juhlijoista
saattavat olla jopa täysin alasti.
Seksikohtausten todistaminen ei ole
tavatonta. Rakennuksessa onkin
monia huoneita ja pimeitä kolkkia,
jotka ovat kuin tehty tätä varten.
Keveämmästä menosta pitäville
Berghainin yläkerrassa on Panorama
Bar (perjantaisin vain tämä puoli on
auki). Siellä soi kevyempää teknoa,
housea ja electroa.
Muihin Berliinin klubeihinkin verrattuna
bileet Berghainissa ovat hyvin pitkät.
Ne alkavat perjantaina puolelta öin ja
jatkuvat pitkälle maanantain puolelle.
Bilettämään voi mennä vaikka
sunnuntai-iltapäivänä ja meno sisällä
on taattu. Koko rakennuksesta ei
löydy yhtään heijastavaa pintaa, ettei
itsensä näkeminen maratonjuhlimisen
aikana herätä todellisuuteen.
lähempänä aamun tunteja ollaan) noin
95% ihmisistä on joissain aineissa.
Hyvä puoli tässä on se, että kännistä
örvellystä ei ole lainkaan. Ihmiset ovat
kohteliaita ja ystävällisiä. Vessajonot
ovat hyvin pitkät, mutteivät sen
takia että ihmisillä olisi vessahätä…
Jos jollain on oikea vessahätä,
on sanomaton sääntö että hänet
päästetään jonon ohi.
Berghain on kuin oma maailmansa.
Musiikki ja tila ovat upeita. Siellä voit
olla mitä haluat. Useat ovatkin jääneet
bilekulttuuriin koukkuun ja viettävät
Berghainissa kaikki viikonloppunsa.
Berghain on vaikuttava kokemus,
jollaista ei varmasti saa Suomessa.
Siitä joko tykkää tai ei tykkää, eikä
se sovi ihan kaikille. Berghain on
mielestäni perustellusti ansainnut
tittelinsä yhtenä maailman
parhaimmista klubeista. Tärkeää
on kuitenkin myös ”remember to go
home”.
Yksi asia mikä Berghainissa voi
järkyttää, on huumeiden määrä.
Berghainissa on aivan oma
huumekulttuurinsa ja siihen ei voi olla
törmäämättä. Bileissä (varsinkin mitä
19
Vaihto-opintoni
kehitysmaassa
Koska kansainvälinen kokemus on nykyaikana tärkeä merkintä CV:ssä ja
työelämässä on tärkeää osata tulla toimeen eri kulttuureista tulevien ihmisten
kanssa, päätin minäkin lähteä lukukaudeksi vaihtoon opiskeluja pakoon.
”Jos nyt kerran ulkomaille mennään,
niin tehdään se sitten kunnolla”, päätin
ja valitsin vaihtokohteekseni etelän
kehitysmaan tavoitteenani kokea
mahdollisimman suuri kulttuurishokki.
Hiiteen Kaakkois-Aasian ja Afrikan
kehittyneet maat, minä lähden Saksaan!
Heti ensimmäisinä päivinä pääsinkin
tutustumaan paikalliseen kulttuuriin.
Alkuperäisasukkaat viettivät tärkeää
uskonnollista juhlaa, jonka aikana
syömistä tulee välttää. Nälkä kuitenkin
yllättää itse kunkin ja ratkaisuksi on
keitetty maltainen perinnejuoma, joka
paastonaikana on tavallista vahvempaa
ja sen tähden myös ravinteikkaampaa.
Yritin tunnollisesti kunnioittaa paikallisia
perinteitä, mutta paikalliseen
bakteerikantaan tottumattomana aiheutti
perinnejuoma kovin pahan olon.
Vaihto-opiskelijan tärkein tehtävä on
tietenkin matkustelu ja halusin kokea
junamatkustamisen riemua välillä
München-Wien. Ongelmat vainosivat
minua kuitenkin jatkuvasti. Tässä
kehitysmaassa Internet on jo käytössä,
20
joten vapaa kauppa mahdollisti
halvemman lipun ostamisen naapurimaan
rautatieyhtiötä. Valitettavasti onlineelämän ihanuudet jäivät Itävallan rajojen
sisäpuolelle, sillä kätevä PDF-lippu tulikin
tulostaa valkoiselle A4-paperille, jotta
konduktööri voi leimata sen ikivanhalla
nitojan näköisellä vempaimellaan.
Hädissäni juoksin sitten ympäri kaupunkia
etsien kopiointiliikettä. Tulostaminen
onnistui ja riistohintaista paperiarkkia
maksaessani yritin tarjota kaikkien
kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden
kortteja kassalla. Poloiset
kehitysmaalaiset eivät kuitenkaan ole
vielä saaneet korttimaksumahdollisuuksia
käyttöönsä, joten nöyrtyneenä tallustin
pankkiautomaatille.
Matkaan päästyäni huokaisin: ”Kyllä
tämä tästä! Enköhän vähitellen sopeudu
tämän maan alkeelliseen elämäntyyliin.
BKT:kin kasvaa vähitellen kehittyneelle
tasolle. Nyt se on jo 45 000 USD
asukasta kohden!”
Matilda Säde
Münchenin kirjeenvaihtaja
Prodekolaiset vaihdossa
21
tulppaanitesti
Felix Saarinen
Onko tulppaanimania
a.
uuden hollantilaisen design-huumeen 4-fluoroamfetamiinin ja taskulämpimän Heineken-oluen sekakäytön aiheuttama olotila amsterdamilaisen homobaarin vessassa
b.
pakonomainen tarve löytää hollantilainen tyttö/poikaystävä vai
c. 1630-luvulla tapahtunut tulppaaneiden keinottelusta johtunut finanssikriisi?
Onko tulppaaneiden vieminen EU-maasta toiseen
a.
helpointa ruumiin sisäisesti
b.
jotain, mitä ei tapahtunut 28.4.2015 klo 23.45 Helsinki-Vantaan lentokentällä
c.
laillista?
Tulppaanien kasvattaminen
a.
on aivan vitun laitonta
b.
on suora tie vankilakierteeseen
c.
tuo sisältöä työttömän arkeen
Tulppaaneita nuuhkiessa tärkeintä on
a.
varoa liian vahvantuoksuisia lajikkeita
b.
varmistaa, että kyseessä on varmasti Heisenberg-laatuinen priimatulppaani, eikä mikään kotipuutarhassa kehitelty övereihin johtava voikukka-risteytys vai
Kuvan tulppaanit eivät liity tähän tekstiin.
c.
ettei nenä ole tukossa?
Tämä teksti
a.
johtaa rikostutkintaan
b.
on erityisen hauska
c.
käsittelee tulppaaneita
22
KOmmentti:tuotantotalouden hissi
Juhani Anttila
Toimittajamme pelasivat I find this sexist -juomapeliä kuukauden
ajan. Ohessa koottuja hörppyjä.
Harkkatyöryhmä
Illanistujaiset
No siis eihän
miehet tekis mitään
millään peileillä
työpaikalla, hyvä jos ne
käy ees suihkussa.
Siis naisethan
on todistetusti tunteikkaampia
ja vähemmän rationaalisia
päätöksenteossaan. Niiden
kannattais pysyä
hoivahommissa.
Bileet rantasaunalla
Jonkun tyttöystävä
kävelee ohi. “Aa toi on
toi laiha ja vähän
eksoottisen näkönen
tyttö. Pitäskö kysyä
kaverilta paljon se
maksoi?”
Eräs luennoitsija
Kiltis
Oon kyllä tullut
siihen lopputulokseen et
paras tapa iskee nainen
on pimeellä kujalla ja
takaa.
You think Google
is the best company in
the world? I’m surprised
to hear that from a
woman (sniggers).
Cut. Hörppylista kehittyi aika nopeasti todella absurdiin suuntaan (kuten
toimituskunnan alkoholinkäyttökin). Nämä heitot on irroitettu asiayhteydestään.
Kuitenkin on helposti huomattavissa millaisen kuvan opiskelijaelämä antaa
itsestään, kun joku sattuu osumaan epäsopivimpiin keskusteluihin mukaan. Tämä
joku on ensi syksynä erittäin todennäköisesti fuksi. Vaikka loukkaavan läpän
jatkuva kuuleminen olisikin vain huonojen sattumusten summa ja ohimennyttä
huumoria, on harmi, jos opiskelijakulttuuri koetaan vieraana ja vihamielisenä sen
vuoksi. Pidetään siis ensi syksynä näkökulmat avoimina ja lakataan luomasta
myyttiä bigoteista teekkari-idiooteista!
23
#ICHBINPYRY
En ole rasisti, mutta nyt
on vihdoinkin aika puuttua
tähän huolestuttavaan
kehityssuuntaan. Tarkoitan
tietenkin sitä nykyajan
ilmiötä kun kummallisen
väriset ja eri tavalla puhuvat
tyypit tulevat meren yli
tänne meidän lintukotoon
ja vievät meidän työpaikat.
Ja naiset. Ja työpaikat.
Perkele. Kuulkaa nyt hyvät
suoraselkäiset persutieteiden korkeakoululaiset! Nouskaamme yhteen
rintamaan rajoittakaa näiden syöpäläisten Niemeenmuuttoa. Nämä
ihmissaastat eivät saa saastuttaa tuntemaani Espoota ja muuttamaan sitä
joksikin ihme Helsingiksi. Saatana. Meillä puhdasverisillä persutieteilijöillä
on yksi vihollinen ja sillä on puistattava nimi: Kylteri!
Sellaista kylteriä en kyllä ikinä ole nähnyt, mutta luotettavista lähteistä
olen juttuja kuullut. Työpaikat on teekkareilla kortilla, mutta kylterit senkun
työskentelevät investointipankeissaan. Noiden muukalaisten takia en
pääse tekemään toimistokuutiossa exceleitä skraka kireällä. Magic
roundaboutkin jää pelkäksi haaveeksi. Pakko on kesällä siemailla
mojitoa rantatuolissa ja nostaa kelan tukea. Päivät kuluu analyysimallien
simuloinnin sijaan beach volleyta pelaillen. Kaikki tämä kyltereiden syytä.
Tarkemmin ajatellen, ei ne kylterit niin huonoja olekaan. Tervetuloa vaan
Otaniemeen.
Ps. Mitä yhteistä on tutalaisella ja kylterillä? Kummankin työnantaja on
Mäkkäri! ::DddDD::Dd
Pyry Huhtanen
24
VALMISTUNEET
11.2.2015
Opiskelija
Pilke Iiro
Diplomityön nimi
Diplomityön valvoja/
professuuri
Kustannustehokkuuden
parantaminen tuotannonohjausta
kehittämällä elintarviketeollisuusyrityksessä
Prof. Eero Eloranta
13.3.2015
Grundman Matilda Creating an End-to-end Model for
the Spare Part Provision Processes
of a Multinational Company
Tiira Miika
Prof. Markku Maula TU91
Tasavirtayhteyksien keskeytysten
aiheuttamat markkinavaikutukset
ja niiden merkitys Fingridin
strategiassa sekä kunnossapidossa
Prof. Ilkka Kauranen TU91
Nurmio Juhana
Introducing System Innovation: A
Case Study In Diabetes Care
Prof. Mikko Jääskeläinen
TU-91
Pennanen Paula
Constructing performance measures Prof. Paul Lillrank TU-22
for a medical curriculum reform
project
15.4.2015
25
Wappukuvia
Johan Kondratjeff
26
27
28
Laura Korhonen