2/2015 Sisällys Pääkirjoitus3 #tasa-arvo4 Loskantekijät8 Bilisexcelin nousu ja tuho 12 TIMES 2015 matkakertomus 16 Berghain18 Vaihto-opintoni kehitysmaassa 20 Prodekolaiset vaihdossa21 Tulppaanitesti22 Kommentti: Tuotantotalouden hissi 23 #IchBinPyry24 Valmistuneet25 Wappukuvia26 Päätoimittaja Merit Morikawa Taitto Auri Väljä Toimittajat Leo Bergman Simo Hellgrén Pyry Huhtanen Antti Kaivola Laura Korhonen Christine Korjus Heta Ruikka Matilda Säde Olli Halminen Konsta Huuki Tony Hämmäinen Markus Junkkari Katriina Suojala Kiitokset Veikko Kovanen Jukka Kujala Lauri Mikkola Johan Kondratjeff Julkaisija Tuotantotalouden kilta Prodeko Painatus 2 Picaset Oy Pääkirjoitus “Jo joutui Prodekon kevät ja GP suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa Proleko…” Grillibileet merkitsevät tyypillisesti prodekolaiselle wapusta toipumista ja kesän seikkailujen alkamista. Kesätyöt ja Prodeko goes USA vievät kiltalaisia pitkin maita ja mantuja, niin myös tämä Proleko, jossa esitellään Saksan eri puolia ja tutustutaan Prodekolaisiin, jotka tänä vuonna vievät Slushia maailman tietoisuuteen. Prodekon TIMES-tiimillä on lisäksi painavaa sanottavaa taannoisesta reissustaan Serbiaan. Toimittajamme pohtivat myös miten Otaniemen pieni maailma muuttuu, kun kylterit saapuvat joukkoomme pitkän kesän jälkeen. Muutosta on muutenkin ilmassa, kun kiltiksen bilisexcel vaihtui biliskilkkeeksi. Prolekon toimitus on paitsi pelannut ansioituneen paljon biljardipelejä, myös analysoinut exceliin kirjattuja pelejä sekä paneutunut excelin syntyhistoriaan. Kuka siis puri ketä ja monta peliä exceliin onkaan kirjattu? Proleko osallistuu myös keskusteluun sukupuolten tasaarvoisesta asemasta Otaniemen teekkaripiireissä. Erityisesti toimitusta huolestuttavat roolimallit, joita yhteisömme arvo- ja asennemaailma vievät työelämään. Haastattelimme aiheen tiimoilta Jukka Kujalaa, joka avaa lukijoillemme mistä on oikeastaan kyse, kun puhutaan wappulehdistä ja tasa-arvosta. Mielenkiintoinen keskustelu aiheesta pitkin Otaniemeä jäänee kytemään kesäksi pinnan alle. Jännityksellä jäämme seuraamaan mitä keskustelusta seuraa ja mitä avauksia Otaniemeen muuttavilla kyltereillä ja ARTS:laisilla tulee asenneilmapiiristä vielä olemaan. Hyvää kesää, ja jätskiä! Merit Morikawa 3 #tasa-arvo Merit Morikawa ja Heta Ruikka Fuksispeksien huudetuin omstart oli tänä keväänä tasa-arvo, eikä syyttä. Lotta Aarikan blogikirjoitukset naisten aseman epäkohdista Otaniemessä ovat saaneet paljon huomiota niin Teekkarikylässä kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Kirjoituksia seuranneet mielenilmaukset ovat sadelleet suuntaan ja toiseen. Kommentit ovat olleet positiivisia, negatiivisia, hyssytteleviä sekä äänekkään vaativia. Itse keskustelun kohteena olleiden kerhojen näkökulmia ei ole avattu paljoakaan. Proleko kutsui sekä Prodekossa että Äpyssä ja SiMiLissä vaikuttaneen Jukka Kujalan keskustelemaan ja antamaan oman näkemyksensä aiheesta. 1. Millaisena näet kerhojen aseman tai vaikutuksen teekkariyhteisössä? Kerhon sisäpuolelta mun on tietysti vaikea nähdä miten ne ulkopuolella koetaan. Omalla kohdalla toimintaan osallistumisen jälkeen ulkopuolisena syntyneiden mielikuvien merkitys on pienentynyt. Ajattelen, että teekkariyhteisön voi karkeasti jakaa niihin, jotka tietävät alusta alkaen mitä haluavat opiskella ja saavuttaa ja keskittyvät tehokkaasti opiskeluun. Sitten on porukkaa, jotka eivät välttämättä tiedä mitä haluaisivat, heillä ei ole 4 kummoista kiirettä työelämään ja he ovat avoimempia opiskeluyhteisön markkinoimiin mahdollisuuksiin. Tämä jälkimmäinen ryhmä imaistaan helpommin teekkariyhteisöön, esimerkiksi killan hommiin. Väittäisin, että tälle jälkimmäiselle ryhmälle kerhot ovat näkyviä, sillä he saattavat tuntea porukkaa sieltä ja he näkevät mitä kerhot tekevät teekkariyhteisössä. Tähän porukkaan kerhoilla on vaikutusta: kerhot voivat herättää kunnioitusta, odotusta, halua olla mukana tai sitten vahvoja vastareaktioita. 2. On heitetty, että “teekkariuteen kuuluvat wappulehdet, lakki ja jäynä”. Ovatko vappulehdet siis teekkariutta leimaava asia jolla on valtaa tässä yhteisössä? kerhon vaikutusvallalla alkaa olla jonkinlaista merkitystä. 3. Mikä on naisten rooli kerhoissa? Äpyn toimituksessa on ollut mukana Mielestäni yksilön mahdollinen naisia jo 50-luvulta alkaen. arvostus vappulehtiä kohtaan syntyy Näkyvämmässä roolissa kuitenkin vähitellen. Kun muistelen omaa vasta vuonna 2005. Itse olen ollut fuksivuotta, niin fuksioppaassa tekemässä kahta lehteä. Viime oli tietysti vappulehden mainos. lehdessä naiset otettiin täysin Lehdillä oli myös omat ständinsä mukaan lehden toimitukseen. Ennen orientaatioviikon suunnistuksissa. vuotta 2012 naiset olivat mukana Alussa mulla ei muistaakseni enimmäkseen promootiohommissa, kuitenkaan ollut mitään tunteita esimerkiksi ständeillä. Tänä vuonna lehtiä kohtaan enkä pitänyt niitä heidän asemaansa on vahvistettu. mitenkään erityisinä. Tänä vuonna naiset ovat myös itse osanneet ottaa roolia, kun Fuksina lehdissä erityisintä oli se, he eivät ole ensimmäistä kertaa että kun myin Julkkua niin sain siistin toimittamassa. repun ja rahaa. Silloin en ajatellut lehtien tekijöitä juurikaan. Arvostus Itse huomasin jo kaksi vuotta sitten, alkoi ehkä rakentumaan kun että toiminnassamme on tasa-arvolehdet olivat tämän jälkeen paljon ongelma. Naisilla ei ole viittaa näkyvillä. Kun alkoi bongaamaan selässä, lasia kaulassa, eikä lehtien toiminnassa mukana olleita heillä ole avainta toimitustilaan. tyyppejä, jotka teki siistejä juttuja Rehellisesti sanottuna etenkin niin oma mielenkiinto kasvoi. Sitten avaimen puuttuminen on ongelma. kun tutustui lehtien tyyppeihin ja Mielestäni tähän on pakko keksiä pääsi käymään toimitustiloissa, niin ratkaisu pian, eikä toimintamme arvostus kasvoi. voi jatkua nykyisellä systeemillä. Muutokselle on tarvetta. Ulkoiset On kuitenkin vaikea arvioida kuinka tunnukset ovat ehkä asia erikseen, paljon vaikutusvaltaa wappulehdillä SiMiLiä ja Äpyä on muutenkin viety on teekkariyhteisössä. Mielestäni hieman erilleen viimeaikoina. olennainen kysymys on se, millainen yhteys yksilöllä on oltava vappulehteen, jotta 5 4. Mitkä ovat historialliset syyt sille, ettei naisia ole otettu mukaan toimintaan? Jos ajatellaan pelkästään historiaa, niin vuonna 1948, kun ensimmäinen Äpy tuli ulos, naisia oli hyvin vähän täällä opiskelemassa. Koko toimitusprosessikin on toki ollut erilainen tuolloin, lehteä saattoi esimerkiksi olla tekemässä huomattavasti pienempi porukka kuin nykyään. Maailma oli muutenkin kovin erilainen kuin nykyään, etenkin tasa-arvon näkökulmasta. Koko lehti, sen konsepti ja brändi ovat saaneet alkunsa tuolloin ja se on jättänyt jälkensä toimintaan ”ei ole sääntöjä, on vain perinteitä”periaatteen mukana. Silti on mielestäni yllättävää, ettei naisia ole ollut näin laajasti mukana aikaisemmin. 5. Mitä ovat muut syyt sille, ettei naisia ole otettu mukaan kerhojen toimintaan? Tämä on mielestäni se varsinainen, monisyinen ongelma. Yksi näkökulma tähän on se, että meillä ei ole sääntöjä, vaan perinteet kannattelevat toimintaa. Perinteitä on vaikea muuttaa nopeasti ja se vaatii pitkäjänteistä työtä. Muutosta on kuitenkin tapahtunut kiihtyvällä 6 tahdilla viimeisen viidentoista vuoden aikana. Koska meillä noudatetaan demokratiaa, tällainen muutos vaatisi joltain jäseneltä aktiivista ja pitkäjänteistä lobbausta. Tämä on suuri panos jäsenelle, kun ajattelee, että mukana olevien keskimääräinen aktiiviaika kerhossa on vain vuoden. Lisäksi aktiiveilla on useimmiten koulu, työ ja muita velvoitteita kerhossa toimimisen lisäksi. Asiaan voidaan ottaa myös psykologinen näkökulma. Kun mietin itseäni, olen kasvanut ensimmäiset 20 vuotta lähestulkoon ainoastaan miesten kanssa. Opiskeluaikana olenkin käynyt läpi henkistä muutosprosessia, kaveriporukan ei tarvitse koostua vain miehistä. Porukkaa, joka jakaa taustani on aika paljon. Tällä on vaikutusta siihen, kenen kanssa haluaa viettää aikaa ja kenen kanssa on luonnollisinta olla. Kun lähimmät kaverit ovat miehiä, niin helposti tällä taustalla mukaan seuloutuu miehiä. Varsinkin kun mahdollisuus tuoda omia kavereita mukaan toimintaan on jokseenkin rajattu. 6. Onko kerhoissa naisvastaisuutta, entä muutosvastaisuutta? Kerhoissa ei ehdottomasti ole naisvastaisuutta. Asiat ikään kuin velloutuvat porukan mukana kun ei ole sääntöjä, ja hommat hoituvat “järkipohjaisella fiiliksellä” sen mukaan ketä sattuu tulemaan paikalle kun asioista keskustellaan. Tämä ajaa pitkälti hommaa eteenpäin. Muutosvastaisuudessa on otettava huomioon meidän kulttuuri, jota on 60 vuotta rakennettu vappulehtien teon ympärille. Kulttuurissamme on vahva näkemys siitä, että ”emme kuuntele muita, vaan Äpyyn laitetaan ihan mitä itse halutaan”. Kun keskiössä on tällainen asenne, niin kyllä se jossain määrin sotii ulkopuolelta tulevaa painostusta vastaan. Toisin sanoen meillä on ulkopuolelta tulevan vaikutuksen vastarintaa, ei niinkään muutosvastarintaa. Ei me ehdoin tahdoin olla muutosta vastaan, vaan tottakai me muututaan sitä mukaa kun ihmiset kerhossa muuttuvat ja vaihtuvat. 7. Näkyykö naisiin liittyviä syrjiviä asenteita teekkariyhteisössä kerhojen ulkopuolella? Onko teekkariyhteisö tasavertainen? Vaikea kysymys. Mulla ei ole hirveästi kokemuksia tähän liittyen. Toki kaikenlaista voi sattua kun on enemmän miehiä kuin naisia, varsinkin kun ollaan humalassa. Aina voi sattua sikailuja. En kuitenkaan näe, että teekkariyhteisössä mitenkään erityisemmin tai systemaattisesti syrjittäisiin naisia. Ei kellareiden ulkopuolella, mutta ei mielestäni sisäpuolellakaan. Syrjiminen on mielestäni todella vahva sana varsinkin, kun olen itse todistanut muutosta, joka meillä on tapahtunut. Syrjimissyytökset ovat tuntuneet turhan vahvoilta varsinkin, jos ihmisillä ei ole ollut riittäviä taustatietoja. Tasavertaisuuskysymykseen on myös miehenä vaikea vastata, koska sukupuoli tekee mut osittain sokeaksi koko asialle. Naiset näkevät sen helpommin ja suoraan. 7 Antti Kaivola Mitä oikeasti tapahtuu SLUSHin taustatiimissä ja ketä ovat nuo johtoon nousseet myyttiset hahmot? Proleko valottaa taikasauvaa heiluttavan kaksikon ajatusmaailmaa ja taustoja. Kysyimme pääjehuilta oikeastaan kaiken olennaisen. Esittelyssä ovat siis Prodekolaisen taivaan tämän vuoden kirkkaimmat tähdenlennot Riku ja Marianne! Riku Miten positio (CEO) on vaikuttanut dokaamisesi määrään? Kai se jotenkin on, en ole kyllä varma kumpaan suuntaan. Ainakin kuuluisat konferenssimatkat ovat usein jossain määrin rankkoja. Ehkä kuitenkin ikä ja tyttöystävä ovat vaikuttaneet volyymiin enemmän ;-) Olette Marsun kanssa kumpikin olleet BCG:n trainee-ohjelmassa, onko tämä joku juoni? Toki. Slush lienee nykyään BCG:n päärekrytointikanava. Nyt viimeisimpänä viime vuoden tiimistä kaappasivat Samuli Männistön. Toisaalta meillä oli yksi BCG:n full-time konsultti viime vuonna vapaaehtoisena, eli osataan me tämä toiseenkin suuntaan. Miten lafka nyt pärjää kun jätit sen oman onnensa nojaan? En ole vieläkään jättänyt lafkaa täysin rauhaan. Mm. assarihommat loppuvat virallisesti vasta toukokuussa ja eiköhän tuossa OM:ssä ja muissa kandikursseissa ole jotain kehitettävää vielä ensikin vuonna. Tähän väliin maksettu mainos: joku voisi jatkaa OM:n assarointia. 8 Missä kaupungissa haluaisit asua? Helsingissä ei ole varsinaisesti mitään vikaa, mutta tänä vuonna vierailluista kaupungeista Los Angeles, San Fransisco ja Tokio olivat siisteimmät. Niissä voisi varmaan viettää enemmänkin aikaa. Tokiolle kunniamaininta julkisesta liikenteestä ja internet-of-things WC-pöntöistä. Millainen hyttikaveri olet ruotsinristeilyllä? Ainakin aiempien hyttikavereiden ja naapurihyttiläisten mukaan erittäin huono. Tosin eikös se nyt ole vähän niin kuin koko homman pointti risteilyllä. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut yössä? Keväisin kahdeksan ja syksyisin kolme. On hyvä olla vuosikello omissa touhuissa. Oletko koskaan hävinnyt kännipainia? En itseasiassa muista koskaan voittaneeni. Viimeksi jäin lihavan työkaverin sidontaan vuosi sitten vappuna. Konsultti vai perustaja, miksi? Sekä että. Onhan tässä vielä 40 vuotta aikaa. Konsultointi on kyllä ihan kivaa, mutta pakko tässä on joku firmakin perustaa. Sami Inkinen sen sanoi: jos haluat muuttaa maailmaa perusta for-profit teknologiayritys. 9 Miten positio (President) on vaikuttanut dokaamisesi määrään? Plus-miinus-nolla - Extempore illanistujaiset ovat vähentyneet, mutta tilannetta paikkaavat huikeat reissut kuten kaato Teneriffalla Olette Rikun kanssa kumpikin olleet BCG:n trainee-ohjelmassa, onko tämä joku juoni? On! Huikea työkokemus, mutta ennen kaikkea juonen juju on jatkaa jo perinteeksi muodostunutta “joku lähtee taas BCG:lle” -illallinen+bileet -konseptia juuri ennen Slushia marraskuun alussa. Etsitään siis taas hyviä tyyppejä, jotka on aloittamassa loka-marraskuussa BCG:llä, jotta saadaan hyvä syy kyseisten bileiden järkkäämiseen tänäkin vuonna ;) Minne uraputki tästä johtaa? Salainen tavoiteeni on vielä palata teekkarimaailmaan vuodeksi. Olisi supersiistiä viettää vuosi ilman mitään sitoumuksia Otaniemessä. Fuksit hoi! Älkää siis turhaan stressatko duuneista vielä, ehditte kyllä tehdä töitä myöhemminkin. Missä kaupungissa haluaisit asua? Jännä fakta: en ole koskaan asunut muualla kuin Espoossa eikä tässä vaiheessa ainakaan ole kiire pois. Berliini, Tokio ja San Francisco on ykköskaupungit Suomen ulkopuolella. Mihin kulutat rahaa? Tällä hetkellä rahaa palaa ihan liikaa ruokaan, kun illallinen tulee usein ostettua ravintolasta / kaupasta. Millainen hyttikaveri olet ruotsinristeilyllä? Risteilyt etenee vakiokaavalla: rauhallinen alottelu hytissä eskaloituu aina buffan rajattoman tarjonnan seurauksena. Löydän itseni varhain 10 aamulla 5. kannelta, kun joku vanhempi tieteenharjoittaja päättää alkaa repimään toisten paitoja. (ps. toivottavasti kysyitte tätä Rikulta - odotan sitä vastausta innolla) Kuinka monta tunti keskimäärin nukut yössä? 7h - Keväällä enemmän, syksyllä vähemmän Olet vanha huippu-urheilija. Mitä yhtäläisyyksiä näet tässä ja Slushin pyörittämisessä? Helkkarin paljon. Kokonaisuudessaan urheilu-ura on opettanut vähintään yhtä paljon kun suomalainen koulutusjärjestelmä. Tärkeimmiksi yhtäläisyyksiksi urheilun ja Slushin välillä nostaisin pettymysten käsittelemisen ja omistautumisen. Kun paska osuu tuulettimeen, en paina paniikkinappia päälle, vaan kaikkeen osaa suhtautua rakentavasti. Mikä on kantasi jäähile-, tai nk. Slush -juomiin? Näyttävät tosi pahoilta Millä nimellä aiotte Rikun kanssa brändätä itsenne? SLUSH-Riku, startupMarsu, Marianne Vikkula vai jotain muuta? Meikäläisen “Marsu” -brändäys tuottaa jo ongelmia monelle - yritän nyt aluksi pitäytyä siinä, ettei homma mene liian vaikeaksi. 11 BILISEXCELIN nousu ja tuho Simo Hellgrén Helmikuun toisena päivänä 2009 kirjattiin ensimmäinen peli Prodekon bilisexceliin. Yli 6 vuotta käytössä pysynyt järjestelmä on herättänyt ihmetystä, ihastusta ja suuria tunteita niin prodekolaisissa kuin yli kiltarajojenkin. 46 302 kirjattua peliä myöhemmin huhtikuun 12. päivänä 2015 pelattu peli jäi bilisexcelin viimeiseksi, kun upouusi biliskilke otettiin käyttöön. Prolekon toimitus palasi bilisexcelin alkulähteelle selvittääkseen miten yksi järjestelmä mullisti Prodekon biljardikulttuurin. Nimi: Juha Nikola Vuosikurssi: 1993 Valmistumisvuosi: 2010 (seikkailujen jälkeen) Pelien määrä: 180 Miksi ja miten bilisexcel syntyi? Vuonna 1997 Prodekon hallituksen edustaja Perttu Rönkkö sai jutusteltua yhteistyökumppanimme Accenturen edustajalta lupauksen Biljardipöydän hankinnan rahoittamiseksi. Pöytä hankittiin ja saatiin siirrettyä kiltahuoneelle. Alkupelailujen jälkeen alkoi kuitenkin kirkastua ajatus siitä, että pelillistä tasoa täytyy mitata jotenkin. Kimmo Jaakkola toi idean shakin vahvuuslukulaskennan kehittäneen professori Arpad Elon järjestelmästä. Sitä voisi soveltaa – sopivasti mukaillen – vahvuuslukujärjestelmän tarpeisiin. Keskiarvoksi valittiin shakista poiketen 100. Yksittäisen pelin vahvuuslukumuutoksen maksimiksi valittiin luku 10. Vuonna 2009 tein uuden version aikaisemmasta, jo unohtuneesta bilisexcelistä. Tuolloin tavoitteena oli lähinnä tehdä tulosten kirjaamisesta mahdollisimman yksinkertaista. Miten bilisexcelin käyttöönotto vaikutti pelikulttuuriin? Pelimäärä kasvoi räjähdysmäisesti! Syntyi myös selkeitä ryhmiä pelistrategian valinnan perusteella. 12 Korkkaajat – pelaaja jolla on runsaasti pistevoittoja uusien pelaajien kanssa. Kuppikunnat – pelaajat joilla on paljon pelejä vain keskenään Extremet – pelaajat jotka pelaavat huomattavasti enemmän kuin muut Fiilispelaajat – pelaaja, jolla on selvästi korkea taitotaso, mutta nauttii enemmän erikoisten lyöntien rakentamisesta kuin pistepotin keräämisestä. Usein väistelty vastustaja. Parempi kuin mitä vahvuusluku kertoo. Maadoittajat – pelaaja joka rajoittaa tappion riskiä esim. pelaamalla vastustajan pallon valliin kiinni Bilisexcel on nyt päässyt eläkkeelle yli 6 vuoden käytön jälkeen. Miltä nyt tuntuu? Mukava kuulla että bilisexcel palveli näinkin pitkään. Viimeisimmän version rakensin noin ½ – 1 tunnissa. Bilisexcelin viihde/panos-suhde on ollut täysin omaa luokkaansa. Paras bilismuistosi? Peli Perttu Nihdin kanssa. Maalasin (ja onnistuin) kahdessa erikoisessa pussituksessa peräkkäin (vrt. Fiilispelaajan määritelmä): 1) Tuplakäkällä pussitus kulmaan. Kivi osuu kohdepalloon Kohdepallo kimpoaa vallista ja osuu juuri pysähtyneeseen kiveen. Kohdepallo putoaa kulmapussiin. 2) Kahden pallon kyyti kulmaan pakka kiertäen. Oudoin bilismuistosi? Bilixexcelin ensimmäinen versio vuodelta 1997 oli tehty ja sitä oli käytetty joitakin kuukausia. Olin “high-risk / high return” -tyylilleni uskollisena pelannut itseni vahvuuslukulistan viimeiseksi, muistaakseni n. 70 pisteeseen. Tämän jälkeen tyylini alkoi toimia ja otin seuraavasta 24 pelistä 20 voittoa. Viimeisin voitto vei minut vahvuuslukulistan piikkipaikalle. Kuittasin “jotain nerokasta” vastustajalleni, joka oli ennen kyseistä peliä listaykkönen ja pelin aikana kovakin psyykkaaja. Pelikaverilta “paloi käämi” ja hän puri minua käteen. Hampaanjäljet kädessä paranevat nuorelta mieheltä verrattain pian. En kanna kaunaa. Kasi- vai ysipallo? Miksi? Anytime.:) 13 Mitä hyötyä biljardin peluusta on ollut työelämässä? Hyvä biljarditaito kertoo tuhlatusta nuoruudesta :) Oletko jatkanut biljardin peluuta vielä valmistumisen jälkeen? Toki. Harvakseltaan. (Bilis)terveiset Prodekolle? Koskas haastematsi Alumni vs. Prodeko olikaan? Dataa Pelien määrä TOP 10 Voittoprosentti TOP 10 Karli Kalpala Heikki Lehtosalo Simo Hellgrén Joona Putkonen Jorma Nieminen Juha Murtoaro Artturi Patrakka Teemu Laurikainen Riku Mäkelä Kristian Sjölund 5377 4542 2971 2379 2323 2224 2169 1931 1921 1851 Karli Kalpala Teemu Laurikainen Tiago Costa Harri Mauno Lassi Wessman Tero Jaakkola Timo Kauppila Antti Mattila Riku Mäkelä Tony Hämmäinen 74,2% 72,3 % 68,3 % 66,0 % 65,4 % 64,4 % 64,2 % 64,2 % 63,8 % 63,5 % 14 Pvm Pelien määrä Mahdollinen syy 6.5.2013 24.10.2012 9.2.2014 4.10.2013 19.11.2013 113 111 111 102 101 Ulkomaan PP -Jono Kotimaan PP -jono Nordic Re-ComW 15 TIMES 2015 Matkakertomus “Tässä lohduttaa se, että me lähdetään himaan mut noi Serbialaiset joutuu jäämään tänne.” - Mikael “Nyt kun miettii jotain hyviä puolia Serbiasta… ei tuu yhtään mieleen.” - Lauri “Siis täällähän maksaa taksit vähemmän kuin mitä kengät kuluu.” Heikki DISCLAIMER: Jos tämä kirjoitus vaikuttaa joltain muulta kuin huonojen häviäjien karvaalta tilitykseltä, olette erehtyneet. TIMES-joukkueemme vietti tammikuun lopussa viisi päivää semi-finaalissa Serbiassa edustamassa Prodekoa, Suomea ja sivistystä. Mittelöt pidettiin Novi Sadissa, tuossa ruskean joen kaupungissa. Tähän väkiluvultaan maan toiseksi suurimpaan kohteeseen pääsee lentämällä Belgradiin ja ajamalla taksilla sata kilometriä periferian halki – kunhan hinnasta pääsee ensiksi sopuun. Novi Sadissa liikkuessa sielunmaisema kauniista ja romanttisista miljööstä on vahva, joskin vaatii kelvottoman infrastruktuurin vuoksi kosolti mielikuvitusta. Päätimmekin kiertää kaikki turistikohteet yhdellä juoksulenkillä, jotta homma olisi nopeasti pois alta. 16 Paikalliseen case-ratkontaperinteeseen mitä ilmeisemmin kuuluu kohdeyrityksen ilmoittaminen 96 tuntia etukäteen, mikä hämmensi meitä 3-4 tuntiin tottuneita case-ratkojia. Olikohan tämä loppuun asti harkittu juttu? Miten tähän kuuluisi reagoida? Mitä Riku Mäkelä tekisi? Ei aikaakaan kun käsissämme oli dialyysiyritys DaVitan case muutaman vuoden takaa Teacher’s Notes -liitteen tukemana. Neljän tunnin ratkaisuaika tuntuu suorastaan huojentavan pitkältä, kun ratkaisun miettimisen sijaan voi keskittyä lähinnä itse esityksen hiomiseen. Poistuessamme salista olimme täynnä voitonriemua. Kunnes todellisuuden rakenne muuttui. Kognitiivinen dissonanssi lamautti jokaisen meistä kuullessamme paikallisen yliopiston professorin aloittavan tuomariston palautteenannon lauseella “Your solution was wrong.” Emme täysin saaneet selvää tämän väitteen taustalla piilevästä logiikasta, tai siitä, miksi se muutti analyysimme epäolennaiseksi. Professori koitti lievittää hämmennystämme vertauskuvalla: “You cannot compare Four Seasons with McDonald’s.” Hämmennyimme lisää. Jäimme miettimään, mitä casen laatineet Stanfordin professorit eivät olleet tajunneet. Ensimmäisen casen jälkeen homman juju kilpailun osalta valkeni, joten päätimme käyttää loput päivät tutustuaksemme paikallisiin kuriositeetteihin kuten tomaattikastikkeettomaan pizzaan ja ei-savuttomiin baareihin. Ensi kerran paikallista pikakahvia testatessamme liikutuimme kyyneliin – vastaavaa lietettä ei kukaan meistä ollut aiemmin maistanut. Onneksi perinteestä pidettiin kiinni myös Belgradin lentokentällä, jossa tunnetun franchisen huippukahvit valmistettiin rehellisesti pulverista. Luonnollisesti teimme myös tuttavuutta muiden joukkueiden, pois lukien Ilmenaun liimaa imppaavien tarranlätkijien, kanssa. Paikallisten järjestäjien ja Kragujevacin tiimin kanssa tulimme etenkin hyvin toimeen. Vastapalvelukseksi aikaisemmasta solmion sitomisen opettamisesta sympaattiset serbialaiset opettivat meille balkanilaisen tervehdyksen Ti si jebena ruzna kuja! Juhlaillan lopulta kääntyessä yöksi uskoimme saavuttaneemme transeurooppalaisen hurmoshengen tahdittaessamme minttulitran valumista kymmeniin kurkkuihin Hyvät ystävät-yhteislaulun sävelissä. Köyhät ritarinne, Miikka, Lauri, Heikki & Mikael P.S. Lopuksi neuvo tulevien vuosien kisaajille: ennen kun ilmoittaudutte paikalliskarsintaan, tarkastakaa missä maassa semifinaali pidetään. 17 Christine Korjus Berghain on Berliiniläinen klubi. Se on vähän yli kymmenvuotisen historiansa aikana noussut legendaariseen maineeseen. Klubi on tunnettu esimerkiksi hyvin tiukoista ovimiehistä. Jonossa saattaakin joutua seisomaan jopa useita tunteja. Prolekon toimitus onnistui saamaan sisäänpääsyn ja kurkistamaan, mistä tässä kohussa oikein on kyse. Matkani Berghainiin alkoi tietysti ulkoa jonosta. Berghainin jykevä betonirakennus (entinen voimalarakennus) nousi kunnioitusta herättävänä edessä ja basson kuu-li selvästi ulos asti. En ole ikinä jännittänyt klubijonossa niin paljon. Seisoskelimme jonon ensimmäisinä jonkin aikaa, kunnes lopulta ovi-mieheltä tuli pieni nyökkäys meille ja pääsimme sisään. Laukun- ja ruu- miintarkastuksen jälkeen kännykän kamerat peitettiin teipillä ehdottoman kuvauskiellon takia. Synkkä, pervo ja vaikuttava ovat sanoja, jotka kuvaavat Berghainia hyvin. Vaikka tiesin Berghainin olevan iso, hämmästyin kun pääsin keskikerroksen päätanssitilalle. Tila on valtava! Katto kohoaa 18 metrin korkeuteen ja seinät ovat pelkkää betonia ja metallia. Savukone posottaa savua jatkuvalla syötöllä ja lähes ainoita valonlähteitä ovat tanssilattian vilkkuvat valot. Vieressä olevia ihmisiä on paikoittain hyvin vaikea nähdä. Ilma on kuumaa ja kosteaa. 18 Berghainin äänentoistojärjestelmä on yksi maailman parhaimmista ja tehokkaimmista, mitä klubeilta voi löytää (suosittelen lämpimästi korvatulppia, äänentaso saattaa olla jopa 110 desibelin luokkaa). Itse tanssilattialla musiikki on vielä vahvempi kokemus. Basso on niin vahva, että sen tuntee koko kehossa. Subwooferin vieressä voi jopa tuntea, kuinka ihokarvatkin heiluvat basson tahtiin. Musiikki on synkkää ja minimalistista hardcore teknoa, joka Berghainin äänentoistojärjestelmällä pääsee oikeuksiinsa. Tunnelma on avoimuudessaan ja suvaitsevaisuudessaan aivan omaa luokkaansa. Berghain on tunnetusti myös homo- ja fetissiklubi, ja se näkyy. Klubikansasta noin 70% on miehiä ja näistä 80-90% homoja. Tom of Finlandin näköisiä isoja, puolialastomia ja lihaksikkaita (homo) miehiä on paljon. S&M tyylinen pukeutuminen on normaalia ja kuuluu Berghainin tyyliin. Jotkut juhlijoista saattavat olla jopa täysin alasti. Seksikohtausten todistaminen ei ole tavatonta. Rakennuksessa onkin monia huoneita ja pimeitä kolkkia, jotka ovat kuin tehty tätä varten. Keveämmästä menosta pitäville Berghainin yläkerrassa on Panorama Bar (perjantaisin vain tämä puoli on auki). Siellä soi kevyempää teknoa, housea ja electroa. Muihin Berliinin klubeihinkin verrattuna bileet Berghainissa ovat hyvin pitkät. Ne alkavat perjantaina puolelta öin ja jatkuvat pitkälle maanantain puolelle. Bilettämään voi mennä vaikka sunnuntai-iltapäivänä ja meno sisällä on taattu. Koko rakennuksesta ei löydy yhtään heijastavaa pintaa, ettei itsensä näkeminen maratonjuhlimisen aikana herätä todellisuuteen. lähempänä aamun tunteja ollaan) noin 95% ihmisistä on joissain aineissa. Hyvä puoli tässä on se, että kännistä örvellystä ei ole lainkaan. Ihmiset ovat kohteliaita ja ystävällisiä. Vessajonot ovat hyvin pitkät, mutteivät sen takia että ihmisillä olisi vessahätä… Jos jollain on oikea vessahätä, on sanomaton sääntö että hänet päästetään jonon ohi. Berghain on kuin oma maailmansa. Musiikki ja tila ovat upeita. Siellä voit olla mitä haluat. Useat ovatkin jääneet bilekulttuuriin koukkuun ja viettävät Berghainissa kaikki viikonloppunsa. Berghain on vaikuttava kokemus, jollaista ei varmasti saa Suomessa. Siitä joko tykkää tai ei tykkää, eikä se sovi ihan kaikille. Berghain on mielestäni perustellusti ansainnut tittelinsä yhtenä maailman parhaimmista klubeista. Tärkeää on kuitenkin myös ”remember to go home”. Yksi asia mikä Berghainissa voi järkyttää, on huumeiden määrä. Berghainissa on aivan oma huumekulttuurinsa ja siihen ei voi olla törmäämättä. Bileissä (varsinkin mitä 19 Vaihto-opintoni kehitysmaassa Koska kansainvälinen kokemus on nykyaikana tärkeä merkintä CV:ssä ja työelämässä on tärkeää osata tulla toimeen eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, päätin minäkin lähteä lukukaudeksi vaihtoon opiskeluja pakoon. ”Jos nyt kerran ulkomaille mennään, niin tehdään se sitten kunnolla”, päätin ja valitsin vaihtokohteekseni etelän kehitysmaan tavoitteenani kokea mahdollisimman suuri kulttuurishokki. Hiiteen Kaakkois-Aasian ja Afrikan kehittyneet maat, minä lähden Saksaan! Heti ensimmäisinä päivinä pääsinkin tutustumaan paikalliseen kulttuuriin. Alkuperäisasukkaat viettivät tärkeää uskonnollista juhlaa, jonka aikana syömistä tulee välttää. Nälkä kuitenkin yllättää itse kunkin ja ratkaisuksi on keitetty maltainen perinnejuoma, joka paastonaikana on tavallista vahvempaa ja sen tähden myös ravinteikkaampaa. Yritin tunnollisesti kunnioittaa paikallisia perinteitä, mutta paikalliseen bakteerikantaan tottumattomana aiheutti perinnejuoma kovin pahan olon. Vaihto-opiskelijan tärkein tehtävä on tietenkin matkustelu ja halusin kokea junamatkustamisen riemua välillä München-Wien. Ongelmat vainosivat minua kuitenkin jatkuvasti. Tässä kehitysmaassa Internet on jo käytössä, 20 joten vapaa kauppa mahdollisti halvemman lipun ostamisen naapurimaan rautatieyhtiötä. Valitettavasti onlineelämän ihanuudet jäivät Itävallan rajojen sisäpuolelle, sillä kätevä PDF-lippu tulikin tulostaa valkoiselle A4-paperille, jotta konduktööri voi leimata sen ikivanhalla nitojan näköisellä vempaimellaan. Hädissäni juoksin sitten ympäri kaupunkia etsien kopiointiliikettä. Tulostaminen onnistui ja riistohintaista paperiarkkia maksaessani yritin tarjota kaikkien kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden kortteja kassalla. Poloiset kehitysmaalaiset eivät kuitenkaan ole vielä saaneet korttimaksumahdollisuuksia käyttöönsä, joten nöyrtyneenä tallustin pankkiautomaatille. Matkaan päästyäni huokaisin: ”Kyllä tämä tästä! Enköhän vähitellen sopeudu tämän maan alkeelliseen elämäntyyliin. BKT:kin kasvaa vähitellen kehittyneelle tasolle. Nyt se on jo 45 000 USD asukasta kohden!” Matilda Säde Münchenin kirjeenvaihtaja Prodekolaiset vaihdossa 21 tulppaanitesti Felix Saarinen Onko tulppaanimania a. uuden hollantilaisen design-huumeen 4-fluoroamfetamiinin ja taskulämpimän Heineken-oluen sekakäytön aiheuttama olotila amsterdamilaisen homobaarin vessassa b. pakonomainen tarve löytää hollantilainen tyttö/poikaystävä vai c. 1630-luvulla tapahtunut tulppaaneiden keinottelusta johtunut finanssikriisi? Onko tulppaaneiden vieminen EU-maasta toiseen a. helpointa ruumiin sisäisesti b. jotain, mitä ei tapahtunut 28.4.2015 klo 23.45 Helsinki-Vantaan lentokentällä c. laillista? Tulppaanien kasvattaminen a. on aivan vitun laitonta b. on suora tie vankilakierteeseen c. tuo sisältöä työttömän arkeen Tulppaaneita nuuhkiessa tärkeintä on a. varoa liian vahvantuoksuisia lajikkeita b. varmistaa, että kyseessä on varmasti Heisenberg-laatuinen priimatulppaani, eikä mikään kotipuutarhassa kehitelty övereihin johtava voikukka-risteytys vai Kuvan tulppaanit eivät liity tähän tekstiin. c. ettei nenä ole tukossa? Tämä teksti a. johtaa rikostutkintaan b. on erityisen hauska c. käsittelee tulppaaneita 22 KOmmentti:tuotantotalouden hissi Juhani Anttila Toimittajamme pelasivat I find this sexist -juomapeliä kuukauden ajan. Ohessa koottuja hörppyjä. Harkkatyöryhmä Illanistujaiset No siis eihän miehet tekis mitään millään peileillä työpaikalla, hyvä jos ne käy ees suihkussa. Siis naisethan on todistetusti tunteikkaampia ja vähemmän rationaalisia päätöksenteossaan. Niiden kannattais pysyä hoivahommissa. Bileet rantasaunalla Jonkun tyttöystävä kävelee ohi. “Aa toi on toi laiha ja vähän eksoottisen näkönen tyttö. Pitäskö kysyä kaverilta paljon se maksoi?” Eräs luennoitsija Kiltis Oon kyllä tullut siihen lopputulokseen et paras tapa iskee nainen on pimeellä kujalla ja takaa. You think Google is the best company in the world? I’m surprised to hear that from a woman (sniggers). Cut. Hörppylista kehittyi aika nopeasti todella absurdiin suuntaan (kuten toimituskunnan alkoholinkäyttökin). Nämä heitot on irroitettu asiayhteydestään. Kuitenkin on helposti huomattavissa millaisen kuvan opiskelijaelämä antaa itsestään, kun joku sattuu osumaan epäsopivimpiin keskusteluihin mukaan. Tämä joku on ensi syksynä erittäin todennäköisesti fuksi. Vaikka loukkaavan läpän jatkuva kuuleminen olisikin vain huonojen sattumusten summa ja ohimennyttä huumoria, on harmi, jos opiskelijakulttuuri koetaan vieraana ja vihamielisenä sen vuoksi. Pidetään siis ensi syksynä näkökulmat avoimina ja lakataan luomasta myyttiä bigoteista teekkari-idiooteista! 23 #ICHBINPYRY En ole rasisti, mutta nyt on vihdoinkin aika puuttua tähän huolestuttavaan kehityssuuntaan. Tarkoitan tietenkin sitä nykyajan ilmiötä kun kummallisen väriset ja eri tavalla puhuvat tyypit tulevat meren yli tänne meidän lintukotoon ja vievät meidän työpaikat. Ja naiset. Ja työpaikat. Perkele. Kuulkaa nyt hyvät suoraselkäiset persutieteiden korkeakoululaiset! Nouskaamme yhteen rintamaan rajoittakaa näiden syöpäläisten Niemeenmuuttoa. Nämä ihmissaastat eivät saa saastuttaa tuntemaani Espoota ja muuttamaan sitä joksikin ihme Helsingiksi. Saatana. Meillä puhdasverisillä persutieteilijöillä on yksi vihollinen ja sillä on puistattava nimi: Kylteri! Sellaista kylteriä en kyllä ikinä ole nähnyt, mutta luotettavista lähteistä olen juttuja kuullut. Työpaikat on teekkareilla kortilla, mutta kylterit senkun työskentelevät investointipankeissaan. Noiden muukalaisten takia en pääse tekemään toimistokuutiossa exceleitä skraka kireällä. Magic roundaboutkin jää pelkäksi haaveeksi. Pakko on kesällä siemailla mojitoa rantatuolissa ja nostaa kelan tukea. Päivät kuluu analyysimallien simuloinnin sijaan beach volleyta pelaillen. Kaikki tämä kyltereiden syytä. Tarkemmin ajatellen, ei ne kylterit niin huonoja olekaan. Tervetuloa vaan Otaniemeen. Ps. Mitä yhteistä on tutalaisella ja kylterillä? Kummankin työnantaja on Mäkkäri! ::DddDD::Dd Pyry Huhtanen 24 VALMISTUNEET 11.2.2015 Opiskelija Pilke Iiro Diplomityön nimi Diplomityön valvoja/ professuuri Kustannustehokkuuden parantaminen tuotannonohjausta kehittämällä elintarviketeollisuusyrityksessä Prof. Eero Eloranta 13.3.2015 Grundman Matilda Creating an End-to-end Model for the Spare Part Provision Processes of a Multinational Company Tiira Miika Prof. Markku Maula TU91 Tasavirtayhteyksien keskeytysten aiheuttamat markkinavaikutukset ja niiden merkitys Fingridin strategiassa sekä kunnossapidossa Prof. Ilkka Kauranen TU91 Nurmio Juhana Introducing System Innovation: A Case Study In Diabetes Care Prof. Mikko Jääskeläinen TU-91 Pennanen Paula Constructing performance measures Prof. Paul Lillrank TU-22 for a medical curriculum reform project 15.4.2015 25 Wappukuvia Johan Kondratjeff 26 27 28 Laura Korhonen
© Copyright 2024