1. No category

1/7
Uno Cygnaeus ja kansanopetus - juhlarahan
suunnittelukilpailu
Suom en valt iovarainm inist eriön aset t am a juhlarahalaut akunt a järjest ää
valt iovarainm inist eriön valt uut t am ana suunnit t elukilpailun Uno Cygnaeus ja
kansanopet us - juhlarahan t ait eellisen suunnit t elun t ot eut uksest a. Aiheest a lyödään
nim ellisarvoilt aan 10 € ja 20 € hopeiset juhlarahat .
Uno Cygnaeus ja kansanopet us
Uno Cygnaeus synt yi Häm eenlinnassa 12.10 .1810 . Uno oli viisilapsisen perheen ainoa
poika ja isänsä kuolem an jälkeen, Unon ollessa yhdeksänvuot ias, hänet lähet et t iin Ryt t ylän
kart anoon saam aan opet ust a yhdessä kart anon poikien kanssa. Syksyllä 1821 Uno aloit t i
opinnot Häm eenlinnan t riviaalikoulussa, jost a hän valm ist ui priim uksena kuusi vuot t a
m yöhem m in. Uno Cygnaeus aloit t i yliopist o- opint onsa Helsingissä 16 - vuot iaana.
Cygnaeus suorit t i yliopist ossa laajat ja m onipuoliset opinnot sekä viet t i riehakast a
opiskelijaeläm ää, ja t äst ä joht uen hänen opint onsa venyivät yhdeksänvuot isiksi. Uno
Cygnaeus valm ist ui filosofian m aist eriksi 1836. Täm än jälkeen hän opiskeli vielä vuoden
ajan t eologiaa ja sukunsa perint eit ä noudat t aen, hän sai pappisvihkim yksen vuonna 1837.
Pappisuransa alussa1837- 1839 Uno Cygnaeus t oim i apulais- ja vankilapappina Viipurissa,
jossa hän m yös opet t i yksit yiskoulussa. Sopim at t om at avioliit on ulkopuoliset suht eet
kuit enkin aiheut t ivat Cygnaeuksen uran päät t ym isen Viipurissa ja hän pest aut ui venäläisam erikkalaisen kauppakom ppanian palvelukseen. Cygnaeus t oim i pappina Alaskaan
kuuluvalla Sit kan saarella vuot een 1845 saakka, jonka jälkeen hän t oim i pappina
Piet arilaisessa ruot sinkielisessä seurakunnassa ja kirkkokoulun opet t ajana suom alaisessa
Pyhän Marian seurakunnassa.
Piet arissa ollessaan Cygnaeus pereht yi kasvat usopillisiin kysym yksiin ja hänen
kiinnost uksensa siirt yi papin t eht ävist ä kansansivist ykseen. Vuonna 1857 Cygnaeus esit t i
senaat ille ohjelm ansa kansakoulun järjest äm iseksi. Cygnaeus kannat t i yleissivist ävää,
m ut t a m yös käyt ännöllisiä oppiaineit a sisält ävää kansakoululait ost a, joka edist äisi
yksilöiden henkist ä ja fyysist ä kehit yst ä. Opet ust a oli annet t ava t asapuolisest i kaikille,
säät yyn t ai sukupuoleen kat som at t a. Cygnaeus sai t ukea ajat uksilleen useilt a senaat in
jäsenilt ä ja vuonna 1858 hänet valit t iin valm ist elem aan kansakoululait ost a Suom een.
Vuonna 1861 Uno Cygnaeus nim it et t iin kansakoulujen ylit arkast ajaksi. Suom en
ensim m äinen kansakouluaset us annet t iin 17.5.1866
2/7
Kansakoulunopet t ajasem inaarin perust am inen Jyväskylään vuonna 1863 oli osa
Cygnaeuksen suunnit elm aa ja hän t oim i ylit arkast ajan virkansa ohella sem inaarin
ensim m äisenä joht ajana vuot een 1869 saakka. Vuot t a m yöhem m in t oim int ansa aloit t i
kouluhallit us, jonka jäseneksi Uno Cygnaeus nim it et t iin. Cygnaeuksen aikana perust et t iin
t oinen suom enkielinen sem inaari Sort avalaan ja hänen aloit t eest aan koulut et t iin ja
nim it et t iin joukko t arkast ajia valvom aan opet uksen t asoa kansakouluissa. Vuonna 1877
Uno Cygnaeus vihit t iin Uppsalan yliopist on filosofian kunniat oht oriksi.
Läht eet :
ht t p:/ / www.ham ewiki.fi/ wiki/ Un o_Cygnaeus
ht t p:/ / fi.wikipedia.org/ wiki/ Uno_Cygnaeus
Juhlaraha -- suomalaisen arvon välit t äjä
Juhlarahat ovat kauniit a lahjoja, suomalaisia arvoja välit t äviä muist oja ja ajast aan
kert ovia keräilykoht eit a. Juhlarahat välit t ävät suomalaisia arvoja, sillä juhlarahat
lyödään merkit t ävien suomalaist en henkilöiden t ai t apaht umien kunniaksi.
Jokaisest a suom alaisest a juhlarahast a julkaist aan virallinen aset us. Aset uksen m yöt ä
juhlarahat saavat virallisen asem ansa eli nim ellisarvonsa, m ikä t ekee kaikist a
juhlarahoist a laillisia m aksuvälineit ä Suom essa.
Juhlarahojen m yynt ihinnat ovat yleensä korkeam pia kuin niiden nim ellisarvot .
Vaikka juhlarahat ovat laillisia m aksuvälineit ä, ne eivät ole käyt t örahoja eikä niit ä
sit en ole t arkoit et t u käyt et t äväksi m aksuliikent eessä.
Ju h lar ahat lyödään Su om en Rah apajalla
Juhlarahat valm ist et aan usein kullast a t ai hopeast a. Laadult aan juhlarahat ovat
t avallisia käyt t örahoja parem pia, sillä juhlarahat valm ist et aan kiillot et uilla
leim asimilla.
Suom en ainoa m et allirahan valm ist aja Suom en Rahapaja valm ist aa kaikki suom alaiset
juhlarahat Suom en valt iovarainm inist eriön t ilauksest a.
Tut ust u kaikkiin Suom essa lyöt yihin juhlarahoihin Suom en Rahapajan verkkosivuilla
www.suom enrahapaja.fi
3/7
Su u n n it t elu kilpailu n sään n öt
Kilpailussa noudat et aan t ässä asiakirjassa m ainit t uja suunnit t elukilpailun
säänt öjä sekä sovelt uvin osin Suom en Tait eilijaseuran kuvat aidekilpailujen
säänt öjä. Mahdollisissa rist iriit at ilant eissa noudat et aan t ässä asiakirjassa
m ainit t uja suunnit t elukilpailun säänt öjä.
1.
Osallis t ujat
Kilpailuun voivat osallist ua kaikki Suom essa asuvat henkilöt .
2.
Ju h lar ahan ku vau s
Juhlarahast a lyödään nim ellisarvolt aan 10 euron ja 20 euron hopearahat .
10 euron juhlaraha lyödään 50 0 prom illea hopeaa sisält äväst ä seoksest a.
Rahan halkaisija on 28,5 mm ja siinä on kulut usreuna.
20 euron juhlaraha lyödään 925 prom illea hopeaa sisält äväst ä seoksest a. Rahan
halkaisija on 38,6 m m ja siinä on kulut usreuna.
3.
Kilpailu t yöt
Malli
Kilpailuehdot uksiin t ulee sisält yä huolellisest i viim eist ellyt m allit rahan
kum m ast akin puolest a erikseen. Mallien t ulee olla t eht y kest äväst ä
m at eriaalist a ja värilt ään valkoinen (esim . kipsi). Sivulla 6 esit et ään rahan
m allille aset et t avat t ekniset vaat im ukset , ja sivulla 7 on kuvat t una kipsim allin
m it at . Kilpailijat voivat jät t ää m yös m uut a ehdot ust aan valaisevaa m at eriaalia
(esim . sanallinen selit ys esit et yst ä aiheest a).
Malliin on sisällyt et t ävä seuraavat yksit yiskohdat :
−
−
−
−
−
−
t ekst i ’’Uno Cygnaeus’’
vuosiluku 20 16
arvom erkint ä " 0 0 EURO" t ai " 0 0 € "
t ekst i " SUOMI FINLAND"
halkaisijalt aan 12 m m kokoinen ym pyrä Suom en Rahapajan logoa vart en
t ait eilijan sukunim en alkukirjain, jonka t ulee m allissa olla " A"
Lisäksi m alliin voi sisällyt t ää t ait eilijan niin halut essa 12 eurot äht eä.
Euroopan parlam ent in ja neuvost on aset uksen m ukaisest i juhlarahoissa ei saa
käyt t ää kuvia, jot ka ovat sam anlaisia kuin euromääräisissä käyt t örahoissa.
Vaikka juhlarahojen aiheet juont avat hist oriast a, juhlarahat ovat om an aikansa
t uot t eit a ja t eost en t ulee olla t ekijänsä it senäisiä t aidet eoksia.
Rahaan voidaan painaa värikuvio. Tällöin t yöhön voi liit t ää esim . paperille
laadit un värillisen luonnoksen t ai m ainit a värien käyt öst ä erillisessä
sanallisessa selit yksessä. Painot yössä voidaan käyt t ää neljää eri väriä. Värit
voidaan painaa puht aina väreinä t ai rast erina. Värikuvio saa peit t ää
korkeint aan 50 % rahan pint a- alast a ja se voidaan t ehdä ainoast aan rahan
t oiselle puolelle.
4/7
Piirroskuva
Kilpailijoiden t ulee lisäksi laat ia virallist a aset ust a vart en m ust avalkoinen
piirroskuva (ns. ’’aset uskuva’’) t iet okoneella t ai m ust alla kynällä (kärki n. 0 ,5
m m ) rahan m olem m ist a puolist a sit en, et t ä ne ovat rinnakkain sam alla A4 kokoisella valkoisella paperiarkilla. Rahan halkaisijan t ulee piirroksessa olla 12
cm . Arvom erkinnän ’’0 0 EURO’’ t ai ’’0 0 € ’’ sisält ävän puolen t ulee olla arkin
oikealla puolella. Piirroksest a t ulee käydä ilm i kaikki oleelliset elem ent it ja
yksit yiskohdat t ekst eineen ilm an varjost uksia ns. viivapiirroksena. Sivulla 7
on esim erkki piirroskuvast a. Piirroskuva ei vaikut a kilpailut yön arvost eluun.
4.
Kilpailu eh dot u s t en n im eäm in en ja yh t eyst iedot
Kilpailuehdot ukset on varust et t ava nim im erkillä ja m ukaan on liit et t ävä
sam alla t unnuksella varust et t u suljet t u kirjekuori, joka sisält ää t ekijän
yht eyst iedot (nimi, osoit e, puhelinnum ero ja m ahdollinen sähköpost iosoit e).
5.
M u u t s ään n öt
Kilpailuehdot ukset eivät saa olla aikaisem m in julkist et t uja. Jos kilpailuehdot uksessa käyt et ään aiheena t ekijänoikeudenalaisia t eoksia t ai niiden osia,
t ulee kilpailuehdot ukseen liit t ää selvit ys käyt et t yjen t eoksien alkuperäst ä
sekä t odist us siit ä, et t ä t eoksen käyt ölle on lupa. Kilpailuehdot uksen t ekijä
vast aa it se m ahdollisist a t ekijänoikeusm aksuist a.
Se t ait eilija, jonka ehdot us valit aan t ot eut et t avaksi, sit out uu sam alla
viim eist elem ään m allit rahan lyönt ivaat im ust en m ukaisiksi sekä
luovut t am aan m allit ja ehdot ukseen liit t yvät oikeudet valt iolle.
Muut palkit ut kilpailijat säilyt t ävät oikeut ensa ehdot uksiinsa, m ut t a
luovut t avat m allit Suom en Rahapaja Oy:lle ilm an eri korvaust a.
Osallist uessaan kilpailuun ehdot uksen jät t äjä sam alla hyväksyy t äm än
kilpailuohjelm an m ääräykset .
6.
Palkin n ot
Kilpailussa jaet aan seuraavat palkinnot :
−
−
−
Ensim m äinen palkint o, t ot eut et t ava t yö:
Toinen palkint o:
Kolm as palkint o:
6 0 0 0 euroa
3 0 0 0 euroa
2 0 0 0 euroa
Lisäksi t unnust uspalkint oihin varat aan 2 x 1 20 0 euroa. Palkint olaut akunt a voi
yksimielisellä päät öksellään jakaa palkint osum m an t oisinkin.
Palkint osum m at ovat saajilleen veronalaist a t uloa.
7.
Kilpailuaika
Kilpailuaika päät t yy perjant aina 14.8.20 15 klo 16.0 0 , johon m ennessä
kilpailuehdot ukset on t oim it et t ava Suom en Rahapaja Oy:n t oim ist olle
5/7
Suokallionkuja 4 , 0 1740 Vant aa. Työt voi t oim it t aa joko post it se t ai t uoda
pääovelle, jossa niit ä ot et aan vast aan arkipäivisin klo 8:0 0 - 16:0 0 .
8.
Kilpailu n t uom ar is t o
Palkint olaut akunnan m uodost avat seuraavat henkilöt :
−
−
−
Juhlarahalaut akunt a:
− Tapio Yli- Viikari, professori, Aalt o- yliopist o (pj)
− Marja Kirppu, erit yisasiant unt ija, valt iovarainminist eriö (varapj)
− Heikki Malm e, t aidehist orioit sija, FM
− Päivi Heikkinen, osast opäällikkö, Suom en Pankki
− Henna Karjalainen, viest int äjoht aja, Suom en Rahapaja Oy
Tait eilijajärjest ön nim eäm ä edust aja
Asiant unt ijajäsen
Palkint olaut akunnan siht eeri on Jat t a Nylund Suom en Rahapaja Oy:st ä.
9.
T u los t en ju lkis t am in en
Kilpailun t ult ua rat kaist uksi, t ulos julkist et aan ja palkit ut kilpailuehdot ukset
ovat näht ävissä Suom en Rahapaja Oy:n t oim ist olla arkisin klo 8- 17:0 0 .
Vierailust a t ulee ilm oit t aa et ukät een jat t a.nylund@m int .fi ja vierailijan t ulee
esit t ää henkilöllisyyst odist us saapuessaan.
10 .
Kilpailu t öiden palau t us
Palkit sem at t a jääneit ä kilpailut öit ä säilyt et ään 2 kk kilpailun päät t ym isest ä,
jonka jälkeen ne aut om aat t isest i hävit et ään, m ikäli kilpailijat eivät ole niit ä
nout aneet Suom en Rahapajalt a. Kilpailuehdot ust en nout am isest a t ulee sopia
et ukät een juhlarahalaut akunnan siht eerin Jat t a Nylundin kanssa.
11.
Lisät iedot
−
Suom en Rahapajan pääsuunnit t elija Erkki Vainio
puh. (0 9) 894 31, sähköpost i erkki.vainio@mint .fi)
−
Juhlarahalaut akunnan siht eeri Jat t a Nylund
puh. (0 9) 894 31, sähköpost i jat t a.nylund@m int .fi
6/7
H op eis en ju hlarah an m allin t ekn iset vaat im u ks et
1.
Malli t ehdään kest äväst ä m at eriaalist a ja sen t ulee olla värilt ään valkoinen
(esim . kipsi).
2.
Mallin halkaisija on n. 20 0 m m .
3.
Rahan kuvio t ulee som m it ella m allin sisäpuolelle, jonka halkaisija on
n. 180 m m .
4.
Malliin ei saa t ehdä kynällä m erkint öjä.
5.
Kuvion suurin korkeus peruspinnast a on 2,5 m m . Ohuiden koht ien
(köydet t m s.) korkeus saa kuit enkin olla enint ään 0 ,2 kert aa kuvion leveys
peruspinnast a.
6.
Molem m inpuolist a korkeaa kuviot a t ulisi vält t ää (kat so piirroksessa koht a
’’Massakeskit t ym ä’’).
7.
Pääst ökulm a on vähint ään 25 ast et t a pyst ysuorast a.
8.
Arvom erkinnän num eroiden ja kirjaint en korkeuden t ulee olla vähint ään
14 m m .
9.
Kuvioiden rajojen t ulee olla selvät .
10 .
Malliin voi halut essaan t ehdä kulut usreunan.
Alla olevassa kuvassa mallit on esit et t y ’’selät vast akkain’’, jot t a kuvioiden sijaint i
rahassa olisi havainnollinen.
7/7
Kips im allin m it at
M allin viivap iir ros
Esimerkki: ’’Hella W uolijoki ja t asa- arvo’’ - juhlaraha, julkaisuvuosi 20 11,
nimellisarvo 10 euroa
Ym pyrän halkaisija 120 m m
Arvom erkint ä
oikeanpuoleiseen piirrokseen