1. No category

1/7
Eino Leino - juhlarahan suunnittelukilpailu
Suom en valt iovarainm inist eriön aset t am a juhlarahalaut akunt a järjest ää
valt iovarainm inist eriön valt uut t am ana suunnit t elukilpailun Eino Leino - juhlarahan
t ait eellisen suunnit t elun t ot eut uksest a. Aiheest a lyödään nim ellisarvoilt aan 10 0 euron
kult ainen juhlaraha.
Eino Leino
Eino Leino (6.7.1878- 10 .1.1926), oikealt a nim elt ään Arm as Einar Leopold Lönnbohm ,
oli suom alainen runoilija, kirjailija, t oimit t aja ja käänt äjä joka, am m ensi
kansanperint eest ä ja eurooppalaisest a kirjallisuudest a m at eriaalia laaja- alaiseen
kirjalliseen t uot ant oonsa. Hän kirjoit t i runout t a, rom aaneja, näyt elm iä, esseit ä ja
leht ipakinoit a sekä suom ensi ulkom aist a kirjallisuut t a.
Eino Leino aloit t i runokokeilut jo kouluvuosinaan ja ensim m äisen runonsa hän sai
julkisuut een vain 12- vuot iaana. Ensim m äinen runokokoelm a, Maaliskuun lauluja
julkaist iin 1896. Helsinkiin m uut et t uaan Eino Leino löysi henkisen kodin Helsingin
Sanom ien edelt äjän, nuorsuom alaisen Päivälehden aat eyht eisöst ä ja vuonna 1898 hänest ä
t uli lehden vakit uinen kirjallisuus- ja t eat t erikriit ikko. Joit akin vuosia m yöhem m in hän
alkoi kirjoit t aa kult t uuripakinoit a nim im erkillä Mikko Vilkast us ja m yöhem m in hän jat koi
pakinoint iaan Helsingin Sanom issa nimim erkillä Teem u.
Journalist inen t uot t eliaisuus ei hait annut Leinon paneut um ist a runout een.
Yst ävyst ym inen nousevan suom alaisen t ait eilijasukupolven edust ajien kut en Axel
Gallénin ja Jean Sibeliuksen kanssa ant oi Leinolle kipinän syvent yä kalevalaiseen
aihepiiriin. Runonäyt elm ien Tuonelan jout sen (1898) ja Sot a valost a (190 0 ) on kat sot t u
aloit t aneen suom alaisen kirjallisuuden sym bolism in. Helkavirsiä kokoelm assa (190 3) Leino
loi kalevalaist a runom it t aa sovelt aen m uinaist yylisiä balladeja ja legendoja, joissa
syvim milt ään on kyse m odernin ihm isyyden peruskysym yksist ä eli yksilön suht eest a
t unt em at t om aan ja kuolem aan sekä yksilöllisest ä vapaudest a ja t iedon rajoist a. Vuonna
1916 ilm est yi Helkavirsien t oinen sarja, jonka kosm is- myt ologiset näyt liikkuivat m illoin
pakanallis- sam anist isilla, m illoin krist illis- pant eisit isilla, milloin t eosofis- haaveellisilla
linjoilla. Helkavirsiä pidet ään yht enä suom alaisen runouden m erkit t ävim m ist ä t eoksist a.
Eino Leinon hengenheim olainen, yst ävä ja rakast et t u, kirjailija L. Onerva on kuvannut Eino
Leinoa kirjoit uksessaan ’’Eino Leino ja hänen runout ensa ’’ vuonna 1953 seuraavast i:
2/7
’’ Eläm än int ohim oissa ja eläm än rakkaudessa hän varm ast i voit t i kaikki aikalaisensa.
Hän liikkui kaikissa piireissä, vaelsi läpi eri yht eiskunt aluokkien, t unsi ylhäiset ja
alhaiset . Hänen henkilökoht ainen t ut t avapiirinsä oli uskom at t om an laaja. Ja
kaikkialla, m inne hän t ulikin, m uodost ui hän aivan it sest ään keskipist eeksi,
henkiseksi sulat usahjoksi, joka het kiseksi hehkut t i sopusoint uun vast akkaisim m at kin
ihm isainekset . (- - - ) Seuram iehenä hän oli erit t äin suosit t u, hän säkenöi
ajat usvälähdyksiä, räiskyi sukkeluuksia ja uhosi vast ust am at t om ast i t art t uvaa hyvää
t uult a ja suggeroivaa t unnelm avoim aa ym pärilleen’’
Leino vaikut t i olennaisest i m yös suom enkielisen m usiikkikult t uurin kehit ykseen,
sillä hänen runout ensa ja näyt elm änsä ovat t arjonneet innoit uksen useille sävelt äjille
aina 190 0 luvun alkupuolelt a nykyaikaan.
Läht eet :
ht t p:/ / fi.wikipedia.org/ wiki/ Eino_Leino
ht t p:/ / www.helsinki.fi/ hist orialliset hum anist it / leino_kult .ht m l
Juhlaraha -- suomalaisen arvon välit t äjä
Juhlarahat ovat kauniit a lahjoja, suomalaisia arvoja välit t äviä muist oja ja ajast aan
kert ovia keräilykoht eit a. Juhlarahat välit t ävät suomalaisia arvoja, sillä juhlarahat
lyödään merkit t ävien suomalaist en henkilöiden t ai t apaht umien kunniaksi.
Jokaisest a suom alaisest a juhlarahast a julkaist aan virallinen aset us. Aset uksen m yöt ä
juhlarahat saavat virallisen asem ansa eli nim ellisarvonsa, m ikä t ekee kaikist a
juhlarahoist a laillisia m aksuvälineit ä Suom essa.
Juhlarahojen m yynt ihinnat ovat yleensä korkeam pia kuin niiden nim ellisarvot .
Vaikka juhlarahat ovat laillisia m aksuvälineit ä, ne eivät ole käyt t örahoja eikä niit ä
sit en ole t arkoit et t u käyt et t äväksi m aksuliikent eessä.
Ju h lar ahat lyödään Su om en Rah apajalla
Juhlarahat valm ist et aan usein kullast a t ai hopeast a. Laadult aan juhlarahat ovat
t avallisia käyt t örahoja parem pia, sillä juhlarahat valm ist et aan kiillot et uilla
leim asimilla.
Suom en ainoa m et allirahan valm ist aja Suom en Rahapaja valm ist aa kaikki suom alaiset
juhlarahat Suom en valt iovarainm inist eriön t ilauksest a.
Tut ust u kaikkiin Suom essa lyöt yihin juhlarahoihin Suom en Rahapajan verkkosivuilla
www.suom enrahapaja.fi
3/7
Su u n n it t elu kilpailu n sään n öt
Kilpailussa noudat et aan t ässä asiakirjassa m ainit t uja suunnit t elukilpailun
säänt öjä sekä sovelt uvin osin Suom en Tait eilijaseuran kuvat aidekilpailujen
säänt öjä. Mahdollisissa rist iriit at ilant eissa noudat et aan t ässä asiakirjassa
m ainit t uja suunnit t elukilpailun säänt öjä.
1.
Osallis t ujat
Suunnit t elukilpailuun voivat osallist ua kaikki Suom essa asuvat henkilöt .
2.
Ju h lar ahan ku vau s
Juhlaraha on nim ellisarvolt aan 10 0 euroa, ja se lyödään Au917 kult aseoksest a.
Rahan halkaisija on 22 mm , ja siinä on kulut usreuna.
3.
Kilpailu t yöt
Malli
Kilpailuehdot uksiin t ulee sisält yä huolellisest i viim eist ellyt m allit rahan
kum m ast akin puolest a erikseen. Mallien t ulee olla t eht y kest äväst ä
m at eriaalist a ja värilt ään valkoinen (esim . kipsi). Sivulla 6 esit et ään rahan
m allille aset et t avat t ekniset vaat im ukset , ja sivulla 7 on kuvat t una kipsim allin
m it at . Kilpailijat voivat jät t ää m yös m uut a ehdot ust aan valaisevaa m at eriaalia
(esim . sanallinen selit ys esit et yst ä aiheest a).
Malliin on sisällyt et t ävä seuraavat yksit yiskohdat :
−
−
−
−
−
−
t ekst i ’’Eino Leino’’
vuosiluku 20 16
arvom erkint ä " 10 0 EURO" t ai " 10 0 € "
t ekst i " SUOMI FINLAND"
halkaisijalt aan 12 m m kokoinen ym pyrä Suom en Rahapajan logoa vart en
t ait eilijan sukunim en alkukirjain, jonka t ulee m allissa olla " A"
Lisäksi m alliin voi sisällyt t ää t ait eilijan niin halut essa 12 eurot äht eä.
Euroopan parlam ent in ja neuvost on aset uksen m ukaisest i juhlarahoissa ei saa
käyt t ää kuvia, jot ka ovat sam anlaisia kuin euromääräisissä käyt t örahoissa.
Vaikka juhlarahojen aiheet juont avat hist oriast a, juhlarahat ovat om an aikansa
t uot t eit a ja t eost en t ulee olla t ekijänsä it senäisiä t aidet eoksia.
Piirroskuva
Kilpailijoiden t ulee lisäksi laat ia virallist a aset ust a vart en m ust avalkoinen
piirroskuva (ns. ’’aset uskuva’’) t iet okoneella t ai m ust alla kynällä (kärki n. 0 ,5
m m ) rahan m olem m ist a puolist a sit en, et t ä ne ovat rinnakkain sam alla A4 kokoisella valkoisella paperiarkilla. Rahan halkaisijan t ulee piirroksessa olla 12
cm . Arvom erkinnän ’’10 0 EURO’’ t ai ’’10 0 € ’’ sisält ävän puolen t ulee olla arkin
4/7
oikealla puolella. Piirroksest a t ulee käydä ilm i kaikki oleelliset elem ent it ja
yksit yiskohdat t ekst eineen ilm an varjost uksia ns. viivapiirroksena. Sivulla 7
on esim erkki piirroskuvast a. Piirroskuva ei vaikut a kilpailut yön arvost eluun.
4.
Kilpailu eh dot u s t en n im eäm in en ja yh t eys t iedot
Kilpailuehdot ukset on varust et t ava nim im erkillä ja m ukaan on liit et t ävä
sam alla t unnuksella varust et t u suljet t u kirjekuori, joka sisält ää t ekijän
yht eyst iedot (nimi, osoit e, puhelinnum ero ja m ahdollinen sähköpost iosoit e).
5.
M u u t s ään n öt
Kilpailuehdot ukset eivät saa olla aikaisem m in julkist et t uja. Jos kilpailuehdot uksessa käyt et ään aiheena t ekijänoikeudenalaisia t eoksia t ai niiden osia,
t ulee kilpailuehdot ukseen liit t ää selvit ys käyt et t yjen t eoksien alkuperäst ä
sekä t odist us siit ä, et t ä t eoksen käyt ölle on lupa. Kilpailuehdot uksen t ekijä
vast aa it se m ahdollisist a t ekijänoikeusm aksuist a.
Se t ait eilija, jonka ehdot us valit aan t ot eut et t avaksi, sit out uu sam alla
viim eist elem ään m allit rahan lyönt ivaat im ust en m ukaisiksi sekä
luovut t am aan m allit ja ehdot ukseen liit t yvät oikeudet valt iolle.
Muut palkit ut kilpailijat säilyt t ävät oikeut ensa ehdot uksiinsa, m ut t a
luovut t avat m allit Suom en Rahapaja Oy:lle ilm an eri korvaust a.
Osallist uessaan kilpailuun ehdot uksen jät t äjä sam alla hyväksyy t äm än
kilpailuohjelm an m ääräykset .
6.
Palkin n ot
Kilpailussa jaet aan seuraavat palkinnot :
−
−
−
Ensim m äinen palkint o, t ot eut et t ava t yö:
Toinen palkint o:
Kolm as palkint o:
6 0 0 0 euroa
3 0 0 0 euroa
2 0 0 0 euroa
Lisäksi t unnust uspalkint oihin varat aan 2 x 1 20 0 euroa. Palkint olaut akunt a voi
yksimielisellä päät öksellään jakaa palkint osum m an t oisinkin.
Palkint osum m at ovat saajilleen veronalaist a t uloa.
7.
Kilpailuaika
Kilpailuaika päät t yy perjant aina 14.8.20 15 klo 16.0 0 , johon m ennessä
kilpailuehdot ukset on t oim it et t ava Suom en Rahapaja Oy:n t oim ist olle
Suokallionkuja 4 , 0 1740 Vant aa. Työt voi t oim it t aa joko post it se t ai t uoda
pääovelle, jossa niit ä ot et aan vast aan arkipäivisin klo 8:0 0 - 16:0 0 .
5/7
8.
Kilpailu n t uom ar is t o
Palkint olaut akunnan m uodost avat seuraavat henkilöt :
−
−
−
Juhlarahalaut akunt a:
− Tapio Yli- Viikari, professori, Aalt o- yliopist o (pj)
− Marja Kirppu, erit yisasiant unt ija, valt iovarainminist eriö (varapj)
− Heikki Malm e, t aidehist orioit sija, FM
− Päivi Heikkinen, osast opäällikkö, Suom en Pankki
− Henna Karjalainen, viest int äjoht aja, Suom en Rahapaja Oy
Tait eilijajärjest ön nim eäm ä edust aja
Asiant unt ijajäsen
Palkint olaut akunnan siht eeri on Jat t a Nylund Suom en Rahapaja Oy:st ä.
9.
T u los t en ju lkis t am in en
Kilpailun t ult ua rat kaist uksi, t ulos julkist et aan ja palkit ut kilpailuehdot ukset
ovat näht ävissä Suom en Rahapaja Oy:n t oim ist olla arkisin klo 8- 17:0 0 .
Vierailust a t ulee ilm oit t aa et ukät een jat t a.nylund@m int .fi ja vierailijan t ulee
esit t ää henkilöllisyyst odist us saapuessaan.
10 .
Kilpailu t öiden palau t us
Palkit sem at t a jääneit ä kilpailut öit ä säilyt et ään 2 kk kilpailun päät t ym isest ä,
jonka jälkeen ne aut om aat t isest i hävit et ään, m ikäli kilpailijat eivät ole niit ä
nout aneet Suom en Rahapajalt a. Kilpailuehdot ust en nout am isest a t ulee sopia
et ukät een juhlarahalaut akunnan siht eerin Jat t a Nylundin kanssa.
11.
Lisät iedot
−
Suom en Rahapajan pääsuunnit t elija Erkki Vainio
puh. (0 9) 894 31, sähköpost i erkki.vainio@mint .fi)
−
Juhlarahalaut akunnan siht eeri Jat t a Nylund
puh. (0 9) 894 31, sähköpost i jat t a.nylund@m int .fi
6/7
Ju hlar ahan m allin t ekn is et vaat im u kset
1.
Malli t ehdään kest äväst ä m at eriaalist a ja sen t ulee olla värilt ään valkoinen
(esim . kipsi).
2.
Mallin halkaisija on n. 20 0 m m .
3.
Rahan kuvio t ulee som m it ella m allin sisäpuolelle, jonka halkaisija on
n. 180 m m .
4.
Malliin ei saa t ehdä kynällä m erkint öjä.
5.
Kuvion suurin korkeus peruspinnast a on 2,5 m m . Ohuiden koht ien
(köydet t m s.) korkeus saa kuit enkin olla enint ään 0 ,2 kert aa kuvion leveys
peruspinnast a.
6.
Molem m inpuolist a korkeaa kuviot a t ulisi vält t ää (kat so piirroksessa koht a
’’Massakeskit t ym ä’’).
7.
Pääst ökulm a on vähint ään 25 ast et t a pyst ysuorast a.
8.
Arvom erkinnän num eroiden ja kirjaint en korkeuden t ulee olla vähint ään
14 m m .
9.
Kuvioiden rajojen t ulee olla selvät .
10 .
Malliin voi halut essaan t ehdä kulut usreunan.
Alla olevassa kuvassa mallit on esit et t y ’’selät vast akkain’’, jot t a kuvioiden sijaint i
rahassa olisi havainnollinen.
7/7
Kips im allin m it at
M allin viivap iir ros
Esimerkki: ’’Hella W uolijoki ja t asa- arvo’’ - juhlaraha, julkaisuvuosi 20 11,
nimellisarvo 10 euroa
Ym pyrän halkaisija 120 m m
Arvom erkint ä
oikeanpuoleiseen piirrokseen