Yrittäjälomittajan liiketoimintamallin
MALLINNUS – YRITTÄJÄLOMITTAJAN LIIKETOIMINTAMALLI Yrittäjälomittajan liiketoimintamallin suunnittelussa on hyödynnetty Kasvunvara –opasta, jonka ProAgria ja Sitra tuottivat ja julkaisivat vuonna 2012. Kasvunvara perustuu palvelumuotoiluun korostaen käyttäjälähtöisyyttä ja asiakaskokemusta palvelutuotannon lähtökohtana. Palvelumuotoilun metodia ja Kasvunvara –opasta on hyödynnetty erityisesti palvelupolun määrittelyssä, kontaktipisteiden hahmotuksessa, pohdittaessa asiakkaiden rooleja maksajan, päättäjän ja käyttäjän näkökulmasta sekä monialayrittäjän toiminnan suunnittelussa vuositasolla. Lisäksi eväitä on jouduttu hakemaan mallinnukseen myös kauempaa – verohallinnon oheista ja päätöksistä sekä lomituspalvelulain uudistuksesta. Haasteena on ollut yhdistää viranomaisten tulkinnat, tulossa oleva lakiuudistus ja todelliset asiakastarpeet palvelun käyttäjälähtöisyyttä unohtamatta. Lomituspalvelu on haastavaa myös sen vuoksi, että kyse on itseohjautuvan palvelun tuottamisesta vailla ulkopuolista työnjohtoa ja tilanteessa, jossa vuorovaikutusta palveluntuottajan ja palvelunkäyttäjän välillä on vähän. Mallinnuksen avulla haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten pystytään tuottamaan suoraan asiakasyrityksen ydinprosessiin kytkeytyvä käyttäjälähtöinen palvelu, joka onnistuakseen edellyttää suurta ammattitaitoa, vastuunottoa ja luottamuksen syntymistä palvelun käyttäjän ja palvelun tuottajan välillä? Millainen on liiketoimintamalli, joka sovittaa yhteen verohallinnon tulkinnat, lain antamat oikeudet ja asiakkaan tarpeet ja on yrittäjälle itselleen kannattava? Tämän mallinnuksen tavoitteena on helpottaa yrittäjälomittajan polkua, yrityksen perustamista ja toiminnan käynnistämistä. Tavoitteena on myös tuoda esille eri vaihtoehtoja tarjota työpanosta ja työllistyä. Lähtötilanne Lomittaja- ja sijaisyrittäjyyden kohdalla työsuhteen ja toimeksiantosuhteen raja on ollut häilyvä ja vaikeasti linjattavissa. Tulkinnallisista syistä johtuen esitämme yrittäjälomittajan yritystoiminnan lähtökohdaksi monialaosaamiseen perustuvaan liiketoimintamallia, joka perustuu monipuoliseen työnkuvaan ja useampiin erityyppisiin asiakkaisiin eli toimeksiantajiin. Yrittäjälomittajan liiketoimintamallia rakennettaessa on yritystoiminnan harjoittamisen toimintatavat rakennettava sellaisiksi, että huomattavat ristiriidat verohallinnon tulkintoihin voidaan välttää. Käsittelemme varsin laajasti toimeksiantosuhteen todellisia tunnusmerkkejä ohjeistaaksemme riittävällä tavalla ja tasolla yrittäjälomittajaksi aikovia liiketoiminnan suunnittelussa ja yrityksen perustamisessa. Lisäksi tuomme erille vaihtoehtoisia tapoja tehdä töitä ja tarjota työpanosta työvoimapulasta kärsiville maatiloille. Samat periaatteet pätevät myös sijaisyrittäjyyteen, joka on tarkoitettu pienyrityksen tukipalveluksi ja yrittäjän työstä irrottautumisen mahdollistajaksi. 1 Keskeisiä käsitteitä: Työsuhde: palkatun työntekijän työsopimukseen perustuva työsuhde työnantajaansa, jolloin työntekijä työskentelee työnantajansa lukuun Toimeksiantosuhde: työkorvauksella ja palkkioperusteisesti hankittua ulkopuolista palvelua ja työpanosta, jossa tekijä työskentelee itsenäisesti ja omaan lukuunsa ja jossa työn teettäminen perustuu toimeksiantosopimukseen. Palkka: työnantajan maksamaa ennakonpidätyksen alaista palkkaa työsuhteessa olevalle työntekijälle Työkorvaus: ostopalvelua käyttävän yrityksen/tilaajan maksama työkorvaus ja palkkio yrittäjälle, joka vastaa itse velvoitteistaan (sivukulut, YEL, verot) Toimeksiantaja: tilaaja/ yritys, joka tekee toimeksiantosopimuksen työpanoksesta / palvelun hankinnasta palveluntuottajan (yrittäjän) kanssa Toimeksisaaja: yrittäjä, joka tekee ja tuottaa toimeksiantosopimukseen liittyvän palvelun tilaajalle Toimeksiantosopimus: palvelun tilaajan eli toimeksiantajan ja tuottajan (toimeksisaajan) välinen sopimus Kohtiin 1-12 on tiivistetty ne asiat, joiden osalta toimeksiantosuhde eroaa työsuhteesta ja yrityksen palvelutuotanto palkatun työntekijän tekemästä työstä. Yrittäjälomittajan ja muita sijaispalveluita tarjoavan yrittäjän palvelut perustuvat toimeksiantoihin, toimeksiantosopimuksiin, eli ovat toimeksiantosuhteita, ei työsuhteita. Kiistanalaisimpia kohtia yrittäjälomittajan kohdalla on mm. kohta 5. Lomitustyöhön liittyvä karjanhoitotyö on luonteeltaan sellaista, että omaa kone- ja laitekantaa ei voi missään tapauksessa pitää ehdottomana vaatimuksena. Tämän estävät jo hygieniavaatimukset sekä eläinten ja elintarvikkeiden suhteen. Yrittäjälähtöinen toiminta - Toimeksiantosuhteen tosiasialliset tunnusmerkit 1-12: 1. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosuhde voi syntyä verotuksessa vain silloin, kun osapuolet ovat tehneet toimeksiantosopimuksen ja myös osapuolten tosiasiallinen toiminta puoltaa toimeksiantosuhdetta. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kyseessä on työsuhde muodollisesta toimeksiantosopimuksesta huolimatta. Liite 5: Toimeksiantosopimus -pohja 2. Työn suorittamisen henkilökohtaisuus ja valinnanvapaus Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja ei välttämättä ole henkilökohtaisesti velvollinen suorittamaan sopimuksen mukaista työtä, tehtävää tai palvelua. Sen voi suorittaa toimeksisaaja taikka tämän työntekijä tai alihankkija. Päätäntävalta työn suorittajasta on tyypillisesti toimeksisaajalla. Toimeksisaajalla on lähtökohtaisesti oikeus käyttää apulaisia ja sijaista toimeksiantajaa kuulematta. Toimeksisaajalla on toimeksiantajaan nähden myös vastuu siitä, että sovittu työ tehdään loppuun. Jos toimeksisaaja on esimerkiksi sairaana, hän järjestää itse tarvittaessa sijaisen tekemään sovitun työn. Sijainen voi olla toimeksisaajan oma työntekijä tai alihankkija. 2 3. Työskentely toimeksisaajan omaan lukuun Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja työskentelee omaan lukuunsa. Hänen tekemästään työstä koituva välitön taloudellinen hyöty tulee siten välittömästi hänen itsensä tai hänen omistamansa yrityksen hyväksi. Toimeksisaaja myös vastaa tyypillisesti itse harjoittamansa toiminnan kustannusten suorittamisesta. Omaan lukuunsa työskentelevälle toimeksisaajalle kuuluu toiminnasta mahdollisesti kertyvä voitto ja toisaalta toiminnan tappiot koituvat hänen vahingokseen. Jos voiton tai tappion mahdollisuus siirretään sopimuksella tai muulla järjestelyllä kokonaan työn teettäjälle, kyse ei ole toimeksiantosuhteesta, vaan työsuhteesta. 4. Työskentelyn itsenäisyys toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja työskentelee itsenäisesti ilman toimeksiantajan johtoa ja valvontaa. Toimeksisaajalla on toimeksiannon luonteesta riippuen mahdollisuus päättää missä, milloin ja miten sopimuksen mukainen työ tehdään. Muutoin kuin kyseistä tehtävää suorittaessaan hän ei ole toimeksiantajan käytettävissä eikä määräysvallassa. Toimeksiantaja voi kuitenkin valvoa toimeksiannon edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on sopimuksen mukainen. Toimeksiantosuhteen osapuolet sopivat pääsääntöisesti vain työn lopputuloksesta, jolloin työntekopaikka, työvaiheiden ajankohdat ja työn suorittamistapa jää työn suorittajan päätäntävaltaan. Työn suorittaja voi tällöin valita esimerkiksi työn suorittamistavan lisäksi käytettävät menetelmät ja materiaalit. Toimeksiantosuhteessa voidaan toisaalta sopia myös työn suorittamistapaa ja lopputulosta koskevista standardeista ja työmenetelmistä. 5. Työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteen luonteeseen kuuluu, että toimeksisaaja käyttää työssään omia työvälineitään ja tarvikkeitaan. Vaatimus omista työvälineistä ja tarvikkeista ei ole kuitenkaan ehdoton. Esimerkiksi ohjelmistosuunnittelua voidaan tietoturvasyistä joutua tekemään toimeksiantajan laitteilla. Toimeksisaajan ei tarvitse omistaa työvälineitä, vaan hän voi hallita niitä myös leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella. Jotta kyseessä voisi olla aito toimeksiantosuhde, työvälineitä ei kuitenkaan voi pääsääntöisesti vuokrata toimeksiantajalta tai tähän läheisessä intressiyhteydessä olevalta taholta, vaan välineet on vuokrattava ulkopuoliselta taholta. Työvälineiden merkitystä arvioitaessa voidaan myös huomioida työn suorittamisessa käytettyjen työvälineiden laatu ja arvo. Jos työvälineet ovat tyypillisesti yksityistaloudessa käytettäviä ja arvoltaan vähäisiä (esimerkiksi puhelin, kannettava tietokone, internet-yhteys), niiden omistaminen ei ole välttämättä osoitus toimeksiantosuhteen syntymisestä. Toisaalta varsin monet työt ovat luonteeltaan sellaisia, että muita työvälineitä niiden suorittamiseen toimeksiantosuhteessa ei edes tarvita. Erityisesti tiettyyn toimintaan tarkoitettujen ja hinnaltaan arvokkaiden omien työvälineiden käyttäminen on selvempi osoitus toimeksiantosuhteesta. Tietyillä toimialoilla toiminnan harjoittaminen toimeksiantosuhteessa edellyttää käytännössä kalliiden koneiden ja laitteiden hankkimista. Esimerkiksi kuorma- tai linja-auton, taksin, kaivinkoneen taikka muun ajoneuvon tahi työkoneen kuljettaja on tyypillisesti toimeksiantosuhteessa, jos hän omistaa tai riippumattoman kolmannen tahon kanssa tehdyn leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella hallitsee työssään käyttämäänsä ajoneuvoa tai työkonetta. Jos henkilö ei omista tai hallitse tällaisella toimialalla tarvittavia koneita, laitteita tai kulkuneuvoja, kyse ei voi olla toimeksiantosuhteesta. 3 6. Työskentelyn ajankohta ja työaika Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja pystyy lähtökohtaisesti itse vaikuttamaan siihen, milloin työ tehdään. Toimeksiantajalla ei toisin sanoen ole sellaista johto- ja valvontaoikeutta, että toimeksiantaja voisi toimeksiantosuhteen aikana yksipuolisesti määrätä työskentelyn ajankohdan ja työajan. Useimmiten työn tekemisen ajankohta sovitaan kuitenkin toimeksiantajan kanssa yhdessä. Jos toimeksiantoa ei tarvitse tehdä toimeksiantajan tiloissa, toimeksisaaja voi yleensä paremmin itse määrätä työn tekemisen ajankohdan. Toisaalta tietyillä toimialoilla toiminta voi olla osapuolista riippumattomista syistä sellaista, että työ on tehtävä määrättyyn aikaan. 7. Työskentelypaikka Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja voi yleensä päättää, missä työ tehdään. Tyypillisesti työ tehdään toimeksisaajan omissa toimitiloissa. Kyse voi olla omistetusta taikka leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella hallitusta toimitilasta. Toimeksiantosuhteessa työtä voidaan tehdä myös muualla kuin toimeksisaajan omissa toimitiloissa. Esimerkiksi joillakin toimialoilla työ on luonteeltaan sellaista, että se on tehtävä toimeksiantajan tiloissa. 8. Vastikkeen määräytyminen toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa maksettavasta vastikkeesta sovitaan yleensä toimeksiantosopimuksessa. Vastikkeen määräytymisperusteet ja määrä ovat osapuolten vapaasti sovittavissa. Korvaus voi perustua esimerkiksi säännölliseen kuukausikorvaukseen, tuntikorvaukseen, kokonaiskorvaukseen (projekti) tai provisiopalkkioon. Monesti sekä työ- että toimeksiantosuhteessa korvauksen maksuperusteet voivat olla samanlaisia, eikä pelkästään korvauksen määräytymisperusteesta voida siten päätellä, onko kyse toimeksiantosuhteesta. Toimeksiantosuhteessa suoritettava korvaus on yleensä työsuhteessa maksettavaa palkkaa suurempi, koska toimeksisaajan on maksettava sosiaalivakuutusmaksunsa itse. Toimeksiantosuhteessa ei myöskään makseta lakimääräisiä ylityökorvauksia, korvausta sairaus- ja loma-ajalta eikä anneta työsuhteelle tyypillisiä luontoisetuja. Vastike maksetaan yleensä rahana. Myös muunlaisen vastikkeen (esimerkiksi tavarat, palvelut, vaihtotyö) maksaminen on mahdollista, joskin se on tyypillisempää työsuhteelle. 9. Kustannusten korvaaminen toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa sovitaan lähtökohtaisesti kokonaiskorvauksesta, jolla toimeksisaaja kattaa myös kaikki työn suorittamisesta aiheutuneet kustannuksensa. Toimeksiantajalla ei ole velvollisuutta korvata erikseen kustannuksia, jos siitä ei ole nimenomaisesti sovittu. Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia työn tekemisestä maksettavasta korvauksesta ja sen lisäksi erikseen suoritettavista kustannusten korvauksista. Kokonaiskorvaus voidaan esimerkiksi eritellä työn osuuteen, tarvikkeisiin ja matkakustannusten korvauksiin. Kustannusten eritteleminen sopimuksessa tai laskulla ei yksistään merkitse sitä, että kyseessä ei olisi toimeksiantosuhde. 4 10. Vastuu-, takuu- ja vakuutusvelvoitteet toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja vastaa työn lopputuloksesta. Jos tehty työsuoritus poikkeaa sovitusta, toimeksiantajalla on oikeus vaatia toimeksisaajalta sopimuksen mukaista suoritusta ja mahdollisesti korvausta aiheutuneesta vahingosta (reklamaatio-oikeus). Mahdolliset suorituksen korjaamisesta aiheutuneet kustannukset jäävät tällöin yleensä toimeksisaajan kannettaviksi. Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja saattaa joutua antamaan toimeksiantajalle takuun työn laadusta tai vakuuden mahdollisten korjauskustannusten varalta. Esimerkiksi rakentaja voi antaa rakennustyölle kahden vuoden takuun. Vakuus voi olla esimerkiksi pantattu pankkitalletus tai -takaus. Toimeksisaaja voi olla toimialasta riippuen lain perusteella velvollinen ottamaan toiminnassaan tapahtuvia mahdollisia vahinkoja ja vastuita varten vakuutuksen. Vakuutuksen ottamisvelvollisuus voi myös perustua esimerkiksi toimialan yleisiin sopimusehtoihin. Muista vastuuvakuutus ja oikeusturva! 11. Sopimuksen irtisanominen toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhde voidaan yksipuolisesti päättää ilman irtisanomisaikaa ja korvausta, jos sopimuksessa ei ole muusta sovittu. Toimeksiantosuhteessa ei sovelleta työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisia irtisanomisen ehtoja. Osapuolet voivat siten vapaasti sopia sopimuksen irtisanomisajasta ja purkuehdoista sekä sopimuksen päättämisestä maksettavista korvauksista. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisaikaa ja sopimuksen päättämisestä maksettavaa korvausta koskevat ehdot saatetaan määritellä sisällöltään vastaavanlaisiksi kuin työsopimuslain ja työehtosopimuksien määräykset. Pelkästään tällaisten ehtojen perusteella toimeksiantosuhde ei muutu työsuhteeksi. 12. Toimeksiantojen rajoittaminen ja kilpailukielto toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa toimeksisaajan oikeutta tehdä sopimuksia muiden tahojen kanssa ei ole yleensä rajoitettu. Toimeksisaajalla on toisin sanoen oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja myös muilta tahoilta. Toimeksisaajalla on oltava myös tosiasiassa oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja muilta toimeksiantajilta. Muut toimeksiannot eivät siten saa johtaa toimeksiantosuhteen päättämiseen. Se, että yrittäjän omat voimavarat eivät mahdollista useiden yhtäaikaisten toimeksiantojen vastaanottamista, ei estä toimeksiantosuhteen muodostumista. Toimeksiantosuhteessa voidaan sopia kiellosta kilpailla toimeksiantajan kanssa. Jos kiellosta ei ole sovittu, toimeksisaajalla on oikeus kilpailla myös toimeksiantajan kanssa. KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEN PALVELUN KEHITTÄMINEN PALVELUMUOTOILUN KEINOIN (KASVUNVARA) Keskeisiä käsitteitä: Asiakasarvo muodostuu liiketoiminta-arvosta ja asiakaskokemuksesta. Asiakasarvo määrittelee, kuinka paljon asiakas on valmis maksamaan palvelusta, kuinka usein hän ostaa sitä ja suositteleeko hän palvelua muille. Palvelumuotoilu on palvelupolkujen parantamista niin, että ne vastaavat entistä paremmin asiakkaiden toiveita, yrittäjän voimavaroja ja edistävät kestävää kehitystä sekä yrityksessä että sen ympäristössä. 5 Palvelupolku rakentuu kaikesta siitä, minkä kanssa joudutaan kosketuksiin palvelua tuotettaessa ja palvelua käytettäessä. Kontaktipiste on palvelupolun osa/tila/toimenpide, jossa asiakas kohdataan ja osallistetaan. Tuotteistaminen on palvelun nimeämistä ja selkeää jäsentämistä niin, että määritellään tarkkaan mitä siihen sisältyy. Ansaintalogiikka on suunnitelma ja toimintatapa, jolla toiminnasta tehdään taloudellisesti kannattavaa. Esimerkkinä lomitus maitotilalla: Esimerkkiä luonnosteltaessa on haastateltu tuntilomittajina työskennelleitä henkilöitä ja lomaoikeutettuja maatilayrittäjiä. Haastateltavien näkemys on subjektiivinen, mutta tuo esille sen, kuinka haastatellut kokevat asiat palvelun tuottajina ja palvelun käyttäjinä. Lomittajan nykyinen palvelupolku 1. Tila ottaa yhteyttä lomatoimistoon -> Lomatoimisto nimeää lomittajan. Lomatoimisto ilmoittaa tilalle lomittajan tulosta. Vahvistus. 2. Nimetty lomittaja ottaa yhteyttä tilalle. Alkaa ensivaiheen tiedon hankinta ja valmistautuminen lomitukseen. 3. Perehdytys (suositus), ohjeistus ja sovitaan yhteydenpitotavasta lomituksen aikana. 4. Ydinpalvelun tuottaminen lomaoikeutetulle: karjanhoitotyöt sis. ruokinta, lypsy, puhtaanapito ja juotot. Lisäksi muut sovitut työt. 5. Kuittaus lomituksen suorituksesta tekstiviestinä tai muutoin sovitulla tavalla. Raportointi tilalle tai toiselle lomittajalle, jos lomitus jatkuu. 6. Tila antaa palautteen lomitusjaksosta lomatoimistoon. Lomittajan vaihtoehtoinen palvelupolku 1. Tila ottaa yhteyttä lomatoimistoon -> Lomatoimisto nimeää lomittajan. Lomatoimisto ilmoittaa tilalle lomittajan tulosta. Vahvistus. 2. Nimetty lomittaja ottaa yhteyttä tilalle. Alkaa ensivaiheen tiedon hankinta, ajo-ohjeet ja valmistautuminen lomitukseen. 3. Tapaaminen tilan väen kanssa ennen loimitusta. Perehdytys tilan toimintatapoihin ja hoitorutiineihin yhden työvuoron ajan. Käydään läpi, mitä lomitukseen täsmällisesti kuuluu mukaan lukien mahdolliset seuranta- ja päivystystarpeet. Selkeät yksinkertaiset pikalukuohjeet maitohuoneessa ja navetassa muistin tukena. Hoidossa olevien eläimet on merkitty näkyvästi. 4. Ydinpalvelun tuottaminen lomaoikeutetulle: karjanhoitotyöt sis. ruokinta, lypsy, puhtaanapito ja juotot. Lisäksi muut sovitut työt. Yhteydenpito tilan väkeen sovitulla tavalla lomituksen aikana. Navettapäiväkirja/ Vuoropäiväkirja käytössä, johon lomittaja kirjaa lomituksen aikaiset tapahtumat. 5. Kuittaus lomituksen suorituksesta joko tekstiviestinä, allekirjoitetulla tositteella tms. Raportointi tilan väelle ja toiselle lomittajalle, jos lomitus jatkuu. 6. Tila antaa palautteen lomitusjaksosta lomittajalle ja lomatoimistoon. Ohjeistus: Navettapäiväkirja / Vuoropäiväkirja Pikalukuohjeet muistin tueksi Vuokaaviopohjainen lukujärjestys työviikolle, jossa tilan marssijärjestys ja rutiinit Hätäohje poikkeustilanteiden varalle 6 Yrittäjälomittajan palvelupolku ja kontaktipisteet Yrittäjälomittajan palvelupolku perustuu karjatöiden osalta edellä kuvattuun lomittajan vaihtoehtoiseen palvelupolkuun. Palvelumuotoilun näkökulmasta yrittäjälähtöinen lomituspalvelu on haastava tuotteistettava, koska vuorovaikutus asiakkaan kanssa on lomituksen aikana vähäistä. Niin sanottuun asiakaskokemukseen ei päästä kiinni ennen kuin palvelun lopputulosta, hyötyä ja laatua arvioidaan. Palveluntuottaja ei saa juurikaan reaaliaikaista palautetta, jolloin korjausliikkeitä palvelupolun varrella on vaikea tehdä. Jotta lomituspalvelusta saa mahdollisimman käyttäjälähtöisen, edellyttää se hyvin tilakohtaista lähestymistapaa, vapautta määritellä palvelunsisältö tapauskohtaisesti, tarkkaa vastuiden ja valtuuksien määrittelyä sekä suuren määrän luottamusta. Palvelumuotoilussa palvelun käyttäjä on keskiössä. Käyttäjälähtöinen lomitus tarkoittaa asiakashyödyn kytkemistä asiakkaan ydinprosessin (esim. maitotilalla maidontuotantoprosessi) eri vaiheisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä lisäpanostusta lomituksen ”pääpolkuun” – ruokinta, lypsytyö, puhtaanapito, juotot ja myös palvelun laajentamista enemmän tilan päivittäisiä töitä sekä sesongin tarpeita vastaavaksi (peltotyöt, navetan pesu, lehmien karvaus, linkous, siivoukset, kuljetukset, rakennustyöt, lastenhoito, muut kotitaloustyöt yms. ) Lomittajan asiakaslupaus ja maatilayrittäjän kokema asiakashyöty kulminoituu mahdollisuuteen irrottautua lomalle ja luottaa tuotantotoiminta ammattilaisen käsiin niin, että ”taso säilyy, meno jatkuu ja paikat ovat kunnossa.” Yrittäjälomittajan on pohdittava asiakkaalle tuotettavaa lisäarvoa tätä laaja-alaisemmin. Yrittäjälomittajan tuottaman palvelun lisäarvo liittyy joustavuuteen, palvelun monimuotoisuuteen sekä erityisosaamiseen, etenkin jos se on helposti kytkettävissä osaksi työsuoritteita. Yrittäjälomittajan rooli on erilainen kuukausi- tai tuntipalkkaiseen lomittajaan verrattuna. Yrittäjälomittaja toimii omaan lukuunsa ja joutuu ottamaan suurta henkilökohtaista vastuuta. Yrittäjyys edellyttää riskinkantokykyä. Vastuun lisääntyessä myös vaatimukset toimeksiantajaa kohtaan kasvavat. Palvelua ei voida tuottaa entisin ehdoin. Toimeksiantosuhteeseen ei kuulu käskytys tai alisteiset suhteet. Yrittäjälomittaja on asiakaspalvelija, mutta ennen kaikkea osaaja, yhteistyökumppani ja luottohenkilö. Jotta palvelu pelaa ja asiakaslupaus toteutuu, täytyy toiminnalla olla selvät pelisäännöt. Tämä edellyttää kotiläksyjä molemmilta osapuolilta. Kotiläksyt yrittäjälomittajalle • Tee toimeksiantosopimus. Pohja liitteenä. • Pyydä perehdytys. Hyödynnä kirjalliset ohjeet. Dokumentoi. • Huolehdi kattavasta vakuutusturvasta • Luo itsellesi varahenkilöjärjestelmä! • Rakenna ympärivuotisen toimeentulo monitulomallilla ja hinnoittele huolellisesti Kotiläksyt yrittäjälomittajan palveluita käyttävälle tilalle • Tee toimeksiantosopimus. Pohja liitteenä. • Tee tilalle lukujärjestys eli kirjallinen marssijärjestys koskien tilan viikkorutiineita • Tee hätäohje eli kuvaa toiminta poikkeustilanteissa, kirjaa ylös tärkeät puhelinnumerot ja selvitä tarkkaan, mistä löytyvät: o sähköpääkeskus ja sulakkeet o päävesihana ja sulut o varavirtalähteet o yhteystiedot: eläinlääkäri, huolto, naapuriapu o jne • Perehdytä! 7 Täällä Ossi Moniosaaja, Terve! Otitte yhteyttä. Tarvitsette kuulemma tuuraajaa lokakuussa? Millaisesta urakasta kaiken kaikkiaan on kyse? Joo, lähdetään pariksi viikoksi Thaimaahan räntäsadetta pakoon ja samoilla tulilla päätettiin viettää pyöreitä, kun tulee parikymmentä vuotta yhteistä kakkua täyteen… Tilan lukujärjestys Ma Ti Ke HÄTÄOHJE To Tutustuminen tilan toimintatapoihin. Toimeksiannon sisältö ja vastuut. Toimeksiantosopimus. Perehdytys. … Tällaista urakkaa olisi luvassa. Milloin pääsisit käymään ja katsomaan paikat ja työt? Pe La Su Päivittäin tehtävät karjanhoitotyöt: ruokinta, lypsy, puhtaanapito, juotot, pesut. Tarkastukset. Kuittaukset. Viikoittain tehtävät juoksevat karjanhoitotyöt. Otanpa kuvan tuosta pontevasta lehmävasikasta ja laitan samalla terveisiä täältä räntäsateesta Aasian aurinkoon… Tilaukset, ilmoitukset, huollot. Tarkastukset. Kuittaukset. Poikimiset Siemennykset Umpeenpanohoidot Ruokinnan muutokset Muut hoidot Tänään 30.10 lypsyt ok. Isla (180) on kovassa kiimassa ja siemennetty. Lumikki (465) arkoo etujalkaansa. Pitää seurata. Muut toimeksiantoon liittyvät työt (muut kuin karjanhoitotyöt). Kuittaukset työsuorituksista. € No, miten loma sujui? Täällä hommat pulkassa. Kaksi poikimista, kolme siemennystä, yksi pantu umpeen. Ei erilleen lypsyjä. Kissa sai viisi pentua.. …Sopiiko, että laitan palautepyynnön sähköpostissa? Vastailkaa siihen viikon kuluessa. Raportointi Kuittaus ja vahvistus Laskutus Palaute JÄLKIMARKKINOINTI Yrittäjälomittajan palvelupolku ja kontaktipisteet Joo, nyt on lomat taputeltu. Syötiin, juotiin, juhlittiin ja lepäiltiin. Laittele vaan sähköpostia, niin vastaillaan. Missäs ne olivatkaan ne haalarit ja työsaappaat? ..soitanpa ja kysyn olisiko avuntarvetta joulunalusviikolla ja miten remppa etenee… 8 Yrittäjälomittajan liiketoiminnan suunnittelu Lähtökohtana: • • • • • • Yrittäjämäinen asenne, rohkeus ja into Riittävä kysyntä Palvelutarjonta yksittäistä toimialaa ja yksittäisiä toimeksiantajia laajemmalle asiakaskunnalle riippuvuuden ja riskien pienentämiseksi, kysynnän tasaamiseksi ja ympärivuotisen työllistymisen mahdollistamiseksi Pääasiallinen toimeentulo yritystoiminnasta Asiakastarpeista lähtevä tarjonta Omien vahvuuksien ja erityisosaamisen hyödyntäminen yritystoiminnassa 9 YRITTÄJÄLOMITTAJAN LIIKETOIMINTA ENSIMMÄISET KYSYMYKSET YDINLIIKETOIMINNAN KUVAUS Yritystoiminnan edellytyksiä arvioitaessa ensimmäisiä kysymyksiä ovat: - Mikä on ideani? Mitä haluan tarjota? - Missä asiakkaani ovat? - Mitä he tarvitsevat? - Mistä he ovat valmiita maksamaan? - Minkä kokoinen markkinani on? - Onko kysyntä riittävää yrittäjälähtöiselle toiminnalle? Yritysidea on näkemys siitä, mitä yritys aikoo tuottaa. Liikeidea kertoo sen, mitä yritys tekee, kenelle se myy, miten se tuo tuotteet ja palvelut asiakkaan ulottuville ja missä markkina-alueella se toimii. Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen liiketoiminnan kuvaus. Liiketoimintasuunnitelman voi tehdä sähköisesti esim. www.yrityssuomi.fi – palvelussa. Oma Yritys-Suomi on käyttäjän profiilitietojen mukaan rakentuva sähköinen työtila. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelusta löytyvät pohjat sekä alkavan että toimivan yrityksen liiketoiminnan suunnitteluun sekä laskelmat ohjeineen. Jos tekstin tuottaminen paperille tuntuu hankalalta, voi kokeilla liiketoiminnan kuvausta Liikeideahiekkalaatikkoon, Liite 1. Tässä mallissa liiketoiminta kuvataan yhdelle arkille. Kuvauksessa keskitytään liiketoiminnan ydinasioihin. Tätä kuvaustapaa kannattaa käyttää, kun kehitetään uutta tuotetta tai palvelua. ASIAKKAAT TYÖVÄLINEET JA RESURSSIT Asiakastarpeita ei kannata olettaa, ne pitää jokaisen palveluntuottajan selvittää. Asiakastuntumaa kannattaa hakea jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa. Keitä asiakkaasi ovat? Mitkä ovat asiakaskuntasi todelliset tarpeet? Tässä pohdinnassa auttaa Asiakkaan tunnistaminen – tehtävä, Liite 2. Yrittäjäkandidaatin tulee tehdä itsearviointia, selvittää varallisuusasemansa sekä arvioida myös henkistä pääomaansa määrittelemällä Fyysiset resurssit: Toimitilat, koneet ja laitteet, työkalut, kulkuvälineet Henkiset resurssit: koulutus, ammattitaito, erityisosaaminen, muut ominaisuudet Taloudelliset resurssit: varat, velat ja velkojen vakuutena oleva omaisuus Nettovarallisuus = Varat - Velat HINNOITTELU JA TOIMINNAN KANNATTAVUUS Työn oikea hinnoittelu on yritystoiminnan jatkuvuuden edellytys ja edellytys myös sille, että yrittäjä jaksaa työssään. Yksinkertainen Työn hinnoittelu esimerkki avaa työn hinnoittelun logiikan. Liite 3. Käänteisen tuloslaskelman avulla havainnollistetaan sitä, kuinka paljon tarvitaan myyntiä ja millä hinnalla, jotta yritystoiminta tuo toimeentulon ja kattaa liiketoiminnasta aiheutuvat kulut. Laskelman avulla määritellään yrityksen minimiliikevaihtotarve eli kannattavan toiminnan kriittinen piste. Liikevaihtotarve, myyntibudjetti ja tavoitteet: Liite 4. 10 PÄÄOMATARPEET Investoinnit Mitä investointeja täytyy tehdä päästäkseen liikkeelle? Investoinnit tarkoittavat pitkäkestoista käyttöomaisuutta, jotka voivat olla useammalle vuodelle jaksotettavia poiston alaisia tai kertaluontoisia hankintamenoja. Tällaisia ovat koneet, laitteet, kalusto ja yrittäjälomittajan kohdalla esim. auto, puhelin, tietokone + ohjelmistot Käyttöpääoma Mitä kuluja syntyy ensimmäisten toimintakuukausien aikana, joihin tarvitaan käyttöpääomaa? Käyttöpääoma on rahaa, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen. Käyttöpääomatarve muodostuu pääosin kiinteistä kuluista. Yritystoimintaa aloitettaessa joudutaan tekemään paljon hankintoja sekä panostamaan merkittävästi mm. markkinointiin. Nämä panostukset tulee huomioida aloitusvaiheen käyttöpääomatarvetta laskettaessa. Rahoitustarve muodostuu edellä mainituista eristä. Laskennan helpottamiseksi aputaulukoita liitteessä 4. RAHOITUS JA TUET ALKAVALLE YRITTÄJÄLLE Finnvera voi rahoittaa alkavaa yritystä yksin tai yhdessä pankin kanssa. Finnvera voi toimia yrityksen ainoana rahoittajana, kun rahoitustarve on korkeintaan 50 000 euroa. Sitä suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. https://www.finnvera.fi/Liiketoiminnan-aloittaminen/Rahoitussuunnittelu Starttiraha TE-toimistojen kautta ohjautuva starttiraha on yrittäjän henkilökohtainen tuki, joka turvaa yrittäjän toimeentuloa yrityksen vakiinnuttamisen alkuvaiheessa. Sitä voidaan myöntää työttömälle tai mm. palkkatyöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. RISKIANALYYSI Riskien tunnistaminen ja vahinkoihin varautuminen ovat asioita, joita yrittäjälomittajan tulee pohtia ja joihin panostaa huolehtimalla vakuutusturvasta, työturvallisuudesta, riittävästä osaamisesta sekä siitä, että saa työn vaatimuksiin nähden riittävän perehdytyksen. Yrittäjän tulee määritellä omalta kohdaltaan Liiketoimintaan liittyvät riskit: Henkilöriskit (yrittäjään liittyvät): Rahoitusriskit, taloudelliset riskit: Vahinkoriskit (omaisuusvahingot, työtapaturmat yms.): Miten riskien toteutuminen voidaan estää ja vahingot minimoida? 11 TYÖJÄRJESTYS - YRITYSEN PERUSTAMINEN JA TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN YRITYSMUODON VALINTA YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yksityinen elinkeinonharjoittaja, jota usein tarkoitetaan kun puhutaan toiminimestä. Verottaja käyttää yksityisistä elinkeinonharjoittajista nimitystä liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääsääntöisesti yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, eikä toimintaan sitoudu merkittäviä pääomia. Liikkeenharjoittaja puolestaan on itsenäinen yrittäjä, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista sitoumuksistaan. Henkilöyhtiöt, joita ovat Avoin yhtiö ja Kommandiittiyhtiö. Avoin yhtiö on itsenäinen oikeudellinen yksikkö. Se perustetaan kahden tai useamman yhtiömiehen tekemällä yhtiösopimuksella. Avoimen yhtiön yhtiömiehinä voi olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä, kuten muita yrityksiä. Yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön veloista ja muista velvoitteista sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta. Kommandiittiyhtiö on henkilöyhtiö, jolla on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu hänen sijoittamaansa pääomaan, rahasummaan tai yritykseen sijoittamaansa muuhun omaisuuteen, esim. tuotantovälineisiin. Henkilöyhtiöiltä edellytetään perustamisasiakirjana yhtiösopimusta. Osakeyhtiö on pääomayhtiö, jossa osakkeenomistajat vastaavat yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pääomapanoksella. Asianmukaisesti perustettu osakeyhtiö on omistajista erillinen, itsenäinen oikeudellinen yksikkö, joka vastaa omista velvoitteistaan. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 2 500 euroa. Osakeyhtiön voi perustaa myös yksin. Perustamisasiakirjoja ovat perustamissopimus, yhtiöjärjestys sekä tarvittaessa hallituksen kokouksen pöytäkirja. Osuuskunta on yhä suositumpi yhteisöllinen yritysmuoto, jonka voi perustaa myös yksin. Suosituin osuuskuntatoiminnan muoto ovat avoimet työosuuskunnat, jotka toimivat myös matalan kynnyksen paikkoina kokeilla yrittäjyyttä. Perustamisasiakirjoja ovat perustamissopimus, säännöt, sekä tarvittaessa hallituksen kokouksen pöytäkirja. Kainuussa toimii monia työosuuskuntia, joiden kautta palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Perustamistoimet: Yrityksen perustamisilmoitus tehdään Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (www.ytj.fi). Samalla Y-lomakkeella tehdään ilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallinnolle. Lomakkeet: Yksityinen elinkeinonharjoittaja "Toiminimi" Y3 ja henkilötietolomake Avoin yhtiö ja Kommandiittiyhtiö Y2 sis. henkilötietolomake Osakeyhtiö Y1 ja liitelomake 1 sis. henkilötietolomake Osuuskunta Y1 ja liitelomake 2 sis. henkilötietolomake Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Y1 + liitelomake 3 sis. henkilötietolomake. Ilmoitettavat tiedot: Ilmoitetaan nimivaihtoehdot Toiminimeksi ja mahdollinen aputoiminimi. Ilmoitetaan tilikausi ja ensimmäisen tilikauden ajankohta. 12 Ilmoittaudutaan seuraaviin rekistereihin: kaupparekisteri, ennakkoperintärekisteri, arvonlisävelvollisten rekisteri sekä yritys-ja yhteisötunnusta varten. Tämä on suositus. Alv-velvolliseksi ilmoittautuessasi ilmoitetaan myös yritystoiminnan aloituspäivä. Määritellään yrityksen päätoimiala sekä kirjoitetaan laajempi toimialakuvaus. Määritellään ennakkoveroja varten ensimmäisen tilikauden liikevaihto ja tulos. Arviota voi muuttaa myöhemmin tilikauden aikana. Kaikki lomakkeet, mukaan lukien yritysten perustamispaketit löytyvät ja https://www.ytj.fi/palvelut/y-lomakkeet/perustamisilmoituslomakkeet kautta. Yritystoiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitusvelvollisuus: Ennen elinkeinotoiminnan aloittamista on aina selvitettävä, onko aiottu elinkeinotoiminta luvan- tai ilmoituksenvaraista. Yritystoiminnassa tarvittavat luvat käyvät ilmi sivulta www.yrityssuomi.fi. VAKUUTUKSET Yrittäjäeläkevakuutus YEL on yrittäjälle lakisääteinen työtulon ollessa yli 7502,14 € vuodessa ja yrittäjän ollessa 18–67 vuotias. YEL-velvoite koskee elinkeinon harjoittajia, avoimen yhtiön yhtiömiehiä, kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä ja osakeyhtiössä sekä osuuskunnassa henkilöä, joka omistaa yli 30 % tai yhdessä perheensä kanssa yli 50 % osakkeista tai äänimäärästä, ja joka on johtavassa asemassa. YEL-velvoite koskee myös sivutoimista yrittäjyyttä, jos työtulorajat täyttyvät. Myös kausiluonteisessa työssä velvoite vakuutuksen ottamisesta astuu voimaan, jos jakson pituus on yli 4 kk ja em. tuloraja työtulon osalta ylittyy. Vakuutusmaksu on 23,70 -25,20 % vuosityötulosta (alle 53 v – yli 53 v). Työtulo määritellään sen palkkatason mukaan, mikä olisi ulkopuoliselle henkilölle maksettava vastaavasta työstä. Uusi yrittäjä saa vakuutusmaksusta huojennusta -22 % ensimmäisten 48 kk ajan. Vähintään 12 326 € vuosityötuloon perustuvalla lakisääteisellä eläkevakuutuksella pääsee yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi. Yrittäjän ja yrityksen vakuuttaminen: Tapaturma- ja ammattitautivakuutus, vakuutusmaksu 1,7 % YEL-maksun vuosityötulosta, joka turvaa sairaspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen Henkivakuutus, jonka suuruus on vähintään henkilökohtaisella vastuulla olevien lainojen määrä Sairaskuluvakuutus, ja jos yrittäjä toimii riskialalla, vakuutus myös pysyvän työkyvyttömyyden varalle Omaisuusvakuutukset, mm. palovakuutus Keskeytysvakuutus, jonka korvaussumma on vähintään 2 v:n menetetty myyntikate Vastuuvakuutus, joka sisältää oikeusturvan (lakimiespalvelut). Jos yritys toimii vuokratiloissa, kannattaa vastuuvakuutus laajentaa myös vuokratoimitilaa koskevaksi. Jos lomituspalveluita tarjoava yritys palkkaa työntekijöitä, on työnantajan vastattava työeläkevakuutusmaksusta (TyEL), joka tilitetään eläkevakuutusyhtiölle, 13 otettava työntekijälle tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutus, joista maksut tilitetään vakuutusyhtiölle sekä suoritettava sairausvakuutusmaksu, (ent. sosiaaliturvamaksu) verottajalle. YRITYSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN Kirjanpito Yrityksiltä edellytetään pääsääntöisesti kaksinkertaista kirjanpitoja. Yrittäjä voi tehdä sen itse, ulkoistaa sen kirjanpitäjälle ja jos vaihtoehtoja palvelun tuottajiksi on useita, kilpailuttaa tilipalvelut. Vaikka kirjanpito ulkoistetaan, ei yrityksen johtamista, rahaliikennettä tai kontrollia voi ulkoistaa. Yritystä johtaa yrittäjä itse. Kirjanpitäjä on talousasiantuntija ja yrittäjän tuki. Pankkitili Yrittäjän kannattaa pitää yrityksen ja yksityistalouden rahavirrat erillään. Yrityksen käyttöön perustetaan oma tili, jonka kautta hoidetaan yrityksen maksuliikenne ja jonne ohjautuvat myös myyntituotot. Arvonlisäveron tilityksiä ja palautuksia varten kannattaa perustaa verotili, jotta yrittäjä pysyy ajan tasalla kassatilanteesta. Sopimukset ja asiakirjat Yritykselle tarpeellisia sopimus- ja asiakirjamalleja löytyy Yritystulkin kautta www.yritystulkki.fi -> Yrityksen lomakkeet ja sopimuspohjat. Yritystulkista löytyvät myös asiakirjapohjat yhtiösopimuksia varten. Toimeksiantosuhteissa tärkein sopimus on toimeksiantosopimus, joka löytyy samalta sivustolta. Toimeksiantosopimus –pohja, Liite 5 Toiminnan suunnittelu vuositasolla Vuosikello auttaa toiminnan suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Sen avulla voi ennakoida yrityksen vuoden kiertoa. Tämä on erityisen tärkeää monialaisessa yritystoiminnassa sekä silloin, kun palveluiden kysyntä vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Yrittäjän on osattava johtaa omaa työtään. Vuosikello auttaa ennakoimaan ja varautumaan. Vuosikello, Liite 6 YRITTÄJÄLOMITTAJALLE - TYÖKALUJA LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELUUN LIITTEET 1-6: LIITE 1. Liikeideahiekkalaatikko LIITE 2. Asiakkaan tunnistaminen yrittäjyyden monitulomallissa LIITE 3. Esimerkki hinnoittelusta palveluyrityksessä LIITE 4. Liikevaihtotarve, myyntibudjetti ja tavoitteet LIITE 5. Toimeksiantosopimus-pohja LIITE 6. Vuosikello toiminnan suunnitteluun 14 LIITE 1 Liikeideahiekkalaatikko Yhteistyökumppanit ja verkostot: Tärkeimmät tehtävät: Avainresurssit: Kulurakenne €: Asiakashyödyt: Tavoitteet: Asiakassuhteet: Asiakaskohderyhmät: Myyntikanavat: Kassavirta, tulolähteet €: Käytä tätä liikeideasi jäsentelyyn ja liiketoimintamallisi selkiyttämiseen. Yhdellä paperilla voit tuoda esille liiketoimintasi ydinasiat. Täyttöohje: Asiakaskohderyhmät: keitä, ja mitä ryhmiä yritys palvelee? Asiakashyödyt: mitä palveluita yritys tarjoaa ja mikä on niiden hyöty asiakkaille? Myynti- ja jakelukanavat: miten asiakkaat saavat tiedon yrityksen palveluista? Miten asiakkaat pääsevät palveluiden äärelle? Asiakassuhteet: mitä yritys tekee ollakseen jatkuvasti yhteydessä asiakkaisiinsa ja saadakseen heidät palaamaan uudelleen? Kassavirta: millaisista tulolähteistä kassaan tulee rahaa? Miten palvelut hinnoitellaan? Avainresurssit: mitä tarvitaan, jotta yritys voi tarjota sitä mitä lupasikin? (Avaintaidot, varahenkilöt, koneet, laitteet tms.) Tärkeimmät tehtävät: mitä on pakko tehdä, jotta voidaan tarjota sitä, mitä on luvattu? Yhteistyökumppanit ja verkostot: mitä yhteistyökumppaneita tarvitaan, jotta voidaan tarjota sitä, mitä on luvattu? Kulurakenne: mistä syntyy liiketoiminnan oleellisimmat kustannukset? Tavoitteet: millaisia tavoitteita liiketoiminnalle asetetaan? 15 LIITE 2. 16 LIITE 3 Hinnoittelu palveluyrityksessä Palveluyrityksen tuotteet syntyvät henkilön työpanoksesta ja ammattitaidosta. Tyypillinen piirre palveluyrityksille on, että muuttuvien kustannusten osuus on pieni, tai tällaisia ei ole juuri lainkaan. Palveluyrityksen kannattavuus riippuu yrityksen toiminta-asteesta eli siitä, miten suuri osa työajasta voidaan laskuttaa asiakkaalta. Yksi tapa tehdä palveluyrityksen hinnoittelua on laskea ensin yrityksen kaikki kustannukset. Varsin usein palveluyrityksen velotus on tuntiperusteinen. Jakamalla kokonaiskustannukset laskutettavien tuntien määrällä yrittäjä pystyy määrittelemään tuntiveloituksen. Tuntimäärää laskettaessa on huomioitava todellinen toiminta-aste kokonaistyöajan sijaan. Asiakkaalta laskutettavat tunnit ratkaisevat työtunnin hinnan. Esimerkki: Yrittäjä tuottaa palveluita maatiloille ja tekee siivousta sekä puutarhatöitä kotitalouksille. Lisäksi yrittäjä on taitava verhoilija ja entisöijä. Hän on vallannut tähän tarkoitukseen yhden kulman puolisonsa verstaasta, joka toimii kodin autotallissa. Kiinteitä kustannuksia syntyy vuositasolla seuraavasti: Tietokone, puhelin, tietoliikenne, ohjelmistot Oma palkkatavoite + lakisääteiset sivukulut + YEL Kirjanpito, hallinto Työvaatteet, vakuutukset Matkakulut ja auton ylläpitokulut 1 500 35 000 3 000 2 000 10 000 51 500 Yrityksen kiinteät kulut ovat 51 500 euroa vuodessa. Yrittäjä pitää lomaa ja terveellistä taukoa työstään neljä viikon jaksoa vuoden aikana. Yrittäjän pitää jatkuvasti kehittää osaamistaan ja kouluttautua, johon käytetään vuodessa noin kaksi viikkoa kokonaistyöajasta. Asiakashankinta ja markkinointi ovat pitkälti omissa käsissä, samoin laskutukset ja kirjanpidon valmistelu kirjanpitäjää varten. Matka-aikaakin kertyy vuositasolla yllättävän paljon, mikä on pois asiakastyöstä. Lisäksi markkina on hiljainen tammikuussa, jolloin myynnille ei voi asettaa suuria tavoitteita. Yrittäjä työskentelee myös viikonloppuisin, mutta pyrkii keskimäärin siihen, että pari päivää viikossa on omistettu kodille, perheelle ja harrastuksille. Kokonaistyöaika on 220 päivää ja 1650 tuntia vuodessa. Yrityksen toiminta-asteeksi yrittäjä määrittää 70 % kokonaistyöajasta. Tämä tarkoittaa 1150 tuntia vuodessa. Yhden tunnin hinta on 51 500 euroa = 45 euroa / h + alv 24 % 1150 tuntia Asiakaskunnassa tulee vastaan rajallinen maksukyky. Kaikki asiakkaat ovat arvokkaita, mutta jos liiketoiminnasta halutaan saada pääasiallinen toimeentulo, niin se edellyttää, että kannattavuusraja saavutetaan. Yritystoiminta kevyellä kulurakenteella ja pienillä investoinneilla mahdollistaa sen, että palveluiden hintataso voidaan pitää maltillisena. Yrittäjälle kestävä hinnoittelu on usein korkeampi kuin osuuskunnan tai henkilöstövuokrauksen kautta tekevän henkilön työpanos. Yrittäjän on saatava palkkatavoitteensa lisäksi kerrytettyä tuottoja lakisääteisiin maksuihin, vakuutuksiin ja pääomakuluihin, koska yritystoiminta itsessään aiheuttaa kustannuksia. Tulosta tulisi syntyä sen verran, että se mahdollistaa oman pääoman kertymisen investointivaraksi tuleville hankinnoille ja tuottaa vastinetta yrittäjäriskille. Yrittäjän on siksi hahmotettava hinnoittelunsa alaraja, jonka alle ei voi palveluntuottajana mennä. Palveluiden hinnat voidaan porrastaa ja palvelusisältö sopeuttaa asiakaskunnan mukaan. Edellä olevan esimerkin tarkoituksena on tuoda esille se, että yrittäjällä voi olla erilaisia asiakkaita ja eritavoin hinnoiteltuja palveluita. Se on itse asiassa välttämätöntä. Jos yrittäjä tekee esimerkiksi siivoustyötä 30 euron tuntiveloituksella, tarvitsee hän vastavuoroisesti asiakaskuntaa, joille tuottaa palveluita 60 euron tuntihinnalla. 17 LIITE 4 Käänteisen tuloslaskelman avulla havainnollistetaan sitä, kuinka paljon tarvitaan myyntiä ja millä hinnalla, jotta yritystoiminta tuo toimeentulon ja kattaa liiketoiminnasta aiheutuvat kulut. Laske yrityksesi minimiliikevaihtotaso. Lähde liikkeelle toiminnan vaatimista investoinneista, ensimmäisten kuukausien käyttöpääomatarpeesta ja omasta palkkatavoitteesta. Aseta palkkatavoitteesi sen mukaan, paljonko tarvitset kuukaudessa tullaksesi toimeen. Alla oleva laskelma on manuaalinen. Valmiita laskelmapohjia (Excel) löytyy Oma Yritys-Suomi https://oma.yrityssuomi.fi/ tai http://www.yritystulkki.fi/ – sivustoilta. Mitä investointeja sinun täytyy tehdä liikkeelle päästäksesi? Investoinnit tarkoittavat pitkäkestoista käyttöomaisuutta, jotka voivat olla useammalle vuodelle jaksotettavia poiston alaisia tai kertaluontoisia hankintamenoja. Mitä investointeja tarvitaan: Koneet Laitteet Kalusto Tietokone, tulostin, ohjelmistot Puhelin www-sivut Yhteensä: € alv 0 Mitä kuluja sinulle syntyy ensimmäisten toimintakuukausien aikana, joihin tarvitset käyttöpääomaa? Laske käyttöpääoman tarve esimerkiksi neljälle ensimmäiselle toimintakuukaudelle. Käyttöpääoma on rahaa, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen. Käyttöpääomatarve muodostuu pääosin kiinteistä kuluista. Yritystoimintaa aloitettaessa joudutaan tekemään paljon hankintoja sekä panostamaan merkittävästi mm. markkinointiin. Nämä panostukset tulee huomioida aloitusvaiheen käyttöpääomatarvetta laskettaessa. Käyttöpääomatarve: Palkat ja palkkojen sivukulut Toimitilakulut, vuokrat Sähkö, lämpö, vesi Markkinointi Puhelin, tietoliikenne Auto- ja matkakulut Vakuutukset Kirjanpito Raaka-aineet, materiaalit Varasto Arvonlisäverot Yhteensä: 4 kk 18 Yrityksen nimi: KÄÄNTEINEN TULOSLASKELMA PÄÄOMAN TARVE Investoinnit Käyttöpääoma Kustannusylitysvaraus + 10 % PÄÄOMAN TARVE YHTEENSÄ € RAHOITUS Oma rahoitus Muiden sijoitukset yritykseen Lainat Mahdolliset avustukset RAHOITUS YHTEENSÄ € Minimiliikevaihtotarve Oma palkkatavoite Lainojen lyhennykset + korot Verot Tavoitetulos A. Käyttökatetarve yhteensä kk € vuosi € Kiinteät kulut: Työntekijöiden palkat Palkkojen sivukulut Toimitilakulut, vuokrat Sähkö/lämpö, vesi Puhelin, tietoliikenne Toimistokulut, tarvikkeet Auto- ja matkakulut Puhtaanapito, jätehuolto Ammattikirjat, lehdet Korjaukset ja huollot 19 Markkinointi Kirjanpito Yrittäjäeläkevakuutus YEL Yrittäjän työttömyyskassamaksu Omaisuusvakuutukset Muut vakuutukset Edustusmenot Koulutus Muut ulkopuoliset palvelut Muut kiinteät kulut B. Kiinteät kulut yhteensä A + B. Myyntikatetarve + Raaka-aineet ja tarvikkeet + Muuttuvat palkat, alihankinta C. Liikevaihtotarve + Arvonlisävero D. Kokonaislaskutus MYYNTIBUDJETTI JA TAVOITTEET Palvelut: Arvioitu myynti h Myyntihinta alv0 Palvelumyynti yhteensä alv0 Muuttuvat kulut *raakaaineet, työ alihankinta Myyntikate = myyntihinta muuttuvat kulut Yhteensä: Myyntitavoitteet Kuukausilaskutustavoite Viikkolaskutustavoite Päivälaskutustavoite Tuntilaskutustavoite Yksikkö €/kk €/vko €/ pv €/h Tavoite € 20 LIITE 5 21 LIITE 6 Toiminnan suunnittelu vuositasolla Vuosikello auttaa toiminnan suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Sen avulla voi ennakoida yrityksen vuoden kiertoa. Tämä on erityisen tärkeää monialaisessa yritystoiminnassa sekä silloin, kun palveluiden kysyntä vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Ohje: I Tähän 12 kuukauden mittaiseen kalenteritauluun merkitään ensin kaikki yrityksen tiedossa olevat tapahtumat ja tehtävät, kuten ennakoitavat työhuiput, alv-maksujen suoritukset, veroilmoituksen teko, laskutukset jne. II Vuosikellon sisälle sopivaan kohtaan merkitään kaikki ne valmistelut, joita tarvitaan kunkin vuosikellon tapahtuman takia. III Vuosikellon ulkokehälle merkitään kaikki ne tehtävät, jotka koskevat ulkopuolisia toimenpiteitä, jotka teetetään ostopalveluna tai hankitaan muutoin yrityksen ulkopuolelta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tilipalvelut, koulutuksiin osallistuminen jne. (Lähde: Kasvunvara, s. 65) 22 MUITA VAIHTOEHTOJA TUOTTAA PALVELUITA Palveluiden tarjoaminen työosuuskunnan kautta Kainuussa toimii monia osuuskuntia, joiden kautta palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Osuuskunta palkkaa henkilön ja ottaa siten työnantajavelvoitteet hoitaakseen sekä toimii laskutuskanavana asiakkaan suuntaan. Osuuskunnan kautta toimiminen ei aina edellytä jäsenyyttä. Jos osuuskuntaan haluaa liittyä jäseneksi, ja jos osuuskunnan jäsenmäärä on vähintään 7 tai yli, ovat osuuskunnan jäsenet työntekijän asemassa ja siten työttömyysturvan piirissä. Monelle yrittäjyyttä pohtivalle osuuskunta on matalan kynnyksen paikka kokeilla yrittäjyyttä. Monet maatilayrittäjät kokevat puolestaan osuuskunnan kautta tarjotun työn vähemmän byrokraattisena tapana hankkia tilapäistä työvoimaa. Loppuraportin liitteeksi on koottuna kainuulaisten osuuskuntien terveisiä ja yhteystietoja yhteydenottoa varten. Kuukausipalkkaisen, vajaatyöllistetyn lomittajan sivutoiminen yritystoiminta Verohallinnon ohjeessa puututaan työsuhteen yhteydessä kilpailevasta toiminnasta. Yrityksen perustaminen ja toimeksiannot omaan lukuun ovat mahdollisia, mutta edellyttävät tarkkaa rajanvetoa työnantajan kanssa siitä, millaista työtä ja työn sisältöä toimeksiannot voivat koskea. Kilpailevan toiminnan kiellosta säädetään työsopimuslain 3 luvun 3 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Säännös rajoittaa muun muassa työntekijän mahdollisuutta ottaa vastaan muuta saman alan työtä. Kilpailukieltosopimuksesta säädetään puolestaan työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Sopimukseen sisältyvät rajoitukset, jotka koskevat työskentelyä toiselle työn teettäjälle työsuhteen aikana tai sen päättymisen jälkeen, ovat tavanomaisempia työ- kuin toimeksiantosuhteessa. Työn tekeminen samalle työnantajalle kahdessa eri roolissa Esimerkki: On mahdollista, että lomittaja on kuukausipalkkainen lomittaja, mutta tekee myös toimeksiantosopimuksen maatilan kanssa omaan lukuunsa. Edellytyksenä on, että henkilö tekee kahta tai useampaa erilaista työtä samalle työn teettäjälle ja että työ täyttää toimeksiantosuhteen tunnusmerkit. Tällaisia yleisiä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi suorittajan muiden toimeksiantajien lukumäärä, taloudellinen riski, itsenäinen toiminta, hinnoitteluperusteet jne. Työntekijästä yrittäjäksi – lomittajasta yrittäjälomittajaksi Yrittäjäksi siirtyminen edellyttää työnkuvan, työn teon ehtojen sekä toiminnan sisällöllistä muutosta. Jos yrittäjälomittaja on ollut aiemmin työsuhteessa toimeksiantajaansa, tulee työ- ja toimeksiantosuhdetta määriteltäessä huomioida toimeksiantajana toimivan yrityksen muut työntekijät, työehdot ja olosuhteet. Toimeksiantosuhteessa palveluntuottajan rooli ja vastuut määräytyvät uudella tavalla. 23 Palkkatyön tekijän siirtyminen yrittäjäksi entiseen tehtäväänsä ilman työnkuvan tai toiminnan sisällöllistä muutosta on mahdollista vain tietyin ehdoin. Yrittäjän työnkuvaa verrataan toimeksiantajayrityksen työntekijöiden työnkuvaan. Myöskään ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei muuta tilannetta. Vertailu työntekijöihin Jos työn suorittaja työskentelee kokonaisarvioinnin perusteella samanlaisissa olosuhteissa kuin työn teettäjän muutkin työntekijät, myös hän on työsuhteessa muodollisesta toimeksiantosopimuksesta huolimatta. Työsuhteen muuttaminen toimeksiantosuhteeksi Sopijapuolten välillä ollut työsuhde ei muutu toimeksiantosuhteeksi pelkällä uudella sopimuksella tai nimikemuutoksella. Myös työnteon ehtojen ja olosuhteiden on oltava työsuhteen muodollisen päättymisen jälkeen sellaiset, että työsuhteen tunnusmerkit eivät enää täyty. Myöskään pelkkien muodollisten tunnusmerkkien (esimerkiksi ennakkoperintärekisteriin merkitseminen) täyttyminen ei osoita työsuhteen muuttumista toimeksiantosuhteeksi. Lähteet: http://www.vero.fi/fiFI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Henkiloasiakkaat/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa_ohje_o%2834 451%29 http://www.vero.fi/fiFI/Syventavat_veroohjeet/Kansainvaliset_tilanteet/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa%2834425%29 Laatija: ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Soili Hypén, yritysasiantuntija soili.hypen(at)maajakotitalousnaiset.fi p. 040 776 4290 24
© Copyright 2024