Yrittäjälomittajan liiketoimintamallin

MALLINNUS – YRITTÄJÄLOMITTAJAN LIIKETOIMINTAMALLI
Yrittäjälomittajan liiketoimintamallin suunnittelussa on hyödynnetty Kasvunvara –opasta, jonka ProAgria ja
Sitra tuottivat ja julkaisivat vuonna 2012. Kasvunvara perustuu palvelumuotoiluun korostaen
käyttäjälähtöisyyttä ja asiakaskokemusta palvelutuotannon lähtökohtana.
Palvelumuotoilun metodia ja Kasvunvara –opasta on hyödynnetty erityisesti palvelupolun määrittelyssä,
kontaktipisteiden hahmotuksessa, pohdittaessa asiakkaiden rooleja maksajan, päättäjän ja käyttäjän
näkökulmasta sekä monialayrittäjän toiminnan suunnittelussa vuositasolla.
Lisäksi eväitä on jouduttu hakemaan mallinnukseen myös kauempaa – verohallinnon oheista ja päätöksistä
sekä lomituspalvelulain uudistuksesta. Haasteena on ollut yhdistää viranomaisten tulkinnat, tulossa oleva
lakiuudistus ja todelliset asiakastarpeet palvelun käyttäjälähtöisyyttä unohtamatta.
Lomituspalvelu on haastavaa myös sen vuoksi, että kyse on itseohjautuvan palvelun tuottamisesta vailla
ulkopuolista työnjohtoa ja tilanteessa, jossa vuorovaikutusta palveluntuottajan ja palvelunkäyttäjän välillä
on vähän.
Mallinnuksen avulla haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Miten pystytään tuottamaan suoraan asiakasyrityksen ydinprosessiin kytkeytyvä käyttäjälähtöinen
palvelu, joka onnistuakseen edellyttää suurta ammattitaitoa, vastuunottoa ja luottamuksen syntymistä
palvelun käyttäjän ja palvelun tuottajan välillä?
Millainen on liiketoimintamalli, joka sovittaa yhteen verohallinnon tulkinnat, lain antamat oikeudet ja
asiakkaan tarpeet ja on yrittäjälle itselleen kannattava?
Tämän mallinnuksen tavoitteena on helpottaa yrittäjälomittajan polkua, yrityksen perustamista ja
toiminnan käynnistämistä. Tavoitteena on myös tuoda esille eri vaihtoehtoja tarjota työpanosta ja
työllistyä.
Lähtötilanne
Lomittaja- ja sijaisyrittäjyyden kohdalla työsuhteen ja toimeksiantosuhteen raja on ollut häilyvä ja vaikeasti
linjattavissa. Tulkinnallisista syistä johtuen esitämme yrittäjälomittajan yritystoiminnan lähtökohdaksi
monialaosaamiseen perustuvaan liiketoimintamallia, joka perustuu monipuoliseen työnkuvaan ja
useampiin erityyppisiin asiakkaisiin eli toimeksiantajiin.
Yrittäjälomittajan liiketoimintamallia rakennettaessa on yritystoiminnan harjoittamisen toimintatavat
rakennettava sellaisiksi, että huomattavat ristiriidat verohallinnon tulkintoihin voidaan välttää.
Käsittelemme varsin laajasti toimeksiantosuhteen todellisia tunnusmerkkejä ohjeistaaksemme riittävällä
tavalla ja tasolla yrittäjälomittajaksi aikovia liiketoiminnan suunnittelussa ja yrityksen perustamisessa.
Lisäksi tuomme erille vaihtoehtoisia tapoja tehdä töitä ja tarjota työpanosta työvoimapulasta kärsiville
maatiloille.
Samat periaatteet pätevät myös sijaisyrittäjyyteen, joka on tarkoitettu pienyrityksen tukipalveluksi ja
yrittäjän työstä irrottautumisen mahdollistajaksi.
1
Keskeisiä käsitteitä:
Työsuhde: palkatun työntekijän työsopimukseen perustuva työsuhde työnantajaansa, jolloin työntekijä
työskentelee työnantajansa lukuun
Toimeksiantosuhde: työkorvauksella ja palkkioperusteisesti hankittua ulkopuolista palvelua ja työpanosta,
jossa tekijä työskentelee itsenäisesti ja omaan lukuunsa ja jossa työn teettäminen perustuu
toimeksiantosopimukseen.
Palkka: työnantajan maksamaa ennakonpidätyksen alaista palkkaa työsuhteessa olevalle työntekijälle
Työkorvaus: ostopalvelua käyttävän yrityksen/tilaajan maksama työkorvaus ja palkkio yrittäjälle, joka
vastaa itse velvoitteistaan (sivukulut, YEL, verot)
Toimeksiantaja: tilaaja/ yritys, joka tekee toimeksiantosopimuksen työpanoksesta / palvelun hankinnasta
palveluntuottajan (yrittäjän) kanssa
Toimeksisaaja: yrittäjä, joka tekee ja tuottaa toimeksiantosopimukseen liittyvän palvelun tilaajalle
Toimeksiantosopimus: palvelun tilaajan eli toimeksiantajan ja tuottajan (toimeksisaajan) välinen sopimus
Kohtiin 1-12 on tiivistetty ne asiat, joiden osalta toimeksiantosuhde eroaa työsuhteesta ja yrityksen
palvelutuotanto palkatun työntekijän tekemästä työstä. Yrittäjälomittajan ja muita sijaispalveluita tarjoavan
yrittäjän palvelut perustuvat toimeksiantoihin, toimeksiantosopimuksiin, eli ovat toimeksiantosuhteita, ei
työsuhteita. Kiistanalaisimpia kohtia yrittäjälomittajan kohdalla on mm. kohta 5. Lomitustyöhön liittyvä
karjanhoitotyö on luonteeltaan sellaista, että omaa kone- ja laitekantaa ei voi missään tapauksessa pitää
ehdottomana vaatimuksena. Tämän estävät jo hygieniavaatimukset sekä eläinten ja elintarvikkeiden
suhteen.
Yrittäjälähtöinen toiminta - Toimeksiantosuhteen tosiasialliset tunnusmerkit 1-12:
1. Toimeksiantosopimus
Toimeksiantosuhde voi syntyä verotuksessa vain silloin, kun osapuolet ovat tehneet
toimeksiantosopimuksen ja myös osapuolten tosiasiallinen toiminta puoltaa toimeksiantosuhdetta. Jos
työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kyseessä on työsuhde muodollisesta toimeksiantosopimuksesta
huolimatta.
Liite 5: Toimeksiantosopimus -pohja
2. Työn suorittamisen henkilökohtaisuus ja valinnanvapaus
Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja ei välttämättä ole henkilökohtaisesti velvollinen suorittamaan
sopimuksen mukaista työtä, tehtävää tai palvelua. Sen voi suorittaa toimeksisaaja taikka tämän työntekijä
tai alihankkija. Päätäntävalta työn suorittajasta on tyypillisesti toimeksisaajalla. Toimeksisaajalla on
lähtökohtaisesti oikeus käyttää apulaisia ja sijaista toimeksiantajaa kuulematta.
Toimeksisaajalla on toimeksiantajaan nähden myös vastuu siitä, että sovittu työ tehdään loppuun. Jos
toimeksisaaja on esimerkiksi sairaana, hän järjestää itse tarvittaessa sijaisen tekemään sovitun työn.
Sijainen voi olla toimeksisaajan oma työntekijä tai alihankkija.
2
3. Työskentely toimeksisaajan omaan lukuun
Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja työskentelee omaan lukuunsa. Hänen tekemästään työstä koituva
välitön taloudellinen hyöty tulee siten välittömästi hänen itsensä tai hänen omistamansa yrityksen hyväksi.
Toimeksisaaja myös vastaa tyypillisesti itse harjoittamansa toiminnan kustannusten suorittamisesta.
Omaan lukuunsa työskentelevälle toimeksisaajalle kuuluu toiminnasta mahdollisesti kertyvä voitto ja
toisaalta toiminnan tappiot koituvat hänen vahingokseen. Jos voiton tai tappion mahdollisuus siirretään
sopimuksella tai muulla järjestelyllä kokonaan työn teettäjälle, kyse ei ole toimeksiantosuhteesta, vaan
työsuhteesta.
4. Työskentelyn itsenäisyys toimeksiantosuhteessa
Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja työskentelee itsenäisesti ilman toimeksiantajan johtoa ja valvontaa.
Toimeksisaajalla on toimeksiannon luonteesta riippuen mahdollisuus päättää missä, milloin ja miten
sopimuksen mukainen työ tehdään. Muutoin kuin kyseistä tehtävää suorittaessaan hän ei ole
toimeksiantajan käytettävissä eikä määräysvallassa. Toimeksiantaja voi kuitenkin valvoa toimeksiannon
edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on sopimuksen mukainen.
Toimeksiantosuhteen osapuolet sopivat pääsääntöisesti vain työn lopputuloksesta, jolloin työntekopaikka,
työvaiheiden ajankohdat ja työn suorittamistapa jää työn suorittajan päätäntävaltaan. Työn suorittaja voi
tällöin valita esimerkiksi työn suorittamistavan lisäksi käytettävät menetelmät ja materiaalit.
Toimeksiantosuhteessa voidaan toisaalta sopia myös työn suorittamistapaa ja lopputulosta koskevista
standardeista ja työmenetelmistä.
5. Työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit toimeksiantosuhteessa
Toimeksiantosuhteen luonteeseen kuuluu, että toimeksisaaja käyttää työssään omia työvälineitään ja
tarvikkeitaan. Vaatimus omista työvälineistä ja tarvikkeista ei ole kuitenkaan ehdoton. Esimerkiksi
ohjelmistosuunnittelua voidaan tietoturvasyistä joutua tekemään toimeksiantajan laitteilla.
Toimeksisaajan ei tarvitse omistaa työvälineitä, vaan hän voi hallita niitä myös leasing- tai muun
vuokrasopimuksen perusteella. Jotta kyseessä voisi olla aito toimeksiantosuhde, työvälineitä ei kuitenkaan
voi pääsääntöisesti vuokrata toimeksiantajalta tai tähän läheisessä intressiyhteydessä olevalta taholta, vaan
välineet on vuokrattava ulkopuoliselta taholta.
Työvälineiden merkitystä arvioitaessa voidaan myös huomioida työn suorittamisessa käytettyjen
työvälineiden laatu ja arvo. Jos työvälineet ovat tyypillisesti yksityistaloudessa käytettäviä ja arvoltaan
vähäisiä (esimerkiksi puhelin, kannettava tietokone, internet-yhteys), niiden omistaminen ei ole välttämättä
osoitus toimeksiantosuhteen syntymisestä. Toisaalta varsin monet työt ovat luonteeltaan sellaisia, että
muita työvälineitä niiden suorittamiseen toimeksiantosuhteessa ei edes tarvita. Erityisesti tiettyyn
toimintaan tarkoitettujen ja hinnaltaan arvokkaiden omien työvälineiden käyttäminen on selvempi osoitus
toimeksiantosuhteesta.
Tietyillä toimialoilla toiminnan harjoittaminen toimeksiantosuhteessa edellyttää käytännössä kalliiden
koneiden ja laitteiden hankkimista. Esimerkiksi kuorma- tai linja-auton, taksin, kaivinkoneen taikka muun
ajoneuvon tahi työkoneen kuljettaja on tyypillisesti toimeksiantosuhteessa, jos hän omistaa tai
riippumattoman kolmannen tahon kanssa tehdyn leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella hallitsee
työssään käyttämäänsä ajoneuvoa tai työkonetta. Jos henkilö ei omista tai hallitse tällaisella toimialalla
tarvittavia koneita, laitteita tai kulkuneuvoja, kyse ei voi olla toimeksiantosuhteesta.
3
6. Työskentelyn ajankohta ja työaika
Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja pystyy lähtökohtaisesti itse vaikuttamaan siihen, milloin työ tehdään.
Toimeksiantajalla ei toisin sanoen ole sellaista johto- ja valvontaoikeutta, että toimeksiantaja voisi
toimeksiantosuhteen aikana yksipuolisesti määrätä työskentelyn ajankohdan ja työajan. Useimmiten työn
tekemisen ajankohta sovitaan kuitenkin toimeksiantajan kanssa yhdessä.
Jos toimeksiantoa ei tarvitse tehdä toimeksiantajan tiloissa, toimeksisaaja voi yleensä paremmin itse
määrätä työn tekemisen ajankohdan. Toisaalta tietyillä toimialoilla toiminta voi olla osapuolista
riippumattomista syistä sellaista, että työ on tehtävä määrättyyn aikaan.
7. Työskentelypaikka
Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja voi yleensä päättää, missä työ tehdään. Tyypillisesti työ tehdään
toimeksisaajan omissa toimitiloissa. Kyse voi olla omistetusta taikka leasing- tai muun vuokrasopimuksen
perusteella hallitusta toimitilasta.
Toimeksiantosuhteessa työtä voidaan tehdä myös muualla kuin toimeksisaajan omissa toimitiloissa.
Esimerkiksi joillakin toimialoilla työ on luonteeltaan sellaista, että se on tehtävä toimeksiantajan tiloissa.
8. Vastikkeen määräytyminen toimeksiantosuhteessa
Toimeksiantosuhteessa maksettavasta vastikkeesta sovitaan yleensä toimeksiantosopimuksessa.
Vastikkeen määräytymisperusteet ja määrä ovat osapuolten vapaasti sovittavissa. Korvaus voi perustua
esimerkiksi säännölliseen kuukausikorvaukseen, tuntikorvaukseen, kokonaiskorvaukseen (projekti) tai
provisiopalkkioon. Monesti sekä työ- että toimeksiantosuhteessa korvauksen maksuperusteet voivat olla
samanlaisia, eikä pelkästään korvauksen määräytymisperusteesta voida siten päätellä, onko kyse
toimeksiantosuhteesta.
Toimeksiantosuhteessa suoritettava korvaus on yleensä työsuhteessa maksettavaa palkkaa suurempi,
koska toimeksisaajan on maksettava sosiaalivakuutusmaksunsa itse. Toimeksiantosuhteessa ei myöskään
makseta lakimääräisiä ylityökorvauksia, korvausta sairaus- ja loma-ajalta eikä anneta työsuhteelle tyypillisiä
luontoisetuja.
Vastike maksetaan yleensä rahana. Myös muunlaisen vastikkeen (esimerkiksi tavarat, palvelut, vaihtotyö)
maksaminen on mahdollista, joskin se on tyypillisempää työsuhteelle.
9. Kustannusten korvaaminen toimeksiantosuhteessa
Toimeksiantosuhteessa sovitaan lähtökohtaisesti kokonaiskorvauksesta, jolla toimeksisaaja kattaa myös
kaikki työn suorittamisesta aiheutuneet kustannuksensa. Toimeksiantajalla ei ole velvollisuutta korvata
erikseen kustannuksia, jos siitä ei ole nimenomaisesti sovittu.
Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia työn tekemisestä maksettavasta korvauksesta ja sen lisäksi
erikseen suoritettavista kustannusten korvauksista. Kokonaiskorvaus voidaan esimerkiksi eritellä työn
osuuteen, tarvikkeisiin ja matkakustannusten korvauksiin. Kustannusten eritteleminen sopimuksessa tai
laskulla ei yksistään merkitse sitä, että kyseessä ei olisi toimeksiantosuhde.
4
10. Vastuu-, takuu- ja vakuutusvelvoitteet toimeksiantosuhteessa
Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja vastaa työn lopputuloksesta. Jos tehty työsuoritus poikkeaa
sovitusta, toimeksiantajalla on oikeus vaatia toimeksisaajalta sopimuksen mukaista suoritusta ja
mahdollisesti korvausta aiheutuneesta vahingosta (reklamaatio-oikeus). Mahdolliset suorituksen
korjaamisesta aiheutuneet kustannukset jäävät tällöin yleensä toimeksisaajan kannettaviksi.
Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja saattaa joutua antamaan toimeksiantajalle takuun työn laadusta tai
vakuuden mahdollisten korjauskustannusten varalta. Esimerkiksi rakentaja voi antaa rakennustyölle kahden
vuoden takuun. Vakuus voi olla esimerkiksi pantattu pankkitalletus tai -takaus.
Toimeksisaaja voi olla toimialasta riippuen lain perusteella velvollinen ottamaan toiminnassaan tapahtuvia
mahdollisia vahinkoja ja vastuita varten vakuutuksen. Vakuutuksen ottamisvelvollisuus voi myös perustua
esimerkiksi toimialan yleisiin sopimusehtoihin. Muista vastuuvakuutus ja oikeusturva!
11. Sopimuksen irtisanominen toimeksiantosuhteessa
Toimeksiantosuhde voidaan yksipuolisesti päättää ilman irtisanomisaikaa ja korvausta, jos sopimuksessa ei
ole muusta sovittu. Toimeksiantosuhteessa ei sovelleta työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisia
irtisanomisen ehtoja. Osapuolet voivat siten vapaasti sopia sopimuksen irtisanomisajasta ja purkuehdoista
sekä sopimuksen päättämisestä maksettavista korvauksista.
Toimeksiantosopimuksen irtisanomisaikaa ja sopimuksen päättämisestä maksettavaa korvausta koskevat
ehdot saatetaan määritellä sisällöltään vastaavanlaisiksi kuin työsopimuslain ja työehtosopimuksien
määräykset. Pelkästään tällaisten ehtojen perusteella toimeksiantosuhde ei muutu työsuhteeksi.
12. Toimeksiantojen rajoittaminen ja kilpailukielto toimeksiantosuhteessa
Toimeksiantosuhteessa toimeksisaajan oikeutta tehdä sopimuksia muiden tahojen kanssa ei ole yleensä
rajoitettu. Toimeksisaajalla on toisin sanoen oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja myös muilta tahoilta.
Toimeksisaajalla on oltava myös tosiasiassa oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja muilta toimeksiantajilta.
Muut toimeksiannot eivät siten saa johtaa toimeksiantosuhteen päättämiseen. Se, että yrittäjän omat
voimavarat eivät mahdollista useiden yhtäaikaisten toimeksiantojen vastaanottamista, ei estä
toimeksiantosuhteen muodostumista.
Toimeksiantosuhteessa voidaan sopia kiellosta kilpailla toimeksiantajan kanssa. Jos kiellosta ei ole sovittu,
toimeksisaajalla on oikeus kilpailla myös toimeksiantajan kanssa.
KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEN PALVELUN KEHITTÄMINEN PALVELUMUOTOILUN KEINOIN (KASVUNVARA)
Keskeisiä käsitteitä:
Asiakasarvo muodostuu liiketoiminta-arvosta ja asiakaskokemuksesta. Asiakasarvo määrittelee, kuinka
paljon asiakas on valmis maksamaan palvelusta, kuinka usein hän ostaa sitä ja suositteleeko hän palvelua
muille.
Palvelumuotoilu on palvelupolkujen parantamista niin, että ne vastaavat entistä paremmin asiakkaiden
toiveita, yrittäjän voimavaroja ja edistävät kestävää kehitystä sekä yrityksessä että sen ympäristössä.
5
Palvelupolku rakentuu kaikesta siitä, minkä kanssa joudutaan kosketuksiin palvelua tuotettaessa ja
palvelua käytettäessä.
Kontaktipiste on palvelupolun osa/tila/toimenpide, jossa asiakas kohdataan ja osallistetaan.
Tuotteistaminen on palvelun nimeämistä ja selkeää jäsentämistä niin, että määritellään tarkkaan mitä
siihen sisältyy.
Ansaintalogiikka on suunnitelma ja toimintatapa, jolla toiminnasta tehdään taloudellisesti kannattavaa.
Esimerkkinä lomitus maitotilalla:
Esimerkkiä luonnosteltaessa on haastateltu tuntilomittajina työskennelleitä henkilöitä ja
lomaoikeutettuja maatilayrittäjiä. Haastateltavien näkemys on subjektiivinen, mutta tuo esille sen,
kuinka haastatellut kokevat asiat palvelun tuottajina ja palvelun käyttäjinä.
Lomittajan nykyinen palvelupolku
1. Tila ottaa yhteyttä lomatoimistoon -> Lomatoimisto nimeää lomittajan.
Lomatoimisto ilmoittaa tilalle lomittajan tulosta. Vahvistus.
2. Nimetty lomittaja ottaa yhteyttä tilalle. Alkaa ensivaiheen tiedon hankinta ja valmistautuminen
lomitukseen.
3. Perehdytys (suositus), ohjeistus ja sovitaan yhteydenpitotavasta lomituksen aikana.
4. Ydinpalvelun tuottaminen lomaoikeutetulle: karjanhoitotyöt sis. ruokinta, lypsy, puhtaanapito ja juotot.
Lisäksi muut sovitut työt.
5. Kuittaus lomituksen suorituksesta tekstiviestinä tai muutoin sovitulla tavalla.
Raportointi tilalle tai toiselle lomittajalle, jos lomitus jatkuu.
6. Tila antaa palautteen lomitusjaksosta lomatoimistoon.
Lomittajan vaihtoehtoinen palvelupolku
1. Tila ottaa yhteyttä lomatoimistoon -> Lomatoimisto nimeää lomittajan.
Lomatoimisto ilmoittaa tilalle lomittajan tulosta. Vahvistus.
2. Nimetty lomittaja ottaa yhteyttä tilalle. Alkaa ensivaiheen tiedon hankinta, ajo-ohjeet ja
valmistautuminen lomitukseen.
3. Tapaaminen tilan väen kanssa ennen loimitusta. Perehdytys tilan toimintatapoihin ja
hoitorutiineihin yhden työvuoron ajan. Käydään läpi, mitä lomitukseen täsmällisesti kuuluu
mukaan lukien mahdolliset seuranta- ja päivystystarpeet.
Selkeät yksinkertaiset pikalukuohjeet maitohuoneessa ja navetassa muistin tukena.
Hoidossa olevien eläimet on merkitty näkyvästi.
4. Ydinpalvelun tuottaminen lomaoikeutetulle: karjanhoitotyöt sis. ruokinta, lypsy, puhtaanapito ja
juotot. Lisäksi muut sovitut työt. Yhteydenpito tilan väkeen sovitulla tavalla lomituksen aikana.
Navettapäiväkirja/ Vuoropäiväkirja käytössä, johon lomittaja kirjaa lomituksen aikaiset tapahtumat.
5. Kuittaus lomituksen suorituksesta joko tekstiviestinä, allekirjoitetulla tositteella tms.
Raportointi tilan väelle ja toiselle lomittajalle, jos lomitus jatkuu.
6. Tila antaa palautteen lomitusjaksosta lomittajalle ja lomatoimistoon.
Ohjeistus:
Navettapäiväkirja / Vuoropäiväkirja
Pikalukuohjeet muistin tueksi
Vuokaaviopohjainen lukujärjestys työviikolle, jossa tilan marssijärjestys ja rutiinit
Hätäohje poikkeustilanteiden varalle
6
Yrittäjälomittajan palvelupolku ja kontaktipisteet
Yrittäjälomittajan palvelupolku perustuu karjatöiden osalta edellä kuvattuun lomittajan vaihtoehtoiseen
palvelupolkuun.
Palvelumuotoilun näkökulmasta yrittäjälähtöinen lomituspalvelu on haastava tuotteistettava, koska
vuorovaikutus asiakkaan kanssa on lomituksen aikana vähäistä. Niin sanottuun asiakaskokemukseen ei
päästä kiinni ennen kuin palvelun lopputulosta, hyötyä ja laatua arvioidaan. Palveluntuottaja ei saa
juurikaan reaaliaikaista palautetta, jolloin korjausliikkeitä palvelupolun varrella on vaikea tehdä. Jotta
lomituspalvelusta saa mahdollisimman käyttäjälähtöisen, edellyttää se hyvin tilakohtaista lähestymistapaa,
vapautta määritellä palvelunsisältö tapauskohtaisesti, tarkkaa vastuiden ja valtuuksien määrittelyä sekä
suuren määrän luottamusta.
Palvelumuotoilussa palvelun käyttäjä on keskiössä. Käyttäjälähtöinen lomitus tarkoittaa asiakashyödyn
kytkemistä asiakkaan ydinprosessin (esim. maitotilalla maidontuotantoprosessi) eri vaiheisiin. Tämä
tarkoittaa käytännössä lisäpanostusta lomituksen ”pääpolkuun” – ruokinta, lypsytyö, puhtaanapito, juotot ja myös palvelun laajentamista enemmän tilan päivittäisiä töitä sekä sesongin tarpeita vastaavaksi
(peltotyöt, navetan pesu, lehmien karvaus, linkous, siivoukset, kuljetukset, rakennustyöt, lastenhoito, muut
kotitaloustyöt yms. )
Lomittajan asiakaslupaus ja maatilayrittäjän kokema asiakashyöty kulminoituu mahdollisuuteen irrottautua
lomalle ja luottaa tuotantotoiminta ammattilaisen käsiin niin, että ”taso säilyy, meno jatkuu ja paikat ovat
kunnossa.”
Yrittäjälomittajan on pohdittava asiakkaalle tuotettavaa lisäarvoa tätä laaja-alaisemmin. Yrittäjälomittajan
tuottaman palvelun lisäarvo liittyy joustavuuteen, palvelun monimuotoisuuteen sekä erityisosaamiseen,
etenkin jos se on helposti kytkettävissä osaksi työsuoritteita.
Yrittäjälomittajan rooli on erilainen kuukausi- tai tuntipalkkaiseen lomittajaan verrattuna. Yrittäjälomittaja
toimii omaan lukuunsa ja joutuu ottamaan suurta henkilökohtaista vastuuta. Yrittäjyys edellyttää
riskinkantokykyä. Vastuun lisääntyessä myös vaatimukset toimeksiantajaa kohtaan kasvavat.
Palvelua ei voida tuottaa entisin ehdoin. Toimeksiantosuhteeseen ei kuulu käskytys tai alisteiset suhteet.
Yrittäjälomittaja on asiakaspalvelija, mutta ennen kaikkea osaaja, yhteistyökumppani ja luottohenkilö. Jotta
palvelu pelaa ja asiakaslupaus toteutuu, täytyy toiminnalla olla selvät pelisäännöt. Tämä edellyttää
kotiläksyjä molemmilta osapuolilta.
Kotiläksyt yrittäjälomittajalle
• Tee toimeksiantosopimus. Pohja liitteenä.
• Pyydä perehdytys. Hyödynnä kirjalliset ohjeet. Dokumentoi.
• Huolehdi kattavasta vakuutusturvasta
• Luo itsellesi varahenkilöjärjestelmä!
• Rakenna ympärivuotisen toimeentulo monitulomallilla ja hinnoittele huolellisesti
Kotiläksyt yrittäjälomittajan palveluita käyttävälle tilalle
• Tee toimeksiantosopimus. Pohja liitteenä.
• Tee tilalle lukujärjestys eli kirjallinen marssijärjestys koskien tilan viikkorutiineita
• Tee hätäohje eli kuvaa toiminta poikkeustilanteissa, kirjaa ylös tärkeät puhelinnumerot ja selvitä
tarkkaan, mistä löytyvät:
o sähköpääkeskus ja sulakkeet
o päävesihana ja sulut
o varavirtalähteet
o yhteystiedot: eläinlääkäri, huolto, naapuriapu
o jne
• Perehdytä!
7
Täällä Ossi Moniosaaja,
Terve! Otitte yhteyttä.
Tarvitsette kuulemma
tuuraajaa lokakuussa?
Millaisesta urakasta kaiken
kaikkiaan on kyse?
Joo, lähdetään pariksi viikoksi
Thaimaahan räntäsadetta
pakoon ja samoilla tulilla
päätettiin viettää pyöreitä, kun
tulee parikymmentä vuotta
yhteistä kakkua täyteen…
Tilan lukujärjestys
Ma
Ti
Ke
HÄTÄOHJE
To
Tutustuminen tilan
toimintatapoihin.
Toimeksiannon sisältö ja
vastuut.
Toimeksiantosopimus.
Perehdytys.
… Tällaista urakkaa
olisi luvassa. Milloin
pääsisit käymään ja
katsomaan paikat ja
työt?
Pe
La
Su
Päivittäin tehtävät
karjanhoitotyöt: ruokinta,
lypsy, puhtaanapito, juotot,
pesut.
Tarkastukset. Kuittaukset.
Viikoittain tehtävät juoksevat
karjanhoitotyöt.
Otanpa kuvan tuosta
pontevasta lehmävasikasta
ja laitan samalla terveisiä
täältä räntäsateesta Aasian
aurinkoon…
Tilaukset, ilmoitukset, huollot.
Tarkastukset. Kuittaukset.
Poikimiset
Siemennykset
Umpeenpanohoidot
Ruokinnan muutokset
Muut hoidot
Tänään 30.10 lypsyt ok. Isla (180) on kovassa kiimassa ja siemennetty.
Lumikki (465) arkoo etujalkaansa. Pitää seurata.
Muut toimeksiantoon liittyvät
työt (muut kuin
karjanhoitotyöt).
Kuittaukset työsuorituksista.
€
No, miten loma sujui?
Täällä hommat pulkassa. Kaksi
poikimista, kolme siemennystä,
yksi pantu umpeen. Ei erilleen
lypsyjä. Kissa sai viisi pentua..
…Sopiiko, että laitan palautepyynnön sähköpostissa?
Vastailkaa siihen viikon kuluessa.
Raportointi
Kuittaus ja vahvistus
Laskutus
Palaute
JÄLKIMARKKINOINTI
Yrittäjälomittajan palvelupolku ja kontaktipisteet
Joo, nyt on lomat taputeltu.
Syötiin, juotiin, juhlittiin ja
lepäiltiin.
Laittele vaan sähköpostia, niin
vastaillaan.
Missäs ne olivatkaan ne haalarit
ja työsaappaat?
..soitanpa ja kysyn olisiko
avuntarvetta
joulunalusviikolla ja
miten remppa etenee…
8
Yrittäjälomittajan liiketoiminnan suunnittelu
Lähtökohtana:
•
•
•
•
•
•
Yrittäjämäinen asenne, rohkeus ja into
Riittävä kysyntä
Palvelutarjonta yksittäistä toimialaa ja yksittäisiä
toimeksiantajia laajemmalle asiakaskunnalle
riippuvuuden ja riskien pienentämiseksi, kysynnän
tasaamiseksi ja ympärivuotisen työllistymisen
mahdollistamiseksi
Pääasiallinen toimeentulo yritystoiminnasta
Asiakastarpeista lähtevä tarjonta
Omien vahvuuksien ja erityisosaamisen
hyödyntäminen yritystoiminnassa
9
YRITTÄJÄLOMITTAJAN LIIKETOIMINTA
ENSIMMÄISET
KYSYMYKSET
YDINLIIKETOIMINNAN
KUVAUS
Yritystoiminnan edellytyksiä arvioitaessa ensimmäisiä kysymyksiä ovat:
- Mikä on ideani? Mitä haluan tarjota?
- Missä asiakkaani ovat?
- Mitä he tarvitsevat?
- Mistä he ovat valmiita maksamaan?
- Minkä kokoinen markkinani on?
- Onko kysyntä riittävää yrittäjälähtöiselle toiminnalle?
Yritysidea on näkemys siitä, mitä yritys aikoo tuottaa.
Liikeidea kertoo sen, mitä yritys tekee, kenelle se myy, miten se tuo tuotteet
ja palvelut asiakkaan ulottuville ja missä markkina-alueella se toimii.
Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen liiketoiminnan kuvaus.
Liiketoimintasuunnitelman voi tehdä sähköisesti esim. www.yrityssuomi.fi –
palvelussa. Oma Yritys-Suomi on käyttäjän profiilitietojen mukaan rakentuva
sähköinen työtila. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla
tai mobiilivarmenteella. Palvelusta löytyvät pohjat sekä alkavan että toimivan
yrityksen liiketoiminnan suunnitteluun sekä laskelmat ohjeineen.
Jos tekstin tuottaminen paperille tuntuu hankalalta, voi kokeilla
liiketoiminnan kuvausta Liikeideahiekkalaatikkoon, Liite 1. Tässä mallissa
liiketoiminta kuvataan yhdelle arkille. Kuvauksessa keskitytään liiketoiminnan
ydinasioihin. Tätä kuvaustapaa kannattaa käyttää, kun kehitetään uutta
tuotetta tai palvelua.
ASIAKKAAT
TYÖVÄLINEET
JA RESURSSIT
Asiakastarpeita ei kannata olettaa, ne pitää jokaisen palveluntuottajan
selvittää. Asiakastuntumaa kannattaa hakea jo liiketoiminnan
suunnitteluvaiheessa. Keitä asiakkaasi ovat? Mitkä ovat asiakaskuntasi
todelliset tarpeet? Tässä pohdinnassa auttaa Asiakkaan tunnistaminen –
tehtävä, Liite 2.
Yrittäjäkandidaatin tulee tehdä itsearviointia, selvittää varallisuusasemansa
sekä arvioida myös henkistä pääomaansa määrittelemällä
Fyysiset resurssit: Toimitilat, koneet ja laitteet, työkalut, kulkuvälineet
Henkiset resurssit: koulutus, ammattitaito, erityisosaaminen, muut
ominaisuudet
Taloudelliset resurssit: varat, velat ja velkojen vakuutena oleva omaisuus
Nettovarallisuus = Varat - Velat
HINNOITTELU JA
TOIMINNAN
KANNATTAVUUS
Työn oikea hinnoittelu on yritystoiminnan jatkuvuuden edellytys ja edellytys
myös sille, että yrittäjä jaksaa työssään. Yksinkertainen Työn hinnoittelu esimerkki avaa työn hinnoittelun logiikan. Liite 3.
Käänteisen tuloslaskelman avulla havainnollistetaan sitä, kuinka paljon
tarvitaan myyntiä ja millä hinnalla, jotta yritystoiminta tuo toimeentulon ja
kattaa liiketoiminnasta aiheutuvat kulut. Laskelman avulla määritellään
yrityksen minimiliikevaihtotarve eli kannattavan toiminnan kriittinen piste.
Liikevaihtotarve, myyntibudjetti ja tavoitteet: Liite 4.
10
PÄÄOMATARPEET
Investoinnit
Mitä investointeja täytyy tehdä päästäkseen liikkeelle?
Investoinnit tarkoittavat pitkäkestoista käyttöomaisuutta, jotka voivat olla
useammalle vuodelle jaksotettavia poiston alaisia tai kertaluontoisia
hankintamenoja. Tällaisia ovat koneet, laitteet, kalusto ja yrittäjälomittajan
kohdalla esim. auto, puhelin, tietokone + ohjelmistot
Käyttöpääoma
Mitä kuluja syntyy ensimmäisten toimintakuukausien aikana, joihin tarvitaan
käyttöpääomaa?
Käyttöpääoma on rahaa, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen.
Käyttöpääomatarve muodostuu pääosin kiinteistä kuluista. Yritystoimintaa
aloitettaessa joudutaan tekemään paljon hankintoja sekä panostamaan merkittävästi
mm. markkinointiin. Nämä panostukset tulee huomioida aloitusvaiheen
käyttöpääomatarvetta laskettaessa.
Rahoitustarve muodostuu edellä mainituista eristä.
Laskennan helpottamiseksi aputaulukoita liitteessä 4.
RAHOITUS JA TUET
ALKAVALLE YRITTÄJÄLLE
Finnvera voi rahoittaa alkavaa yritystä yksin tai yhdessä pankin kanssa.
Finnvera voi toimia yrityksen ainoana rahoittajana, kun rahoitustarve on
korkeintaan 50 000 euroa. Sitä suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi
muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus.
https://www.finnvera.fi/Liiketoiminnan-aloittaminen/Rahoitussuunnittelu
Starttiraha
TE-toimistojen kautta ohjautuva starttiraha on yrittäjän henkilökohtainen
tuki, joka turvaa yrittäjän toimeentuloa yrityksen vakiinnuttamisen
alkuvaiheessa. Sitä voidaan myöntää työttömälle tai mm. palkkatyöstä
kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle.
RISKIANALYYSI
Riskien tunnistaminen ja vahinkoihin varautuminen ovat asioita, joita
yrittäjälomittajan tulee pohtia ja joihin panostaa huolehtimalla
vakuutusturvasta, työturvallisuudesta, riittävästä osaamisesta sekä siitä, että
saa työn vaatimuksiin nähden riittävän perehdytyksen. Yrittäjän tulee
määritellä omalta kohdaltaan
Liiketoimintaan liittyvät riskit:
Henkilöriskit (yrittäjään liittyvät):
Rahoitusriskit, taloudelliset riskit:
Vahinkoriskit (omaisuusvahingot, työtapaturmat yms.):
Miten riskien toteutuminen voidaan estää ja vahingot minimoida?
11
TYÖJÄRJESTYS - YRITYSEN PERUSTAMINEN JA TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN
YRITYSMUODON
VALINTA
YRITYKSEN
PERUSTAMINEN
Yksityinen elinkeinonharjoittaja, jota usein tarkoitetaan kun puhutaan
toiminimestä. Verottaja käyttää yksityisistä elinkeinonharjoittajista nimitystä
liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta perustuu
pääsääntöisesti yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, eikä toimintaan sitoudu
merkittäviä pääomia. Liikkeenharjoittaja puolestaan on itsenäinen yrittäjä, joka
harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista
sitoumuksistaan.
Henkilöyhtiöt, joita ovat Avoin yhtiö ja Kommandiittiyhtiö.
Avoin yhtiö on itsenäinen oikeudellinen yksikkö. Se perustetaan kahden tai
useamman yhtiömiehen tekemällä yhtiösopimuksella. Avoimen yhtiön yhtiömiehinä
voi olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä, kuten muita yrityksiä. Yhtiömiehet
vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön veloista ja muista velvoitteista sekä omasta että
muiden yhtiömiesten puolesta.
Kommandiittiyhtiö on henkilöyhtiö, jolla on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies
ja yksi äänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu hänen
sijoittamaansa pääomaan, rahasummaan tai yritykseen sijoittamaansa muuhun
omaisuuteen, esim. tuotantovälineisiin. Henkilöyhtiöiltä edellytetään
perustamisasiakirjana yhtiösopimusta.
Osakeyhtiö on pääomayhtiö, jossa osakkeenomistajat vastaavat yhtiön velvoitteista
vain sijoittamallaan pääomapanoksella. Asianmukaisesti perustettu osakeyhtiö on
omistajista erillinen, itsenäinen oikeudellinen yksikkö, joka vastaa omista
velvoitteistaan. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 2 500 euroa. Osakeyhtiön
voi perustaa myös yksin. Perustamisasiakirjoja ovat perustamissopimus,
yhtiöjärjestys sekä tarvittaessa hallituksen kokouksen pöytäkirja.
Osuuskunta on yhä suositumpi yhteisöllinen yritysmuoto, jonka voi perustaa myös
yksin. Suosituin osuuskuntatoiminnan muoto ovat avoimet työosuuskunnat, jotka
toimivat myös matalan kynnyksen paikkoina kokeilla yrittäjyyttä.
Perustamisasiakirjoja ovat perustamissopimus, säännöt, sekä tarvittaessa hallituksen
kokouksen pöytäkirja.
Kainuussa toimii monia työosuuskuntia, joiden kautta palveluiden tarjoaminen on
mahdollista.
Perustamistoimet:
Yrityksen perustamisilmoitus tehdään Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään
(www.ytj.fi). Samalla Y-lomakkeella tehdään ilmoitus kaupparekisteriin ja
Verohallinnolle.
Lomakkeet: Yksityinen elinkeinonharjoittaja "Toiminimi" Y3 ja henkilötietolomake
Avoin yhtiö ja Kommandiittiyhtiö Y2 sis. henkilötietolomake
Osakeyhtiö Y1 ja liitelomake 1 sis. henkilötietolomake
Osuuskunta Y1 ja liitelomake 2 sis. henkilötietolomake
Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Y1 + liitelomake 3 sis.
henkilötietolomake.
Ilmoitettavat tiedot:
Ilmoitetaan nimivaihtoehdot Toiminimeksi ja mahdollinen aputoiminimi.
Ilmoitetaan tilikausi ja ensimmäisen tilikauden ajankohta.
12
Ilmoittaudutaan seuraaviin rekistereihin: kaupparekisteri, ennakkoperintärekisteri,
arvonlisävelvollisten rekisteri sekä yritys-ja yhteisötunnusta varten. Tämä on
suositus. Alv-velvolliseksi ilmoittautuessasi ilmoitetaan myös yritystoiminnan
aloituspäivä.
Määritellään yrityksen päätoimiala sekä kirjoitetaan laajempi toimialakuvaus.
Määritellään ennakkoveroja varten ensimmäisen tilikauden liikevaihto ja tulos.
Arviota voi muuttaa myöhemmin tilikauden aikana.
Kaikki lomakkeet, mukaan lukien yritysten perustamispaketit löytyvät ja
https://www.ytj.fi/palvelut/y-lomakkeet/perustamisilmoituslomakkeet kautta.
Yritystoiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitusvelvollisuus: Ennen elinkeinotoiminnan
aloittamista on aina selvitettävä, onko aiottu elinkeinotoiminta luvan- tai
ilmoituksenvaraista. Yritystoiminnassa tarvittavat luvat käyvät ilmi sivulta
www.yrityssuomi.fi.
VAKUUTUKSET
Yrittäjäeläkevakuutus YEL on yrittäjälle lakisääteinen työtulon ollessa yli 7502,14 €
vuodessa ja yrittäjän ollessa 18–67 vuotias.
YEL-velvoite koskee elinkeinon harjoittajia, avoimen yhtiön yhtiömiehiä,
kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä ja osakeyhtiössä sekä osuuskunnassa
henkilöä, joka omistaa yli 30 % tai yhdessä perheensä kanssa yli 50 % osakkeista tai
äänimäärästä, ja joka on johtavassa asemassa.
YEL-velvoite koskee myös sivutoimista yrittäjyyttä, jos työtulorajat täyttyvät. Myös
kausiluonteisessa työssä velvoite vakuutuksen ottamisesta astuu voimaan, jos jakson
pituus on yli 4 kk ja em. tuloraja työtulon osalta ylittyy.
Vakuutusmaksu on 23,70 -25,20 % vuosityötulosta (alle 53 v – yli 53 v). Työtulo
määritellään sen palkkatason mukaan, mikä olisi ulkopuoliselle henkilölle
maksettava vastaavasta työstä.
Uusi yrittäjä saa vakuutusmaksusta huojennusta -22 % ensimmäisten 48 kk ajan.
Vähintään 12 326 € vuosityötuloon perustuvalla lakisääteisellä eläkevakuutuksella
pääsee yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi.
Yrittäjän ja yrityksen vakuuttaminen:
Tapaturma- ja ammattitautivakuutus, vakuutusmaksu 1,7 % YEL-maksun
vuosityötulosta, joka turvaa sairaspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen
Henkivakuutus, jonka suuruus on vähintään henkilökohtaisella vastuulla olevien
lainojen määrä
Sairaskuluvakuutus, ja jos yrittäjä toimii riskialalla, vakuutus myös pysyvän
työkyvyttömyyden varalle
Omaisuusvakuutukset, mm. palovakuutus
Keskeytysvakuutus, jonka korvaussumma on vähintään 2 v:n menetetty myyntikate
Vastuuvakuutus, joka sisältää oikeusturvan (lakimiespalvelut). Jos yritys toimii
vuokratiloissa, kannattaa vastuuvakuutus laajentaa myös vuokratoimitilaa
koskevaksi.
Jos lomituspalveluita tarjoava yritys palkkaa työntekijöitä, on työnantajan
vastattava työeläkevakuutusmaksusta (TyEL), joka tilitetään eläkevakuutusyhtiölle,
13
otettava työntekijälle tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja
ryhmähenkivakuutus, joista maksut tilitetään vakuutusyhtiölle sekä suoritettava
sairausvakuutusmaksu, (ent. sosiaaliturvamaksu) verottajalle.
YRITYSTOIMINNAN
KÄYNNISTÄMINEN
Kirjanpito
Yrityksiltä edellytetään pääsääntöisesti kaksinkertaista kirjanpitoja. Yrittäjä voi tehdä
sen itse, ulkoistaa sen kirjanpitäjälle ja jos vaihtoehtoja palvelun tuottajiksi on useita,
kilpailuttaa tilipalvelut. Vaikka kirjanpito ulkoistetaan, ei yrityksen johtamista,
rahaliikennettä tai kontrollia voi ulkoistaa. Yritystä johtaa yrittäjä itse. Kirjanpitäjä on
talousasiantuntija ja yrittäjän tuki.
Pankkitili
Yrittäjän kannattaa pitää yrityksen ja yksityistalouden rahavirrat erillään. Yrityksen
käyttöön perustetaan oma tili, jonka kautta hoidetaan yrityksen maksuliikenne ja
jonne ohjautuvat myös myyntituotot. Arvonlisäveron tilityksiä ja palautuksia varten
kannattaa perustaa verotili, jotta yrittäjä pysyy ajan tasalla kassatilanteesta.
Sopimukset ja asiakirjat
Yritykselle tarpeellisia sopimus- ja asiakirjamalleja löytyy Yritystulkin kautta
www.yritystulkki.fi -> Yrityksen lomakkeet ja sopimuspohjat. Yritystulkista löytyvät
myös asiakirjapohjat yhtiösopimuksia varten. Toimeksiantosuhteissa tärkein
sopimus on toimeksiantosopimus, joka löytyy samalta sivustolta.
Toimeksiantosopimus –pohja, Liite 5
Toiminnan suunnittelu vuositasolla
Vuosikello auttaa toiminnan suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Sen avulla voi
ennakoida yrityksen vuoden kiertoa. Tämä on erityisen tärkeää monialaisessa
yritystoiminnassa sekä silloin, kun palveluiden kysyntä vaihtelee voimakkaasti
vuodenaikojen mukaan. Yrittäjän on osattava johtaa omaa työtään. Vuosikello
auttaa ennakoimaan ja varautumaan. Vuosikello, Liite 6
YRITTÄJÄLOMITTAJALLE
- TYÖKALUJA LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELUUN
LIITTEET 1-6:
LIITE 1. Liikeideahiekkalaatikko
LIITE 2. Asiakkaan tunnistaminen yrittäjyyden monitulomallissa
LIITE 3. Esimerkki hinnoittelusta palveluyrityksessä
LIITE 4. Liikevaihtotarve, myyntibudjetti ja tavoitteet
LIITE 5. Toimeksiantosopimus-pohja
LIITE 6. Vuosikello toiminnan suunnitteluun
14
LIITE 1
Liikeideahiekkalaatikko
Yhteistyökumppanit ja
verkostot:
Tärkeimmät tehtävät:
Avainresurssit:
Kulurakenne €:
Asiakashyödyt:
Tavoitteet:
Asiakassuhteet:
Asiakaskohderyhmät:
Myyntikanavat:
Kassavirta, tulolähteet €:
Käytä tätä liikeideasi jäsentelyyn ja liiketoimintamallisi selkiyttämiseen. Yhdellä paperilla voit tuoda
esille liiketoimintasi ydinasiat.
Täyttöohje:
Asiakaskohderyhmät: keitä, ja mitä ryhmiä yritys palvelee?
Asiakashyödyt: mitä palveluita yritys tarjoaa ja mikä on niiden hyöty asiakkaille?
Myynti- ja jakelukanavat: miten asiakkaat saavat tiedon yrityksen palveluista? Miten asiakkaat pääsevät
palveluiden äärelle?
Asiakassuhteet: mitä yritys tekee ollakseen jatkuvasti yhteydessä asiakkaisiinsa ja saadakseen heidät
palaamaan uudelleen?
Kassavirta: millaisista tulolähteistä kassaan tulee rahaa? Miten palvelut hinnoitellaan?
Avainresurssit: mitä tarvitaan, jotta yritys voi tarjota sitä mitä lupasikin? (Avaintaidot, varahenkilöt, koneet,
laitteet tms.)
Tärkeimmät tehtävät: mitä on pakko tehdä, jotta voidaan tarjota sitä, mitä on luvattu?
Yhteistyökumppanit ja verkostot: mitä yhteistyökumppaneita tarvitaan, jotta voidaan tarjota sitä, mitä on
luvattu?
Kulurakenne: mistä syntyy liiketoiminnan oleellisimmat kustannukset?
Tavoitteet: millaisia tavoitteita liiketoiminnalle asetetaan?
15
LIITE 2.
16
LIITE 3
Hinnoittelu palveluyrityksessä
Palveluyrityksen tuotteet syntyvät henkilön työpanoksesta ja ammattitaidosta.
Tyypillinen piirre palveluyrityksille on, että muuttuvien kustannusten osuus on pieni, tai tällaisia ei ole juuri
lainkaan. Palveluyrityksen kannattavuus riippuu yrityksen toiminta-asteesta eli siitä, miten suuri osa
työajasta voidaan laskuttaa asiakkaalta.
Yksi tapa tehdä palveluyrityksen hinnoittelua on laskea ensin yrityksen kaikki kustannukset. Varsin usein
palveluyrityksen velotus on tuntiperusteinen. Jakamalla kokonaiskustannukset laskutettavien tuntien
määrällä yrittäjä pystyy määrittelemään tuntiveloituksen. Tuntimäärää laskettaessa on huomioitava
todellinen toiminta-aste kokonaistyöajan sijaan. Asiakkaalta laskutettavat tunnit ratkaisevat työtunnin
hinnan.
Esimerkki:
Yrittäjä tuottaa palveluita maatiloille ja tekee siivousta sekä puutarhatöitä kotitalouksille. Lisäksi yrittäjä on
taitava verhoilija ja entisöijä. Hän on vallannut tähän tarkoitukseen yhden kulman puolisonsa verstaasta,
joka toimii kodin autotallissa. Kiinteitä kustannuksia syntyy vuositasolla seuraavasti:
Tietokone, puhelin, tietoliikenne, ohjelmistot
Oma palkkatavoite + lakisääteiset sivukulut + YEL
Kirjanpito, hallinto
Työvaatteet, vakuutukset
Matkakulut ja auton ylläpitokulut
1 500
35 000
3 000
2 000
10 000
51 500
Yrityksen kiinteät kulut ovat 51 500 euroa vuodessa. Yrittäjä pitää lomaa ja terveellistä taukoa työstään
neljä viikon jaksoa vuoden aikana. Yrittäjän pitää jatkuvasti kehittää osaamistaan ja kouluttautua, johon
käytetään vuodessa noin kaksi viikkoa kokonaistyöajasta. Asiakashankinta ja markkinointi ovat pitkälti
omissa käsissä, samoin laskutukset ja kirjanpidon valmistelu kirjanpitäjää varten.
Matka-aikaakin kertyy vuositasolla yllättävän paljon, mikä on pois asiakastyöstä. Lisäksi markkina on
hiljainen tammikuussa, jolloin myynnille ei voi asettaa suuria tavoitteita. Yrittäjä työskentelee myös
viikonloppuisin, mutta pyrkii keskimäärin siihen, että pari päivää viikossa on omistettu kodille, perheelle ja
harrastuksille. Kokonaistyöaika on 220 päivää ja 1650 tuntia vuodessa. Yrityksen toiminta-asteeksi yrittäjä
määrittää 70 % kokonaistyöajasta. Tämä tarkoittaa 1150 tuntia vuodessa.
Yhden tunnin hinta on
51 500 euroa = 45 euroa / h + alv 24 %
1150 tuntia
Asiakaskunnassa tulee vastaan rajallinen maksukyky. Kaikki asiakkaat ovat arvokkaita, mutta jos
liiketoiminnasta halutaan saada pääasiallinen toimeentulo, niin se edellyttää, että kannattavuusraja
saavutetaan. Yritystoiminta kevyellä kulurakenteella ja pienillä investoinneilla mahdollistaa sen, että
palveluiden hintataso voidaan pitää maltillisena. Yrittäjälle kestävä hinnoittelu on usein korkeampi kuin
osuuskunnan tai henkilöstövuokrauksen kautta tekevän henkilön työpanos. Yrittäjän on saatava
palkkatavoitteensa lisäksi kerrytettyä tuottoja lakisääteisiin maksuihin, vakuutuksiin ja pääomakuluihin,
koska yritystoiminta itsessään aiheuttaa kustannuksia. Tulosta tulisi syntyä sen verran, että se mahdollistaa
oman pääoman kertymisen investointivaraksi tuleville hankinnoille ja tuottaa vastinetta yrittäjäriskille.
Yrittäjän on siksi hahmotettava hinnoittelunsa alaraja, jonka alle ei voi palveluntuottajana mennä.
Palveluiden hinnat voidaan porrastaa ja palvelusisältö sopeuttaa asiakaskunnan mukaan. Edellä olevan
esimerkin tarkoituksena on tuoda esille se, että yrittäjällä voi olla erilaisia asiakkaita ja eritavoin
hinnoiteltuja palveluita. Se on itse asiassa välttämätöntä. Jos yrittäjä tekee esimerkiksi siivoustyötä 30
euron tuntiveloituksella, tarvitsee hän vastavuoroisesti asiakaskuntaa, joille tuottaa palveluita 60 euron
tuntihinnalla.
17
LIITE 4
Käänteisen tuloslaskelman avulla havainnollistetaan sitä, kuinka paljon tarvitaan myyntiä ja millä hinnalla,
jotta yritystoiminta tuo toimeentulon ja kattaa liiketoiminnasta aiheutuvat kulut. Laske yrityksesi
minimiliikevaihtotaso. Lähde liikkeelle toiminnan vaatimista investoinneista, ensimmäisten kuukausien
käyttöpääomatarpeesta ja omasta palkkatavoitteesta. Aseta palkkatavoitteesi sen mukaan, paljonko
tarvitset kuukaudessa tullaksesi toimeen.
Alla oleva laskelma on manuaalinen. Valmiita laskelmapohjia (Excel) löytyy Oma Yritys-Suomi
https://oma.yrityssuomi.fi/ tai http://www.yritystulkki.fi/ – sivustoilta.
Mitä investointeja sinun täytyy tehdä liikkeelle päästäksesi?
Investoinnit tarkoittavat pitkäkestoista käyttöomaisuutta, jotka voivat olla useammalle vuodelle
jaksotettavia poiston alaisia tai kertaluontoisia hankintamenoja.
Mitä investointeja tarvitaan:
Koneet
Laitteet
Kalusto
Tietokone, tulostin, ohjelmistot
Puhelin
www-sivut
Yhteensä:
€ alv 0
Mitä kuluja sinulle syntyy ensimmäisten toimintakuukausien aikana, joihin tarvitset käyttöpääomaa?
Laske käyttöpääoman tarve esimerkiksi neljälle ensimmäiselle toimintakuukaudelle.
Käyttöpääoma on rahaa, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen. Käyttöpääomatarve muodostuu pääosin
kiinteistä kuluista. Yritystoimintaa aloitettaessa joudutaan tekemään paljon hankintoja sekä panostamaan
merkittävästi mm. markkinointiin. Nämä panostukset tulee huomioida aloitusvaiheen käyttöpääomatarvetta
laskettaessa.
Käyttöpääomatarve:
Palkat ja palkkojen sivukulut
Toimitilakulut, vuokrat
Sähkö, lämpö, vesi
Markkinointi
Puhelin, tietoliikenne
Auto- ja matkakulut
Vakuutukset
Kirjanpito
Raaka-aineet, materiaalit
Varasto
Arvonlisäverot
Yhteensä:
4 kk
18
Yrityksen nimi:
KÄÄNTEINEN TULOSLASKELMA
PÄÄOMAN TARVE
Investoinnit
Käyttöpääoma
Kustannusylitysvaraus + 10 %
PÄÄOMAN TARVE YHTEENSÄ
€
RAHOITUS
Oma rahoitus
Muiden sijoitukset yritykseen
Lainat
Mahdolliset avustukset
RAHOITUS YHTEENSÄ
€
Minimiliikevaihtotarve
Oma palkkatavoite
Lainojen lyhennykset + korot
Verot
Tavoitetulos
A. Käyttökatetarve yhteensä
kk €
vuosi €
Kiinteät kulut:
Työntekijöiden palkat
Palkkojen sivukulut
Toimitilakulut, vuokrat
Sähkö/lämpö, vesi
Puhelin, tietoliikenne
Toimistokulut, tarvikkeet
Auto- ja matkakulut
Puhtaanapito, jätehuolto
Ammattikirjat, lehdet
Korjaukset ja huollot
19
Markkinointi
Kirjanpito
Yrittäjäeläkevakuutus YEL
Yrittäjän työttömyyskassamaksu
Omaisuusvakuutukset
Muut vakuutukset
Edustusmenot
Koulutus
Muut ulkopuoliset palvelut
Muut kiinteät kulut
B. Kiinteät kulut yhteensä
A + B. Myyntikatetarve
+ Raaka-aineet ja tarvikkeet
+ Muuttuvat palkat, alihankinta
C. Liikevaihtotarve
+ Arvonlisävero
D. Kokonaislaskutus
MYYNTIBUDJETTI JA TAVOITTEET
Palvelut:
Arvioitu
myynti
h
Myyntihinta
alv0
Palvelumyynti
yhteensä
alv0
Muuttuvat
kulut
*raakaaineet, työ
alihankinta
Myyntikate
= myyntihinta muuttuvat kulut
Yhteensä:
Myyntitavoitteet
Kuukausilaskutustavoite
Viikkolaskutustavoite
Päivälaskutustavoite
Tuntilaskutustavoite
Yksikkö
€/kk
€/vko
€/ pv
€/h
Tavoite €
20
LIITE 5
21
LIITE 6
Toiminnan suunnittelu vuositasolla
Vuosikello auttaa toiminnan suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Sen avulla voi ennakoida yrityksen
vuoden kiertoa. Tämä on erityisen tärkeää monialaisessa yritystoiminnassa sekä silloin, kun palveluiden
kysyntä vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan.
Ohje:
I Tähän 12 kuukauden mittaiseen kalenteritauluun merkitään ensin kaikki yrityksen tiedossa olevat
tapahtumat ja tehtävät, kuten ennakoitavat työhuiput, alv-maksujen suoritukset, veroilmoituksen teko,
laskutukset jne.
II Vuosikellon sisälle sopivaan kohtaan merkitään kaikki ne valmistelut, joita tarvitaan kunkin vuosikellon
tapahtuman takia.
III Vuosikellon ulkokehälle merkitään kaikki ne tehtävät, jotka koskevat ulkopuolisia toimenpiteitä, jotka
teetetään ostopalveluna tai hankitaan muutoin yrityksen ulkopuolelta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi
tilipalvelut, koulutuksiin osallistuminen jne.
(Lähde: Kasvunvara, s. 65)
22
MUITA VAIHTOEHTOJA TUOTTAA PALVELUITA
Palveluiden tarjoaminen työosuuskunnan kautta
Kainuussa toimii monia osuuskuntia, joiden kautta palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Osuuskunta
palkkaa henkilön ja ottaa siten työnantajavelvoitteet hoitaakseen sekä toimii laskutuskanavana asiakkaan
suuntaan. Osuuskunnan kautta toimiminen ei aina edellytä jäsenyyttä. Jos osuuskuntaan haluaa liittyä
jäseneksi, ja jos osuuskunnan jäsenmäärä on vähintään 7 tai yli, ovat osuuskunnan jäsenet työntekijän
asemassa ja siten työttömyysturvan piirissä. Monelle yrittäjyyttä pohtivalle osuuskunta on matalan
kynnyksen paikka kokeilla yrittäjyyttä. Monet maatilayrittäjät kokevat puolestaan osuuskunnan kautta
tarjotun työn vähemmän byrokraattisena tapana hankkia tilapäistä työvoimaa.
Loppuraportin liitteeksi on koottuna kainuulaisten osuuskuntien terveisiä ja yhteystietoja yhteydenottoa
varten.
Kuukausipalkkaisen, vajaatyöllistetyn lomittajan sivutoiminen yritystoiminta
Verohallinnon ohjeessa puututaan työsuhteen yhteydessä kilpailevasta toiminnasta. Yrityksen
perustaminen ja toimeksiannot omaan lukuun ovat mahdollisia, mutta edellyttävät tarkkaa rajanvetoa
työnantajan kanssa siitä, millaista työtä ja työn sisältöä toimeksiannot voivat koskea.
Kilpailevan toiminnan kiellosta säädetään työsopimuslain 3 luvun 3 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan
työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn
luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan
hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Säännös rajoittaa muun muassa työntekijän mahdollisuutta ottaa
vastaan muuta saman alan työtä.
Kilpailukieltosopimuksesta säädetään puolestaan työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin
mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan
työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän
oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa,
joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta
harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
Sopimukseen sisältyvät rajoitukset, jotka koskevat työskentelyä toiselle työn teettäjälle työsuhteen aikana
tai sen päättymisen jälkeen, ovat tavanomaisempia työ- kuin toimeksiantosuhteessa.
Työn tekeminen samalle työnantajalle kahdessa eri roolissa
Esimerkki: On mahdollista, että lomittaja on kuukausipalkkainen lomittaja, mutta tekee myös
toimeksiantosopimuksen maatilan kanssa omaan lukuunsa. Edellytyksenä on, että henkilö tekee kahta tai
useampaa erilaista työtä samalle työn teettäjälle ja että työ täyttää toimeksiantosuhteen tunnusmerkit.
Tällaisia yleisiä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi suorittajan muiden toimeksiantajien lukumäärä,
taloudellinen riski, itsenäinen toiminta, hinnoitteluperusteet jne.
Työntekijästä yrittäjäksi – lomittajasta yrittäjälomittajaksi
Yrittäjäksi siirtyminen edellyttää työnkuvan, työn teon ehtojen sekä toiminnan sisällöllistä muutosta. Jos
yrittäjälomittaja on ollut aiemmin työsuhteessa toimeksiantajaansa, tulee työ- ja toimeksiantosuhdetta
määriteltäessä huomioida toimeksiantajana toimivan yrityksen muut työntekijät, työehdot ja olosuhteet.
Toimeksiantosuhteessa palveluntuottajan rooli ja vastuut määräytyvät uudella tavalla.
23
Palkkatyön tekijän siirtyminen yrittäjäksi entiseen tehtäväänsä ilman työnkuvan tai toiminnan sisällöllistä
muutosta on mahdollista vain tietyin ehdoin. Yrittäjän työnkuvaa verrataan toimeksiantajayrityksen
työntekijöiden työnkuvaan. Myöskään ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei muuta tilannetta.
 Vertailu työntekijöihin
Jos työn suorittaja työskentelee kokonaisarvioinnin perusteella samanlaisissa olosuhteissa kuin työn
teettäjän muutkin työntekijät, myös hän on työsuhteessa muodollisesta toimeksiantosopimuksesta
huolimatta.
 Työsuhteen muuttaminen toimeksiantosuhteeksi
Sopijapuolten välillä ollut työsuhde ei muutu toimeksiantosuhteeksi pelkällä uudella sopimuksella tai
nimikemuutoksella. Myös työnteon ehtojen ja olosuhteiden on oltava työsuhteen muodollisen päättymisen
jälkeen sellaiset, että työsuhteen tunnusmerkit eivät enää täyty. Myöskään pelkkien muodollisten
tunnusmerkkien (esimerkiksi ennakkoperintärekisteriin merkitseminen) täyttyminen ei osoita työsuhteen
muuttumista toimeksiantosuhteeksi.
Lähteet:
http://www.vero.fi/fiFI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Henkiloasiakkaat/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa_ohje_o%2834
451%29
http://www.vero.fi/fiFI/Syventavat_veroohjeet/Kansainvaliset_tilanteet/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa%2834425%29
Laatija:
ProAgria Kainuu
Kainuun maa- ja kotitalousnaiset
Soili Hypén, yritysasiantuntija
soili.hypen(at)maajakotitalousnaiset.fi
p. 040 776 4290
24