ikäihmisten perhehoidon toimintaohje asiakkaille ja
IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE ASIAKKAILLE JA PERHEHOITAJILLE Ylöjärvi voimassa14.4.2015 lähtien 2 Sisällys 1. IKÄIHMISTEN PERHEHOITO 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite 1.2 Ikäihmisten perhehoidon muodot 1.3 Sopimukseen perustuvaa hoitoa 1.3.1 Valvottua toimintaa 1.3.2 Yhteyshenkilö ja vastuutyöntekijä 1.3.3 Muuta tukea 1.4. Ikäihmisten perhehoitoa säätelevä lainsäädäntö 2 3 3 3 4 4 4 4 2. PERHEHOIDON ALOITTAMINEN JA PÄÄTTÄMINEN 5 3. PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMINEN 3.1 Perhehoitaja 3.2 Perhekoti 3.3 Perhekodin koko 3.4. Perhekodin paloturvallisuus 5 5 6 6 7 4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 4.1 Toimeksiantosopimuksen sisältö: 4.2 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 7 7 8 5. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 5.2 Kulukorvaus 5.3 Käynnistämiskorvaus 5.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät 5.4.1 Perhehoitajan vapaat ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta 5.4.2 Perhehoitajan oikeus omiin henkilökohtaisiin vapaisiin 5.4.3 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset perhehoitajan sairastuessa 5.4.4 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset, kun perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä 5.4.5 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset erinäisissä poikkeustapauksissa 8 8 9 9 9 10 10 6. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET 11 7. PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS 7.1 Perhehoitajan valmennus, koulutus, mentorointi ja työnohjaus 7.2 Perhehoidon ohjaus- ja valvontakäynnit 12 12 12 8. PERHEHOIDON ASIAKKAAN ASEMA 8.2 Perhehoidon asiakasmaksu ja asiakkaan käyttövarat 8.4 Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo 12 12 14 9. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS 14 10 11 3 1. IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoito on ikäihmisen voimavaroista ja tarpeista lähtevää turvallista ja välittävää hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoito sopii henkilölle, jolla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakykyä heikentävät muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai avun tarve turvattomuuden kokemusten vuoksi. Perhehoito on yksi vaihtoehto ikäihmisten palvelujen kokonaisuudessa. Tämä toimintaohje koskee ikäihmisten toimeksiantosuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeistuksen pohjana ovat olleet perhehoitoa koskevat lait ja suositukset. 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen tai osavuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan koti on yksityiskoti. Perhehoitoa voidaan järjestää henkilöille, joille sen arvioidaan olevan ensisijaisesti paras hoitomuoto tilapäisen lyhytaikaisen hoidon tai pitkäaikaisen asumisen järjestämiseksi. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus hoitoon ja huolenpitoon perheessä sekä läheisiin ihmissuhteisiin ja edistää hänen perusturvallisuuttaan, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoa. Perhehoidossa oleva henkilö saa tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä. 1.2 Ikäihmisten perhehoidon muodot Perhehoito perustuu yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin ja se voi olla pitkäaikaista, lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa. Pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa ympärivuorokautista perhehoitoa, jossa ikäihminen muuttaa perhekotiin. Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan tarjota silloin, kun ikäihmisen toimintakyky on alentunut, mutta hän kykenee toimimaan ohjauksen ja valvonnan avulla ja yöaikaan avuntarvetta ei pääsääntöisesti ole. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen perhehoito on määräaikaista perhehoitoa. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota omaishoitajan tai perhehoitajan vapaiden järjestämiseksi, tukemaan ikäihmisen kotona asumista sekä välimuotoisena palveluna ikäihmisen kotiutuessa sairaalajaksolta. Osavuorokautinen perhehoito voi olla osa-aikaista päivä- tai yöhoitoa. Se voi olla kertaluonteista tai toistuvaa jaksottaista perhehoitoa, joka on kestoltaan alle 12 tuntia/vrk. 1.3 Sopimukseen perustuvaa hoitoa Aloitteen perhehoidon palvelujen hakemisesta voi tehdä asiakas itse, hänen läheisensä tai viranomainen. Perhehoidon asiakkaaksi hakeutuminen tapahtuu Ylöjärvellä kotihoidon esimiesten tai perhehoidon yhteyshenkilönä toimivan sosiaaliohjaajan kautta. Perhehoitoa voi hakea lyhytaikaisena palveluna (”Hakemus päivätoimintaan ja lyhytaikaishoitoon”) tai pitkäaikaisena palveluna (”Hakemus Asumispalvelut tai ympärivuorokautinen hoito yli 65-vuotiaille”). Lomakkeet löytyvät Ylöjärven kaupungin www-sivuilta. Perhehoidon hakijan kanssa tehdään alussa palvelutarpeen arviointi. Hakemus perhehoitoon käsitellään joko lyhytaikaishoidon työryhmässä tai pitkäaikaista perhehoitoa haettaessa SAS-työryhmässä (SAS tarkoittaa ”selvitä, arvioi, sijoita”-toimintaa). Päädyttäessä perhehoidon aloittamiseen, siitä tehdään toimeksiantosopimus, jonka sopimusosapuolina ovat kaupunki ja perhehoitaja. Toimeksiantosopimuksen laatimisesta huolehtii em. sosiaaliohjaaja. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ei voi olla pääsääntöisesti sijoitettuna perhehoitajan lähisukulainen. vrt omaishoitajuus. 4 1.3.1 Valvottua toimintaa Ikäihmisten perhehoito sijoittuu palveluna kotihoidon, omaishoidon ja asumispalvelujen yhteyteen. Perhehoidon ohjaus ja valvonta toteutetaan edellä olevien yksiköiden yhdyshenkilöiden muodostamassa työryhmässä. Yhtenä tehtävänä on huolehtia perhekodin ja perhehoitajan soveltuvuuden arvioinnista sekä olla selvillä valmennuksen käyneistä, hyväksytyistä perhehoitajista. Ohjaus- ja valvontaryhmä vastaa myös perhehoitajien täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen järjestämisestä. Perhehoitokoteihin tehdään säännönmukaisia valvontakäyntejä yksityisen sosiaalihuollon palveluyksiköiden valvontaa koskevien Ylöjärven kaupungin ja aluehallintoviranomaisten valvontaohjeiden mukaisesti. 1.3.2 Yhteyshenkilö ja vastuutyöntekijä Perhehoidon yhteyshenkilönä toimiva sosiaaliohjaaja ylläpitää Ylöjärven kaupungin alueella toimivien perhehoitajien rekisteriä sekä välittää tietoa soveltuvista, valmennuksen käyneistä perhehoitajista ja heidän sen hetkisestä paikkatilanteestaan. Sosiaaliohjaaja tukee ja ohjaa eri osapuolia perhehoitoon liittyvissä asioissa. Sosiaaliohjaaja hyväksyy perhehoitajien sijaiset, seuraa perhehoitajan vapaapäiviä sekä koordinoi ja järjestää perhehoitajien lomien toteuttamisen. Hän myös vastaa asiakastietojen viennistä laskutusjärjestelmään, sekä tarkastaa perhehoitajien lähettämät raportit ja välittää palkanlaskijoille tiedot, joiden perusteella perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus. Ohjaus- ja valvontaryhmälle ja sosiaaliohjaajalle yhdessä kuuluvat harkinnanvaraisten perhehoidon käynnistämiskorvausten hyväksyntä ja maksatus. Perhehoitolaki edellyttää, että kullekin perhehoidossa olevalle asiakkaalle on nimetty oma vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijäksi nimetään sellainen henkilö, joka asiakkaan tilanteesta riippuen pystyy ottamaan kokonaisvastuun hänen asioidensa hoidossa. Asiakkaan vastuutyöntekijän nimi kirjataan myös toimeksiantosopimukseen. 1.3.3 Muuta tukea Perhehoidon asiakkaalle tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma, jota tarkistetaan kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Suunnitelmaan kirjataan asiakkaan hoidon kannalta keskeiset tavoitteet ja niiden seuranta sekä hoitoa tukevat muut palvelut. Perhehoidossa oleville asiakkaille järjestetään tarvittaessa mm. kotisairaanhoidon palveluja. Pitkäaikaista perhehoitoa mietittäessä arvioidaan, millaisen perhehoitopaikan asiakas tarvitsee ja mikä perhehoitokoti sopii hänelle parhaiten. Pitkäaikainen perhehoito käynnistyy aina ensin 3vk kokeilujaksolla. Kokeilujakson alkaessa perhehoidon vastuuhenkilö tekee palvelu- ja hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan, tämän läheisten sekä perhehoitajan kanssa. Kokeilujakson aikana tehdään päätös perhehoidon jatkosta. Sosiaaliohjaaja järjestää perhehoidettaville hoitopaikan perhehoitajan vapaan ajaksi. Hoito voidaan järjestää mm. lyhytaikaisia asiakkaita vastaanottavan perhehoitajan kodissa tai palvelutalossa jaksohoitopaikalla. 1.4. Ikäihmisten perhehoitoa säätelevä lainsäädäntö Perhehoitoa ohjaavia ja määrittäviä lakeja ja asetuksia ovat mm: Perhehoitajalaki (312/92) ja –asetus (muuttuu Perhehoitolaiksi 1.4.2015) Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja –asetus (419/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( 812/00) 5 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja asetus (912/ 92) Tapaturmavakuutuslaki (608/48) Hallintolaki (434/03) Kotikuntalaki (201/94) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista Mielenterveyslaki Hallintolain käyttölaki Tietosuojalaki (516/04) Kunnallinen eläkelaki (549/03) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/07) Henkilötietolaki (523/99) Pelastuslaki 379/2011 2. PERHEHOIDON ALOITTAMINEN JA PÄÄTTÄMINEN Perhehoitoa tarjotaan asiakkaalle palvelumuotona silloin, kun se on asiakkaan tarpeista perusteltua. Perhehoito soveltuu asiakkaalle niissä tapauksissa, joissa todetaan alkava muistisairaus asiakas kokee turvattomuutta yksin kotona asiakas on sosiaalisesti eristäytynyt tai eristäytymässä asiakas on fyysisesti niin hyväkuntoinen, että selviytyy päivän askareista yhden autettavana asiakas ei ole aggressiivinen asiakas nukkuu pääsääntöisesti yöt häiriöttä Sosiaaliohjaaja tekee kotihoitoa edustavien työntekijöiden kanssa asiakkaan luona kotiarviointikäynnin silloinkin, kun asiakkaalla ei ole vielä suhdetta kaupungin palveluihin. Perhehoito voidaan päättää ja sopimus purkaa, jos asiakkaan tila heikkenee, eikä perhehoito ole enää riittävä palvelumuoto perhehoitaja haluaa purkaa sopimuksen asiakas tai hänen omaisensa haluavat purkaa sopimuksen perhehoitokodissa on havaittu laiminlyöntejä, joita ei kyetä korjaamaan tai laiminlyönti on hyvin vakava Perhehoidon loputtua asiakas ohjataan uudelleen sellaiseen palveluun, joka vastaa hänen tarpeitaan. Perhehoitajan, vastuutyöntekijän ja omaisten tulee hyvissä ajoin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asiakkaan uuden palvelun hakemiseksi. 3. PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMINEN 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan/kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain mukaista perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 710/82.) tai toimii kiertävänä perhehoitajana sijaistamassa lomapäiviä pitäviä perhehoitajia. Mikäli omaishoitajan sijaistaminen tapahtuu perhehoitajan kodissa, on kyseessä perhehoito. 6 Mikäli omaishoitajan sijaistaminen tapahtuu omaishoitoperheen kodissa, kyseessä ei ole perhehoito. Sijaistamisesta tehdään omaishoidon sijaishoidon toimeksiantosopimus ja palkkiot määräytyvät sijaishoidosta asetetun lain perusteella. Perhehoidon ohjaus- ja valvontaryhmä hyväksyy perhehoitajan ja perhekodin. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajan terveydentila tulee olla riittävä ja hänellä tulee olla tehtävän vaatimat valmiudet ja voimavarat. Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta. Perhekodissa hoidossa olevien määrä vaikuttaa perhehoitajalta edellytettävään koulutukseen. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva henkilö. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennus. Ylöjärven kaupunki vastaa perhehoitajan ennakkovalmennuksen järjestämisestä. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Ennakkovalmennus ei sido Ylöjärven kaupunkia asiakkuuksien järjestämiseen, vaan perhehoidon asiakkuus perustuu palvelutarpeen arvioinnin perusteella valittuun palvelumuotoon. Perhehoitajalla tulee olla valmius pitää huolta ikäihmisten hyvinvoinnista auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä mahdollistaa ja tukea vanhuksen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tehdä yhteistyötä vanhuksen asioissa sitoutua perhehoitajan tehtävään Perhehoitaja antaa oma-aloitteisesti tarvittaessa tai pyydettäessä tietoa asiakkaansa tilanteesta perhehoidon vastuutyöntekijöille sekä asiakkaan hoidon kannalta tarvittaville tahoille (asiakkaan suostumuksella) tai ohjaus- ja valvontaryhmälle. Tiedon tarkoitus on auttaa asiakkaan vastuutyöntekijöitä arvioimaan perhehoidon soveltuvuus hoitomuotona asiakkaan kunnon tai muun tilanteen mahdollisissa muutosvaiheissa. Perhehoitaja raportoi kuukausittain tekemästään työstä. Raporttiin merkitään asiakkaan läsnäolo, mahdolliset keskeytykset ja perhehoitajan pitämät lomapäivät. Raportin perusteella maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. 3.2 Perhekoti Perhekodilla tarkoitetaan kaupungin hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Kodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Perhekodin muiden jäsenten tulee hyväksyä perhehoitoon tuleva henkilö tasavertaisena perheen jäsenenä. Perheenjäsenten välisten ihmissuhteiden tulee olla kunnossa ja perheen talouden vakaa. Perhekodin tulee olla myös rakenteiltaan ja tiloiltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma tila, mieluiten oma huone. Kodin soveltuvuus perhekodiksi selvitetään alustavasti ennakkovalmennuksen yhteydessä tai ennen kuin tehdään toimeksiantosopimus perhehoidon aloittamisesta. 3.3 Perhekodin koko Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. (Perhehoitajalaki 1992/312) Perhehoitovalmennus edellytetään kaikilta perhehoitajilta. Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi valmennuksen käynyttä henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (nykyinen toisen asteen tutkinto tai entinen kouluasteen tutkinto). 7 Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta perhehoitoon tuleville sisaruksille tai muille saman perheen jäsenille (esim. avo- tai aviopari). Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen. (Sosiaalihuoltolaki) 3.4. Perhekodin paloturvallisuus Perhehoidossa paloturvallisuudelle erityisen haasteen asettaa se, että hoidettavien toimintakyky on usein siinä määrin alentunut, että heidän kykynsä onnettomuustilanteessa ei riitä omatoimiseen pelastautumiseen. Perhehoidon paloturvallisuus perustuu riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Perhehoidon paloturvallisuus koostuu kodin rakenteellisesta paloturvallisuudesta ja paloteknisistä laitteista sekä paloturvallisuuskoulutuksesta ja – ohjeistuksesta. Pirkanmaan pelastuslaitos on laatinut erillisen ohjeen perhekodin paloturvallisuudesta. Tähän ohjeeseen liittyen on laadittu myös tarkistuslista, jota hyödynnetään asunnon tarkastuksissa ennen perhehoidon aloittamista sekä perhehoitajan omavalvonnassa (Liite 1.). Pirkanmaan pelastuslaitos osallistuu perhekodin turvallisuuden valvontaan ennen perhehoidon aloittamista. 4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja Ylöjärven kaupunki hoitoon sijoittajan ominaisuudessa sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta perhehoitoon tulevasta henkilöstä erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi (jatkuva perhehoito) tai määräaikaiseksi (lyhytaikainen ympärivuorokautinen tai osavuorokautinen perhehoito). Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Toimeksiantosopimus tehdään pääsääntöisesti ennen perhehoidon alkamista. (Perhehoitajalaki 1992/312.) 4.1 Toimeksiantosopimuksen sisältö: 1. Sopijaosapuolet 2. Perhehoidossa oleva henkilö 3. Palkkion saaja 4. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulu-korvauksen maksaminen vapaan ajalta ja perhehoidon keskeytyessä 5. Käynnistämiskorvaus ja sen mahdollinen takaisinperintä 6. Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen 7. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta 8. Sopimuksen kestoaika 9. Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, täydennyskoulutus sekä niiden toteuttaminen 10. Perhehoidossa olevalle henkilölle kuukausittain maksettavat käyttövarat ja edunvalvonta 11. Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus ja tarvittavien tietojen antaminen/saaminen hoidossa olevasta 12. Perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen 13. Tarvittavat muut asiat sekä vastuuhenkilön määrittäminen 14. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 15. Allekirjoitukset Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, jos he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole Työsopimuslain (2001/55) 1 luvun 1§:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. (Työsopimuslaki 2001/55.) 8 Toimeksiantosopimukseen liitetään palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä hakemus päivätoimintaan/ lyhytaikaishoitoon tai hakemus asumispalvelut tai ympärivuorokautinen hoito yli 65-vuotiaat. Toimeksiantosopimus tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi tai muutoin tarvittaessa. 4.2 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. (Perhehoitajalaki 1992/312.) Jos perhekodissa annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi tai perhehoitajan valmiudet perhehoitoon todetaan riittämättömiksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan/kuntayhtymän tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 5. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään perhehoitajalaissa. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Ylöjärven kaupungin perusturvalautakunta päättää perhehoidon maksut ja tasokorotukset. Palkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 5.1 Hoitopalkkio ikäihmisten perhehoidossa Pitkäaikainen perhehoito: 1129,80 €/kk asiakasta kohden Mikäli pitkäaikainen perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Asiakkaan tulo ja lähtöpäivät oikeuttavat palkkion ja kulukorvauksen maksuun. Lyhytkestoinen ympärivuorokautinen perhehoito: 70,37 €/vrk asiakasta kohden Palkkio maksetaan toteutuneelta jaksolta mukaan lukien tulo- ja lähtöpäivät. Osavuorokautinen perhehoito: 41,10 €/krt asiakasta kohden Hoidettavan kotona annettu perhehoito 70,37 € /perhe/ vrk (kulukorvaus lähinnä matkojen osalta) Perhehoitajan vapaiden aikana sijaisena toimivan hoitajan palkkiot määräytyvät perhehoidossa olevien henkilöiden lukumäärän mukaan, 60 €/ asiakas/ kerta tai vrk 5.2 Kulukorvaus Ikäihmisten pitkäkestoinen perhehoito: 406,58 €/kk asiakasta kohden Ikäihmisten ympärivuorokautinen lyhytkestoinen perhehoito: 21,90 €/vrk asiakasta kohden Ikäihmisten osavuorokautinen perhehoito: 15,32 €/vrk asiakasta kohden Kulukorvaus on perhehoitajalle veron alaista tuloa, jonka voi verotuksessa ilmoittaa verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Kulukorvaus tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistys- ja 9 harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Tiedossa olevista erityiskuluista sovitaan erikseen. 5.3 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta. Käynnistämiskorvauksen maksaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Lyhytaikaisessa perhehoidossa käynnistämiskorvaus on harkinnanvarainen. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. Käynnistämiskorvauksesta päätetään ohjaus- ja valvontaryhmässä. Toimeksiantosopimukseen kirjataan mahdolliset hankinnat. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2015 lukien 2 916,43 euroa pitkäaikaisessa perhehoidossa olevaa asiakaspaikkaa kohti tai lyhyt- ja osavuorokautisessa perhehoidossa perhekotia kohti. Käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti (Perhehoitajalaki 312/92). Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhehoidon alkamisesta. Kaksisataa (200) euroa ylittävillä hankinnoilla on neljän vuoden kuoleentumisaika. Mikäli perhehoitajuus päättyy aiemmin kuin neljän vuoden kuluessa on perhehoitaja velvollinen palauttamaan Ylöjärven kaupungille hankintahinnan huomioituna vuosivähennyksellä. 5.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät 5.4.1 Perhehoitajan vapaat ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta Ylöjärvellä perhehoitajan vapaaoikeus on 3 vrk/kk, kun ympärivuorokautiset hoitopäivät ylittävät 14 vrk/kk. Perhehoitajan vapaapäivä katsotaan muodostuneeksi yhtenäisestä 24h ajanjaksosta ilman hoitovastuuta. Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain, vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12, ellei toisin sovita. Lyhytaikaisessa perhehoidossa vapaapäivän palkkio lasketaan vapaaseen oikeuttavan kuukauden toteutuneiden asiakasvuorokausien keskiarvon mukaisesti. Kaupungin on huolehdittava tai avustettava perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi (Perhehoitajalaki 312/1992). Kunta voi järjestää hoidon järjestämällä perhekotiin sijaishoitajan, sijoittamalla hoidossa olevan henkilön muuhun hoitoon esim. toiseen perhekotiin tai muuhun hoitoyksikköön. Perhehoitajan vapaapäivistä maksetaan hoitopalkkiot ja kulukorvaus täysimääräisenä. Mikäli pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitaja sitoutuu toimeksiantosopimuksessa järjestämään hoidon vapaapäiville itse, Ylöjärven kaupunki maksaa yhden ylimääräisen kuukauden hoitopalkkion kalenterivuodessa. Vapaat voi pitää kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaita voi halutessaan kerätä ja pitää ne yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee aina sopia kaupungin vastuuhenkilön kanssa hyvissä ajoin vapaiden toteuttamisesta. 10 5.4.2 Perhehoitajan oikeus omiin henkilökohtaisiin vapaisiin Perustellusta syystä perhehoitajalle voidaan myöntää oikeus henkilökohtaisen vapaan pitämiseen korkeintaan 7 vrk/kalenterivuosi, mikäli asiakkaiden hoito saadaan järjestymään. Lupa oman vapaan käyttämiseen ja sijaisjärjestelyihin on aina sovittava vastaavan perhehoidon työntekijän kanssa hyvissä ajoissa etukäteen ja sen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Sijaisen hankinnasta vastaa ensisijassa perhehoitaja itse, tai oma vapaa on pyrittävä sijoittamaan jo kertyneen vapaan pitämisen jatkeeksi (asiakasnäkökulma). Oman vapaan ajalta perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota ja kulukorvausta mikäli hoidettava on ko. ajan muualle sijoitettuna. Hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä kuukaudelta lasketaan jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Vapaan alkamispäivä katsotaan perhehoitopäiväksi, josta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, vapaan päättymispäivää ei katsota perhehoitopäiväksi ja hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei tältä päivältä makseta. 5.4.3 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset perhehoitajan sairastuessa Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, kaupunki järjestää hoitoon sijoitetulle korvaavan hoidon. Korvaava hoito voidaan järjestää tilanteen salliessa myös kotihoidon käynnein. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio sairastumispäivän jälkeiseltä yhdeksältä arkipäivältä. Hoitopalkkio maksetaan voimassa olevien toimeksiantosopimusten mukaisilta päiviltä. Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan sairastumisestaan välittömästi perhehoidon yhteyshenkilölle ja huolehtimaan mahdollisista asiakasperuutuksista asiakkaiden, omaisten sekä mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa. Sairauslomasta tulee olla todistus, ellei perhehoidon yhteyshenkilön kanssa ole toisin sovittu. Tämän jälkeen (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 2001/1224). Edellytyksenä sairausajan palkkionmaksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairasloman alkua. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Kela päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. 5.4.4 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset, kun perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan henkilön perhehoito keskeytyy sairaalahoidon vuoksi, perhehoitaja on oikeutettu laskuttamaan Ylöjärven kaupungilta 14 vuorokauden hoitopalkkion asiakkaan poissaolon ajalta. Sairaalaan lähtöpäivää ei lasketa tämän sopimuksen tarkoittamaksi hoitovuorokaudeksi. Jos asiakas menee omalle lomalle esim. sukulaisen luokse, maksetaan perhehoitajalle normaalisti korkeintaan kolmelta (3) vuorokaudelta/kuukausi. Lyhytaikaisessa hoidossa: Mikäli peruutus tapahtuu kolme (3) vuorokautta ennen kuin sijoituksen on määrä alkaa, perhehoitajalle ei korvata peruuntunutta hoitoa. Mikäli peruutus tapahtuu tämän jälkeen, maksetaan perhehoitajalle korkeintaan kolmen (3) päivän hoitopalkkiot. Jos perhehoitajalle sijoitetaan vastaava asiakas samaksi ajankohdaksi, ei peruutuksesta makseta ylimääräistä. Osavuorokautisessa hoidossa: Mikäli peruutus tapahtuu kolme (3) vuorokautta ennen perhehoitopäivää, perhehoitajalle ei korvata peruuntunutta hoitoa. Mikäli peruutus tapahtuu tämän jälkeen, maksetaan perhehoitajalle korkeintaan kolmen (3) päivän hoitopalkkiot. Säännöllisen päiväperhehoidon käynneissä perhehoitajan tulee varmistaa tauon tai keskeytyksen jälkeen käyntien jatkuminen. Toistuvia viikoittaisia peruutuksia ei korvata. Kaikissa tilanteissa toimeksiantosopimus päättyy, jos perhehoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi (pitkäaikaispäätös, kuolema) tai osapäiväperhehoidossa asiakas ilmoittaa päättävänsä käynnit. Hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei makseta em. tapahtumaa seuraavasta päivästä alkaen. 11 5.4.5 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset erinäisissä poikkeustapauksissa Perhehoitajan osallistuminen perhehoidon vastuuhenkilön kanssa yhteisesti sovittuihin tilaisuuksiin: työnohjaukseen, koulutukseen tai vertaisryhmätoimintaan, ei vaikuta hänelle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Perhehoitaja ja perhehoidon vastuuhenkilö sopivat perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon järjestämisestä ko. ajalle. 5.4.6 Perhehoitajan sijainen Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 §:ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajanosalta 8 §:ssä säädetään. Perhehoitajan vapaan ajaksi suositellaan ensisijaisesti sijaisen järjestämistä perhekotiin. Sijaisena voi toimia valmennettu kiertävä perhehoitaja omasta kunnasta tai maakunnallisesta sijaisrekisteristä tai kunnan/kuntayhtymän hyväksymä luotettava henkilö perhehoitajan lähiverkostosta. Sijaishoitaja/t nimetään perhehoitajan toimeksiantosopimuksessa. Ellei sijaishoito jostain syystä järjesty perhehoitajan kodissa, sijaishoito pyritään järjestämään toisessa perhekodissa tai muussa pienessä kodinomaisessa hoitopaikassa. Kunta/kuntayhtymä vastaa perhehoitajan sijaisjärjestelystä ja tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen perhehoitajan sijaisuudesta. 6. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 61-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 63 – 68-vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/48, Perhehoitajalaki 1992). Ylöjärven kaupunki vakuuttaa perhehoitajat tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamien tai hoidettavalle sattuvien vahinkojen varalta ei Ylöjärvi ole hankkinut vakuutusta. 7. PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS Ikäihmisten perhehoidon ohjaus- ja valvontaryhmän vastuulla on perhehoitajan tuen ja ohjauksen järjestäminen. Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitajalaissa ja niistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa. 7.1 Perhehoitajan valmennus, koulutus, mentorointi ja työnohjaus Ylöjärven kaupunki vastaa perhehoitajien valmennuksesta ja täydennyskoulutuksesta sekä järjestää vertaistapaamisia. Mentorointi voidaan sopia tukemaan myös erilaisissa kriisitilanteissa. 7.2 Perhehoidon ohjaus- ja valvontakäynnit Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa perhehoidon vastuuhenkilön ja yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot. Ohjaus- ja valvontaryhmä valvoo perhekoteja. 8. PERHEHOIDON ASIAKKAAN ASEMA Perhehoito perustuu aina vanhuksen tai hänen laillisen edustajansa suostumukseen. Perhehoidon järjestämisen lähtökohtana ovat vanhuksen tarpeet. Suunnitteluvaiheessa vanhukselle, hänen omaisilleen ja perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus tutustua toisiinsa. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon 12 sijoittamisesta tekee kunta/kuntayhtymä. Perhehoidossa olevan henkilön varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänelle nimetylle edunvalvojalle. Perhehoitaja ei toimi edunvalvojana. 8.1. Hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidossa olevalle henkilölle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon hänen yksilölliset sosiaalija terveydenhuollon palvelu- ja tukitarpeensa kirjataan. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä: hoidettava ja omainen (jos mahdollista), kunnan yhteyshenkilö ja tai muu työntekijä sekä perhehoitaja. Hoito- ja palvelusuunnitelma tulee laatia kuukauden kuluessa perhehoidon alkamisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Palvelujen ja tuen toteutumisesta hoidettavalle vastaavat Ylöjärven kaupunki sekä perhehoitaja yhdessä sopimallaan tavalla. 8.2 Perhehoidon asiakasmaksu ja asiakkaan käyttövarat Perhehoidon asiakasmaksuun sisältyy päivittäinen hoiva ja huolenpito, asuminen perhekodissa, ravintomenot, kodinhoito, pyykkihuolto, liinavaatteet sekä yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet. Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään tehostetun palveluasumisen asiakasmaksu, joka muodostuu nettokuukausituloista vähennysten jälkeen määräytyvään kuukausimaksuun, jossa käyttövaraksi hyväksytään 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 150 euroa kuukaudessa. Käyttövara on tarkoitettu asiakkaan henkilökohtaisiin lääke-, terveydenhoito-, hygienia- ja vaate- ym. menoihin. Lyhytaikaisesta ympärivuorokautisesta perhehoidosta peritään 34,80 €/vrk ja osapäiväisestä perhehoidosta 16,10 €/vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 11,30 €/ vrk (24 t) (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). Tuloihin perustuvassa maksussa huomioitavat tulot Kuukausitulona otetaan huomioon palvelun käyttäjän tulot ennakonpidätyksen jälkeen (=nettotulot) sekä verosta vapaat tulot. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja rahana suoritettava syytinki sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot. Lisäksi huomioidaan pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot. Rintamalisää ei lasketa tuloksi. Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä palvelun käyttäjän osuus yhtymän tulosta. Metsätulo otetaan huomioon laskennallisena: metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrotaan metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja mahdolliset metsätalouden korot. Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto määrätään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain mukaan. Tuloista vähennettävät menot Käyttövara: Laskelmassa hyväksytään käyttövaraksi 15 % nettotuloista; kuitenkin vähintään 150 euroa/kk. Käyttövara on tarkoitettu asukkaan henkilökohtaisiin lääke-, terveydenhoito-, hygienia- ja vaate- ym. menoihin. Lääkekuluvähennys: Lääkekuluvähennyksenä otetaan huomioon Kelan vuotuinen lääkekulukorvauksen omavastuuosuus jaettuna kuukautta kohti (1.1.2014 alkaen 610 euroa vuodessa, 50,83 euroa kuukautta kohti). Asumismenot: Yksinäisen henkilön osalta vakinaisen asunnon asuntomenot voidaan ottaa huomioon järjestelyajaksi ainoastaan, jos se on taloudellisen tilanteen vuoksi perusteltua. Avioliittolain mukainen elatusvelvollisuus: Jos henkilö on ennen tehostettuun asumispalveluun siirtymistä elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin kotiin jäävän puolison kuukausitulot, voidaan vähennyksenä ottaa huomioon osuus 13 yhteisistä kohtuullisista asumismenoista. Tämän lisäksi voidaan huomioida muut välttämättömät menot. Lisäksi tuloista vähennetään henkilön suoritettavaksi vahvistettu alaikäisen lapsen elatusapu. Erikseen korvattavat kustannukset Mikäli asiakkaalla ei ole käytettävissä omia varoja seuraaviin välttämättömiin terveydenhuoltokustannuksiin; hammashoitokustannukset, sisältäen hammasproteesin, silmälääkäri- ja silmälasikustannukset, henkilökohtaiset apuvälineet, joita ei myönnetä lakisääteisesti, asiakasmaksussa voidaan huomioida edellä mainitut terveydenhoitoon liittyvät kohtuulliset kustannukset edellyttäen, että siitä on tehty erillinen anomus. Perhehoitoon tulopäivältä laskutetaan perhehoidon asiakasmaksu. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. Perhehoidon keskeytyessä asiakkaan kotiloman vuoksi viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta (tähän ei lasketa lähtöpäivää). Keskeytyneen kuukauden asiakasmaksulle lasketaan kyseisen kuukauden päiväkohtainen hinta, joka kerrotaan laskutettavilla päivillä. Mikäli pitkäaikaisen perhehoidon 3 viikon kokeilujakso keskeytyy eikä perhehoidon sijoitusta tehdä, laskutetaan kyseinen jakso lyhytaikaisen perhehoidon mukaan. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon tai terveydenhuollon maksut. Ylöjärven kaupunki ei vakuuta perhehoidossa olevaa henkilöä matkalla sattuneiden tai muiden tapaturmien varalta. 8.3 Kuljetuspalvelut perhehoidossa Mikäli asiakas ei pysty järjestämään kuljetusta palveluliikenteen tai hänelle myönnetyn kuljetuspalvelun tai omaisen avulla, Ylöjärven kaupunki voi tapauskohtaisesti harkiten järjestää kuljetuspalvelun perhehoitoon. 8.4 Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan ja perhehoidon vastuuhenkilön kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä asiakkaan ja hänen omaisen tai edunvalvojan kanssa. 9. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi (Asiakaslaki 17.4§). Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). 10. ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN 14 Perhehoitaja sitoutuu säilyttämään perhehoidettavaa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä hoidettavaa koskevat asiakirjat palautetaan Ylöjärven kaupungin perusturvakeskukseen. LIITE 1 PERHEKODIN PALOTURVALLISUUS Perhehoidossa paloturvallisuudelle erityisen haasteen asettaa se, että hoidettavien toimintakyky on usein siinä määrin alentunut, että heidän kykynsä onnettomuustilanteessa ei riitä omatoimiseen pelastautumiseen. Tässä ohjeessa annetaan neuvoja siihen, kuinka perhekodin paloturvallisuutta edistetään. Pelastuslain 379/2011 mukaan perhehoitaja vastaa asunnon paloturvallisuudesta. Laissa on yleisiä kaikkia rakennusten omistajia ja haltijoita velvoittavia vaatimuksia. Rakennuksen omistajan ja haltijan on muun muassa: Ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa. 15 Varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Huolehdittava siitä, että rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin. Seuraavassa esitetään toimenpiteitä, joilla perhehoitaja voi osoittaa huolehtineensa yllä mainittujen yleisten perhehoitoon liittyvien keskeisten velvoitteiden noudattamisesta. 1. Poistumisturvallisuus: Perhehoitajan on huolehdittava, että asukkaat pystyvät pelastautumaan asunnosta joko omatoimisesti tai autettuna. Yksi käytössä oleva tapa poistumisturvallisuuden selvittämiseksi on laatia perhekodin poistumisturvallisuusselvitys. Selvitys tulisi laatia ennen toiminnan aloittamista. Selvitys on syytä arvioida yhdessä aluepelastuslaitoksen nimeämän yhteyshenkilön kanssa ennen toiminnan aloittamista. 2. Palon havaitseminen: Perhekodissa jokaisen hoidettavan huone varustetaan palovaroittimella. Huoneiden lisäksi asennetaan vähintään 1 palovaroitin asunnon jokaista alkavaa 60 m² kohden kerroskohtaisesti. Palovaroittimet on suositeltavaa liittää kiinteistön sähköverkkoon, jolloin ne lisäksi varustetaan joko paristolla tai akulla. Kuulo- ja näkövammaisten palovaroittimet varustetaan täristimellä, vilkkuvalolla tai muulla vastaavalla laitteella. 3. Palovaroittimien kunnossapito: Palovaroittimien toiminta testataan vähintään kerran kuukaudessa ja testauksesta pidetään päiväkirjaa. 4. Alkusammutusvälineet: Perhekoti varustetaan vähintään yhdellä käsisammuttimella. Lisäksi keittiö varustetaan sammutuspeitteellä, jonka suositeltava koko on 120 x 180 cm. Käsisammuttimena voidaan käyttää joko 6 kilon jauhesammutinta tai 5 litran nestesammutinta. 5. Turvallisuusperehdytys hoidettaville: Hoidettaville heidän toimintakykynsä huomioon ottaen järjestetään ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa perehdytystä asunnon turvallisuusjärjestelyistä. 6. Toimintaohjeiden laadinta: Perhehoitajan tulee laatia turvallisuusohjeet tulipalojen ennalta ehkäisemiseksi sekä toimintaohjeet tulipalon varalle. 16 7. Erityisesti vanhoissa rakennuksissa asiantuntijan on syytä tarkastaa sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuus ennen toiminnan aloittamista. Turvallisuuskoulutus ennen toiminnan aloittamista: Pelastuslaitos osaltaan järjestää perhehoitajille ennen toiminnan aloittamista turvallisuuskoulutusta, joka sisältää alkusammutuksen. Lisätietoja: Pirkanmaan pelastuslaitos, keskus 03 565 612. Perhehoidon yhteyshenkilö Teemu-Taavetti Toivonen 0400 281 288, [email protected]
© Copyright 2024