Myymälä
My ymäl ä t Remonti elu S u u nni t t alta n o t a k n Sama Remontit LaattaBest "Avaimet käteen" -remontti sisältää kaiken suunnittelusta toteutukseen materiaaleineen, kalusteineen sekä putki- ja sähkötöineen. Remonttimiehemme ovat tunnettuja laadukkaasta työstä. Työmaalle nimetään myös oma työnjohtaja. Toisella yrityksemme omistajista on myös märkätilavalvojan VTT-sertifikaatti. Myymälä Myymälästämme löydät laatat, kalusteet, saunan lauteet, altaat, hanat, liukuovikaapistot ja sisustamiseen liittyvät tuotteet. Suunnittelu Palvelemme rakentajia ja remontoijia suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa mukaan lukien valaistussuunnittelun. Remontit ja myymälä Suunnittelu ja myynti 0207 756 670 041 5435878 [email protected] [email protected] Kinnarinkatu 1, 04430 Järvenpää Arkisin 10–17.30, lauantaisin 10–14 www.laattabest.com 3 Kuvassa vasemmalta lukien: Reima Vesala, Kari Sirola, Veikko Norrman, Petri Koljonen, Antero Koivisto, Hannu Mannonen, Leena Packalén, Pekka Packalén. Kuvassa vasemmalta lukien: Petri Koljonen, Pekka Packalén, Veikko Norrman, Teuvo Rantajääskö, Hannu Mannonen, Annikki Mikkola, Sune Enholm, Soili Ramsland, Erik Kiema ja Kari Sirola Kuva: Rene Johansson. Yhdistyksemme 70-vuotisjuhla pidetään lauantaina 26. syyskuuta Järvenpää-talossa. Jäsenemme saavat kutsun syyskuun alussa. Yhdistyksen syyskokous pidetään torstaina 19.11.2015 klo 18:30 Tarkempi kutsu tulee marraskuun alussa. VEIKKO NORRMAN PETRI KOLJONEN TEUVO RANTAJÄÄSKÖ HANNU MANNONEN SUNE ENHOLM TIMO HAUTAKOSKI EERO KALLIO ERIK KIEMA ANNIKKI MIKKOLA PEKKA PACKALÉN SOILI RAMSLAND JANI SALAKKA KARI SIROLA TOIMIKUNTA: Veikko Norrman Petri Koljonen Kari Sirola Pekka Packalén Sune Enholm Annikki Mikkola 4 puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri rahastonhoitaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen puh 050 372 5608 puh 040 774 5677 puh 040 540 6345 puh 050 590 2439 puh 040 582 2284 puh 040 511 4913 puh 050 562 4497 puh 040 753 6449 puh 040 410 5465 puh 09 283 384 puh 040 545 4105 puh 0400 599 163 puh 050 529 4589 ULKOASU JA TAITTO: Antti Kanniainen [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] www.anttikanniainen.com JULKAISIJA: Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry KANSIKUVA: Jari Romunen PAINOPAIKKA: SeroPrint Oy, Järvenpää Järvenpään Kiinteistöyhdistys on ajanut omakotiasujien etuja Järvenpäässä jo 70 vuotta. Olemme poliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on valvoa paikallisesti omakotija pientaloasukkaiden etuja sekä edistää paikkakunnan kehitystä ja lisätä asumisviihtyvyyttä. Kuulumme Suomen Omakotiliittoon ja sen Uudenmaan piirijärjestöön. Jäsenmäärämme on noin 770. Järjestämme 70-vuotisjuhlat syyskuun 26. päivä. Jäsenemme saavat kutsun syyskuun alussa. Suomen Omakotiliitto ry on alan ainut valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja siihen kuuluu 14 piirijärjestön ja 261 paikallisyhdistyksen kautta jo yli 75 000 henkilöjäsentä. Sen kautta jäsenillemme on tarjolla maksutonta laki-, rakennus- ja energianeuvontaa sekä pihasuunnittelua ja puutarhaneuvontaa. Liittymällä yhdistyksemme jäseneksi saat jäsenetualennuksia paikallisista yrityksistä, voit käyttää omakotitalkkariemme palveluita ja pääset osallistumaan jäsentilaisuuksiimme, joissa on tietoiskuja omakotiasujia kiinnostavista aiheista kuten energiansäästäminen, remonttien kilpailuttaminen ja puutarhanhoito. Keväisin järjestämme bussiretken. Tänä keväänä se suuntautui Loviisaan ja Porvooseen. Jäsenmaksumme on 23 euroa. Tutustu Järvenpään Kiinteistöyhdistykseen tarkemmin verkkosivuillamme http://www.omakotiliitto.fi/JARVENPAA OMAKOTITALOSSA ELÄMÄNI VARRELLA O len syntynyt Järvenpäässä 1944 jatkosodan viime vaiheissa. Syntymäkotini oli omakotitalo ”Untola”, aivan Helsinki-Hämeenlinnan radan vieressä, junat kulkevat n. 50 m päässä talosta, Mannilantie 25. Untola oli jo isäni Pekka Harjuvaaran koti ja oli valmistunut samana vuonna, kun hän syntyi 1913. Sen on rakentanut hänen isänsä Tyyne Walfrid Harjuvaara, joka oli tullut Tuusulan kunnan Järvenpään kylään 1900-luvun alussa Orimattilasta. 6 Olen tehnyt tästä talosta 100-v nettisivuston http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/untola.shtml, jolla näkyy selvästi talon eri vaiheet. Se oli lapsesta jännittävä paikka asua, niin monta sokkeloista nurkkaa ja kopperoa löytyi eri puolita ja yläkerran yhdestä nurkasta pääsi vielä kapeita portaita aivan ylimpään vinttitilaan. Piha-alueella kasvoi varmaan yli sata puuta, joiden jokaisen latvaan oli määrä kiivetä – ja niin tehtiinkin - kaikkein korkeimpiinkin. Nykyajan lapsilta on kielletty kaikki kiipeily, ellei alapuo- lella ole EU-direktiivien mukaisia joustavia katemateriaaleja. Asuin siinä 13v asti. Syksyllä 1957 perheemme muutti isäni vanhempien kuoleman jälkeen toiseen isoisäni rakentamaan omakotitaloon nykyisen koirakentän takana Tuusulanjärven rannassa, josta piti käyttää koirakentän osoitetta Vanhankyläntie 30. Tästä omakotitalosta myöhemmin lisää. Asuin siinä ylioppilaaksi pääsyyn asti 1962 ja sen jälkeen satunnaisesti opiskelun alkamisen ja asevelvollisuusvuoden ajan ja muutin sitten opiskelemaan Helsinkiin 1964. Helsingissä opiskelijaboksi kerrostalossa vaihtui avioliiton solmimisen ja vaimoni Orvokin ja minun työpaikojen vuoksi kerrostalokodiksi Helsingin Kalliossa, Kannelmäessä ja Etelä-Haagassa. Perheessämme oli jo kaksi lasta, vanhin aloitti koulun ja nuorin oli syntymässä. Tulin 1974 kesäkuun alussa kappalaisen virkaan Järvenpään seurakunnassa. Kappalaisen asuntona oli jälleen omakotitalo Kirkkotie 1, Vanhaa kirkkoa vastapäätä ja kävelytien toisella puolella Yhteiskoulu. Talon oli kuulemma rakentanut ’kirvesmies Leino’ ja seurakunta oli hankkinut sen ja peruskorjannut pappilaksi. Ennen meitä siinä olivat asuneet kirkkoherrat Veikko Vallas ja Mauno Airola, joka halusi muuttaa uuteen kerrostaloon Oiko- tiellä. Näin talosta tuli kappalaisen pappila. Pihassa oli vanhat suuret omenapuut, jotka kukkivat upeasti keväisin, kuten yhdessä naapurimme legendaarisen taksimiehen Arvi Junnilan pihassa. Pappilan takana pieni kasvimaa, josta kerrottiin miten hienosti Vallas oli sitä hoitanut, mutta sama ei onnistunut minulta. Lisäksi oli piharakennus, jossa olivat pieni pannuhuone, sauna ja varasto. Omakotitalo oli Helsingistä kerrostalosta muuttaneen perheen unelmatalo, jossa oli tilaa 5-henkiselle perheelle ja jonkin verran omaa pihaa. Ensimmäisenä syksynä Orvokki tuli kerran iltapimeässä kotiin ja veti rullaverhot ikkunoiden eteen. Ihmettelin? Hän kertoi, miten oli Kirkkotietä noustessaan kuullut, miten pari naista oli keskustellut, että ”mihinkäs’ nyt kävellään?” Toinen oli ehdottanut, että ”mennään kävelytietä pappilan ohitse, kun siellä on nyt uusi pappi ja pimeällä näkee ikkunoista hyvin sisälle millaista heillä on!” Olohuoneessa oli yksinkertainen nykyisistä energiansäästö ja – lämmitysideoista täysin tietämätön suoraan ulkohormiin johtava takka. Niinpä kerrostaloasumisen jälkeen kaikille vieraille kahvinjuonnin jälkeen annettiin makkaratikut ja pätkä HK:n sinistä, jota käristettiin takan loimussa. Ensimmäisenä talvena pakkasen kiristyessä yöllä öljylämmitys lakkasi toimimasta ja hytistiin +11 asteisessa lämmössä peittojen alla aamuun, jolloin saatoin ilmoittaa talouspäällikölle lämmitysviasta. Talousjohto halusi säästää kuluissa ja ammattikoululta pyydettiin poikia korjaama, mutta tilanne oli taas sama seuraavina öinä. Lopulta laitoin kirjeen kirkkohallintokunnalle, että kappalaisen viran palkkaukseen kuuluu asunto lämpöineen ja sähköineen ja nyt on vain asunto ja sähkö. – Sitten tuli LVI-korjaaja, poltin uusittiin ja lämpökin palasi. Vanhoissa omakotitaloissa on aina rottia ja hiiriä. Syksyllä ilmojen kylmetessä sisäseinien lastulevyverhouksen takana kuului rottien juoksukilpailujen rapinaa ja tömähtelyjä. Myrkkysyöttien asettamisen jälkeen ne vaihtuivat aikamoiseen hajuun pariksi viikoksi. Se on omakotiasujan arkea ja kaikkeen tottuu. Muutaman vuoden kuluttua seurakunnan toiminnan kasvaessa tarvittiin uusi seurakuntatalo. Sitä suunniteltiin pappilan ja viereisen omakotitalon tonteille. Kappalaiselle suunniteltiin Sahurinpolulle valmistuneista rivitaloista virka-asuntoa ja suurimman huoneen pahviseinällä jakaen huoneita saataisiin tarvittava määrä. Joku keksi vielä, että ’koska Jampassa ei ole seurakunnan toimitilaa, niin tämä olisi samalla seurakunnan toimipiste’. Tämän kuultuani neuvottelin isäni kanssa ja kesästä 1979 lähtien isoisäni rakentama omakotitalo Tuusulanjärven rannassa tuli perheemme kodiksi. Lasten koulutkin pysyivät muuton yhteydessä samana. Vanhan palkkauslain aikana piti anoa kirkkohallituksesta lupa muuttaa pois virka-asunnosta ja siirtyä kokonaispalkkaukseen. Anomuksen yhteyteen kirkkoneuvoston piti liittää kirkkohallitukselle suunnitelma tyhjäksi jäävän virka-asunnon/pappilan myöhemmästä käytöstä. Tässä tapauksessa käyttö oli helposti määriteltävissä ja lupa kirkkohallitukselta järjestyi nopeasti. Rannassa sijaitseva talo oli rakennettu 1939. Siinä oli asunut jo kaksi sukupolvea ja viimeksi vuokralaisia. Lämmitys-, lämpöeristys- LVI-tekniikka ym. olivat siirtyneet kokonaan uudelle tasolle. Jouduimme sen vuoksi vähitellen uusimaan kaikki ikkunat 3-kertaisiksi, koko LVI-järjestelmän, kaikki pinnat, lattiat, seinät – isoisän tekemät koristeelliset sisäkatot säilytettiin. Alkuvuosina remontteja tehtiin enimmäkseen itse yökaudet töiden jälkeen. Lämmitysöljynkulutus väheni 1000 l/v. Tuusulanjärven säännöstelypadon rakentamisen jälkeen kevättulvat olivat päättyneet, mutta vesien vaurioittamat piharakennukset täytyi myös peruskorjata. Saunarakennusta jouduttiin nostamaan 40cm. Erittäin kokenut kirvesmies Kauko pelasti sen rakennuksen peruskorjauksen. Asuinrakennuksen myöhemmät remontit sujuivat asiantuntevasti entisen rippikoulupoikani Esan ja Valtsun toimesta. Olin aina vanhempien tilaisuuksissa vakuutellut huolestuneille vanhemmille, että heidän nuorensa kasvavat ja pärjäävät aikanaan hienosti elämässään. http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/talo.shtml Kaupunki oli nimennyt sekä piha/ vesimaiseman ja funkkistalot suojeltavien kohteiden listalle. Yhdyimme suojeluun ja nyt asemakaava suojaa isoisäni rakentamaa kaunista kädenjälkeä – ja velvoittaa minua hoitamaan sitä suojelun mukaisesti. Hänen valitsemansa ja rakentamansa kiinteistö järven välittömässä läheisyydessä osana nykyistä Natura-aluetta on ’sieluni maisema’. Sen vuoksi olen tässä iässä pyytänyt Taivaan Isältä, että saisin lähteä täältä 7 SATOA OMAKOTIASUKKAALLE Omakotiasukkaita useasti syyllistetään hieman väljemmästä asumisesta johtuen luonnonvarojen tuhlauksesta ja kuritetaan kovemmilla kuluilla kuin ydinkeskustassa, kerrostalossa asuvaa. Pientaloasukkaat ovat päinvastoin omaaloitteisia, säästeliäitä ja yritteliäitä ja he huolehtivat myös lähiympäristöstään sekä todistetusti myös ilmastosta. Kepin sijaan pöytään pitää nostaa porkkanoita ja muita kannustimia, jotta suomalaisen unelma-asuminen, omakotiasuminen olisi useampien saavutettavissa. S Taivaan kotiin aikani tullessa niin kuin vaimonikin sai lähteä. - Aika näyttää miten käy. Isoisäni oli perustamassa Järvenpään Kiinteistöyhdistystä 1945 ja toimi vuoteen1947 asti sen puheenjohtajana. Minulla on hänelle kiitokseksi luolvutettu puheenjohtajan nuija vitriinissäni. Kiinteistöyhdistyksen jäsenyys kulkee meillä suvussa 4. polvessa. Omasta puolestani onnittelen juhlivaa Kiinteistöyhdistystä, jonka toiminta on mahdollista vain vapaaehtoisten hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden voimin. Haluan kiittää kaikkia vastuunkantajia vuosikymmenten aikana heidän työstään. Toivon, että yhdistys aikaansa seuraten pitää yhteyttä paikallisiin ja valtakunnallisiin tahoihin omakotiasujien asioiden hoidossa. Ministeriön pöytien takaa on vaikea nähdä omakotiasujan arkea. Monesti omakotiasujaa kadehditaan, mutta omakotiasuja tekee myös paljon työtä tuntejaan laskematta eikä tarvitse ’kuntosalia’, häntä verotetaan ja hän maksaa kaikesta – omakotiasuminen onkin sen vuoksi enemmän elämäntapa kuin asumismuoto. Jaakko Harjuvaara Kuvia: http://www.jaakkoharjuvaara.net/kuvat/1976_kirkkotie1a.jpg http://www.jaakkoharjuvaara.net/kuvat/1978_talvi_kirkkotie1c.jpg http://www.jaakkoharjuvaara.net/kuvat/2015_07_29_pjnuija01_1.jpg uomalaisten toiveasumismuoto on useiden eri tutkimusten mukaan omakotitaloasuminen. Myös nuoria kiinnostaa omakotiasuminen edullisuuden ja väljyyden takia. Asuinpaikalta haetaan myös turvallisuutta, rauhaa ja luontoa, jossa perheen jälkikasvunkin on hyvä kasvaa. Nyt uusi Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että pientaloalueilla asumisen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi keskustan kerrostaloasumiseen verrattuna. Päästöt ovat kauttaaltaan pienemmät siitäkin huolimatta, että omakotiasuminen on useimmiten joukkoliikenteen ulottumattomissa vaatien yksityisautoilua. Yritteliäät ja säästäväiset omakotiasukkaat ovat panostaneet energiatehokkuuteen investoimalla uusiin ympäristöystävällisiin lämmitysratkaisuihin (ilmalämpöpumput, maalämpö, aurinkopaneelit). Lisäksi energian ja veden kulutus on pientaloasukkailla kerrostaloasukkaisiin verrattuna merkittävästi pienempää. Asumismuotojen ja –tapojen vastakkainasettelussa ei ole mitään mieltä. Suomessa tarvitaan monipuolista asumista elämisen eri vaiheissa. Yhdelle tärkeitä ovat oma piha ja puutarha, toinen tykkää kulttuuripalveluista ydinkeskustassa ja kolmas hakee vastuiden jakoa ja välimuotoa rivitalosta. Hyvä niin, että vaihtoehtoja löytyy. Kuitenkin omakotiasukkaita kohdellaan kaltoin. Suurimmat asumiskustannukset tulevat energiamenoista ja kiinteistöverosta. Pellervon Taloustutkimus selvitti keväällä Omakotiliitolle kiinteistöveron jakautumista. Tutkimus tuo julki, että omakotitaloasujat maksavat enemmän kiinteistöveroja kuin asuntoosakeyhtiöissä asuvat. Kiinteistöve- ron arvo on suhteellisesti ankarampi pienituloisilla kuin suurituloisilla ja eniten kiinteistöveroja maksavat 4574 –vuotiaat. Kiinteistöverojen osuus asuntokunnan ansioista on korkein yli 75-vuotiailla. Keskimääräisesti omakotitalossa asuvalle kiinteistöveron osuus ansioista on valtakunnallisesti noin 1 prosentti. Kuitenkin esimerkiksi Helsingissä asuvan ikääntyvän omakotiasukkaan kohdalla kiinteistöveron osuus ansioista on huomattavasti yli 2 prosenttia ja yli 75-vuotiaalta jopa yli 3 prosenttia vuosiansioista! Lue lisää tutkimuksesta ja Omakotiliiton esityksestä http://omakotiliitto.fi/ajankohtaista/kiinteistovero/OKLesitykset Jokainen tunnistaa Suomen, kuntien ja kotien hankalan taloustilanteen. Pääministeri Sipilän hallitus ja hallitusohjelma pyrkivät ratkaisemaan tätä ongelmaa ja veronkiristykset ja leikkaukset kohdistuvat väistämättä jokaiseen. Kiinteistöverotusta tullaan kiristämään maltillisesti ja samaan aikaan Valtionvarainministeriö valmistelee myös verotusarvojen tarkistuksia. Lisäksi energiaja jäteverotusta korotetaan ja asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään. Nämä satuttavat kipeästi omakotiasukkaita eikä heillä ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Kiinteistöverotus kaipaa siis kokonaisremontin, jotta se olisi tasapuolista ja oikeuden- mukaista eri-ikäisille asukkaille eri asumismuodoissa. Ei ole oikein, että vastuun kantavat erityisesti omakotiasukkaat. Myös asumisen energiapolitiikka kaipaa remonttia ja kannustimia omakotiasukkaille, onhan pientaloasuminen huomattavasti päästöttömämpää, mitä on väitetty. Suomen Omakotiliitto haluaa toivottaa parhaimmat onnentoivotukset ja menestystä tuleville vuosille 70-vuotta täyttävälle Järvenpään Kiinteistöyhdistykselle. Kotien ja perheiden arkeen parhaiten apua ja yhteisöllisyyttä tarjoaa juuri paikallinen yhdistys ja toiminta. Erityisesti juuri näin aikoina omakotiyhdistyksen aktiivista otetta ja tukea tarvitaan! Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen toiminta on esimerkillistä ja aktiivista. Kannustavin edunvalvontaterveisin Kaija Savolainen toiminnanjohtaja 9 AURINGOSTA SÄHKÖÄ OMAAN KÄYTTÖÖSI A urinkopaneelien avulla voi tuottaa osan kotona tai yrityksessä käytettävästä sähköstä itse. Itse tuotettu sähkö vähentää sähköverkosta ostetun sähkön määrää, ja mahdollisen ylijäämätuotannon voi myydä sähköverkkoon. Aurinkosähköstä on monia hyötyjä: • Tuotat itse puhdasta energiaa • Nostat kiinteistösi arvoa ja pienennät energialaskua • Sijoitat pitkäikäiseen ja luotettavaan sähköntuotantoon • Opit entistä paremmin tuntemaan mihin ja kuinka paljon sähköä kulutat Aurinkosähköjärjestelmän hankintaa harkittaessa on hyvä ottaa huomioon muutamia tärkeitä asioita. Kattoasennuksessa katon lappeen tulisi olla pääsääntöisesti etelän suuntaan välillä koillinen-lounas. Katon kaltevuudella ei ole suurta merkitystä, mutta sen sijaan esteetön auringonpaiste ilman varjostavia puita tms. on erittäin tärkeä. Pienikin varjo, esim. lipputanko, pienentää järjestelmän tuottoa merkittävästi. Järjestelmän koko kannattaa mitoittaa siten, että päiväaikaan auringon paistaessa suurin osa sähköstä kuluu suoraan omaan käyttöön. Itse käytettynä aurinkosähkö on kaikkein kannattavinta, koska samalla säästetään lisäksi sähkön siirtohinta ja verot. Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuottoa pystyy seuraamaan reaaliajassa suoraan laitteistosta. Koko kiinteistön sähkön ostoa sähköverkosta ja ylijäämäsähkön myyntiä verkkoon voi seurata kätevästi internetissä Fortum Valpas –palvelussa. Antaa auringon paistaa! Nyt on hyvä hetki sijoittaa uusiutuvaan aurinkoenergiaan. Tutustu Fortum Aurinkopakettiin osoitteessa www.fortum.fi/aurinko. Fortum Aurinkopaketti alkaen 5 025 €, sisältäen järjestelmän ja asennustyön. Fortum Aurinkopaketti tekee järjestelmän hankkimisesta helppoa, koska siihen kuuluu ammattitaitoinen suunnittelupalvelu ja asennus avaimet käteen – periaatteella. Mikäli olet kiinnostunut aurinkoenergiasta: 1. Soita asiakaspalveluumme 0200 99 330 (pvm/ mpm) tai lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]. 2. Yhteydenoton jälkeen sovimme ajan asiantuntijan kotikäynnille, jolloin huomioidaan yksilölliset tarpeet järjestelmän suunnittelussa. 3. Aurinkosähköjärjestelmä toimitetaan ja asennetaan sovittuna ajankohtana. Asennus sisältää henkilökohtaisen opastuksen järjestelmän toiminnasta. 4. Tekemällä Fortum Lähisähkö –sopimuksen voit myydä mahdollisen ylijäämätuotannon Fortumille. 5. Voit seurata sähköntuotantoasi sekä reaaliajassa että eri ajanjaksoilla. Voit myös seurata verkkoon myydyn ylijäämäsähkön sekä verkosta ostetun sähkön määriä tunneittain. Ota auringon energia haltuusi ja nauti itse tuottamastasi sähköstä! Kuvaristikon laati Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen jäsen Hannu Kauppi 14 KUTSU APUUN OMAKOTITALKKARI ASIAA VAKUUTUKSISTA O makotitalkkaritoiminta Järvenpäässä on yhdessä Järvenpään TE-toimiston, Suomen Omakotiliiton ja Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen kanssa tuotettu palvelu yhdistyksen jä- •Miten Ifin kotivakuutukset suhtautuvat tulviin? Mitä tulvavakuutus maksaa? senille. Yhdistyksellämme on vuodesta 2003 lähtien jatkuvasti ollut 1–2 omakotitalkkaria tarjoamassa apua pientä korvausta vastaan. Talkkarit tarjoavat erilaisia kiinteistönja kodinhoitoon liittyviä palveluja erityisesti vanheneville omakotiasukkaille, jotta he voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Talkkarit tarjoavat apuaan kuitenkin myös vaikkapa yksinasujille, lomailijoille tai muuten kiireisille omakoti- ja rivitaloasujille. Omakotitalkkari käy siivoamassa ja pesemässä ikkunoita sekä tekemässä pihatöitä, kuten lumenluontia, haravointia, nurmikon leikkausta ja pienimuotoista kiinteistön kunnostusta. Ammattiosaamista vaativaa työtä ei tehdä, vaan ajatuksena on antaa naapuriapua ja jokamiestyötä. Työt tehdään asiakkaan omilla välineillä ja palvelu on tarkoitettu vain yhdistyksemme jäsenille. Palvelu maksaa 9 euroa / tunti + matkakulut 5 €/kerta. Palvelumme tuntiveloitus kuuluu verotuksessa kotitalousvähennyksen piiriin. Omakotitalkkarimme tavoittaa numerosta 045 1145 631. Ifin kaikkiin kotivakuutuksiin sisältyy automaattisesti ns. luonnonilmiöturva, joka korvaa poikkeukselliset rankkasade-, vesistö- ja merivesitulvat. Lisäksi turvasta korvataan myrsky- ja raevahingot. Rankkasadetulvassa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta tai jää- tai hyydepadosta. Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Talkkarimme Arto Häkkinen puutarhatöissä Veikko Norrmanin luona. Omavastuu vähennetään aina, kun vakuutuksesta maksetaan korvauksia (tämä siis vastauksena myös kysymyksiin 4 ja 5). •Jos naapurin puu kaatuu hänen tontiltaan minun taloni päälle, joutuuko naapuri vastuuseen minulle aiheutuneesta vahingosta? Voiko naapurin vakuutuksesta olla minulle hyötyä? Lähtökohta suomalaisessa oikeusjärjestelmässä on, että jokainen kärsii itse omat vahinkonsa ja varautuu niihin esim. ottamalla vakuutuksia. Naapuri voi joutua vastuuseen vain, jos puun kaatuminen johtuu hänen tuottamuksestaan kiinteistön omistajana. Tuottamuksella tarkoitetaan huolimattomuutta, varomattomuutta tms. Vastuu voi syntyä jos esim. naapuri on tiennyt tai hänen olisi pitänyt ymmärtää puun olevan huonokuntoinen mutta hän ei ole sitä silti poistanut. •Korvaako kotivakuutus myrskyn kaatamat pihapuut? Miten korvaus lasketaan? Vähennetäänkö omavastuu? Ifin kotivakuutus korvaa rakennetulla piha-alueella (ei luonnonvaraisessa ns. tonttimetsässä) kaatuneet pihapuut. Vakuutuksesta korvataan puiden raivauskustannukset. Hedelmä- ja koristepuiden osalta korvataan myös uudet taimet (taimen hankintahinta kerrottuna kolmella), sekä istutuskustannukset. •Korvaako kotivakuutus, jos kirjanpainajatoukka jyrsii puut kuoliaaksi tontillani, ja puut kaatuvat taloni päälle? Vähennetäänkö korvauksesta omavastuu? Voiko vakuutus korvata tarvittaessa koko talon uudelleenrakentamisen? Jos myrsky kaataa puut, talolle otettu Ifin kotivakuutus korvaa rakennuksen vauriot. Jos kyseessä ei ole myrskytuuli, korvaaminen edellyttää, että rakennuksella on laaja turva. Käytännössä kaatuva puu ei koskaan vaurioita asuinrakennusta korjauskelvottomaan kuntoon, sen sijaan kevyempi rakennus (vaja, huvimaja tms.) voi vaurioitua niin pahasti, että se täytyy purkaa ja rakentaa uusi tilalle. Jos rakennus on ollut asianmukaisessa kunnossa (rakenteiltaan vaurioitumaton ja muutoinkin ylläpidetty), vakuutus korvaa tarvittaessa uudisrakennuksen kustannukset. 17 Paikallisten yritysten kanssa olemme neuvotelleet seuraavat jäsenedut. Muistathan näyttää Kiinteistöyhdistyksen jäsenkorttia ennen maksusuoritusta. Suositamme seuraavia yhdistystämme tukevia yrityksiä jäsenillemme •Korvaako vakuutus myrskyn runteleman huvimajan katon? Vähennetäänkö omavastuu? Huvimaja sisältyy Ifin kotivakuutuksessa asuinrakennuksen (päärakennuksen) vakuutukseen 5000 euron enimmäismäärään saakka, ja jos myrsky vaurioittaa huvimajan kattoa, sen korjauskustannukset korvataan. •Mikä on If Omavastuuraha ja miten se toimii? Ifin Etuasiakkaat saavat Omavastuurahaa jokaiselta vahingottomalta vuodelta. Ifin Etuasiakkaille kertyy Omavastuurahaa vahingottomista vuosista 200 euroon asti »» 20 euroa vuodessa Etuohjelman 1. tasolla »» 30 euroa vuodessa Etuohjelman 2. tasolla »» 40 euroa vuodessa Etuohjelman 3. tasolla Kertynyttä omavastuurahaa voi käyttää pienentämään omavastuuta liikenne-, auto-, koti- tai venevakuutuksesta korvattavissa vahingoissa. Vahingon määrän on oltava suurempi kuin valittu omavastuu. Lue lisää omavastuuedusta Ifin nettisivuilta. •Jos jyrsijät tuhoavat puita ja pensaita, korvaako kotivakuutus? Miten korvaus määräytyy? Tuhoeläimien aiheuttamia vahinkoja ei kotivakuutuksesta korvata; ei ole ennalta arvaamatonta (eikä usein äkillistäkään), että pihassa tai puutarhassa vierailee jyrsijöitä ja että ne voivat vaurioittaa kasvillisuutta. •Onko olemassa kaikenlaiset vahingot kattavaa vakuutusta kiinteistölle ja pihalle? Ei ole mahdollista ottaa sellaista vakuutusta, joka kattaisi kaikki va- hingot. On tiettyjä periaatteita, jotta vahinko olisi korvattava. Vahinkotapahtuma tulee voida määritellä sekä vahingon tulee olla äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtunut. Vakuutusehdoissa on mainittu vakuutusturvien yleiset rajoitukset, eli milloin vakuutuksesta ei korvata vahinkoa. Vakuutusehtojen suojeluohjeissa on mainittu sellaisia tavallisimpia varotoimenpiteitä, joilla vahingon synty pyritään estämään tai vahingon laajuutta pienentämään. Kuitenkin Ifin LaajaPlus-turva, joka on markkinoiden laajin vakuutus, korvaa myös sellaisia vahinkoja, joita perus tai laaja vakuutus ei korvaa. Tällaisia ovat esimerkiksi tuhoeläinvahingot, lahottajasienivahingot ja märkätila- ja vesikattovuodoista aiheutuneet vahingot. Kysymyksiin 1- 8 vastasi lakimies Mikko Vaitomaa sekä omaisuusvakuuttamisen asiantuntija Johannes Pulkki Ifistä. •Asumisen keskeytysturva sisältyy kodin irtaimistovakuutukseen ja tämä näkyy tekstinä myös vakuutuskirjalla. Vakuutus korvaa 85 % ylimääräisistä asumiskustannuksista silloin, kun oma talo tai asunto on asuinkelvoton vakuutuksesta korvattavan vahingon vuoksi. (tämän vastauksen antoi Heidi Ristala Ifistä) Kysymykset asetti Annikki Mikkola JKY ry Omakotitalkkari 9€ /tunti + 5€ matkakuluja: tilaa talkkari 045 1145 631 tai 045 1145 632 Sähkönkulutusmittari lainaksi, soita 045 230 2277 Yhdistyksellämme on JORE Tuote Oy:n teltta, jota voi vuokrata. Koko 3x3 m, korkeus 1,85 m, väri sininen. Vuokra on 28 € kolmelta vuorokaudelta. Hinta sisältää kuljetukset, pystytyksen ja purun. Tiedustelut puheenjohtajalta. Vuokraa Opticam GL8805 tarkistuskamera käyttöösi. Hinta 5€/vkr tai 30€/vko.Tiedustelut ja varaukset varapuheenjohtajalta. Apuisäntä Oy, Metsätuvankuja 6, Kerava. p. 010 3273630 Korjaus-, huolto-, ja remonttityöt. Kysy tarjous, jäsenillemme - 10 % loppusummasta. Omakotiasukkaille säännöllinen kiinteistön huolenpitosopimus. Asuntoympyrä LKV, Järnefeltinkatu 7, p. 020 737 0110 Välityspalkkio 3 % (sis.alv:n) DataPro Palvelut Oy, Helsingintie 4-8, 2. krs, p. 020 1122 600 Tietokoneet ja -tarvikkeet, matkapuhelimet. Alennukset tuotekohtaisia. DataSky Oy, Mannilantie 51, p. 010 820 9920 - atk-tarvikkeista -10% (ei tarjoustuotteista) - asennus- ja huoltotöistä -15 % DNA Kauppa, Sibeliuksenkatu 14, p. 044 033 8278 -20 % alennusta matkapuhelin‑ tarvikkeista, 20€:n lahjakortti liittymästä. Järvenpään Kukkatalo Oy, Alhotie 6, p. 279 7070 Puutarhamyymälässä kaikista ulkokasveista -10 % Kukkamyymälässä leikko-, ruukku- ja viherkasveista -10%. Alennukset eivät koske tarjoushintaisia tuotteita. Järvenpään Lukko Oy, Alhotie 14, p. 020 743 7560 Abloy ja Dorma mekaaniset -25 % Jablotron hälyttimet -20 % muut tuotteet -15 % Järvenpään Sähkö Oy, Vanha yhdystie 8, p. 279 7170 Normaalihintaisista sähkötarvikkeista -20 % (Ei koske tarjoustuotteita). Suuremmista ostoista asiakasryhmäalennus. Järvenpään Varastomaali Oy, Pohjoisväylä 60, p. 020 741 5480 Normaalihintaista maaleista ja lakoista -20 % Värisilmätuotteissa erikoishinnat. Armstrong-matoista -10 % Suuremmista hankinnoista voi neuvotella erikseen. Jätehuolto Jorma Eskolin Oy, Myllynummentie 10, Kerava, p. 274 5740 Alennusta siirtolavoista. K-Rauta, Rajaniitynkatu 1, p. 0207 288 500 Tuoteryhmäkohtaisia alennuksia 0–15 % Lasi - Lindberg, Kaukotie 16, p. 283 969 Laseista ja lasitustöistä -20 % Lämpöpumppu Segersvärd, [email protected], p. 0400 615 080 Ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto. Työn osuudesta 10 % alennus. Marko Erkkilä Tmi, Linjatie 23, Haarajoki, p. 040 7402 093 Rännit ja syöksytorvet, materiaalista -10 % Martti Kemppi Oy, Vehnätie 46, Järvenpää, p. 0400 412 238 Antenni-, Digi-TV-, satelliitti-, ja ATKverkkojen ammattitaitoista suunnittelua ja toteutusta. Tarvikkeista -10% Parma-Keittiöt, Sibeliuksenkatu 4, p. 09 2924 020 Lisäetuja jäsenille. PK-huolto Oy, Piisamikatu 10.B, p. 045 637 3366 Piha- ja puutarhakoneiden huolto, varaosat + tarvikkeet -10% Puustelli, Sibeliuksenkatu 1, p. 010 2777 311 Pyydä yhdistyksen etutarjous. Puutavaraliike T. Vainio Oy, Aavasaksantie, p. 279 7340, faksi 279 7410 Normaalihintaisista tuotteista -10 % Rakennuskonevuokraamo Vuokrapiste Oy, Vanha yhdystie 15, p. 292 4062 -10 %, viikonloppu- ja pidemmistä vuokrauksista sopimuksen mukaan. RTV-Yhtymä Oy, Santaniitynkatu 1, 04250 Kerava, p. 09 5465 1800 Alennukset 5–35 % tuoteryhmästä riippuen. Myös muista RTV-Yhtymän toimipisteistä. Suomen Saneerauspalvelu Oy, Tikkurilantie 68 C, 01300 Vantaa, p. 050 465 4196 Vesikattojen huolto- ja saneeraustyöt ammattitaidolla.www.ulkoremontit.fi . Jäsenillemme ilmainen kuntokartoitusraportti. Sähkötalo - Asennus Oy, Laurilantie 4, p. 279 7020 Alennukset 10–25 % ohjehinnoitelluista sähkötarvikkeista. Muiden tuotteiden alennukset sovitaan erikseen edulliseen hintaan Tirafax Oy, Töykkyrintie 19, Jokela, [email protected], p. 0400 426 326 Liukuovi kaapistot, Saunan lasiseinät, Terassi ja ikkuna markiisit sekä kankaiden vaihdot, Myös lasitus työt. Kysy jäsenalennuksia. Tom Allen Oy, Hitsaajantie 10, Porvoo, p. 045 638 4601 (myynti myös Kauppatie 8, Hyrylä) Maalämpö, tiedustele etuja. Vihermax [email protected] p. 050 4011 531, Konsultointikäynti 1–2h 60 € (norm. 90 €) Konsultointikäynti sisältää vinkkejä pihan ja kasvien hoitoon, pihan suunnitteluun, kasvien valintaan ja vastauksia asiakkaan pihaan liittyviin kysymyksiin. Vesijohtoliike Thomander Ky, Vanha yhdystie 4, p. 279 7060 Rakentajan alennukset 15–25% tuoteryhmästä riippuen Yhdistys: Järvenpään Kiinteistöyhdistys 19 TOIMI HETI JA VOITA! Nopeimm in liityt netis sä ! Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry.
© Copyright 2024