Untitled
Ylärivi vasemmalta: Kari Myllyviita, Reima Vesala, Petri Koljonen, Kari Sirola, Veikko Norrman, Teuvo Rantajääskö. Keskirivi: Ritva Kangas, Soili Ramsland, Pekka Packalén. Istumassa: Hannu Mannonen, Ulpu Tolonen. kuvasta puuttuu Antero Koivisto. Veikko Norrman Petri Koljonen Teuvo Rantajääskö Hannu Mannonen Ritva Kangas Antero Koivisto Kari Myllyviita Pekka Packalén Soili Ramsland Ari Räsänen Kari Sirola Ulpu Tolonen Reima Vesala toimikunta: Veikko Norrman Petri Koljonen Kari Sirola Pekka Packalén puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri rahastonhoitaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen puh 050 372 5608 puh 040 774 5677 puh 040 540 6345 puh 050 590 2439 puh 040 539 4757 puh 050 326 5579 puh 0400 977 313 puh 09 283 384 puh 040 545 4105 puh 045 652 4592 puh 050 529 4589 puh 0400 981 266 puh 050 555 5129 ulkoasu ja taitto: Emilia Piironen [email protected] Antti Kanniainen [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Julkaisija: Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry painopaikka: T-Print ky, Hyvinkää 3 ONKO JÄRVENPÄÄLLÄ VARAA KASVAA? Kasvu on kunnille tärkeää. Väestön ikääntyessä nuoret ikäluokat ovat tervetulleita kaupunkiin. Vaikka lapsiperheiden palvelut maksavat, ovat työssäkäyvät vanhemmat meille tärkeitä veronmaksajia. Mutta missä kulkee kestävän kasvun raja? Uusien asuntoalueiden rakentaminen maksaa. Vaikka Järvenpää on tiivis kaupunkirakenteeltaan, on kunnallistekniikan rakentaminen kallista. Järven läheisyydessä painitaan liian pehmeän maan kanssa ja radan itäpuolella monissa paikoissa kunnallistekniikkaa upotetaan kallioiden väleihin. Etelä-Järvenpään uusien alueiden käyttöönotto edellyttää merkittäviä tierakentamisen investointeja, joihin valtio ei omilla teilläänkään halua osallistua. Ensi vuonna kaupun- 4 ki investoi lähes 25 miljoonalla eurolla. Tästä reilusti yli puolet investoidaan kunnallistekniikkaan, katuihin ja vesijohtoihin. Iso osa investoinneista joudutaan tekemään velkarhalla. Uudet alueet ja uudet asukkaat eivät saa jättää varjoonsa nykyisiä järvenpääläisiä. Taantumasta huolimatta huonompiakin aikoja on nähty ja lamavuosina rakennetut omakotialueet ovat jääneet osittain kesken. Esimerkiksi Haarajoelta löytyy olemassa olevan asutuksen keskeltä vielä päällystämättömiä sorateitä. Tarkoitus onkin vähitellen laittaa kuntoon myös näitä epäkohtia. Kaupunginhallituksessa on useaan keskusteltu mahdollisuudesta vanhojen asuntoalueiden tiivistämiseen. Ilman erityisiä päätöksiä olemme yhteisesti todenneet, että kaupunki suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti esimerkiksi suurten omakotitonttien lohkomiseen ja rakennusoikeuden kasvattamiseen vanhoilla asemakaava-alueilla. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden esimerkiksi toisen sukupolven ra- Kuva: Ari Peltonen J ärvenpään kaupunki on viimein monen vuoden tauon jälkeen pystynyt myymään omakotitontteja. Saunaniityn alueelta myytiin viime vuonna 23 tonttia. Tänä vuonna tontteja oli myynnissä 33. Tarjouksia tuli lähes tuplaten. Kun kerrostalorakentaminen on samanaikaisesti elpynyt, on Järvenpään asukasluku kasvanut jo lähes 500 uudella asukkaalla. Kasvu on nyt Keski-Uudenmaan kunnista voimakkainta. Kaupungin tavoitteena on saada tulevina vuosina myyntiin omakotialueita Pajalasta, Lepolasta ja Nummenkylästä. Kerrostalorakentaminen keskittyy keskustaan Myllyn alueelle. kentamiseen tai lisätienestien hankkimiseen. Kun reilu kolme vuotta sitten hakeuduin töihin Järvenpään kaupungille, halusin tulla mukaan kehittämään tulevaisuuden menestyjä kaupunkia. Järvenpää sijaitsee loistavalla paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Järvenpää on Keski-Uudenmaan kaupallinen ja hallinnollinen keskus, jossa myös julkiset palvelut ovat kunnossa. Kaupungin rikas kulttuurihistoria ja vahvasti ajassa elävä nykypäivä tekevät tästä oikean kaupungin. Tutustuttuani kaupunkiin paremmin olen huomannut noiden arvioiden pitävän paikkansa enemmän kuin hyvin. Olen iloinen, että saan olla mukana tekemässä Järvenpäästä entistä parempaa paikkaa asua! Minna Karhunen kehitysjohtaja KOKO ELINIKÄ OMAKOTITALOSSA J aakko ja Irma Mattila ostivat tontin Järvenpäästä Mylllytieltä huhtikuussa vuonna 1957. Myytävänä olevasta tontista he kuulivat ystäväpariskunnalta, joista tuli myöhemmin heidän rajanaapureitaan. Tontti piti maksaa välittömästi, nuorella pariskunnalla ei Jaakon mukaan kuitenkaan ollut mitään muuta kuin tyhjät kämmenet. Rahoituksen järjestänyt sukulaismies neuvoi Irmaa ja Jaakkoa sanomalla, että tontti kannattaa ostaa, vaikka se olisi suomaata, koska se sijaitsee niin lähellä rautatieasemaa. Myöhemmin onneksi selvisi, että tuleva talo rakentuisi kallion päälle. Ensimmäiset kaksi vuotta tonttia raivattiin, koska se oli metsää, eikä Myllytie jatkunut silloin edes tontille saakka. Näinä vuosina myös suunniteltiin rakennettavaa taloa. Suunnittelijana toimi rakennusmestari Nurmi, joka on suunnitellut Järvenpäässä myös Anttilan alueen talot. Suunnittelu eteni vaiheittain, väliin pohjalainen rakennusmestari nukkui yön yli ennen kuin suostui hyväksymään esitettyjä toiveita. Irma kertoo esimerkiksi, että hän halusi suuren keittiön, joka ei silloin ollut muodissa. Rakennusmestarin ensimmäinen vastaus oli ollut, ettei suuria keittiöitä enää rakenneta. Mutta Irma piti päänsä, ja talon suuri keittiö on palvellut hyvin kaikissa elämänvaiheissa. Talon rakensivat urakalla Laakson veljekset, joiden urakkatarjous oli edullisin. Rakentaminen alkoi heinäkuussa 1959, talo oli valmis jo saman vuoden lokakuussa. Siitä saakka Jaakko (87 v.) ja Irma (80 v.) ovat kotiaan asuneet. Jaakon sanoin ” Omakotitalossa on kaikki vapaus, minkä asuessa voi saada.” Ensimmäinen tehtävä yhdistyksessä: rahastonhoitaja Rajanaapurina oli Aulis ja Anneli Packalén, joiden talo oli valmistunut reilu puoli vuotta aikaisemmin. Jaakko kertoo, että ”Aulis ja minä funderattiin uusina talonomistajina, että kun kerran paikkakunnalla toimii kiinteistöyhdistys, niin lähdetään sen syyskokoukseen”. Kokous pidettiin Keskuskoululla, ja siellä oli runsas osallistujajoukko. Molemmat valittiin heti yhdistyksen luot- tamustoimiin. Jaakko palasi kokouksesta kotiin suuren tilikirjan kanssa, ”Minusta tuli yhdistyksen rahaministeri. Hoidin rahastonhoitajan tehtävää monta vuotta.” Toinen tehtävä yhdistyksessä: Pihatoimikunnan puheenjohtaja Järvenpään kiinteistöyhdistys järjesti 1960-luvulta lähtien Pihakilpailun. Jaakko toimi kisa- toimikunnan puheenjohtajana yli kymmenen vuotta. Muut jäsenet toimikunnassa olivat kaupungin arkkitehti ja terveystarkastaja, jotka hoitivat tehtävää virkatyönään, sekä yksi Kiinteistöyhdistyksen jäsen. Irman sanoin: ”Pihakisa kohensi järvenpääläisten talojen pihoja paljon.” Toimikunta kiersi joka vuosi tutkien järvenpääläisten omakotitalojen pihoja. Jaakko kertoo: ”Keväällä aloitettiin arviointikierrokset ja syksyllä lopetettiin.” Arviointikohteena oli muun muassa talon ulkonäkö, siisteys, pihamaan ja puutarha kunto sekä yleisvaikutelma. Voittajapiha palkittiin pronssisella laatalla, jossa oli vuosiluku. Tämän lisäksi jaettiin kaksi kunniakirjaa seuraaville palkintosijoille. Jaakon mukaan väliin tuli puhelinsoittoja, joissa tiedusteltiin perusteita sille, miksi soittajan piha hävisi naapurin pihalle. Kolmas tehtävä yhdistyksessä: Matkanjärjestäjä Järvenpään Kiinteistöyhdistys alkoi järjestää- matkoja jäsenistölleen 1960-luvun lopulla. Tarkoituksena oli kerätä yhdistykselle varoja. Jaakko ryhtyi järjestämään näitä matkoja: ”Minusta tuli matkanjärjestäjä, jota auttoi monessa asiassa matkanjärjestäjän rouva.” Ensimmäinen matkakohde oli Ruotsi, jossa vielä silloin oli vasemmanpuoleinen liikenne. Se aiheutti joitakin vaaratilanteita matkalaisten tienylityksessä. Irma kuvaa, kuinka Jaakko turvasi tienylityksiä seisomalla sateenvarjon kanssa tienreunassa ohjaamassa jalankulkijoita. Seuraava matka tehtiin Ahvenanmaalle. Sen jälkeen matkoja tehtiin niin kotimaassa kuin ulkomailla, esimerkiksi Norjaan, Hollantiin ja Jäämerelle. Erityisesti Norjan matka on jäänyt Irman mieleen jännittävänä: ”Bussi oli liian pitkä kapeille tunturiteille. Matkalle osallistuneet miehet seisoivat bussin ulkopuolella ja näyttivät käsimerkeillä bussikuskille, kuinka paljon hän uskaltaa peruuttaa yrittäessään kääntää autoa mutkissa.” Matkat olivat hyvin suosittuja, lähes aina osa matkalle halukkaista osa odotti peruutuspaikoilla. Matkojen suosion salaisuutta Jaakko kuvaa yhteisöllisyydellä. Matkoilla laulettiin paljon ja kerrottiin tarinoita. Viimeisen kerran Jaakko toimi matkanjohtajana vuonna 1990. Silloin matkakohteena oli Vuokatti. Neljäs tehtävä: Yhdistyksen hallituksen jäsenyys Jaakko toimi pitkään Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen hallituksessa omien sanojensa mukaan ”puoli ikää”. Vastuu laajeni myös piirihallitukseen, jonka jäsenenä hän toimi vuosikymmenen. Tärkeimmiksi asioiksi yhdistyksen hallituksen toiminnassa Jaakko nimeää vaikuttamisen kaavoitukseen, katujen kuntoon ja jopa juna-aikatauluihin kantaa ottamisen. Jaakko toteaa: ”Uskon, että Kiinteistöyhdistys pystyy vaikuttamaan asioihin. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä. Asiat saadaan sovittua neuvottelemalla. Neuvottelutaito on numero yksi.” Omakotitalossa asutaan niin kauan kuin mahdollista Jaakko on ollut yhteensä seitsemän kuukautta sairaalassa. Nyt Irma on hänen omaishoitajansa. Jaakko muistaa joka päivä iloita kotona asumisesta ”Kotona asumista ei voita mikään.” Irma on asiasta samaa mieltä, omaishoitajan päivää keventää mahdollisuus nauttia puutarhanhoidosta. Molempien toiveena on saada asua loppuun saakka kotona. Asumista helpottaa osaltaan Kiinteistöyhdistyksen talonmiestoiminta, joka on jäsenille edullista. Jaakko ja Irma korostavat naapurien kanssakäymisen merkitystä. Tärkeää on tuntea naapurit ja voida luottaa keskinäiseen avunantoon. Irman sanoin ”Hyvät ystävät ja uskolliset naapurit ovat elämän hyviä lahjoja.” Pekka Packalén 18.8.2012 5 Yhdistys aloitti Järvenpään asemakylässä K un Järvenpään Kiinteistöyhdistys perustettiin 1945, Järvenpää oli vielä asemakylä Tuusulassa. Asukasluvun kasvu sotien jälkeen kärjisti kylänasumisongelmia. Tiet ja kadut olivat huonoja ja ilman nimiä ja numeroita. Katuvalaistus oli olematon. Ojia ja viemäreitä oli hankala rakentaa. Niinpä alkoi esiintyä ajatuksia kiinteistönomistajien yhteistoiminnasta. Sellaistahan oli jo jonkin verran ollutkin naapurien kesken muun muassa tieasioissa. Jo vuoden 1944 puolella Järvenpään Saha Oy:n toimitusjohtaja T. W. Harjuvaara esitti ajatuksen Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen perustamisesta. Ajatus sai kannatusta ja yhdistykselle vuokrattiin heti oma tila Seurojentalosta. Talo on vielä olemassa, mutta vuokrasopimus sanottiin irti jo vuonna 1948. Sen jälkeen yhdistyksellä ei ole ollut omaa kokoontumistilaa. Yhdistyksen perustava kokous oli 25.2.1945 Seurojentalossa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja T. W. Harjuvaara. Alkuvuodet olivat elinvoimaista aikaa. Yhdistys yritti kaikin keinoin vaikuttaa Järvenpään asumisoloissa epäkohtiin ja puutteisiin. Lisäksi asukkaille järjestettiin valistusta muun muassa puutarhanhoidossa ja palosuojelussa. Yhdistys sai aikaan jopa junaaikataulujen muutoksia ja pystyi estämään junalippujen hinnankoro- tuksia neuvottelemalla rautatiehallituksen ja kulkulaitosministeriön kanssa. Siirtyminen uuteen kauteen tapahtui, kun Järvenpään kylästä alettiin toden teolla tehdä kauppalaa. Noihin aikoihin yhdistyksen toimihenkilöiden huomio kiinnittyi pakostakin kunnallisiin toimiin, joten uusia voimia tuli sen johtopaikoille. Samoihin aikoihin huomattiin, että yhdistys voisi olla laajemmassakin toiminnassa mukana eli kuulua johonkin alan keskusjärjestöön. Yhdistystä vuotta nuorempaan Suomen Pienkiinteistöliittoon otettiin yhteys maaliskuussa 1951. Keskustelujen jälkeen tehtiin päätös liittymisestä Suomen Pienkiinteistöliittoon eli nykyiseen Suomen Omakotiliittoon. Usean vuoden hiljaiselon jälkeen yhdistys otti vuonna 1962 rohkean askeleen ja järjesti 15.11.62 laajan neuvottelukokouksen koko ratavarren kiinteistöväelle kutsuen kokoukseen osanottajiksi kiinteistöyhdistykset aina Helsingistä Riihimäelle saakka sekä myös Riihimäen ja Hyvinkään kaupunkien, Järvenpään ja Keravan kauppaloitten, Tuusulan kunnan ja Helsingin maalaiskunnan edustajat. Rautatiehallitukselle lähetetyssä ja julkisuuteen saatetussa julkilausumassa todettiin erittäin tärkeäksi aikaansaada rataosalle Riihimäki – Helsinki kolmas raide, jotta matkustajaliikennettä voitaisiin tihentää, ja esimerkiksi pikajunien pysähtymistä vailla oleva Järvenpää saisi lisää Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään Järvenpää-talossa torstaina 29.11.2012 klo 18. 6 yhteyksiä. Toinen merkittävä tapaus oli yhdistyksen järjestämä alueen kiinteistöyhdistysten edustajien lähetystön vierailu kulkulaitosministerin puheilla. Tarkoituksena oli estää suunniteltu matkalippujen hinnankorotus. Yhdistyksemme toiminta sai seuraajia eri puolilta maata niin runsaasti, että hinnankorotus hautautui. Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen toiminta heräsi hiljaiselosta 1990-luvun lopulla. Yhdistyksen toiminnan kannalta merkittäviä asioita olivat sähkömarkkinoiden vapautuminen kilpailulle vuonna 1998 ja kylätalkkaritoiminnan aloittaminen vuonna 2003. Jäsenmäärämme lähti jyrkkään nousuun eli kasvoi kaksinkertaiseksi kahdeksassa vuodessa, joten yhdistyksessä on nyt noin 700 jäsentä. Kasvuun lienee vaikuttanut myös Suomen Omakotiliiton näkyvä toiminta, jäsenetuuksien hankkiminen ja omakotiväen etujen tehokas ajaminen. Yhdistyksiin on kautta maan virrannut jäseniä niin, että Suomen Omakotiliitto on yksi maamme suurimmista järjestöistä. Siihen kuuluu nyt noin 75 000 jäsentä ja 265 paikallisyhdistystä. Järvenpään yhdistyksen toimintaan on kuulunut viime vuosina omakotitalkkaritoiminta, ATK:n vertaisopetus senioreille, vuotuiset kevätretket ja esitelmätilaisuudet ajankohtaisista aiheista. Kiinteistöyhdistys ajaa Järvenpään omakotiasujien etuja J ärvenpään Kiinteistöyhdistys on ajanut omakotiasujien etuja Järvenpäässä jo 67 vuotta. Olemme poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka valvoo paikallisesti omakoti- ja pientaloasukkaiden etuja sekä edistää paikkakunnan kehitystä ja lisää asumisviihtyvyyttä. Kiinteistöyhdistys kuuluu Suomen Omakotiliittoon ja sen Uudenmaan piirijärjestöön. Meillä on noin 700 jäsentä.Suomen Omakotiliitto ry alan ainoa valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaaajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja siihen kuuluu 14 piirijärjestön ja 265 paikallisyhdistyksen kautta jo yli 75 000 henkilöjäsentä.Omakotiliitto tarjoaa jäsenilleen maksutonta laki-, rakennus- ja energianeuvontaa sekä pihasuunnittelua ja puutarhaneuvontaa. Kun liityt yhdistyksemme jäseneksi, saat jäsenetualennuksia paikallisista yrityksistä, voit käyttää omakotitalkkariemme palveluita ja voit osallistua jäsentilaisuuksiimme. Noissa tilaisuuksissa on tietoiskuja omakotiasujia kiinnostavista aiheista: energiansäästöt, remonttien kilpailuttaminen ja puutarhanhoito. Keväisin järjestämme bussiretken. Viime keväänä retki suuntautui Hämeenlinnan seudulle. Tutustu Järvenpään Kiinteistöyhdistykseen verkkosivuillamme http://www.omakotiliitto.fi/JARVENPAA Tarkka kulutustieto auttaa kohdistamaan energiansäästötoimet oikein J ärvenpään kiinteistöyhdistyksen ja Fortumin yhteinen asiakasraati on usein keskustellut siitä, että omakotiasukas kaipaa nykyistä tarkempaa tietoa kotinsa energiankulutuksesta. Kiinnostus kodin energiankulutukseen näyttää vain kasvavan tavallista kylmempien talvien seurauksena. Tämä näkyy myös Fortumin asiakaspalvelussa, josta yhä useammin kysellään neuvoja sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Sähkölämmittäjä käyttää yli puolet sähköstä lämmitykseen Sähkölämmitetyssä omakotitalossa kuluu yli puolet käytetystä sähköstä lämmitykseen. Siksi myös lämmitykseen kohdennetut säästötoimet tuovat suurimmat säästöt, myös rahallisesti. Sähkölämmittäjälle helpoin tapa pienentää sähkönkulutusta on polttaa pakkaspäivinä puuta takassa tai uunissa. Älykkäät sähkömittarit on vaihdettu Järvenpään alueella kaikkiin talouksiin Fortum vaihtaa kaikki vanhat sähkömittarinsa uusiin Fortum Älybokseihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Järvenpään seudulla kaikki vanhat mittarit on jo vaihdettu uusiin. Uudet sähkömittarit mittaavat asiakkaan sähkönkulutusta tunnin tarkkuudella ja lähettävät mittaustiedot suoraan Fortum Sähkönsiirrolle. Tarkka kulutuksen mittaus ja raportointi auttavat asiakasta hahmottamaan, mihin sähköä kodissa kuluu ja kohdistamaan mahdolliset energiansäästötoimenpiteet oikein. Asiakas näkee myös aikaisempaa nopeammin myös tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset sähkölaskullaan. tunneittain sähköpörssin toteutuneen hinnan mukaan, Fortum Kestossa hinta pysyy samana kolmen kuukauden ajan ja Fortum Takuussa hinta pysyy samana koko 1- tai 2 vuoden sopimuskauden. Sähkösopimusta pohtiessa kannattaa muistaa, että kaikki Fortumin kuluttaja-asiakkailleen myymä sähkö on uusiutuvalla energialla tuotettua 100% Vesisähköä. Älyboksien asentamisen jälkeen Fortumin asiakkaat voivat seurata sähkönkulutustaan joko fortum. fi Valpas-palvelusta tai pienikokoisesta ja näppärästä Fortum Kotinäytöstä. Fortum Kotinäyttö on suoraan yhteydessä Fortum Älyboksiin, joten sähkönkulutustiedot ja jopa kustannustiedot, eli kulutus euroina, saadaan näytölle reaaliaikaisesti. Järvenpään asiakasraatilaiset pääsivät ensimmäisten joukossa tutustumaan Fortum Kotinäyttöihin ja kertomaan mielipiteensä uudesta tavasta seurata reaaliajassa kodin sähkönkulutusta. Tuota itse sähköä aurinkopaneeleilla ja myy ylimääräinen sähkö Fortumille Myös sähkösopimuksella voi vaikuttaa energiakustannuksiin Asiakas voi vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen myös sähkösopimuksen valinnalla. Fortum tarjoaa kolmea erilaista sopimusta: Fortum Tarkassa sähkön hinta muuttuu tällä hetkellä kuukausittain ja tulevaisuudessa Fortum tarjoaa aluksi Uudenmaan alueella asuville, myöhemmin myös muiden alueiden kuluttajille mahdollisuuden hankkia sähköverkkoon kytkettävän Fortum Aurinkopaketin valmiiksi asennettuna. Paketteja on tarjolla neljää eri kokoa; kuudesta paneelista kahdeksaantoista paneeliin. Fortum ostaa asiakkaaltaan mahdollisesti ylijäävän sähkön markkinahintaan. Kun asiakkaan oma tuotanto ei riitä kodin sähkönkulukseen, hän voi ostaa puuttuvan osan sähköyhtiöltään. Lisätietoja Fortum Aurinkopaketista ja Fortum Lähisähköstä löytyy internetistä osoitteista www.fortum.fi/ aurinkopaketti ja www.fortum.fi/lahisahko. Kutsu omakotitalkkari avuksesi J ärvenpäässä tarjottava omakotitalkkaritoiminta on tarkoitettu yhdistyksemme jäsenille. Palvelun tuottavat Järvenpään Kiinteistöyhdistys, Uudenmaan ELY-keskus ja Suomen Omakotiliitto. Kiinteistöyhdistyksellämme on ollut vuodesta 2003 lähtien jatkuvasti yksi tai kaksi omakotitalkkaria. He ovat tarjonneet apua pientä korvausta vastaan. Talkkarit tarjoavat erilaisia kiinteistöjen ja kotien hoitoon ja huoltoon liittyviä palveluja. Erityisenä kohteena ovat vanhenevat omakotiasukkaat, jotta he voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Lisäksi talkkarit tarjoavat apuaan vaikkapa yksinasujille, lomailijoille tai muuten kiireisille omakoti- ja rivitaloasujille. Omakotitalkkari siivoaa, pesee ikkunoita ja tekee pihatöitä: lumenluontia, haravointia, nurmikon leikkausta ja pienimuotoista kiinteistön kunnostusta. Talkkari ei tee ammattiosaamista vaativaa työtä, vaan ajatuksena on tarjota jokamiestyötä tai ikään kuin naapuriapua. Työt tehdään asiakkaan välineillä, ja palvelu on tarkoitettu vain Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen jäsenille. Palvelu maksaa 9 euroa/ tunti sekä lisäksi matkakulut 5 euroa/ kerta. Palvelun tuntiveloituksesta voi tehdä verotuksesssa kotitalousvähennyksen. Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen jäsen voi tilata omakotitalkkarin suoraan puhelinnumeroista 045 114 5631 tai 045 114 5632. Työtilauksia otetaan vastaan arkisin kello 9–15. Uudet jäsenet R itva ja Aarne Pitkänen liittyivät yhdistykseemme keväällä 2012.Tiedon yhdistyksen toiminnasta he saivat Kiljavan sairaalassa vanhoilta jäseniltä. Uusina jäseninä he eivät ole päässeet käyttämään yhteistyökumppaneidemme tarjoamia etuja. "Talkkari" toimintaa he kiittävät: Suuri, tehokas, luotettava apu, kun ei itse enää kykene tai jaksa. Suosittelevat naapureille ja tuttaville liittymistä yhdistykseen. Haastatteli Kari Sirola Tuusulanjärvimaakuntajärvi J ärvenpää-Seura on perustettu vuonna 1965. Jäsenmäärämme on noin 360. Seura tunnetaan parhaiten Järvenpää-päivästä, jota vietetään toukokuun toisena lauantaina. Seura on ollut koko historiansa ajan mukana tärkeimmissä kaupungin kaava- ja suojeluhankkeissa lausunnonantajana tai aloitteentekijänä. Tervanokkaa tuskin olisi saatu uudelleen uimarannaksi ilman aktiivisuuttamme. Seuran toimintaan kuuluu erityisesti Järvenpään historian vaaliminen. Sen tuloksista olemme viimeksi saaneet nauttia katselemalla S-Marketin ikkunoissa ja Mäkisen tontin aidoissa olevia vanhoja valokuvia. Myös Järvenpää-viirit lipputangoissa muistuttavat seurastamme. Tuusula- ja Järvenpää-seurojen ponnistusten tuloksena Tuusulanjärvi nimettiin maakuntajärveksi vuosi sitten. Seuramme on järjestänyt tänä vuonna teeman puitteissa järven nykytilaa koskevan seminaarin. Hanke tulee saamaan jatkoa myös ensi vuonna. Tässä kirjoituksessa palataan kuitenkin pidemmälle taaksepäin, Tuusulanjärven kalanistutuksiin 1900-luvun alusta 80-luvun loppuun. Ensimmäiset kuhat Tuusulanjärveen istutti vuorineuvos K. A. Paloheimo vuonna 1903. Istutettujen kalojen määrä oli noin 50. Puolet kuhista ui ensi töikseen Juhani Ahon verkkoihin. Aholan edessä on nimittäin matala vedenalainen kari, jonne kuhat menivät kutemaan. Aho oli siihen asti tottunut nostamaan karilta etupäässä ahventa. Havaitessaan Paloheimon alamittaiset kuhat Aho päästi ne vapaaksi eikä myös- 10 kään seuraavina vuosina laskenut verkkojaan tuolle alueelle. Tuusulanjärvi lienee ollut ensimmäinen Uudenmaan järvi, johon emokuhia istutettiin. Esimerkiksi Rusutjärveen kuhat istutettiin vasta vuonna 1964. seura, joka harjoitti myös kalatalousneuvontaa, hankki juuri Tanskasta ankeriaanpoikaset. Niitä hankittiin suuret määrät koko maan istutustarvetta varten, mutta niitä siis riitti Tuusulanjärveenkin. Kuhan istuttamisen jälkeen Tuusulanjärveen alettiin istuttaa muitakin kalalajeja. Vuonna 1909 järveen istutettiin suutaria, ankeriasta ja ruutanaa. Parinkymmenen vuoden jälkeen vuonna 1928 järveen istutettiin 5 000 kuoretta. Kuoreistutukset oli ilmeisesti tarkoitettu kuhan ravintokaloiksi. Seuraavat istutukset olivat 1950-luvulla. Vuonna 1956 istutettiin karppeja ja vuonna 1957 siikoja ja säyneitä. Järven säännöstelyn aloittamisen jälkeen kevättulvat olivat jääneet pois ja hauen kutupaikat olivat kuivuneet. Tästä syystä kalastuskunnat ja -seurat alkoivat suosia tavallisten kalalajien istutuksia, ensimmäisenä hauen poikasia. 1970-luvulla istutettiin Neuvostoliitosta tuotua peled-siikaa ja 1980-luvulla säynettä. Meriviemärin valmistumisen ja järven toipumisen käynnistyttyä katsottiin ajan olevan kypsä mateen palauttamiseksi järveen. Vuosina 1987 ja 1988 Tuusulanjärveen istutettiin mateen poikasia 10 000 kappaletta. Myös rapuja on Tuusulanjärveen istutettu. Sotien jälkeen, vuosina 1946–47 rapurutto vei järven rapukannan. Rapuistutukset antoivat hyvän tuloksen, kunnes 1970-luvun alkupuolella Rusutjärvestä kulkeutunut rapurutto tuhosi uudelleen rapukannan. Tämän artikkelin puitteissa ei ole mahdollista käsitellä, miten istutukset ovat onnistuneet. Sitä paitsi asiantuntijoidenkin arviot poikkeavat toisistaan. Jotkut lisääntyvät, jotkut jäävät ja jotkut vaeltavat pois. Siitä ainakin vallitsee yksimielisyys, että vuorineuvos Paloheimon kuhaistutukset ovat tuottaneet erinomaisen tuloksen. Istutukset osoittavat myös, että järvien kalastoa voidaan muuttaa ja parantaa rikkaammaksi. Vuosisadan alussa istutetut suutarit olivat rehevöityneessä järvessä kasvaneet hyvin. Suurimmat olivat noin kilon painoisia. Vuosina 1963 ja 1964 järveen istutettiin ns. galitsian suutareita, jotka voivat kasvaa yli kaksikiloisiksi. Myös karpin istutuksia jatkettiin. Vuonna 1963 järveen istutettiin koemielessä taimenia ja kirjolohia. Vuosisadan alun ankeriasistutusten jälkeen järveen istutettiin uudelleen ankeriaita 1960- ja 1970 -luvuilla. Istutuksiin liittyy myös paikallishistoriaa. Seutulan kartanon omistaja maanviljelysneuvos Ilmari Auer oli vielä 1960-luvulla Uudenmaan läänin maanviljelysseuran puheenjohtaja. Hän oli opiskellut nuorena Tanskassa. Oli luonnollista, että Tuusulanjärvi-seminaarin esitykset ovat seuran verkkosivuilla www.jarvenpaaseura.fi. Lisäksi kuluvan vuoden Silkkiuikku-julkaisumme pääteemana on Tuusulanjärvi. Pekka Heikkilä Järvenpää-Seuran puheenjohtaja 12 Paikallisten yritysten kanssa olemme neuvotelleet seuraavat jäsenedut. Muistathan näyttää Kiinteistöyhdistyksen jäsenkorttia ennen maksusuoritusta. Suositamme seuraavia yhdistystämme tukevia yrityksiä jäsenillemme Omakotitalkkari 9€ / tunti + 5€ matkakuluja: tilaa talkkari 045 1145 631 tai 045 1145 632 Sähkönkulutusmittari lainaksi, soita 045 230 2277 Asuntoympyrä LKV, Järnefeltinkatu 7, p. 020 737 0110 Välityspalkkio 3 % DataPro Palvelut Oy, Helsingintie 4-8, 2. krs, p. 279 0010 Tietokoneet ja -tarvikkeet, matkapuhelimet. Alennukset tuotekohtaisia DataSky Oy, Mannilantie 51, p. 010 820 9928 - atk-tarvikkeista -10% (ei tarjoustuotteista) - asennus- ja huoltotöistä -15 % DNA Kauppa, Sibeliuksenkatu 14, p. 044 033 8278 -20 % alennusta matkapuhelintarvikkeista, 20€:n lahjakortti liittymästä Eu-Rengas Oy, Vanha Yhdystie 2, p. 0400 913 914 Renkaiden ohjehinnoista -45 % Järvenpään Autovaraosa Oy, Wärtsilänkatu 10, p. 291 0060 Tuotekohtaiset alennukset Järvenpään Kukkatalo Oy, Alhotie 6, p. 279 7070 Puutarhamyymälässä kaikista ulkokasveista -10 %. Kukkamyymälässä leikko-, ruukku- ja viherkasveista -10%. Alennukset eivät koske tarjoushintaisia tuotteita Järvenpään Lukko Oy, Alhotie 14, p. 020743 7560 Abloy ja Dorma mekaaniset -25%, Jablotron hälyttimet -20%, muut tuotteet -15%. Järvenpään Sähkö Oy, Vanha yhdystie 8, p. 279 7170 Normaalihintaisista sähkötarvikkeista -20 %. (Ei koske tarjoustuotteita). Suuremmista ostoista asiakasryhmäalennus Järvenpään Varastomaali Oy, Pohjoisväylä 60, p. 020 741 5480 Normaalihintaista maaleista ja lakoista -20 % Värisilmätuotteissa erikoishinnat Armstrongmatoista -10 %. Suuremmista hankinnoista voi neuvotella erikseen. Jätehuolto Jorma Eskolin Oy, Myllynummentie 10, Kerava, p. 274 5740 Alennusta siirtolavoista ja likakaivojen tyhjennyksistä K-Rauta, Rajaniitynkatu 1, p. 0207 288 500 Tuoteryhmäkohtaisia alennuksia 0-15 %. Kodinkonehuolto MR Huoltopalvelu, Luumutie 2, Kellokoski, p. 040 516 7288 Kysy jäsenetuja Lasi - Lindberg, Kaukotie 16, p. 283 969 Laseista ja lasitustöistä -20 % Marko Erkkilä Tmi, Linjatie 23, Haarajoki, p. 040 7402 093 Rännit ja syöksytorvet, materiaalista -10 % Omakotimaailma, Yrittäjänkatu 5 B, p. 010 836 3700 Kodin remontit ja keittiökalusteet, tuotekohtaiset alennukset Osiokaihtimet Oy, Kysy jäsenalennuksia, ota yhteys myyjään Mikko Sassi, p. 045 139 0114 Sälekaihtimet, rullaverhot yms. Parma-Keittiöt, Sibeliuksenkatu 4, p. 0407003 213 Lisäetuja jäsenille PK-huolto Oy, Piisamikatu 10.B, p. 045 637 3366 Piha- ja puutarhakoneiden huolto, varaosat + tarvikkeet -10% Puustelli, Sibeliuksenkatu 1, p.010 2777 311 Pyydä yhdistyksen etutarjous Puutavaraliike T. Vainio Oy, Aavasaksantie, p. 279 7340, faksi 279 7410 Normaalihintaisista tuotteista -10 % Rakennuskonevuokraamo Vuokrapiste Oy, Vanha yhdystie 15, p. 292 4062, 0400 718 914 -10 %, viikonloppu- ja pidemmistä vuokrauksista sopimuksen mukaan Sähkötalo - Asennus Oy, Laurilantie 4, p. 279 7020 Alennukset 10-25 % ohjehinnoitelluista sähkötarvikkeista Muiden tuotteiden alennukset sovitaan erikseen edulliseen hintaan Tietotekniikkapalvelut Ari Räsänen Oy, Koivutie 7, Haarajoki. p. 045 652 4592 PC-huolto ja -asennus, alennus 20 %, ilmainen kuljetus, palvelu 24 tuntia (ei kotitalousvähennystä) Tom Allen Oy, Hitsaajantie 10, Porvoo, p. 045 638 4601 (myynti myös Kauppatie 8, Hyrylä) Maalämpö, tiedustele etuja. Uudenmaan Talotimpurit Oy, Mäkikuja 17, 04660 NUMMINEN, p. 0400 810 773 Urakkatarjous sopimuksen mukaan Vesijohtoliike Thomander Ky, Vanha yhdystie 4, p. 279 7060 Rakentajan alennukset 15-25% tuoteryhmästä riippuen TÄYTÄ OHEINEN LIITTYMISKORTTI JA POSTITA SE MEILLE. Voit liittyä myös netissä www.omakotiliitto.fi tai soittamalla 09 680 3710
© Copyright 2024