hoito Teksti susanna bell Kuva shutterstock Amerikkalainen aivovaurioihin erikoistunut lääkäri Nathan D. Zasler kehottaa suomalaisia neurologeja testaamaan potilaansa myös sen varalta, raportoivatko nämä oireensa oikein ja yrittävätkö testeissä tosissaan. Muutoin ei voi päätyä oikeaan arvioon. AIVOVAURIO l On huomattava, että liioittelu ei ole yhtä kuin puutteellinen yrittäminen, eikä yrittäminen sama kuin oireitten raportoiminen. – Hyvin harva lääkäri on koulutettu näihin. Ne eivät ole rutiinia missään, Zasler valittelee. Hän luennoi Käpylän kuntoutuskeskuksen Käpylä-seminaarissa lokakuussa. – Oireitten oikeellisuudessa ei ole kyse siitä, että pitäisi epäillä potilaan valehtelevan! On kyse monisyisemmästä asiasta. Sitä paitsi valehteleminen on hyvin harvinaista: alle viisi prosenttia potilaista tekee niin, Zasler korostaa. Huonot tulokset voivat johtua muun muassa väsymyksestä, unenpuutteesta, masennuksesta, peloista, kivusta, stres50 it invalidiLIITTO sistä tai vaikka kannabiksesta. Oireitten liioittelu taas on melko yleistä, mutta siihen on monta syytä. Yksi syy potilaan liioittelemiselle voi olla, että aiemmat lääkärit eivät ole ottaneet häntä tosissaan. Lievä aivovaurio kun ei välttämättä näy ulospäin. – Aivovammoihin huonosti perehtynyt lääkäri voi väittää kaiken olevan kunnossa, eikä neuvo potilasta palaamaan vain hitaasti ja vähittäin työelämään tai auton rattiin. Kolmannen tällaisen lääkärin kohdalla potilas haluaa tulla kuulluksi ja liioittelee oireitaan. Zasler lohduttaa luottamuksen palautuvan, kunhan lääkäri ensin tuo avun potilaan kipu- ja uniongelmiin. Testi todistaa, että potilas ei teeskentele it invalidiLIITTO 51 hoito Aiemmat oireet huomioitava Niin potilailla kuin lääkäreillä on ennakkokäsityksiä. On tärkeätä tutustua potilaan sairaskertomukseen ajalta ennen vammaa. Jotkin oireet voivat olla vammaa vanhempaa perua, ja ihminen on löytänyt aivovammasta sopivan syypään kaikkiin ongelmiinsa. Zasler huomauttaa, että myös ns. nosebo-efekti* voi haitata. Myöskään ei ole tietoa siitä, vaikuttaako aivovamma itsessään niin, että potilas ei jaksa yrittää parastaan testeissä. – Jos muitten testien tulos on negatiivinen, myös yrittämistä mittaavien testien tulos todennäköisesti on sitä. Ihmiset voivat paitsi liioitella myös vähätellä oireitaan; tietty ihmistyyppi yrittää kestää vastoinkäymiset urheasti. Zaslerin mukaan useat amerikkalaisen jalkapallon pelaajat ovat tunnustaneet pärjänneensä tahallaan huonosti pelikauden alkutesteissä. Tarkoitus oli, että mahdolliset aivotärähdykset eivät näkyisi tulosten huononemisena myöhemmissä testeissä ja estäisi pelaamista. Vakioitu testi on luotettava Tähän asti suomalaiset neurologit on opetettu ottamaan tosissaan kaikki, mitä potilas sanoo. Vaikka äkkiseltään voi tuntua siltä, että yrittämisen mittaaminen huonontaa potilaan asemaa, voi asian nähdä toisinkin. Mitattiin yrittämistä testeillä tai ei, potilasta tutkivalle lääkärille muodostuu joka tapauksessa käsitys asiasta. Kun neurologilla on vakioitu testi käytössään, perustuu tämä arvio johonkin muuhunkin kuin vain hänen subjektiiviseen käsitykseensä. Yrittämisen testaaminen voi jopa antaa potilaalle lisäaseita vakuutusyhtiöön päin. info Nosebo-efekti* Nosebo-efekti on plasebo-efektin ruma sisarpuoli. Tutkijat havaitsivat 1990-luvulla, että naiset, jotka uskoivat olevansa alttiita sydäntaudille, myös sairastuivat siihen neljä kertaa niin usein kuin naiset, jotka ajattelivat positiivisesti. Näitten ryhmien välillä ei ollut eroa todellisissa sydäntaudin riskitekijöissä. 52 it invalidiLIITTO – Olen nähnyt aivovammapotilaita, jotka on virheellisesti leimattu huijareiksi ja toisinkin päin, Zasler kertoo. Suomessa aivovammojen testaamiseen käytetään vähemmän aikaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Zasler näkee puutteena myös sen, että suomalaisilla neurologeilla ei ole fysiatrian koulutusta. – Tämä on hyvin lyhytnäköistä. Potilaan kävelyä arvioivan pitää tietää, miltä patologinen kävely näyttää! Minä olen taustaltani kuntoutusfysiatri, ja olemme kehittämässä aivovammoille omaa erikoistumisaluetta, jossa yhdistyvät fysiatrian ja neurologian opinnot. Aivovammat Nathan D. Zasler Zasler on yksi keskeisen aivovammakirjan ”Brain Injury Medicine Principles and Practice” kirjoittajista. ovat jotain hyvin erityistä, ja ne vaativat lääkäriltä kokonaisvaltaista lähestymistä ja älyllistä sitoutumista. Aivovammahoidon uudet tuulet Progesteroni eli keltarauhashormoni on osoittanut käyttökelpoisuutensa aivovammojen akuuttihoidossa. Se vähentää aivojen turvotusta vamman alkuvaiheessa info Nathan D. Zasler on kansainvälisen aivovammayhdistys IBIA:n (International Brain Injury Association) puheenjohtaja ja sekä Richmondin että Virginian yliopistojen professori. Hän toimii myös neurokuntoutuksen konsultoivana asiantuntijana Northeast Center for Special Care -laitoksen erityiskuntoutuksen yksikössä New Yorkissa ja on Yhdysvalloissa arvostettu kivunhoidon ja kuntoutuksen akatemiajäsen (American Academy of Disability Evaluating Physicians ja American Academy of Pain Management). Zasler on yksi keskeisen aivovammakirjan ”Brain Injury Medicine - Principles and Practice” kirjoittajista ja on mukana myös kirjan toimituskunnassa. ja minimoi pitkäaikaisia vaurioita. Amerikkalaiset tutkijat Donald G. Stein ja David Wright Emory-yliopistosta ovat tehneet uraauurtavaa tutkimusta progesteronin käytöstä aivovammojen hoidossa. Lääke on tulossa. Myös kantasolu- ja geeniterapiaa on kokeiltu aivovammoihin, mutta menetelmä on keskeneräinen. Hoidot eivät ole vielä saaneet Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) hyväksyntää. Kiinassa ja Meksikossa hoitoja annetaan jo, mutta tohtori Zasler ei suosittele niitä. – Aina on ihmisiä, jotka ovat valmiita käyttämään hyväksi toisten hädänalaista asemaa. Ylipainehappihoitoa on ennestään käytetty sukellustaudin, vakavien infektioitten ja haavojen hoidossa. Siinä potilas menee ilmatiiviiseen kammioon, johon pumpataan puhdasta happea. Kammioon synnytetään 1,4-1,5 barin ylipaine. Kudosten hapetus onnistuu kammiossa paremmin. Yhdysvalloissa veteraaniasioiden ministeriö johtaa parhaillaan laajaa tutkimusta ylipainehappihoidon tehosta aivovammoihin, jotka uhkaavat sotilaita taistelukentillä. Tutkimus voi lopultakin tuoda vastauksen siihen, onko ylipainehappihoidosta hyötyä aivovammojen hoidossa. Hoitojen tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta on tutkimuksia, jotka osoittavat niitten parantavan aivojen aineenvaihduntaa, joskin näitten metodologiaa on arvosteltu. Ero näkyy kolmiulotteisessa tietokone- eli yksifotoniemissiotomografiassa (SPECT). Hoitokertoja tarvitaan 40-60. Myös normaalipaineista happihoitoa kokeillaan aivovammoihin. Sähkövirtaa pahimpiin tapauksiin Aivojen syvien osien sähköärsytys (Deep Brain Stimulation, DBS) tunnetaan jo 1980-luvulta. Talamukseen eli näkökukkulaan viedään antureita, joihin johdetaan hyvin matala sähkövirta. Hoitoa on käytetty kaikkein pahimpiin aivovaurioihin, joissa potilaat ovat vegetatiivisessa tilassa. DBS on parantanut potilaitten tilaa huomattavasti, vaikka kaikkia se ei autakaan. Ihmeparantumisia ei ole nähty, mutta puhumattomat potilaat ovat jälleen alkaneet puhua ja täysin avuttomat ovat pystyneet esimerkiksi auttamaan heitä syöttävää hoitajaa. – Kirurgian kohdalla ei ole näköpiirissä mitään uutta, Zasler toteaa. Neuroteknologialla sen sijaan on tarjota monia lupaavia sovelluksia. Tohtori Zasler johtaa Virginian osavaltiossa Sheltering Arms -sairaaloitten kuntoutuskeskuksien iWalk-ohjelmaa, joka auttaa vammautuneita kävelemään jälleen neuroteknologian avulla. Tarjolla on apuvälineitä, jotka toimivat käyttöliittyminä aivojen ja tietokoneen välillä. Niitten avulla vammautunut voi ohjata pyörätuolia tai kommunikoida muitten ihmisten kanssa. Myös halvaantuneet tai osittain halvaantuneet pystyvät saamaan takaisin ainakin osan liikuntakyvystään. Apuvälineet myös helpottavat neuromotorista harjoittelua. l Kuntoutukseen pääsy tehostui Helsingissä Aivovammakuntoutukseen pääsy on tehostunut Helsingissä, kun Hyksin aivovammapoliklinikka aloitti toimintansa lokakuun alussa. Uusi poliklinikka mahdollistaa aikaisempaa nopeamman diagnostiikan, mikä aivovammojen kohdalla on ensiarvoisen tärkeää. Nopea hoitoon pääsy lisää toipumisen todennäköisyyttä. Hyksin aivovammapoliklinikan johtajan, ylilääkäri Aarne Ylisen mukaan Helsingissä yliopistollisen keskussairaalan alaiselle aivovammapoliklinikalle on ollut tarve. – Kyse ei ole siitä, että aivovammojen määrä olisi lisääntynyt, vaan siitä, että nyt meillä on resurssit kohdallaan tunnistaa ja hoitaa tapauksia, Ylinen napauttaa. Hän puhui Invalidiliiton Käpylä-seminaarissa 12.10. Lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana poliklinikalla hoitoa sai 20 aivovammapotilasta. Hyksissä vähintään lievän aivovamman diagnoosin on saanut noin 600 potilasta vuosittain. Lisäksi tapaturma-asemilla tutkitaan vuosittain noin 400 aivovammaepäilyä. Aarne Ylinen uskoo, että uudella aivovammapoliklinikalla hoidetaan vieläkin enemmän potilaita. – Osa lievän aivovamman saaneista oireilee vasta joidenkin päivien päästä tapaturmasta. Poliklinikka antaa paremmat mahdollisuudet myös tällaisten potilaiden asianmukaiseen hoitoon, Ylinen huomauttaa. Aivovammojen ennuste on parantunut viime vuosina merkittävästi teho- ja neurokirurgisen hoidon myötä. Lievistä aivovammoista kuntoudutaan lähes aina, ja keskivaikean aivovamman saanut palautuu usein työkykyiseksi. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi Tampereelta, jossa Taysin alainen aivopoliklinikka on toiminut vuodesta 2004. Sen ensimmäisenä johtajana toimineen Aarne Ylisen mukaan aivovammapoliklinikka pitäisi perustaa vähintään jokaisen yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen. Teksti Kuntoutusportti it invalidiLIITTO 53
© Copyright 2024