Potilasohjaus
Potilasohjaus Teija Tiusanen Esh, TtM, oh TYKS TULES Reumaortopedian vastuualue Potilasohjaus on hoitotyön toiminto, jonka tavoitteena on potilaiden/asiakkaiden terveyttä ja hoitamista koskevan tiedon lisääntyminen, täsmentyminen ja rakentuminen siten, että potilas sen avulla kykenee hallitsemaan omaa terveysongelmaansa ja osallistumaan hoitoonsa sekä tekemään terveyttään koskevia päätöksiä Potilaan oikeus tiedonsaantiin perustuu lakiin potilaan tiedonsaantioikeudesta Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Saadun tiedon tulee olla ymmärrettävää ja on varmistuttava, että henkilö käsittää saamansa tiedon. Selvityksen antamisesta on tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin. Potilasohjauksen merkitys on korostunut entisestään hoitoaikojen lyhentyessä. Tiedonvälitys ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan prosessi, jossa potilaan asioista keskustellaan sekä potilaan, että hoitajan aloitteesta. Ohjausta tapahtuu kaikissa potilaskontakteissa. Aina potilas ei huomaa saaneensa ohjausta. Potilaan ohjauksen ei tulisi perustua ainoastaan tiedottamiseen hänen sairaudestaan. Ohjaus on hoitajalle jokapäiväistä toimintaa ja hoitajat pystyvät itse parantamaan ohjauksen vaikuttavuutta. Voimavaraistuminen on ajattelu- ja toimintakokonaisuus, jonka avulla yksilö hallitsee elämäänsä ja toimintaansa. Voimavaraistumista voidaan tukea potilasopetuksessa välitettävän tiedon avulla. Voimavaraistumista tukeva tieto muodostuu: potilaan aikaisemmista terveyteen ja sen ongelmatilanteisiin liittyvästä tiedosta, hänen odottamasta tiedosta sekä hänelle välitetystä tiedosta sairauden ja hoidon eri vaiheissa. Terveysongelman sisäisen hallinnan ulottuvuudet voidaan jäsentää seitsemään ulottuvuuteen: biologis-fysiologinen, toiminnallinen, tiedollinen, sosiaalisyhteisöllinen, kokemuksellinen, eettinen ja ekonominen (Leino-Kilpi ym. 1999). Tätä jäsennystä on käytetty esimerkiksi tutkittaessa ortopedisen potilaan voimavaraistavaa opetusta ja kehitettäessä nivelreumapotilaiden ryhmäohjausta Biologis-fysiologinen alue muodostuu fyysisistä oireista, esim. sairaudesta tai sen hoidosta johtuva kipu, väsymys, oireet, ja tuntemuksista sekä toiminnasta niiden hallitsemiseksi. Esim. reumapotilas tuntee hyvin erilaiset kivunhallintamenetelmät, mutta hoitajan on hyvä varmistaa, että potilaalla on realistinen kuva tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä kivusta. Toiminnallinen alue Toiminnallinen selviytyminen saavutetaan riittävällä tiedolla ja taidolla. Toiminnallisella alueella potilaat osaavat toimia terveysongelmansa hallitsemiseksi ja löytävät ratkaisuja selvitäkseen tilanteesta, esim. leikkauksen aiheuttama toiminnan rajoitus. Hoitajan tulee varmistaa, että potilas tietää tulevat rajoitukset ja esim. niihin olemassa olevat apuvälineet ja siten osaa itse varautua niihin. Tiedollinen alue muodostuu potilaan riittävistä tiedoista terveysongelmastaan, ymmärtää tiedon avulla asiakokonaisuuksia sairautensa suhteen, osaa kontrolloida sitä ja toimia sen mukaisesti. Tiedollinen alue käsittää esim. lääkityksen ja sen tauottamisen merkityksen ja oman toiminnan tärkeyden lääkitykseen liittyen leikkauksen lopputuloksen kannalta. Sosiaalis-yhteisöllisellä ulottuvuudella käsitellään sairauden aiheuttamia vaikutuksia elämään kotona, työssä ja sosiaalisessa ympäristössä. Sosiaalis-yhteisöllinen ulottuvuus käsittää pitkäaikaisen terveysongelman kanssa elävän kohdalla leikkausten ja niistä johtuvien sairauslomien sovittamista muuhun elämään. Kokemuksellinen hallinnan tunteen ulottuvuus muodostuu siitä, että potilas kykenee hyödyntämään omia kokemuksiaan aiemmista terveysongelmista nykyisyyden hallitsemiseksi. Kokemukselliseen selviytymiseen liittyvät myös tunteet, mieliala, pelko tai turvattomuus ja syyllisyys. Potilas kykenee lähes aina hyödyntämään kokemuksiaan aiemmista kokemuksistaan terveysongelmista nykyisyyden hallitsemiseksi ja toimii tilanteessa asiantuntijana. Eettisellä hallinnan alueella potilaan oikeudet toteutuvat ja hän kokee omia arvojaan kunnioitettavan ja häntä kohdellaan kunnioittavasti. Esim. reumapotilailla on useita leikkauskohteita ja leikkaukset ja niiden järjestys sekä aikataulu suunnitellaan aina yhdessä potilaan kanssa hänen toiveitaan kuunnellen, potilaan omia arvoja kunnioittaen. Ekonominen ulottuvuus muodostuu potilaan taloudellisista asioista mm. sairausloma, hoitomaksut, lääkekustannukset ja mahdollisuuksista elää elämäänsä ja hoitaa itseään. Pitkäaikaisen terveysongelmassa taloudelliset asiat korostuvat ja näistä potilaat odottavat usein tietoa. Olisiko kehitettävää? Potilasohjauksen vaikutusten vahvistamiseksi hoitohenkilöstön tulisi hallita monipuolisten ohjausmenetelmien käyttö. Yleisesti käytettyjä ohjausmenetelmiä ovat suullinen, kirjallinen ja yksilöohjaus sekä ryhmäohjaus, demonstraatio ja audiovisuaalinen ohjaus. Kaikki menetelmät eivät sovi kaikkiin tilanteisiin eivätkä kaikille potilaille, mutta olisiko aika avoimesti tarkistaa omia ohjauskäytänteitä ja niihin resursoitua henkilöstömäärää!? Olisiko kehitettävää? Perinteinen ennen leikkausta sairaalassa tapahtuva ohjaus voi osoittautua hankalaksi potilaille ja heidän läheisilleen, jotka joutuvat matkustamaan pitkän matkan päästäkseen läsnäolevaksi ohjattavaksi. Esim. internetin avulla toteutettu moniammatillinen, ohjausmenetelmä on osoittautunut tulokselliseksi pitkänmatkalaisille leikkausta odottaville potilaille. Useammalla menetelmällä annettu ohjaus on osoittautunut potilaalle vaikuttavammaksi kuin yhdellä menetelmällä toteutettu ohjaus. Potilasohjausta tulee antaa moniammatillisesti erilaisin menetelmin leikkaukseen valmentamisen lisäksi operaatiosta toipumiseen sekä kuntoutumiseen ts.ne asiat, mitkä potilas tarvitsee pre-,intra ja postvaiheessa. Ryhmäohjaus sopii moniin tilanteisiin ja monille potilasryhmille, on aikaa säästävää ja antaa potilaalle mahdollisuuden vertaistukeen. Ryhmäohjaus on yksilöohjausta taloudellisempaa, sillä siinä voidaan jakaa tietoa terveyteen ja sairauteen liittyvistä asioista suuremmalle ryhmälle. Ryhmäohjaus on syytä mieltää yksilöohjausta täydentävänä ohjausmuotona. Ryhmäohjaus ei korvaa henkilökohtaista endoproteesihoitajan vastaanottoa ns. prekäyntiä. Tulevaisuudessa … Potilasohjauksen alueellinen organisointi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonvälillä. Osaamisen vahvistaminen potilasohjauksessa, potilasohjauksen yhtenäistäminen sekä organisaatiorajat ylittävien palveluiden, yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen. Jatkuvaa tietojen päivittämistä uusimmista toimintatavoista ja hoitolinjauksissa. Yhteistyö ja sen kehittäminen ovat tärkeitä, koska potilasohjausta toteutetaan koko prosessin ajan. Prosessilla tarkoitetaan johonkin potilasryhmään kohdistuvien palvelujen kokonaisuutta, joka koostuu eri organisaatiotasoilla toteutuvista palvelutapahtumista. Toimijoilta vaaditaan toinen toisiaan täydentäviä tietoja ja taitoja, vastuun ottamista, aktiivisuutta, sitoutumista ja ennen kaikkea ymmärrystä yhteisestä päämäärästä. Ohjauksen toimivuus ja tuloksellisuus edellyttävät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä koko palveluprosessin ajan Kaikkiin palvelutapahtumiin sisältyy potilasohjausta, ja ohjausvastuuta jakamalla pystymme ehkä paremmin selviytymään tehtävistämme, myös potilaslähtöisesti. Kiitos
© Copyright 2024