1. No category

Tanskan matka 23.-26.4.2013
Kööpenhamina
Järjestäjä:
Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto
Osallistujat:
Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä
työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.
Matkaraportti (toim. Tapio Kuure)
2
Tanskan matka 23.4.-26.4.2013
Kööpenhamina / Korsör
Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto
Osallistujalista:
Matkan tavoite: Tutustua Tanskana tuotantokoulujärjestelmään ja siihen, miten
tuotantokoulut liittyvät muuhun koulutusjärjestelmään, erityisesti toisen asteen
ammatilliseen koulutukseen.
Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja
henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Delegaatiossa oli
mukana edustajia eri puolilta Suomea. Matkaan osallistujien erityisen mielenkiinnon
kohteena oli
-
tutustua tanskalaiseen koulutusjärjestelmään kokonaisuutena
tutustua tuotantokoulujen nykytilaan ja tuotantokoulujen ja ammatillisen koulutuksen
mahdolliseen yhteistyöhön
tutustua siihen miten Tanskassa on otettu käyttöön yksilöllisiä opintopolkuja ja muita
vaihtoehtoisia koulutuspolkuja nuorille joille standardi opintopolut eivät mahdollista
opintojen suorittamista.
tutustua siihen miten Tanska hoitaa ylipäätään nuorten uraohjauksen
peruskoulutuksen jälkeiseltä ajalta ja pajakoulujen asema
tutustua Tanskan pedagogisiin ratkaisuihin, joilla tuetaan erityisen tuen tarpeessa
olevia opiskelijoita.
tutustua siihen, miten tuotantokoulut poikkeavat suomalaisesta pajatoiminnasta
3
1. Johdanto
Raportissa esitellään vierailun aikataulun mukaisessa järjestyksessä matkan sisältöä. Matkalle
osallistuneet esittävät matkan kohokohtia omasta näkökulmastaan. Lopuksi pohditaan
Tanskan kokemusten sovellettavuutta Suomessa. Raportin on toimittanut siten, että Tapio
Kuure on kirjoittanut raportin perustekstin, jota on täydennetty matkalle osallistujien
lisäyksillä ja kommenteilla. Kommenttien antajien nimet on liitetty kommenttien perään.
2. Miksi Tanska on mielenkiintoinen maa tutustua?
Mielenkiinnon syitä on monta. Ensinnäkin Tanska on väkimäärältään hiukan suurempi kuin
Suomi, joten mittasuhteiltaan se on hyvin vertailukelpoinen. Toisekseen Tanska on yksi
pohjoismaista ja siinä mielessä kulttuurisesti läheinen ja vertailukelpoinen maa – kuitenkin
Tanska on myös sekä maantieteelliseltä asemaltaan että kooltaan poikkeava muista
pohjoismaista. Kulttuurisesti Tanskaa on pidetty muita pohjoismaita sallivampana maan
verrattuna muihin pohjoismaihin. Sitä se onkin, jos mittarina pitää mm. sallivaa
suhtautumista hashiksen polttamiseen ja näkyvään katuprostituutioon. Tanska on
kulttuurisesti ja poliittisesti vireä maa. Sen syntyvyys on EU:n kärkiluokkaa ja sen kansalaiset
ovat poliittisesti hyvin aktiivisia. Aktiivisuudesta saimme näyttöä paikan päällä sikäli, että
maan opettajat olivat kunta- ja valtiotyönantajan asettamassa työsulussa, jolle haettiin
ratkaisua vierailumme aikana. Työtaistelutilanne näkyi sekä kaduilla pienimuotoisina
kulkueina, koulujen seinillä olevissa banderolleissa, lehdistössä ja tyhjissä luokkahuoneissa.
Tämän raportin liitteenä olevasta Liisi Aron kuvaamasta videosta voi aistia opettajien
taistelutunnelmia.
Työtaistelun kohteena oli opettajien työaika. Työnantaja haluaa muuttaa opettajien työajan
kokonaistyöajaksi, Ruotsissahan mallia on käytetty jo useamman vuoden ajan. Opettajat sen
sijaan suosivat suomalaista mallia – näin meille kerrottiin!
Yksityiskohtaisemmin kiistan kohteena oli, kuinka suuren osan työajastaan opettaja käyttää
muuhun työhön kuin opettamiseen. Opettajat halusivat työehtosopimustasoista määrittelyä
työajan jaosta kun taas kunta- ja valtiotyönantaja ajoivat päätösvaltaa koulujen rehtoreille.
Valtio lopetti kiistan työnantajan tahdon mukaisella poikkeuslailla.
Suomalaisen nuorten työpajatoiminnan näkökulmasta Tanska on erityisen mielenkiintoinen
tuotantokoulustaan. Tuotantokoululla on pitkä historia ja on osa virallista
koulutusjärjestelmää. Suomalaista työpajatoimintaa rakennettaessa on inspiraatiota haettu
usein juuri tanskalaisista tuotantokouluista.
Joitakin tilastollisia tunnuslukuja Tanskan työmarkkinoista:
Työllisyysaste 76% (EU-keskiarvo 69, Suomi 74, Ruotsi 89, EU-kriisimaat 55-61, luku
vuodelta 2012). Mainittakoon, että EU 2020 strategiassa tavoitteena on 75% työllisyysaste,
jonka Tanska on jo saavuttanut ja joka sillä on jo pitkään ollutkin.
Työttömyysaste 7,2% (EU-keskiarvo 11, Suomi 8, Ruotsi 8, EU-kriisimaat 17-27, luku
maaliskuussa 2013)
Nuorten työttömyysaste 14% (EU-keskiarvo 23, Suomi 19, Ruotsi 24, EU-kriisimaat 37-55,
luku vuodelta 2012)
4
NEET-nuorten osuus eli nuoret, jotka eivät ole koulutuksessa, töissä tai harjoittelemassa.
Heidän osuutensa 20-24 v ikäluokasta Tanskassa 9% (EU-keskiarvo 18, Suomi 13, Ruotsi 11,
EU-kriisimaat 20-27, luku heinäkuussa vuodelta 2012)
(Kaikissa tilastoissa lähteenä on käytetty Eurostatin tilastoja)
3. Keskiviikko 24.4. aamupäivä
Vierailu ammatillisessa koulutuskeskuksessa Teknisk Erhvervsskole Center – TEC (Technical
Vocational School Centre Kööpenhaminassa. Isäntänä koulun opettajana Benny Wielandt.
TEC on Tanskan vanhin tekninen ammattioppilaitos, jossa on mahdollisuus suorittaa sekä
ammattiopintoja että lukiota. Oppilaitos toimii viidessä eri yksikössä. Me vierailimme
Tobaksvejen 19, 2860 Söborg osoitteessa.
TEC:sä on oppilaita on yhteensä 4500 ja henkilökuntaa 700. Oppilaitoksen toiminnasta saa
hyvä kuvan heidän kotisivuiltaan, tosin vain tanskaksi
(http://www.tec.dk/tec/site.aspx?p=23).
Benny Wielandt esitteli delegaatiollemme ensin tanskalaista koulutusjärjestelmää, joka on
perusrakenteeltaan pääpiirteissään samanlainen kuin suomalainen eli rakenne perustuu 9vuotiseen peruskouluun. Toisin sanoen sama rakenne kuin muissakin pohjoismaissa. Kaikki
lapset aloittavat kuitenkin koulunkäyntinsä jo esikoulussa 6 vuoden ikäisinä . Virallinen
koulun aloittamisikä on 7 vuotta, mutta vuoden 2009 lainsäädännön jälkeen esikoulu tuli
käytännössä pakolliseksi.
Yhdeksännen luokan jälkeen 60% oppilaista valitsee vielä kymppiluokan mieluummin kuin
menee suoraan keskiasteelle.
Vuoden 2010 tilastojen mukaan peruskoulun jälkeen lukioihin on kirjautuneena 131 500
oppilasta, ammattiopistoihin 128 200 oppilasta ja tuotantokouluihin 6300 oppilasta. Tyttöjen
osuus lukiolaisista oli 53%, ammattioppilaitoksen opiskelijoista 44% ja tuotantokoulun
opiskelijoista 39%. Luvuissa pitää huomioida se, että lukio ja ammattiopinnot kestävät noin
kolme vuotta, mutta tuotantokouluissa nuoret ovat korkeintaan vuoden jakson. Kunkin
ikäluokan koko on luokkaa 75 000, joten kustakin ikäluokasta ainakin runsas 8 % kiertää
jossakin vaiheessa tuotantokoulujen palveluissa.
Tilastotiedot on koottu lähteestä Vocational education and training in Denmark. Short
descrtiption, Publications Office of the European Union, 2012, European Centre for the
Development of Vocational Training. Lähde löytyy osoitteesta
(http://www.cedefop.europa.eu/EN/publications/19787.aspx). Kyseisestä lähteestä löytyy
hyvin koottuna tietoa eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä. Sivustoa voi suositella kaikille,
jotka haluavat ennalta tutustua matkakohteisiinsa ammatillisen koulutuksen saralla.
Koulujärjestelmän esittelyn jälkeen Wielandt esitti ammattioppilaitoksensa
kasvatusnäkemyksiä ja pedagogiikkaa. Oppilaitoksen kasvatusfilosofian taustalla ainakin
esityksen mukaan näyttäisi olevan vahvana Jan Amos Komensky (Comenius), jonka nimissä
toimii EU:n ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelma. Comenius eli vuosina 1592-1670 ja
hänen mainitaan olleen ensimmäisiä, joka korosti oppilaan omaa ajattelua, luovuutta, leikkiä
5
ja näiden seurauksena syntyvää uteliaisuuteen perustuvaa kiinnostusta erilaisiin aiheisiin.
Tästä näkökulmasta Wielandt esitteli hyvin monipuolisesti EU elinikäisen oppimisen
ohjelmaa, ohjelmassa kehitettyjä avainosaamisalueita (key competencies), käsitteen edelleen
kehittelyä ja soveltamista ammattioppilaitoksessa. He olivat jakaneet kompetenssit neljään
ulottuvuuteen eli kykyyn suorittaa annettu tehtävä, kykyyn integroida tehtävä
kokonaisuuksiin, kykyyn vastata ennalta arvaamattomiin tilanteisiin tehtävää suoritettaessa
ja kykyyn hallita toimintaympäristöä.
Oppilaan taitojen (kvalifikaatiot) ja kompetenssin välistä eroa Wielandt kuvasi siten, että
kompetenssi muodostuu sydämen, pään ja käden välisestä vuorovaikutuksesta. Toisin
muotoillen persoonallisista piirteistä kuten asenne, tunne ja arvot; rationaalisesta ja
kognitiivisesta ajattelusta kuten tieto, analyysi, synteesi; sekä työn tekemiseen liittyvistä
tekijöistä kuten käsillä tekeminen ja muut motoriset suoritukset.
Wielandtin esitys pisti miettimään, olisiko Suomessakin järkevää nostaa näkyvämmin esille
kysymykset elinikäisen oppimisen ohjelmassa kehitetyistä avainosaamisista. Ne toimivat
opetussuunnitelmien laatimisen perustana, mutta niistä keskustellaan jokseenkin vähän.
Risto Tolosen kommentti:
Itse jäin miettimään, kuinkahan hyvin Benny Wielandtin esittelemä pedagoginen ajattelu on
juurtunut tavallisten opettajien työhön. Varsinkin kun ajattelee, että pääosa opettajista on
peruskoulutukseltaan oman ammattialansa asiantuntijoita ja että heillä on varsin suppea
pedagoginen koulutus. Toinen mieleen jäänyt asia oli ammatillisen koulutuksen ja työelämän
läheinen yhteistyö. Ja vielä se, että käsityöammattien/duunarityön arvostus vaikutti suurelta.
Formaalia opiskelua jopa jossain määrin väheksytään, joka näkyy myös tilastoissa (esim.
tämän raportin luvussa 6).
Merkillepantavaa olivat eri-ikäiset opiskelijat samoissa ryhmissä. (Liisi Aro, Pekka Huttunen).
4. Keskiviikko 24.4. iltapäivä
Vierailu tuotantokoulussa Kööpenhaminnan keskustassa (Ökologiske produktionsskole,
Ecological Production School). Koulu sijaitsi alueella, jota pidettiin iltaisin ja öisin
levottomana alueena parhaillaan käynnissä olevien jengien välienselvittelyjen vuoksi. .
Alueella asuu paljon maahanmuuttajia ja alueen sosio-ekonominen tilanne on heikko.
(kotisivu www.ecopro.dk)
Vierailun emäntänä toimi Sisse Carelse, joka oli työskennellyt 15 vuotta tuotantokoulussa.
Vierailu alkoi tuotantokoulun ravintolassa, missä söimme oppilaiden valmistaman ja
tarjoileman lounaan. Lounaan jälkeen kiersimme lähes kaikki koulun 15 linjaa
(puusepänverstas, valokuvaus, tekstiili, metalli, sleep in, graafinen muotoilu, toimistotyö jne.).
Oppilaat yhdessä opettajien kanssa esittelivät työskentelyä koulussa.
Tuotantokoulun kiinteistö oli vanha ja yleisvaikutelmana oli boheeminen, mikä osaltaan
varmaankin sopi oppilaiden elämäntapaan ja –tyyliin. Useimmat linjoista oli joko luovia ja
taiteellisia, käsityöläismäisiä tai sitten ravintola- ja majoitusalaan valmentavia. Ilmeeltään
Ökologiske Skolan oli huomattavasti erilainen kuin seuraavan päivän tutustumiskohde
6
Korsörin tuotantokoulu, jossa korostuivat uusi rakennuskanta, siisteys, avaruus ja valoisuus.
(Pekka Huttunen).
Olennainen osa Ökologiske Skolanin toimintaa oli yhteiskunnallinen osallistuminen
avainsanoinaan demokratia, globaalisolidaarisuus ja ympäristö. Oppilaiden ja opiskelijoiden
vuorovaikutus oli mutkatonta, koulu osallistui ympäristönsä kehittämiseen ja oli osallisena
kehitysyhteistyöprojektissa ja lounasravintolan raaka-aineet olivat luomua. Tässä voinee
nähdä grundtvigiläisen kansanvalistuksen vaikutuksen nykypäivään.
Tanskalaisia tuotantokouluja luonnehtii suomalaisiin nuorten työpajoihin verrattuna
seuraavat erot ja samankaltaisuudet:
-
-
-
tuotantokoulut ovat laissa virallistettu osa koulutusjärjestelmää (Suomessa virallista
lainsäädännön tasolla olevaa normia ei ole)
tuotantokoulu on itsehallinnollinen ja säilyttänyt riippumattomuutensa (Anne
Koivuporras)
vuoden 2011 tilastojen mukaan Tanskassa on 78 tuotantokoulua, joissa on
opiskelupaikkoja n. 8000 vuodessa. Vuoden 2010 tilaston mukaan oppilaita oli 6300,
joten luvut vaihtelevat vuosittain. (Suomessa työpajoilla 21 459 vuonna 2011)
tuotantokoulut ovat valmentavia kouluja, joissa vahvistetaan nuorten elämänhallintaa
ja ohjataan nuoria heidän valinnoissaan eteenpäin (Suomessa samoja tavoitteita)
työpajojen opinnollistamiseen liittyvää keskustelua Tanskassa ei käydä (Liisi Aro),
syynä tähän ehkä se, että tuotantokoulut on laissa määritelty omaksi itsenäiseksi
osakseen koulutusjärjestelmää; lisäksi syynä on ehkä se, että ammattikoulutus
perustuu duaalimalliin, joka jakaantuu toisaalta kouluun, toisaalta työpaikalla
tapahtuvaan oppimiseen
sekä Tanskassa että Suomessa ammatilliset oppilaitokset voivat tunnustaa
työpajoissa/tuotantokouluissa tehtyjä suorituksia osaksi ammatillisia opintoja
valtio rahoittaa tuotantokouluja tietyllä kruunumäärällä oppilasta kohti vuosittain
(Suomessa hajanainen monirahoittajamalli) (Risto Tolonen)
Tanskassa tuotantokoulujen henkilökunta on opettajia ja toiminta perustuu
pedagogiikkaan (Suomessa valmentajia ja yksilövalmennuksen perusteet löytyvät
usein nuoriso- ja sosiaalityöstä)
Tanskassa tuotantokoulujen rahoitusta on supistettu viime vuosina kun taas Suomessa
valtio on panostanut työpajoihin (Risto Tolonen). Toisaalta Tanskassa rahoitus on
vakiintunut (Peter Rolin)
Ammattioppilaitoksella on myös mahdollista sijoittaa nuori osana hänen opinojaan
tuotantokouluun, mutta näissä tapauksessa rahoitus ja vastuu nuoresta säilyvät
oppilaitoksella. Tämähän on käytössä myös Suomessa jossain määrin. (Marika
Ståhlberg)
Tuotantokouluja rahoittaa Tanskan opetusministeriö. Nuoren jakso tuotantokoulussa
kestää maksimissaan vuoden (Pekka Huttunen). Vain poikkeustapauksissa jakso voi
olla pidempi.
Pohdintaa, Peter Rolin: Suomessa tulee myös jatkaa opinnollistamisen kehittämistä,
juurruttamista ja rahoituksen vakiinnuttamista. Vaihtoehtona Suomessa on Tanskan
kaltainen vaihtoehtorikkaampi, monipuolisempi ammatillinen koulutus. Kuinka kauan
aikaa tähän menisi? Mielestäni myös Tanskan tuotantokouluissa opittua tulisi
hyödyntää jatko-opinnoissa entistä paremmin. Suomesta pajoilta vertaiskehittämistä
Tanskaan?
7
5. Torstai 25.4. aamupäivä
Vierailu tuotantokouluun osoitteessa Norvanger 15 Korsör. Korsör Production School. Koulu
sijaitsi tunnin junamatkan päässä Kööpenhaminasta Själlandin saarella. Kotisivu www.xor.dk.
Ökologiske Skolaniin verrattuna Korsörin tuotantokoulun yleisilme oli hyvin koulumainen. Se
kutsuu itseään produktionshöjskoleksi eli tuotantokorkeakouluksi (vrt.
folkhöjskole/kansankorkeakoulu) tavallisen tuotantokoulun sijaan ja näin haluaa liittää itsenä
grundtvigilaiseen kansansivistysihanteeseen. (Risto Tolonen)
Koulussa delegaatiomme otti vastaan johtaja Gerd Möller ja Tanskan tuotantokouluja
koordinoivan organisaation kansainvälisistä yhteyksistä huolehtiva Verner Ljung.
Yhdistyksen kotisivu on www.psf.nu. Kotisivulla on englanninkielinen tiivistelmä
tuotantokoulusta.
Koulun keskeisenä pedagogisena ja kasvatuksellisena toiminta-ajatuksena on tekemällä
oppiminen. Opintolinjoja oli 11 (metalli, rakennus, musiikki, it & web design, lastenhoito,
toimistotyö jne.).
Isäntämme esittelivät meille eri opintolinjat. Myös täällä oppilaat esittelivät koulun työtapoja.
Opettajien työsulun vuoksi heidän tapaamisensa ei ollut mahdollista. Paikalla oli kuitenkin
opetettavien alojen ammattimiehiä/-naisia, jotka ohjasivat nuoria. Gerd Möller mainitsi
heitäkin kutsuttavan opettajiksi ja piti heitä tosi pätevinä opettamaan tuotantokoulussa.
Meillä vastaavissa tehtävissä ammattinimike on työvalmentaja. (Pekka Huttunen)
Isäntämme kertoivat, että tuotantokoulun entisiä oppilaita käy koulussa kertomassa oppilaille
omia jatkotarinoitaan (ja tanskalaiseen tapaan kiitoksena he saavat sixpackin olutta). (Risto
Tolonen)
Korsörin tuotantokoulun pääkiinteistöön tutustumisen jälkeen poikkesimme tuotantokoulun
ylläpitämään lasten leiripaikkaan, jossa tuotantokoulun oppilaat ohjasivat lasten päiväretkiä
maaseudulla sijaitsevassa leiripaikassa. Paikka on hyvin suosittu. Lapsilla on siellä
mahdollisuus tutustua kotieläimiin, liikkua luonnossa ja nauttia ulkona valmistetusta ruoasta.
Torstai iltapäivällä isännät tarjosivat lounaan ja keskustelua jatkettiin lounaan merkeissä
Kööpenhaminan paluumatkalle lähtöön asti.
Korsörin tuotantokoulu mahdollisti ja tarjosi laadukasta ja monipuolista yksilöllistä
oppimista. Oppilaat saivat myös rahallista korvausta. Tuotantokoulu tukee nuoria realistisilla
tavoitteilla kohti suunnattua päämäärää. Laadukas työ takaa tuotantokoulun hyvät tulokset.
Tuotantokoulu oli itsehallinnollinen ja säilyttänyt riippumattomuutensa (Anne Koivuporras).
Korsör Produgtions Hojskole motto ja tunnusmelodia ” Vi
er alle sammen” melodia palautuu yhä hetkessä
mieleen… (Anne Koivuporras).
8
6. Mitä opittavaa Tanskalta ja mitä sovellettavaa?
Kun tarkastelee raportin alussa esiteltyjä tunnuslukuja ja kuunteli esityksiä paikan päällä,
ainakin seuraavia ajatuksia tulee mieleen:
1. Tanska on onnistunut työllisyyspolitiikassaan, kun katselee työllisyysastetta ja
työttömyysastetta sekä aikuisten että nuorten osalta. Mihin perustuu se, että
työmarkkinat vetävät paremmin kuin Suomessa? Tanskan työmarkkinamalli perustuu
kolmikantaan, josta kaikki osapuolet katsovat hyötyvänsä (flexicurity): irtisanomisajat
ovat lyhyet ja sen vastapainoksi työttömyyskorvausten taso on korkea. Valtio panostaa
vahvasti aktivointitoimenpiteisiin kuten työttömien koulutukseen ja kuntoutukseen
keppi ja porkkana-mentaliteetilla. Tanskan yrityskenttä on erittäin
pienyritysvaltainen. Tanskan elinkeinolainsäädäntö on liberaalia (joidenkin arvioiden
mukaan Tanska on maailman uusliberaalein maa). (Risto Tolonen)
2. Pohjoismainen yhteistyö samankaltaisine yhteiskuntarakenteineen on mielestäni isona
kuvana tavoitteellista. Oli mielenkiintoista tutustua ja erityisesti vertaillakin Tanskan
ja Suomen koulutusjärjestelmien samankaltaisuuksia ja eroja. Tanskassa mielestäni
koulutusjärjestelmä on monipuolisempi, useita eri polkuja ammattiin ja työhön.
Yhteistyö tuotantokoulujen ja nuorten ohjaus- ja palvelukeskusten kanssa oli myös
mielenkiintoinen. Tulevalla ESR-rakennerahastokaudella nuorisotyöttömyys ja
kansainvälisyys ovat keskeisiä teemoja. Kenties lisää yhteistyötä tällä saralla, esim
Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa? Mitä Tanskan valtionhallinto näkee
tulevaisuuden kehittämiskohteina? (Peter Rolin)
3. Tanska on onnistunut myös koulutuspolitiikassaan, mistä osoituksena on NEETnuorten vähäinen määrä EU-vertailussa (Not employed, not in education or training).
Tämä johtuu suurelta osin työmarkkinoiden vetokyvystä.
4. Tanskan nuorisoasteen koulutuksessa eli siis toisen asteen koulutuksessa on suurin
piirtein yhtä paljon lukiolaisia kuin ammattioppilaitoksen oppilaita. Lukiolaiset
valmistuvat kuitenkin alle 20-vuotiaina, kun taas ammattioppilaitosten oppilaat
valmistuvat keskimäärin vasta 28-vuotiana! Keskeyttämisprosentit ovat suomalaisiin
verrattuna huomattavat: lukiolaisista valmistuu 82% ja ammattioppilaitoksista 48%.
Tämä näkyy OECD:n tilastoissa, joissa Tanska on pohjoismaista häntäpäässä. Toisen
asteen koulutuksen saaneita on OECD:n tilastojen mukaan n. 80% verrattuna Suomen
ja Ruotsin lähes 90%:iin 25-34 ikäisistä. Vaikka keskeyttäneitä on paljon, se ei näyt
NEET-määrissä, koska työmarkkinat vetävät. (Lähde: Vocational education and
training in Denmark. European Centre for the Development of Vocational Training
2012)
5. Peruskoulusta valmistuneista (9. ja 10. luokka) pääsee jatkoon 80% kolmessa
kuukaudessa. Määrä on prosentuaalisesti huomattavasti Suomea pienempi. 56%
menee lukioon ja 23% ammattioppilaitokseen; ulos jää tässä vaiheessa siis 20%. Tästä
näkökulmasta suomalainen ohjausjärjestelmä toimii huomattavasti paremmin. (Lähde:
Vocational education… 2012)
6. Tanskassa on luotu kansallinen malli, miten syrjäytymisen uhkaamia nuoria ohjataan
palveluihin: ohjauskeskuksen kaikille työttömille, nuorisokeskukset hoitavat nuorten
9
uraohjauksen peruskoulusta lähtien, kaikkien palveluntuottajien käytössä oleva
tietojärjestelmä. Tanskan sosiaaliturvaetuudet ovat runsaat mutta niiden
vastapainoksi asiakkailta vaaditaan aktiivisuutta. Maantieteellisesti pienenä maana
Tanska muodostaa yhden työssäkäyntialueen eikä siellä ole ammattisuojaa, jolloin
ohjauskeskuksen ehdottamasta työpaikasta kieltäytymiselle ei juuri ole perusteita.
(Risto Tolonen)
7. Matka todensi sen että yleinen työympäristö ei aina ole toiminnan este. Todella pienet,
ahtaat ja jopa vaaralliset voivat olla nuorten toimintaympäristöt ja kuitenkin nuoret
näyttivät viihtyvän. Toisaalta oli loistavan hyvät tilat ja koneistus eli laidasta laitaan, ei
mitenkään yhdenvertaiset olot. (Liisi Aro)
8. Hienoa oli juuri se, että eri ikäiset olivat samassa ympäristössä ja että toiminta oli
rauhallista, ei mitään ”järjestyshäiriöitä” vaikka paljon oli väkeä. Väki oli myös luovaa.
Annettiin mahdollisuuksia erilaisiin toimintatapoihin ja toteutuksiin – RAJANA TAIVAS
periaatteella. Opiskelijoiden tuotoksia arvostettiin ja töitä oli monessa paikassa
näkyvillä eli oltiin ylpeitä opiskelijoiden/nuorten tekemistä. KANNUSTUKSEN
merkitys motivoijana ja myös innoittajana saisi astua meillä Suomessa paremmin esiin
ja arvioinnin voisi jäädä taka-alalle. Arvostuksen lisäämistä ja siten kannustamista
positiivisin asioin, ei lytätä ja arvioida liikaa. Mahdollisuuksia enemmän, jolloin
jokainen voi löytää vahvuutensa ja siten paikkansa yhteiskunnan jäsenenä. (Liisi Aro)
Lopuksi pohdintaa:
Peter Rolin:
Mielestäni Tanskasta on opittu paljon viime vuosina. Pohjoismaisella tasolla
keskusteltaessa ulkopuolisuudesta ja sosiaalisesta vahvistamisesta uskon Tanskan ja
Suomen olevan kärjessä.
Tuotantokoulujen ja ohjauskeskusten yhteistyö ja esimerkiksi tiedonsiirtovelvollisuus
on mielestäni osittain yhtäläinen Suomen pajojen ja etsivän työn tiedonsiirtoineen.
Suomessa useita eri toimintamuotoja ja linjoja omaavat pajat, kuten Omnia ja
Siltavalmennus tekevät pedagogisella tasolla mielestäni ”tuotannolliseen” toimintaan
Tanskassa verrattavaa työtä ja opetusta. Verrattuna Tanskaan haasteena on kehittää
pienten pajojen (70 %) 1-9 hengen yksiköitä ja näiden mahdollisuuksia olla mukana
joustavissa opinpoluissa. Esim. yritys-oppilaitos-työpaja (työ ja työhönvalmennus).
Tanskassa on tarjolla monimuotoisempia polkuja opiskella ammattiin ja koulutus on
paremmin kytkeytynyt yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeeseen.
Tanskassa tuotantokouluyhdistys on myös ottanut kantaa rahoituksen byrokratiaan,
kunnat ”joutuvat” maksamaan. Toiminnan rahoittaminen valtiolta olisi selvempää.
Myöskin tuotantokouluissa on tuotu esiin nuorisotyöttömyyden ja ulkopuolisten ”kova
ydin” ja kysymys siitä, miten pitkiä valmennus- ja palveluprosesseja haasteellisimmille
nuorille tulisi luoda. Yhteiskunnan askelmerkit heidän valmennuspolulleen?
Eino Hietalahti:
Tanskassa peruskoulun jälkeen kustakin ikäluokasta jatkaa suoraan opintojaan alle 80
prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että lukiosta valmistutaan keskimäärin alle
20-vuotiaina, mutta ammatillisista opinnoista vasta 28 vuoden iässä. Varmasti
10
selittäjänä on Tanskan hyvä työllisyystilanne, työllisyysaste 76 % ja vastaavasti
alhainen työttömyys 7,2 %. Tämä koskee myös nuorisotyöttömyyttä (14 %), joka on
selvästi alempana kuin Suomessa tai Ruotsissa. Ne nuoret, jotka eivät ole
kiinnostuneita lukiomuotoisista jatko-opinnoista, haluavat töihin ja ansaitsemaan
omaa elantoaan vastapainoksi peruskoulussa vietetylle ajalle. Tilastojen perusteella
kiinnostus ammatillisiin opintoihin siis herää myöhemmin.
Näyttää siltä, että Tanskassa elämää ”sävelletään” vapaammin, koulutusputkea ei ole
olemassa samalla tavalla kuin Suomessa. Ammatillinen osaaminen hankitaan sitten,
kun tiedetään varmemmin, erilaisten kokeilujen jälkeen, omat kiinnostuksen kohteet.
Peruskoulun jälkeen työelämän siirtyminen nähdään samanlaisena varteenotettavana
mahdollisuutena kuin jatkokoulutus. Tästä kertoo myös NEET-nuorten Ruotsia ja
Suomea pienempi määrä. Toisaalta ammatin hankkimiseen liittyvien mallien
hakeminen Tanskasta näiden lukujen perusteella on perusteetonta siksi, että
työllisyysluvut kertovat kuitenkin enemmän talous-, työvoima- ja koulutuspolitiikan
onnistumisesta kokonaisuutena, ei välttämättä lainkaan tai ainoastaan viimeksi
mainitun.
Ehkä Tanskassa näkyy muita maita selkeämmin myös koulutuksen taustafilosofia,
Comeniuksen opit, tasa-arvon ja oikeuksien korostaminen sekä se, että koulutusta
hankitaan elämää varten ja yksi osa sitä on työelämä. Vaikutelmaksi matkasta jäi myös
se, että kansakuntana osataan puhaltaa yhteen hiileen ja nähdään kaikkien osallisuus
tärkeänä.
Tanskan tuotantokoulumalli on vuosien varrella muuttunut. Aiemmin tavoitteena oli
selkeämmin ammatillisten tutkintojen osat tai jopa ammatillinen tutkinto. Nyt
tähdätään joko sellaisten ammatillisten valmiuksien saamiseen, jotka mahdollistavat
siirtymisen työelämään tai vaihtoehtoisesti oman ammattialan ja jatkokoulutuspaikan
löytymiseen. Tavoite määrittyy näin osin siksi, että tuotantokoulussa käytettävissä
oleva aika on nykyään rajattu korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Tanskassa on haluttu
painottaa normaalin järjestelmän roolia ammatillisessa koulutuksessa, joka on varsin
joustava ja monimuotoinen. Suomalainen tuotantokoulumalli tähtää tutkintoon ja
varmasti soveltuu paremmin suomalaiseen tarpeeseen tällä hetkellä, koska joustavat
toteuttamistavat, rakenteet ja monimuotoisuus ovat vielä kehitysvaiheessa
ammatillisessa koulutuksessa.
Liite:
Työsulussa olevia tuotantokoulun opettajia Kööpenhaminassa, Korsör Production School.
Koulun kotisivu www.xor.dk.
Liisi Aron kuvaama video. MVI_0139-1.MOV