BIOTALOUS • IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIA • M aapallon vakavat ympäristöongelmat ovat Suomelle iso mahdollisuus. Suomen kannattaa olla mukana esittämässä ratkaisuja öljyn ja muiden luonnonvarojen ehtymiseen, vesi- ja ruokapulaan, ilmasto-ongelmiin ja ympäristön pilaantumiseen. Tämä tarkoittaa suomalaisen yhteiskunnan rohkeaa uudistamista. Suomen on valittava vastuullinen tapa tuottaa ruokaa, energiaa, palveluita ja kulutustavaroita. Elämäntapamme on otettava huomioon maapallon l ekologiset rajat ihmisyhteisön rajat l talouden rajat. l Taloudellinen menestys voi toteutua niin, että se lisää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Suomen kannattaa panostaa korkean arvonlisän tuotteiden ja palvelujen tuotantoon ja kiertotalouteen. Ei-fossiiliselle uudelle teolliselle tuotannolle on mittavat markkinat tulevaisuudessa. Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä, kokeiluja, demoinvestointeja ja muutoksia asenteissa, kuluttamisessa, tuotteissa, tuotantotekniikoissa ja yhdyskuntarakenteessa. Biotalous tuo eri puolille Suomea uutta työtä ja hyvinvointia. Samalla se vahvistaa paikallistalouksia ja omavaraisuutta, lisää vientiä ja tasapainottaa vaihtotasetta. Kansantaloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Biotalouden lähtökohtana on luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin kunnioittaminen. Biotalous on ihmisten ja ympäristön puolella fossiilitaloutta vastaan. Biotaloudessa on nojattava kestävyysarviointiin, jossa huomioidaan sekä taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset että kulttuuriset tekijät. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus ovat olennaisia arvoja biotaloudessa. www.e2.fi 1 BIOTALOUS-SUOMEN LÄHTÖKOHDAT l Energiatehokkuus ja vähähiilisyys l Kiertotalous: vesi, energia, materiaalit ja ravinteet kiertävät l Puun ja muun biomassan hyödyntäminen: bioenergiaa, pakkauksia, kankaita, lääkkeitä, kosmetiikkaa, kulutustavaroita l Julkisessa rakentamisessa arvioidaan aina puurakentamisvaihtoehto l Uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla korvataan uusiutumattomia l Tuotteiden elinkaaren arvostus korkealla, kertakäyttötuotteet kalliita l Kaikki polttoaineet biopohjaisia l Toimiva logistiikka ja kestävät kilpailutuskriteerit l Ruuan, sähkön ja lämmön alkuperä tiedossa l Ympäristöselosteet rakennustuotteissa lPuurakentaminen www.e2.fi l Bioyliopisto: huippuosaaminen, tuotekehitys yritysten kanssa l Muovidirektiivi: muovia korvaavat biotuotteet, biotulostaminen l Älykäs sähköverkko l Kivihiilivero käytössä l Julkiset hankinnat edistävät biotalouden läpimurtoa l Valtio kasvurahaston kautta sijoittajana l Suomalaiset sijoittajina (joukkorahoitus, ns. kansanobligaatiot) l Uusi yritystoiminta ja teknologia 2 HIILETÖN HELSINKI, UUSIUTUVA UUSIMAA I LII K N NE E UO RU O LT O E AS NN UM • PAIKALLISIA EDELLÄKÄVIJÖITÄ • KA TE JÄ H ASUMINEN RUOKA LIIKENNE JÄTEHUOLTO l l Ruokahävikki alas l l l Terveellinen, turvallinen lähiruoka Turhan ajon välttäminen ja alhainen kulutus Jätteen määrä alas, hyötykäyttö ylös l Julkisen liikenteen kehittäminen l Tuotantotapojen muutos: kierrätys, materiaalihävikki alas l Jätteet ovat raaka-aineita l Taloyhtiöiden kompostorit 30 % kaupunkien uudesta kaavoituksesta puukerrostaloja l Ekotehokas asuminen l Biokaukolämpöä kerrostaloissa (yhdistetty sähkönja lämmöntuotanto) l Maalämpöä lähiöissä l Puurakentamista myös korjausrakentamisessa lAurinkopaneelit lNettomittarointi l Ekologinen kotitalousvähennys l Hankintarenkaat: vähähiilisiä maitotuotteita ja lihaa, riistaa, luomumunia l Biohajoavat pakkaukset l Kestävä kaupunkiviljely l Ruuan alkuperämerkinnät lBiokaasubussit l Vetyauto viikonlopuksi lSähköautot lBiokerosiinia lKonttibiojalostamot, jätteistä energiaa lentoliikenteessä l Biodieseliä laivoissa l Biojalostamoita kauppakeskuksissa ja oppilaitoksissa l Alueelliset biojalostamot (kierrätysraaka-aine, orgaaninen jäte, hake) lLiikennevälineissä biokomponentteja l Digitaalinen kuljetusten optimointi lBiopolttoaineen jakeluvelvoite 3 TE L SY RA VIN EK YR IT O RT E I I IÄ N UUSIEN BIOYRITYSTEN MAASEUTU YS IAO M VE S RG IST ÖT ENE AV AR A ISU RAVINNEKIERTO ENERGIAOMAVARAISUUS l Puhdas kestävä viljely: ravinteet kiertävät l Lanta on raaka-aine, ravinteet kierrätetään. Fosfori ja typpi talteen, ei luontoon l l l l Ei lantaa lietteenä pelloille lRavinnekierrätyksellä l l Hiilineutraali, hajautettu energiatuotanto Sähkön voi myydä valtakunnanverkkoon, nettomittarointi Kotitalousjätteet kompostiin ja omaan energiantuotantoon eroon keinolannoitteista l Terveellinen ja turvallinen lähiruoka Biopolttoaineiden tuotanto ilman keinolannoitteita l Metsähakkeesta lämpöä ja sähköä, paikalliset resurssit Energiakasvit suojavyöhykkeille sitomaan ravinteita P US l Aurinko- ja tuulivoima l Vahvistuvat aluetaloudet l Syöttötariffien epäkohdat korjataan l Energiaomavaraiset maatilat l Biokaasusta lämpöä, sähköä ja polttoainetta l Ekokyläkokeilut l Metsäenergian keruujärjestelmän kehittäminen T AA T UH YRITTELIÄISYYS PUHTAAT VESISTÖT JA LUONTO l l Ravinteiden maksimaalinen kierrätys l Saaristomeri-pilottiprojekti: vesikuormituksen minimointi, ravinteet talteen, lähiruokaa ja biopolttoaineita kestävästi Vahva tulevaisuususko lYhteisöllisyys l Pk-yritysten yhteistyö l Uudet yritysideat, uusi teknologia l Joukkorahoitus, osuuskunnat l Maatilojen rooli ruuan- ja energiantuotannossa l Lähipalveluita yhdessä omatoimisesti: vertaistuotanto, järjestöt l Lämpöyrittäjät julkisen sektorin yhteistyökumppaneina (koulujen, kylätalojen ym. lämmitys) l Paikallisten yrittäjien roolin vahvistaminen yleisten teiden kunnossapidossa lJätevedenpuhdistamot ottavat talteen e nergian ja ravinteet l Luonto- ja kalastusmatkailu lHyvinvointi l Kalatiet valjastettuihin jokiin l Paikallinen, uusiutuva energiantuotanto 4 UUS TYÖ JA VE KESTÄVÄ TULEVAISUUS l Ilmastonmuutoksen, ruoka- ja vesipulan torjuminen l Luonnonvarojen säästäminen, fossiilisten korvaaminen l l Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ennallistaminen Yhteiskunnan kriisinkestävyys, huoltovarmuus SU O TE TJU L BIOTALOUSKETJU TYÖ JA VEROTULOT TEOLLISUUS l Raaka-aine: biomassa l l l Tutkimus, osaaminen, tuotekehitys: korkeakoulut, VTT, Tekes, yritykset Teollinen ekologia: materiaali- ja energiavirrat talteen, kiertotalous l Kestävät investoinnit l Korkean lisäarvon tuotteet, raaka-aineiden porrastettu käyttö (kaskadisuus) l Tuotannon ja luonnonhoidon yhdistäminen, biologiset prosessit l Uudet yritykset: kotimarkkinakysyntä, innovaatioiden spin off -markkinat, kasvurahasto lBiotalouskeksintöjen 60 prosentin energiaomavaraisuus •Kauppatase •Hiilidioksidipäästöt l Valtionvelka kuriin l Kasvava veropohja l Uudet työpaikat ja palvelujen turvaaminen koko maassa: ks. sivu 6 markkinointikanava pk-yrityksille lIhmisoikeuksien toteutuminen KE LI LO TA BI O US US T LO TU R V ALL IN IS VA E L TU TU RO EN TYÖPAIKKOJA JA TURVALLISUUTTA l Vienti mm. jäte-, energiaja terveysteknologiassa l Ekologiaopinnot esim. insinööreille l Kannattava toiminta ja kasvu: pysyvät uudet työpaikat, verotulot l Biotalouden maisteriopinnot l Biotalouskurssi lukioihin ja ammattioppilaitoksiin 5 BIOTALOUDEN TYÖPAIKAT JA TUOTANNON ARVO 2030 l Tuotannon arvo 60 miljardista 120 miljardiin vuoteen 2030 mennessä l Biotalouden työpaikat 320 000 R 420 000, lisäys mm. seuraaviin: • Bioenergia 30 000 R 45 000 • Puutuoteala 30 000 R 40 000 • Luontomatkailu 32 000 R 42 000 • Cleantech ja palvelut 50 000 R 90 000 • Maa- ja elintarviketalouteen lisäys noin 10 000 työpaikkaa. l Kotimaisen uusiutuvan energian osuus nykyisestä 32 prosentista 60 prosenttiin. l Ratkaisut parantavat kauppatasetta 2 – 3 miljardia euroa vuodessa. l Esimerkkejä bioenergiainvestoinneista: • 25 voimalaitosta (yli 5 MW sähköä) 2 000 milj • 150 suurta lämpökattilaa (1 – 10 MW) 225 milj • 500 pientä lämpökattilaa (0,3 – 1 MW) 150 milj • 3 isoa biojalostamoa 1 500 milj • 15 pientä biojalostamoa 150 milj • Logistiikkaan liittyvä kalusto 400 milj YHTEENSÄ n. 4,5 miljardia Toimialaennusteet: Tilastokeskus, Bioenergia ry www.e2.fi 6