Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys • Ulkoinen kuormitus • Lämpötila ja suolapitoisuus • Mitä on sisäinen kuormitus? • Ravinteet • Levien määrä o Ekologinen luokittelu 1 Itämeri on ainutlaatuinen koska… o Maailman toiseksi suurin murtovesiallas o Matala suljettu meri, stagnaatio o Nuori meri o Vuodenaikaisuus (jää, lämpötilakerrostuneisuus) Itämeri-kalvosarja: Furman E., Salemaa, H., Välipakka, P. 9.12.2010 2 o Valuma-alue n. 1.7 Itämeri-kalvosarja: Furman E., Salemaa, H., Välipakka, P. 9.12.2010 milj. km2 o Asukastiheys n. 85 milj. o Maa- ja metsätaloutta, teollisuutta o Yksi maailman saastuneimmista alueista Etunimi Sukunimi 3 Itämeren rehevöityneisyys-aste o Koko Itämeri rehevöitynyt o Heikoimmassa kunnossa ovat mm. Varsinaisen Itämeren alueet, Suomenlahti ja Riianlahti Drogdenin kynnys Darssin kynnys Andersen ym. 2010, HELCOM 2009 Merialueen tilaa tarkkaillaan seurantaohjelmien avulla Velvoitetarkkailun perusohjelma: o Kemiallinen, fysikaalinen ja hygieeninen tarkkailu o Kasviplanktonseuranta o Pohjaeläinseuranta o Lahtivesien tarkkailu o Alg@line –jatkuvatoiminen seuranta Määrävuositarkkailut: o Määrävuosittain tehtäviä laajempia tarkkailuja. Esim. pohjaeläimet, kasviplankton, eläinplankton, veden kem., fys. ja hyg. laadun laaja tarkkailu Omat tarkkailut: o Lahtivedet o Akvaattiset vieraslajit o Töölönlahden seuranta Katajaluoto Knaperskär Länsi-Tonttu 6 Jätevedenpuhdistuksen kehitys pääkaupunkiseudulla Fosfori, typpi ja BHK mereen Helsingistä ja Espoosta Knaperskärin tunneli Fosforin poisto Suomenojalla 1600 Katajaluodon tunneli 14000 Typen poisto Fosforin poisto Helsingissä 1400 12000 1200 Biologinen jälkikäsittely Helsingissä kg fosforia d-1 1000 8000 800 6000 600 Biologinen puhdistus Suomenojalla kg typpeä d-1, kg BHK d-1 10000 4000 400 2000 200 Fosfori 9.12.2010 Typpi 2006 2004 2002 2000 1998 1996 1994 1992 1990 1988 1986 1984 1982 1980 1978 1976 0 1974 0 BHK 7 Ulkoinen ravinnekuormitus Helsingin merialueella 9.12.2010 8 Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden suolapitoisuuden heilahtelut… SYKE, Merikeskus 9.12.2010 9 …vaikuttavat myös happitilanteeseen erityisesti Suomenlahden osalta… SYKE, Merikeskus 9.12.2010 Etunimi Sukunimi 10 Suolaisuuden kehitys ulkosaaristossa suhteessa syvyyteen ja aikaan 9.12.2010 11 Happipitoisuuden kehitys ulkosaaristossa suhteessa syvyyteen ja aikaan Vähähappisuuden raja 2.8 mg l-1 9.12.2010 12 Sisäinen kuormitus o Pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden (fosfori) vapautuminen veteen o Vapautumista tapahtuu hapettomissa oloissa o Määrät suuria verrattuna ulkoiseen kuormitukseen o Merkittävin Suomenlahden rehevyyttä säätelevä tekijä 9.12.2010 © Päivi Munne 13 Sinileväkukinnat Kevätkukinta Intensiivisyys vaihtelee Yleensä myrkyllisiä lajeja piilevät ja panssarisiimalevät valon määrä kasvaa, paljon ravinteita valon määrä vähenee sinilevät jää Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Helmi Tammi jää Maalis lämmin vesi vähän ravinteita (kumpuamiset) Liukoiset ravinteet sekoittuvassa kerroksessa NO3-N, NO2-N, NH4-N o Leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa olevat ravinteet o Liukoisia ravinteita kertyy veteen talvella ja ne käytetään keväällä levätuotantoon o Kesällä liukoisten ravinteiden kierto nopeaa PO4-P 15 Kokonaisravinteet sekoittuvassa kerroksessa o Käsittää mm. kasvi- ja eläinplanktoniin sekä muihin hiukkasiin sitoutuneet että liukoiset ravinteet o Kehittyivät pitkän ajan keskiarvojen mukaan – keväällä keskimääräistä alhaisempia arvoja 9.12.2010 Outlier? 16 Kasviplankton o Ulkosaariston levämäärä alkukesällä keskimääräistä alhaisempi ja kesällä korkeampi  panssarisiimalevien ja sinilevien runsas esiintyminen o Kuvastaa Suomenlahdelle tyypillistä tilannetta 17 VPD hyvä tila a-klorofyllin määrä ulkosaaristossa heinä-syyskuussa 18 Ekologinen luokittelu Chl-a, näkösyvyys & ravinteet Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono 9.12.2010 Helsinki 19