1 PM 23.2.2015 Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistäminen Etelä‐Karjalan ja Etelä‐Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ hallitus tekee periaatepäätöksen ja käynnistää vielä tänä keväänä Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tähtäävän valmistelun (tarvittavat suunnitelmat, neuvottelut ja noottien vaihto Venäjän ao. viranomaisten kanssa), rajanylityspaikan uusi status otetaan rajavaltuutettujen toimesta käyttöön 2018, Rajavartiolaitokselle ja Tullille varataan uuden kansainvälisen ylityspaikan tarvitsemat riittävät henkilö‐ ja muut resurssit sisällyttämällä ne valtiontalouden tuleviin menokehyksiin, Kolmikantaan johtava valtatie 6:n liittymä ja Karjalanradan ylittävä silta korjataan Kaakkois‐Suomen ja Venäjän välisen ENI‐ohjelman tuella liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kasvavien liikennemäärien mahdollistamiseksi ja ENI‐ ohjelman rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään myös ylityspaikan infrastruktuurin parantamisessa kansainvälisen statuksen edellyttämälle tasolle (rakennukset, laitteet, kaistat) Perustelut: 1. Uusi ylityspaikka edistää aluekehitystä Itä‐Suomessa tukemalla kasvua, työllisyyttä ja uusia investointeja. Itä‐Suomen maakunnille, kaupungeille ja kunnille sekä ennen muuta elinkeinoelämälle ja kansalaisille Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla ja rajaliikenteen sujuvuudella on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Esimerkiksi yksistään Etelä‐Karjalassa vieraili noin 2,3 miljoonaa venäläistä vuonna 2013, jotka rajatutkimuksen (TAK Oy) mukaan käyttivät maakunnassa noin 361 milj. € (Suomi 1,2 mrd. €). Niistä ostoksiin käytettiin 322 milj. € (140 €/matkustaja) ja palveluihin 39 milj.€ (17 €/matkustaja). Viime vuonna keskimääräinen venäläisten rahankäyttö ostoksiin ja palveluihin oli rajalla tehtyjen haastattelututkimusten mukaan (TAK Oy) 223 €/vrk. Naapurista tullut ostovoima oli miltei 10 prosenttia Etelä‐Karjalan bruttokansantuotteesta 2013. Etelä‐Savossa varsinkin matkailuelinkeinolle (mm. mökki‐ja kalastusmatkailu) venäläiset ovat tärkeä sesonkia pidentävä asiakasryhmä. 2 Palveluelinkeinojen menestyksen lisäksi rajanylityspaikoilla on tärkeä merkitys maakuntien vahvan metsäteollisuuden ja sen raaka‐aineen saannin samoin koko teollisuuden viennin ja tuonnin kannalta. Rahtikuljetusten sujuvuus sekä kustannustehokkuus ovat olennaisen tärkeitä kilpailutekijöitä, jotka edesauttavat investointeja ja sitä kautta työpaikkojen syntyä. Öljyn hinnan tuntuvan laskun ja ruplan devalvoitumisen seurauksena sekä itärajan liikenne että ostosmatkailu kääntyivät laskuun 2014. Rajanylityksissä matkustajamäärät vähenivät 14 % ollen silti noin 8,9 miljoonaa henkilöä. Ajoneuvomäärät (henkilö‐ ja raskasliikenne yhteensä) vähenivät 10,8 %. Puutavaran tuonti kääntyi kuitenkin nousuun mm. Parikkalan tilapäisellä ylityspaikalla. Vaikka tämän kertainen notkahdus liikennemäärissä voi olla aikaisempia pitkäkestoisempi, on silti varauduttava siihen, että notkahduksen jälkeinen kasvu voi olla myös nopeaa, kuten vuosien 1998 ja 2009 kokemus osoittaa. Siksi ei ole syytä luopua rajaliikenteen kehittämisestä, johon Parikkalan avaaminen tarjoaa edullisen, uutta kysyntää ja aluekehitystä vauhdittavan lisämahdollisuuden. Rajaliikenteellä ja sen sujuvuudella on siis kiistatta jo ollut ja on vastakin erittäin iso positiivinen vaikutus rajamaakuntien aluetalouteen. Liittojen teettämän alustavan selvityksen (TAK Oy) mukaan, mikäli Parikkalan ylityspaikka olisi ollut avoin jo 2014, Etelä‐Karjalan saama suora lisätulo olisi ollut noin 10 miljoonaa euroa ja Etelä‐Savon (erityisesti Savonlinnan seutu) noin 9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yritykset ja sadat tuhannet kansalaiset molemmissa maissa olisivat jo voineet hyötyä edullisemmasta ja nopeammasta reitistä Karjalan tasavallan ja Kaakkois‐Suomen välillä sekä pohjoisemman Itä‐Suomen ja Pietarin välillä. 2. Rajayhteistyöohjelmista on saatu ja on edelleen saatavissa rahoitusta Kaakkois‐Suomen ja Venäjän välisten rajayhteistyöohjelmien (Interreg, ENPI, ENI) ohjelma‐alueena Etelä‐Karjala ja Etelä‐Savo ovat olleet ja ovat myötävaikuttamassa rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Vuosien 2007‐ 2014 ENPI‐ohjelmasta rajainfrastruktuurin kehittämiseen on suunnattu hieman yli puolet, noin 38 miljoonaa euroa, mikä Suomen ja Venäjän kansallisten lisäpanostusten kanssa on mahdollistanut tuntuvat tiestön ja ylityspaikkojen parannukset. Jo tätä aiemmin mm. Parikkalan ylityspaikalle johtava tie kuutostieltä kunnostettiin Interreg‐rahoituksella. Tehtyjen investointien ja kansallisten htv‐lisäysten ansiosta Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran suurten ylityspaikkojen kapasiteetti nousee lähiaikoina jo 17‐ 18 miljoonaan ylittäjään vuodessa, mikä mahdollistaa nykyisten ylitysmäärien kaksinkertaistumisen. Viimeksi valmistui (19.1.) Imatran ylityspaikan laajennus, jonka ansiosta kapasiteetti Imatralla nousee viiteen miljoonaan ylittäjään vuodessa, kun määrä 2014 oli 2,3 miljoonaa. Kaakkois‐Suomeen ja myös Niiralaan viime vuosina tehtyjen merkittävien investointien ansiosta uuden kansainvälisen ylityspaikan kehittäminen Parikkalassa voidaankin tehdä niin, ettei se vaaranna olemassa olevia ylityspaikkoja tai ole pois niiden kapasiteetista ja resursseista, jotka riittävät jo ilmeisen hyvin vähintään 2020‐luvun alkuvuosiin asti. 3. Laatokan länsipuoleisen tiestön paraneminen puoltaa Parikkala‐Syväoron avaamista 3 Karjalan tasavallan puolella ENPI‐ohjelman varoilla on peruskorjattu Syväoroon johtava Ihala ‐ Raivio‐tie (28km), mikä edesauttaa huomattavasti Parikkalan rajanylityspaikan kehittämistä. Tie on jo 90 %:sti valmis, loput päällystystyöt valmistuvat kesäkuussa. Toinen välttämätön edellytys Parikkalan ylityspaikan kehittämiselle on myös täyttymässä, kun korkeatasoinen Venäjän federaatiotie A 121 Pietarista Käkisalmen kautta Sortavalaan tänä vuonna saavuttaa Lahdenpohjan tason (Elisenvaaran risteys). Tilanne paranee entisestään, kun tie 2020 mennessä valmistuu uudessa käytävässä myös Sortavalaan ja Petroskoihin johtavaan risteykseen asti. Matka‐aika Parikkala‐Syväoron ylityspaikalta Laatokan rantaan Lahdenpohjaan tulee olemaan puoli, Sortavalaan noin yksi ja Petroskoihin hieman yli neljä tuntia. Venäjän puolen merkittävät tieinvestoinnit Laatokan länsipuolella tarkoittavat, että yhteys Parikkalan kautta Karjalan tasavallan pääkaupungista Petroskoista (noin 270 000 asukasta) ja Sortavalasta sekä Lahdenpohjasta valtatie kuudelle Etelä‐Karjalaan ja sitä kautta Helsinkiin ja muualle Etelä‐Suomeen ja päinvastoin lyhenee noin 80 km nykytilanteeseen verrattuna (kierto Niiralan kautta). Säästö matka‐ajassa on toista tuntia. Polttoaineen kulutuksessa kertyy säästöjä ja liikenteen aiheuttamat päästöt sekä ajoittaiset ruuhkat rajalla vähenevät. Myös teollisuuden kuljetukset voivat nopeutua ja rahtihinnat laskea, kun matka ja siihen käytettävä aika lyhenee. Etelästä päin miljoonakaupunki Pietarista ja Leningradin oblastista avautuu Parikkalan kautta hyvä uusi yhteys Etelä‐ja Pohjois‐Savoon (mm. Savonlinna, Kuopio, Tahko) ja Kainuuseen (Vuokatti) sekä erityisesti Pohjois‐Karjalaan (Joensuu, Koli). Vähemmän ruuhkaisen uuden tien ansiosta matka‐ aika Parikkalaan tulee Pietarista olemaan noin kolme tuntia. Yhdistäessään Euroopan kaksi suurta järvialuetta, Saimaan ja Laatokan, se tarjoaa mm. Valamon luostarisaaren ja Laatokan Karjalan kotiseutumatkojen sekä kalastusmahdollisuuksien ansiosta lupaavat näköalat sekä kahdenvälisen että kolmansista maista tulevan matkailun kehittämiseen. Yhdessä Niiralan ja Imatran rajanylityspaikan kanssa Parikkala‐Syväoro mahdollistaa vaikkapa kiinnostavien kiertomatkojen toteuttamisen (Karjalan kierros, Saimaa/Laatokka/Ääninen ‐kierros), kun meno ja tulo voidaan tehdä eri rajanylityspaikan kautta. 4. Merkittävä potentiaali Liikenne‐ja viestintäministeriön toimeksiannosta on valmisteltu Venäjä‐ministeriryhmän pyytämä Parikkalan ylityspaikan potentiaalia kuvaava liikenne‐ennuste (SITO Oy), joka luovutetaan helmikuussa. Sen jälkeen julkistettava ennuste kertoo tarkemmin millainen liikennemäärä on todennäköinen, jos Parikkalassa ei olisi enää liikennettä koskevia nykyisiä rajoituksia. On todennäköistä, että keskeisen sijainnin ja parempien Venäjän puolen teiden ansiosta Parikkalan kautta ohjautuisi heti rajoitusten poistuttua huomattava määrä sekä rahti‐ että henkilöliikennettä, koska säästö matka‐ajassa, kuljetushinnoissa ja rajanylityksen sujuvuudessa on sen verran huomattava. Matka Etelä‐Karjalasta kuutostieltä Petroskoihin lyhenee noin 80 km eli ainakin reilun tunnin. Matka Pietarista Parikkalaan, Savonlinnaan ja Joensuuhun lyhenee noin 30 km, mikä yhdessä pienempien ruuhkien kanssa lyhentää matkaa ainakin puolella tunnilla. 4 Liikenne‐ennusteiden toteutuminen sekä rahdin että henkilöliikenteen osalta riippuu toki monesta tekijästä, kuten valuuttakurssista ja molempien maiden talouskehityksestä. Maantieteelliset ja tiestöön liittyvät tosiasiat kuitenkin pysyvät. Ne puoltavat vahvasti Parikkalan avaamista. Verrattuna pohjoisen Suomen kansainvälisiin ylityspaikkoihin (Rajajooseppi, Kuusamo, Salla), joiden tarve myös on kiistaton, Parikkala on järkevä ja perusteltu sijoitus ei vain aluetalouden vaan myös koko rajaliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Kyse on koko Itä‐Suomea hyödyttävästä pitkäaikaisesta investoinnista, jolla tuetaan paitsi aluekehitystä myös maidemme välistä kauppaa ja kanssakäymistä laajemminkin. Kokemus rajanylityspaikoista Suomesta ja muualta maailmasta osoittaa, että tarjonta luo kysyntää. Uusi nopeampi ja sujuvampi reitti tuo aina uusia ylittäjiä molemmin puolin rajaa. Sitä enemmän, mitä isompi asukas‐ ja talouspotentiaali rajan läheisyydessä on. Myös Parikkala tulee lisäämään kokonaan uutta liikennettä molempiin suuntiin ylityspaikkaan sisältyvien uusien vetovoimatekijöiden ansiosta. Siitä muodostuisi hyvin todennäköisesti viidenneksi vilkkain ylityspaikka. Kyse ei siis ole vain siitä, että nykyisten asemien (Niirala, Imatra) liikennemäärien tulevasta kasvusta osa ohjautuu edullisemman reitin takia käyttämään Parikkalaa. Vaikka siirtymistä varsinkin aluksi tapahtuu erityisesti Niiralasta, kyse ei ole ”nollasummapelistä” vaan win‐win‐tilanteesta, jossa kaikki alueet rajan molemmin puoli voittavat. Pietarin Petroskoihin verrattuna monikymmenkertainen väestö‐ ja talouspotentiaali on Parikkalan paremman yhteyden ansiosta iso mahdollisuus myös Pohjois‐Karjalan (Joensuu, Koli) kannalta. 5. Kustannukset selvästi hyötyjä pienemmät Kun ylityspaikan vaatima henkilöstö olisi 30‐ 60 htv:tä riippuen aukioloajasta (alkuvaiheessa ryp voisi olla auki esim. klo 06.00‐22.00), sen vaatima lisäkustannus olisi maksimissaan 3‐6 milj. €. On huomattava, että em. luvut eivät ole kokonaisnettolisäystä, sillä jo nykytilanteessa rajan ja tullin henkilötyövuosia sijoittuu Parikkalaan (10‐ 15 htv). Kaakkois‐Suomen Ely‐keskuksen laatiman selvityksen mukaan liittymän korjaus ja muut liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit maksavat noin kolme ja itse ylityspaikan rakentamiseen liittyvät toimenpiteet noin seitsemän miljoonaa euroa eli yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. ENI‐ohjelman rahoitusosuus näistä voisi olla kahdeksan miljoonaa euroa, jolloin muutoin jäisi kustannettavaksi (Senaattikiinteistöt, Liikennevirasto) kaksi miljoonaa euroa. Sijoitus, ylityspaikan vaatimat rakennusinvestoinnit mukaan lukien, on siis hyvin kannattava. Myös valtion saamat vero‐ ja muut tulot ylityspaikan synnyttämistä työpaikoista ja taloudellisen aktiviteetin kasvusta tulevat olemaan jo heti avaamisen jälkeisinä vuosina suuremmat kuin avaamisesta valtiolle koituvat lisämenot, jos ja kun rakennuskustannusten lisäksi uusi kansainvälinen ylityspaikka tarvitsee lisähenkilöstöä. 6. Karjalan tasavallan näkökulma myös huomioon Parikkalan avaamisen järkevyyttä arvioitaessa on huomioitava myös Venäjän ja ennen muuta Karjalan tasavallan suunnitelmat ja tarpeet. Se tosiseikka, että Karjalan tasavallan hallitus sijoitti omia varojaan yli 10 miljoonaa euroa Ihala‐Raivio‐tien peruskorjaukseen (ENPI‐osuus oli noin 6,5 milj. €), kertoo kuinka tärkeänä he pitävät ylityspaikan avaamista. Kansainvälistäminen sisältyy yhtenä tärkeimmistä kehittämishankkeista Venäjän federaation joulukuiseen päätökseen Karjalan tasavallan 100‐vuotisjuhlien tukemisesta. Syväorossa ja 5 Lahdenpohjassa ylityspaikan kehittäminen on huomioitu myös maankäytön suunnitelmissa. Niihin sisältyy uuden tulliterminaalin ja yritysalueen rakentaminen A 121 tien ja Syväoroon johtavan tien risteysalueelle Ihalassa. Petroskoissa Syväoron kehittämisen välttämättömyyttä perustellaan myös sillä, että Wärtsilässä ei ole teknisesti mahdollista lisätä Venäjän puolella liikennettä tuntuvasti nykyisestä, koska rautatie, suoalue ja suojeltavat rakennukset rajoittavat maankäyttöä. Käytössä voi olla vain yksi kaista molempiin suuntiin. Tämän pullonkaulan lisäksi noin 60 km:n tien korjaaminen vaatisi huomattavia lisämäärärahoja, joita federaatio ei ole varannut suunnitelmiinsa. Sen sijaan Venäjän federaation rahoittamat Laatokan länsipuolen tietyöt ovat jo pitkällä ja yhdistävät Lahdenpohjan Pietariin sujuvasti jo tänä vuonna. Loppuosa Sortavalaan asti valmistuu 2020 mennessä. Sortavala‐Petroskoi‐väli on hyvin liikennöitävässä kunnossa jo nyt. Yhteenvetona toteamme, että kun Parikkala‐Syväoron ylityspaikka avataan, lyhenee ja nopeutuu yhteys Petroskoista valtatie 6:lle ja sitä kautta Kaakkois‐ ja Etelä‐Suomeen (ml Helsinki) merkittävästi. Toinen päähyöty ylityspaikasta on Pohjois‐Karjalan ja Etelä‐Savossa erityisesti Savonlinnan seudun ja sekä myös Pohjois‐Savon ja Kainuun yhteyksien paraneminen Pietarin suuntaan. Hyöty Parikkalan avaamisen tuomista sujuvimmista rajanylityksistä ja paremmista liikenneyhteyksistä koko Itä‐Suomen aluetaloudelle on tuntuva. Siitä hyötyvät ennen muuta alueemme yritykset ja tavalliset kansalaiset. Siksi Itä‐Suomen neuvottelukunnan kaikki viisi maakuntaa, Etelä‐Karjala, Pohjois‐Karjala, Etelä‐Savo, Pohjois‐Savo ja Kainuu tukevat yksimielisesti seuraavaa vaalikautta koskevissa hallitusohjelmatavoitteissaan Parikkalan kansainvälistämisen toteuttamista 2018. Etelä‐Karjalan liitto Etelä‐Savon liito Parikkalan kunta Savonlinnan kaupunki