Valoviesti 1/2015 - Parikkalan Valo Oy

1/2015
VALOVIESTI
PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI
Uudet Piika -myyntituotteet s. 11
Rakkaudesta leipomiseen s. 14
Hajautettu pientuotanto s. 24
SISÄLTÖ
4
5
7
8
PÄÄKIRJOITUS
Parikkalan Valo Oy:n tilivuosi 1.1.2014-31.12.2014
Lähes 40 vuotta paikallisen palveluksessa
Maaseutuympäristö ja omistuksen
rakenne vetivät uuden johtajan Parikkalaan
10 Säästääkö kilpailuttamisella?
11 Uudet Piika -myyntituotteet
12 Verkostossa tapahtuu
14 Rakkaudesta leipomiseen
16 Kanta-asiakasedut
20 Lastensivut
21 Kevätkilpailu
20 Sähköverkon rakentamisen PTS
22
24 26 27 YHTEYS
TIEDOT
Olin seurannut Parikkalan Valoa mielenkiinnolla jo jonkin aikaa. Haasteellinen
maaseutujakeluverkko myrskyineen ja
laaja omistajapohja kiinnostivat.
s. 8
Maakaapeleiden asennuksia jatketaan
Punkaharjun taajamassa Tuironniemestä
Ahopellon, Saunalahden ja SOS -lapsikylän suuntaan. Työt keskittyvät tämän
kesän aikana valtatie 14:n itäpuolelle.
s. 12
Autotalli viidelle kuorma-autolle
Paintball on vakiinnuttanut paikkansa Parikkalassa
Hajautettu pientuotanto
Näin luet sähkölaskuasi
Älä katkaise sähköjä pääkytkimestä
Energian hinnan noustessa alkaa sen
tuottaminen omin voimin muuttua koko
ajan kannattavammaksi. Ympäristön
kuormittamisen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat yhä
tärkeämpinä tekijöinä ajateltaessa tulevaisuutta.
s. 24
Parikkalantie 15
59100 Parikkala
puh. 05 439 01
www.parikkalanvalo.fi
[email protected]
ASIAKASPALVELU JA TALOUSHALLINTO
Toimistomme on avoinna:
klo 9:00-15:30 (MA-PE)
Eeva Pajari-Immonen
palkanlaskija
Janne Rouvinen
toimitusjohtaja
040 5880 702
Sanna Hallikainen
kirjanpitäjä
osakeasiat
Nina Laine
talouspäällikkö
05 4390 201
Sähköliittymät
Ritva Reinikainen
myyntiassistentti
05 4390 212
Anne Varis
asiakasneuvoja
05 439 01
Sähkölaskutus
Mari Laukkanen
asiakasneuvoja
05 4390 203
Tiina Neuvonen
asiakasneuvoja
05 4390 203
Leena Paajanen
asiakasneuvoja
05 4390 203
Kirsi Suomalainen
asiakasneuvoja
05 4390 203
Kaikkien 2015 vuoden aikana uuden sähkönmyyntisopimuksen kanssamme solmineiden asiakkaiden kesken arvotaan vuoden lopussa Apple IPad tabletti tietokone.
Valitse Valo - Voita IPad
Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | Puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi
SÄHKÖNMYYNTIOSASTO
VERKKO-OSASTO
Sähkönmyynti ja -markkinointi,
sähkönkäytön neuvonta ja sähkösopimukset
Olli Mattila
osastopäällikkö
050 3099 236
Mika Lirkki
myyntipäällikkö
050 3449 440
Rakennus, kunnossapito, kalusto
Pekka Suomalainen
työpäällikkö
050 3099 231
Verkoston suunnittelu
Hannu Ahokas
suunnittelupäällikkö
044 3099 300
Helena Hämäläinen
suunnitteluassistentti
Mittarointi
Timo Karhinen
tiimipäällikkö
050 3099 235
PÄÄKIRJOITUS
4
YRITYKSEN MENESTYMINEN
VAATII SITOUTUMISTA
Parikkalan Valo Oy:n perustehtävänä on tarjota asiakkailleen laadukasta ja asiantuntevaa energia-alan
lähipalvelua. Toimintamme perustana on asiakaslähtöisyys, jossa tavoitteena on tunnistaa asiakkaiden
tarpeet ja vastata niihin. Paikallisena sähköyhtiönä
olemme tuttu ja jatkuvasti läsnä oleva yhteistyökumppani alueen asukkaille ja yrityksille. Vahvuutenamme
on työhönsä hyvin sitoutunut ja osaava henkilökunta.
Yrityksen johtaminen vaatii jatkuvaa valppautta ja
ennakointia toimintaan kohdistuvissa muutostarpeissa. Menestyvän yrityksen on hiottava strategioita jatkuvasti ja pystyttävä tekemään tarvittavia
päätöksiä nopeasti, unohtamatta yhtiömme arvoja.
Tässä työssä korostuu yhtiön toimitusjohtajan ja
hallituksen välinen saumaton yhteistyö. Toimitusjohtajan osaaminen ja sitoutuminen ovat avainasemassa yhtiön menestymisen kannalta.
Eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Arto Tiainen on
onnistunut erinomaisesti tässä vaativassa tehtävässä viimeisen 30 vuoden aikana. Hyvän pohjan
johtajatyölle antoi aikaisempi työkokemus yhtiön
sähkönmyynnissä, asennustarkastajana ja jakeluinsinöörinä. Kaikilla toiminnallisilla ja taloudellisilla mittareilla mitattuna Parikkalan Valo on hyvin johdettu
paikallinen sähköyhtiö. Vahvan erikoisosaamisen
lisäksi Arto tunnetaan vahvasti yhtiöön ja kotiseutuun sitoutuneena johtajana. Hänen monipuolinen
ja aktiivinen urheiluharrastus on tuonut positiivista
lisäenergiaa johtajatyöhön ja toiminut samalla innostavana esimerkkinä koko henkilökunnalle.
Arto Tiaisen toimitusjohtajauran alkuvaiheessa,
1980-luvun puolivälissä, elimme vahvan kasvun
ja toiminnan laajentumisen aikaa. Sähkön käytön
voimakas kasvu vaati merkittäviä investointeja verkostoon ja sähköasemiin. Halusimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Asennus- ja myymälätoiminta oli vilkkaimmillaan
1980-luvun loppupuolella. Parikkalan Valon työntekijämäärä oli enimmillään lähes 100 henkilöä.
Suomen sähkömarkkinoiden vapautumiseen valmistauduttiin huolellisesti 1990-luvulla. Yhteistyötä
tiivistettiin entisestään toimialueella ja lähialueen
muiden paikallisten sähköyhtiöiden kanssa. Sähkön hankintaa varten perustettiin yhteistoimintayhtiö Kaakon Voima Oy ja myöhemmin Kaakon
Energia Oy. Samalla Parikkalan Valo Oy erikoistui
ja keskittyi energia- ja verkkopalveluun. Näiden
toimien seurauksena yhtiön edellytykset pärjätä
sähkömarkkinoilla paranivat ja yhtiön talous
vahvistui.
Määrätietoisen toiminnan ja hedelmällisen yhteistyön ansiosta Parikkalan Valo on pysynyt kilpailukykyisenä ja laadukkaana toimijana. Sähkömarkkinalain edellyttämät mittavat investoinnit
sähköverkkoon on käynnistetty etupainotteisesti,
jolla pyritään varmistamaan asiakkaiden laadukas sähkönsaanti. Kotimaiseen sähköntuotantoon
olemme satsanneet merkittävästi yhteisomistusyritysten kautta, jotta sähkön saanti kohtuulliseen
hintaan olisi turvattu tulevaisuudessakin.
Kiitoksia Arto Tiaiselle merkittävästä ja tuloksellisesta työurasta Parikkalan Valossa. Nyt Artolla on
enemmän aikaa mieluisille harrastuksille ja läheisille
ihmisille. Hyviä eläkepäiviä!
Uuden toimitusjohtajan haku käynnistettiin hyvissä ajoin viime syksynä ja valinta suoritettiin loppuvuodesta 2014. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin
sähkötekniikan diplomi-insinööri Janne Rouvinen.
Hän on aikaisemmin toiminut Keminmaan Energia
Oy:n toimitusjohtajana. Janne aloitti Parikkalan Valon toimitusjohtajana 1.5.2015 alkaen. Tervetuloa
johtamaan pian 80 vuotta täyttävää paikallista sähköyhtiötä!
Toivotan Parikkalan Valon omistajille, asiakkaille,
yhteistyökumppaneille, henkilöstölle ja hallinnon
edustajille hyvää kesää!
Ari Berg
Hallituksen puheenjohtaja
Parikkalan Valo Oy
NINA LAINE
TALOUSPÄÄLLIKKÖ
5
PARIKKALAN VALO OY:N
TILIVUOSI 1.1.2014–31.12.2014
Sähkönmyyntitoiminta
Sähkönmyyntitoiminnan liikevaihto oli 4,2 milj. euroa. Toiminnan
tulos jäi tappiolliseksi -701 199,46 euroa. Tulos jäi selvästi budjetoidusta tavoitteesta. Sähkön hintaa korotettiin vuoden 2014
alussa 3 %. Myyntimäärien lasku ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta johtuva kilpailun kiristyminen vaikuttivat voimakkaasti tulokseen. Voimatuotanto-osuuksien tuotanto jäi alhaiseksi ja tulos
tappiolliseksi, koska markkinahinnat olivat alhaisia.
pienjänniteverkossa noin 50 %. Simpeleen taajaman ja Mikkolanniemen alueen maakaapelointi valmistui vuoden 2014 aikana.
Punkaharjun taajamassa kaapelointityöt aloitettiin ja Parikkalan
taajaman suunnittelu käynnistyi. Sähköverkon kehittämissuunnitelman mukaisesti olemme lähteneet toteuttamaan sähkömarkkinalain mukaista kehittämisvelvoitetta. Tavoitteen saavuttaminen
tulee vaatimaan suuria investointeja sähkönjakeluverkkoon tulevina vuosina.
Tulevaisuuden näkymät
Verkkoliiketoiminta
Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 5,3 milj. euroa. Tulos oli voitollinen ja budjetoidun mukainen +862 285,39 euroa. Lämpimien
säiden vuoksi myös sähkön siirtomäärät alenivat. Verkostorakentamisen ja perusparannuksen investoinnit vuoden aikana olivat 1,9
milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin toimitusvarmuuden
parantamiseen. Verkostoautomaatiota vahvistettiin uusilla kaukokäytettävillä erotinasemilla. Lisäksi sähköverkon toimitus- ja käyttövarmuutta parannettiin vierimetsien raivauksella ja erottimien
lisäämisellä.
Investoinnit
Sähkömarkkinalaki asettaa tiukkoja vaatimuksia sähkönjakeluverkon toimitusvarmuudelle, sähkökatkoille ja vakiokorvauksille. Laki
asettaa vaatimukset säävarman verkon rakentamiselle 15 vuoden
aikana. Tilikaudella 2014 verkostorakentamiseen ja perusparannukseen käytettiin 1,9 milj. euroa. Maakaapelointiasteemme on
Parikkalan Valo Oy:n toimintaa tullaan edelleen kehittämään paikallisena luotettavana energia-alan osaajana. Pyrimme vaikuttamaan positiivisesti seutukunnan kehittymiseen.
Yhtiön tulokseen tulevat vaikuttamaan eniten kasvavat investoinnit, seutukunnan taloudellinen kehitys, markkinahinnan muutokset
ja markkinariskien vaikutukset. Kilpailu sähkömarkkinoilla tulee
edelleen kiristymään, jonka johdosta asiakassuhteiden hoito ja pysyvyyden varmistaminen tulevat olemaan painopistealueitamme.
Verkkoliiketoiminnan sähkön toimitusvarmuuden parantaminen
on edelleen yksi päätavoitteistamme. Tavoitteena on, että toimintaa kehittämällä voimme varmistaa asiakkaille kohtuullisen verkkopalvelujen hintatason. Yhteistyöverkostojen avulla tehostamme
toimintaa sähkönhankinnassa, tuotannossa ja tietojärjestelmissä.
Yhteistyöstrategian mukaisesti osallistumme Kaakon Energia Oy:n
omistusosuuden kautta tuotantohankkeisiin. Olemme mukana
Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa sekä panostamme vesija tuulivoimaan SV Vesivoima Oy:n ja Puhuri Oy:n projekteissa.
INVESTOINTIEN OMARAHOITUS
Investoinnit
1000 €
Omarahoitus
2078
2000
1654
1500
LIIKEVOITTO
%
MAKSUVALMIUS
16
8
12
6
8
1000
500
4
2,65
4
2010
2011
2012
2013
2014
0
4,3
2010
2011
2012
2013
2014
2
0
2010
2011
2012
2013
2014
Arto Tiainen jää ansaitulle
eläkkeelle ja jättää seuraajalleen luotsattavaksi hyvin hoidetun sähköyhtiön.
Lähes 40 vuotta paikallisen
palveluksessa
7
TERHI TORIKKA
Parikkalan Valon pitkäaikainen toimitusjohtaja Arto Tiainen
jää toukokuussa eläkkeelle hyvillä mielin. Taakse jää piirun
vaille 39 vuoden mielenkiintoinen ura ja mukava työyhteisö. Edessä on lisää aikaa urheiluharrastuksille ja lastenlapsille. Ja yhtiökin tuntuu jäävän hyviin käsiin.
Arto Tiainen
• Syntynyt vuonna 1952 Haminassa,
asunut lapsuutensa Simpeleellä
• Koulutukseltaan sähköinsinööri
• Parikkalan Valoon vuonna 1976
• Toimitusjohtajaksi 1985
Toimitusjohtaja Arto Tiainen istui huhtikuussa tutun pöydän ääreen leppoisana. Kevät oli kulunut pitkälti lomaillessa
ja eläkepäivät häämöttivät lähellä, toukokuun alussa. Niille pitkään talossa viihtynyt johtaja siirtyy hyvillä mielin. Eläköitymisen aikataulu on ollut tiedossa pitkään ja
siihen on ehtinyt valmistautua rauhassa.
Lisäksi on mukavaa jättää seuraajalle yhtiö, jonka Tiainen uskoo pärjäävän kilpailussa jatkossakin, vaikka haasteita riittää.
”Vahvuutemme on paikallisuus, moni on
omistaja jo useammassa sukupolvessa.
Kotikunnasta on huolehdittava ensisijaisesti. Asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä ja
palvelu kunnossa. Yhteistyötä paikallisten
yritysten kanssa pitää rakentaa lisää”, Tiainen pohtii.
Hän kiittelee sekä yhtiön henkilökuntaa että
hallintoa hyvästä ja avoimesta yhteistyöstä.
”Ihmiset tekevät tuloksen.”
Valtavia muutoksia
todistamassa
63-vuotias Tiainen on saanut todistaa uransa aikana Parikkalan Valossa valtavia muutoksia. Ensimmäiset kokemukset yhtiöstä
tulivat kesätöistä ja varsinainen työrupeama
alkoi vuonna 1976 sähkönmyynnillä ja asennustarkastuksilla. Silloin ympäristö oli vielä
varsin jäykkä ja laitosmainen. Myyntituotteena sähkölämmitys oli seitsemänkymmentäluvulla hyvin suosittua. Myös sähkönhintoihin liittyvän sääntelyn Tiainen muistaa.
Sittemmin markkinamuutokset toivat
työhön uutta ulottuvuutta. Markkinoiden vapautumiseen 1990-luvulla vastattiin muun muassa luomalla yhteis-
yrityksiä muiden saman kokoluokan
toimijoiden kanssa. ”Koitettiin saada isojen kaltaisia kilpailuetuja, ja onnistuttiin.”
Muun ohessa tietotekniikka ja tietoliikenne kehittyivät kovaa vauhtia. Esimerkiksi
verkostoautomaatio toi mahdollisuuden
ohjata maastossa olevia katkaisijoita ja
erottimia toimistosta käsin. Vikojen kestot
lyhenivät ratkaisevasti, kun kytkentöjä varten ei tarvinnut päästä fyysisesti paikalle.
Perusvoimalle tarvetta
tulevaisuudessa
Nyt sähköalalla eletään jälleen aivan erilaisessa tilanteessa, kun tukipolitiikka
ja muut poliittiset päätökset muuttavat
sähkön eri tuotantomuotojen kilpailutilannetta. ”Markkinalähtöisempään suuntaan pitäisi päästä”, Tiainen arvioi.
Tiainen toivoo, että tulevaisuudessa Suomessa huolehdittaisiin sähköntuotannon
omavaraisuudesta.
”Investoinnit päästöttömään perusvoimaan
tulisi saada kannattavaksi, näin varmistettaisiin vakaa hintataso asiakkaille. Monipuolinen sähköntuotanto on paikallaan, mutta
nykyinen tukipolitiikka johtaa investoinnit tuettuun tuotantoon, eikä perusvoimaan olla
valmiita investoimaan.”
Iso haaste maaseudun toimijalle on uusi
sähkömarkkinalaki, jonka perusteella metsissä ja pelloilla kulkevaa verkkoa pitää siirtää tienvarsille ja muuttaa maakaapeliksi.
Tämä vaatii isoja investointeja, joihin Parikkalan Valo on jo ryhtynyt.
Raha investointeihin on tiukassa, sillä kilpailu on kovaa, ja sähkönmyynnin marginaalit
pienet.
• Asuu Parikkalassa
• Vaimo, kaksi tytärtä ja kolme
lastenlasta
• Harrastaa golfia, hiihtoa ja
laskettelua
• Unohtumattominta uralla:
Asta- ja Veera –myrskyjen korjaus
vuonna 2010
Asta- ja Veera-myrskyt
jäävät varmasti mieleen
Eläkepäivillään Tiainen aikoo keskittyä urheiluharrastuksiin sekä antaa aikaansa
myös lastenlapsille. Lisäksi omakotitalossa
ja mökissä riittää aina tekemistä.
Sähköasioissa mies jää asiakkaan ja pienomistajan rooliin. ”Ei ole enää tarvetta osallistua.”
Jatkossa myös sääennusteet voi katsoa
rennommin. ”Kyllähän se aina tietyn stressin on aiheuttanut, jos myrskyä luvataan”,
Tiainen myöntää.
Tosin hän myös tietää, että niistäkin selvitään. Sen osoitti uran unohtumattomin tapaus, Asta- ja Veera –myrskyjen iskeminen
rajusti yhtiön koko jakelualueelle. ”Koko
verkko oli alhaalla.”
Korjaukset kestivät kaikkiaan viisi viikkoa.
Porukka venyi ja yhteishenki kasvoi. ”Tiukassa paikassa suomalaisista löytyy näyttämisen halua ja yritystä”, johtaja kiittelee.
Myrskyt nousevat edelleen usein puheeksi
asiakkaiden kanssa. ”Vaikka katkot olivat
pitkiä, olemme saaneet kehuja tilanteen
hoitamisesta.”
Janne Rouvinen
• Syntynyt vuonna 1976 Kiteellä
• Koulutukseltaan sähkötekniikan diplomiinsinööri, 2005
• Parikkalan Valoon vuonna 2015
• Asuu Parikkalassa
• Harrastaa uintia, hiihtoa, laskettelua
• Unohtumattominta uralla: Myrskytuhojen
korjaukset
Parikkalan Valon uusi toimitusjohtaja
Janne Rouvinen tarttui toukokuun alussa käynnistyneeseen pestiinsä innolla.
Hän uskoo vakaasti, että paikallinenkin
toimija voi olla tehokas.
Parikkalan Valo sai toukokuun alusta uudeksi kapteenikseen Janne Rouvisen. 39-vuotias uintiharrastaja palaa
melkein juurilleen, sillä hän on kotoisin Kiteeltä.
”Tunnelmat ovat hyvät. Ihmiset ovat helposti lähestyttäviä
ja avoimia, mukava savo-karjalainen ilmapiiri tuntuu”, Rouvinen luonnehtii.
Seitsemän edellistä vuotta Keminmaan Energian toimitusjohtajana Lounais-Lapissa työskennelleelle Rouviselle itä oli
mieluinen suunta. ”Täällä on vaaramaisemat, järvet, kavereita ja perhe.”
Kovasti houkutti myös kiinnostava työ.
”Olin seurannut Parikkalan Valoa mielenkiinnolla jo jonkin
aikaa. Haasteellinen maaseutujakeluverkko myrskyineen ja
laaja omistajapohja kiinnostivat.”
Uusi toimitusjohtaja on innokas uimari ja uinut
paljon myös kilpaa. Kuva on Puruveden rannalta
Kiteen Mäntylahdesta. ”Puruvesi on mieluisin vesistö harrastaa avovesiuintia, johtuen puhtaasta
vedestä ja hienoista rannoista, eikä vastaranta
tule heti vastaan”, Rouvinen kuvailee.
KUVA JARMO SALLINEN
Täällä ei laahata perässä. Ammattitaitoiseen, innovatiiviseen
ja nuorekkaaseen organisaatioon sekä vakavaraiseen ja hyvin hoidettuun yhtiöön oli helppo tulla.
TERHI TORIKKA
9
Maaseutuympäristö ja omistuksen
rakenne vetivät uuden johtajan Parikkalaan
Kehityksen eturintamassa
Vapaa-ajalla veteen
Rouvinen uskoo vakaasti, että paikallinen
maaseututoimijakin voi olla tehokas ja kulkea kehityksen eturintamassa, kuten Parikkalan Valo.
”Täällä ei laahata perässä. Ammattitaitoiseen, innovatiiviseen ja nuorekkaaseen organisaatioon sekä vakavaraiseen ja hyvin
hoidettuun yhtiöön oli helppo tulla.”
Edeltäjänsä tavoin Rouvinen näkee paikallisuuden isona vahvuutena. ”Työllistämme
paikallisia ja raha jää tälle seudulle.”
Sähkönsiirrossa paikallisuus näkyy Rouvisen mukaan asiakasta lähellä olevana palveluna ja kohtuullisena hinnoitteluna.
Kiteellä kasvanut ja Lappeenrannassa opiskellut Janne Rouvinen viettää vapaa-aikansa mieluiten vedessä.
Entinen kilpauimari käy Punkaharjulla tai Kiteellä uimassa 4-5 kertaa viikossa. Kesällä
häntä kutsuvat myös avovedet, esimerkiksi
Savonlinnan halkiuinnin voittoja on kertynyt
useita. Rouvinen on jakanut taitojaan myös
pitämällä tekniikkauimakouluja.
Talvella harrastuksiin kuuluvat myös laskettelu ja hiihto sekä metsänhoitotyöt kotiseudulla Kiteellä.
Isoja investointeja edessä
Haasteina uusi toimitusjohtaja mainitsee
uuden sähkömarkkinalain kehittämisvelvoitteet, jotka merkitsevät maaseutujakeluyhtiöille isoja investointeja. Myös sähkömarkkinoiden entisestään kiristynyt kilpailu
sekä tuotantotuet ja niihin liittyvät poliittiset
päätökset tuovat omat haasteensa.
Lähivuosina yhtiön suunnitelmissa on jatkaa
sähkönjakeluverkon uudistamista laaditun
verkostostrategian mukaisesti. Maakaapelointia tullaan lisäämään etenkin taajamissa
ja taajaman ulkopuolella ilmajohtoverkkoa
siirretään suojaisampiin paikkoihin. Toimenpiteillä pyritään parantamaan toimitusvarmuutta. Myös omaa sähköntuotantoa
yhteisomistusyhtiöiden kautta tullaan lisäämään. Nämä investoinnit vaativat runsaasti
pääomaa.
Janne Rouvinen aloitti Parikkalan Valon
toimitusjohtajana toukokuun alusta.
Väistyvän toimitusjohtajan tavoin Rouvinenkin myöntää, että säätiedotteet tulee seurattua melko tarkasti vapaa-ajallakin.
”Tuuli ja lämpötila kertovat miten liikevaihtoa
kertyy ja kuinka verkko kestää. Vahinkoja
alkaa tulla, kun mennään yli 20 metriin sekunnissa.”
Myrskyn jälkien korjaamisesta Rouvisella
on käytännön kokemusta kesätyöajoiltaan
Pohjois-Karjalan Sähköltä, missä hän toimi
asentajana. ”Ja täällä yhtiössähän kokemusta myrskyistä riittää, siitä ei ole epäilyksiä.”
10
MIKA LIRKKI
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
SÄÄSTÄÄKÖ KILPAILUTTAMISELLA?
Sähkönenergian myyjät ovat olleet viime aikoina markkinoilla erittäin aktiivisia. Edulliset päästöoikeudet,
heikko taloudellinen tilanne ja lämmin talvi yhdessä ovat laskeneet sähkön tukkuhinnan alhaiselle tasolle.
Suurimmat alan toimijat ovat olleet aktiivisina markkinoimassa sähköä useissa eri markkinointikanavissa.
KULUTTAJAN SÄHKÖMAKSUJEN RAKENNE
Vuotuiset sähkömaksut koostuvat kolmesta osa-alueesta sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja sähköverosta. Ainoastaan sähköenergian voi ostaa miltä tahansa Suomessa toimivalta vähittäismyyjältä. Nämä maksut kattavat kulutetun energian.
Asiakas maksaa sähkön siirrosta aina paikalliselle verkkoyhtiölleen. Sähkön siirtomaksulla katetaan sähköverkon kunnossapito,
saneeraaminen, vikapäivystys ja viankorjaus kaikkina vuorokauden
aikoina ja mahdolliset pitkistä sähkökatkoista maksettavat lakisääteiset vakiokorvaukset. Sähkönsiirtomaksussa asiakas maksaa
mahdollisuudesta käyttää sähköä haluamaansa ajankohtana.
Sähkön siirrolle on Suomessa sallittu 6 % tuotto verkkoyhtiön
verkko-omaisuuteen nähden. Tätä valvoo Energiavirasto.
Siirtomaksujen yhteydessä sähköyhtiö kerää valtionkassaan
sähköveroa, joka muodostaa jo huomattavan osan sähkölaskun
loppusummasta. Sähköveron suuruus on 2,79372 snt/kWh veroluokassa 1, joka kattaa muut sähkönkäyttäjät paitsi tuottavan ja
valmistavan teollisuuden. Hallitus nosti veroluokan 1 sähköveroa
2015 vuoden alussa 18,4%.
MITÄ ON HYVÄ HUOMIOIDA
SÄHKÖNHINTOJA VERTAILLESSA
taessa myös tästä aiheutuu lisäkuluja. Vain puhelimitse ja sähköpostilla tavoitettavan myyjän asiakaspalvelun tavoitettavuuskaan
ei välttämättä ole aina helppoa. Kattaako tarjottu määräaikainen
sopimus kaksi talvea vai vain 18 kk? Talvella sähkönhinnassa on
mahdollisuus suurillekin vaihteluille.
Joka tapauksessa kannattaa aina pyytää tarjous myös
oman alueen sähköyhtiöstä.
ESIMERKKEJÄ SÄHKÖMAKSUJEN
JAKAUTUMISESTA
Muutama esimerkkilaskelma vuoden sähkömaksujen jakautumisesta erilaisissa kohteissa. Laskelmat on tehty Parikkalan Valon
siirtohinnastolla ja kanta-asiakashinnalla sisältäen 24% alv:n. Kertauksena mainitaan, että sähkönmyynnin osuus on ostettavissa
miltä myyjältä tahansa.
Esimerkki: kerrostalo/ rivitalo vuosikulutus 2000 kWh, yleissähkö
Sähkönsiirto Sähkövero 332 €
55 €
Sähkönmyynti 178 €
Kuluttajaa kiinnostaa viime kädessä se, mitä hän joutuu maksamaan sähköntoimituksesta kokonaisuutena.
Mikäli kulutus on pienentynyt reilusti esim. maatalouden lopettamisen myötä, niin kannattaa olla yhteydessä omaan asiantuntevaan
sähköyhtiöön, jossa tarkistetaan myös sähkönsiirtotuotteen taloudellisuus muuttuneeseen tilanteeseen nähden. Tätä ei puhelinmyyjä tee.
Olennaista on käyttää vertailussa samaa kulutusarvioita kaikkien
toimittajien kohdalla. Kannattaa varmistua, että sähköntarjoajan
hintavertailu suoritetaan käytössä olevaan tuotteeseen eikä esimerkiksi kalliimpaan tuotteeseen ja tuotevertailussa käytetään verollisia hintoja.
Sähkönmyyjiltä saapuva posti on tutkittava muutoinkin tarkasti. Onko saapunut kirje sovitusta tarjous vai sopimusvahvistus?
Mahdollisiin virheisiin on reagoitava välittömästi, jotta asia voidaan
korjata. Eroja on myös palvelun sisällössä. Esimerkiksi paperilasku
ei ole kaikilla ilmainen ja sopimuksen irtisanominen ei välttämättä
onnistu muuten kuin kirjallisesti.
Paikalliselta yhtiöltä tulee sähkönmyynti ja sähkönsiirto samalla
laskulla. Myyjän vaihtuessa uudelta myyjältä tulee oma laskunsa,
mutta omalta verkkoyhtiöltä tulee edelleen lasku sähkönsiirrosta,
ellei myyjän kanssa ole sovittu läpilaskutuksesta. Pankissa makset-
Esimerkki: vapaa-ajan asunto vuosikulutus 5000 kWh, yleissähkö
Sähkönsiirto
434 €
Sähkövero
140 €
Sähkönmyynti 390 €
Esimerkki: omakotitalo vuosikulutus 18000 kWh, yleissähkö
Sähkönsiirto
876 €
Sähkövero
503 €
Sähkönmyynti 1306 €
Esimerkki: omakotitalo vuosikulutus 25000 kWh, kausisähkö
(talvipäivä 8000 kwh, muu aika 17000 kwh)
Sähkönsiirto
Sähkövero
1228 €
698 €
Sähkönmyynti 1618 €
MIKA LIRKKI
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
UUDET Piika -myyntituotteet
Vuoden vaihteessa uudistimme sähkönmyynti tuoteperheemme
nimiä. Halusimme valita nimeksi yksilöllisen ja erityisesti meidän
seutukunnalle tunnistettavan nimen. Tästä ajatuksesta syntyi Piika
-tuoteperhe.
11
Toistaiseksi voimassa oleva sopimusperheemme. Helppo ja vaivaton vaihtoehto. Näille tuotteille on mahdollista solmia kanta-asiakassopimus, jolla saa 6 % kanta-asiakasalennuksen sulakeryhmissä 25-63 A.
YleisPiika Tyypillisesti kerrostalot, rivitalot, vapaa-ajanasunnot ja omakotitalot ilman
sähkölämmitystä. Vuosikulutus alle 15 000 kWh
YöPiika Sähkölämmittäjät, maatilat. Vuosikulutus yli 15 000 kWh
KausiPiika Sähkölämmittäjät, maatilat. Vuosikulutus yli 15 000 kWh
ViherPiika Uusi ympäristöystävällinen tuotteemme. Sähkö on tuotettu 100 % uusiutuvilla energian tuotantomuodoilla. Hinta on kanta-asiakashinta + 0,20 snt/kWh.
TehoPiika Yli 63A liittymien toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus.
VuosiPiika Määräaikainen sähkösopimus, joka on voimassa 24 kk. Hinta säilyy samana koko sopimusjakson. Sopimus päättyy sopimusjakson päättyessä.
Pyydä meiltä tarjous.
VIKAPALVELUMME ON AVOINNA 24 h
Alueen ja asiakkaan hyvinvointi sekä palvelun helppous ovat
meille avainasioita. Vuorokauden ympäri Sinua palvelevat tutut
ja luotettavat asiantuntijat.
Voit tarkistaa häiriötilanteen myös kotisivuiltamme
www.parikkalanvalo.fi Häiriötilanne
puh. 05 439 01
Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi
12
VERKOSTOSSA tapahtuu
PEKKA SUOMALAINEN
TYÖPÄÄLLIKKÖ
Maakaapeleiden asennuksia jatketaan Punkaharjun taajamassa Tuironniemestä Ahopellon,
Saunalahden ja SOS -lapsikylän suuntaan.
Työt keskittyvät tämän kesän aikana valtatie
14:n itäpuolelle.
Parikkalassa maakaapelointityöt aloitetaan
Tetrisuontien varresta tulevan syöttölinjan kaivulla Kirjolan suuntaan. Kesän tavoitteena olisi
saada Kirjolan, yhteiskoulun ja paloaseman
seutu maakaapeloitua. Kirkonkylän alue jäänee seuraavan vuoden puolelle.
Melkoniemen raivaus
Muikkulahden ja Vuoriniemen välinen yhdysjohto valittiin kohteeksi, jossa tehdään erityinen sähkölinjan
vierimetsän harvennus. Linjan varresta poistetaan
vesakko sekä riukuuntuneet, lahot ym. heikkovartiset puut, joilla on suuri riski kaatua lumen tai tuulen
takia linjalle. Lisäksi linjan vierimetsää harvennetaan n. 15 metrin etäisyydeltä, niin että jäljelle jäävä puusto järeytyy vahvaksi tukkipuuksi, joka kestää paremmin tuulta ja lumikuormaa. Maanomistajien suhtautuminen asiaan on ollut myönteistä.
Harvennus oli tarkoitus tehdä talven aikana ennen
maan sulamista. Kevät tuli kuitenkin todella aikaisin ja
homma ehdittiin juuri aloittaa Muikkulahden puolella,
kun se piti olosuhteiden takia lopettaa. Sulan maan
aikana työtä ei kannata tehdä juuristovaurioiden riskin
takia. Moto jatkaa harvennustöitä taas ensi talvena,
kun olosuhteet ovat sopivat.
Helmikuussa oli parin viikon aikana lumikuormaa puissa
todella paljon. Sähkökatkoja aiheutui tämän takia varsinkin jakelualueen eteläisellä osalla (Rautjärvi, Koitsanlahti,
Särkilahti), mutta myös muualla oli joitakin lumikuorman
aiheuttamia katkoksia. Linjojen vierimetsiä on raivailtu
koko kevättalven ja kevään ajan eri suunnilla jakelualuetta. Pääosin raivauksia on tehty Sarajärven, Särkilahden,
Melkoniemen, Vuoriniemen, Savikummunsalon ja Enanniemen alueilla. Mutta myös muilla alueilla on yksittäisiä
reunapuita kaadettu. Maanomistajan kannattaa käydä
katsomassa onko linjan varresta kaadettu puita, jos haluaa korjata ne polttopuiksi. Raivauksista on ilmoiteltu
paikallislehdissä.
Kuvassa koivikko on harvennettu linjan varresta. Tästä koivikosta ei
todennäköisesti enää puut taivu lumikuormassa linjan päälle.
PEKKA SUOMALAINEN
TYÖPÄÄLLIKKÖ
13
sähköjohtojen
VIERIMETSÄN raivaus
Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkonhaltijaa ylläpitämään sähköverkkoa siten, että sähkökatkojen riski
olisi mahdollisimman pieni. Tämä on hyvin ymmärrettävä velvoite ja verkonhaltijat toimivat siten ilman lakiakin. Viime vuoden alusta voimaan tullut lakiuudistus antaa kuitenkin paremmat edellytykset tavoitteen
hoitamiseen metsäisien johto-osuuksien kohdalla.
Lain mukaan verkonhaltija saa kaataa linjan läheisyydessä olevia puita, jotka muodostavat ilmeisen
riskin johdon varmuudelle. Tällaisia ovat varsinkin
riukumaiset lehtipuut, jotka lumikuorman vaikutuksesta taipuvat linjan päälle. Myös haaroittuneet ja
lahot puut kaatuvat helposti tuulen voimasta linjalle.
Aikaisemmin linja on raivattu vain 10 metrin leveydeltä linjan pohjalta, joka on niin sanottu sopimusalue.
Sen lisäksi reunapuiden oksia on raivattu helikopterilla. Nyt on tarkoitus ryhtyä tekemään raivausta
myös sopimusalueen ulkopuolella, eli alueella johon
ei aikaisemmin ole ilman maanomistajan lupaa saatu
juurikaan koskea. Lain antamista oikeuksista huolimatta halutaan homma hoitaa hyvässä yhteistyössä
maanomistajien kanssa. Ilman maanomistajan suostumusta emme kaada arvopuustoa.
Vierimetsien hoitoa tullaan tämän ja ensi vuoden aikana tekemään ainakin Melkoniemen 20kV johtolähdöllä, johon kuuluu Simpelejärven länsipuolella olevat
johdot Särkisalmelta Pitkäjärvelle asti. Töitä tehdään
pääasiassa talviaikana. Maanomistajille, joita raivaus
koskee, lähetetään tiedotuskirje, jossa asiasta kerrotaan laajemmin.
Kuvassa näkyy hyvin viime helmikuun aikana olleen
lumitilanteen haitta sähköjohdolle. Vierimetsän lehtipuusto rönsyilee langoille ja aiheuttaa sähkökatkoja.
Linjan vierimetsää voidaan raivata sekä koneellisesti
että henkilötyönä. Jos maanomistajan kanssa ei muuta sovita, niin linjan varrelta kaadetaan vain polttopuukelpoista puustoa. Järeämmistä hakkuutöistä sovitaan
aina maanomistajan kanssa ennen töiden aloittamista.
Kuvassa on kaivuri raivannut energiapuukouralla linjan
vierimetsää.
14
TERHI TORIKKA
RAKKAUDESTA
leipomiseen
Intohimoinen leipuri ja ruuanlaittaja Kirsi Harmanen teki mieluisasta puuhasta yrityksen, jossa saa toteuttaa itseään joka päivä. Asiakaskunta ulottuu Savonlinnasta Lappeenrantaan ja ruokaa tarjoillaan sujuvasti niin juhlapöydissä
kuin metsälaavuillakin. Leipää paistuu lähes päivittäin.
Herkullinen tuoksu ja lämpö tulvahtavat
vastaan kotileipomon ovesta. Kotileipomoyrittäjä ja pitokokki Kirsi Harmanen on juuri
alustanut viikon ensimmäisen ruisleipätaikinan.
Ruisleivistä kaikki oikeastaan runsaat 15
vuotta sitten alkoikin. Kotiäitinä ja perhepäivähoitajana toimineen Kirsin leipiä alettiin
kysellä myös perheen ulkopuolelta.
Samoihin aikoihin kuopuksen koulun alku
läheni ja innokas käsillä tekijä pohti, ryhtyisikö vapautuvalla ajallaan ompelemaan vai
leipomaan. Jauhopeukalo voitti.
Aluksi Kirsi kiersi myyjäisiä, sitten mukaan
tuli torimyynti. ”Ensin leivoin iltaisin hoitolasten lähdettyä.” Sitten nuorimmatkin lapset aloittivat koulun ja asiakaskunta laajeni.
Harmanen perusti toiminimen.
Parin vuoden leipomisen jälkeen mukaan
tuli myös pitopalvelu. ”Rakastan leipomista ja minusta on ihana tehdä ruokaa isoille
porukoille.”
Tiiviisti perheyritys
Kotileipomon toiminta alkoi Kirsin miehen
Esan kotipaikalla Rautjärven Änkilässä,
missä piiraat ja leivät valmistuivat isossa
leivinuunissa. Apuna hyöri tarpeen mukaan
koko perhe. Kaikki kolme poikaa tienasivat
taskurahoja piiraita voitelemalla ja leivonnaisia pakkaamalla, sekä viikonloppuisin pitotöissä auttamalla.
”Ilman perheen tukea tämä ei olisi onnistunut”, Kirsi sanoo.
Nyt vanhimmat pojista ovat suuntautuneet
muille aloille, mutta nuorin, Atte, on mukana
aktiivisesti. Hän työskentelee toista vuotta
äitinsä yrityksessä ja suorittaa samalla alan
opintoja oppisopimuksella.
”Ala kiinnostaa, en ole enää miettinytkään
muuta”, 23-vuotias mies sanoo.
Hän on innostunut viimeisimpänä esimerkiksi loihtimaan taidokkaita sokeri- ja suklaakoristeita. Myös ruokapuolen opinnot
kiinnostavat, mutta ensin on tarkoitus tehdä jonkin aikaa töitä: leipoa ja hoitaa pitojen
tarjoilua.
Aten mukaantulo mahdollisti tuotemyynnin
laajentamisen Parikkalaan, jonne sitä oli toivottu jo pitkään, Kirsi kertoo.
Töissä yrityksessä on ollut myös miniä Riikka ja edelleen tärkeässä roolissa on Kirsin
rinnalla jo yli 40 vuotta kulkenut aviomies
Esa.
Kirsi Harmasen yhteistyö oppisopimuksella leipomoalalle valmistuvan poikansa Aten kanssa sujuu hyvin. ”Atte
tuo uusia ajatuksia mukanaan, molemmat hyötyvät.”
15
Toimivat työtilat
Harmasen nykyiset työtilat valmistuivat perheen kodin yhteyteen
Simpeleen taajamaan vuonna 2007, kun talo Änkilässä siirtyi vanhimmalle pojalle puolisoineen hevostilaksi.
Työtilat ovat aiempaa ammattimaisemmat. ”Kaikki on lähellä, mutta työtila ja koti silti erikseen”, Kirsi toteaa tyytyväisenä.
Se helpottaa esimerkiksi raskaita toripäiviä, jolloin edellinen ilta
venyy usein yli puoleen yöhön ja aamu alkaa silti jo neljältä. Ulkoa torilta palattuaan emäntä suo itselleen usein torkut Dille-kissa
vatsan päällä kehräten. Sitten mielessä ovatkin jo seuraavat leipomukset.
Reissaava pitoemäntä
Kirsi Harmasen aika kuluu enimmäkseen uunien äärellä tai tien
päällä. Juhlia tilataan Savonlinna-Lappeenranta -välille. Toisinaan
tarjoilut hoidetaan juhlasalien sijaan vaikka metsän keskellä.
Erilaisia tilanteita ja päällekkäisiä tilauksia varten Harmasella on iso
astiavarasto ja hyvä kuljetuskapasiteetti. Juhlat onnistuvat myös
niin sanotusti avaimet käteen –periaatteella, sillä leipomisen ja
ruuanlaiton lisäksi somistus ja noutopöydän asettelu ovat yrittäjälle mieluisia. ”Niistä mie tykkään tosi paljon.” Valmiita paketteja
tilataan etenkin muistotilaisuuksiin, joissa omaisten voimat juhlan
järjestelyyn ovat usein vähissä.
Vahvuuksikseen leipurina Harmanen arvioi voileipä- ja täytekakut,
karjalanpiirakat sekä laajalti tunnetun ruisleivän. ”Siihen ei itsekään
kyllästy.”
Myös erikoisruokavaliot onnistuvat, eikä leipuri säikähdä uusia
haasteita. ”Olen valmis kokeilemaan mitä vaan, kunhan aikataulu
antaa myöten.”
Erikoisin tilaus tähän mennessä on ollut jättikokoinen karjalanpiirakka, joka oli niin suuri, että se piti paistaa kahdessa osassa.
Lähellä tuotettua
Yksi työn kulmakiviä Simpeleellä kasvaneella Kirsillä on lähiraakaaineiden käyttö. ”En käytä puolivalmisteita tai alihankkijoita, tiedän ja tunnen itse jokaisen tuotteen, joka täältä lähtee.”
Esimerkiksi lanttulaatikon teko alkaa lantun kuorimisesta, Esa lisää.
Alkuun marjat ja viljatkin tulivat omasta maasta, nyt Harmanen
käyttää Hallikaisen marjatilan satoa ja kiteeläistä luomuruista maatalousyhtymä Makkolalta. Ruisleivät ja piiraat ovat siis nykyisin
luomua ja mikäli Makkolan luomuvehnäsato ensi kesänä onnistuu, tulee makeista leivonnaisistakin luomua. ”Olen tosi tyytyväinen jauhoon.”
Läheltä tulee myös energia. ”Olemme olleet aina Parikkalan Valon
asiakkaita, eikä ole mitään valittamista. Paikallinen yhtiö on vahvuus, toivottavasti jatkuisi näin”, Esa Harmanen toteaa.
”Lomaa ei edes kaipaa”
Pitoja ja leipomista riittää ympäri vuoden, eikä yrittäjä juuri lomaile.
Mutta ei hän sitä erityisemmin kaipaakaan. Se riittää, että sunnuntaisin on yleensä rennompaa ja kesällä ehtii välillä mökille Änkilään
ihan vain olemaan. Pienet katkot ovat tärkeitä.
”Ei tätä ajattele työnä samalla tavalla kuin moni muu, tähän on
sisäinen palo. Vapaata pidetään sitten, kun siihen on mahdollisuus.”
Kotileipomo / Pitopalvelu Kirsi Harmanen
• Toiminimi perustettu 1999
• Toimii Simpeleen taajamassa kodin yhteydessä
• Yrittäjä Kirsi Harmanen, 54 v.
• Työllistää yrittäjän lisäksi oppisopimuksella Atte
Harmasen, 23 v.
• Tärkeintä markkina-aluetta Rautjärvi ja Parikkala
• Kauimmaiset asiakkaat Lappeenrannassa ja Savonlinnassa
• Työ jakautuu lähes puoliksi pitoihin ja leivontaan
• Vakiintuneet myyntipaikat: K-Market Hermanni,
Simpele (tiistai), Simpeleen tori (torstai), Parikkala,
tekstiilitalo Saikkosen edusta (perjantai), Iloisen
Pässin Maalaispuoti, Parikkala
Kirsi Harmanen leipoo lähes joka päivä, ja välillä öisinkin.
PARIKKALAN VALON
KANTA-ASIAKASEDUT
<<asiakas>>
<<asnro>>
MIKA LIRKKI
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
Edut saat esittämällä Valon KANTA-ASIAKASKORTIN
Iloisen Pässin Maalaispuoti
okaa,
* Lähi -ja luomuru
vintola
lahjatavaraa, Ra
ta biisonia,
* Puodista tuoret
tuotteita
karitsaa ym. lähi
ola A-oikeuksin
* Kahvila/ravint
a
erit, pihvit, kuha
Paikalliset Burg
det tilauksesta
* Yksityistilaisuu
alon kantaParikkalan v
lla Biisonin
asiakaskorti
ria huhtigrillipihvi ate
1€)
17€ (norm. 2
a
ss
u
u
k
o
k
u
to
0
Kuutostie 47
lahti
an
ts
oi
K
59130
950
P.044 9769
i
/iloinenpass
om
.c
ok
bo
Face
Avoinna HuhtiToukokuussa
Ma-To 10-17
Pe
10-18
La 10-16
su 11-16
Parikkalan Valon kanta-asiakkaille
ensimmäinen kerta ilmaiseksi
(norm. aikuiset 7 €/h, sis. kengät ja pallon)
Hallimme on suljettu kesällä,
avaamme jälleen elo-syyskuun vaihteessa.
Tarjous on voimassa vuoden 2015 loppuun.
Simpeleen Keilaajat ry
Reinikaisenkatu 6, 6800 SIMPELE
[email protected] ,puh: 040 7394326
PARIKKALASSA PALVELUA 70 VUOTTA
(Perustettu Ihalassa jo vuonna 1936)
Valon
KANTA-ASIAKASKORTILLA yli 70 euron
normaalihintaisista kertaostoksista
-30 %
toukokuun loppuun asti
Tekstiilitalo Saikkonen
Parikkalantie 22, Parikkala p. 05 430 241
Tule tutustumaan energiansäästövaihtoehtoihin tapaamalla
meitä kanta-asiakaspäivillä sekä hakemaan hyvä juuri Sinulle
räätälöity tarjous lämpöpumpuista ja ilmanvaihtotuotteista!
Ostaessasi kanta-asiakkaana meiltä ilmalämpöpumpun saat
puhdistusvälinepaketin kaupan päälle!
Parikkalan Valon
kanta-asiakaskortilla 2 € alennus
Luston normaalihintaisesta
pääsylipusta 31.8.2015 saakka.
1 alennus/kortti.
Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.
www.lusto.fi
[email protected]
p. 015 345 100
PUNKAHARJU
McCULLOCH ruohonleikkurin
ostajalle Valon kanta-asiakaskortilla
lisäetuna Nesta pienkonebensiiniä 5 l
(arvo 19,90 €)
HINNAT ALKAEN:
MCCULLOCH M51-125M
- sivulle heittävä/alle silppuava
- työleveys 51 cm
- moottori B&S 450
199,00 €
TARJOUS ON VOIMASSA
30.6.2015 ASTI
PARIKKALAN
RAUTA-MAATALOUS
Kirkkotie 1, 58500 PUNKAHARJU
puh. (015) 449 561
Parikkalantie 29, Parikkala P. 05 470241
TOUKOKUUN AJAN
VALON KANTA-ASIAKKAILLE
KÄYTÄVÄMATON OSTAJALLE
KANTTAUS KAUPAN PÄÄLLE!
VALON KANTA-ASIAKKAILLE
Upo jenkkikaappi
RF2710
Energialuokka A+
tuotteen mitat (LxKxS)
55x141,5x58 cm
Parikkalan Valon kanta-asiakaskortilla
2 € alennus lipun hinnasta
280 €
RadioSähkö Oy
Kauppatie 9, Punkaharju p. 015 441 768
MIKKISTEATTERISSA
KESÄLLÄ 2015 LAULUNÄYTELMÄ
JÄÄKÄRIN MORSIAN
Kirjoittanut Sam Sihvo
Dramatisoinut ja ohjannut Paavo Vanhanen
Musiikin ohjaus Irma Pylsy / Jouko Kuikka
ESITYKSET:
tiistaina
keskiviikkona
tiistaina
keskiviikkona
tiistaina
keskiviikkona
tiistaina
keskiviikkona
tiistaina
keskiviikkona
lauantaina
sunnuntaina
30.06.2015
01.07.2015
07.07.2015
08.07.2015
14.07.2015
15.07.2015
21.07.2015
22.07.2015
28.07.2015
29.07.2015
01.08.2015
02.08.2015
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
19.00
19.00
19.00
19.00
19.00
19.00
19.00
19.00
19.00
19.00
14.00
14.00
Lippujen hinnat: aikuiset 14,00
lapset 5,00
min. 20 henkilön ryhmät 12,00
Puffetin hinnat:
kahvi / tee
mehu
kahvileipä
grillattu makkara
Paikkavaraukset: Raimo Penttinen
Esitys paikka:
2,00
1,00
2,00 (suolainen tai makea)
2,00
puhelin 050-3215 745, klo 16-19.00
sähköposti [email protected]
MIKKOLANNIEMEN TOIMINTAKESKUS
Mikkolanniementie 35
59530 Mikkolanniemi
TERVETULOA MIKKISTEATTERIIN
Valon kanta-asiakas kortilla 2 € alennus
(kortti esitettävä lipunmyynnissä)
LASTENSIVUT
20
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
Kivijärven koulu 5 A
Tämän kertaiset lastensivut on toimittanut
Rautjärven kunnan Kivijärven koulun 5 A oppilaat.
VITSI
Kuinka monta oravaa tarvitaan
vaihtamaan lamppu?
- 0, koska niillä ei ole lamppuja.
VINKKEJÄ
- Ota laturi irti latauksen jälkeen
- Sammuta turhat valot
- Käytä energian säästölamppuja
- Mene lyhyet matkat kävellen tai
pyörällä.
1. Kumpi ja Kampi tappelivat, kumpi voitti?
2. Olet junan kuljettaja. Junassa on viisi yhdeksän vuotiasta, kolme viisi vuotiasta ja kuusi yhdeksänkymmentävuotiasta. Kuinka vanha junankuljettaja
on?
3. Toisella puolella tietä on neljä sähkötolppaa ja toisella puolella oli kuusi.
Kuinka monta sähkötolppaa oli yhteensä?
4. Emäntä oli jättänyt Liisan ja Mikon kahdestaan kotiin. Kun emäntä palasi
kotiin, lattialla oli vettä ja lasin sirpaleita ja Mikko nukkui rauhallisena sängyssä. Mitä oli tapahtunut?
5. Olet juoksukilpailussa ja ohitat viimeisenä juoksevan. Monesko olet sitten?
6. Mikä lintu voi lentää korkeammalle kuin mikään vuori?
7. Mies ratsasti Illalla vuorille, oli siellä 12 tuntia ja palasi illalla.
Miten tämä on mahdollista?
8. Mies istui kivellä ja luki lehteä. Miten mies oli kivellä?
Oikeat vastaukset sivun alareunassa.
1. Kumpi, 2. Oma ikä, 3. Neljä sähkötolppaa, 4. Liisa oli kultakala ja Mikko
kissa. Mikko oli hypännyt Liisan kimppuun. 5. Viimeisenä juoksevaa ei voi
ohittaa. 6. Vuoret eivät lenna. 7. Miehen hevosen nimi oli Ilta. 8. Istuen.
VERNERI SAUKKONEN, MARKO HINKKANEN, SIIRI LEIVISKÄ, EVELIINA KÄÄRIÄ, PEKKO ASIKAINEN, RASMUS MARJAKANGAS,
VILMA SINKKONEN, SONJA KUUSSALO, NIKO HUOLMAN, ARTTU ASTIKAINEN, SANTERI TERÄVÄ
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
LASTENSIVUT
21
Mikä on Minni-hiiren lempiohjelma?
- Tartu Mikkiin
Kuinka monta Iina Kuustosta tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu?
- Nolla, koska se on sähkömiesten homma.
Lillin äiti oli kertonut, että ei ole soveliasta sanoa, että minua pissittää,
joten aina kun vessahätä on yllättänyt, Lilli on sanonut, että minua
laulattaa. Viikonloppuna Lilli oli mennyt mummolle yökylään. Lilli oli
herännyt yöllä vessahätään. Hän meni herättämään mummon:
Lilli: Mummo, minua laulattaa.
Mummo: Ei nyt lauleta.
Lilli: Mutta kun laulattaa niin kovaa.
Mummo: No laula ihan hiljaa, mutta mummon korvaan.
Miksi luuranko käveli kadulla?
- Koska se oli matkalla Body Shoppiin.
Millä perunalla on mukavat oltavat?
- Sohvaperunalla.
KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU
KILPAILU KILPAILU
kevät KILPAILU
Selvittämällä sekaisin olevat sanat löydät viereisistä kuvista kirjaimen, jonka sijoitat rivin päähän.
Esim. nuo arki = aurinko, jonka kuvasta löydät kirjaimen S.
Selvitettyäsi kaikki sanat saat rivin loppuun ajankohtaisen ratkaisusanan, jonka lähetät vastauksena.
Lähetä vastauksesi 18.6.2015 mennessä osoitteeseen Parikkalan Valo Oy / kilpailu, Parikkalantie 15, 59100 PARIKKALA tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme kahden hengen lippupakettia käytettäväksi joko Mikkolanniemen tai Parikkalan kesäteatterin näytöksessä sekä kaikkien vastanneiden kesken kaksi lohdutuspalkintoa.
K
N
O
H
N
P
E
O
E
O
K
S
N
R
NIEMI NAPA
SAMA VIKA
LATVA ANSSI
VIEN ROSKIA
KOKIN VUOSI
NUO ARKI
UNIEN HURMAA
KUNNON PETO
PAJA TUIMA
VARAKAS NUORI
KÄEN LIITO
KAIKEN TAHRA
KIM RUNKO
KUDO SEURA
AURINKO
VALOVIESTIN KILPAILU 2/2014
Sekavan ristikon ratkaisusana oli RITARINKUKKA.
Arvonnassa voitot menivät seuraaville henkilöille
Pellavapyyhe
Pellavainen selänpesin
Pyyhe
Elsa Turkulainen, Särkisalmi
Irja Villanen, Simpele
Manu Honkanen, Joensuu
Lohdutuspalkintoina olleet kenkien hoitosetit saivat Reijo
Astikainen Simpeleeltä ja Terttu Ilmanen Kangasalalta.
Kiitos osallistuneille ja onnea voittajille.
Palkinnot on toimitettu voittajille.
S
OLLI NÄREAHO
22
Paintball on vakiinnuttanut
paikkansa Parikkalassa
Vuonna 2012 parikkalalainen kaveriporukka päätti perustaa omalle kylälle jotain, mitä täältä puuttui. Kiinnostus paintball-harrastukseen oli
suuri, mutta lähialueen tarjonta ei vastannut toiveita. Oma-aloitteisina
he päättivät perustaa yhdistyksen, joka mahdollistaisi paintballin aktiivisen harrastamisen myös täällä itärajan tuntumassa. Aluksi hankittiin
perustasoa oleva vuokrakalusto kymmenelle pelaajalle, jonka jälkeen
ensimmäisiä vuokrapelejä ja harjoituksia päästiin pitämään tuttujen pelloilla mm. heinäpaalien välissä ammuskellen.
Seuraavana vuonna seura sai käyttöönsä
Kaukolassa sijaitsevan metsäalueen sekä
sen välittömässä yhteydessä olevan peltoalueen. Samaan aikaan hankittiin sup airesteet, jotka mahdollistivat kisapaintballin
harjoittelun. Kisapaintball alkoi kiinnostaa
useampia seuran jäseniä, joten seura sai
oman aloittelijajoukkueensa. Joukkue aloitti
kisauransa vuoden 2014 alussa pelaamalla
ensimmäisen oikean turnauksensa Helsingissä. Vuoden 2014 aikana joukkue oli aktiivisesti mukana Karjala Paintball Cupissa
(KPC), jonka pelejä järjestettiin Kuopiossa,
Joensuussa, Lappeenrannassa ja Parikkalassa. KPC onnistui jo ensimmäisenä
vuonna loistavasti, joten turnaus sai jatkoa
vuodelle 2015 entistä suuremmalla kokoonpanolla. Parikkalan Paintball oli yksi Karjala
Paintball Cupin pääjärjestäjistä.
Seura on rahoittanut toimintaansa alusta
lähtien vuokraamalla pelikalustoa lähialueelle. Lisäksi toimintaa on tuettu avustuksilla
ja sponsoritoiminnalla, jota toki saisi olla
nykyistä enemmän. Saatujen varojen turvin on pyritty kehittämään toimintaa hankkimalla lisää pelikalustoa sekä monipuolistamaan pelimahdollisuuksia. Viimeisin
uudistus paintball seuralla on ollut entisen
Koirniemen kukkatalon muuntaminen siis-
tiksi sisähalliksi. Tarkoitus oli saada Parikkalan Paintball ry:n edustusjoukkue Infernolle ympärivuotinen ja edullinen tapa
harjoitella, mutta Lasipalatsiksi nimetyn sisähallin valmistuttua kyselyitä hallin käyttömahdollisuuksista on tullut ympäri Suomea.
Paintballin harrastusmahdollisuudet reballkuulalla ovat tällä hetkellä Suomessa melko
rajoitetut, joten halukkaita hallin kokeilijoita
on riittänyt hyvin. Hallin käyttö kiinnostaa
myös muita harrastajia; kentällä on värikuulasodan lisäksi nähty mm. koiraharrastajia,
rc-autoilijoita sekä airsoftaajia.
Tällä hetkellä seuralla on käytössään kolme pelikenttää. Edellä mainitun Lasipalatsin
lisäksi seura järjestää ulkopelejä Kaukolassa pellolle pystytetyllä sup air-kentällä sekä
yli hehtaarin kokoisella metsäkentällä. Kaikki pelialueet on suojattu niin, että pelien
seuraaminen turvallisesti kentän reunalta on mahdollista. Näin ollen kuka tahansa
saa tulla katsomaan harjoituksia sekä avoimia viikkopelejä mille tahansa kentälle. Mikäli joku sattuu kiinnostumaan lajista, niin aina voi ottaa yhteyttä, saa tulla kysymään
ja tietenkin kokeilemaan peliä. Suositusikärajana avoimissa peleissä on pidetty 16
vuotta, mutta vanhempien seurassa peliin pääsee mukaan myös nuoremmat.
Vuokraus- ym. yhteydenotot
Sähköpostilla:
[email protected]
puhelimitse: 050 400 0984
Parikkalan paintball löytyy myös
Kaikki seuran toiminta on ollut talkootyötä, ja kenttien perustamiseen, kunnossapitoon yms. onkin kulunut aikaa satoja tunteja. Kiitos kuuluukin kaikille talkoolaisille;
toivottavasti sekä samat että uudet naamat tulevat myös jatkossa kehittämään kylän
harrastustoimintaa!
Facebookista https://www.facebook.
com/ParikkalanPaintball
Instagramista @parikkalanpaintball
24
HANNU AHOKAS
SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
HAJAUTETTU PIENTUOTANTO
Tuotantolaitteiston liittäminen yleiseen sähköverkkoon
Energian hinnan noustessa alkaa sen tuottaminen omin voimin
muuttua koko ajan kannattavammaksi. Ympäristön kuormittamisen
vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat yhä tärkeämpinä tekijöinä ajateltaessa tulevaisuutta.
Suunnittelu
Ilmoittaminen
Energianmittaus
Pientuotantolaitoksen suunnitteluvaiheessa
on hyvä miettiä, mihin tarkoitukseen tuotantolaitteistoa on rakentamassa. Onko
laitteiston tarkoitus tuottaa sähköä vain
omaan käyttöön eikä ole tarkoituskaan
myydä ylijäämäsähköä jakeluyhtiölle? Jos
kuitenkin ylijäämäsähköä aiotaan myydä
jakeluverkkoon, jakeluverkon kanssa rinnankäyvillä laitoksilla on hieman tiukemmat tekniset vaatimukset. Hyvä on myös
tehdä kannattavuuslaskelmia ja vertailla
eri toimittajien tuotantolaitoksia. Kunnalta
kannattaa selvittää ko. laitteiston mahdollisista luvanvaraisuuksista ja rajoituksista.
Ohjeistusta hankintaan löytyy Parikkalan Valon (http://parikkalanvalo.fi/fi/index.
php?page=pientuotanto) verkkosivuilta ja
lisäksi myös Energiateollisuuden (http://
energia.fi/sahkomarkkinat/sahkoverkko/
pientuotanto) ja Motivan (http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia) verkkosivuilta. Parikkalan Valoon kannattaa olla
yhteydessä jo hyvissä ajoin ennen laitteiston hankintaa ja selvittää, onko suunnitteilla
oleva laitteisto käypä syöttämään ylijäämäsähköä jakeluverkkoon.
Jakeluverkkoon liitettävät tuotantolaitokset
tulee hyväksyttää jakeluverkonhaltijalla. Jakeluverkonhaltija tarkistaa ilmoituksen perusteella laitteiston yhteensopivuuden jakeluverkon kanssa ja laitteiston turvallisuuden.
Tuotantolaitteiston täyttäessä vaadittavat
standardit (Energiateollisuus ry:n suositus
2011, tekninen liite 1 tai SFS-EN 50438
tai VDE-AR-N 4105 2011-8) ja laitteiston
asentaja on pätevä ko. työhön (TUKES
Sähköasennustyöt ja sähkölaitekorjaus A),
voidaan tuotantolaitteisto hyväksyä verkkoon liitettäväksi. Näillä toimilla varmistetaan laitteiston turvallinen toiminta ja käyttö
asiakkaalle kuin jakeluverkon parissa työskenteleville. Tuotantolaitteisto ei myöskään
saa aiheuttaa häiriötä muille sähkön käyttäjille, tuotantolaitteiston virhetoiminnassa
sähkön tuottaja on aina korvausvelvollinen.
Jakeluyhtiöllä tulee olla pääsy tuotantolaitteiston hätäpysäyttämiseen tarkoitettuun
painikkeeseen ja se tulee olla selvästi merkitty.
Saman sähköliittymän takana oleva tuotanto ja kulutus tulee mitata erikseen. Verkkoon syötettävä energia vaatii sähkömittarin vaihdon, jos mittarinne on jokin muu kuin
Aidon merkkinen. Aidonin -mittarit voidaan
etäasetella mittaamaan myös tuotetun sähkön. Mittauksen vaihdosta tai asettelujen
muutoksista ei peritä maksuja. Enintään
3x63 A kohteissa tuotanto ja kulutus voidaan mitata samalla mittarilla sähkönkäyttöpaikan liittymässä. Yli 3x63 A kohteissa
oman tuotannon kulutus tulee mitata erikseen.
Sopimukset
Jakeluverkkoon liitettävältä tuotantolaitokselta vaaditaan vähintään tuotannon
sähköverkkosopimuksen tekemistä. Tämä
hoituu kuntoon, kun asiakas ilmoittaa tuotantolaitteiston meille. Meiltä lähetetään
vahvistus tuotannon sähköverkkosopimuksesta. Jos asiakkaalla ei ole tähän
huomautettavaa sopimus katsotaan syn-
Konesuojan katolle asennettu paneelisto (GreenEnergy Finland Oy).
Vaihtosuuntaajassa saattaa olla erilaisia tuotantoa ja suuntaajan tilaa kuvaavia mittauksia.
Vaihtosuuntaajan jälkeen tulee asentaa tuotannon verkosta irtikytkevä kytkin. Kytkin tulee olla sähkölaitoksen
helposti tavoitettavissa.
tyneeksi. Kun pientuottajalla on voimassa
oleva tuotannonverkkosopimus voi sähköä
ryhtyä myymään sitä ostaville tahoille. Myytävällä sähköllä tulee olla ostaja, joka toimii
sähkömarkkinoilla.
Ostamme paikallisten
pientuottajien tuottamaa energiaa.
Maksamme siitä 2,4 snt/kWh (alv 0%.)
Verottaja/Tulli
Sähkönpientuotannon
1.5.2015 alkaen.
verotus
muuttuu
Käytännössä sähköntuottajat jakaantuvat
muutoksen jälkeen verotuksellisesti kolmeen kategoriaan:
Vaihtosuuntaaja muuttaa paneelien tasajännitteen vaihtojännitteeksi, tämän laitteen sähköverkkoon yhteensopivuus on tärkeää.
1. Mikrovoimalaitokset, nimellisteholtaan
alle 100 kVA, jotka jäävät kokonaan verotuksen ulkopuolelle.
2. Pienvoimalaitokset, nimellisteholtaan
yli 100 kVA, mutta vuosituotanto enintään
800.000 kWh, jotka antavat koko vuodelta
yhden veroilmoituksen (ei sähköveroja).
3. Sähköntuottaja, voimalaitos jonka nimellisteho on yli 100 kVA ja vuosituotanto
yli 800.000 kWh. Antaa normaalin veroilmoituksen (verolliset ja verottomat toimitukset) kuukausittain riippumatta siitä syöttääkö sähköä sähköverkkoon vai ei.
Koska lakimuutos tulee voimaan keskellä
vuotta 2015, laissa säädettyä 800 000 kWh
pienvoimalaitoksen tuotantorajaa tarkastellaan lain voimaantulosta alkaen kuluvan
vuoden loppuun eli ajalta 1.5. - 31.12.2015.
Vastaavasti ennen muutoksen voimaantuloa voimalaitoksiin sovelletaan alkuvuoden
osalta laissa tähän saakka voimassa olleita
säädöksiä.
Tulli on tiedottanut asiasta 27.4.2015
http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdisto-tiedotteet/0000_tiedotteet/tiedote_20150427_5/index.html
Yhteydenotot:
Suunnittelu ja laitteistojen
hyväksyminen
Hannu Ahokas p. 05 4390 290
Energian mittaus
Timo Karhinen p. 05 4390 235
Energian myynti/osto
Mika Lirkki p. 05 4390 220
sähköposti [email protected]
MIKA LIRKKI
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
26
Näin luet sähkölaskuasi
Sähkölasku koetaan hankalaksi lukea tavallisen kuluttajan kannalta. Osaltaan tämä johtuu siitä, että verot ja
tuotteet on eriteltävä laskulla ja lisäksi on myös muita
asioita, joita lakisääteisesti on laskulla ilmoitettava.
Ohessa on kuvattuna mitä mikäkin sähkölaskun rivi tarkoittaa.
Ensimmäinen sivu on koontisivu, josta käyvät ilmi kokonaissummat ja se sisältää myös tilisiirron. Laskun toisella
sivulla on eriteltynä sähkönmyynti ja siirto.
Huom! Yksityisasiakkailla hinnat sisältävät 24%:n arvonlisäveron ja yritysasiakkailla hinnat eritellään laskulla
ilman ALV:ia.
Sivu 1.
1.
Laskun saajan nimi ja osoite
2.
Laskutettavan sähkönkäyttöpaikan tiedot ja
asiakasnumero
3.
Sähkönmyynti yhteensä. Tästä näkyy myös sopimuksen voimassa olo, joko toistaiseksi tai mihin
saakka on sopimus voimassa. Laskutusjakso kertoo miltä ajalta käytetty sähköenergia laskutetaan.
Mikäli Parikkalan Valo ei ole sähkönmyyjänne, niin
tämä rivi puuttuu laskultanne.
4.
Sähkönsiirto yhteensä. Laskutusjakso kertoo
minkä jakson siirretty sähköenergia laskutetaan.
7. Laskutettavan jakson alun ja lopun lukemat ja kulutus.
5.
Laskun summa yhteensä
8. Sähkönmyynti eriteltynä.
6.
Arvonlisävero eroteltuna laskun kokonaissummasta
Sivu 2.
• Tuotteen nimi kertoo onko kanta-asiakas vai muu sopimus.
• Perusmaksu rivillä on yksikkönä perusmaksu €/vuosi. Tästä laskutetaan laskutusjakson mukainen osa.
• Energiamaksu rivillä on laskutusjaksolla käytetty energia määrä kWh, energian yksikköhinta ja summa. Mikäli Parikkalan Valo ei ole
sähkönmyyjänne, niin tämä rivi puuttuu laskultanne.
9. Sähkönsiirto eriteltynä
• Tuotteen nimi. Yleissähkö = 1-aikainen mittaus,
yösähkö=päivä/yö mittaus, kausisähkö = talvipäivä /
muu aika mittaus
• Perusmaksu rivillä on yksikkönä perusmaksu €/vuosi. Tästä laskutetaan laskutusjakson mukainen osa.
Sähkönsiirto on pienkuluttajilla perusmaksupainotteinen.
• Energiamaksu rivillä on laskutusjaksolla siirretty energiamäärä kWh, siirron yksikköhinta ja summa.
• Sähkövero rivillä on valtiolle kerättävä sähkövero. Se
määräytyy käytettävän energiamäärän mukaan. Veroluokassa 1 sähkövero on 2,79372 snt/kWh.
10.Seuraavan laskun eräpäivä sovitun laskutusrytmin
mukaisesti arvioituna.
Palvelu on meille sydämen asia.
Valitse turvallinen ja paikallinen energiayhtiö,
jossa tutut ihmiset huolehtivat asioistasi ja
asumisviihtyvyydestäsi.
Parikkalan Valo Oy, Parikkalantie 15, 59100 Parikkala, puh. (05) 439 01, www.parikkalanvalo.fi
Älä katkaise sähköjä pääkytkimestä
Olemme saaneet vaihdettua lähes kaikki sähkömittarit etäluettaviksi. Etäluennan myötä mittareita ei enää
erikseen tarvitse käydä lukemassa ja tämä työ voidaan
tehdä luentajärjestelmien avulla. Mittaria pystytään lukemaan vain jos mittarille asti tulee sähköä. Jos käyttöpaikalta käännetään pääkytkin nollaan tai irrotetaan
pääsulakkeet, estyy kyseisen mittarin luenta ja joissain tapauksissa myös naapureissa olevien mittareiden luennat.
Suurimmassa osassa mittareistamme on etäkytkentälaite, jonka nappia painamalla käyttöpaikan sähkö voidaan halutessa katkaista. Etäkytkentälaitteen
napin painalluksella saadaan sama vaikutus kuin
pääkytkimen kääntämisellä nollaan. Etäkytkentälaitteellisiin mittareihin on merkattu näppäin, jota tulee
painaa. Jos käyttöpaikallanne on mittari, jossa ei ole
etäkytkentälaitetta ja haluatte katkaista sähköt, suosittelemme irrottamaan sulaketaulun ryhmäsulakkeita.
Pääkytkin ja pääsulakkeet tulisi myös näissä tapauksissa
jättää paikoilleen. Mittarilta katkaisun yhteydessä mittarille jää merkkivalot palamaan. Tämä mittarin käyttämä
sähkö ei kuitenkaan näy asiakkaan sähkölaskulla. Tarvittaessa apua asiaan voi kysyä asiakaspalvelustamme.
Kuvien mittarit ovat käytössämme olevia etäkytkentälaitteellisia mittareita, joihin on merkattu
sähköjen katkaisupainike.
TIMO KARHINEN
TIIMIPÄÄLLIKKÖ
KANTA-ASIAKASPÄIVÄ
Parikkalan Valon takapihalla
perjantaina 26. kesäkuuta
klo 10-15
Tule keskustelemaan energia-asioista!
Tarjolla:
KAHVIA ä PULLAA ä MEHUA ä KARKKIA
TERVETULOA!
äKalusto esittely
ä
Arvontaa!
Lapsille pomppulinna ja
katumaalausta!
Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | Puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi