Eläkeuudistus 2017
Pääkohdat
Eläketurvakeskus 12/2014
Mihin eläkeuudistuksella pyritään?

Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa
heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia,
jos työurat eivät pitene

Kestävä rahoitus: elinaika on pidentynyt
jatkuvasti, siksi eläkemeno nousee ja
eläkemaksuja tulisi nostaa reippaasti.

Työurien pidentyminen: eläkejärjestelmältä
odotetaan tukea myös työllisyyden
parantamiseen ja julkisen talouden ongelmien
ratkaisemiseen.
Eläketurvakeskus
3
Eläkeuudistukselle sovitut tavoitteet

Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee vähintään 62,4
vuoteen v. 2025 mennessä. (Vuonna 2013 luku oli 60,9 vuotta)

Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella vuodella

Eläkeuudistus pienentää työurien pidentämisen kautta julkisen
talouden kestävyysvajetta neljänneksen eli noin prosenttiyksikön
Eläketurvakeskus
4
Eläkeuudistus 2017
Mikä muuttuu?
Vanhuuseläkeikä
Nyt:

Joustava vanhuuseläkeikä on 63 - 68 vuotta.
Vuonna 2017:

Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan

Ikärajan nosto 3 kk/vuosi 1955 syntyneistä lähtien kunnes alaikäraja on 65 vuotta
(1962-1964 syntyneet)

Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä nousee aikaisintaan vuodesta 2030 lähtien maks.
2kk vuodessa siten, että eläkkeellä oloajan ja työuran suhde pysyy vakaana

Nykyennusteen mukaan esimerkiksi 1971 syntyneille ikäraja olisi 66 vuotta, 1994
syntyneille 68 vuotta
Eläketurvakeskus
6
Eläkkeen karttumaprosentit työssä
Nyt:

18 - 52-vuotiailla 1,5 % palkasta

53 - 62-vuotiailla 1,9% palkasta

63 - 68-vuotiailla 4,5% palkasta
Vuonna 2017:

Karttuma on kaikille sama eli 1,5 % palkasta

Karttuma alkaa jo 17 vuoden iästä

Siirtymäajalla vuoteen 2025 asti 53 - 62-vuotiailla karttuma on
1,7 % (1960-luvulla syntyneiden suojaksi)
Eläketurvakeskus
7
Karttumat vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen
Nyt:

Kannustinkarttuma on 4,5 % ikävälillä 63-68 vuotta
Vuonna 2017:

Eläkekarttuma 1,5 % palkasta

Kannustinkarttuma korvataan lykkäyskorotuksella
---> 0,4 % kuukaudessa lisää koko karttuneeseen eläkkeeseen
vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen
Eläketurvakeskus
8
Osittainen varhennettu vanhuuseläke
Nyt:

Osa-aikaeläke on
mahdollinen 61 vuoden
iästä lähtien
Vuonna 2017:

Osa-aikaeläke lakkautetaan

Sen tilalle tulee osittainen vanhuuseläke, jonka voi ottaa osissa (25% ja 50%) ja
riippumatta siitä tekeekö työtä vai ei. Työnteon vastaava vähentyminen on oletus.

Ennen vanhuuseläkeiän alarajaa otettuun osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tehdään
varhennusvähennys (0,4 %/kk), joka jää pysyväksi

Työnteon ja tulojen seurantaa ei enää tarvita, jolloin byrokratia vähenee ja
kannustinloukut poistuvat
Eläketurvakeskus
9
Työuraeläke ja työttömyysputki
Nyt:

Eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää
voi päästä työkyvyttömyyden
tai työttömyyden (”putki”) kautta.
Vuonna 2017:

Jo olemassa olevien varhaiseläkereittien lisäksi otetaan käyttöön uusi
eläkelaji ”Työuraeläke”, jonka edellytyksissä otetaan huomioon työuran
pituus (38 v) ja työn raskaus.

Työuraeläkkeen hakemisen alaikäraja on 63 vuotta (2030 asti).

Työttömyysputki säilyy toistaiseksi ennallaan: ikäraja nyt 60 tai 61. Se
noussee 62:een vuonna 2019 (vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneille)
Eläketurvakeskus
10
Elinaikakerroin
Nyt:

Elinaikakerroin lasketaan
kullekin ikäluokalle 62 vuoden
iässä. Elinajan pidentyessä
elinaikakerroin vähentää
alkavaa kuukausieläkettä.
Vuonna 2017:

Nykyisellä elinaikakertoimella jatketaan kunnes vanhuuseläkeikä on 65 vuotta

Elinaikakertoimen laskemisessa otetaan huomioon eläkeikärajojen muutokset,
jolloin kerroin muuttuu nykyistä lievemmäksi.
Eläketurvakeskus
11
Eläkemaksun vähentäminen eläkepalkasta
Nyt:

Työntekijän maksama palkansaajan eläkevakuutusmaksu
vähennetään eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
Vuonna 2017:

Palkansaajamaksun vähentäminen ei enää vähennä eläkepalkkaa
2017 lähtien.

Tällöin eläkepalkka (ja eläke) on suurempi
Eläketurvakeskus
12
Perhe-eläke
Nyt:

lesken- ja lapseneläke, leskeneläkkeessä eläkkeen vähennys
Vuonna 2017:

Perhe-eläkkeille ei tehdä mitään eläkeuudistuksen yhteydessä.

Perhe-eläkkeistä toteutetaan kolmikantaisesti vuoden 2016
loppuun mennessä selvitystyö

Mahdollisista muutoksista päätetään erikseen selvitystyön jälkeen.
Työeläkemaksut nousevat hieman

Vuonna 2015 TyEL-maksu on 24%

Vuonna 2016 TyEL-maksu on 24,4%. Tilapäinen maksunalennus
tasoitusmäärän mitoittamiseksi, jolloin maksu on 24%.

2017-2019 maksu on 24,4%, mutta sopimukseen kuuluu
mahdollisuus EMU-puskurien käyttöön, jos se nähdään yhteisesti
tarpeelliseksi.

Vuodesta 2020 eteenpäin 24,4% maksutaso on tämänhetkisten
laskelmien perusteella riittävä pitkäksi aikaa.

Maksutasoa arvioidaan uudestaan vuonna 2020
Eläketurvakeskus
14
Uudistuksen seurauksia:
nykylain ja uudistuksen vertailua
Vaikutus työssä- ja eläkkeelläoloon

Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy

Työllisten määrä kasvaa, samalla myös työttömien
määrä kohonnee

Varhaiseläkkeillä olevien määrä nousee

Eläkkeensaajien määrä kasvaa hitaammin

Eläkkeellä oloaika pitenee hitaammin

Elinkaarella tehdyn työn määrä lisääntyy

Työn ja eläkeajan välinen suhde säilyy lähellä nykyistä

Eläketurvaan tulee siirtymäaikoja ja ikäluokkakohtaisia
ikärajoja
Eläketurvakeskus
16
Vaikutus eläkejärjestelmään

Eläkemeno kasvaa hitaammin

Eläkemaksun nousupaine pienenee

Eläkejärjestelmän ennustettavuus paranee

Julkisen talouden kestävyysvaje pienenee 1%-yksiköllä

Keskimääräinen eläketaso paranee

Työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee

Sukupuoli- ja sukupolvivaikutukset ovat pienehköjä: 1980-luvulla ja
myöhemmin syntyneet hyötyvät uudistuksista, naiset miehiä enemmän.

Työeläkevarojen sijoittamiselle sallitaan suurempaa riskinottoa
(TyEL-yhtiöt)
Eläketurvakeskus
17
Seuraukset ja niiden ”hinta”

Eläkeuudistuksella on tavoiteltuja myönteisiä vaikutuksia
Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy
 Julkisen talouden kestävyys paranee
 Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksua ei tarvitse nostaa
 Eläketasokin paranee


Niiden hintana on se, että työurat pitenevät ja eläkkeellä
oloaika on lyhyempi kuin ilman uudistusta

Silti eläkkeellä oloaikakin todennäköisetsi pitenee eliniän
nousun myötä
Eläketurvakeskus
18
Lisätietoja:
Eläkeuudistus.fi