Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen – kohti vuotta 2030
© JUSSI AALTO 2015 Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen – kohti vuotta 2030 Lukijalle Tämän selvityksen tavoitteena on ennakoida pääkaupunkiseudun työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen 2030. Selvityksessä on erityisesti keskitytty ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen tarpeisiin. Elinkeinoelämän tarpeet koulutetun työvoiman suhteen antavat pohjan koulutustarpeen arvioinnille. Tässä raportissa kuvataan koulutustarpeen arvioinnin eri vaiheita ja tähän liittyvää laskentaprosessia. Pääkaupunkiseudun merkitys valtakunnallisesti niin työpaikkojen luojana kuin koulutuksen toteuttajana on suuri. Maltillistenkin ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun työvoimatarve vuoteen 2030 asti on 340 000, eli vuositasolla tämä tarkoittaa 18 000 työpaikkaa. Syntyvät työpaikat ja kasvava väestömäärä vahvistavat pääkaupunkiseudun roolia koko Suomen kasvun veturina. Pääkaupunkiseudun riittävillä koulutuspaikoilla ja vetovoimaisella sekä työelämälähtöisellä koulutuksella tuetaan koko Suomen menestystä. Työelämän nopeastikin muuttuvat tarpeet lisäävät koulutuksen suunnittelun merkitystä, ja koulutuksen suunnittelua tukevan ennakointitiedon tuottaminen on entistä tärkeämpää. PKS Ennakoinnin kautta pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjät ovat vahvistaneet yhteistyötään niin tiedon tuottamisen kuin tiedon hyödyntämisen saralla. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kesken on ollut hedelmällistä ja tuottanut lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja ja avauksia alueen elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi. Kiitämme kaikkia yhteistyössä mukana olevia. Juha Ojajärvi PKS Ennakoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja Rehtori Helmi Liiketalousopisto Teemu Kokko PKS Ennakoinnin ohjausryhmän varapuheenjohtaja Rehtori Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu | 2 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 |3| © ANTTI VERKASALO 2015 Sisältö 2 Lukijalle 4Sisältö 6 Selvityksemme lyhyesti 10 Ennakoimalla olemme mukana tekemässä tulevaisuutta 12 Tulevaisuuden osaaminen 14 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista 20 Pääkaupunkiseudun määrällinen selvitys 22 Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet 30Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle 40 Kasvu- vai murrosala? Uusia työpaikkoja kasvun vai poistuman kautta? 42 Kohti tulevaisuutta 43 Termejä Lähteet 44Liitteet Raportin kirjoittajat: Mari Korpiola, PKS Ennakointi Jari Järvinen, Foredata Oy Tiina Vanhala, Helsingin kaupungin opetusvirasto Maiju Toivonen, Vantaan sivistysvirasto Kati Vetch, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Jukka Jonninen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teemu Santonen, Laurea-Ammattikorkeakoulu Julkaisija PKS ENNAKOINTI pksennakointi.fi Yhteydenotot Projektipäällikkö Mari Korpiola s-posti: [email protected] puh. 045 7734 7554 Ulkoasu ja taitto SmileMedia Oy Kuvat Jussi Aalto, Antti Verkasalo Painopaikka PainoKiila Oy Painopaperi sisus LumiForte, kansi ArtSilk | 4 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 |5| © JUSSI AALTO 2015 Selvityksemme lyhyesti Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa Uusimaa on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin Suomen maakunta. Suomen väestöstä lähes 30 % asuu Uudellamaalla, ja Uudenmaan väestöstä 69 % asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla asuu neljäsosa Suomen työikäisistä ja puolet vieraskielisistä. Alueen väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudun nuorisoikäluokkien koko kasvaa vuosista 2015–2016 alkaen. Nuorten, 16–18 -vuotiaiden, määrä kasvanee noin 10 vuodessa suunnilleen kahdeksalla tuhannella. Myös muuttoliike tuo alueelle nuoria aikuisia. Jopa puolet muuttavasta väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen nuorisoikäluokan koko on 12 000 ja 25–29 -vuotiaista 20 % (18 000) oli 2013 vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Syrjäytyneiksi määritellään nuoret, joilla on vain perusasteen koulutus eikä opiskelutai työpaikkaa, eivätkä ole eläkkeellä, asevelvollisuutta suorittamassa tai hoitovapailla. Uudellamaalla tällaisia nuoria on 16 000. Heidän osuutensa koko Suomen syrjäytyneistä on kolmannes. Maahanmuuton vilkastuessa vieraskielisten syrjään jääminen on kasvanut selvästi. Vieraskielisistä syrjään jääneistä yli puolet asuu Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudulle syntyy uusia työpaikkoja kasvun kautta Koko maan uusista työpaikoista VATT:n alueille tekemän ennusteen mukaan Uudellemaalle syntyy vuoteen 2030 mennessä lähes yhtä paljon työpaikkoja kuin koko muuhun Suomeen yhteensä. Pääkaupunkiseudulle syntyy 80 % Uudenmaan työpaikoista. Maltillistenkin ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun työvoimatarve vuoteen 2030 asti on 340 000, josta 75 % syntyy poistuman kautta ja 25 % alojen kasvun tai muutoksen kautta. Vuositasolla tämä tarkoittaa 18 000 työpaikkaa. Tavoitteellisempien skenaarioiden toteutuessa pääkaupunkiseudulle syntyvien työpaikkojen määrä on vielä suurempi. Työvoiman kysynnän rakenne on pääkaupunkiseudulla nopeasti muuttunut. Varsinkin perusasteen työpaikat katoavat. Vuosien 1987-2012 aikana perusasteen työpaikkamäärä on puolittunut, toisen asteen koulutettujen kysyntä on kasvanut parikymmentä prosenttia, alin korkea aste kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia ja ylemmän korkea-asteen koulutettujen kysyntä yli kaksinkertaistunut. Yhteenvetona voidaan todeta, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa ja koulutuksen saaneiden kysyntä kasvaa. Pääkaupunkiseudun nuorisoikäluokat eivät riitä kattamaan työvoimatarvetta (nuorisoikäluokka noin 12 000 ja vuositasolla työvoimatarve noin 18 000). Opiskelupaikkojen puuttumisen vuoksi kukaan nuori ei saa jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset tulee saada koulutuksen piiriin. Työpaikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäksi aikuiskoulutukseen panostamista, työllisyysasteen parantamista sekä nettomaahanmuuton kasvun jatkumista. Ammatillista koulutusta vailla olevien ja maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää merkittävää panostuksen lisäämistä koulutukseen. | 6 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Pääkaupunkiseudulla tarjottava koulutus tukee koko Suomea Pääkaupunkiseudulla toteutetaan yli 25 % Suomen perusasteen jälkeisestä tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan kaikkea perusasteen jälkeen annettavaa toisen asteen ja korkean asteen koulutusta, joka tähtää tutkintoon. Vieraskielisten tutkintoon johtavasta koulutuksesta pääkaupunkiseudulla toteutetaan 40 % koko maan vieraskielisten koulutuksesta. Nuorisoikäluokkien odotetaan kasvavan vuodesta 2015–2016 lähtien. Maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan alueella voimakkaasti, samoin syrjäytyneiden sekä ilman koulutusta olevien nuorten aikuisten. Alueen eriarvoistumisen estämiseksi koulutuspaikkojen turvaaminen kaikille on avainasemassa. Työvoimatarpeesta ennusteen mukaan 41 % on ammatillisen koulutuksen käyneitä, 30 % ammattikorkeakoulussa koulutettuja ja 25 % yliopistossa kouluttautuneita. Toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista valmistuu tutkintoennusteiden mukaan vuosittain pääkaupunkiseudulla noin 4 500–5 000 opiskelijaa. Työvoimatarve toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista on kuitenkin 7 500 vuosittain, eli ammatillisista oppilaitoksista valmistuu 2 500-3 000 opiskelijaa liian vähän työvoimatarpeeseen nähden, toisin sanoen valmistuvia voisi olla jopa 50-60 % nykyistä enemmän. Ammattikorkeakoulutuksen osalta jo toteutetut korjausliikkeet ovat purreet hyvin ja siten tutkintoennusteet ja työvoimatarve-ennusteet ovat suhteellisen hyvin tasapainossa. Ammattikorkeakoulujen olemassa olevien koulutuspaikkojen vetovoima on hyvä, mitä tukee myös tuoreet vetovoimakyselyn tulokset. Pääkaupunkiseudun oppilaitokset tuottavat työvoimaa koko maan yritysten ja työnantajien käyttöön. Koulutustarjontaan kuuluu erityisaloja, joita ei muualla maassa kouluteta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot vetävät opiskelijoita monipuolisesti ympäri maata, ja heidän hankkimaansa osaamista hyödynnetään monipuolisesti eri puolella Suomea. Pääkaupunkiseudulla korostuu palvelualojen työvoimaja koulutustarve, poistuma synnyttää kuitenkin merkittävää tarvetta myös tekniikan ja teollisuuden aloille Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin työpaikkojen määrän kasvu kohdistuu toimialalle taide, viihde, virkistys ja sekä muu palvelutoiminta. Ennusteen mukaan toimialan ammattirakenteessa ei odoteta suurta muutosta verratessa vuosia 2011 ja 2030. Toimialan suurimmat ammatit muodostuvat yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoista, toimistotyöntekijöistä sekä kauneudenhoitotyöntekijöistä. Toiseksi suurin kasvu työllisten määrällä mitattuna kohdistuu terveysja sosiaalipalvelut toimialalle. Suurin kasvu toimialalla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti kohdistuu sosiaalialan työntekijöihin ja ohjaajiin. Näistä käytännössä yli puolella toivotaan olevan lähihoitajan koulutus koulutuksenaan. Kasvua on työllisten määrässä myös sosiaalialan erityisasiantuntijoissa sekä opettajissa ja opetusalan muissa asiantuntijoissa. Myös toimialat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä energiahuolto ja vesi- ja jätehuolto kuuluvat pääkaupunkiseudun kasvaviin toimialoihin. Työllisten määrällä katsottuna top 5 toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työllisten määrän odotetaan laskevan. Poistuman vuoksi kuitenkin myös tällä toimialalla tarvitaan runsaasti työntekijöitä. |7| Selvityksemme lyhyesti Uusia työpaikkoja avautuu ennusteen mukaan eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalle vuosittaisen työvoimatarpeen ollessa hiukan yli 5 000. Tähän koulutusalaan sisältyvät esimerkiksi rakentamisen, kone- ja metalliteollisuuden sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan alat. Koulutusalan työpaikkamäärä kasvaa noin 1 000 paikan vuosivauhtia ja poistuman korvaamiseen tarvitaan vuositasolla yli 4 000 työntekijää. Avautuvista työpaikoista 56 % edellyttää toisen asteen ammatillista koulutusta ja 27 % ammattikorkeatasoista koulutusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta aloilta ei valmistu tarpeeksi työvoimatarpeeseen nähden. Myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla avautuu suuria määriä työpaikkoja, vuositasolla 4 650. Näistä 34 %:lta odotetaan toisen asteen ammatillista tutkintoa, 38 %:lta ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa ja 29 %:lta yliopistotutkintoa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusaloilta avautuu vuosittain 2 700 työpaikkaa, joista 42 %:iin odotetaan toisen asteen ammatillista koulutusta, ja 43 %:iin ammattikorkeakoulutusta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (marata) koulutuksen hankkineita tarvitaan vuosittain 1 550, joista 77 % toisella asteella koulutettuja. Ammatillisen koulutuksen tarve korostuu monella alalla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta aloilta ei valmistu tarpeeksi työvoimatarpeeseen nähden. Tällaisia aloja ovat muun muassa liiketalous ja hallinto, tekniikan ja liikenteen ala sekä marata-ala. Marata-alalla korostuu erityisesti kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoalan alikoulutus työvoimatarpeeseen nähden. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta vastaavat alat ovat liiketalous ja hallinto sekä tekniikan ja liikenteen ala. Sosiaali- ja terveysalalta sen sijaan koulutuksen saavutettu suosio näyttäytyy siten, että alalta valmistuu jo riittävästi ammattikorkeakoulutason osaajia ainakin pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kattamiseksi. Moniosaaminen ja elinikäinen oppiminen elinkeinoelämän menestyksen kulmakivinä Erityisen tärkeäksi osaamiseksi toimialojen edustajat näkevät tulevaisuudessa moniosaamisen sekä kyvyn reagoida nopeasti muutokseen. Koulutusjärjestelmän tulee lisätä työvoiman mahdollisuuksia ylläpitää, vahvistaa ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa. Oppilaitosten resurssitarjonnassa tulee huomioida tarve elinikäiseen oppimiseen. Elinkeinoelämän nopeat muutokset vaativat osaamisen jatkuvaa päivittämistä kaikilla työelämän aloilla. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävät keinot vastata työelämän muutoksiin joustavasti ja kysyntälähtöisesti. Aikuiskoulutuksella on merkittävä rooli koulutusväylänä, oli kyseessä sitten uudelleenkouluttautuminen tai lisäammattitaidon hankkiminen ammatissa kehittyäkseen tai uralla edetäkseen. Elinkeinoelämän kärkitoimialoilla ammatillinen aikuiskoulutus onkin tärkeässä roolissa kansantalouden kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi. | 8 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 |9| © JUSSI AALTO 2015 Ennakoimalla olemme mukana tekemässä tulevaisuutta Pääkaupunkiseutu on maantieteellisesti pieni alue Suomessa, mutta niin väestöltään, elinkeinorakenteeltaan kuin kasvun mahdollisuuksiltaan erittäin merkittävä koko Suomen kannalta. Valtakunnallisella tasolla tuotetaan runsaastikin ennakointitietoa koulutuksen ennakoinnin tueksi, mutta pääkaupunkiseudun erityispiirteet huomioiden valtakunnallinen ja maakunnallinenkaan tieto ei aina riitä ja sovellu seudun koulutuksen järjestäjien päätöksenteon tueksi. PKS Ennakointi on perustettu vuoden 2013 alussa tukemaan pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjiä päätöksenteossa tuottamalla tietoa seudun koulutus- ja työvoimatarpeista. Muuttuva työelämä luo uusia ja nopeitakin odotuksia koulutuksen järjestäjien suuntaan ja tästä syystä ennakointitieto, joka luo perustan kyvylle suunnitella koulutusta ja reagoida muutoksissa, on entistä tärkeämpää. PKS Ennakoinnin toteuttaman määrällisen selvityksen tulosten, jotka tässä raportissa julkaistaan, mukaan nuorisoasteen aloituspaikkojen tuottama työvoima ei riitä vastaamaan tulevaan työvoiman kysyntään. Pääkaupunkiseudulle tulee syntymään uusia työpaikkoja seuraavan 15 vuoden aikana yhtä paljon kuin muuhun maahan yhteensä. Erittäin merkittävä tekijä työvoimatarpeen määrittämisessä on myös poistuma: suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta jättäen suuren aukon työvoiman tarjontaan. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää toimivan nuorisokoulutuksen ohella panostusta niin maahanmuuttajien tehokkaaseen kotoutumiseen kuin aikuiskoulutuksen monipuoliseen toteutukseen. Tulevaisuuden työelämää muokkaavat monet tekijät. Tarpeet osaamiselle muuttuvat joskus hyvinkin nopeasti ja tulevaisuuden osaajalta odotetaan halua ja kykyä elinikäiseen oppimiseen. Elinikäinen oppiminen haastaa niin yksilön kuin työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja hallinnollisetkin tahot. Pääkaupunkiseutua voidaan pitää Suomessa yritysten ja elinkeinoelämän keskittymänä ja nopeasti kasvava metropolialue tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa paljon osaajia ja tekijöitä. Koulutusta tarvitaan kaikilla koulutustasoilla. Selvityksemme tuloksena erityisesti ammatillisen koulutuksen painoarvo kasvaa tulevaisuudessa, mutta kaikilla koulutusasteilla työvoiman tarve on suurempi kuin koulutusjärjestelmän tuottama uuden työvoiman määrä. PKS Ennakointi on osoitus pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjien hyvästä yhteistyöstä ja halusta olla mukana vaikuttamassa ja tekemässä tulevaisuutta. Toiminnan käynnistäjinä ja rahoittajina on seitsemän toisen asteen ammatillista koulutuksen järjestäjää ja kolme ammattikorkeakoulua pääkaupunkiseudulta: Helsingin kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Vantaan kaupunki, Helmi Liiketalousopisto, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitos, Ami-säätiö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Laurea Ammattikorkeakoulu sekä Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Toimintaa koordinoidaan Helsingin seudun kauppakamarista, jossa koulutuksen järjestäjien ennakointityötä koordinoidaan myös Ennakointikamarin muodossa. Määrällisen ja laadullisen ennakointitiedon tuottaminen ja analysointi antavat koulutuksen järjestäjille erinomaisen pohjan koulutuksen suunnittelemiseksi niin koulutuspaikkamäärien kuin sisällön suhteen. Määrällisen ennakointitiedon tuottajana on ollut Foredata Oy, ja tausta-aineistona on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuottama Uudenmaan maakuntatasoinen ennuste. Väestöä koskeviin aineistoihin on hyödynnetty tutkija Pekka Myrskylän sekä Helsingin seudun aluesarjojen tuottamia materiaaleja. Määrällisen selvityksen tueksi laadullista ennakointiaineistoa on tuotettu muun muassa Ennakointikamarin ja PKS Ennakoinnin yhteistyönä toteutetun verkkoaivoriihen kautta. | 10 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 PKS Ennakoinnin toimintaa ohjaaa ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano: Juha Ojajärvi, rehtori, Helmi Liiketalousopisto (puheenjohtaja 1.1.2015 alkaen) Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutusjohtaja-, Vantaan sivistysvirasto (puheenjohtaja 1.1.2013–31.12.2014) Teemu Kokko, rehtori, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu (varapuheenjohtaja) Liisa Pohjolainen, opetustoimen johtaja, Helsingin opetusvirasto Tapio Siukonen, kuntayhtymän johtaja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Timo Karkola, rehtori, Amiedu Eeva Karjalainen, kehitysjohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teemu Ylikoski, aluepalvelujohtaja, Laurea Ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen, koulutusasioiden päällikkö, Helsingin seudun kauppakamari Esa Mänttäri, toimitusjohtaja, Vantaan yrittäjät/Pääkaupunkiseudun yrittäjät Raija Alanko, erikoissuunnittelija, Uudenmaan ELY-keskus Olli-Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Maiju Korhonen, pääsihteeri, Suomen opiskelija-alllianssi OSKU ry Mari Korpiola, projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, PKS Ennakointi (sihteeri) Laajennetussa ohjausryhmässä lisäksi: Sinikka Sartonen, toimitusjohtaja, MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitos Antti Loukola, rehtori, toimitusjohtaja, Helsinki Business College | 11 | Tulevaisuuden osaaminen Moniosaajuus, kansainväliset ja sosiaaliset taidot sekä yrittäjähenkisyys – näiden taitojen tarpeesta ollaan yhtä mieltä PKS Ennakoinnin ja Ennakointikamarin teettämän verkkoaivoriihen tulokset (Fountain Park, kesäkuu 2014) kertovat yli tuhannen vastaajan yhtenäisen näkemyksen siitä, että tulevaisuuden osaajilta odotetaan kykyä joustavasti muuttua muuttuvan maailman mukana, kehittää omaa osaamistaan monipuolisesti, panostaa vuorovaikutustaitoihin myös monikulttuurisessa kanssakäymisessä sekä rohkeutta tuoda omaa osaamistaan esille. Verkkoaivoriihen tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että väestön ikääntyminen luo sekä palveluille että osaamiselle uudenlaista kysyntää, myös uusia ammatteja. © JUSSI AALTO 2015 Kymmenen vuotta sitten emme olleet kuulleetkaan osasta ammattinimikkeitä, jotka ovat tämän päivän todellisuutta. On mahdotonta tietää, miltä tulevaisuus näyttää ammattien suhteen – varmaa on vain se, että osa ammateista poistuu, osa muuttuu, osa yhdistyy. Enemmän kuin yksittäisistä ammateista, tulemme ehkä puhumaan ammattisektoreista. Ja enemmän kuin ammateista on tarvetta puhua tarvittavasta osaamisesta. Tulevaisuuden osaaja päivittää osaamistaan jatkuvasti, tulevaisuuden työntekijä tulee tekemään useita työuria ja tulevaisuuden koulutukselta odotetaan kykyä vastata elinikäisen oppimisen tarpeeseen. | 12 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Merkittävä kysymys ihmiselle – mikä on kilpailuetumme? Phoenixin yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus (IFTF) on raportissaan vuodelta 2011 nimennyt kuusi tekijää, jotka muokkaavat tulevaisuuden osaamistarpeita ja työelämää: 1 2 3 4 Ihmisten ikääntyminen: suhtautuminen työhön muuttuu, tehdään useita työuria, syntyy uusia palvelutarpeita. Älyteknologia: automaatio tulee korvaamaan ihmistyövoimaa, mutta mitä osaa vain ihminen? Mikä on ihmisten kilpailuetu verrattuna koneisiin? Ohjelmoitu maailma: kaikki on ohjelmoitavissa, tiedon kerääminen ja analysoiminen sekä tiedon näkyväksi tekeminen on kaikin puolin mahdollista. Vaikutukset merkittäviä päätöksenteolle niin yksityis- kuin työelämässä. Työelämän muutos vaikuttaa niin yksilöihin kuin organisaatioihin, tarvitaan kykyä kehittää ja kehittyä. Uudet viestintävälineet: viestinnälle syntyy uusi ”kieli” digitaalisuuden synnyttämässä uudessa ekosysteemissä. Viestinnän aikajana muuttuu, tämän hetken totuus voi olla tunnin päästä muuttunut. Edellyttää kykyä kriittiselle ajattelulle, kun erilaisia tulkintoja syntyy nopeasti useita. 5 Organisaatiorakenteiden muutos: muun muassa sosiaaliset työkalut rikkovat organisaatioiden tuotannon ja arvonluomisen perinteisiä rajoja. Tarvitaan uusia johtamistapoja ja organisaatiorakenteita. Organisaatioiden toimintaan voi vaikuttaa tuhannet ihmiset muun muassa peliteknologioiden ja avointen alustojen kautta. 6 Globaali maailma: maiden rajat hälvenevät ja yhteistyö yli maa- ja kulttuurirajojen on organisaatioiden keskiössä. Aasian ja muiden kehittyvien maiden merkitys korostuu Euroopan ja USA:n kustannuksella, tarvitaan paikallista läsnäoloa ja toisaalta paikallisten työntekijöiden entistä tehokkaampaa integrointia koko organisaation toimintaan. Nämä kuusi tekijää osuvasti kuvaavat jo tämänkin päivän työelämää ja vahvistuvat tulevaisuudessa. Työelämää muokkaavat tekijät vaikuttavat niin yksilöiden kuin organisaatioiden toimintaan ja niihin kohdistuviin odotuksiin. Kyky muuttua ja sopeutua sekä joustavuus korostuvat tulevaisuudessa entisestään, ja näitä edellytetään niin yksilöiltä kuin organisaatioilta. Sosiaalista älykkyyttä, yhteistyötä ja kulttuurienvälisen viestinnän taitoja odotetaan yksilöiltä, tulevaisuuden työvälineiden käytön ja kriittisen ajattelun opetusta puolestaan oppilaitoksilta. Koulutuksen hallinnollisilta tahoilta odotetaan johtajuutta ja koulutuksen merkityksen nostamista entisestään elinikäisen oppimisen polun varmistamiseksi. | 13 | Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Muuttoliike tuo pääkaupunkiseudulle asukkaita ja työntekijöitä Uusimaa on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin Suomen maakunta. Suomen väestöstä lähes 30 % asuu Uudellamaalla, ja Uudenmaan väestöstä 69 % asuu pääkaupunkiseudulla. Lähes neljäsosa Suomen työikäisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu muodostuu neljästä kunnasta (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Seudun väestö on ollut pitkään kasvussa, ja kasvu jatkuu edelleen. Alueen väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Ilman muuttoliikettä pääkaupunkiseudun työikäinen väestö vähenisi noin 3 500 henkilöllä vuosittain, mutta muuttovoitot (maassamuutto ja maahanmuutto) kääntävät vähenemisen runsaan 4 000 henkilön vuosikasvuksi. 2030-luvulla on odotettavissa, että vuosittainen kasvu on noin 2 500 henkilöä. Kuvaaja 1: Työikäisen väestön vuosimuutos pääkaupunkiseudulla 2011-2014 (Myrskylä, 2015) 5000 4000 3000 2000 1000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 -1000 -2000 -3000 -4000 Muuttoliikel. Omavaraisl. Ilman muuttoliikettä työikäisten määrä putoaisi vuonna 2040 620 000 henkeen, mutta muuttoliikkeen ansiosta työikäisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla yli 800 000:een. | 14 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Kuvaaja 2: Väestön muutos 2010-2030 (Myrskylä, 2015) Luonnollinen väestönlisäys Jyväskylän Kuntien netto Nettosiirtolaisuus Turun Oulun Tampereen Helsingin KOKO MAA 50 000 0 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Pääkaupunkiseudun ikärakenne on muuta maata ja useimpia muita suuria kaupunkeja edullisempi, koska muuttoliike tuo jatkuvasti alueelle nuoria aikuisia. Tästä syystä syntyneiden määrä pysyy kuolleiden määrää suurempana eli luonnollinen väestönkasvu jatkuu myös. 2000-luvulla Helsingin luonnollinen väestönkasvu (syntyneet – kuolleet) on ollut 97 000 henkeä, muuttovoitto muista kunnista on ollut 42 000 ja maahanmuuton voitto on ollut 61 000. Syntyneiden määräänkin on maahanmuutolla vaikutusta – Helsingissä syntyneistä noin 15–20 prosentilla ainakin toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Pääkaupunkiseudun suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat kielen mukaan: venäjä 20 000, viro 17 000, englanti 7 000, somalia 6 000, kiina 4 000, arabia 4 000, kurdi 3 000, espanja 3 000, vietnam 3 000 ja albania 3 000. Paras työllisyysaste on virolaisilla (70,6 %) toiseksi paras englantia puhuvilla (55 %) ja kolmanneksi paras venäläisillä (54,4 %). Korkean työllisyysasteen saavuttaminen vie paljon aikaa ja vasta kymmenen vuoden kuluttua maahanmuuttajat saavuttavat maan keskimääräisen työllisyysasteen. Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun 18-64-vuotias väestö kielen ja työllisyyden mukaan 2013 (Myrskylä, 2015) Eritelty 10 suurinta kieliryhmää Kaikki yhteensä Työlliset Työllisyysaste Kaikki yhteensä 719761 519936 72,2 Kotimaiset kielet 616196 464564 75,4 Vieraskieliset 103565 55372 53,5 venäjä 20149 10966 54,4 eesti, viro 17238 12173 70,6 englanti 6628 3646 55,0 somali 6160 1568 25,5 kiina 4457 2261 50,7 arabia 4388 1425 32,5 kurdi 3202 1022 31,9 espanja 2779 1434 51,6 vietnam 2607 1379 52,9 albania 2541 1330 52,3 33416 18168 54,4 Muu kieli | 15 | Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Kuvaaja 3: Vieraskielisten työllisten osuus yli 10 %, pääkaupunkiseutu (Myrskylä, 2015) Jätteen keruu Ohjelmistot, konsultointi Matkanjärjestäjien toiminta Mineraalituotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen korjaus Metallituotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elintarvikkeiden valmistus Muut palvelut liike-elämälle Erikoistunutrakennustoiminta Elektronisten tuotteiden valmistus Sosiaalihuollon laitospalvelut Työllistämistoiminta Posti- ja kuriiritoiminta Muut henkilökohtaiset palvelut Maaliikenne Majoitus Toimiala tuntematon Kansainvälisten organisaatioiden Talonrakentaminen Ravitsemistoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito Toimialat yhteensä 0 10 20 30 40 Suuria maahanmuuttajia työllistäviä aloja pääkaupunkiseudulla ovat siivous (40 % työllisistä vieraskielisiä), ravintolat (24 %), rakentaminen (22 %) ja majoitus (18 %). Yhteensä kaikilla toimialoilla on maahanmuuttajia 10 prosenttia. Koulutusta tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten määrä on suuri pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun keskimääräinen nuorisoikäluokan koko on 12 000. Nuorisoikäluokkien koko kasvaa vuosista 2015–2016 alkaen. Nuorten, 16–18 -vuotiaiden, määrä kasvaa 10 vuodessa noin kahdeksalla tuhannella. Kuvaaja 4: Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun 16-18-vuotiaat 2007-2040 (Helsingin seudun aluesarjat, 2013) 60 000 50 000 40 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 30 000 20 000 Helsingin seutu | 16 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Pääkaupunkiseutu Syrjäytyneiksi määritellään nuoret, joilla on vain perusasteen koulutus eikä opiskelu- tai työpaikkaa, eivätkä ole eläkkeellä, asevelvollisuutta suorittamassa tai hoitovapailla. Uudellamaalla tällaisia nuoria on 16 000. Heidän osuutensa koko Suomen syrjäytyneistä on kolmannes. Lisäksi, pääkaupunkiseudulla asuvista 25–29 -vuotiaista 20 % (18 000) oli 2013 vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kasvavat nuorisoikäluokat, syrjäytyneet nuoret ja ilman koulutusta olevat nuoret aikuiset synnyttävät merkittävää tarvetta onnistuneille koulutusratkaisuille. Kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa Työvoiman kysynnän rakenne on nopeasti pääkaupunkiseudulla muuttunut. Perusasteen työpaikkamäärä on puolittunut 184 000:sta 90 000:een, toisen asteen työpaikkojen määrä on puolestaan kasvanut 172 000:sta 228 000:een, alemman korkea-asteen työpaikkojen määrä on kasvanut 112 000:sta 170 000:een ja ylemmän korkea-aste työpaikkojen määrä on kasvanut 50 000:sta 128 000:een. Pääkaupunkiseudulla asuvien työllisten kysyntä on muuttunut samalla tavalla: perusasteen kysyntä on yli puolittunut, toisen asteen kysyntä puolestaan kasvanut parikymmentä prosenttia, alin korkea aste on kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia ja ylemmän korkean asteen kysyntä on yli kaksinkertaistunut. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa. Kuvaaja 5: Pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys 1987-2012 (Myrskylä, 2015) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 0 10 000 Vain perusaste 20 000 Keskisaste 30 000 40 000 Alin korkea/ Al. korkeak. 50 000 60 000 Yl. korkeak. /Tutk. | 17 | Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Työllisyysaste vaihtelee voimakkaasti koulutusasteen mukaan – perusasteen varaan jääneistä vain puolet on töissä, toisen asteen koulutuksen käyneistä 72 % on töissä ja korkean asteen koulutuksen käyneillä työllisyysaste on 84 %. Kun halutaan nostaa alueen keskimääräistä työllisyysastetta, niin silloin tärkeintä olisi saada kouluttamattomat työikäiset takaisin töihin. Kuvaaja 6: 18-64-vuotiaiden keskimääräinen työllisyysaste pääkaupunkiseudulla koulutusasteen mukaan 2013 (Myrskylä, 2015) Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Pääkaupunkiseutu vastaa suurelta osin Suomen perusasteen jälkeisestä koulutuksesta Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan tässä kaikkea perusasteen jälkeen annettavaa toisen asteen ja korkean asteen koulutusta, joka tähtää tutkintoon. Koko maassa opiskelee perusasteen jälkeisissä oppilaitoksissa tutkintoon johtavaa koulutusta 693 000 nuorta, heistä 171 000 pääkaupunkiseudulla. Opiskelijoista 44 000 on ulkomaalaistaustaisia, pääkaupunkiseudulla 18 000. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä on nopeassa kasvussa. Kuvaaja 7: Pääkaupunkiseudun opiskelijaväestö 2012 tutkintoon johtavassa opiskelussa (Myrskylä, 2015) Kauniainen Vierask. Opisk. yht. Vantaa Espoo Helsinki Pääkaupunkiseutu 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 Kuvaaja 8: Koko maan opiskelijaväestö 2012 tutkintoon johtavassa opiskelussa (Myrskylä, 2015) Vierask. Opisk. yht. 0 100 000 200 000 | 18 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 | 19 | © JUSSI AALTO 2015 Pääkaupunkiseudun määrällinen selvitys Tämän määrällisen selvityksen tavoite on ennakoida tulevia ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen tarpeita pääkaupunkiseudulla. Asiaa lähestytään erityisesti työvoiman tarpeista, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa pääkaupunkiseudun yritykset ja työnantajat tarvitsevat vuoteen 2030 asti ulottuvan ennakointijakson aikana. Seuraavassa kappaleessa käydään tarkemmin läpi määrällisen selvityksen prosessia ja ennusteiden tekoa. Lukuja tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että ennusteet perustuvat VATT:n tekemiin pohjalaskelmiin alueskenaarioiden pohjalta eivätkä ole ”poliittisen” prosessin vaikutuksenalaisia. Erilaisten skenaarioiden kautta saadaan erilaisia lukuja. Myös laadullisen ennakointiprosessin, vuorovaikutuksen ja laadullisten selvitysten kautta syntyy ajatuksia ja näkemyksiä, jotka vaikuttavat lukujen tulkintaan ja joita kannattaa hyödyntää johtopäätöksiä tehtäessä. Määrällisen selvityksen laskentaprosessin on pääkaupunkiseudun osalta toteuttanut Foredata Oy. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet PKS Ennakoinnin projektipäällikkö Mari Korpiolan lisäksi Foredatan toimitusjohtaja Jari Järvinen sekä PKS Ennakoinnin sihteeristön jäsenet Kati Vetsch (Omnia, Espoo), Tiina Vanhala (Helsingin kaupungin opetusvirasto), Maiju Toivonen (Vantaan sivistysvirasto), Jukka Jonninen (Metropolia Ammattikorkeakoulu) sekä Teemu Santonen (Laurea Ammattikorkeakoulu). Monipuolista konsultointiapua on lisäksi antanut Uudenmaan liiton Olli Pekka Hatanpää. Määrällisen selvityksen prosessi ja ennusteet Tässä selvityksessä toteutetun määrällisen ennakoinnin prosessin tarkoituksena on ollut mallintaa pääkaupunkiseudulla Opetushallituksen (OPH), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä maakuntien liittojen valtakunnallisella sekä maakunnittaisella tasolla toteuttamaa määrällistä ennakoinnin prosessia, joka tähtää tuloksiin Suomen työmarkkinoiden vaatimasta aloituspaikkatarpeesta 2020-luvulla. Tässä selvityksessä esitettyjen ennusteiden tarkoituksena on ollut tarkentaa edellä mainitussa prosessissa tuotettuja Uudenmaan maakunnan lukuja pk-seudun osalta. Tavoitteena ei siis ole ollut luoda uutta laskentamallia vaan tuottaa maakunnallisten lukujen rinnalle vertailukelpoiset luvut käyttöön myös pk-seudulle. Tästä syystä tässä työssä käytetty malli on pyritty muokkaamaan mahdollisimman lähelle vastaavaa OPH:n laskentamallia. Laskentamalli lähtee liikkeelle työmarkkinoiden tarvitsemasta uuden työvoiman tarpeesta vuosina 2012–2030. Tätä työvoiman tarvetta syntyy mallissa eläköitymisestä ja työllisten määrän muutoksesta. Työvoiman tarpeen avulla määritetään alueen työmarkkinoiden tarvitsema nuorten aloittajatarpeen rakenne. Aloittajatarpeen kokonaismäärä puolestaan saadaan alueen keskimääräisestä nuorisoikäluokan koosta. Varsinainen aloittajatarve ei siis kokonaisluvultaan vastaa työvoiman kokonaistarvetta vaan nuorisoikäluokan kokoa. | 20 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Laskentaprosessi etenee seuraavasti: 1. Ammattikohtaisen uuden työvoiman tarpeen määritys vuosina 2012–2030 2. Kohdan 1 ammattikohtaisen työvoimatarpeen muokkaaminen koulutuksen työvoimatarpeeksi ammattien ja koulutuksen välisen ns. vastaavuusavaimen avulla 3. Kohdan 2 koulutuskohtaisen työvoimatarpeen muokkaaminen pk-seudun nuorten aloittajatarpeeksi ottamalla huomioon koulutuksen läpäisyasteet sekä tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudet. Laskentamallin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan kuinka paljon uutta työvoimaa pk-seudun työmarkkinat tulevat tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä. Arvio koostuu kahdesta osasta: ensimmäiseksi ennustetaan kuinka paljon nykytyöllisistä ehtii siirtymään eläkkeelle tai kuolemaan vuoteen 2030 mennessä ja toiseksi arvioidaan kuinka paljon työllisten määrä muuttuu vuoteen 2030 mennessä. Pk-seudulla noin 75 % työvoiman tarpeesta seuraa eläköitymisestä ja noin 25 % työllisten määrän kasvusta. Muualla Suomessa eläköityminen tuottaa yli 90 % uuden työvoiman tarpeesta. Molemmat ennusteet tehdään ammattikohtaisesti ja näin ym. osuudet voivat vaihdella suurestikin yksittäisten ammattien osalta. Eläköitymisennuste tehdään 1-vuotisikäryhmittäisten tilastojen ja eläköitymiskertoimien avulla. Työllisten määrän muutos ennustetaan VATT:n toimesta kaksivaiheisesti. Ensin ennustetaan toimialakohtaisesti työllisten määrän ennusteet, minkä jälkeen muodostetaan toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet, missä toimialan työllisten määrä jaetaan toimialan ammatteihin. VATT on tehnyt omat ennusteensa koko Uudenmaan maakunnan tasolla. Tässä työssä on käytetty VATT:n laskemia työllisten määrien muutoskertoimia sellaisenaan yhdistäen nämä pk-seudun työllisten tilastoihin. Uuden työvoiman tarvetta yritetään tässä prosessissa tyydyttää nuorten opetushallinnon alaisen koulutuksen kautta. Tämän vuoksi esimerkiksi aikuiskoulutusta ei oteta laskentamallissa huomioon, koska aikuiset ovat jo työmarkkinoiden käytössä ja eivät täten tuota laskentamallin näkökulmasta uutta työvoimaa työmarkkinoille. Käytännössä nuorisoikäluokan koko ei riitä tyydyttämään pk-seudulla koko uuden työvoiman tarvetta tuottaen näin tilaa ja tarvetta myös aikuiskoulutukselle sekä työvoiman liikkuvuudelle muualta Suomesta pk-seudulle. Toinen merkittävä rajaus laskentamallin ulkopuolelle on nykyopiskelijoiden tuottama työvoiman määrä. Eli laskentamalli ei ota huomioon, että osa työvoiman tarpeesta tyydyttyy nykyopiskelijoiden työvoimatuotoksella. Nämä rajaukset on jätetty malliin, jotta laskentamalli tuottaisi Opetushallituksen laskentaprosessin kanssa vertailukelpoisia lukuja. Käytännössä näiden tekijöiden puuttuminen pitää kuitenkin ottaa huomioon lopullisia johtopäätöksiä tehtäessä. | 21 | Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet Työpaikat pääkaupunkiseudulla ja ammattiryhmittäinen uuden työvoiman tarve Seuraavassa esitetyt toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet on laskettu yhdistämällä VATT:n tekemän Uudenmaan maakunnan toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet pk-seudun viimeisimpiin tilastoihin työllisten määristä. Käytännössä siis, jos VATT on ennustanut esimerkiksi siivoojien määrän kasvavan Uudellamaalla 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tästä on seurannut, että me olemme olettaneet alla esitetyissä laskelmissa, että siivoojien määrä kasvaa 30 prosentilla myös pk-seudulla vuoteen 2030 mennessä. Vaikkakin siis alla esitetyt luvut pohjautuvat hyvin voimakkaasti VATT:n ennusteisiin, ne eivät kuitenkaan suoraan ole VATT:n tekemiä ennusteita pk-seudulle. Kuten ao. taulukosta nähdään, kaiken kaikkiaan pk-seudun työllisten määrän odotetaan kasvavan vuodesta 2011 vuoteen 2030 mennessä lähes 85 000 työllisellä. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Työllisten määrän kasvu on sekä Uudellamaalla että näissä luvuissa tietysti myös pk-seudulla muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisenkin suurta. Muualla Suomessa työelämän tarvitsema uuden työvoiman tarve syntyy lähes ainoastaan eläköitymisen kautta. Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun toimialaennusteet vuoteen 2030 (Foredata, 2015) 1 Maatalous ja metsästys 2 Metsätalous ja kalatalous 3 Kaivostoiminta ja louhinta 4 Elintarviketeollisuus ym. 5 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 6 Puuteollisuus 7 Paperiteollisuus ja painaminen 8 Kemianteollisuus 9 Rakennusaineteollisuus 10 Metallien ja metallituotteiden valmistus 11 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 12 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 13 Kulkuneuvojen valmistus 14 Muu teollisuus 15 Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto 16 Rakentaminen 17 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Kuljetus ja varastointi 19 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 20 Informaatio ja viestintä 21 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 22 Kiinteistöalan toiminta 23 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 24 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 25 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; sosiaalivakuutus 26 Koulutus 27 Terveys- ja sosiaalipalvelut 28 Taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta 29 Tuntematon Yhteensä | 22 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Muutos (lkm) Muutos (%) 486 535 275 6 566 565 830 3 643 6 666 1 460 70 -22 82 1 140 -67 164 -164 837 297 17 % -4 % 43 % 21 % -11 % 25 % -4 % 14 % 26 % 2 353 13 730 3 760 557 4 421 7 597 37 564 79 580 42 059 29 265 56 183 22 631 10 165 69 577 59 720 35 104 49 700 94 107 54 716 6 694 700 508 44 -2 825 117 48 -271 2 086 5 003 -10 454 517 4 866 7 479 -1 443 3 054 15 478 13 925 -1 776 10 469 17 327 18 876 0 84 856 2% -17 % 3% 9% -6 % 38 % 15 % -12 % 1% 20 % 15 % -6 % 43 % 29 % 30 % -5 % 27 % 23 % 53 % 0% 14 % 2011 2030 416 557 193 5 426 632 666 3 807 5 829 1 163 2 309 16 555 3 643 509 4 692 5 511 32 561 90 034 41 542 24 399 48 704 24 074 7 111 54 099 45 795 36 880 39 231 76 780 35 840 6 694 615 652 Seuraavassa muutamia poimintoja ennusteista: Suurin työllisten määrän sekä absoluuttinen (+18 876 työllistä) että suhteellinen (+52,7 %) kasvu kohdistuu toimialalle taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta. Toimialan sisäisessä ammattirakenteessa ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. Toimialan suurimmat ammatit muodostuvat vuonna 2030 samoista ammateista kuin vuonna 2011. Käytännössä nämä ovat yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat (5 779 työllistä v. 2030, kasvua +1 994 työllistä), muut toimistotyöntekijät (5 361 työllistä v. 2030, kasvua +1 849 työllistä) sekä kauneudenhoitotyöntekijät (5 328 työllistä v. 2030, kasvua +1 838 työllistä). Toiseksi suurin kasvu työllisten määrällä mitattuna kohdistuu terveys- ja sosiaalipalvelut toimialalle, jonka työllisten määrän odotetaan kasvavan yli 17 000 työllisellä (+23 %). Suurin kasvu toimialalla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti kohdistuu sosiaalialan työntekijöihin ja ohjaajiin. Näistä käytännössä yli puolella toivotaan olevan lähihoitajan koulutus koulutuksenaan. Kasvua on kuitenkin työllisten määrässä yli 30 prosenttia myös sosiaalialan erityisasiantuntijoissa sekä opettajissa ja opetusalan muissa asiantuntijoissa. Toimialan kasvu jakaantuu kuitenkin melko tasaisesti eri ammattiryhmiin. Kaikkien alalle merkittävien ammattiryhmien työllisten määrän odotetaan kasvavan yli 10 prosentilla. Pääkaupunkiseudun kasvavin toimiala on taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta Työllisten määrällä mitattuna merkittävät toimialat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ovat molemmat lähes 30 prosentin kasvussa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla työllisten määrä kasvaa yli 15 000 työllisellä ja vaikka kasvua on lähes kaikissa ammattiryhmissä toimialan sisällä, kasvua on eniten kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien (+2 400 työllistä) sekä yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoiden (+1 800 työllistä) ammattiryhmissä. Hieman toimialan keskiarvoa hitaammassa vauhdissa odotetaan kasvavan taloushallinnon toimistotyöntekijöiden (+1 080 työllistä) sekä muiden toimistotyöntekijöiden (+1 330 työllistä) ammattiryhmien. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialalla lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrien odotetaan kasvavan toimialan kasvuvauhtia. Suurimmat ammattiryhmät ovat siivoustyöntekijät (+3 120 työllistä), kauppiaat ja myyjät (+1 070 työllistä) sekä isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät (+850 työllistä). Merkittävät työllisten määrien kasvuluvut löytyvät energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalta, minkä odotetaan kasvavan 38 prosenttia (+2 090 työllistä) vuoteen 2030 mennessä. Toimialalla suurin kasvu kohdistuu sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmään, minkä odotetaan kasvavan yli 60 prosentilla (+370 työllistä). Muita suuren kasvun ammattiryhmiä ovat kauppiaat ja myyjät (+230 työllistä) sekä sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät (+150 työllistä). Top 5 työllisten toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työllisten määrän odotetaan laskevan. Laskua odotetaan tulevan yli 10 000 työllistä (-12 %). Suurin osa työllisten määrän laskusta kohdistuu toimialan suurimpaan kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmään (-5 225 työllistä) mutta myös kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmä supistuu voimakkaasti (-8 330 työllistä). Käytännössä kuitenkin lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrien odotetaan laskevan toimialalla. Muita merkittäviä laskussa olevia toimialoja ovat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan (-2 825 työllistä), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä sosiaalivakuutuksen toimialan (-1 776 työllistä) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan (-1 443 työllistä). Näistä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan eniten työllisiään menettävä ammattiryhmä on sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmä (-580 työllistä), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä sosiaalivakuutuksen toimialalta julkisen hallinnon asiantuntijat ja johtajat ammattiryhmä (-380 työllistä) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan | 23 | Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet CASE: Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat Kuten aineiston poiminnoista voidaan havaita ammattiryhmien työllisten määrät voivat vaihdella positiivisista vaikutuksista negatiivisiin, kun mittarina käytetään työllisten määriä. Esimerkiksi kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä vaikutus oli positiivinen hallinto- ja tukipalveluiden sekä energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialoilla. Kuitenkin ammattiryhmän kokonaisuuden kannalta merkittävimmällä toimialalla eli tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla kauppiaiden ja myyjien työllisten määrä väheni vielä enemmän. Vastaavasti sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmässä työllisten määrän odotettiin kasvavan energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalla mutta laskevan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalla. Kuvaaja 9: Kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmän työllisten määrän muutoksen jakautuminen toimialoille (Foredata, 2015) 23 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Yhteensä Muut toimialat yhteensä 28 Taide, viihde ja virkistys sekä palvelutoiminta 11 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 21 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 17 Tukku- ja vähittäiskauppa -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 2500 Summaamalla toimialoittaiset työllisten määrät yhteen saadaan tietää kuinka paljon ammattiryhmäkohtaisesti työllisiä odotetaan olevan pk-seudulla vuonna 2030. Toisin sanoen tällöin summataan paljonko esimerkiksi kaupan alan asiantuntijoita ja johtajia yhteensä eri toimialoilla odotetaan olevan. Näin saadaan kokonaisarvio ammattiryhmäkohtaisesti onko ammattiryhmän työllisten määrä kasvussa vai laskussa. Esimerkiksi kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmän työllisten määrän muutos summautuu eri toimialoilta alla olevan kuvion mukaisesti. Yhteensä-palkki näyttää summan, eli sen kuinka paljon yhteensä työllisten määrän odotetaan tässä ammattiryhmässä muuttuvan. Käytännössä siis kasvua odotetaan olevan yli 2 000 työllistä. Samalla kuviosta nähdään, että pelkästään ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ammattiryhmässä työllisten määrän odotetaan kasvavan tässä ammattiryhmässä vielä suuremmalla työllisten määrällä. Tämä tietysti tarkoittaa, että muiden toimialojen työllisten määrän muutoksen on oltava hyvin lähellä nollaa tai vielä tarkemmin vähän alle nollan. Kuvion kolmannesta palkista nähdään, että tässä luokittelemattomien toimialojen vaikutus on noin 1 000 työllistä positiivinen mutta negatiivisiakin toimialoja löytyy. Käytännössä ammattiryhmän kannalta keskeisin negatiivinen vaikutus tulee tukku- ja vähittäiskaupan toimialalta, missä kuten yllä on todettu, lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrän odotetaan laskevan. Muita laskevan työllisyyden toimialoja tässä ammattiryhmässä ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus. Uuden työvoiman tarve syntyy alan kasvusta ja poistumasta Yksittäisen ammattiryhmän osalta työllisten määrän muutos syntyy siis useamman toimialan yhteisvaikutuksesta. Jollain toimialalla ammattiryhmän työllisten määrä voi kasvaa ja toisella taas laskea. Ao. taulukossa on esitetty sarakkeittain pk-seudun 20 suurimman ammattiryhmän työllisten määrä vuonna 2011, odotettu työllisten määrä vuonna 2030, näistä laskettu työllisten määrän muutos, tässä projektissa arvioitu vuoden 2011 työllisten joukosta vuoteen 2030 mennessä eläkkeelle siirtyvien tai kuolleiden määrä eli poistuma sekä näiden kahden viimeisen uuden työvoiman tarvetta synnyttävän tekijän työllisten määrän muutoksen sekä poistuman summa eli uuden työvoiman tarve. | 24 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Taulukko 3: Pääkaupunkiseudun 20 suurimman ammattiryhmän uuden työvoimatarpeen osatekijät (Foredata, 2015) 2011 5.3 Kauppiaat ja myyjät 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 6.2 Muut toimistotyöntekijät 10.5 Tietotekniikan asiantuntijat ja johtajat 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 5.4 Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 10.2 Yht.kunn. ja human. alan sekä talouden as.tunt. 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon as.tunt. 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 5.2 Siivoustyöntekijät 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 10.4 Julkisen hallinnon asiantuntijat ja johtajat 6.3 Toimistotyön asiantuntijat ja esimiehet 3.1 Rakennustyöntekijät 9.5 Tiedottajat ja toimittajat 3.4 Rakennusalan asiantuntijat ja johtajat 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 7.1 Perus- ja lähihoitajat 63 194 46 354 32 115 30 081 29 020 26 734 26 615 22 945 21 169 18 710 18 341 16 401 16 319 15 399 14 535 14 423 13 024 12 959 12 566 9 158 2030 Työllisten määrän muutos Poistuma Uuden työvoiman tarve 61 559 50 419 37 742 33 341 37 185 29 051 36 216 27 534 23 487 22 223 22 644 20 453 15 967 17 029 15 899 16 010 15 826 14 148 14 003 10 288 -1 635 4 065 5 627 3 260 8 165 2 317 9 601 4 589 2 318 3 513 4 303 4 052 -352 1 630 1 364 1 587 2 802 1 189 1 437 1 130 20 743 23 052 11 691 11 804 14 086 11 709 11 402 11 632 9 413 5 003 7 671 8 374 4 679 8 732 7 320 5 700 5 382 6 976 5 971 4 267 19 108 27 118 17 318 15 064 22 251 14 026 21 003 16 221 11 732 8 516 11 973 12 426 4 326 10 362 8 683 7 287 8 184 8 165 7 408 5 397 Kuten taulukosta nähdään, suurin osa suurimmista ammattiryhmistä on työllisten määrällä mitattuna kasvussa. Ainoastaan suurin ammattiryhmä kauppiaat ja myyjät sekä lähes vuoden 2011 työllisten määrän tasolla pysyttelevä varastotyöntekijöiden ja huolitsijoiden ammattiryhmä ovat laskevia ammattiryhmiä. Suurin sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu puolestaan löytyy sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmästä, minkä odotetaan kasvavan lähes 10 000 uudella työllisellä tai 36 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suurin poistuma on taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ammattiryhmässä, missä yli 23 000 vuoden 2011 työllistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa lähes 50 prosenttia ammattiryhmän vuoden 2011 työllisistä. Kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmää lukuun ottamatta minkään muun ammattiryhmän poistuman määrä ei yllä edes 15 000 työlliseen. Uuden työvoiman tarpeessa taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ammattiryhmä onkin omassa yksinäisyydessään yli 27 000 työllisen työvoiman tarpeellaan. Toiseksi suurin uuden työvoiman tarve (22 251 työllistä) löytyy opettajien ja opetusalan muiden asiantuntijoiden ammattiryhmästä. Kolmanneksi suurin tarve ja samalla jäljellä olevista ammattiryhmistä ainut ammattiryhmä, jonka uuden työvoiman tarve (21 003 työllistä) yltää yli 20 000 työllisen on sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmä. Mielenkiintoista taulukossa on se, että yhdenkään ammattiryhmän työllisten määrän kasvu ei ole suurempaa kuin ammattiryhmän poistuma. Tämän ei tietenkään pitäisi tulla yllätyksenä tilanteessa, missä vain 25 prosenttia uuden työvoiman kokonaistarpeesta tulee työllisten määrän muutoksen kautta ja 75 prosenttia poistuman kautta. Poistuman suuri merkitys korostuu hyvin esimerkiksi kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä. Vaikka työllisten määrän odotetaan laskevan yli 1 500 työllisellä, on uuden työvoiman tarve ammattiryhmän osalta kuitenkin yli 19 000 työllistä. Toisin sanoen työllisten määrällä mitattuna supistuvaan ammattiryhmään on edelleen noin 30 prosenttia uuden työvoiman kysyntää suhteessa vuoden 2011 | 25 | Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet (ja vuoden 2030) työllisiin. Samalla kuitenkin kauppiaiden ja myyjien työvoiman 30 prosentin uuden työvoiman tarve on toiseksi pienin taulukossa listattujen ammattiryhmien joukossa. Vain varastotyöntekijöiden ja huolitsijoiden ammattiryhmä jää alle 30 prosentin uuden työvoiman tarpeessa. Uuden työvoiman tarve on keskimääräisesti noin 55–70 prosenttia vuoden 2011 työllisten määrästä. Esimerkkinä suuresta työvoiman tarpeesta on opettajien ja opetusalan muiden asiantuntijoiden ammattiryhmä, missä työvoiman tarve on 77 prosenttia vuoden 2011 työllisten määrästä. Suuri poistuman ja yleensä täten myös uuden työvoiman tarpeen määrä aiheutuu tietysti ammattiryhmän ikärakenteesta. Eli suurin ammattiryhmän työllisten kokoon suhteutettu poistuma tulee ammattiryhmistä, missä on keskimääräistä vanhempia työllisiä. Jos tarkastellaan uuden työvoiman tarvetta siitä näkökulmasta, että missä ammattiryhmässä työllisten määrän muutoksella on suurin merkitys uuden työvoiman tarpeeseen taulukossa luetelluista ammattiryhmistä, vastaus on sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat, missä 46 prosenttia uuden työvoiman tarpeesta tulee työllisten määrän odotetun kasvun kautta. Ainoastaan ravitsemisalan työntekijöiden ammattiryhmä pääsee toisena ammattiryhmänä yli 40 prosentin osuuteen. Suurimmat poistuman osuudet uuden työvoiman tarpeesta, kun jätetään työllisten määrällä laskevat ammattiryhmät tarkastelun ulkopuolelle, on puolestaan taloushallinnon toimistotyöntekijöiden (85 %) sekä rakennusalan asiantuntijoiden ja johtajien (85 %) ammattiryhmissä. Lähes vastaavan suuruisia osuuksia on kuitenkin suhteellisen monessa ammattiryhmässä. Uuden työvoiman tarve syntyy siis Suomessa tällä hetkellä (ja seuraavan 15 vuoden ajan) Suomen työllisten ikärakenteesta, joka on sellainen, että poistuma on paljon suuremmassa roolissa uusien työpaikkojen synnyssä kuin työllisten määrän kasvu. Tämä pätee myös pk-seudulla, joka on kasvavin alue Suomen alueiden joukossa. Millainen uuden työvoiman tarve näistä luvuista syntyy koulutukselle? Ensin täytyy muuntaa edellä esitetty ammattiryhmittäinen uuden työvoiman tarve koulutusluokituksen puolelle. Tämä tapahtuu Opetushallituksen laatiman ammattiryhmien ja koulutusten välisen ns. vastaavuusavaimen avulla. Vastaavuusavaimessa on jokaiselle ammattiryhmälle määritetty tilastojen ja asiantuntijanäkemysten perusteella koulutusrakenne, minkä katsotaan tulevaisuudessa luovan hyvän pohjan ammattiryhmässä työskenteleville uusille työntekijöille. Vastaavuusavain on varsin kaukana yksi ammattiryhmä yksi koulutus linkistä. Todellisuudessa jokaiseen ammattiryhmään on arvioitu sisältyvän vähintään 5 erilaista koulutusta. Lähes aina sopivaksi katsottuja koulutuksia on yli 10 kappaletta ja keskimäärinkin yli 20 kappaletta. Kaikille näille koulutuksille on annettu myös painoarvo kuinka merkittävässä roolissa se uusien työntekijöiden koulutustaustassa voisi olla. Esimerkiksi yllä monessa yhteydessä mainittuun sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmään sopivia koulutuksia OPH on katsonut olevan jopa 22 erilaista. Toki suurin painoarvo ja itse asiassa yli puolelle ammattiryhmään tulevista uusista työllisistä katsotaan sopivan ammatillisen peruskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan tutkinnon. Toinen merkittävä koulutus (noin 20 prosenttia uusista työntekijöistä) on ammattikorkeakoulusta suoritettu sosiaalialan tutkinto. Muiden tutkintojen osuus jää alle 10 prosenttiin. Käytännössä siis sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmän 21 003 henkilön uuden työvoiman tarpeesta yli 10 500 henkilön koulutukseksi katsotaan sopivan ammatillisen peruskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan tutkinnon ja noin 3 800 henkilön koulutukseksi sopivan ammattikorkeakoulusta suoritetun sosiaalialan tutkinnon. | 26 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Käymällä kaikki ammattiryhmät vastaavalla tavalla läpi ja summaamalla ammattiryhmittäin uuden työvoiman tarpeet saadaan vastaukseksi koulutuskohtainen uuden työvoiman tarve, jonka kokonaismäärä tietysti vastaa ammattiryhmäkohtaista uuden työvoiman kokonaistarvetta ja jonka rakenne noudattaa ammattiryhmittäisen uuden työvoiman kysynnän indikoimaa koulutuskysyntää. Alla oleva taulukko kertoo koulutusaloittain lukuina pääkaupunkiseudulle vuoteen 2030 syntyvät työpaikat huomioiden sekä työllisten muutoksen alan kasvun kautta että poistuman. Taulukko 4: Työpaikkojen synty pääkaupunkiseudulla huomioiden kasvu ja poistuma vuoteen 2030 koulutusaloittain ja –asteittain (Foredata, 2015) Koulutusaste ja -ala Uuden työvoiman tarve Työllisten määrän muutos Koulutusaste Ei tutk./lukio/tuntem. Ammatillinen AMK Yliopisto Koulutusala Ei tutk./lukio/tuntem. Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus 84 856 1 848 37 177 22 668 23 163 84 856 1 848 8 039 6 692 15 972 5 015 19 763 1 742 16 185 9 674 -75 Poistuma Yhteensä 256 181 4 943 104 271 82 350 64 617 256 181 4 943 15 082 12 053 72 364 14 214 76 374 4 320 35 180 19 727 1 924 341 037 6 791 141 448 105 018 87 779 341 037 6 791 23 121 18 745 88 336 19 229 96 137 6 062 51 365 29 401 1 850 | 27 | Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet NÄKÖKULMA Koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet ammattien näkökulmasta Selvityksemme ennusteet perustuvat osaltaan opetushallituksen tuottamaan ”opintoala – ammatti”- avaimeen, jonka avulla voidaan myös havainnollistaa kuinka moneen eri ammattiin eri opintoalojen arvellaan johtavan. Avaimessa ammatit on luokiteltu 60 eri ammattiin ja opintoalat 72 eri opintoalaan. Kuvaajassa 10 on esitetty ammattikoulujen opintoalojen jakautuminen eri ammatteihin ja kuvaajassa 11 on puolestaan esitetty ammattikorkeakoulujen osalta sama jakauma. Jakaumia tarkastelemalla voidaan todeta, että osa opintoaloista johtaa selkeästi monipuolisempiin ammatinvalintamahdollisuuksiin sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa että ammattikorkeakoulussa. Opintoaloista liiketalous ja kauppa, kone-, metalli- ja energiatekniikka, arkkitehtuuri ja rakentaminen sekä sähkö- ja automaatiotekniikka tarjoavat monipuolisimmat ammatinvalintamahdollisuudet molemmissa koulutusasteissa, jonka lisäksi valinnan mahdollisuudet korostuvat ammatillisten opintojen ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opintoalassa. Kuvaaja 11: Ammattikorkeakoulutus – opintoaloilta valmistuvien eri ammattien lukumäärä (Santonen hyödyntäen Foredata, 2015) 106 Opetus- ja kasvatustyö 606 Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus 902 Palo- ja pelastusala 102 Kielitieteet 308 Muu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon k. 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) 901 Sotilas- ja rajavartiointiala 903 Poliisiala 204 Teatteri ja tanssi 710 Kauneudenhoitoala 208 Muu kulttuurialan koulutus 603 Kalatalous 205 Musiikki 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 303 Hallinto 508 tekstiili- ja vaatetustekniikka 605 Luonto- ja ympäristöala 505 Graafinen ja viestintätekniikka 602 Puutarhatalous 706 Tekniset terveyspalvelut 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö 206 Kuvataide 601 Maatilatalous 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut 805 Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus 510 Tuotantotalous 801 Matkailuala 202 Viestintä ja informaatiotieteet 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 802 Majoitus- ja ravitsemusala 701 Sosiaaliala 705 Kuntoutus ja liikunta 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 604 Metsätalous 402 Tietojenkäsittely 201 Käsi- ja taideteollisuus 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 702 Terveysala 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 301 Liiketalous ja kauppa Kuvaaja 10: Ammatillinen koulutus – opintoaloilta valmistuvien eri ammattien lukumäärä (Santonen hyödyntäen Foredata, 2015) 904 Vankeinhoito 102 Kielitieteet 901 Sotilas- ja rajavartiointiala 106 Opetus- ja kasvatustyö 902 Palo- ja pelastusala 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 603 Kalatalous 204 Teatteri ja tanssi 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 205 Musiikki 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö 903 Poliisiala 801 Matkailuala 605 Luonto- ja ympäristöala 710 Kauneudenhoitoala 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 402 Tietojenkäsittely 705 Kuntoutus ja liikunta 202 Viestintä ja informaatiotieteet 505 Graafinen ja viestintätekniikka 602 Puutarhatalous 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut 604 Metsätalous 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 601 Maatilatalous 508 tekstiili- ja vaatetustekniikka 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 802 Majoitus- ja ravitsemusala 201 Käsi- ja taideteollisuus 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 301 Liiketalous ja kauppa 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka Ammattien lukumäärä 0 5 10 15 20 25 30 35 | 28 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Ammattien lukumäärä 0 5 10 15 20 25 30 35 | 29 | © JUSSI AALTO 2015 Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle Edellä kuvatun ennusteprosessin kautta on rakennettu ennuste koulutustarpeesta eri koulutusasteille sekä koulutus- ja opintoaloille. Ennusteen tekemisessä on hyödynnetty Opetushallituksen rakentamaa koulutuksen vastaavuusavainta. Tässä koosteessa keskitymme ammatilliseen sekä ammattikorkeakoulukoulutukseen pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen näkökulmasta. Yliopistotasoisen koulutuksen kytkeminen alueen työvoimatarpeeseen ei ole niin relevanttia, koska koulutus on useimmiten luonteeltaan valtakunnallista. Samantyyppistä haastetta on jossain määrin myös ammattikorkeakoulutuksen sektorilla. Kuvaaja 12: Työvoimatarpeen rakenne koulutusaloittain ja –asteittain (Foredata, 2015) 5000 4000 3000 2000 1000 0 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Ammatillinen Tekniikan ja liikenteen ala AMK Luonnonvara- ja ympäristöala Yliopisto Sos., terveys- ja liikunta-ala Yhteensä Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus Pääkaupunkiseudun työvoiman tarve alojen kasvu ja poistuma huomioituna on noin 18 000 työllistä per vuosi. Hyödyntäen koulutuksen vastaavuusavainta työvoiman tarve on käännetty koulutustarpeeksi koulutustasoittain ja –aloittain. Kuvaaja 12 kertoo miten eri koulutusalojen koulutustarve vertautuu eri koulutustasoille. Noin 42 % tarpeesta suuntautuu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, ja 31 % ammattikorkeakoulutukseen. Ennusteen perusteella muun muassa tekniikan ja marata-alan koulutuksessa korostuu ammatillisen koulutuksen merkitys. Kaupallisessa koulutuksessa kaikilla koulutustasoilla on kysyntää. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa pääpaino on ammatillisessa ja amk-koulutuksessa. Humanistisella alalla korostuu puolestaan yliopistotasoinen koulutus. Vuositasolle jaettuna uusia työpaikkoja avautuu eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalle vuosittaisen työvoimatarpeen ollessa hiukan yli 5 000. Alan työpaikkamäärä kasvaa noin 1 000 paikan vuosivauhtia ja poistuman korvaamiseen tarvitaan vuositasolla yli 4 000 työntekijää. Avautuvista työpaikoista 56 % edellyttää toisen asteen ammatillista koulutusta ja 27 % ammattikorkeatasoista koulutusta. | 30 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle Myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla avautuu suuria määriä työpaikkoja, vuositasolla 4650. Näistä 66 %:lta odotetaan ammattikorkea- tai yliopistotasoista tutkintoa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusaloilta avautuu vuosittain n. 2700 työpaikkaa, joista 42 %:iin odotetaan toisen asteen ammatillista koulutusta, ja 43 %:iin ammattikorkeakoulutusta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksen hankkineita tarvitaan vuosittain n. 1550, joista 77 % toisella asteella koulutettuja. Humanistisen- ja kasvatusalan koulutuksen hankkineita ennakoidaan tarvittavan vuosittain n. 1200, joista 84 % yliopistossa koulutettuja. Luonnontieteiden alan noin 1000 työpaikasta 81 %:ssa edellytetään ammattikorkea- tai yliopistotasoista koulutusta. Kulttuurialan koulutettujen tarve on noin tuhat henkeä vuosittain, näistä 20 % tulee toiselta asteelta ja lopuilta edellytetään ammattikorkea- tai yliopistotasoista koulutusta. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneiden vuotuinen tarve on noin 320 työntekijää, joista puolet on koulutettu toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kuvaaja 13: Ammatillinen koulutus – 2012 aloittaneiden ja valmistuneiden suhde ennustettuun vuosittaiseen työvoimatarpeeseen (Foredata, 2015) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Uuden työvoiman tarve Luonnonvara- ja ympäristöala Uudet opiskelijat Sos., terveys- ja liikunta-ala Tutkinnot Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus Kuvaaja 14: Ammattikorkeakoulutus - 2012 aloittaneiden ja valmistuneiden suhde ennustettuun vuosittaiseen työvoimatarpeeseen (Foredata, 2015) 2500 2000 1500 1000 500 0 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Uuden työvoiman tarve Luonnonvara- ja ympäristöala Uudet opiskelijat Sos., terveys- ja liikunta-ala Tutkinnot Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus | 31 | Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle Ammatillisen koulutuksen tarve korostuu monella alalla. Kaikilla ammatillisen koulutuksen koulutusaloilla uuden työvoiman tarve on tällä hetkellä suurempi kuin työelämään siirtyvien ammattilaisten määrä pääkaupunkiseudulla. Työvoiman tarve korostuu ammatillisessa koulutuksessa suuruusjärjestyksessä liiketalouden ja kaupan, sosiaali- ja terveysalan, ajoneuvo- ja kuljetustekniikan, arkkitehtuurin ja rakentamisen, majoitus- ja ravitsemusalan sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoaloilla. Näillä kuudella työvoimatarpeeltaan suurimmalla alalla uuden työvoiman tarve on vuosittain yli 500 työntekijää. Työvoiman tarve jakaantuu siis tulevina vuosina useille eri ammatillisen koulutuksen koulutusaloille. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta tarpeena näkyvät erityisesti liiketalous ja hallinto sekä tekniikan ja liikenteen ala. Sosiaali- ja terveysalalta sen sijaan koulutuksen saavutettu suosio näyttäytyy siten, että alalta valmistuu jo riittävästi ammattikorkeakoulutason osaajia ainakin pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kattamiseksi. Ammattikorkeakoulutasoinen marata-koulutus näyttäisi olevan suhteellisen hyvässä tasapainossa työvoimatarpeen kanssa, varsinkin jos huomioi matkailualan trendit muun muassa alan ketjuuntumisen lisääntyessä, mikä lisää pääkaupunkiseudun merkitystä alalla. Yksi merkittävä tekijä alojen tutkintojen lisäämiseksi on läpäisyn parantaminen. Monella alalla läpäisyasteet ovat erittäin heikot, joten aloituspaikkojen sijaan tulisi keskittyä läpäisyn parantamiseen. Erityisesti alhainen valmistuneiden määrä työvoiman tarpeisiin nähden on haasteena tekniikan koulutusalalla, mutta näkyy myös muilla koulutusaloilla. Kuvaaja 15: Vuosittainen ennustettu työvoimatarve koulutusasteittain verrattuna 2012 aloittaneisiin ja valmistuneisiin (Foredata, 2015) 10000 8000 6000 4000 2000 0 Ammatillinen Uuden työvoiman tarve AMK Uudet opiskelijat Yliopisto Tutkinnot Läpäisyn heikkoutta sekä ammatillisella että ammattikorkeakoulutuksen puolella kuvastaa myös kuvaaja 15. Verrattaessa muun muassa ammatillisen puolen vuonna 2012 aloittavia uusien opiskelijoiden määrää samana vuonna valmistuvien määrään, valmistuvia on 63 % aloittaneiden määrästä. Valmistuvien määrä kattaa n. 67 % vuosittain tarvittavasta ammatillisen koulutuksen työvoimatarpeesta. Ammattikorkeakouluissa ollaan paremmassa tasapainossa työvoimatarpeen suhteen. Lukuja tulkittaessa on kuitenkin hyvä huomioida, että aloittavien määrä vaihtelee vuosittain, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös tutkintojen määrään opintovuosien päätyttyä. Jos katsomme tutkintotuotosennustetta, jossa huomioitu vuonna 2012 aloittaneiden määrä kerrottuna läpäisyllä sekä työvoimaosuudella, luvut kertovat samaa läpäisystä eli ennuste tutkintojen määristä on vielä pienempi. Yliopistoa kuvaavassa pylväässä tutkinnoiksi on laskettu kaikki alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Vertailua työvoimatarpeeseen ei kannata yliopistopuolella tehdä johtuen myös yliopistosta valmistuvien maantieteellisestä levittäytymisestä. | 32 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Kuvaaja 16: Koulutustarve 10:n kärki opintoaloittain eri koulutusasteilla (Foredata, 2015) 1600 1200 800 400 0 301 Liiketalous ja kauppa 301 Liiketalous ja kauppa 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka AMK Ammatillinen Ammatillinen Ammatillinen Uudet opiskelijat 2012 Tarve /vuosi 301 Liiketalous ja kauppa Yliopisto Tutkinnot 2012 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 802 Majoitus- ja ravitsemusala 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut Ammatillinen Ammatillinen Ammatillinen Tutkinto-tuotos/vuosi 702 Terveysala 106 Opetus- ja kasvatustyö AMK Yliopisto Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Opintoalakohtaiset ennusteet Katsottaessa koulutustarpeita eniten työllistävien alojen näkökulmasta eniten tarvetta (yhteensä 18 % tarvittavasta työvoimasta) on sekä ammattikorkeakoulusta että toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuville liiketalouden ja kaupan alan osaajille. Näitä seuraavat ammatillisen puolen sosiaali- ja terveysalan koulutus sekä ammatillisen puolen ajoneuvo- ja kuljetustekniikka. Näissä kaikissa tutkintotuotosennusteen mukaan valmistuvia on liian vähän työvoimatarpeeseen nähden. Tutkintotuotosennusteessa on huomioitu vuonna 2012 aloittaneiden määrä, kerrottuna arvioidulla läpäisyllä ja työvoimaosuudella. Kuvaaja 17: Koulutustarve humanistinen ja kasvatusala (Foredata, 2015) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö AMK Tarve/vuosi 106 Opetus- ja kasvatustyö Ammatillinen 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö Ammatillinen Uudet opiskelijat v. 2012 Tutkinto-tuotos/vuosi 102 Kielitieteet AMK 102 Kielitieteet Ammatillinen 106 Opetus- ja kasvatustyö AMK Tutkinnot v. 2012 Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Humanistisella koulutusalalla vapaa-aika ja nuorisotyön tutkinnoille on nykyistä enemmän tarvetta niin ammatillisella kuin AMK-puolella. Samoin ammatillisen puolen opetus- ja kasvatustyön alalla (lastenohjaaja) on kysyntää. Kannattaa kuitenkin huomioida, että absoluuttisin luvuin ala on varsin pieni ja varsin yliopistopainotteinen. | 33 | Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle Kuvaaja 18: Koulutustarve kulttuuriala (Foredata, 2015) 200 150 100 50 0 202 201 Viestintä ja Käsi- ja informaatiotieteet taideteollisuus AMK Ammatillinen Tarve/vuosi 201 202 Käsi- ja Viestintä ja taideteollisuus informaatiotieteet AMK Ammatillinen Uudet opiskelijat v. 2012 Tutkinto-tuotos/vuosi 205 Musiikki AMK 1205 Musiikki Ammatillinen Tutkinnot v. 2012 Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Kulttuurialan osalta käsi- ja taideteollisuus vaikuttaisi olevan kysyntä ja tarjonta suunnilleen kohdallaan. Viestintä- ja informaatiotieteiden opintoaloilla ammatilliselta nykyinen tarjonta on ylisuurta työvoiman kysyntäennusteeseen nähden. Ammattikorkeakouluista viestintä- ja informaatiotieteistä voisi valmistua enemmänkin. Liiketalouden ja kaupan opintoalalla työvoimatarve on suuri. Sekä ammatillisen että ammattikorkeakoulutuksen käyneitä osaajia kaivataan liiketalouden ja kaupan alalla enemmän kuin tällä hetkellä koulutus tuottaa. Esimerkiksi ammatillisella puolella valmistuneiden opiskelijoiden määrä kattaa tällä hetkellä vain hiukan yli puolet työvoimatarpeesta: uusia työntekijöitä tarvitaan vuosittain lähes 800 enemmän kuin tällä hetkellä valmistuu. Kuvaaja 19: Koulutustarve yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (Foredata, 2015) 2000 1600 1200 800 400 0 301 Liiketalous ja kauppa AMK Tarve/vuosi Uudet opiskelijat v. 2012 Tutkinto-tuotos/vuosi Luonnontieteen koulutusalalla ammatillisessa ja AMK-koulutuksessa puhutaan lähinnä tietojenkäsittelyn opintoalasta. Ammatillisella puolella koulutusmäärät ovat tarpeeseen nähden suhteellisen hyvin tasapainossa, mutta AMK-puolella tutkintotuotos jää tarpeeseen nähden liian vähäiseksi. 301 Liiketalous ja kauppa Ammatillinen Tutkinnot v. 2012 Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Kuvaaja 20: Koulutustarve luonnontieteiden ala (Foredata, 2015) 500 400 300 200 100 0 402 Tietojenkäsittely AMK Tarve/vuosi Uudet opiskelijat v. 2012 Tutkinto-tuotos/vuosi | 34 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 402 Tietojenkäsittely Ammatillinen Tutkinnot v. 2012 Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Kuvaaja 21: Koulutustarve tekniikan ja liikenteen ala (Foredata, 2015) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka Ammatillinen 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen Ammatillinen 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka Ammatillinen Tarve /vuosi 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka AMK Uudet opiskelijat 2012 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen AMK Tutkinnot 2012 503 Sähkö- ja auto maatiotekniikka Ammatillinen 503 Sähkö- ja auto maatiotekniikka AMK Tutkinto tuotos/vuosi 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka AMK 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka Ammatillinen 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka AMK Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Tekniikan koulutusalalla erityisesti korostuu niin vetovoimaan kuin läpäisyyn liittyvä pohdinta, sillä usealla tekniikan opintoalalla niin aloittavien opiskelijoiden määrä kuin tutkintotuotos jäävät työvoimatarvetta heikommaksi. Erityisesti näin on ammatillisella puolella arkkitehtuurin ja rakentamisen, kone- ja metalli sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opintoaloilla. AMK-koulutuksessa korostuvat tieto- ja tietoliikennetekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä kone- ja metallitekniikan opintoalat ja lisätarve niistä valmistuville. Kuvaaja 22: Koulutustarve luonnonvara- ja ympäristöala (Foredata, 2015) 70 60 50 40 30 20 10 0 604 Metsätalous Ammatillinen Tarve/vuosi 602 Puutarhatalous Ammatillinen 604 Metsätalous AMK Uudet opiskelijat v. 2012 Tutkinto-tuotos/vuosi 601 Maatilatalous Ammatillinen 601 Maatilatalous AMK 602 Puutarhatalous AMK Tutkinnot v. 2012 Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen saaneen työvoiman tarve on pääkaupunkiseudulla pientä. Tätä pientäkään työvoimatarvetta ei pääkaupunkiseudulla tapahtuva koulutus pysty tyydyttämään, sillä kaikkea alan koulutusta ei ole seudulla tarjolla. | 35 | Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle Kuvaaja 23: Koulutustarve sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala(Foredata, 2015) 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) Ammatillinen 702 Terveysala AMK Yht.tiet., liiketal., hall.ala AMK Tarve/vuosi 710 Kauneudenhoitoala Ammatillinen 710 Kauneudenhoitoala AMK Uudet opiskelijat v. 2012 Tutkinto-tuotos/vuosi 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) AMK Tutkinnot v. 2012 701 Sosiaaliala Ammatillinen 702 Terveysala Ammatillinen Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Ammatillisella sosiaali- ja terveysalan koulutuksella olisi lisätarvetta valmistuvien näkökulmasta – aloittaviin opiskelijoiden nähden tutkintoja syntyy liian vähän. Sen sijaan AMK-tasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus synnyttää mahdollisesti jopa liikaa tutkintoja alueen työvoimatarpeeseen nähden. Aloituspaikkojen kokonaismäärä erityisesti ammattikorkeakouluissa näyttää siis riittävältä. Ammatillisen puolen kauneudenhoitoalalla aloittaja- sekä tutkintomäärät näyttävät myös riittävän. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalla on erityisesti toisen asteen koulutustarjonnassa lisäystarvetta, mutta tämä koskee lähinnä kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoalaa. Työvoiman tarve opintoalalta olisi yli 550 työntekijää vuosittain, kun uusia työntekijöitä valmistuu vuosittain vain muutamakymmentä. Pääkaupunkiseudulla ei juuri tarjota kyseistä opintoalaa nuorten perustutkintokoulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen majoitus- ja ravitsemusalalta työntekijöitä valmistuu liian vähän työvoimatarpeeseen nähden. Vuosittain valmistuvien ammattilaisten ja työvoimatarpeen ero on tällä hetkellä noin 150 työntekijää. Ammattikorkeakoulussa määrät ovat paremmin tasapainossa. Matkailualan opintoalalta toiselta asteelta valmistuvien opiskelijoiden määrä vuosittain on suunnilleen tasapainossa työvoimatarpeeseen nähden. Ammattikorkeakouluista vaikuttaisi olevan jopa hieman ylitarjontaa työvoimatarpeeseen nähden. Toisaalta ala elää murroksessa, ja alan yritysten ketjuun- Kuvaaja 24: Koulutustarve matkailu-, ravitsemis- ja talousala (Foredata, 2015) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 802 Majoitus- ja ravitsemusala Ammatillinen 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut Ammatillinen Tarve/vuosi 802 Majoitus- ja ravitsemusala AMK Uudet opiskelijat v. 2012 Tutkinto-tuotos/vuosi Tutkinnot v. 2012 Nuoret jaettuna tarpeen mukaan tumisen trendi tuo lisää työpaikkoja pääkaupunkiseudulle. AMK-koulutus tuottaa työntekijöitä myös pääkaupunkiseutua selvästi laajemmalle maantieteelliselle alueelle. | 36 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 801 Matkailuala AMK 801 Matkailuala Ammatillinen 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut AMK 37 © ANTTI VERKASALO 2015 Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle NÄKÖKULMA Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen alojen työvoiman tarpeet ovat tulevina vuosina suuret. Nykyiset ammatillisen koulutuksen aloituspaikat eivät näytä riittävän aivan kaikilla opintoaloilla. Ammatillisia tutkintoja ei valmistu riittävästi työvoimatarpeisiin nähden, joten osalla opintoaloista olisi tarvetta aloituspaikkalisäyksille. Tilanne helpottuisi myös, jos yhä useampi koulutuksen aloittanut suorittaisi koko tutkinnon loppuun. Näin olisi mahdollista parantaa työvoimatarpeen ja valmistuneiden tutkintojen vuosittaista kohtaantoa tulevina vuosina eri opintoaloilla. Näyttäisi siis siltä, ettei pelkillä aloituspaikkojen lisäyksillä saada työvoiman tarvetta ratkaistua, vaan olennaista on valmistuneiden tutkintojen määrä. Kuitenkin aloituspaikkoja tulisi olla enemmän kuin työvoimatarve vaatii, sillä kaikki valmistuneet eivät työllisty valmistumalleen alalle. Osa valmistuneista vaihtaa alaa, suuntaa jatko-opintoihin tai siirtyy muuten työelämän ulkopuolelle. Nuorisoikäluokka ei riitä kattamaan työvoimatarpeita millään ammatillisen koulutuksen koulutusalalla. Aikuisopiskelijoita ja uusia maahanmuuttajia tarvitaan paikkaamaan nuorisoikäluokasta jäävää vajausta. Aikuiskoulutus nousee myös tärkeään rooliin jo työelämässä toimivien vailla tutkintoa olevien työntekijöiden kohdalla. Aikuiskoulutuksen avulla jo työkokemusta omaaville työntekijöille voidaan tarjota joustavia mahdollisuuksia pätevöittää itsensä työskentelemälleen alalle. Osa opintoaloista ei syystä tai toisesta näyttäydy hakijatilastojen mukaan nuorisoikäluokalle houkuttelevina vaihtoehtoina. Haasteena onkin lisätä nuorten kiinnostusta kyseisille opintoaloille. Kuitenkin osa näistä aloista vetää hyvin aikuisopiskelijoita ja maahanmuuttajataustaisia. Esimerkiksi vanhustyön osaamisalalle on hakeutunut hyvin aikuisopiskelijoita, vaikka nuorten parissa ala ei ole ollut vetovoimainen. | 38 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Pääkaupunkiseudulla on paljon aikuiskoulutusta järjestäviä oppilaitoksia, jotka tuottavat tutkintoja työelämään. Tulevien aikuiskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden määriä on vaikeaa ennakoida. Määriin vaikuttavat esimerkiksi työttömien määrät. Lisäksi potentiaalisia aikuiskoulutukseen osallistujia ovat työelämässä toimivat vailla tutkintoa olevat työntekijät sekä ammatinvaihtajat. Tulee myös huomioida, että ammatinvaihtajat ovat pois joltakin toiselta alalta, jonne saattaa vapautua siirtymien vuoksi uusia työpaikkoja. Lisäksi maahanmuuttajat ovat keskeinen aikuiskoulutuksen kohderyhmä. Ennakointiaineistossa on huomioitu mahdollisia työelämän muutosskenaarioita ja esimerkiksi teknologian pysyvä vaikutus työelämään ja ammattirakenteisiin. Monilla aloilla teknologia saattaa muokata työnteon kulttuuria ja korvata työpaikkoja. Teknologian merkitys korostuu erityisesti ammatillisen koulutuksen aloilla. Toisaalta teknologia voi tuoda aloille myös uusia ja uudenlaisia työpaikkoja. Työelämän kohdatessa suuria muutoksia onkin vaikeaa ennakoida, korvataanko kaikki poistuman kautta vapautuvat työpaikat uusilla työntekijöillä. Ennakoinneissa on otettu huomioon työelämän mahdolliset muutokset. Kaikissa tutkinnoissa korostuvat yhteiset elinikäisen oppimisen taidot, jotka auttavat selviytymään työelämän nopeissa muutoksissa. On kuitenkin huomioitava myös tutkintojen sisältöjen muutosvaatimukset. Esimerkiksi lähihoitajien osaamistarpeet saattavat muuttua tulevaisuudessa ja sisältää muun muassa liikuntaosaamista tai teknologiaa. Eri tutkintojen osien hyödyntäminen voi laajentaa osaamistaustaa, ja moniosaajilla onkin tulevaisuuden työelämässä tarvetta. Tarvitaan uudenlaista monipuolista palveluosaamista. Jatkossa esimerkiksi ikääntyvien tarpeet saattavat sisältää hoitopalveluiden lisäksi vaikka kotipalvelua, liikuntaohjausta ja vapaa-ajan palveluja. Siksi määrällisen ennakoinnin rinnalla on tärkeää tehdä myös laadullista ennakointityötä tutkintojen sisältöjen kehittämiseksi vastaamaan työelämän laadullisia tarpeita. Ennakointiaineisto viestii ammattikorkeakoulujen osalta, että sote-alan painoa tulisi laskea ja siirtää painopistettä tekniikan alan koulutuksen puolelle. Sote-alan koulutus on VATT:n aineiston mukaan lähes kaksinkertaista 2012–2030 tarpeeseen nähden. Näin ollen Uusimaa käytännössä kouluttaa sote-alan osaajia myös muun maan tarpeeseen. Uudellamaalla koulutettavat soten erikoisalat selittävät ylikoulutusta hieman, mutta niiden osuuden ollessa koko sote-alan koulutuksesta verrattain pieni, eivät ne juurikaan vaikuta kokonaisuuteen. Sote-alan kohdalla tulosta selittää siirtymä toiselle asteelle: ennakointiaineiston mukaan lähihoitajia tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa suhteessa enemmän kuin sairaanhoitajia. Ammattikorkeakoulutus Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat ammattikorkeakoulut kattavat lähes kaiken ammattikorkeakoulutuksen Uudenmaan alueella. Tämän johdosta ammattikorkeakoulujen näkökulmaa muodostettaessa on hyödynnetty myös Uudenmaan ennakointiaineistoa, kun muuten selvitys hyödyntää pääasiassa pääkaupunkiseudun aineistoa. Oletuksena on siis ollut, että pääkaupunkiseudulla sijaitsevat ammattikorkeakoulut (Metropolia, Haaga-Helia, Laurea, Arcada ja DIAK) vastaavat Uudenmaan koulutustarpeista ammattikorkeakoulutuksen osalta. Analyysissa on hyödynnetty myös Metropoliassa kehitettyä ennakointialgoritmia. Tämä laskee, kuinka monta opiskelijaa Uudenmaan ammattikorkeakouluista valmistuu vuoteen 2030 mennessä, mikäli aloittaneiden määrä ja läpäisyaste pysyvät nykyisellään. Luku ei ole luonnollisesti ole näin pitkällä aikavälillä täysin tarkka, mutta kuitenkin hyvin vahvasti suuntaa-antava. Kuvaaja 25: Uudenmaan AMK-kouluttautuneiden tarve- ja valmistumisennusteiden vertailu (Jonninen hyödyntäen Foredata, 2015) 0 Muu koulutus Matkailu, ravitsemus- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 0 Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala Yhteiskuntat. ja liiketalous Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala Valmistuneet 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Tarve 45 000 50 000 Kuvaajassa 25 on esitetty Uudenmaan ammattikorkeakouluista valmistuneiden määrän ennuste sekä VATT:en lukujen mukainen koulutustarve koulutusaloittain. Tässä esityksessä mukaan on laskettu myös aikuisopiskelijat, jotka kattavat 20 % kaikista Uudenmaan alemmista ammattikorkeakoulututkinnoista. Sen sijaan ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ei ole laskettu lukuun mukaan. | 39 | Kasvu- vai murrosala? Uusia työpaikkoja kasvun vai poistuman kautta? Pääkaupunkiseutu tarvitsee runsaasti lisää työllisiä vuoteen 2030 mennessä, lähes 85 000. Tämä luku on ennakoinnissa jaettu eri koulutusmuodoissa (ammatillinen, ammattikorkeakoulu ja yliopisto) koulutettaviin, koulutusaloihin sekä vielä koulutusaloihin eri koulutusmuodoissa. Myös vuosien 2012–2030 aikana työvoimasta poistuva yli 250 000 pääkaupunkiseutulaisen työläisen joukko on jaettu edellä mainittuihin kokonaisuuksiin. Erityisesti tekniikan ja liiketalouden alat ovat murrosaloja. Työpaikat syntyvät poistuman kautta – korvataanko tekijät uusilla työntekijöillä vai teknologoialla? Näiden kahden jaottelun avulla voidaan koulutustarvetta tarkastella koulutusmuodoittain ja aloittain ja nähdä taustaa tarpeen kasvulle tai vähenemiselle. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna käytämme termejä kasvun alat ja murrosalat. Kasvun aloja ovat sellaiset, joissa syntyvien työpaikkojen lisäyksen prosenttiosuus kokonaisuudesta on poistuman osuutta suurempi. Murrosaloiksi puolestaan kutsumme niitä, joissa poistuman prosenttiosuus kokonaisuudesta on uusien työpaikkojen osuutta suurempi. Sekä kasvun aloille että murrosaloille koulutusta tarvitaan, mutta murrosaloilla työpaikkojen määrä saattaa kuitenkin olla hiipumassa, sillä murroksen kautta esimerkiksi automaatio voi korvata ihmisten tekemään työtä. Ennakointiaineiston mukaan poistuma korostuu erityisesti ammattikorkeakoulutuksen työpaikoissa: tulevaisuuden työvoimatarve on suhteessa pienempi kuin työvoimasta poistuvien prosenttiosuus. Uusissa työpaikoissa ammattikorkeassa koulutettuja on 27 %, kun poistuman osuus on jopa 32 %. 44 % uusien työpaikkojen tarpeesta koulutetaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa poistuman ollessa sillä koulutustasolla 41 %. Uusissa työpaikoissa yliopiston osuus on 27 % poistuman ollessa 22 %. Ylläolevan perusteella voidaan todeta, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarve korostuu tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla. Myös yliopistotasoisia työpaikkoja syntyy poistumaa enemmän, mutta ammattikorkeakoulutasoisten työpaikkojen määrä näyttää vähenevän poistuman kautta korvautumatta täysin uusilla työpaikoilla. Vahvasti kasvavina koulutusaloina näyttäytyvät kulttuuri, humanistinen ja kasvatusala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala. Näissä kaikissa uusien työpaikkojen suhteellinen osuus on vähintään puolitoistakertainen poistuman suhteelliseen osuuteen nähden. Suurista aloista sosiaali- ja terveysala on eniten kasvussa, sen suhdeluvun ollessa noin +40 %. Sen sijaan tekniikan sekä talouden ja hallinnon koulutusalat ovat murroksessa. Niissä absoluuttinen työvoimatarve on suurinta, mutta hyvin merkittävä osa tästä tarpeesta juontuu suuresta poistumasta. Uusien työllisten osuus on paljon poistuman suhteellista osuutta pienempi. Näin ollen näiden alojen suhteellinen koko tulee koulutustarpeen muutosten myötä todennäköisesti tulevaisuudessa pienenemään. Kuvaajassa 26 on tarkasteltu 15 suurinta koulutusmuodon ja -alan yhdistelmää. Näistä huomaamme, että eniten kasvaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen sote-ala, peräti lähes 90 %. Kuvaaja näyttää, kuinka painopiste sote-alan työvoimatarpeessa siirtyy korkeakouluista toiselle asteelle: amk:ssa sote kasvaa vain hiukan yli 10 % ja yliopiston sote-alan tarve on ennakoinnissa jopa pienenemään päin suhteessa poistumaan. Korkeakoulujen kulttuurin opetukselle sen sijaan näyttää olevan kysyntää tulevaisuudessakin suhteen ollessa sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston kohdalla reilusti yli 90 %. Eniten murroksessa elävä on ennakointiaineiston mukaan ammattikorkeakoulujen talouden ja hallinnon ala. Tällä alalla suhteellinen poistuma on suurta uusien työpaikkojen syntyyn nähden myös yliopistossa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Toinen selvässä murroksessa elävä koulutusala on tekniikka. Tekniikassakin on havaittavissa siirtymää korkeakouluista toiselle asteelle, sillä toisen asteen ammatillinen tekniikan koulutus on vähentymässä suhteellisesti selvästi vähiten. | 40 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Koulutustarpeita alan kasvun ja murroksen näkökulmasta analysoitaessa tulee muistaa, mistä data tosiasiassa kertoo. Poistuman kautta syntyvät työpaikat ovat niitä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 2012, käytännössä usein kymmeniä vuosia sitten. Uusien työpaikkojen myötä syntyvät työpaikat taas syntyvät vuosien 2012–2030 välisenä aikana. Käytettävissä oleva data on luonnollisesti vain arvaus tästä 2012–2030 kehityksestä, mutta sekään ei sano mitään vuoden 2030 jälkeen tapahtuvasta kehityksestä. Tämä olisi kuitenkin syytä pitää mielessä, sillä 2016 opintonsa aloittanut voi olla työelämässä vielä 2070-luvulla. Voisikin sanoa, että ennakoinnissa on mukana kolmenlaisia työpaikkoja: nykyisin olemassa olevia (poistuma), tällä hetkellä nähtävissä olevien trendien perusteella ennustettavissa olevia (2012–2030 syntyvät uudet työpaikat) sekä työpaikat, joiden syntymistä on tämän hetken tiedolla äärimmäisen vaikeata ennustaa (vuoden 2030 jälkeen syntyvät työpaikat). Vaikka näitä 2030 jälkeisiä työpaikkoja on hyvin vaikeata ennustaa, voidaan hyvin perustein olettaa, että niiden alakohtainen jakauma on lähempänä 2012–2030 syntyviä työpaikkoja kuin tätä ennen syntyneitä. Kasvun aloja ovat muun muassa sote, kulttuuri ja marata. Ammatillinen koulutus korostuu myös tulevaisuudessa. Kuvaaja 26: Työllisten määrän muutoksen osuuden suhde poistuman osuuteen 15 suurimmassa koulutuskokonaisuudessa (Jonninen hyödyntäen Foredata, 2015) AMT/SOTE AMK/KULTTUURI Yliopisto/KULTTUURI AMT/MARATA Yliopisto/HUM & KAS Yliopisto/LUONTIED AMK/SOTE AMK/MARATA Yliopisto/SOTE AMT/TEKNIIKKA Yliopisto/YHT & LIIK & HAL Yliopisto/TEKNIIKKA AMK/TEKNIIKKA AMT/YHT & LIIK & HAL AMK/YHT & LIIK & HAL -50 -40 -30 -20 -10 0 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 | 41 | Kohti tulevaisuutta Uudellemaalle syntyy vuoteen 2030 mennessä lähes yhtä paljon työpaikkoja kuin koko muuhun Suomeen yhteensä. Näistä työpaikoista 80 % syntyy pääkaupunkiseudulle: maltillistenkin skenaarioiden mukaan pääkaupunkiseudulle syntyy vuoteen 2030 mennessä 85 000 uutta työpaikkaa ja 255 000 poistuman kautta avautuvaa työpaikkaa. Pääkaupunkiseutu on kasvava alue Suomessa ja alueen koulutuksen ja osaamisen kehittäminen ja riittävien koulutuspaikkojen turvaaminen tukee koko Suomen kehitystä. Nuorten, nuorten aikuisten ja maahanmuuttajien saaminen koulutukseen pitää olla tulevaisuuden keskeinen tavoite. Huolimatta alueen muuttovoitosta nuorten ikäluokat eivät riitä vastaamaan pääkaupunkiseudun työvoimatarpeeseen. Nuorten koulutuksen lisäksi alueella tarvitaan vahvaa panostusta aikuisten ja maahanmuuttajien koulutukseen. Pääkaupunkiseudulla on runsaslukuisesti nuoria, joilla on vain perusasteen koulutus. Pelkästään 25–29-vuotiaista viidennes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kasvava maahanmuutto – jopa puolet alueelle muuttavasta väestöstä on ulkomaalaistaustaista – lisäävät entisestään ilman toisen asteen koulutusta olevien määrää. Työvoimatarpeiden saavuttamiseksi, työelämän kehittämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuorten, nuorten aikuisten ja maahanmuuttajien saaminen koulutukseen pitää olla tulevaisuuden keskeinen tavoite. Pääkaupunkiseudulla korostuu palvelualojen työvoima- ja koulutustarve, poistuma synnyttää kuitenkin merkittävää tarvetta myös tekniikan ja teollisuuden aloille. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarve korostuu monella toimialalla ja valmistuvia ei ole riittävästi työvoimatarpeeseen nähden. Pääkaupunkiseutu kouluttaa myös runsaasti muun Suomen työmarkkinoiden käyttöön. Tämä korostuu erityisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osalta. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää riittäviä aloituspaikkamääriä niin nuoriso- kuin aikuiskoulutuksessa, niin ammatillisessa kuin ammattikorkeakoulutuksessa. Erityisen tärkeäksi osaamiseksi toimialojen edustajat näkevät tulevaisuudessa moniosaamisen sekä kyvyn reagoida nopeasti muutokseen. Koulutusjärjestelmän tulee lisätä työvoiman mahdollisuuksia ylläpitää, vahvistaa ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa. Oppilaitosten resurssitarjonnassa tulee huomioida tarve elinikäiseen oppimiseen. Elinkeinoelämän nopeat muutokset vaativat osaamisen jatkuvaa päivittämistä kaikilla työelämän aloilla. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävät keinot vastata työelämän muutoksiin joustavasti ja kysyntälähtöisesti. | 42 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Termejä Koulutusala Opetushallinnon koulutusluokitus 2002 mukainen koulutusluokituksen taso, missä opintoalat on yhdistetty 9 koulutusalaksi. suoritettuja tutkintoja valmistuvan 63 % x 1435 = 905 kappaletta per vuosi olettaen, että uusien opiskelijoiden määrä ja läpäisyaste pysyvät tilastojen tasalla koko ennusteajanjakson ajan. Opintoala Opetushallinnon koulutusluokitus 2002 mukainen koulutusluokituksen taso, missä kaikki tutkinnot on yhdistetty 71 opintoalaksi. Tutkintotuotos Tutkinnot/vuosi-luku kerrottuna opintoalakohtaisilla tilastojen mukaisilla työvoimaosuuksilla. Nuoret jaettuna tarpeen mukaan Pääkaupunkiseudun keskimääräinen 16–21 -vuotiaiden ikäluokka vuosina 2011–2030 jaettuna työvoiman tarpeen rakenteen mukaan. Poistuma Työllisistä työelämän ulkopuolelle pysyvästi siirtyvät tiettyinä ajanjaksona. Poistuma jakaantuu ikäpoistumaan, työkyvyttömyydestä johtuvaan poistumaan sekä kuolleisuuteen. Poistuma on arvioitu lähtövuoden työllisestä työvoimasta erikseen kunkin ammattiryhmän osalta. Tutkinnot v. 2012 Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla koko ammatillisen perustutkinnon suorittaneet 15–24 -vuotiaat, AMK-tutkintoon johtavasta nuorten koulutuksesta koko Uudellamaalla tutkinnon suorittaneet sekä kandidaatti- tai maisteritutkinnon suorittaneet pääkaupunkiseudun yliopistoista. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ei siis sisällä ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja mutta sisältää oppisopimuskoulutuksen sekä näyttötutkinnot. Tutkinnot/vuosi Vuoden 2012 uusien opiskelijoiden tilaston avulla arvioitu vuosittainen uusien tutkintojen määrä tilastojen mukaisilla opintoalakohtaisilla tutkintojen läpäisyasteilla. Esimerkki ammatillisesta peruskoulutuksesta liiketalouden ja kaupan opintoalalta: tutkinnon suorittaneiden osuus uusista opiskelijoista on noin 63 % ja uusia opiskelijoita vuonna 2012 on ollut 1435 henkilöä. Näiden lukujen avulla on arvioitu Työllisten määrän muutos Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteiden avulla muodostettu arvio siitä kuinka paljon työllisten kokonaismäärän odotetaan muuttuvan ennusteajanjakson aikana. Uuden työvoiman tarve Työllisten määrän muutoksen ja poistuman summa ennustekaudella 2011–2030. Uuden työvoiman tarve/vuosi Työllisten määrän muutoksen ja poistuman summa vuotuisena keskiarvona ennustekaudella 2011–2030. Uudet opiskelijat v. 2012 Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat määritellään seuraavasti: ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1.2012– 20.9.2012 välisenä aikana, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1.2012–31.12.2012 välisenä aikana ja oppisopimuskoulutuksen uudet opiskelijat, jotka ovat solmineet oppisopimuksen 1.1.2012–31.12.2012 välisenä aikana. Ammattikorkeakoulun uudet opiskelijat määritellään seuraavasti: ensimmäistä kertaa uusina opiskelijoina kyseiseen ammattikorkeakouluun läsnäolevaksi kirjautuneet opiskelijat 20.9.2012 tilanteen mukaan. Yliopistojen uudet opiskelijat määritellään seuraavasti: ensimmäistä kertaa uusina opiskelijoina kyseisessä yliopistossa läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneet opiskelijat 20.9.2012 tilanteen mukaan. LÄHTEET Tämän raportin pääasiallisena lähteenä on PKS Ennakoinnin tilaama pääkaupunkiseutua koskeva määrällinen selvitys, jonka Foredata toimitusjohtaja Jari Järvisen johdolla on toteuttanut. Tausta-aineistona selvityksessä ja raportissa on käytetty ja hyödynnetty: Fountain Park (2014): Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen – verkkoaivoriihi. Tilaajana PKS Ennakointi & Ennakointikamari. Helsingin kaupungin aluesarjat (2013) Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute (2011): Future Works Skills 2020 Myrskylä, Pekka (2015): Pääkaupunkiseudun väestö- ja työmarkkinatilanteesta VATT (2015): Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2015–2030. Ahokas J., Honkatukia J, Lehmus M, Niemi J, Simola A, Tamminen S. VATT Tutkimuksia 181, Helsinki. Raportti on valmistunut 26.5.2015, mutta VATT:en tuottamat luvut ovat olleet käytettävissä jo aikaisemmin. Näiden pohjalta on muokattu maakunta- ja aluekohtaiset luvut. Lisäksi analyysissä on hyödynnetty Metropoliassa rakennettua ennakointialgoritmia sekä Uudenmaan liiton asiantuntemusta. Kaikki liitteissä esiintyvät luvut ovat pääkaupunkiseutukohtaisia ennusteita ja perustuvat pääkaupunkiseudun ennustettuun työvoimatarpeeseen. | 43 | Liitteet Koulutustarve koulutusaloittain ja –asteittain Koulutusaste ja -ala Yhteensä Ei tutk./lukio/tuntem. Ammatillinen Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus AMK Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus Yliopisto Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus Koulutusaste ja -ala Koulutusaste Ei tutk./lukio/tuntem. Ammatillinen AMK Yliopisto Koulutusala Ei tutk./lukio/tuntem. Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus Uuden työvoiman tarve Työllisten määrän muutos Poistuma 84 856 1 848 37 177 1 006 1 117 5 046 983 11 987 878 8 276 7 864 20 22 668 607 2 722 5 306 1 258 4 551 444 6 119 1 748 -86 23 163 6 426 2 853 5 620 2 774 3 225 421 1 790 62 -8 256 181 4 943 104 271 1 276 2 658 24 821 2 661 41 901 2 173 13 237 14 803 741 82 350 906 4 511 27 842 4 741 21 405 1 125 16 091 4 661 1 069 64 617 12 900 4 883 19 701 6 812 13 069 1 022 5 852 262 115 Uuden työvoiman tarve / vuosi Yhteensä Työllisten määrän muutos Poistuma 341 037 6 791 141 448 2 282 3 775 29 867 3 644 53 888 3 051 21 513 22 668 760 105 018 1 512 7 233 33 148 5 999 25 956 1 568 22 210 6 409 982 87 779 19 326 7 737 25 321 9 586 16 294 1 443 7 642 324 107 4 466 97 1 957 53 59 266 52 631 46 436 414 1 1 193 32 143 279 66 240 23 322 92 -5 1 219 338 150 296 146 170 22 94 3 0 13 483 260 5 488 67 140 1 306 140 2 205 114 697 779 39 4 334 48 237 1 465 250 1 127 59 847 245 56 3 401 679 257 1 037 359 688 54 308 14 6 Uuden työvoiman tarve Tarpeen %-rakenteet Yhteensä Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä 17 949 357 7 445 120 199 1 572 192 2 836 161 1 132 1 193 40 5 527 80 381 1 745 316 1 366 83 1 169 337 52 4 620 1 017 407 1 333 505 858 76 402 17 6 2,2 % 43,8 % 1,2 % 1,3 % 5,9 % 1,2 % 14,1 % 1,0 % 9,8 % 9,3 % 0,0 % 26,7 % 0,7 % 3,2 % 6,3 % 1,5 % 5,4 % 0,5 % 7,2 % 2,1 % -0,1 % 27,3 % 7,6 % 3,4 % 6,6 % 3,3 % 3,8 % 0,5 % 2,1 % 0,1 % 0,0 % 1,9 % 40,7 % 0,5 % 1,0 % 9,7 % 1,0 % 16,4 % 0,8 % 5,2 % 5,8 % 0,3 % 32,1 % 0,4 % 1,8 % 10,9 % 1,9 % 8,4 % 0,4 % 6,3 % 1,8 % 0,4 % 25,2 % 5,0 % 1,9 % 7,7 % 2,7 % 5,1 % 0,4 % 2,3 % 0,1 % 0,0 % 2,0 % 41,5 % 0,7 % 1,1 % 8,8 % 1,1 % 15,8 % 0,9 % 6,3 % 6,6 % 0,2 % 30,8 % 0,4 % 2,1 % 9,7 % 1,8 % 7,6 % 0,5 % 6,5 % 1,9 % 0,3 % 25,7 % 5,7 % 2,3 % 7,4 % 2,8 % 4,8 % 0,4 % 2,2 % 0,1 % 0,0 % Uuden työvoiman tarve / vuosi Tilastot v. 2012 Asteittain 100,0 % 1,6 % 2,7 % 21,1 % 2,6 % 38,1 % 2,2 % 15,2 % 16,0 % 0,5 % 100,0 % 1,4 % 6,9 % 31,6 % 5,7 % 24,7 % 1,5 % 21,1 % 6,1 % 0,9 % 100,0 % 22,0 % 8,8 % 28,8 % 10,9 % 18,6 % 1,6 % 8,7 % 0,4 % 0,1 % Uudet opiskelijat v. Uudet opis- Uudet opis- Uudet opis- Tutkinnot v. 2012 (Amm: kelijat v. 2012 kelijat v. 2012 kelijat v. 2012 2012 (Amm: 15–24 v. / (Amm: 15–19 (Amm: 20–24 (Amm: 25–64 15–24 v. / AMK: nuoret / v. / AMK: v. / AMK: v. / AMK: AMK: nuoret / Yli: kaikki) nuoret) aikuiset) ylempi) Yli: kaikki) Poistuma Yhteensä Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä 84 856 1 848 37 177 22 668 23 163 84 856 1 848 8 039 6 692 15 972 5 015 19 763 1 742 16 185 9 674 -75 256 181 4 943 104 271 82 350 64 617 256 181 4 943 15 082 12 053 72 364 14 214 76 374 4 320 35 180 19 727 1 924 341 037 6 791 141 448 105 018 87 779 341 037 6 791 23 121 18 745 88 336 19 229 96 137 6 062 51 365 29 401 1 850 4 466 97 1 957 1 193 1 219 4 466 97 423 352 841 264 1 040 92 852 509 -4 13 483 260 5 488 4 334 3 401 13 483 260 794 634 3 809 748 4 020 227 1 852 1 038 101 17 949 357 7 445 5 527 4 620 17 949 357 1 217 987 4 649 1 012 5 060 319 2 703 1 547 97 100,0 % 2,2 % 43,8 % 26,7 % 27,3 % 100,0 % 2,2 % 9,5 % 7,9 % 18,8 % 5,9 % 23,3 % 2,1 % 19,1 % 11,4 % -0,1 % 100,0 % 1,9 % 40,7 % 32,1 % 25,2 % 100,0 % 1,9 % 5,9 % 4,7 % 28,2 % 5,5 % 29,8 % 1,7 % 13,7 % 7,7 % 0,8 % 100,0 % 2,0 % 41,5 % 30,8 % 25,7 % 100,0 % 2,0 % 6,8 % 5,5 % 25,9 % 5,6 % 28,2 % 1,8 % 15,1 % 8,6 % 0,5 % | 4 4 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Tutkintotuotos / vuosi 23 135 12 685 5 080 5 240 19 043 12 913 11 480 7 908 44 428 1 435 258 2 994 21 1 676 1 052 0 7 798 103 473 2 006 445 1 799 51 2 223 698 0 7 429 1 378 904 1 744 992 1 669 326 245 12 159 4 887 14 236 833 179 2 090 6 837 692 0 7 798 103 473 2 006 445 1 799 51 2 223 698 0 3 021 30 192 602 79 904 15 839 360 0 2 059 32 145 520 181 407 39 634 101 0 4 342 75 89 1 047 154 1 093 42 1 498 344 0 898 21 61 319 54 125 0 266 52 0 5 040 16 327 937 154 1 824 14 1 078 678 12 5 150 49 378 1 446 242 852 35 1 675 473 0 8 853 1 936 1 078 2 310 810 2 023 309 242 20 125 5 129 32 301 905 161 1 996 11 1 062 659 0 4 966 68 339 1 263 210 875 27 1 694 491 0 2 818 486 304 1 004 259 488 112 106 4 56 4 351 28 234 791 138 1 693 9 924 535 0 4 568 63 283 1 158 198 823 23 1 579 441 0 2 560 442 253 927 230 455 96 99 4 54 Tarpeen %-rakenteet Työllisten määrän muutos Tutkinnot / vuosi Nuoret jaettuna tarpeen mukaan 12 816 255 5 316 86 142 1 122 137 2 025 115 808 852 29 3 946 57 272 1 246 225 975 59 835 241 37 3 299 726 291 952 360 612 54 287 12 4 Tilastot v. 2012 Asteittain Uudet opiskelijat v. Uudet opisUudet opisUudet opis- Tutkinnot v. 2012 (Amm: kelijat v. 2012 kelijat v. 2012 kelijat v. 2012 2012 (Amm: 15–24 v. / (Amm: 15–19 (Amm: 20–24 (Amm: 25–64 15–24 v. / AMK: nuoret / v. / AMK: v. / AMK: v. / AMK: AMK: nuoret / Yli: kaikki) nuoret) aikuiset) ylempi) Yli: kaikki) Tutkinnot / vuosi Nuoret jaetTutkinto-tuo- tuna tarpeen tos / vuosi mukaan 23 135 12 685 5 080 5 240 19 043 12 913 11 480 7 908 7 798 7 429 23 135 4 887 7 798 3 021 2 059 4 342 898 12 685 5 080 5 240 5 040 5 150 8 853 19 043 5 129 4 966 2 818 12 913 4 351 4 568 2 560 11 480 1 525 1 805 5 185 1 695 6 462 398 4 144 1 762 159 117 709 2 839 624 3 889 57 3 060 1 390 0 62 337 1 122 260 1 311 54 1 473 461 0 96 150 1 366 208 1 218 42 1 764 396 0 2 001 1 783 4 693 1 206 4 699 358 2 995 1 171 137 586 944 3 173 630 3 358 150 2 863 1 154 56 533 770 2 876 566 2 971 128 2 602 979 54 12 816 255 5 316 3 946 3 299 12 816 255 869 704 3 320 723 3 613 228 1 930 1 105 70 Opintoalakohtaiset ennusteet 1 Koulutusaste Yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Opintoala 003 Lukiokoulutus 004 Muu yleissivistävä koulutus 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö 102 Kielitieteet 103 Historia ja arkeologia 104 Filosofia 105 Kasvatustieteet ja psykologia 106 Opetus- ja kasvatustyö 107 Teologia 108 Muu humanistinen ja kasvatusalan koulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 202 Viestintä ja informaatiotieteet 203 Kirjallisuus 204 Teatteri ja tanssi 205 Musiikki 206 Kuvataide 207 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus 208 Muu kulttuurialan koulutus 301 Liiketalous ja kauppa 302 Kansantalous 303 Hallinto 304 Tilastotiede 305 Sosiaalitieteet 306 Politiikkatieteet 307 Oikeustiede 308 Muu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon k. 401 Matematiikka 402 Tietojenkäsittely 403 Geo-, avaruus- ja tähtitieteet 404 Fysiikka 405 Kemia 406 Biologia 407 Maantiede 408 Muu luonnontieteiden alan koulutus 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 505 Graafinen ja viestintätekniikka 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 508 tekstiili- ja vaatetustekniikka 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 510 Tuotantotalous 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 601 Maatilatalous 602 Puutarhatalous 603 Kalatalous 604 Metsätalous 605 Luonto- ja ympäristöala 606 Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus 701 Sosiaaliala 702 Terveysala 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 705 Kuntoutus ja liikunta 706 Tekniset terveyspalvelut 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 708 Lääketiede 709 Eläinlääketiede 710 Kauneudenhoitoala 711 Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus 801 Matkailuala 802 Majoitus- ja ravitsemusala 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut 804 Puhdistuspalvelut 805 Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus 901 Sotilas- ja rajavartiointiala 902 Palo- ja pelastusala 903 Poliisiala 904 Vankeinhoito 905 Muu opetusministeriön hallinnonalan ulkop. 003 Lukiokoulutus 004 Muu yleissivistävä koulutus 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö 102 Kielitieteet 103 Historia ja arkeologia 104 Filosofia 105 Kasvatustieteet ja psykologia 106 Opetus- ja kasvatustyö 107 Teologia 108 Muu humanistinen ja kasvatusalan koulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 202 Viestintä ja informaatiotieteet 203 Kirjallisuus 204 Teatteri ja tanssi 205 Musiikki 206 Kuvataide 207 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus 208 Muu kulttuurialan koulutus 301 Liiketalous ja kauppa 302 Kansantalous 303 Hallinto 304 Tilastotiede 305 Sosiaalitieteet 306 Politiikkatieteet 307 Oikeustiede Uuden työvoiman tarve Uuden työvoiman tarve / vuosi Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä 84 856 0 0 429 60 0 0 0 517 0 0 467 360 0 118 172 0 0 0 5 046 0 0 0 0 0 0 0 0 983 0 0 0 0 0 0 2 840 1 425 947 494 35 543 1 106 319 3 319 0 959 185 301 6 367 19 0 0 0 6 376 18 170 0 46 0 0 1 665 0 319 3 736 3 809 0 0 -1 -1 36 -14 0 0 0 542 64 0 0 0 1 0 0 612 1 158 0 274 462 175 0 39 5 085 0 215 0 0 0 0 256 181 0 0 537 92 0 0 0 648 0 0 1 434 896 0 139 188 0 0 0 24 821 0 0 0 0 0 0 0 0 2 661 0 0 0 0 0 0 8 301 6 206 4 569 2 051 942 1 389 3 492 1 170 12 161 0 1 620 515 690 25 860 83 0 0 0 10 814 79 520 0 187 0 0 1 639 0 928 7 070 6 806 0 0 151 338 90 161 0 0 0 745 158 0 0 0 2 0 0 1 157 2 198 0 298 569 242 0 48 26 837 0 976 0 0 0 0 341 037 0 0 966 152 0 0 0 1 165 0 0 1 901 1 256 0 258 361 0 0 0 29 867 0 0 0 0 0 0 0 0 3 644 0 0 0 0 0 0 11 141 7 631 5 516 2 545 978 1 932 4 598 1 489 15 480 0 2 579 700 991 31 1 227 102 0 0 0 17 190 97 690 0 233 0 0 3 304 0 1 247 10 806 10 615 0 0 150 337 126 147 0 0 0 1 287 222 0 0 0 3 0 0 1 769 3 356 0 572 1 032 417 0 87 31 923 0 1 190 0 0 0 0 4 466 0 0 23 3 0 0 0 27 0 0 25 19 0 6 9 0 0 0 266 0 0 0 0 0 0 0 0 52 0 0 0 0 0 0 149 75 50 26 2 29 58 17 175 0 50 10 16 0 19 1 0 0 0 336 1 9 0 2 0 0 88 0 17 197 200 0 0 0 0 2 -1 0 0 0 29 3 0 0 0 0 0 0 32 61 0 14 24 9 0 2 268 0 11 0 0 0 0 13 483 0 0 28 5 0 0 0 34 0 0 75 47 0 7 10 0 0 0 1 306 0 0 0 0 0 0 0 0 140 0 0 0 0 0 0 437 327 240 108 50 73 184 62 640 0 85 27 36 1 45 4 0 0 0 569 4 27 0 10 0 0 86 0 49 372 358 0 0 8 18 5 8 0 0 0 39 8 0 0 0 0 0 0 61 116 0 16 30 13 0 3 1 412 0 51 0 0 0 0 17 949 0 0 51 8 0 0 0 61 0 0 100 66 0 14 19 0 0 0 1 572 0 0 0 0 0 0 0 0 192 0 0 0 0 0 0 586 402 290 134 51 102 242 78 815 0 136 37 52 2 65 5 0 0 0 905 5 36 0 12 0 0 174 0 66 569 559 0 0 8 18 7 8 0 0 0 68 12 0 0 0 0 0 0 93 177 0 30 54 22 0 5 1 680 0 63 0 0 0 0 Tilastot v. 2012 Uudet opiskelijat Tutkinnot v. 2012 (Amm: Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat v. 2012 (Amm: 15–24 v. / AMK: v. 2012 (Amm: v. 2012 (Amm: v. 2012 (Amm: 15–24 v. / AMK: nuoret / Yli: 15–19 v. / 20–24 v. / 25–64 v. / nuoret / kaikki) AMK: nuoret) AMK: aikuiset) AMK: ylempi) Yli: kaikki) 23 135 0 0 22 0 0 0 0 22 0 0 157 204 0 13 54 0 0 0 1 435 0 0 0 0 0 0 0 0 258 0 0 0 0 0 0 619 241 339 281 99 123 273 113 712 0 194 4 17 0 0 0 0 0 0 1 197 13 27 0 38 0 0 401 0 162 853 37 0 0 0 0 0 0 0 0 0 79 24 0 0 0 0 0 0 111 191 0 30 96 0 0 45 1 735 0 204 0 0 0 0 12 685 0 0 13 0 0 0 0 1 0 0 86 109 0 13 28 0 0 0 833 0 0 0 0 0 0 0 0 179 0 0 0 0 0 0 428 210 281 219 50 72 139 43 528 0 120 3 3 0 0 0 0 0 0 593 10 14 0 10 0 0 210 0 73 594 25 0 0 0 0 0 0 0 0 0 79 24 0 0 0 0 0 0 111 191 0 30 96 0 0 45 1 735 0 204 0 0 0 0 5 080 0 0 9 0 0 0 0 21 0 0 71 95 0 0 26 0 0 0 602 0 0 0 0 0 0 0 0 79 0 0 0 0 0 0 191 31 58 62 49 51 134 70 184 0 74 1 14 0 0 0 0 0 0 604 3 13 0 28 0 0 191 0 89 259 12 0 0 0 0 0 0 0 0 0 30 2 0 0 0 0 0 0 16 54 0 0 32 0 0 43 490 0 0 0 0 0 0 5 240 0 0 12 0 0 0 0 63 0 0 47 37 0 2 3 0 0 0 1 047 0 0 0 0 0 0 0 0 154 0 0 0 0 0 0 317 85 62 27 33 54 181 49 209 0 76 2 40 0 0 0 0 0 0 1 291 3 13 0 33 0 0 158 0 80 218 46 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21 0 0 0 0 0 0 0 13 32 0 0 16 0 0 0 244 0 0 0 0 0 0 19 043 0 0 14 0 0 0 0 2 0 0 115 147 0 12 53 0 0 0 937 0 0 0 0 0 0 0 0 154 0 0 0 0 0 0 343 130 322 133 54 88 123 86 461 0 84 1 13 0 0 0 0 0 0 686 8 17 0 39 0 0 328 0 120 514 28 16 0 0 0 0 12 0 0 0 34 15 0 0 0 0 0 0 86 165 0 26 71 0 0 30 1 248 0 163 0 0 0 0 Tutkinnot / vuosi Tutkintotuotos / vuosi Nuoret jaettuna tarpeen mukaan 12 913 0 0 15 0 0 0 0 17 0 0 109 146 0 6 40 0 0 0 905 0 0 0 0 0 0 0 0 161 0 0 0 0 0 0 446 159 238 193 56 87 165 74 487 0 92 3 8 0 0 0 0 0 0 739 9 21 0 26 0 0 267 0 111 523 25 0 0 0 0 0 0 0 0 0 53 15 0 0 0 0 0 0 85 140 0 26 52 0 0 36 1 090 0 129 0 0 0 0 11 480 0 0 12 0 0 0 0 16 0 0 82 114 0 5 33 0 0 0 791 0 0 0 0 0 0 0 0 138 0 0 0 0 0 0 375 129 210 169 46 72 133 56 430 0 74 2 6 0 0 0 0 0 0 660 8 18 0 23 0 0 216 0 88 432 14 0 0 0 0 0 0 0 0 0 49 14 0 0 0 0 0 0 72 118 0 20 45 0 0 28 1 000 0 118 0 0 0 0 12 816 0 0 36 6 0 0 0 44 0 0 71 47 0 10 14 0 0 0 1 122 0 0 0 0 0 0 0 0 137 0 0 0 0 0 0 419 287 207 96 37 73 173 56 582 0 97 26 37 1 46 4 0 0 0 646 4 26 0 9 0 0 124 0 47 406 399 0 0 6 13 5 6 0 0 0 48 8 0 0 0 0 0 0 66 126 0 22 39 16 0 3 1 200 0 45 0 0 0 0 | 45 | Opintoalakohtaiset ennusteet 2 Koulutusaste Yhteensä Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Opintoala 308 Muu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon k. 401 Matematiikka 402 Tietojenkäsittely 403 Geo-, avaruus- ja tähtitieteet 404 Fysiikka 405 Kemia 406 Biologia 407 Maantiede 408 Muu luonnontieteiden alan koulutus 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 505 Graafinen ja viestintätekniikka 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 508 tekstiili- ja vaatetustekniikka 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 510 Tuotantotalous 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 601 Maatilatalous 602 Puutarhatalous 603 Kalatalous 604 Metsätalous 605 Luonto- ja ympäristöala 606 Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus 701 Sosiaaliala 702 Terveysala 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 705 Kuntoutus ja liikunta 706 Tekniset terveyspalvelut 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 708 Lääketiede 709 Eläinlääketiede 710 Kauneudenhoitoala 711 Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus 801 Matkailuala 802 Majoitus- ja ravitsemusala 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut 804 Puhdistuspalvelut 805 Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus 901 Sotilas- ja rajavartiointiala 902 Palo- ja pelastusala 903 Poliisiala 904 Vankeinhoito 905 Muu opetusministeriön hallinnonalan ulkop. 003 Lukiokoulutus 004 Muu yleissivistävä koulutus 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö 102 Kielitieteet 103 Historia ja arkeologia 104 Filosofia 105 Kasvatustieteet ja psykologia 106 Opetus- ja kasvatustyö 107 Teologia 108 Muu humanistinen ja kasvatusalan koulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 202 Viestintä ja informaatiotieteet 203 Kirjallisuus 204 Teatteri ja tanssi 205 Musiikki 206 Kuvataide 207 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus 208 Muu kulttuurialan koulutus 301 Liiketalous ja kauppa 302 Kansantalous 303 Hallinto 304 Tilastotiede 305 Sosiaalitieteet 306 Politiikkatieteet 307 Oikeustiede 308 Muu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon k. 401 Matematiikka 402 Tietojenkäsittely 403 Geo-, avaruus- ja tähtitieteet 404 Fysiikka 405 Kemia 406 Biologia 407 Maantiede 408 Muu luonnontieteiden alan koulutus 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 505 Graafinen ja viestintätekniikka 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 508 tekstiili- ja vaatetustekniikka 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 510 Tuotantotalous 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 601 Maatilatalous 602 Puutarhatalous 603 Kalatalous 604 Metsätalous Uuden työvoiman tarve Uuden työvoiman tarve / vuosi Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä 84 856 6 0 1 258 0 0 0 0 0 0 1 010 532 750 1 183 63 131 321 36 298 82 145 126 67 7 214 30 0 2 983 2 173 14 61 506 306 0 0 0 77 0 282 1 006 154 0 306 0 1 -88 0 0 0 0 0 1 506 355 75 1 138 2 918 342 92 504 1 037 225 292 519 57 214 5 2 701 184 349 111 904 397 929 46 396 797 139 270 374 648 139 11 428 282 636 898 0 136 395 5 0 389 56 100 0 0 111 256 181 29 0 4 741 0 0 0 0 0 0 4 737 3 327 3 760 4 590 266 459 1 225 168 1 806 411 656 323 165 18 546 72 1 4 633 7 873 54 335 1 774 1 320 0 0 0 102 0 1 336 2 317 404 0 604 55 2 1 012 0 0 0 0 0 3 417 730 169 2 543 5 062 747 232 781 2 089 450 294 700 89 471 9 10 565 609 1 242 317 2 009 1 121 3 678 159 793 2 717 241 575 710 1 355 397 24 1 982 1 558 2 711 3 256 0 408 1 436 16 0 1 474 228 233 0 0 285 341 037 35 0 5 999 0 0 0 0 0 0 5 747 3 859 4 509 5 773 329 590 1 546 204 2 103 493 801 448 232 25 760 102 1 7 616 10 046 67 396 2 280 1 626 0 0 0 178 0 1 618 3 323 558 0 910 55 3 924 0 0 0 0 0 4 923 1 085 244 3 681 7 980 1 090 323 1 285 3 126 676 586 1 219 146 685 14 13 267 793 1 591 428 2 913 1 518 4 607 205 1 188 3 514 380 845 1 085 2 003 536 36 2 410 1 840 3 348 4 155 0 543 1 830 21 0 1 863 284 332 0 0 396 4 466 0 0 66 0 0 0 0 0 0 53 28 39 62 3 7 17 2 16 4 8 7 4 0 11 2 0 157 114 1 3 27 16 0 0 0 4 0 15 53 8 0 16 0 0 -5 0 0 0 0 0 79 19 4 60 154 18 5 27 55 12 15 27 3 11 0 142 10 18 6 48 21 49 2 21 42 7 14 20 34 7 1 23 15 33 47 0 7 21 0 0 20 3 5 0 0 6 13 483 2 0 250 0 0 0 0 0 0 249 175 198 242 14 24 64 9 95 22 35 17 9 1 29 4 0 244 414 3 18 93 69 0 0 0 5 0 70 122 21 0 32 3 0 53 0 0 0 0 0 180 38 9 134 266 39 12 41 110 24 15 37 5 25 0 556 32 65 17 106 59 194 8 42 143 13 30 37 71 21 1 104 82 143 171 0 21 76 1 0 78 12 12 0 0 15 17 949 2 0 316 0 0 0 0 0 0 302 203 237 304 17 31 81 11 111 26 42 24 12 1 40 5 0 401 529 4 21 120 86 0 0 0 9 0 85 175 29 0 48 3 0 49 0 0 0 0 0 259 57 13 194 420 57 17 68 165 36 31 64 8 36 1 698 42 84 23 153 80 242 11 63 185 20 44 57 105 28 2 127 97 176 219 0 29 96 1 0 98 15 17 0 0 21 | 46 | PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSA AMINEN – KOHTI VUOT TA 2030 Tilastot v. 2012 Uudet opiskelijat Tutkinnot v. 2012 (Amm: Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat v. 2012 (Amm: 15–24 v. / AMK: v. 2012 (Amm: v. 2012 (Amm: v. 2012 (Amm: 15–24 v. / AMK: nuoret / Yli: 15–19 v. / 20–24 v. / 25–64 v. / nuoret / kaikki) AMK: nuoret) AMK: aikuiset) AMK: ylempi) Yli: kaikki) 23 135 67 0 445 0 0 0 0 0 0 396 130 267 372 143 44 138 0 136 72 101 14 6 0 23 8 0 638 1 038 14 69 230 197 0 0 0 37 0 312 293 31 0 62 0 0 0 0 0 0 0 0 416 70 37 272 326 216 41 310 94 63 61 205 46 125 0 976 93 0 72 187 133 283 0 214 227 32 157 133 170 59 0 335 216 313 351 0 172 205 0 0 77 0 138 0 0 95 12 685 67 0 445 0 0 0 0 0 0 396 130 267 372 143 44 138 0 136 72 101 14 6 0 23 8 0 638 1 038 14 69 230 197 0 0 0 37 0 312 293 31 0 62 0 0 0 0 0 5 080 30 0 181 0 0 0 0 0 0 95 21 67 114 1 18 49 0 18 24 0 15 10 0 0 14 0 197 323 16 50 44 4 0 0 0 0 0 30 71 0 0 0 0 0 0 0 0 5 240 75 0 54 0 0 0 0 0 0 36 0 0 41 0 0 0 0 0 45 3 0 0 0 0 0 0 117 101 0 6 23 19 0 0 0 0 0 0 0 0 0 52 0 0 0 0 0 19 043 35 0 242 0 0 0 0 0 0 239 62 95 131 82 22 74 0 74 61 12 9 5 0 9 12 0 480 780 26 51 176 139 0 0 0 23 0 250 160 0 0 63 0 0 0 0 0 0 0 0 585 114 64 360 440 320 53 283 110 86 96 305 56 142 0 1 261 80 0 18 261 212 478 0 163 154 61 67 75 190 100 0 446 320 353 385 0 176 231 0 0 112 0 108 0 0 98 Tutkinnot / vuosi Tutkintotuotos / vuosi Nuoret jaettuna tarpeen mukaan 12 913 45 0 210 0 0 0 0 0 0 239 63 119 113 58 22 69 0 84 44 64 8 2 0 12 5 0 477 789 14 46 181 156 0 0 0 32 0 236 200 20 0 35 0 0 0 0 0 0 0 0 100 17 8 111 157 77 15 126 36 15 31 53 16 27 0 700 43 0 31 61 44 125 0 55 39 11 42 30 67 16 0 99 60 88 87 0 67 58 0 0 29 0 42 0 0 40 11 480 40 0 198 0 0 0 0 0 0 230 60 113 106 55 20 64 0 78 41 57 7 2 0 10 4 0 437 742 13 43 167 149 0 0 0 28 0 210 181 18 0 32 0 0 0 0 0 0 0 0 88 15 6 102 151 67 12 101 32 13 26 47 11 22 0 648 38 0 29 55 39 118 0 51 36 10 36 27 55 15 0 93 57 83 81 0 59 54 0 0 27 0 36 0 0 34 12 816 1 0 225 0 0 0 0 0 0 216 145 169 217 12 22 58 8 79 19 30 17 9 1 29 4 0 286 378 3 15 86 61 0 0 0 7 0 61 125 21 0 34 2 0 35 0 0 0 0 0 185 41 9 138 300 41 12 48 117 25 22 46 5 26 1 499 30 60 16 109 57 173 8 45 132 14 32 41 75 20 1 91 69 126 156 0 20 69 1 0 70 11 12 0 0 15 Opintoalakohtaiset ennusteet 3 Koulutusaste Opintoala 2 Yhteensä Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa Muu koulutus tai ei tutkintoa 605 Luonto- ja ympäristöala 606 Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus 701 Sosiaaliala 702 Terveysala 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 705 Kuntoutus ja liikunta 706 Tekniset terveyspalvelut 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 708 Lääketiede 709 Eläinlääketiede 710 Kauneudenhoitoala 711 Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus 801 Matkailuala 802 Majoitus- ja ravitsemusala 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut 804 Puhdistuspalvelut 805 Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus 901 Sotilas- ja rajavartiointiala 902 Palo- ja pelastusala 903 Poliisiala 904 Vankeinhoito 905 Muu opetusministeriön hallinnonalan ulkop. 003 Lukiokoulutus 004 Muu yleissivistävä koulutus 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö 102 Kielitieteet 103 Historia ja arkeologia 104 Filosofia 105 Kasvatustieteet ja psykologia 106 Opetus- ja kasvatustyö 107 Teologia 108 Muu humanistinen ja kasvatusalan koulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 202 Viestintä ja informaatiotieteet 203 Kirjallisuus 204 Teatteri ja tanssi 205 Musiikki 206 Kuvataide 207 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus 208 Muu kulttuurialan koulutus 301 Liiketalous ja kauppa 302 Kansantalous 303 Hallinto 304 Tilastotiede 305 Sosiaalitieteet 306 Politiikkatieteet 307 Oikeustiede 308 Muu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon k. 401 Matematiikka 402 Tietojenkäsittely 403 Geo-, avaruus- ja tähtitieteet 404 Fysiikka 405 Kemia 406 Biologia 407 Maantiede 408 Muu luonnontieteiden alan koulutus 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 505 Graafinen ja viestintätekniikka 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 508 tekstiili- ja vaatetustekniikka 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 510 Tuotantotalous 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 601 Maatilatalous 602 Puutarhatalous 603 Kalatalous 604 Metsätalous 605 Luonto- ja ympäristöala 606 Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus 701 Sosiaaliala 702 Terveysala 703 Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 705 Kuntoutus ja liikunta 706 Tekniset terveyspalvelut 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 708 Lääketiede 709 Eläinlääketiede 710 Kauneudenhoitoala 711 Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus 801 Matkailuala 802 Majoitus- ja ravitsemusala 803 Kotitalous ja kuluttajapalvelut 804 Puhdistuspalvelut 805 Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus 901 Sotilas- ja rajavartiointiala 902 Palo- ja pelastusala 903 Poliisiala 904 Vankeinhoito 905 Muu opetusministeriön hallinnonalan ulkop. Uuden työvoiman tarve Uuden työvoiman tarve / vuosi Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä Työllisten määrän muutos Poistuma Yhteensä 84 856 205 5 0 290 0 180 240 0 242 771 67 0 0 28 0 34 0 0 -9 0 0 0 1 -118 307 0 0 0 0 0 0 0 0 1 4 0 0 0 0 0 0 187 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 123 -5 4 0 0 31 9 0 259 0 51 5 13 0 2 10 0 0 21 157 0 19 19 0 0 0 20 0 6 105 532 0 0 0 0 0 0 88 256 181 495 9 0 783 0 631 518 0 993 2 700 228 0 0 111 0 151 0 0 114 0 0 0 1 424 377 0 0 0 0 0 0 0 0 2 9 0 0 0 0 0 0 746 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 280 238 17 0 0 62 39 0 786 0 263 7 16 0 7 12 0 0 14 248 0 45 68 0 0 0 37 0 51 149 940 0 0 6 0 0 0 99 341 037 701 14 0 1 073 0 811 758 0 1 235 3 471 295 0 0 139 0 185 0 0 105 0 0 0 2 307 684 0 0 0 0 0 0 0 0 3 12 0 0 0 0 0 0 933 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 403 233 21 0 0 93 49 0 1 044 0 314 12 29 0 9 22 0 0 35 406 0 64 87 0 0 0 56 0 56 254 1 471 0 0 6 0 0 0 188 4 466 11 0 0 15 0 9 13 0 13 41 4 0 0 1 0 2 0 0 0 0 0 0 0 -6 16 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 2 0 0 14 0 3 0 1 0 0 1 0 0 1 8 0 1 1 0 0 0 1 0 0 6 28 0 0 0 0 0 0 5 13 483 26 0 0 41 0 33 27 0 52 142 12 0 0 6 0 8 0 0 6 0 0 0 0 22 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 39 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15 13 1 0 0 3 2 0 41 0 14 0 1 0 0 1 0 0 1 13 0 2 4 0 0 0 2 0 3 8 49 0 0 0 0 0 0 5 17 949 37 1 0 56 0 43 40 0 65 183 16 0 0 7 0 10 0 0 6 0 0 0 0 16 36 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 49 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21 12 1 0 0 5 3 0 55 0 17 1 2 0 0 1 0 0 2 21 0 3 5 0 0 0 3 0 3 13 77 0 0 0 0 0 0 10 Tilastot v. 2012 Uudet opiskelijat Tutkinnot v. 2012 (Amm: Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat v. 2012 (Amm: 15–24 v. / AMK: v. 2012 (Amm: v. 2012 (Amm: v. 2012 (Amm: 15–24 v. / AMK: nuoret / Yli: 15–19 v. / 20–24 v. / 25–64 v. / nuoret / kaikki) AMK: nuoret) AMK: aikuiset) AMK: ylempi) Yli: kaikki) 23 135 79 14 0 0 0 0 0 0 176 0 69 0 0 0 0 0 12 0 159 0 0 0 0 12 685 5 080 5 240 19 043 90 13 0 0 0 0 0 0 166 0 76 0 0 0 0 0 20 0 125 0 0 0 0 Tutkinnot / vuosi Tutkintotuotos / vuosi 12 913 25 5 0 0 0 0 0 0 78 0 28 0 0 0 0 0 4 0 56 0 0 0 0 11 480 22 4 0 0 0 0 0 0 72 0 26 0 0 0 0 0 4 0 54 0 0 0 0 Nuoret jaettuna tarpeen mukaan 12 816 26 1 0 40 0 30 28 0 46 130 11 0 0 5 0 7 0 0 4 0 0 0 0 12 26 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 35 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15 9 1 0 0 3 2 0 39 0 12 0 1 0 0 1 0 0 1 15 0 2 3 0 0 0 2 0 2 10 55 0 0 0 0 0 0 7 | 47 |
© Copyright 2024