Kannanotto Pullin koulun säilyttämiseksi
Johdanto
Pullin koulun lakkauttamisesta ei synny Lohjan kaupungille säästöjä. Sitä vastoin lakkauttaminen
aiheuttaa kustannuksia, sillä kuljetuskustannukset nousevat huomattavasti enemmän kuin
sivistystoimen arvioimat säästöt opetuksesta.
Pullin koulun kiinteistöstä ei synny Lohjan kaupungille säästöjä, vaikka se olisikin pois
sivistystoimen vuosibudjetista. Kiinteistö on iso eikä ole realistista odottaa sille ostajaa tai
vuokralaista ainakaan lähivuosina. Hyväkuntoista kiinteistöä ei myöskään kannata jättää
rappeutumaan, vaan se jää edelleen kaupungin huollettavaksi ja ylläpidettäväksi.
Mäntynummen yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueen oppilasennusteet ovat rajussa kasvussa, ja
koulussa tällä hetkellä vapaana oleva kapasiteetti tulee itsestään käyttöön tulevien vuosien aikana
omalta oppilaaksiottoalueelta. Sivistystoimen esityksessä myös Mäntynummen päiväkodin
esikoululaiset tulisivat Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen mutta uuden ryhmän tuomaa
tilantarvetta ei ole esityksessä huomioitu.
Suuri osa Pullin koulun perheistä on muuttanut alueelle koulun vuoksi. Lapsiperheet ovat
asettuneet suurelta osin juuri koulun läheisyyteen (kuljetusoppilaita vain 40%). Tämä kertoo siitä,
että perheet arvostavat Pullin kylän erityistä luonnetta, jossa yhdistyvät luonnon läheisyys,
yhteisöllisyys mutta toisaalta koulu lähipalveluna.
Pullin koulun lakkauttaminen olisi kuolinisku Pullin kylälle ja sitä ympäröiville alueille. Koulun
ympärille luontevasti rakentuva toiminta muodostaa ytimen kylän yhteisöllisyydelle. Pullin kylä on
Lohjalla elävän maaseudun symboli, jota kaupungin ei kannata menettää. Päinvastoin, se kannattaa
nostaa voimavaraksi.
Pullin koulussa voitaisiin pilotoida sitä, kuinka uuden opetussuunnitelman haasteita voidaan
toteuttaa perinteisemmissäkin koulurakennuksissa hieman luovuutta käyttäen. Uuden
opetussuunnitelman mukaiset joustavat työtavat ovat jo käytössä Pullin koulussa. Tällainen malli
herättäisi varmasti valtakunnallisestikin kiinnostusta, sillä vastaavia kouluja Suomessa on satoja.
Alueella toimii erittäin aktiivisia yhdistyksiä, jotka ovat halukkaita osallistumaan täyspainoisesti
koulun kehittämiseen.
1.
Pullin koulun taustatiedot
Pullin koulu on toiminut vuodesta 1901 Pullin kylässä n. 7 km päässä Lempolan liikekeskuksesta.
Koulun oppilaat tulevat Pullista ja sitä ympäröivistä kylistä: Santoja, Kouvola, Mynterlä, Vasarla,
Maikkala, Kutsila, Suittila, Hietainen ja Koski. Pullin kylän uusi asutus erityisesti lapsiperheiden
osalta on keskittynyt koulun läheisyyteen ja siten kyläkouluksi Pullissa on suhteellisen vähän
kuljetusoppilaita (1-6 luokkalaisista 40,81 %).
Pullin koulussa toimii tällä hetkellä vielä esiopetusryhmä, jonka Lohjan kaupunki on päättänyt
siirtää Mäntynummen päiväkodin yhteyteen alkaen syksystä 2015. Esiopetus mukaan lukien
opetusryhmät ovat tällä hetkellä:
1.1 lk: 14 oppilasta
2-3 lk: 19 oppilasta
4-6 lk: 24 oppilasta
Yhteensä oppilaita Pullin koulussa on tällä hetkellä 57 ja lukuvuoden 2015-2016 alkaessa,
esiopetuksen jäädessä pois tämän hetken tietojen mukaan 52. Esiopetuksen ja perusopetuksen
yhteensovittamisesta on Pullin koulussa hyvät kokemukset, ja toisaalta toiminta yhteisissä tiloissa
on tavoitteena kouluverkkoselvityksessä myös tulevaisuudessa.
Koulun kiinteistö koostuu koulurakennuksesta, liikuntahallista sekä kahden vuokra-asunnon
asuinrakennuksesta. Molemmat asunnot ovat tällä hetkellä käytössä. Koko kiinteistön lämpökeskus
sijaitsee asuinrakennuksessa. Lohjan Liikuntakeskus Oy on esittänyt palveluverkko- ja
organisaatiotyöryhmälle, että Pullin liikuntahalli tulisi säilymään lähiliikuntapaikkana myös
mahdollisessa koulun lakkautustilanteessa.
Pullin kylä sijaitsee maankäytöllisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Sekä maakuntakaavassa
että Lohjan rakennemallissa Pulli on maakunnallisesti merkittävä kylä, jonka elinvoimaisena
säilyminen on tärkeää. Koulu mahdollistaa tämän tuoden lapsiperheitä alueelle ja lisäten
yhteisöllisyyttä ja tätä kautta asukkaiden hyvinvointia.
Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan Pullin koulun oppilaaksiottoalueella on oppilaita
tulevinakin vuosina tasaisesti vastoin kouluverkkoselvityksessä esitettyjä oppilasennusteita.
Kouluverkkoselvitys
Väestörekisterikeskus
20152016
49
52
20162017
49
48
20172018
47
48
20182019
43
48
20192020
43
49
20202021
42
48
Kaikkiaan Pullin koulun nykyisellä oppilaaksiottoalueella asuu tällä hetkellä 648 vakituista asukasta,
237 taloudessa. 72 taloudessa asuu perhe, jossa on alle 18-vuotiaita lapsia (vuonna 2014), joista 55
taloudessa alakouluikäisiä tai nuorempia lapsia. Yhteensä oppilaaksiottoalueella alakouluikäisiä tai
nuorempia asuu 109 hlöä.
Asukasennusteiden laatiminen on osoittautunut varsin haasteelliseksi. Esimerkiksi vuonna 2010
laaditun Lohjan palveluverkkokuvauksen mukaan Pullin koulun oppilasennuste putoaisi vuoden
2010 40:stä vuoteen 2019 mennessä 30:een. Oppilasennuste on muuttanut suuntaansa täysin
päinvastaiseen suuntaan, koska toimiva ja pieni lähikoulu on ollut merkittävä asuinpaikan valinnan
peruste valtaosalle viime vuosina alueelle rakentaneista tai muuttaneista perheistä.
(Lähde: Lohjan palveluverkko 2018, Lohjan kaupunki 2010)
2.
Terve, toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus
Pullin koulu on sivistystoimen vuonna 2013 teettämässä toiminnallisuuden ja teknisen kunnon
arviossa todettu erittäin hyväkuntoiseksi ja toimivaksi kouluksi (salkkuluokka 1). Koulu on
rakennettu vuonna 1923, mutta on iästään huolimatta hyvässä kunnossa, eikä välittömiä
korjaustarpeita ole. Koulussa ei ole myöskään havaittu minkäänlaisia rakenteellisia tai sisäilmaan
liittyviä ongelmia.
Pullin koulu alittaa oppilaskohtaisella kustannuksellaan Lohjan keskiarvon. Oppilaskohtaiset
kustannukset ilman kuljetuskustannuksia ovat 4709 € / vuosi.
Kuljetusoppilaiden määrä on laskettu virheellisesti kaupungin tekemässä kouluverkkoselvityksessä.
Kouluverkkoselvityksessä kuljetusoppilaiden määrään oli laskettu myös esikoululaiset, mutta
koulun oppilaiksi oli huomioitu vain 1-6 –lk:n oppilaat. Näin prosenttiosuus
kouluverkkoselvityksessä oli virheellisesti 51,02%. Kuljetusoppilaita on tänä vuonna 40,81 % 1-6 –
luokan oppilaista. Esikoulu mukaan lukien prosenttiosuus on 42,10 %.
Kuljetusoppilaiden määrään vaikuttavat myös vaarallisen tien luokitukset: Pullin kylän halki
kulkevan Mynterläntien vaarallisuusluokitus poistui vuonna 2009, mikä vähensi kuljetusoppilaiden
määrää. Toisaalta usean koululaisen koulumatka kulkee Saukkolantien kautta, joka on luokiteltu
vaaralliseksi tieksi 0-6-luokkalaisille.
Lohjalla keskimääräinen kuljetuskustannus/kuljetusoppilas on noin 1600 € ja Pullin koulussa se on
ollut n. 1356 € / oppilas, eli selkeästi alle keskiarvon. Koulukuljetuskustannukset Pullin koulun
osalta ovat viime vuosina olleet n. 32 000 € / vuosi.
Pullin koulussa myös oppilaskohtaiset toimitilakustannukset ja pääomavuokrat (yhteensä 1818 €)
ovat Lohjan alakoulujen keskiarvon alapuolella (1929 € / oppilas ilman Jalavan koulua).
3.
3.1.
Pedagogisesti toimiva ja tehokas koulu
Uuden opetussuunnitelman toteutuminen Pullin koululla
Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaan osallisuuden merkitystä, oppimista
vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja oman oppimistavan löytämistä. Esiin tuodaan myös
monipuolisten, kokemuksellisten ja toiminnallisten työtapojen merkitystä oppimisessa. Myös
monipuoliset ja vaihtelevat oppimisympäristöt nähdään tärkeinä oppimiselle, samoin
tietoteknologian hyödyntämisen mahdollisuudet.
Opetushallituksen sivuilta lainattua: ”Kaikilla kouluasteilla uudet (Opetussuunitelman) perusteet
korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja
yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan
laaja-alaista osaamista vahvistamalla.”
Pullin koulussa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa uuden opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä ja
toimintatapoja. Käytännössä niitä toteutetaan Pullissa jo nykyisellään. Pienessä koulussa
yhteisöllisyys on suuressa roolissa, joten oppilaiden osallisuus ja aktiivinen rooli toteutuvat siellä
lähes itsestään. Yhdysluokkaopetus ja Pullin koulun virikkeellinen ympäristö mahdollistavat
projektinomaisen opiskelun, oppilaiden välisen yhteistyön ja toiminnallisten työtapojen
käyttämisen erinomaisesti.
Uudessa opetussuunnitelmassa todetaan yhdysluokkaopetusta käsittelevän kappaleen kohdalla,
että yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää
monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Näin ollen yhdysluokkaopetuksessa on hyvät mahdollisuudet
vastata odotuksiin laaja-alaisen osaamisen vahvistamisesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa
mainitaan yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet hyödyntää vertais- ja mallioppimista.
Pullin koululla on mahdollisuus käyttää oppimisympäristöinä koulun luokka- ja muita sisätiloja
joustavasti ja muunnellen. Tiloja voidaan muunnella helposti ja ilman suurempia investointeja
esimerkiksi siirrettävien pöytien, lattiatyynyjen ja siirreltävien tietokoneiden avulla. Lisäksi
oppimisympäristöinä hyödynnetään piha-aluetta, ympäröivää luontoa ja liikuntatiloja. Koululla on
monipuolinen ja luonnonläheinen piha-alue, joka tarjoaa välitunneille vaihtelevaa tekemistä ja
mahdollisuuksia leikkiin ja liikkumiseen. Opetustilanteissa on helppo jalkautua ulos tutkimaan
luonnon ilmiöitä. Lukuisat metsäretket on helppo toteuttaa, kun ei tarvita bussikyydityksiä
mihinkään. Luonnossa integroidaan eri oppiaineita toisiinsa luontevasti ja tarjotaan lapsille
elämyksellisiä opetustuokioita.
Liikuntahalli, kenttä sekä ympäröivät metsät ja pellot tarjoavat Pullin koululle erinomaiset
liikuntamahdollisuudet, joita koululla hyödynnetään monipuolisesti. Koululla vierailee kirjastoauto.
Tilojen lisäksi oppimisympäristössä tärkeitä tekijöitä ovat yhteisö ja toimintatavat, jotka ovat Pullin
koululla vahvuus.
Varsinaisen koulutyön lisäksi Pullin koululla on runsaasti toimintaa, joka mahdollistaa oppimisen
jatkumisen myös kouluajan ulkopuolella. Koululla toimii vaihtelevasti erilaisia kerhoja niin koulun
kuin vanhempainyhdistyksenkin toimesta. Parhaillaan koululla toimii mm. koululaisille suunnatut
sähly-, koris- ja musakerhot. Kerhojen lisäksi vanhempainyhdistys järjestää koululla aktiivisesti
tapahtumia, jotka tuovat koululaisia ja perheitä yhteen kouluajan ulkopuolella. Esimerkkejä näistä
tapahtumista ovat isien näytelmäkerho, laskiaisrieha, halloween-juhlat, kevätmyyjäiset,
joulukorttipaja ja taidetapahtuma. Lisäksi vanhempainyhdistys järjestää Pullin koululla lapsille
kesäkerhoa, jossa lapset voivat viettää kesän ensimmäiset viikot vanhempien ollessa vielä töissä.
Tällainen yhteinen tekeminen lisää entisestään oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja
vahvistaa osallisuuden kokemusta.
Englanninopetus on Pullin koulussa tapahtunut kiertävän englannin opettajan toimesta. Kiertävä
tuntiopettaja olisi luonteva vaihtoehto myös uuden OPS:in mukanaan tuoman ruotsinkielen
opetukseen koulun 6-luokkalaisille.
3.2. Yhdysluokkaopetus tukee sosiaalista kasvua
Kyläkoulussa yhdysluokissa lapset oppivat luontevasti uuden OPSinkin painottamaa yritteliäisyyttä,
aktiivisuutta ja sosiaalisia taitoja. Oppilaat harjaantuvat heterogeenisissä ryhmissä luontevasti
auttamaan toisiaan. Oppilaat ovat innokkaita auttamaan myös opettajaa erilaisin pienin
luottamustehtävin. Kyläkoulussa oppilaat saavat tärkeitä eväitä sosiaaliseen elämään ja
emotionaaliset taidot kehittyvät. Yhdysluokassa ollaan totuttu eri-ikäisiin ja eritasoisiin oppilaisiin,
joten kiusaamista toisten taitotasosta ei juurikaan esiinny. Myös välitunnilla isot oppilaat leikkivät
luontevasti pienempien kanssa. Näin pienet saavat leikkiä luotettavan ja turvallisen isomman
oppilaan kanssa ja toisaalta isommat oppilaat käyttäytyvät hienosti, kun tietävät olevansa
esimerkkinä pienemmille. Tämä kehittää myönteisesti lasten moraalikäsitystä. Kyläkoulussa
isommatkin oppilaat saavat olla lapsia ja touhuta pienempien kanssa, ilman pelkoa ”kasvojen
menetyksestä”.
Kyläkoulussa oppilaat huolehtivat toisistaan, mutta myös aikuisten on helppo huomioida lapset
pienessä koulussa. Jokainen koulun aikuinen on oppilaalle tuttu ja jokainen aikuinen tuntee kaikki
koulun lapset. Ongelmat huomataan varhain ja niihin on helppo puuttua nopeasti juuri hyvän
oppilastuntemuksen ansiosta. Samoin tiedonvaihto opettajien välillä käy luontevasti pienessä
koulussa. Näin taataan jokaiselle lapselle turvallinen kouluilmapiiri. Myös tiivis yhteistyö opettajien
ja oppilaiden vanhempien välillä helpottaa asioiden ratkaisemista. Kyläkoulussa opetustilat
sijaitsevat fyysisesti lähellä toisiaan, mikä helpottaa arjen toimissa, sekä luo turvallisuutta,
opettajat ovat aina kuuloetäisyydellä kaikesta toiminnasta.
Pienissä kouluissa vanhemmat tuovat merkittävän lisän myös oppilaiden hyvinvointiin. Sosiaalisia
ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään ja ratkomaan helposti, kun yhteistyö on tiivistä. Kodin,
koulun ja kylän yhteistyö rakentaa oppilaille ainutlaatuisen kasvuympäristön, jossa jokaisen lapsen
identiteetti ja itsetunto vahvistuu. Pienessä koulussa lapsen omat vahvuudet tunnistetaan helposti
ja niitä pystytään tukemaan oikealla tavalla niin koulussa kuin kyläyhteisössäkin. Kylän ja koulun
välistä yhteistyötä täydentää Pullissa asukasyhdistyksen ja vanhempainyhdistyksen vahva yhteistyö:
yhteistyössä järjestetään lapsille ja perheille lähiharrastamista, taide- ja kulttuuritapahtumia,
yhteisiä retkiä sekä talkoita.
3.3.
Tieto- ja viestintäteknologia osana opetusta Pullissa
Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä pidetään Pullin koulussa tärkeänä. Investointeja on tehty
viime aikoina niin kaupungin kuin vanhempainyhdistyksenkin toimesta. Nopeasti kehittyvät
4G/LTE-mobiiliyhteydet kattavat jo nyt Pullin alueen kaikkien operaattoreiden osalta, eikä kallista
kaapeliyhteyttä välttämättä tarvitse rakentaa nopean tietoliikenteen mahdollistamiseksi.
Nykyisten isojen koulujen laitekanta ei tule kattamaan uusien oppilasmäärien tarpeita, ja uudet
investoinnit tulevat olemaan tarpeen joka tapauksessa.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa opettajan osaaminen on kriittinen tekijä eikä iso koulu
takaa korkealaatuista opetusta. Uuden opetussuunnitelman mukainen tieto- ja viestintätekniikan
opetus ja soveltaminen on Pullin koulussa täysin mahdollista ja sen tukemiseen myös
vanhempainyhdistys on sitoutunut laitehankinnoilla ja kerhotoiminnalla (mm. mediakasvatuskerho
alkaa syksyllä 2015).
Uusi opetussuunnitelma ei myöskään edellytä, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään
kaikissa kouluissa täsmälleen samalla tavalla. Luontevaa olisi, että koulut voisivat valita
opetuksessa erilaisia painopisteitä ja hyödyntää niiden toteutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa
tarkoituksenmukaisella tavalla.
4.
Mäntynummen yhtenäiskoulun vastaanottokapasiteetti
Lohjan kasvatus- ja opetuslautakunta on edellyttänyt palveluverkkotyöryhmältä 15 vuoden
investointien arviointia. Mäntynummen yläkoulualueen alueella on asuinalueita ja
liikennehankkeita, jotka ovat osin vasta rakentumassa. Näiden vaikutukset tulee tutkia ennen kuin
teknisesti toimivia lähikouluja ryhdytään lakkauttamaan. Suurena riskinä on, että kaupunki ei pysty
palveluverkon tiivistämisen jälkeen vastaamaan niihin tarpeisiin, jotka syntyvät Immulan kaavaalueen noin 500 uuden talouden ja ESA-radan tuoman lisärakentamisen myötä.
Mäntynummen yhtenäiskoulun oman oppilaaksiottoalueen oppilasmäärä on vahvassa kasvussa ja
koulu tulee olemaan haasteellisessa tilanteessa ilman lakkautettavien koulujen oppilaitakin.
Lakkautettavaksi esitettyjen koulujen oppilaiden siirto Mäntynummeen edellyttää väistämättä
välittömiä investointeja. Mäntynummen yhtenäiskoulun yläkoulun puoli on kunnoltaan selkeästi
heikommassa kunnossa (tekninen kuntoluokka 70 %) kuin peruskorjattu Linderin puoli (tekninen
kuntoluokka 98 %). Lakkautettavien koulujen oppilaiden siirto Linderin koulun puolelle edellyttää
tällä hetkellä yläkoulun käytössä olevien tilojen haltuunottoa ja yläkoulun toimintojen siirtämistä
vanhalle puolelle, mikä aiheuttaa merkittäviä muutosinvestointeja (joita ei ole huomioitu
kouluverkkoselvityksen laskelmissa).
Mäntynummen yhtenäiskoulussa halutaan kehittää Monitoimijatalo-mallia, jossa saman katon alla
yhdistyvät esi- ja perusopetus, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, kirjasto jne. Huomioitavaa on, että
kouluverkkoselvityksen esittämä tiivistämisprosessi vie lähes kaiken vapaan kapasiteetin koululta,
eikä ole realistista sen rinnalla laajentaa koulun toimintakenttää Monitoimijatalon suuntaan.
Kouluverkkoselvityksessä myös Mäntynummen päiväkodin esiopetus on kaavailtu siirrettäväksi
Linderin esiopetusryhmän yhteyteen. Tämän muutoksen vaikutuksia ei ole kuitenkaan huomioitu
juurikaan kouluverkkoselvityksessä.
Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän kokouksessa 19.3.2015 on esitetty, että Mäntynummen
yhtenäiskoulualueen oppilaaksiottoalueet tarkistetaan, ja lopetettavien Pullin, Lehmijärven ja
Asemanpellon koulujen oppilaat siirretään Mäntynummen, Perttilän ja Ojaniittutalon kouluihin.
Kasvatus- ja opetuslautakunta on edellyttänyt, että niiden koulujen kuntoluokka tulee olla yli 75 %,
joihin oppilaita oltaisiin siirtämässä. 75 % kuntotason saavuttaminen edellyttäisi laskelmien
mukaan noin 6,3 miljoonan euron investointeja, mutta tässä laskelmassa ei ole huomioitu lainkaan
mm. Perttilää, jonka kuntoluokka on kouluverkkoselvityksen mukaan vain 66 %.
5.
Asukkaiden ja vanhempien näkemys koulun tulevaisuudesta
Pullin ja sitä ympäröivien kylien asukkaille koulun säilyminen on elintärkeää. Koulu ja kylät ovat
keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa, mikä tuo alueelle elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia.
Koulu on myös alueen ainoa julkinen palvelu, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon laajemmin.
Asukkaiden näkemyksen mukaan Pullin koulua voitaisiin kehittää siten, että Pullin koulu voisi
tulevaisuudessa olla luonto- tai taidepainotteinen koulu, jonne voisi hakeutua myös esim.
Lempolan alueelta. Pullin koulun vahvuudet ovat juuri läheinen luonto ja maaseutu
oppimisympäristönä sekä vahvat perinteet taide- ja kulttuuritoiminnassa. Alueella on lukuisia
taiteilijoita, jotka toimivat yhteistyössä koulun kanssa.
Pullin koulu voisi toimia alueen monitoimitalona, jossa toimisi esi- ja perusopetuksen lisäksi
päiväkoti (esim. koulun lisärakennuksessa). Iltapäivällä ja illalla tiloissa toimisivat esim.
nuorisokahvila tai vanhusten kerhot, erilaiset liikuntaryhmät, Hiiden opiston kurssit ja
asukasyhdistyksen toiminta. Pullin koulun vanhempainyhdistys ry. ja asukasyhdistys
Pohjoislohjalaiset ry. ovat sitoutuneita ja innostuneita koulun kehittämisestä yhdessä Lohjan
kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Huomionarvoista on se, että alueen vanhempain-, asukas- ja
muut yhdistykset tuottavat ison osan niistä palveluista, jotka isommissa taajamissa kaupunki ja
muut organisaatiot tuottavat.
Kiinteistö jää joka tapauksessa ensi vaiheessa kaupungin omistukseen, ja kiinteistöstä luopuminen
on äärimmäisen hankalaa, koska siihen kuuluvat vuokra-asunto ja liikuntahalli, jonka Lohjan
Liikuntakeskus Oy haluaa säilyttää lähiliikuntapaikkana (Liikuntaverkkoselvitys). Niin kauan kuin
Lohjan Liikuntakeskus Oy ylläpitää hallia, kaupunki joutuu vastaamaan kiinteistön
ylläpitokustannuksista, kuten lumen auraus, hiekoitus, lämmitys jne.
Tämän lisäksi koulu on rakennettu Pullin tilasta lohkotulle, ja aikanaan Lohjan maalaiskunnalle
koulukäyttöön lahjoitetulle tontille. Lakkautustilanteessa Pullin tilan nykyiset omistajilla on
mahdollisuus vedota alkuperäiseen sopimukseen tontin käyttötarkoituksesta.
6.
Lopuksi
Pullin koulun lakkauttamisesta ei synny Lohjan kaupungille säästöjä. Sitä vastoin lakkauttaminen
aiheuttaa kustannuksia, sillä koulun kiinteistö jää edelleen kaupungin huollettavaksi ja
ylläpidettäväksi. Kuljetusoppilaiden määrä tuplaantuu, mikä tarkoittaa vuositasolla 40 000 €
lisäkustannuksia (keskimääräinen kustannus/kuljetusoppilas Lohjalla 1600 €). Oppilasmäärän ja
ryhmäkokojen raju kasvu Mäntynummen yhtenäiskoulussa edellyttää uusien opettajien
rekrytointia.
Jo tällä hetkellä koulukiusaaminen ja häiriökäyttäytyminen ovat haasteena Mäntynummen
yhtenäiskoulussa, minkä vuoksi myös muuta henkilökuntaa tarvitaan lisää. Pienissä yksiköissä
kuraattoreiden tarve on vähäistä, joten lakkautusten myötä kyseistä henkilökuntaa ei siirry
Mäntynummeen.
Pullin koulun oppilaiden arki muuttuisi lakkautuksen myötä radikaalisti. Kuljetusoppilaiden määrä
lisääntyisi nykyisestä yli kaksinkertaiseksi (145%) ja oppilaiden koulukyydissä käyttämä aika
lisääntyisi. Lohjan kaupunki optimoi koulukuljetuksia tehokkaasti, mutta optimoinnin tavoite ei ole
oppilaiden hyvinvoinnin optimointi vaan kustannussäästön tavoittelu. Siten kyydityksen
lakisääteinen enimmäisaika 2,5h/päivä tulee monella oppilaalla toteutumaan. Tämä aika on pois
harrastamisesta, läksyjen teosta ja liikkumisesta. Koulujen kerhotoimintaan osallistuminen on
kyytioppilaille mahdotonta, koska kerhoista ei kyyditystä kotiin järjestetä.
Paikallisessa julkisessa keskustelussa usein on viitattu siihen, että pienten koulujen korkeat
kustannukset vievät taajamien suuremmilta kouluilta resursseja. Tämä väite on täysin perusteeton.
Pullin koulun kustannukset ovat kaikilla mittareilla alle Lohjan koulujen keskiarvon. Tuntikehyksen
osalta koulu toimii nykyiselläänkin aliresursoidusti, mutta toimii silti erittäin hyvin. Sosiaalisia
ongelmia esiintyy hyvin harvoin ja niihin voidaan puuttua nopeasti ja tehokkaasti.
Pullin koulun lakkauttaminen olisi myös täysin vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, jonka yhtenä
tavoitteena on aktiivisten kylien säilyttäminen. Strategian mukaan maaseudun kyläkeskuksia
tullaan kehittämään. Lohjan maa-alueesta suuri osa on maaseutumaista seutua, jonka asukkaat
myös tarvitsevat lähipalveluita ja toimivan asuinympäristön.
Pulli on Lohjan maankäytön kehityskuvassa merkitty maakunnallisesti merkittäväksi maaseudun
kyläalueeksi, jonka vetovoimatekijänä on maaseutumiljöö ja yhteisöllisyys. Koulun lakkautuksen
myötä vetovoimatekijät häviävät, ja palvelujen häviämisen myötä alueelle rakennettujen asuntojen
arvo laskee.
Kaiken kaikkiaan tuntuu erikoiselta, että palveluverkon uudistamisella lähdettiin hakemaan
kaupunkitasoisia säästöjä. Kuitenkin kustannukset näyttävät päinvastoin vain kasvavan nykyisestä,
mm. koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrän rajun nousun, sekä kaupungille tyhjiksi jäävien
tai kylätaloiksi jäävien rakennusten ylläpitokustannusten osalta. Erityisesti jo nyt on laskettu
vastaanottavien koulujen kuntoluokan parantamiseksi investointeja 16 miljoonaa euroa, ja luvussa
näyttäisi lainkaan olevan kaikkien vastaanottavien / muutoksen alla olevien koulujen kuntoluokan
parantamista. Kokonaisinvestointitarve kouluverkossa seuraavien 10 vuoden ajalla on
palveluverkkotyöryhmän mukaan 65 miljoonaa.
Kaupungin perusopetuksen kuluista noin 66 % aiheutuu henkilöstökustannuksista, kun taas vuokrat
ja siivous yhteensä muodostavat vain noin 14 % siivun. Oppilas tarvitsee ammattitaitoisen
opettajan antamaa opetusta riippumatta siitä, missä hän sitä opetusta saa, ja tämän opetuksen
hinta ilman pääoma- ja toimitilakustannuksia on Lohjalla keskimäärin noin 4000 € / oppilas. Herää
kysymys, saavutetaanko opetusta antavien yksiköiden vähentämisellä kuitenkaan sellaisia todellisia
säästöjä, joita viranhaltijat mielellään teoriassa päättäjille esittävät?