Ikaalisten strategia valtuustokaudelle 2013-2017
Päivitetty kaupunginvaltuustossa 28.9.2015 IKAALISTEN STRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE 2013-2017 TAUSTAA: Vuoden 2013 alusta aloittanut uusi kaupunginvaltuusto ryhtyi työhönsä poikkeuksellisen selkiytymättömässä tilanteessa. Valtuusto määritteli Ikaalisille omista lähtökohdista ja omista tarpeista luodun strategian ja sen perusteella päätetyn toimeenpano-ohjelman. Valtiovallan viime hallituskaudella käynnistämä kuntarakennehanke ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen jäivät kesken. Keväällä 2015 pidettyjen vaalien jälkeen hyväksytty uusi hallitusohjelma sisältää linjauksia kuntien tehtävien perustavanlaatuisista muutoksista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on siirtymässä ylikunnalliselle tasolle ja kuntien tehtävä on muuttumassa palvelujen järjestäjästä alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitusohjelman perusteella edellytykset itsenäisenä kuntana toimimiseen vahvistuvat. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta valtuustokauden puolivälissä päätettiin suorittaa strategian päivitys. Strategia-asiakirja on valmisteltu valtuuston, elinkeinoelämän ja henkilöstön yhteistyönä ja se myös jalkautetaan yhdessä. Yhteydenpitoa ja muuta vuorovaikutusta elinkeinoelämän järjestöihin ja toimijoihin tiivistetään ja henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat mukana toimenpiteiden suunnittelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään elinkeinoelämän kanssa haettaviin uusiin yhteistyömuotoihin. LÄHTÖKOHDAT: Ikaalisten asukasluku oli 31.12.2012 Tilastokeskuksen mukaan 7 346 (Väestörekisterikeskus 7 353) asukasta. Edellisen valtuustokauden alussa v. 2009 väkiluku oli 7 453 ja sitä edellisen kauden alkaessa 7 569 asukasta v. 2005. Keskipitkän aikavälin trendi on siten ollut laskeva. Väestörekisterikeskuksen mukaan väkiluku 31.12.2014 oli 7306 asukasta ja 30.6.2015 7206 asukasta. Jatkossa väestön ikääntymisen vaikutukset kansantalouteen voimistuvat. Koko maan huoltosuhde (kuinka monta alle 15 ja yli 64 –vuotiasta on 100 työikäistä kohti) huononee nopeasti. Vuonna 2011 luku on koko maassa 52,9 , vuonna 2015 58,6 ja vuonna 2020 64,4. Vastaavat luvut Ikaalisten osalta ovat 61,3 ja 71,8 sekä 81,9 eli huoltosuhteen osalta sekä lähtötilanne että sen kehitys ovat maan keskiarvoa heikommat. Alkutuotannon palveluksessa oli v. 2010 10,5 %, palveluiden 64,6 % ja jalostuksen 23,7 % työvoimasta. Valtakunnallisesti samat luvut olivat 3,7 %, 72,9 % ja 22,1 % eli alkutuotanto on Ikaalisissa painottunut palveluiden kustannuksella. Alkutuotannon toivotaan jatkossakin lisääntyvän Ikaalisissa. Kuntatalouden osalta Ikaalisten tilanne on koko maata huonompi. Taseessa oli v. 2011 tilinpäätöksessä kattamatonta alijäämää 181 euroa/asukas, kun koko maan keskiarvo on 1393 euroa/asukas ylijäämää. Vuosittaisten käyttökatteiden keskiarvo on vuosina 2009-2011 ollut 189 euroa/asukas kun koko maan keskiarvo on ollut 349 euroa/asukas. Ikaalisten konsernin lainamäärä oli kuitenkin 3274 euroa/asukas v. 2011 kun koko maassa luku oli 4726 euroa/asukas. Näiltäkin osin tilanne on investointien takia nopeasti heikentymässä. Vuonna 2013 Ikaalisten konsernilainojen määrän ennakoidaan nousevan 5714 euroon/asukas. Tuloveroaste Ikaalisissa on v. 2013 20,75 % kun koko maan aritmeettinen keskiarvo on 20,01 ja veroäyreillä painotettu 19,38 %. Ikaalinen ei kuitenkaan ole talouden tunnuslukujen perusteella kriisikunta. Taseen alijäämä 31.12.2014 oli 305 euroa/asukas. Päivitetty kaupunginvaltuustossa 28.9.2015 Ikaalisten sijainti VT 3 varrella on liikenteellisesti hyvä ja mahdollistaa elinkeinoelämän kehittymisen. Toisaalta VT 3 on ainoa merkittävä liikenneyhteys. Ikaalinen onkin yhteyksien kehittymisen kannalta riippuvainen valtion rahoituksen riittävyydestä kehittämishankkeisiin. Etäisyys Tampereesta on n. 55 km ja tieyhteyksien kehittyminen mahdollistaisi Ikaalisten nykyistä nopeamman kehittymisen maakuntakeskuksen kasvusta ja vetovoimasta hyötyväksi maaseutukaupungiksi. Ikaalisten sijainti kohtuullisella etäisyydellä Tampereesta maakuntakeskuksia yhdistävän valtatien varrella on kaupungin keskeisin vahvuustekijä. Luoteis-Pirkanmaan kunnat ovat 2000 –luvulla selvittäneet lukuisin eri tavoin erilaisia yhteistyö ja kuntaliitos –vaihtoehtoja. Toistaiseksi yritykset eivät ole tuottaneet tulosta mutta hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavissa olevat synergiaedut palvelutuotannossa tarjoavat mahdollisuuksia yhteisten etujen löytämiseen. Tiivistettynä voidaan todeta että Ikaalisilla on maantieteelliseen sijaintiin, elinkeinoelämän kehityspotentiaaliin ja kuntayhteistyöhön perustuvia mahdollisuuksia ja toisaalta väestörakenteeseen ja kuntatalouteen liittyviä riskejä. PAINOPISTEET JA PÄÄTAVOITTEET: Strategisen tason painopisteet ovat 1) palvelutuotannon osalta oman toiminnan kehittäminen ja kuntayhteistyö sekä 2) elinkeinoelämän ja elinvoimaisuuden kehittäminen. Painopisteiden rajapinnat eivät aina ole selkeät ja joskus niiden edistämiseksi tarkoitetut toimenpiteet näyttävät päällepäin ristiriitaisilta (esim. kehittämistyöhön käytettävien määrärahojen kattaminen palveluista tehtävillä säästöillä). Tästä huolimatta tarkoituksena on osoittaa näille painopisteille henkisiä ja aineellisia resursseja. Keskittämällä huomio näihin painopisteisiin pyritään vaikuttamaan tosiasiallisesti ja oleellisesti tärkeimmiksi arvioituihin kokonaisuuksiin, jotta Ikaalisten tulevaisuutta voitaisiin ohjata valtuuston itse päättämien tavoitteiden suuntaan sen sijaan että odotettaisiin passiivisesti valtiovallan ratkaisuja ja niiden seurausvaikutuksia. Painopisteitä koskevat päätavoitteet ovat: 1) Palvelutuotannon osalta päätavoitteina ovat oman toiminnan kehittäminen ja kuntayhteistyö. 1.1. Omaksi jäävää peruspalvelutuotantoa kehitetään päätavoitteena se, että palveluita voidaan tuottaa kilpailukykyisesti. Keinoina ovat palveluiden tuotteistaminen, digitalisaatio, työprosessien kehittäminen, toimintakulttuurin muuttaminen jatkuvaa kehittämistyötä tukevaksi, toimintojen osittaisulkoistaminen, ennaltaehkäisevä työote ja uudistamistyön tekeminen yhdessä henkilöstön kanssa (mm. Kunteko –hanke). 1.2. Kuntayhteistyö kehittyy toisaalta lakisääteisen yhteistyön ja toisaalta vapaaehtoisen yhteistyön kautta. 1.2.1 Lakisääteiseen yhteistyöhön siirtyvän palvelutuotannon osalta päätavoitteena on niin tehokkaiden tuotantorakenteiden luominen, että tuotanto jatkuu uudessakin organisaatiossa Päivitetty kaupunginvaltuustossa 28.9.2015 Ikaalisissa. Omia, yhteistoimintaan siirtyviä tuotantorakenteita tehostetaan jo ennen yhteistoiminnan alkua. Siirtyminen lakisääteiseen, maakunnalliseen tuotantoon edellyttää mittavaa valmistelutyötä. Tähän valmistelutyöhön pyritään osallistumaan korostetun aktiivisesti. 1.2.2 Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan kuntayhteistyön tavoitteena on löytää toiminnallisia ja taloudellisia etuja yhteisestä palvelutuotannosta muiden kuntien kanssa. Ensisijaisia kumppaneita ovat VT 3 kunnat (Hämeenkyrö, Parkano, Kihniö ja Jämijärvi). Yhteistyötä voidaan tehdä eri toimialoilla tilanteesta riippuen kahden tai useamman kunnan kesken. Myös muiden kuin VT 3 kuntien kanssa voidaan tehdä tapauskohtaista yhteistyötä. Ikaalinen haluaa olla edelleen aktiivinen, kuntataloudeltaan ja omalta toiminnaltaan uskottava kumppani, joka etsii aktiivisesti uusia yhteistyömahdollisuuksia. Tuotteistuksen ja hallinnon uudelleenorganisoinnin kautta voidaan luoda paremmin nykyisiä tarpeita vastaava toiminnan ohjausjärjestelmä. Varsinaiset hyödyt saavutetaan kuitenkin kehittämällä käytännön työprosesseja. Työprosesseja voidaan tehostaa hyödyntämällä systemaattisesti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia niin omassa palvelutuotannossa kuin kuntayhteistyössäkin. 2) Elinkeinoelämän ja elinvoimaisuuden kehittämisen osalta päätavoitteina ovat hyvien yleisten edellytysten luominen yritystoiminnalle ja tehokkaampi yhteistyö sidosryhmien kanssa Elinvoima ilmenee mm. yritysten lukumäärän, niiden liikevaihdon ja investointien kasvuna sekä myönteisenä väestökehityksenä. Elinvoimaa voidaan vahvistaa parhaiten luomalla hyvät yleiset edellytykset elinkeinoelämän toiminnalle. Tämänkaltaisia edellytyksiä ovat hyvät yksityiset ja julkiset palvelut, kilpailukykyinen tulovero- ja kiinteistöveroaste, toimivat liikenneyhteydet sekä muu infrastruktuuri. Myös tasapainoinen kuntatalous on kehittämisen perusedellytys. Mitattavissa olevien aineellisten tekijöiden lisäksi elinvoimaan vaikuttaa paikkakunnan ilmapiiri; tulevaisuudenusko, positiivinen elämänasenne sekä myönteinen suhde yrittäjyyteen. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöilmapiirin parantamiseen ja uusien työskentelytapojen kehittämiseen ja käyttöön ottamiseen. Kaupunginvaltuustolle ja hallitukselle luodaan hyvin toimiva kehittämis- ja edunvalvontayksikkö, jonka avulla Ikaalisten kehittämistä kyetään koordinoimaan paikallisista lähtökohdista. Keinoina ovat oman organisaation uudelleenarviointi, vahvasti resursoitu sidosryhmätyö, uusien työskentelytapojen kehittäminen ja aktiivinen edunvalvonta. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailuelinkeinon edellytysten kehittämiseen. Ikaalista kehitetään muillakin päätöksillä kuin toimeenpanosuunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä. Kaikki asiat eivät kuitenkaan voi olla yhtä aikaa painopisteitä, joten tarpeita joudutaan priorisoimaan ja aikatauluttamaan siltä kannalta kuinka hyvin ne tukevat päätavoitteita. TOIMEENPANO-OHJELMA Strategian liitteenä on tiivistelmä ja toimeenpano-ohjelma, jossa yksittäiset toimeenpanokokonaisuudet on aikataulutettu ja vastuutettu eri toimijoille. Erikseen on huomattava, että toimeenpano-ohjelma pitää Päivitetty kaupunginvaltuustossa 28.9.2015 sisällään vaikeita omaa toimintaa ja kuntataloutta koskevia ratkaisuja joiden sisältöä ei ole tässä vaiheessa yksilöity. TOTEUTUMISEN SEURANTA Strategian ja toimeenpano-ohjelman seuranta järjestetään osana osavuosikatsauksia. Valtuusto saa talouden ajankohtaiskatsausten ja osavuosikatsauksen yhteydessä erillisen selvityksen strategian ja toimeenpano-ohjelman perusteella toteutetuista toimenpiteistä ja arvion niiden vaikuttavuudesta. Seurantaa tehostetaan kirjaamalla menettelytapa toimeenpano-ohjelmaan. STRATEGIAN SUHDE TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEEN Toimeenpano-ohjelma pitää sisällään listan kehittämiskohteista, joihin liittyy kustannuksia lisääviä ja niitä karsivia elementtejä. STRATEGIAN TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANO Ikaalisten kaupunki hakeutuu aktiivisesti kuntien väliseen yhteistyöhön VT 3 suunnassa. Strategiaa on tarkistettu tilanteessa, jossa kuntien velvoitteet ja palvelutuotanto ovat muuttumassa. Kaikissa olosuhteissa on tärkeää pitää huolta paikallisen palvelutuotannon kilpailukykyisyydestä ja Ikaalisten elinvoiman vahvistamisesta. Tulevaisuuteen kykenee parhaiten vaikuttamaan kehittämällä paikallista palvelutuotantoa ja valmistautumalla tilanteeseen, jossa edunvalvontatyön ja sidosryhmien koordinoinnin merkitys kasvaa. Kaupungin talous pidetään tasapainossa ja alijäämät katetaan erillisen alijäämän kattamisohjelman (= toimenpideohjelma) puitteissa vuoden 2018 loppuun mennessä (TS 2016-2018). Verotaso ei saa nousta niin korkeaksi että se vaarantaa kilpailukyvyn alueen muihin kuntiin verrattuna. Investoinneissa noudatetaan tarkkaa harkintaa. Omistajapolitiikkaa arvioidaan esim. omaisuuden myynnin osalta (kiinteistöt, metsä, yhtiöt). Palvelutason osalta pitäydytään ensisijaisesti lakisääteisessä tasossa jos enempään ei ole varaa. Päivitetty kaupunginvaltuustossa 28.9.2015 Toimeenpano-ohjelma aikatauluineen ja valmistelun vastuutahoineen: Kehittämiskohde Aikataulutus Vastuutaho/projektipäällikkö uuden elinkeino-ohjelman täytäntöönpano toteutus käynnissä kaupunginjohtaja, Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy/kaupunginjohtaja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, uudet menettelytavat yhteistyössä toteutus käynnissä kaupunginjohtaja, (johtoryhmä) Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy/kaupunginjohtaja Ikaalilaisten yrittäjien aamukahvitilaisuuksien käynnistäminen syksy 2015 kaupunginjohtaja, Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy/kaupunginjohtaja Kehittämis- ja edunvalvontayksikön perustaminen organisaatioon (Uusi kunta) 2016 (valmistelu ja toteutus) kaupunginjohtaja (johtoryhmä) Alijäämän kattamissuunnitelman tarkentaminen TA 2016 kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/kaupunginjohtaja TA-prosessin toimintatavan kehittäminen sekä strategian ja toimeenpano-ohjelman toteutumisen raportointi osavuosikatsausten, talouskatsausten ja TP:n yhteydessä syksy 2015 kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/taloussihteeri Maisema –hankkeen konsultin rekrytointi ja kehittämiskohteiden valinta ja toteuttaminen syksy 2015, TA 2016 ja TA 2017 kaupunginjohtaja (johtoryhmä), perusturvajohtaja /kehittäjäkonsultti Keskustan koulun hankesuunnitelma ja rakentaminen vuosien 2015-2017 aikana kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/kasvatusjohtaja (hankesuunnitelma) ja talonrakennusinsinööri (rakentaminen) Ennaltaehkäisevän toimintatavan edelleenkehittäminen, tavoitteena vaikuttavuus ja konkreettiset säästöt TS 2016-2018 kaupunginjohtaja (laajennettu johtoryhmä)/ hyvinvointikoordinaattori Kolmannen sektorin mukaan ottaminen; mm. vanhuspalveluita kehittävän yhdistyksen perustaminen TA 2016 kaupunginjohtaja (johtoryhmä), (kolmas sektori) Päätös palveluseteleiden käytöstä 2015 perusturvajohtaja, kasvatusjohtaja Päivitetty kaupunginvaltuustossa 28.9.2015 Palvelujen tuotteistaminen vuoden 2017 TA:oon TA 2016 kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/ taloussihteeri Vapaaehtoisen kuntayhteistyön kehittäminen; työkaluina tuotteistus, sidosryhmätyö ja digitalisaatio TA 2016 ja TS 2017 kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/ao. osastopäällikkö Oman toiminnan ja prosessien uudistaminen; työkaluina tuotteistus, uudelleenorganisointi ja digitalisaatio TA 2016 ja TS 2017 kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/ao. osastopäällikkö Muu toimintojen uudelleenorganisointi 2016 (valmistelu ja toteutus) kaupunginjohtaja (johtoryhmä) Kunteko –kehittämisprojekti (koko strategian jalkauttaminen yhteistyönä ja Kunteko –projektin tuella) KH syksy 2015 kaupunginjohtaja (johtoryhmä), henkilöstöjärjestöt/kt-yhdyshenkilö
© Copyright 2024