Klassinen poliittinen taloustiede

Klassinen poliittinen taloustiede
Pekka Sutela
Oulun yliopisto
18.02.2015B
Newtonin – Smithin lähestymistapa
• ” Niin taivaallisella tavalla on maailma järjestetty että
jokainen meistä, omassa paikassaan ja ajassaan, on
tasapainossa kaiken muun kanssa.”
– Johann Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija ja
yleisnero (1749-1832)
Pekka Sutela
2
”Adam Smithilla oli monta lasta mutta tiedossa
ei ole, kenet hän olisi tunnustanut”
• Smith luonnosteli lähestymistavan – ei varmaankaan paradigmaa –
joka vallitsi brittiläisessä ja yleisemminkin taloustieteessä noin 1870
saakka.
– Sillä oli edeltäjänsä
– Se oli osittainen ja vaikeasti nähtävissä johdonmukaiseksi, mutta se
jätti tavattomasti hedelmällisiä kysymyksiä
– Tämä oli uuden tieteen synty
• Mikä erottaa taloustieteen taloudellisten asioiden pohtimisesta?
– Pyrkimys johdonmukaisuuteen, siis looginen, esimerkkien kautta
tapahtuva tai (myöhemmin) matemaattinen ajatuksenkulku
– Traditio: teoriaperinne (tässä Smith) tai ainakin viittaukset sellaiseen
– Jonkinlainen väitteiden koeteltavuus, mukaan luettuna väitteiden
kilpailu (tässä Political Economy Club)
• Miksi political economy / poliittinen taloustiede?
– Talouspolitiikan ja valtion oikean aseman keskeisyys
– Demokratian ja siis aidon politiikan syntyminen
• ”I regard the purely abstract investigations of
political economy .. as of very minor importance
compared with the great practical questions
which the progress of democracy and the spread
of socialist opinions are pressing on.” – John
Stuart Mill (1848)
Pekka Sutela
4
Thomas Malthus (1766-1834)
•
•
Pappi, Britannian ensimmäinen taloustieteen professori 1805- ja menestyskirjailija
(ensimmäinen laitos 1798)
– Professori East India Company’n (!) yliopistossa
Väestö
– Väestö kasvaa (koska ”passion between sexes is necessary”) nopeasti (”geometrinen
sarja”) kun taas ravinto (”food is necessary”) kasvaa hitaasti (”aritmeettinen sarja”)
• Ehkä Malthus ajoi takaa vähenevien tuottojen lakia?
– Siksi elintaso painuu toimeentulominimiin, ja nälkä ja sairaudet (misery) supistavat
väestön sen mukaiseksi
– Tämä tuli tunnetuksi nimellä ”the iron law of wages”
• Tärkeä edelläkävijä Richard Cantillon (1755): ”ihmiset lisääntyvät kuin hiiret
ladossa” jos ruokaa on saatavissa
• Sama käsitys fysiokraateilla
• Mutta Smith oli siis toista mieltä
– Väestön kasvu hyväksi talouden kasvulle
– Kasvavassa taloudessa palkka kuitenkin toimeentulominimin yläpuolelle
Pekka Sutela
5
• Syntyvyyden säännöstely ei ole ratkaisu
– Se on nimittäin synti
– Muut taloustieteilijät olivat yleensä eri mieltä
• Mentyään kihloihin ja naimisiin Malthus hyväksyi lastensaannin lykkäämisen
– Kondomien massatuotanto alkoi vasta 1845 jälkeen
• Taloustiedettä alettiin Malthusin opin vuoksi kutsua nimellä ”dismal
science” – synkkä tiede
• Kuitenkin Mathus kuvasi oikein Eurooppaa noin vuosien 0-1700
luvulla. Ainakaan ennen vuotta 1500 kasvua ei ollut: tätä kutsutaan
taloushistoriassa ”malthusilaiseksi tilaksi”.
• Mutta eikö Malthus huomannut että ajat olivat muuttumassa?
– Smith taisteli menneitä talousoppeja vastaan, katsoi siis taaksepäin
– Malthus tuli ainakin hyvin lähelle sanoa etteivät ajat voisi muuttua
• Hänen oppinsa oli reaktio Ranskan vallankumoukseen aluksi liittyneelle
utopismille
Pekka Sutela
6
Malthusin johtopäätökset
• Köyhäinhoito johtaisi syntyvyyden nousuun ja tuhoaisi siis itse
tarkoituksensa. Oleellista oli vähempi hedelmällisyys, mutta siihen
Malthus ei ensimmäisessä laitoksessa (1798) uskonut:
– ”the passion between sexes is necessary, and will remain nearly in its
present state”
• Halvempaa viljaa ei saanut tuoda ulkomailta, koska se vaaransi maan
elintarvikeomavaraisuuden.
– Ja loogisesti: jos vilja halpenisi, kasvava syntyvyys painaisi joka
tapauksessa palkat uudelleen toimeentulominimiin
Pekka Sutela
7
• Keynes: Malthus oli edelläkävijäni. Miksi?
– Taloustieteilijät olivat yleisesti uskoneet että kokonaiskysyntä ja –
tarjonta olisivat aina yhtä suuret
– Tätä alettiin kutsua Sayn laiksi (Jean-Baptiste Say (1803)) mutta käsitys
on vanhempi
– Malthus (Keynesin tulkinnassa): Kokonaiskysyntä saattoi olla liian
alhainen ja siten vaarantaa täystyöllisyyden (vrt Keynes)
– Siksi tarvittiin maanomistajaluokka joka ei tuottanut mitään mutta
kulutti paljon...
• Keynes ilmeisesti tulkitsi Malthusia väärin (löytääkseen sopivasti
laiminlyödyn edeltäjän itselleen)
– Toisen tulkinnan mukaan Malthus itse asiassa uskoi kriisien
liikainvestointiteoriaan (tästä Wicksell ja Fisher myöhemmin)
Pekka Sutela
8
David Ricardo (1772-1823)
• Vauras koroillaaneläjä, parlamentin jäsen, ”yhden kirjan
taloustieteilijä”
– Kylläkin kolme laitosta ja lisäksi tärkeitä artikkeleita
• Ehkä ensimmäinen joka selvästi päätteli (tosin epämuodollisella)
mallilla, ja käytti tosiasiain vastaista argumenttia todistaakseen
vastakohdan. Abstraktein taloustieteilijä siihen asti.
• Malthusin ystävä ja kiistakumppani
– Myöhemmin löydetty kirjeenvaihto muutti paljon tulkintaa heistä
• Ei pyrkinyt kokonaisesitykseen vaan keskittyi
–
–
–
–
–
Arvo, tulonjako ja kasvu
Ulkomaankauppa
Verotus
Muuta
Nämä kylläkin olivat ajan keskeisimpiä poliittisia kiistakysymyksiä
Pekka Sutela
9
Arvo ja tulonjako
• Käytetty työmäärä, ei sen hinta määrä suhteelliset hinnat
– Mutta (Smithin ongelma) mikä on työnarvon ja luonnollisen
hinnan suhde, kun on muitakin tuotannontekijöitä?
– Pääoma on tuotettu työllä: se on kiteytettyä työtä. Pääoma
kuitenkin muodostuu hitaasti, siksi sen hinnassa on ajan
vaikutus (6-7%) -> ”93% työnarvoteoria” (Stiglerin tulkinta)
– Maankorko (toisin kuin Smithillä) on jäännöserä, ei luonnollista
hintaa luova osa
– Koska Englannin maatalous oli edennyt alemman
tuottavuuden maille (ei vähiten Napoleonin sotien vuoksi)
maankoron osuus kokonaistuotannosta oli kasvanut, voittojen
supistunut
– Tällä oli dramaattisia vaikutuksia tulonjakoon ja sitä kautta
kasvuun
Pekka Sutela
10
• Väestön kasvaessa joudutaan siirtymään hankalammin
hyödynnettäville viljelymaille
– Marginaaliset tuotantokustannukset nousevat. Ne määräävät
hinnan, ja maankoron osuus kustannuksissa kasvaa. Palkoilla on
alarajansa ja siksi voitot supistuvat. Koska investoinnit
rahoitetaan voitoista, kasvu hidastuu kunnes talous saavuttaa
nollakasvun eli stationaarisen tilan (seisetilan). Tässäpä lisää
dismal sciencea!
• Tämä on kuitenkin kontrafaktuaalinen argumentti. Seisetila
voidaan nimittäin estää:
– Sallimalla halvemman viljan tuonti
– Nostamalla maatalouden tuottavuutta teknisellä kehityksellä
– Nämä olivat Ricardon keskeisiä talouspoliittisia johtopäätöksiä
Pekka Sutela
11
Ilmankos osti parlamenttipaikan...
• Se oli vakiintunut käytäntö
– Osta kylä niin pääset sen edustajaksi parlamenttiin
– Ricardolla oli siihen varaa
• Ricardo johti mallistaan keskeisiä politiikkajohtopäätöksiä
– Vapauttakaa viljan tuonti
– Edistäkää teknistä kehitystä
• Tässä hänen piti kehittää ulkomaankauppateoriaa
– Smith: Vapaakauppa edistää työnjakoa ja siksi tehokkuutta
– Ricardo: Suhteellisen edun periaate
• Vaikka Portugal on tehokkaampi (DR:n esimerkissä!!) sekä viinin
että kankaan tuottamisessa, sen kannattaa erikoistua viinin
tuotantoon, jossa sen tehokkuusetu on suurempi
• Mutta mikähän mahtaa olla tämän ja työnarvoteorian suhde?
Pekka Sutela
12
Ricardon esimerkki suhteellisesta edusta: missä
on teollinen vallankumous?
Tuottamiseen
tarvittavat
työtunnit
Kangas
Viini
Suhteellinen hinta
viini/kangas
Englanti
100
120
1.2
Portugali
90
80
0.89
Pekka Sutela
13
... ja joutui myös miettimään verotusta, ja
muutakin
• Verojen osalta tärkeintä on, ettei Ricardo uskonut
”Ricardon ekvivalenssiin”
– Robert Barro (1974): oletetaan että valtio haluaa elvyttää
taloutta lisäämällä julkista kysyntää. Ekvivalenssin mukaan
on sama katetaanko valtion alijäämät verolla vai luottoa
ottamalla. Äänestäjät tietävät olevansa lopullisia maksajia
kummassakin tapauksessa, ja supistavat siksi kulutustaan
julkisten menojen lisäyksen maksamiseen varautuen
– Ricardon mukaan hän kyllä ymmärtää, ettei eroa ole,
mutta tavan kansa ei sitä tee (Tämä ero olisi hyvä muistaa
talouspolitiikassa useammin)
– Siksi menojen kattaminen veroilla on rehellisempää (ja siis
vääristää käyttäytymistä vähemmän)
Pekka Sutela
14
Tekninen edistys ja työläiset
• ”On machinery” (1821)
– Toisin kuin Ricardo oli aiemmin uskonut, koneiden
syrjäyttämät työntekijät eivät ehkä löydäkään uusia
työpaikkoja. Siksi
– ”The opinion entertained by the labouring classes... is
conformable to the correct principles of political
economy.”
– Historiallisen tutkimuksen (E.P. Thompson ym) mukaan
luddismi (”koneiden särkeminen”) ei ollut hullua
raivoamista, vaan epätoivoinen viimeinen reaktio kun muu
ei auttanut työn turvaamiseksi (Ks. Mokyr: The enlightened
economy: An economic history of Britain 1700-1850, 2009)
– Ongelma on selvästi edelleen kanssamme
Pekka Sutela
15
Ortodoksian yhteenveto ja uudistus:
John Stuart Mill (1806-1873)
• Johtava intellektuelli
– Isä James Mill (taloustieteilijä) koulutti hänestä lapsineron
(kreikkaa kolmivuotiaana, latinaa kahdeksanvuotiaana...)
– Filosofi: utilitarismi
– Taloustieteilijä: yhteenveto ja uudistus
– Tiedon levittäjä, oppikirjan kirjoittaja: Principles of Political
Economy 1848
– Radikaali yhteiskunnallinen aktivisti: erityisesti syntyvyyden
säännöstely ja naisasia (vrt Harriet Taylor)
• ”Happily, there is nothing in the laws of Value which
remains for the present or any future writer to clear up; the
theory of the subject is complete.” Samoin rahasta (edellä)
• Silti JSM on tärkeä silta menneen ja tulevan välillä
Pekka Sutela
16
Mistä uudistus?
• JSM oli avoin kehitykselle muissa tieteissä, varsinkin
sosiologian synnylle (Auguste Comte (1789-1857) arvosteli
taloustieteen pelkistävyyttä)
– JSM (1848): ”For practical purposes, Political Economy is
inseparably intertwined with many other branches of social
philosophy. Except on matters of mere detail, there are perhaps
no practical questions, even among those which approach
nearest to the character of purely economic questions, which
admit of being decided on economic premises only.”
• Britannia oli dismal sciencen väitteistä huolimatta kasvanut
nopeasti. Viljan hintakin laski jo ennen tuonnin
vapauttamista (1846)
– Tämä on suuri esimerkki taloustieteilijöiden argumenttien
poliittisesta painosta
Pekka Sutela
17
Mitä se tarkoitti?
• Hintateoria työnarvoteoriasta kohti tarjonta- ja
kysyntäanalyysia
• Tuottavan ja tuottamattoman työn eron liudentaminen:
myös tuottamaton työ voi olla hyödyllistä
• Lyhyellä aikavälillä Say’n (1803) laki ei päde (laki: tarjonta
luo aina kysyntänsä eikä liikatarjonta ole siksi mahdollista )
• Seisetila, johon Britannia oli juuri joutumassa (!!) ellei
politiikkaa muuteta, ei ole katastrofi. Siinä oltaisiin vapaita
alituisesta pyrinnöstä ja voitaisiin keskittyä
oikeudenmukaisuuteen ja hengen viljelyyn. (Taloustiede ei
historiallisesti todellakaan ole ahneuden ylistystä –
tyypillinen taloustieteilijä on ollut askeetti oppinut. –
Keynes on merkittävä poikkeus, oppinut mutta ei askeetti.)
Pekka Sutela
18
JS Mill Say’n laista lyhyellä aikavälillä
• (Say’ laki pätee vaihdantataloudessa). ”If,
however, we suppose that money is used, these
propositions cease to be exactly true … The effect
of the employment of money .. Is, that it enables
this act of interchange to be divided into two
separate acts or operations … Although he who
sells, really sells only to buy, her needs not buy at
the same moment when he sells; and he does not
therefore necessarily add to the immediate
demand for one commodity when he adds to the
supply of another.”
Pekka Sutela
19
• ”It is only in the backward countries of the
world that increased production is still an
important object: in those most advanced,
what is economically needed is better
distribution, of which one indispensable
means is a strict restraint on population.”
Pekka Sutela
20
• Valtion oikea rooli on kussakin asiassa erikseen ratkaistava
käytännön ongelma. Yleisiä sääntöjä ei ole. Lähtökohta on
kuitenkin henkilökohtainen vapaus (On Liberty (1859)), ja
todistustaakka on aina valtion asioihin puuttumista
puoltavilla. (Mill oli kylläkin valmis antamaan valtiolle
oikeuden kieltää avioliitot ilman riittävää toimeentuloa!)
• Ricardolaisen perinteen vastaisesti tuki (1848) infantindustry perustetta suojatulleille (mitä myöhemmin katui)
• Otti taloustieteellisesti perusteltua kantaa käytännössä
kaikkiin syntymässä olleen teollisen yhteiskunnan
ongelmiin. Perusjako ei enää ollut maan ja pääoman (kuten
Ricardolla), vaan työn ja pääoman välillä.
Pekka Sutela
21
Esimerkki: verotus
• Verotuksen piti suosia ansiotuloa muun tulon
sijasta. Siksi verotyyppien ensisijaisjärjestys oli
–
–
–
–
”Luonnon syistä” johtuva maanomistustulo
Lahjat ja perinnöt
Kiinteä omaisuus (asunnot)
Tulovero (mieluiten vain kansallisessa hädässä)
• Tulovero
– Alarajan ylittävästä tulosta tasavero
• Kannustimet
• Tulon rajahyöty ei ole aleneva
Pekka Sutela
22
”Social problem of the future”
• ”how to unite the greatest individual liberty of
action with a common ownership of the raw
materials of the globe, and an equal
participation of all in the benefits of combined
labour.”
Pekka Sutela
23
Hume valistusajattelun ja taloustieteen
suhteesta
• ”The same age, which produces great
philosophers and politicians, renowned
generals and poets, usually abounds with
skilful weavers and ship carpenters. We
cannot reasonably expect, that a piece of
woollen cloth will be wrought to perfection in
a nation, which is ignorant of astronomy, or
whether ethics are neglected.” David Hume,
1752.
Pekka Sutela
24
Ja vastaava tulkinta nykyaikaiselta
taloushistorian tutkijalta
• ”At the foundation of economic expansion lies the
ability and willingness of society to expand and
exploit the useful knowledge at its exposal and
experience productivity growth. If it did so better
and faster than its trading partners, it would
therefore create the comparative advantage that
drove Ricardo’s trade model (…). There can be no
question that this is precisely what happened in
the textile, iron and energy industries during the
Industrial Revolution.” Joel Mokyr 2009.
Pekka Sutela
25