Terve talo suunnittelusta
toteutukseen -koulutus
5.2.2015 Seinäjoki
Timo Turunen, Ramboll
Topi Jokinen, Vertia
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm
TERVE TALO-KOULUTUS
Seinäjoki 5.2.2015
TkL Timo Turunen, Ramboll Finland Oy
PÄIVÄN OHJELMA
Terveen talon kriteerit
Kosteusmittaukset ja betonin kuivumisaika
Lattioiden päällystettävyyskriteerit
Korjausmenetelmien valintaperusteet
2
HANKKEEN OHJAUS RAKENNUKSEN
TERVEELLISYYDEN NÄKÖKULMASTA
• varmistaa, että kaikki osapuolet tiedostavat rakennusfysiikan
sekä kosteudenhallinnan kannalta kriittiset rakennusosat ja
järjestelmät ja ottavat ne huomioon oman suunnittelualansa
suunnitelmissa.
• huolehtia, että tarjouspyyntöasiakirjoihin kirjataan
yksityiskohtaisesti kosteusteknisesti turvallista rakentamista
koskevat vaatimukset ja ohjeet.
• valvoa, että työmaan kosteudenhallinnassa noudatetaan
edellä mainittuja asiakirjoja ja mahdollisista poikkeamista
raportoidaan asianmukaisesti.
• varmistaa, että rakennustyönaikaisesta laadunvalvonnasta
tehdään asianmukaiset dokumentit ja että ne luovutetaan
tilaajalle rakennuksen vastaanoton yhteydessä.
• huolehtia, että käytönaikaiset seurantatoimenpiteet on
esitetty huoltokirjassa.
3
HANKKEEN OHJAUKSEN KESKEISIMMÄT
TEEMAT
• Rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus, huollettavuus ja
korjattavuus
• Vaipan rakenteiden mahdollisimman hyvä tiiviys sekä sen
todentaminen
• Lattianpäällysteiden ja vedeneristystarpeen valinta kunkin tilan
rakennetyyppi ja käyttötarkoitus huomioon ottaen
• Rakenteiden kastumisen estäminen julkisivu- ja vesikattotöiden
aikana (sääsuojaus)
• Rakenteiden riittävän kuivumisen varmistaminen ja todentaminen
ennen pintamateriaalien asennusta
• Korjausrakentamisessa sisäilman laatua mahdollisesti heikentävien
rakenteiden tunnistaminen ja niiden korjausmenetelmien
määrittely perusteluineen sekä haitta-aineiden esiintymisen
selvittäminen
4
ESIMERKKEJÄ HAASTAVISTA KOHDISTA
4.
1. Pihakannen liittymä
lasijulkisivuun – lattia
samassa tasossa
2. Kelluva (kerroksellinen)
välipohjarakenne
3. Pihataso lattiatasoa
ylempänä ja kellarikerros
ulottuu rakennuksen
ulkopuolelle
4. Kattoterassi samassa
tasossa kuin sisätilojen
lattia
1.
3.
2.
5
RAKENNUKSIA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA
(KOSTEUDENHALLINNAN OSALTA)
1. Ympäristöministeriön asetus (luonnos) rakentamista
koskevista suunnitelmista ja selvityksistä; 15 §
”Kosteudenhallintasuunnitelman sisältö”
Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tieto
• toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja –tuotteet sekä
rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan
olosuhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä
• toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja –tuotteiden sekä
rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden
kuivuminen varmistetaan.
6
RAKENNUKSIA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA
(KOSTEUDENHALLINNAN OSALTA)
2. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C2
(1998)
3. Rakennusten veden- ja
kosteudeneristysohjeet RIL
107-2012
4. Rakennustöiden yleiset
laatuvaatimukset RYL
(2010…2013)
5. BY 47 Betonirakentamisen
laatuohjeet 2013
6. Terveen talon toteutuksen
kriteerit (RT 07-10805)
7. Sisäilmastoluokitus 2008
7
KOSTEUDENHALLINTASUUNNITELMA
Kosteusriskien kartoitus
Kuivumisaika-arviot
Materiaalien ja tarvikkeiden
käsittely
Kastumisen estäminen
Kosteudenmittaussuunnitelma
Katselmus ennen päällysteiden
asentamisen aloittamista
Mittaustulosten dokumentointi
Vesivahinkojen raportointi
8
BETONIN KUIVUMINEN
Rakenneratkaisu
• rakenteen paksuus
• rakenteen kuivumismahdollisuudet
eri suuntiin
Olosuhteet
• lämpötila
• ympäröivän ilman suhteellinen
kosteus
• rakennusaikaiset olosuhteet
• kuivumisen alkamisajankohta
Betonin ominaisuudet
• vesi-sideainesuhde
• sementin ja hienoaineksen määrä
• kiviaineksen raekoko
Kuva kirjasta ”Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen
arviointi, Suomen Betonitieto Oy”
9
BETONIN KOSTEUDEN MITTAAMINEN
• kosteusmittaukset voidaan jakaa:
• lähtötasomittauksiin
• seurantamittauksiin
• päällysteiden asennettavuusmittauksiin
• päällystämisen jälkeisiin seurantamittauksiin (½…2 vuoden
kuluttua)
• nykyisin käytössä olevat mittaus- ja tulkintaohjeet
• BY47 Betonirakentamisen laatuohjeet (vuodelta 2013)
• RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus
(vuodelta 2010)
• suositellaan kahta vierekkäistä reikää jokaista
mittaussyvyyttä (yleensä arviointisyvyys ja pintaosa) kohti
10
BETONIN KOSTEUDEN MITTAAMINEN
Näytepalamenetelmä
• betonimurusia piikataan syvyydeltä,
joka on 5 mm mittaussyvyyttä
ylempänä ja betonimuruset laitetaan
koeputkeen
• kosteus mitataan samana päivänä
• menetelmää voidaan käyttää
+80 ºC lämpötiloissa
-20…
Porareikämenetelmä
• rakenteeseen porataan
mittaussyvyydelle reikä ja reikä
tiivistetään
• kosteus mitataan kolmen
vuorokauden kuluttua
• menetelmää voidaan käyttää
+25 ºC lämpötiloissa
+15…
11
BETONIN KOSTEUDEN MITTAAMINEN
Viiltomittausmenetelmä
• päällysteeseen tehdään viilto
• haju voi paljastaa
pintamateriaalin/liiman
vaurioitumisen
Pintakosteudenosoittimet
• voidaan käyttää tarkempien
mittausmenetelmien tukena
laajoja alueita tutkittaessa
(kosteuspoikkeamien kartoitus)
• mitään raja-arvoja ei ole
olemassa
1
12 2
BETONIN KOSTEUDEN MITTAUSSYVYYDET
Kuva RT-kortista 14-10984
13
PÄÄLLYSTETTÄVYYSRAJA-ARVOT
(BY47 – 2013)
14
PÄÄLLYSTETTÄVYYSRAJA-ARVOT
(BY47 – 2013)
15
KORJAUSHANKKEEN TOIMINTAMALLI
Seurannan
tulosten esittely
Työmaan
esittely
käyttäjille
y j
Korjaussuunnitelmien
esittely
Tutkimustulosten ja
korjausperiaatteiden
esittely
Korjaustyö
Suunnittelu
Syiden ja riskien
selvittäminen
Tutkimusten
aloituksesta
tiedottaminen
Lähtötiedot =
tutkiminen
Selvitystarve
Seuranta
Seurantatoimenpiteet
Erityistöiden valvonta
Dokumentointi
Korjaussuunnitelmien laadinta
Laadunvalvonta- ja seurantatoimenpiteiden määrittely
Korjausvaihtoehtojen tarkastelu (tekninen,
taloudellinen ja terveydellinen riskinarviointi)
Havaintojen ja tutkimustulosten analysointi
4. Kenttätutkimukset ja 5. Laboratoriotutkimukset
3. TUTKIMUSSUUNNITELMA
1. Asiakirjojen tarkastelu ja 2. Kohdekäynti
Näkyvät vauriot (vuotojäljet, pinnoitteiden irtoaminen)
Käyttäjien oireilu (sisäilmastokysely, työterveyshuollon suositus)
Rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien vanheneminen
Vaatimus rakennuksen kunnon selvittämisestä
16
KORJAUSTAPOJEN RYHMITTELY
1. Ei tehdä mitään (ns. ensiaputoimia
lukuun ottamatta)
2. Väistötiloihin siirtyminen
3. ”Kevyt” korjaus (pintojen
uusiminen ja tiivistykset +
kapselointi)
4. ”Raskas” korjaus (peruskorjaus tai
vaurioituneiden rakennusmateriaalien uusiminen)
5. Rakennuksen purkaminen (tilalle
uudisrakennus)
17
KORJAUSTAVAN VALINTA
• Kahdentyyppisiä rakennusteknisiä korjauksia on olemassa
• Vaurioituneiden materiaalien poistaminen ja jäävien pintojen
puhdistaminen – tilalle uudet rakenteet
• Vaurioituneiden materiaalien jättäminen sekä pintojen ja liittymien
kapselointi ja tiivistäminen – estetään haitallisten yhdisteiden pääsy
sisäilmaan
• Suojellut rakennukset
• Rakennussuojelullisten näkökohtien sekä rakennusten turvallisuuteen
ja terveellisyyteen liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen on
erittäin haastavaa
• Rakennusosien purkaminen vaatii vahvat perustelut – mikä on riittävä
näyttö?
• Rakenteita laajasti uusittaessa on tiedettävä tilojen
käyttötarkoitus korjauksen jälkeen
• Ilmanvaihto on pyrittävä saamaan tasapainoon – liiallista
alipainetta ei saa esiintyä
18
KORJAUSVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA
Tekninen näkökulma
Taloudellinen näkökulma
• rakennusfysikaalisen toimivuuden
parantaminen
• seuraavan peruskorjauksen
ajankohta
• nykymääräysten mukaisen tason
tavoittelu epärealistista
• korjausmenetelmien
kustannuksissa valtavia eroja
• ilmanvaihdon osalta edellytetään
vähintään sisäilmaluokan S2
mukaista tasoa
• korjauskustannuksia arvioitaessa
mietittävä muiden rakennusosien
purkamistarpeita
Terveydellinen näkökulma
Käyttäjien näkökulma
• arvioitava rakenteissa todettujen
epäpuhtauksien
pääsymahdollisuutta sisäilmaan
• on tiedostettava, että käyttäjät
haluavat riskittömimmän
vaihtoehdon
• sisäilmastokyselyn tulosten
arviointi
• korjausvaihtoehtoja on pohdittava
perusteellisesti ja päätös on
tehtävä asiantuntijaryhmässä
• valittu vaihtoehto on perusteltava
käyttäjille huolellisesti ja avoimesti
KIITOS!
20
$,###
!#! !&,%!&4$'
/
C6@6@>?C
##$
%%
$)
##$
*$
$
##$
%%*
$%##"
##$
%% $
##$
$%%%
•  %&"
&/% $%%
•  !%&/- -!
•  ! &, & - •  !%&,%#%
%%%&$ &% /&#!%'
6
•  !&,$-%,,%
•  !!%,&&
•  , &!$, 96&,#4$%-
#!%,&:
•  "/ 4$! 4$! /%6#%/%% -,&,,
##$
$%
•  !% -&!&!&,&),,! !%'4!%&,%
% , -,$)-%'
–  /) &! &3
–  "&!%
•  ,% %/)/ –  ,!7#!%&! -&!!&-&%# !%%&
–  !$-,%$&%,!&-&!-
##$
$%"#$# #
##$
$%")
•  /-'-/%! ,!%&$ &%&
•  "/&/&-,!!&-! !$&
–  !#F>I!&%&"/& !& !$)-
–  $ !! %-,!&!-! #,!)
–  %#&,,& '-%% &!%%
•  $# $&!%&,%
–  %&",%%$&%,%%4, %,,
& '-%
•  #!$*! $-!##$&!//&%%
##$
$%")
•  "/$/ %,,-%
•  #- &&&/ '-%&)/
•  !7!-&, &-&
–  %,!7!--!!- •  "/$/ %,, /-
–  )!# !)
–  &-/))4!%!%&
–  !$,%& & #!#
##$
$%"#)
##$
$%"#)
?6 )%, -&!! 4, &!-&
%'-%& -&! -&
##$
$%"#)
@6 !-% & '-%'# ,! C>
#% # ##$
$%"#)
A6 ,!&!!&#
& #"$
##$
$%"#)
B6 %%-!!$&"/&/ &-,!!&
##$
$%"#)
C6 ,!$&& # !4!%&% &,!% -,!&!,,
##$
$%"#)
D6 #!$*4!%%&),
-,!&!,,
-,!&!,,%"/&/&
% "/&/
#
#
-,!&!#&#",-
##$
$###*61
•  &# #,,4% #$#'-/%
•  %/%"-%& 6EI%&/%,,
•  !% $&!%&,%%%,& /)# #
,,, B4! %!%!&)-)&,,
)/
##$
$%$#
##
&!!$#!$*5...6-$'6
##$
+281
$+4*8
+%-311:.
##$
+939##"
$+2*5
##$
##$
$ ## 79
676
317
##$
2 2*6 3 3*6 4
55:
229
323
41
24
##$
+413##"
##$
##$
##$
##$
##$
##$
##$
##$
##$
##$
##$
"%(
•  ,&,%$#!$*)-%%5...6-$'6
•  &/%'!&
–  &!#6! ;-$'6
–  >B>8FAC?BB>
##$