1. No category

HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
3/2015
1 (80)
HALLITUS
AIKA
23.03.2015 klo 08:30 - 11:15
PAIKKA
Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs
KÄSITELLYT ASIAT
Asia
Otsikko
27
KUNTALAIN 51 §:N MUKAISTA OTTOOIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET
PÄÄTÖKSET
4
28
SOSIAALIHUOLLON,
PERUSTERVEYDENHUOLLON JA
ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISEN ASIAKASJA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA
(APOTTI): TARJOAJAN MUUTETUN
OHJELMISTOKOKONAISUUDEN
VASTAAVUUSARVIOINTI
8
29
ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄ
KOSKEVAN TARJOUSPYYNNÖN HYVÄKSYMINEN
11
30
HELSINGIN YLIOPISTON ILMOITUS UUDEN
VARAJÄSENEN NIMEÄMISESTÄ
VÄHEMMISTÖKIELISEEN LAUTAKUNTAAN
14
31
HYKS-ALUEEN SAIRAALOIDEN KAHVILATILOJEN
VUOKRAAMINEN
16
32
HELSINGIN KAUPUNGIN SAIRAALA-APTEEKIN
TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN
LIIKKEENLUOVUTUKSENA HUS-APTEEKKILIIKELAITOKSELLE SEKÄ HUS:N VUODEN 2015
TALOUSARVION MUUTTAMINEN
19
33
HYKSIN KLIINISET PALVELUT OY:N 28.4.2015
YHTIÖKOKOUS
25
34
UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N
YHTIÖKOKOUS 31.3.2015
28
35
HUS-KIINTEISTÖT OY:N KEVÄTYHTIÖKOKOUS
24.3.2015
31
36
HUS-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS JA
TOIMINTAKERTOMUS 2014
34
37
AS OY LOHJAN LAHENKALLION
OSAKEHUONEISTOJEN MYYMINEN
70
38
MUUT ASIAT
72
Ptk:n tark.
Sivu
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
3/2015
2 (80)
OSALLISTUJAT
LÄSNÄ
POISSA
Nimi
Klo
Tehtävä
Urho Ulla-Marja
Slunga-Poutsalo Riikka
Haahtela Tari
Heinimäki Heikki
Ikävalko Suzan
Karma Pekka
Laine Leena
Luhtanen Leena
Långvik Berndt
Ohisalo Maria
Oksanen Jari
Ranki Risto
Siren Kirsi
Tahvanainen Säde
Taipale Ilkka
Valpas Antti
Yltävä Harry
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
puheenjohtaja
jäsen, varapj.
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
Könkkölä Kalle
Äyräväinen Irene
08:30 - 10:00
08:30 - 11:15
I valtuuston vpj.
II valtuuston vpj.
§:t 27-32
Lindén Aki
Frostell Mari
Lehtonen Lasse
Mäkijärvi Markku
Renkonen Risto
Saukkomaa Johanna
Sonkeri Outi
Torppa Kaarina
Carlsson Kerstin
08:30 - 11:00
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
08:30 - 11:15
-
esittelijä § 27-36
Välimäki Hannu
-
Mutalahti Vesa
Kauppinen Ilkka
08:30 - 11:15
toimitusjohtaja
talousjohtaja
hallintoylilääkäri
johtajaylilääkäri
dekaani
viestintäjohtaja
henkilöstöjohtaja
hallintoylihoitaja
HUS-Apteekin
toimitusjohtaja
Apotti-hankkeen
hankejohtaja
hallintolakimies
hallintojohtaja,
sihteeri
Karhu Ulla-Mari
valtuuston pj.
ALLEKIRJOITUKSET
Ulla-Marja Urho
puheenjohtaja
Ptk:n tark.
Ilkka Kauppinen
sihteeri
Lisätiedot
§:t 27, 30-38
esittelijä 37-38
§ 36-38
§ 32
§ 28-29
§ 28-29
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
3/2015
Pöytäkirja tarkastettu 29.4.2015
Jari Oksanen
pöytäkirjantarkastaja
PÖYTÄKIRJA
YLEISESTI
NÄHTÄVÄNÄ
PÖYTÄKIRJA
Pekka Karma
pöytäkirjantarkastaja
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Keskuskirjaamo,
Tynnyrintekijänkatu 1C, Helsinki, 4.5.2015
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN
Päätös
Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA
Päätös
Ptk:n tark.
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jari Oksanen ja Pekka Karma.
3 (80)
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 27
3/2015
4 (80)
23.03.2015
KUNTALAIN 51 §:N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET
27/00/02/00/01/2015
HALL § 27
1. Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta 11.2.2015
10 §
HUS-Apteekki liikelaitoksen keräily- ja varastointiautomaation
hankinta
2. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 17.2.2015
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
Info-osuus
HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2014 tilinpäätös ja
toimintakertomus
Vaativan erityistason saattohoidon palveluiden järjestämisvastuun
kehittäminen HUS:lle ja esitys HUS-kuntayhtymän talousarvion
2015 muuttamiseksi
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan koulutukset ja seminaarit
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten
saapuneet päätökset
Muut asiat
3. Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta 4.3.2015
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
23 §
24 §
25 §
Ptk:n tark.
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten
saapuneet päätökset, HUSLAB
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten
saapuneet päätökset, HUS-Kuvantaminen
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten
saapuneet päätökset, HUS-Apteekki
HUSLAB liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta
2014
HUS-Kuvantaminen liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus
vuodelta 2014
HUS-Apteekki liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus
vuodelta 2014
Osastonylilääkärin viran muuttaminen erikoislääkärin viraksi
HUSLABin Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueella
(9301)
Tietokonetomografialaitteiston hankinta Meilahden sairaalan
päivystyspoliklinikan röntgenosastolle
PET-TT-laitteiston hankinta Meilahden sairaalan
isotooppiyksikköön
HUS-Kuvantamisen erikoishammaslääkärin viran muuttaminen
osastonhammaslääkärin viraksi (RAD) ja erikoislääkärin viran
muuttaminen osastonlääkärin viraksi (KFI)
Radiologian yhteisviran perustaminen HUS:n
erityisvastuualueelle
Angiografialaitteiston hankinta Töölön sairaalan röntgenyksikköön
Tietokonetomografialaitteiston hankinta Jorvin sairaalan
päivystysröntgenyksikköön
Helsingin kaupungin sairaala-apteekin lääkehuollon palvelujen ja
kliinisen farmasian palvelujen siirtäminen osaksi HUS-Apteekin
toimintaa liikkeenluovutusperiaatteella
Muut asiat
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 27
3/2015
23.03.2015
3. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta 5.3.2015
1§
2§
3§
4§
5§
6§
Lohjan sairaanhoitoalueen toimintakertomus ja tilinpäätös
v. 2014
Talouden ja toiminnan toteuma tammkuu 2015
Lohjan sairaanhoitoalueen käyttösuunnitelma v. 2015
Lohjan sairaanhoitoalueen henkilöstösuunnitelma v. 2015
Tiedoksi merkittävät viranhaltijapäätökset
Infoasiat
4. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta 5.3.2015
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
23 §
24 §
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten
saapuneet HUS-Desikon toimitusjohtajan päätökset
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenttelyä varten
saapuneet HUS-Logistiikan toimitusjohtajan päätökset
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenttelyä varten
saapuneet HUS-Servisin toimitusjohtajan päätökset
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenttelyä varten
saapuneet Raviolin toimitusjohtajan päätökset
Toiminta ja talous tammikuu 2015, HUS-Desiko
Toiminta ja talous tammikuu 2015, HUS-Logistiikka
Toiminta ja talous tammikuu 2015, HUS-Servis
Toiminta ja talous tammikuu 2015, Ravioli
Tilinpäätös 2014 ja tuottavuustavoitteen toteutuminen vuonna
2014, HUS-Desiko
Tilinpäätös 2014 ja tuottavuustavoitteen toteutuminen vuonna
2014, HUS-Logistiikka
Tilinpäätös 2014 ja tuottavuustavoitteen toteutuminen vuonna
2014, HUS-Servis
Tilinpäätös 2014 ja tuottavuustavoitteen toteutuminen vuonna
2014, Ravioli
HUS-Desikon toimintaohje
Muu asiat
5. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta 5.3.2015
9§
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
Info-osuus
Tiedoksi merkittäviä asioita
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten
saapuneet päätökset
Vuoden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus
Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammikuulta 2015
TERVE-SOS 2015, Jyväskylä 6. - 7.5.2015
Muut asiat
6. Nämnden för den språkliga minoriteten 5.3.2015
20 §
21 §
22 §
23 §
24 §
Ptk:n tark.
IT-system och patientregister
Budgetuppföljningen
Övriga ärenden
Anmälningsärenden
Nästa möte
5 (80)
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
HALLITUS
§ 27
3/2015
6 (80)
23.03.2015
7. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 12.3.2015
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
Ajankohtaiskatsaus
Porvoon yhteispäivystyksen lääkärityövoiman hankinta
Hallituksen pöytäkirja
Muut mahdolliset asiat
Seuraava kokous
8. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta 12.3.2015
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
Medisiinisen tulosyksikön tulevaisuudennäkymät
Ajankohtaisasiat
Tilinpäätös 2014
Tulosyksikkökohtaiset toimintakertomukset 2014
Hyvinkään yhteispäivystyksen päivystyslääkärityövoiman
hankinta
TERVE-SOS 2015
Lääkintöneuvoksen arvonimen hakeminen sairaanhoitoalueen
johtaja Asko Saarelle
Hallituksen pöytäkirjat
Seuraava kokous
Muut asiat
9. Toimitusjohtajan päätökset
17.2.2015 § 22
24.2.2015 § 23
25.2.2015 § 24
27.2.2015 § 25
9.3.2015 § 26
11.3.2015 § 27
12.3.2015 § 28
12.3.2015 § 29
12.3.2015 § 30
12.3.2015 § 31
12.3.2015 § 32
Ptk:n tark.
HUS Psykiatrian tiekarttatyöskentelyyn liittyvän
Kellokoski-työryhmän perustaminen
Potilasmonitorointipalvelun käyttöönoton
projektiryhmän ja ohjausryhmän asettaminen
HUS-kuntayhtymän määrärahasta rahoitettavat
Melahden kampuskirjasto Terkon lehti- ja
palveluhankinnat vuonna 2015
Vakinaisen työkykykoordinaattorin vakanssin
perustaminen yhtymähallintoon, henkilöstöjohdon
vastuuyksikköön 7104001
Määräaikaisen tehtävälisän maksaminen johdon
assistentti Kati Sipiselle ja johdon sihteeri Kaarina
Tiaiselle
Miehen ympärileikkauksia (circumcisio) koskevien
palvelusetelihankintojen, sääntökirjojen ja palveluiden
hinnoittelun hyväksyminen
Johtamiskoulutusten hankinta HYKSin
erityisvastuualueen keskijohdolle
Tilakeskuksen kiinteistöjohtajan Hannu Lähteenmäen
tavoitteisiin ja tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan
maksaminen vuodelta 2014
HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimitusjohtajan
Markku Laakson tavoitteisiin ja tulokseen sidotun
muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta 2014
HUS-Servis liikelaitoksen toimitusjohtajan
Leena Koposen tavoitteisiin ja tulokseen sidotun
muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta 2014
Ravioli liikelaitoksen toimitusjohtajan
Pirjo Hakala-Lahtisen tavoitteisiin ja tulokseen sidotun
muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta 2014
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 27
12.3.2015 § 33
12.3.2015 § 34
16.3.2015 § 35
3/2015
7 (80)
23.03.2015
HUS-Desiko liikelaitoksen toimitusjohtajan Tuula
Karhumäen tavoitteisiin ja tulokseen sidotun muuttuvan
palkanosan maksaminen vuodelta 2014
HUS-kuntayhtymän tutkimusmäärärahoista
rahoitettaville TYH-hankkeille myönnettävät jatkoajat
vuodeksi 2015
Osastonlääkärin viran (vakanssi 1C14000001)
määräaikainen siirto Länsi-Uudenmaan
sairaanhoitoalueelta Lohjan sairaanhoitoalueelle
10. HUS-Tilakeskus, tilahallintopäällikön päätös
10.3.2015 § 5
Päätösesitys
Toimitilan vuokraus 1.4.2015 alkaen Aava
Terveyspalvelut Oy:ltä osoitteesta Annankatu 34,
00100 Helsinki
Hallitus päättää
1. merkitä tiedoksi diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunnan
pöytäkirjan 11.2.2015 ja toimitusjohtajan päätökset ajalta 17. 27.2.2015; ja
2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain
51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 28
3/2015
8 (80)
23.03.2015
SOSIAALIHUOLLON, PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISEN
ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA (APOTTI): TARJOAJAN MUUTETUN
OHJELMISTOKOKONAISUUDEN VASTAAVUUSARVIOINTI
656/07/01/04/2014
HALL § 28
Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Kirkkonummen kunta,
Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) sekä KLKuntahankinnat Oy ovat tehneet sopimuksen sosiaalihuollon,
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja
potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Hankintayhteistyö on osa
APOTTI hankekokonaisuutta. Hankinnan kohteena on kuntien ja HUS:n
käyttöön tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja
potilastietojärjestelmä.
Järjestelmähankinnasta julkaistiin hankintailmoitus
www.hankintailmoitukset.fi -sivustolla 1.10.2013. Hankinta toteutetaan
hankintalain 25 §:n mukaisena neuvottelumenettelynä. Neuvottelumenettely
toteutettiin vaiheittaisena siten, että neuvotteluissa mukana olevien tarjoajien
määrää saatettiin rajoittaa neuvottelujen aikana hankintalain 26 §:n 2
momentin mukaisesti. Hankinnan toiselle neuvottelukierrokselle
hankintayksiköt valitsivat tarjoajat Epic Systems Corporation ja CGI Suomi
Oy.
Neuvottelumenettelyn kulusta säädetään yleisellä tasolla hankintalain 26
§:ssä. Lainkohdan mukaan hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien
kanssa tarjousten mukauttamiseksi hankintailmoituksessa tai
tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Neuvottelujen aikana hankinnan
sisältöä ja laajuutta voidaan täsmentää. Neuvottelujen tarkoituksena on
hankintalain 62 §:n mukaisesti parhaan tarjouksen valinta.
Neuvottelumenettelyn aikana hankinnan kohde, hankinnalle asetetut
tavoitteet ja hankinnan toteutustapa täsmentyvät ja tarjoajat voivat
mukauttaa ratkaisujaan vastaamaan neuvotteluissa oppimaansa ja
näkemäänsä.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintamenettelyn sääntöjen sekä
neuvottelumenettelyn tarkoituksen ja siinä noudatettavien
menettelykäytäntöjen mukaisesti tarjoajille on annettu tietyin edellytyksin
mahdollisuus vaihtaa ohjelmistokokonaisuuttaan tai tehdä siihen muutoksia
neuvottelumenettelyn aikana. Tuotevertailua koskevien periaatteiden
mukaisesti tarjoajan tuli käyttää tuotevertailussa lähtökohtaisesti samaa
ohjelmistokokonaisuutta, jota tarjoaja tulee tarjoamaan lopullisessa
tarjouksessaan. Tarjoaja voi vaihtaa ohjelmistokokonaisuuden tai tehdä
siihen olennaisia muutoksia hankintarenkaan luvalla, jolloin uuden
ohjelmistokokonaisuuden tulee olla toiminnallisen laajuuden ja laadun,
käytettävyyden sekä mukautettavuuden kannalta vähintään alkuperäistä
tasoa vastaava. Hankinnassa noudatettavien sääntöjen mukaisesti
tarjoajalla on siten mahdollisuus esittää muutosta
ohjelmistokokonaisuutensa, jos muutettu ohjelmistokokonaisuus vastaa
tasoltaan aiempaa ohjelmistokokonaisuutta.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 28
3/2015
9 (80)
23.03.2015
Tarjoaja Epic Systems Corporation ilmoitti hankintarenkaalle 14.10.2014
muuttavansa ohjelmistokokonaisuuttaan käytetyn ohjelmistoalustan osalta.
Muutoksella on osittaista vaikutusta tarjoajan ohjelmistoalustaan, jolla
hankintamenettelyn osana toteutettavan tuotevertailun ensimmäinen vaihe
("Tuotevertailu A") toteutettiin.
Tarjoajan ilmoituksen vastaanotettuaan hankintarengas päätti käyttää
tuotevertailussa noudatettavien periaatteiden mukaista oikeuttaan arvioida
uuden ohjelmistokokonaisuuden vastaavuus suhteessa "Tuotevertailu A:ssa"
käytettyyn ohjelmistokokonaisuuteen. Vastaavuusarviointia tarvittiin, koska
vastaavuudesta ei vielä pelkän ilmoituksen perusteella kyetty varmistumaan.
Tarjoaja käytti mahdollisuuttaan olla edelleen mukana
neuvottelumenettelyssä sillä riskillä, että sen tarjoama
ohjelmistokokonaisuus ei läpäisisi vastaavuusarviointia. Epicin uuden
ohjelmistokokonaisuuden alustana käyttämä perusohjelmistoalusta/runko on
hankintarenkaan vaatimalla tavalla tuotantokäytössä ja Epic on käyttänyt
samaa alustaa jo osana aiempaa ohjelmistokokonaisuuttaan. Siten myös
perusohjelmistorungon/-alustan tuotantokäyttöä koskeva edellytys täyttyy.
Vastaavuusarvioinnin toteuttamiseksi neuvottelumenettelyn yhteydessä
toteutettu "Tuotevertailu A" päätettiin uusia siltä osin, kuin muutoksella oli
vaikutusta Epicin ohjelmistokokonaisuuteen. Menettelytavasta ilmoitettiin
tarjoajille 27.10.2014 ja hankkeen ohjausryhmän päätöksen 24.10.2014
mukaisesti käynnistettiin "Tuotevertailu A:n" osittaisen uusinnan ja
vastaavuuden arvioinnin valmistelut viipymättä.
Vastaavuusarviointi toteutettiin asiantuntija-arviointina. Arvioinnin käytännön
toteutustapa pisteytysmalleineen on kuvattu tarkemmin perustelumuistiossa,
liite Z. Arviointi toteutettiin ainoastaan vastaavuuden arvioimiseksi, eikä
tuloksilla ole vaikutusta lopullisessa tarjousvertailussa, kuten ei myöskään
alkuperäisen Tuotevertailu A:n tuloksilla. Vastaavuutta arvioitiin niillä osaalueilla, joihin ohjelmistomuutoksella oli vaikutusta. Arviointi kohdistui siten
osa-alueisiin toiminnallinen laajuus ja laatu, käytettävyys sekä
mukautettavuus ja osa-alueittain vain niihin aihealueisiin, joihin
ohjelmistokokonaisuuden muutos vaikutti. Niiltä osin kuin muutoksia oli
tapahtunut, aihealueet uusittiin kokonaisuutena.
Vastaavuusarvioinnin tulosten perusteella tarjoaja Epic:n muutettu
ohjelmistokokonaisuus on kullakin arvioidulla osa-alueella vähintään
"Tuotevertailu A:ssa" käytetyn ohjelmistokokonaisuuden tasoa vastaava.
Arvioinnin lopputulos ja osa-aluekohtaiset tulokset on tarkemmin kuvattu
liitteenä Z olevassa perustelumuistiossa. Koska tarjoajan
ohjelmistokokonaisuus vastaa muuttuneilta osin toiminnallisen laajuuden ja
laadun, käytettävyyden sekä mukautettavuuden osalta Tuotevertailussa
A:ssa käytetyn ohjelmistokokonaisuuden tasoa, todetaan, että
Tuotevertailuun A liittyneet vähimmäisvaatimukset täyttyvät myös tarjoajan
muutetun ohjelmistokokonaisuuden osalta. Ohjelmistokokonaisuuden
muutoksen vaikutuksia Tuotevertailu A:n tuloksiin on edellä mainitun
varmistamiseksi verrattu myös suhteessa välikarsintavaiheen
tarjoajakohtaisiin tuloksiin. Arvion perusteella ohjelmistokokonaisuuden
muutoksella ei olisi ollut myöskään vaikutusta välikarsinnan tuloksiin eikä
siten tarjoajien valintaa toiselle kierrokselle koskeneeseen päätökseen.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 28
3/2015
10 (80)
23.03.2015
Edellä mainituin perustein Epic Systems Corporationin muutettu
ohjelmistokokonaisuus vastaa tasoltaan aiempaa ohjelmistokokonaisuutta.
Näin ollen ohjelmistomuutos tulee hyväksyä, jolloin tarjoaja voi jatkaa
mukana hankintamenettelyssä muutetulla ohjelmistokokonaisuudella.
Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa 16.3.2015 kokouksessaan ja
esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen.
Kokoukseen on asiantuntijoina kutsuttu Apotti hanketoimiston hankejohtaja
Hannu Välimäki ja hallintolakimies Vesa Mutalahti.
Päätösesitys
Hallitus päättää suoritetun vastaavuusarvioinnin perusteella hyväksyä
tarjoaja Epic Systems Corporation tekemän ohjelmistomuutoksen ja samalla
sallia, että tarjoaja voi jatkaa mukana hankintamenettelyssä muutetulla
ohjelmistokokonaisuudella.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti kokouksessa.
Asian käsittely
Merkittiin, että jäsen Suzan Ikävalko ilmoitti olevansa asiassa esteellinen.
Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Ote
Muutoksenhakuohjeineen Epic Systems Corporation ja CGI Suomi Oy.
Tiedoksi
Apotti -hanketoimisto.
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, p.471 71204, Hannu Välimäki, hankejohtaja,
p. 09 310 25438 hannu.valimaki(a)hel.fi
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 29
3/2015
11 (80)
23.03.2015
ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN TARJOUSPYYNNÖN HYVÄKSYMINEN
HALL § 29
Tarjouspyynnön hyväksyminen
Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Kirkkonummen kunta,
Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) sekä KLKuntahankinnat Oy ovat tehneet sopimuksen sosiaalihuollon,
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja
potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Hankintayhteistyö on osa
APOTTI hankekokonaisuutta. Hankinnan kohteena on kuntien ja HUS:n
käyttöön tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja
potilastietojärjestelmä.
Järjestelmähankinnasta julkaistiin hankintailmoitus
www.hankintailmoitukset.fi -sivustolla 1.10.2013. Hankinta toteutetaan
hankintalain 25 §:n mukaisena neuvottelumenettelynä. Menettelyn
ensimmäisen vaiheen aikana neuvotteluissa mukana olevien tarjoajien
määrää saatettiin rajoittaa hankintalain 26 §:n 2 momentin mukaisesti.
Hankinnan toiselle neuvottelukierrokselle hankintayksiköt valitsivat tarjoajat
Epic Systems Corporation ja CGI Suomi Oy. Toisen neuvottelukierroksen
päätyttyä tarjoajille lähetetään lopullinen tarjouspyyntö, jota vasten tarjoajat
jättävät tarjouksensa. Hankintayksiköt valitsevat järjestelmän toimittajan
annettujen tarjousten perusteella.
Koska kyseessä on poikkeuksellisen laaja hankinta, hankintaa koskevan
lopullisen tarjouspyynnön hyväksymisestä on katsottu tarpeelliseksi päättää
hankintayksiköissä. Hankintayksiköiden päätösvaltaisten toimielinten
jäsenille on myös järjestetty kaksi erillistä tilaisuutta, joissa on läpikäyty
tarjouspyyntökokonaisuuden keskeinen sisältö. Tarjouspyyntö lähetetään
tarjoajille hanketoimiston toimesta sen jälkeen, kun tarjouspyyntö on
hyväksytty kaikissa hankintayksiköissä. Lopullinen hankintapäätös tehdään
erikseen kussakin hankintayksikössä.
Nyt hyväksyttäväksi esitettävä lopullinen tarjouspyyntö koostuu varsinaisesta
tarjouspyynnöstä (liite 1) sekä tarjouspyynnön liitteinä olevista asiakirjoista
(liitteet 2 - 49). Asiakirjat muodostavat kokonaisuuden. Materiaalissa on
kuvattu hankinnan kohteena olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja
potilastietojärjestelmän toiminnallinen laajuus ja vaatimusmäärittely.
Hankinta kattaa vaatimusmäärittelyn mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöoikeudet, toteutuksen ja
käyttöönoton sekä tuen ja ylläpidon. Valitun tarjoajan kanssa allekirjoitetaan
sopimus, jonka ehdot on määritelty tarjouspyynnön liitteessä 8.
"Pääsopimukset (Hankinta-, Toimitus- ja Palvelusopimus)".
Päätöksessä on kyse hankinnan valmistelusta, eikä päätökseen siten ole
mahdollista hakea muutosta. Tarjouspyynnön liitteiden numerointi ja liitteiden
nimet saattavat muuttua ennen tarjouspyynnön lähettämistä.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 29
3/2015
12 (80)
23.03.2015
Tarjouspyyntöön myöhemmin tehtävät muutokset
Tarjouspyyntömateriaaliin, mukaan lukien hankinnan ehtoihin sekä
hankinnan kohteeseen liittyviin vaatimuksiin, voi olla tarpeen tehdä vähäisiä
muutoksia, täsmennyksiä ja korjauksia ennen lopullisen tarjouspyynnön
lähettämistä. Tarjouspyynnön jälkikäteinen korjaaminen tarjouspyynnön
lähettämisen jälkeen on hankalaa ja saattaa edellyttää esimerkiksi korjatun
tarjouspyynnön julkaisemisesta. Näin ollen havaitut puutteet ja epäkohdat
tulisi mahdollisuuksien mukaan oikaista ennen tarjouspyynnön lähettämistä.
Tarjousaikana tarjoajilla on lisäksi tavanomainen mahdollisuus esittää
tarjouspyyntöön liittyviä kysymyksiä tarjouspyynnössä asetetun määräajan
puitteissa. Hanketoimisto vastaa esitettyihin kysymyksiin tarjouspyynnössä
ilmoitetulla tavalla ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksen huomioiden. Myös
tarjoajien kysymysten perusteella voi kuitenkin ilmetä, että tarjouspyyntöä on
joltakin osin ja hankintasäännösten sallimissa rajoissa tarkennettava tai
täydennettävä.
Koska kyse on poikkeuksellisen mittavasta hankinnasta sekä vastaavasti
erityisen laajasta asiakirja-aineistosta, ehdotetaan edellä mainituista syistä
johtuen, että hankintayksiköt päättäessään tarjouspyynnön hyväksymisestä
valtuuttavat hanketoimiston tekemään tarjouspyyntömateriaaliin
mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia, täsmennyksiä ja korjauksia
ennen lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä sekä myöhemmin
tarjousaikana. Tarjouspyyntömateriaaliin jälkikäteen tehtävät muutokset eivät
saa olla niin olennaisia, että muutoksilla olisi merkittävää vaikutusta
hankinnan kohteeseen tai hankinnassa sovellettaviin sopimusehtoihin.
Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa 16.3.2015 kokouksessaan ja
esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen.
Kokoukseen on asiantuntijoina kutsuttu Apotti hanketoimiston hankejohtaja
Hannu Välimäki ja hallintolakimies Vesa Mutalahti.
Tarjouspyynnön mittava liitemateriaali, yhteensä n. 1800 sivua, on ennen
kokousta nähtävissä hallituksen sihteerin työhuoneessa ja kokouksessa.
Hankejohtaja Välimäki selostaa tarjouspyynnön sisältöä kokouksessa.
Päätösesitys
Hallitus päättää hyväksyä asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa
koskevan tarjouspyynnön liitteineen sekä samalla valtuuttaa Apotti hanketoimiston hankejohtaja Hannu Välimäen tekemään
tarjouspyyntömateriaaliin mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia,
täsmennyksiä ja korjauksia ennen lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä
sekä myöhemmin tarjousaikana.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti kokouksessa.
Asian käsittely
Merkittiin, että jäsen Suzan Ikävalko ilmoitti olevansa asiassa esteellinen.
Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Ote
Epic Systems Corporation ja CGI Suomi Oy
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 29
3/2015
23.03.2015
Tiedoksi
Apotti -hanketoimisto
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, p.471 71204, Hannu Välimäki, hankejohtaja,
p. 09 310 25438 hannu.valimaki(a)hel.fi
Liite 1 Tarjouspyyntö
Liitteet Tarjouspyynnön liitteet (2-49):
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Liite 11
Liite 12
Liite 13
Liite 14
Liite 15
Liite 16
Liite 17
Liite 18
Liite 19
Liite 20
Liite 21
Liite 22
Liite 23
Liite 24
Liite 25
Liite 26
Liite 27
Liite 28
Liite 29
Liite 30
Liite 31
Liite 32
Liite 33
Liite 34
Liite 35
Liite 36
Liite 37
Liite 38
Liite 39
Liite 40
Liite 41
Liite 42
Liite 43
Liite 44
Liite 45
Liite 46
Liite 47
Liite 48
Liite 49
Selvitys F: Hinnoittelulomake
Selvitys D: Toimittajan resurssit ja osaaminen
5 Vertailuperusteet
5.1 Toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman riskit
5.2 Apotti Avointen Palvelurajapintojen arvioinnin kuvaus ja toteutussuunnitelma
5.3 Järjestelmän ylläpidettävyyden arvioinnin kuvaus
Pääsopimukset (Toimitus-, Hankinta- ja Palvelusopimus)
A Määritelmät
C1 Lisenssit (päädokumentti)
D1 Hallintamalli
E Salassapito- ja tietoturvasitoumus
H Projektimenetelmät (käyttäjälähtöisyys, testaus, versiohallinta, konfiguraationhallinta)
I Järjestelmätoimittajan soveltuvuusvaatimukset
J Järjestelmätoimittajan ja 3. osapuolen salassapitosopimus (NDA)
K Järjestelmätoimittajan ratkaisukuvaus
L Teknisten käyttöympäristöjen kuvaus
M AAP arvioinnin dokumentit
N Kielivaatimukset
TS 2.1 Toteutusprojektin ja Hankintarenkaan käyttöönottoprojektien kuvaus
TS 2.2 Toteutusprojektin ja Hankintarenkaan käyttöönottoprojektien lopputulokset
TS 2.3 Integraatiovaatimukset (salassa pidettävä JulkL 24.1 § 7 kohta)
TS 2.4 Migraatiovaatimukset
TS 2.5 Konversiosuunnitelma
TS 2.6 Konversiovaatimukset
TS 2.7 Koulutus
TS 2.8 Toteutus- ja käyttöönottoprojektin suunnitelma
TS 2.9 Maksupostien aikataulu
TS 2.10 Resurssisuunnitelma
TS 4 Tuotevertailujen dokumentit
PS 2.1 Palvelukuvaus
B1 Järjestelmän vaatimusmäärittely (päädokumentti)
B2 Toimintaympäristön volyymitiedot
B3 Toiminnallisuuskartta
B4 Toiminnalliset vaatimukset (sis. Selitteet)
B5 Terveydenhuollon palvelumatriisi
B6 Sosiaalihuollon palvelumatriisi ja kuvaukset
B7 Käyttötapaukset
B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset
B8 Ei-toiminnalliset vaatimukset: Käytettävyys
B9 Tietoturvallisuus
B10 Tietosuoja
B11 Arkkitehtuurivaatimukset
B12 Integraatiot palveluihin ja tietojärjestelmiin (salassa pidettävä JulkL 24.1 § 7 kohta)
B13 Apotti Avoin Palvelurajapinta (AAP)
B14 Apotti Avoin Palvelurajapinta (AAP) Vaatimukset
B15 Integraatiot lääkintälaitteisiin
B16 Sanasto
B17 Koodistot
Ptk:n tark.
13 (80)
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 30
3/2015
14 (80)
23.03.2015
HELSINGIN YLIOPISTON ILMOITUS UUDEN VARAJÄSENEN NIMEÄMISESTÄ
VÄHEMMISTÖKIELISEEN LAUTAKUNTAAN
117/00/00/01/02/2013
HALL § 30
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on erikoissairaanhoitolain
18 §:n 3 momentin mukaisesti vähemmistökielinen lautakunta, jonka
tehtävänä on kehittää ja yhteensovittaa sairaanhoitopiirin kielellisen
vähemmistön erikoissairaanhoitoa sekä vähemmistön kielellä annettavaa
terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lautakunnan jäseniksi on
valittava sairaanhoitopiirin (vähemmistökielisiä kuntia ja) kaksikielisten
kuntien vähemmistökielistä väestöä edustavia henkilöitä. Lautakunnan
jäseniin ei sovelleta kuntalain 81,4 §:n (poliittinen edustavuus
kunnanvaltuustoissa) eikä 82 §:n (vaalikelpoisuus kuntayhtymän
toimielimiin) säännöksiä.
Tasa-arvolain 4,2 §:n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta
valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40
prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu.
Perussopimuksen 11 §:n mukaan vähemmistökielisessä lautakunnassa on
yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Helsingin
yliopistolla on oikeus nimetä lautakunnan jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle
henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan
jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi.
Valtuuston valitseman vähemmistökielisen lautakunnan kokoonpano on
seuraava:
Varsinainen jäsen
Kunta
Varajäsen
Kunta
Jan-Erik Eklöf
Vantaa
Monica Avellan
Tuusula
Annika Korolainen
Sofi Weckman
Kirkkonummi
Helsinki
Roger Weintraub
Timo Nurmiluoto
Lohja
Helsinki
Thomas Micklin
Viveca Lahti
Helsinki
Kirkkonummi
Laura Lybeck
Torbjörn Bergström
Helsinki
Loviisa
Hilkka Toivonen
Siuntio
Marjatta Donner
Helsinki
Cristian Tudose
Werner Orre
Espoo
Raasepori
Elena Koponen
Bodil Lund
Espoo
Porvoo
Christer Holmberg
HY
Carl Gustav Nilsson
HY
Helsingin yliopisto on sähköpostitse 13.3.2015 ilmoittanut, että se on
nimennyt vähemmistökieliseen lautakuntaan Christer Holmbergin
varajäsenen Carl Gustav Nilssonin tilalle uudeksi varajäseneksi Johan
Erikssonin.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
Päätösesitys
§ 30
Ptk:n tark.
15 (80)
23.03.2015
todeta, että Helsingin yliopisto on nimennyt jäljellä olevaksi
valtuustokaudeksi 2013- 2016 vähemmistökieliseen lautakuntaan
Christer Holmbergin varajäsenen Carl Gustav Nilssonin tilalle uudeksi
varajäseneksi Johan Erikssonin.
Esitys hyväksyttiin.
Esitys valtuustolle
Lisätietoja
3/2015
Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se päättää
-
Päätös
PÖYTÄKIRJA
Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 31
3/2015
16 (80)
23.03.2015
HYKS-ALUEEN SAIRAALOIDEN KAHVILATILOJEN VUOKRAAMINEN
159/02/08/00/23/2015
HALL § 31
HYKS-alueen sairaaloissa on yhteensä 14 eri tasoista kahvilatilaa.
Vuokrattavat kahvilat sijaitsevat Iho- ja Allergiasairaalassa, Kirurgisessa
sairaalassa, Korvaklinikassa, Kätilöopiston sairaalassa Lastenklinikassa,
Lastenlinnassa, Meilahden sairaalassa, Naistenklinikassa,
Psykiatriankeskuksessa, Silmäklinikalla, Syöpätautien klinikassa ja Töölön
sairaalassa.
Mainittujen (12) kahvilatilojen vuokraajana on hallituksen 23.2.2009 § 38
päätöksen mukaisesti toiminut Suomen Kansanterveysyhdistys,
oheismateriaali 1.
Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden kahviloita ovat hoitaneet ko. sairaaloiden
henkilöstöyhdistykset.
Vuokrasopimus Kansanterveysyhdistyksen kanssa on umpeutumassa
31.5.2015.
Kuten hallituksen esityslistalla 23.2.2008 todetaan, kysymys tilojen
vuokraamisesta ei kuulu hankintalain soveltamisalan piiriin. Luonnollista
kuitenkin on, että sairaaloiden kahvilatoiminnan tulee soveltua
sairaalaympäristöön ja sen tulee tarjota riittävä tuotevalikoima ja tarjota
tuotteita, joissa on otettu huomioon sairaaloiden erityispiirteet,
erikoisruokavaliot sekä ravitsemussuositukset.
Esittelijä esittää, että nykyistä vuokrasopimusta jatkettaisiin vuoden 2016
loppuun ja tilannetta arvioitaisiin uudelleen touko-kesäkuussa 2016.
Alkuperäisen 24.3.3009 allekirjoitetun sopimuksen mukaan vuosivuokra on
18 % vuokralaisen vuosittaisesta liikevaihdosta, kuitenkin vähintään
400.000 euroa vuodessa. Meilahden sairaalassa alkoi kesällä 2011 mittava
peruskorjaus, joka heikensi oleellisesti kahvilatoiminnan edellytyksiä. Tästä
syystä tehtiin liitesopimus, jossa vähimmäisvuokra 400.000 euroa säilyi
ennallaan. Siihen saakka kunnes kahvilatoiminnan toimintaedellytykset
Meilahden sairaalassa normalisoituvat, sovittiin 30.9.2011, että lopullista
vuosivuokraa määriteltäessä vuokraprosentti on 18 %:n sijasta 12 %.
Nykyisen sopimuksen päättyessä kesäkuun vaihteessa ovat
kahvilatoiminnan edellytykset Torni sairaalan käyttöön oton vuoksi
palautuneet normaaleiksi. Tästä syystä myös vuosivuokran
määräytymisessä noudatetaan 18 %:n sääntöä, mikäli vuokralaisen
liikevaihto ylittää 400 000 euroa.
Suomen Kansanterveysyhdistys on vuosina 2011 - 14 maksanut HUS:lle
vuosivuokrana: 440 000 €, 450 000 € ja 460 000 €.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 31
3/2015
17 (80)
23.03.2015
Vuokrasopimuksen määräaikainen jatkaminen olisi perusteltua HUS:n
kannalta tässä vaiheessa. Ulkopuolisen tuoton määrän voidaan arvioida
olevan hyvä ja riittävä.
Toisaalta ratkaisu olisi kohtuullinen myös Suomen
Kansanterveysyhdistyksen kannalta, joka on joutunut toimimaan useissa
kohteissa poikkeuksellisissa olosuhteissa saneerausten/peruskorjausten
keskellä.
Vuokrasopimuksen määräaikainen jatkaminen olisi perusteltua HUS:n
kannalta avoinna olevan, mutta ilmeisestikin maan uuden hallituksen
kiireellisempänä kärkihankkeena olevan sote-ratkaisun kannalta. Vuoden
päästä on todennäköistä, että ainakin linjaukset maamme sosiaali- ja
terveydenhuoltojärjestelmästä ovat olemassa.
Toisaalta ratkaisu olisi kohtuullinen myös Suomen
Kansanterveysyhdistyksen kannalta, joka on joutunut toimimaan useissa
kohteissa poikkeuksellisissa olosuhteissa saneerausten/peruskorjausten
keskellä.
Kansanterveysyhdistys on vuosittain maksanut vuokraa HUS:lle yli
sopimuksessa mainitun vähimmäismäärän.
Kansanterveysyhdistys/ Kanresta Oy on laadukas toimija, ja myös HUS:n
sairaaloissa asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä sen toimintaan. Se pyörittää
noin 30 kahvilaa ja ravintolaa ympäri Suomea. Tärkeimpinä kohteina
voidaan mainita:
- Finlandia-talo
- Suomen Kansallisooppera
- Suomen Kansallismuseo
- Tiedekeskus Heureka
- Lahden Sibeliustalo
- Hämeenlinnan Verkatehdas
- Kuopion Musiikkikeskus
- Kuopion kaupunginteatteri
- Oulun Kaupunginsairaala.
Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa 16.3.2015 kokouksessaan ja
esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen.
Päätös asiasta tulisi tehdä 24.3.2015 pidettävässä hallituksen kokouksessa.
Mikäli hallitus näkee asian talous- ja konsernijaoston ja esittelijän
näkemyksistä poikkeavasti, voidaan kilpailutus hoitaa ennen vuokra-ajan
umpeutumista.
Päätösesitys
Ptk:n tark.
Hallitus päättää jatkaa nykyistä vuokrasopimusta Suomen
Kansanterveysyhdistyksen kanssa 1.6.2015 - 31.12.2016 väliseksi
ajaksi liitteen 2 mukaisin alkuperäisen vuonna 2009 allekirjoitetun
vuokrasopimuksen mukaisin ehdoin koskien kahvilatilojen vuokrausta
HYKS-sairaanhoitoalueen Iho- ja allergiasairaalassa, Kirurgisessa
sairaalassa, Korvaklinikassa, Kätilöopiston sairaalassa,
Lastenklinikassa, Lastenlinnassa, Meilahden sairaalassa,
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 31
3/2015
18 (80)
23.03.2015
Naistenklinikassa, Psykiatriankeskuksessa, Silmäklinikalla,
Syöpätautien klinikassa ja Töölön sairaalassa sijaitsevista kahviloista.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti kokouksessa.
Asian käsittely
Merkittiin, että käsittelyn aikana puheenjohtaja Urho teki jäsen Rankin
kannattamana ehdotuksen, että hallitus päättäisi hylätä esittelijän
päätösesityksen ja että kahvilatilat ja -toiminta kilpailutettaisiin.
Julistettuaan keskustelun asiassa päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että
asian käsittelyn aikana hän oli tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan
ehdotuksen, jota oli kannatettu. Täten asiassa tulee suorittaa äänestys:
ken kannattaa esittelijän esitystä, äänestää "jaa", ken kannattaa
puheenjohtajan esitystä, äänestää "ei".
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 15 "jaa" ääntä ja 2 "ei"
ääntä. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä 1, § 31.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Ote
Suomen Kansanterveysyhdistys
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, p. 471 71205
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 32
3/2015
19 (80)
23.03.2015
HELSINGIN KAUPUNGIN SAIRAALA-APTEEKIN TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN
LIIKKEENLUOVUTUKSENA HUS-APTEEKKI-LIIKELAITOKSELLE SEKÄ HUS:N VUODEN 2015
TALOUSARVION MUUTTAMINEN
46/00/02/00/03/2012
HALL § 32
Vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin HUS:n valtuustossa 11.12.2014.
Sairaanhoidollisten tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta on
kokouksessaan 29.10.2014 hyväksynyt omalta osaltaan Helsingin kaupungin
sairaala-apteekin yhdessä HUS-Apteekin kanssa tekemän
projektisuunnitelman mukaisen toimintojen liittämisen osaksi HUS-Apteekin
toimintaa 1.5.2015 alkaen. Johtokunta on valtuuttanut HUS-Apteekin
toimitusjohtajan käymään Helsingin kaupungin sairaala-apteekin ja HUSApteekin välisiä, yhteisesti sovitun projektisuunnitelman mukaisia
neuvotteluja. Johtokunta on lisäksi edellyttänyt, että neuvotteluissa ja
jatkosuunnitelmissa huomioidaan HUS-Apteekkiin liittyvät riskit liittyen
henkilöstöön, laitteisiin ja talouteen (riskienhallinta). Täsmennetyt
suunnitelmat toimenpiteineen (myös riskienhallintaan liittyvät) tulee tuoda
johtokunnalle tiedoksi ja hyväksyttäväksi.
HUS-Apteekki on käynyt neuvotteluja Helsingin kaupungin sairaala-apteekin
johdon kanssa sairaala-apteekin lääkehuoltopalvelujen ja kliinisen farmasian
palvelujen siirtämisestä osaksi HUS-Apteekin toimintaa. Helsingin kaupungin
sairaala-apteekin yhdistämisellä HUS-Apteekkiin on kokonaistaloudelliset ja
toiminnalliset perusteet. Kustannussäästöt muodostuvat toiminnan
päällekkäisyyksien poistosta, henkilöstökulujen, tilavuokrien ja sitoutuneen
pääoman kustannusten pienenemisestä. Kokonaissäästön Helsingin
kaupungille on arvioitu vuositasolla olevan noin 1,1 milj. euroa.
Toiminnallisia hyötyjä saavutetaan mm. poistamalla päällekkäisyyksiä ja
keskittämällä toimintoja lääkevalmistuksessa, koneellisessa annosjakelussa,
lääkkeiden kilpailutuksessa ja tukkutilauksissa sekä varastoinnissa. HUSApteekki ottaa käyttöön varastoautomaation vuonna 2016 ja sen myötä
lääkevarastojen hoitoon sitoutuvaa henkilöstöä voidaan vähentää
vakanssien vapautuessa. Arviolta henkilöstömäärän vähenemä on sairaalaapteekkien yhdistämisessä yhteensä vähintään 8 vakanssia, mikä vastaa n.
400 000 euron vuositason säästöä palkkakuluissa.
Tarkoituksena on, että Helsingin kaupungin valtuusto päättäisi 25.2.2015
hyväksyä liitteenä 3 olevan sopimuksen Helsingin kaupungin sairaalaapteekin lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen
luovutuksesta kokonaisuudessaan Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HUS-Apteekki-liikelaitokselle
liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti kahdessa vaiheessa siten, että
lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen ensimmäinen osa
luovutetaan 1.5.2015 ja lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian
palvelujen toinen osa luovutetaan 1.1.2016. Luovutettava lääkehuollon
palvelu ja kliinisen farmasian palvelu kokonaisuudessaan on määritelty
liitteenä 3 olevan liikkeenluovutussopimuksen kohdassa 4.1.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 32
3/2015
20 (80)
23.03.2015
Siirtyvän toiminnan kustannukset Helsingin kaupungin omana toimintana
ovat vuositasolla 8,3 milj. euroa. Arvio luovutuksensaajan tuotannon
kustannuksista ilman kuljetuskustannuksia on vuositasolla 7,2 milj. euroa.
Liikkeenluovutuksessa kirjanpitoarvossaan siirtyvät aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet ilmenevät sopimuksen liitteestä 1. Luovutettavan toiminnan
arvostamisesta, korvauksesta ja veroihin varautumisesta on kirjaukset
liikkeenluovutussopimuksen kohdissa 5 ja 11.
Helsingin kaupungin sairaala-apteekin henkilöstö siirtyy HUS-Apteekki liikelaitokseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ja siirrossa
sovelletaan työsopimuslain 1 luvun 10 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta
annetun lain 25 §:n säännöksiä (henkilöstön asemaa koskeva liite ja
ensimmäisessä vaiheessa 1.5.2015 siirtyvä henkilöstö sopimuksen liitteenä
2). Helsingin kaupungin sairaala-apteekista siirtyvää henkilöstöä varten
perustetaan HUS-Apteekin toimitusjohtajan päätöksellä 48 vakanssia HUSApteekkiin. Sairaala-apteekin toimintojen siirtymistä on käsitelty henkilöstön
kanssa yhteistoimintakokouksissa molemmissa organisaatioissa.
Henkilöstön asemaa koskeva liite on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Helsingin kaupungin henkilöstötoimikunta päätti 3.2.2015 merkitä asian
tiedoksi ja totesi samalla, että yhteistoiminta on suoritettu mallikkaasti.
Helsingin kaupungin sairaala-apteekin lääkehuollon palvelujen ja kliinisen
farmasian palvelujen luovutuksessa HUS-Apteekki -liikelaitokselle on
kysymys hallinnon uudelleenjärjestelystä, jossa vastuu toiminnasta siirretään
HUS:ille, HUS-Apteekille. HUS-Apteekki -liikelaitos tuottaa jatkossa
lääkehuollon palvelut ja kliinisen farmasian palvelut Helsingin kaupungille.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ja HUS-Apteekki liikelaitoksen kesken on tarkoitus solmia erillinen lääkehuollon palveluja ja
kliinisen farmasian palveluja koskeva yhteistyösopimus. Sopimusluonnos on
liitteenä 4.
Liikkeenluovutuksen yhteydessä HUS-Apteekin taseeseen siirtyy 1.5.2015
kirjanpitoarvossaan, sopimuksen liite 1, mukaiset laitteet ja kalusto. HUSApteekin investointien talousarviossa 2015 Helsingiltä siirtyviin laitteisiin ja
kalustoon on budjetoitu 120 000 euroa. Inventaarioluetteloon perustuva
kurantti lääkevarasto siirtyy hankintahinnoin 1.1.2016 HUS-Apteekin vaihtoomaisuuteen.
Helsingin kaupungin sairaala-apteekin lääkehuolto palvelujen ja kliinisen
farmasian palvelujen siirtyminen 1.5.2015 alkaen kasvattaa HUS-Apteekin
toiminta- ja henkilöstölukuja vuonna 2015 seuraavasti:
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 32
3/2015
21 (80)
23.03.2015
Muutoksella ei ole vaikutusta HUS-Apteekin nolla- tulostavoitteeseen.
Toukokuun 2015 alusta toteutettava integraatio kasvattaa HUS-Apteekin
vuoden 2015 tulo- ja menobudjettia 1,2 milj. euroa (8 kk) ja 8,1 milj. euroa
vuonna 2016.
Vuositasolla integraatio kasvattaa HUS-Apteekin toimintalukuja (vrt. vuoteen
2014):
- Toimitusrivit 232 900 (29 %)
- Koneellinen annosjakelupalvelut 1 170 000 annospussia (85 %)
- Lääkevalmistus 34 600 kpl (30 %)
- Osastofarmasiapalvelu 7,5 htv (18 %)
Muutoksen vaikutus HUS-Apteekin tuloslaskelmaan on esitetty alla
olevassa taulukossa:
TAE 2015
Tuloslaskelma
(1 000 euroa)
Toimintatuotot
josta jäsenkuntien maksuosuus
Toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
127 013
0
126 368
645
350
295
295
0
Hki
Muutos
TAE
muutos
%
2015/2
8kk
1 202 0,9 % 128 214
0
0
1 174
1 % 127 542
28
4%
673
0
0%
350
28
9%
323
28
9%
323
0
0%
0
Alla olevissa taulukoissa on esitetty henkilömäärien ja henkilötyövuosien
erittely henkilöstöryhmittäin vuodelle 2014 kohdistuva muutos HUS-Apteekin
osalta:
Henkilömäärä
Hoitohenkilökunta
Lääkärit
Muu henkilökunta
Erityistyöntekijät
YHTEENSÄ
Henkilötyövuodet
Hoitohenkilökunta
Lääkärit
Muu henkilökunta
Erityistyöntekijät
YHTEENSÄ
Ptk:n tark.
TA 2015
0
0
60
130
190
Uusi esitys Uusi esitys TA 2015
TA 2015
0
0
0
0
0
60
12
142
12
202
TA 2015
0
0
51,6
93,6
145,2
Uusi esitys Uusi esitys TA 2015
TA 2015
0
0
0
0
0
51,6
6,8
100,4
6,8
152,0
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 32
3/2015
22 (80)
23.03.2015
Edellä mainitun muutoksen vaikutus HUS-kuntayhtymän tuloslaskelmaan on
esitetty alla olevassa taulukossa:
Kuntayhtymätasolla tuloslaskelmaosan sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi
asetettiin kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa
toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin
kehityksen huomioimisen sitovassa tavoitteessa.
Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan
erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä
suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella
(alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää
sitovia nettokuluja).
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 32
3/2015
23 (80)
23.03.2015
Alla olevassa taulukossa on esitetty Helsingin sairaala-apteekin toiminnan
siirron 1.5.2015 alkaen, eli kahdeksan kuukauden vaikutus HUSkuntayhtymän sitovien nettokulujen komponentteihin. Sitovien
nettokulujen kokonaismäärä säilyy ennallaan, 1480,1 milj. eurossa.
Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella HUS-kuntayhtymän palvelukseen
kahdessa osassa. 1.5.2015 HUS:n palvelukseen siirtyy proviisori, vastaava
farmaseutti, kuusi farmaseuttia sekä 4 lääketyöntekijää eli yhteensä 12
henkilöä, joista syntyy 6,8 henkilötyövuotta.
Edellä mainitun esityksen vaikutus HUS-kuntayhtymän henkilötyövuosiin ja
henkilöstömäärään on esitetty alla olevassa taulukossa:
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
Päätösesitys
PÖYTÄKIRJA
§ 32
3/2015
24 (80)
23.03.2015
Hallitus päättää valtuuttaa HUS-Apteekin toimitusjohtajan allekirjoittamaan
liikkeenluovutussopimuksen sekä Lääkehuollon palveluja ja kliinisen
farmasianpalveluja koskevan yhteistyösopimuksen.
Hallitus päättää esittää, että valtuusto päättäisi hyväksyä, että
Päätös
1.
HUS-Apteekki liikelaitoksen vuoden 2015 talousarviota muutetaan
siten, että siihen sisällytetään Helsingin kaupungin sairaala-apteekin
lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen siirtyvä
toiminta 1.5.2015 alkaen vaikutus toimintatuottoihin 1,2 milj. euroa ja
toimintakuluihin 1,174 miljoona euroa ja 0,028 milj. euroa.
Nettotulosvaikutus on nolla;
2.
HUS-kuntayhtymän sitovien nettokulujen määräksi vahvistetaan
edelleen 1 480,1 milj. euroa. HUS-Apteekki liikelaitoksen
talousarviomuutoksella on kuitenkin vaikutus sitovien nettokulujen
tuotto-/kuluryhmiin;
3.
liikkeenluovutuksen henkilöstövaikutuksena vuodelle 2015
hyväksytään 12 henkilöä ja 6,8 henkilötyövuotta. HUS-kuntayhtymän
henkilöstömääräksi vahvistetaan 21 923 ja henkilötyövuosien
yhteismääräksi 17 566,2 sekä HUS-Apteekin 202 henkilö ja 152
henkilötyövuotta.
Esitys hyväksyttiin.
Esitys valtuustolle
Ote
diagnostisten liikelaitosten johtokunta ja HUS-Apteekkiliikelaitoksen
toimitusjohtaja, Helsingin kaupunginhallitus.
Lisätietoja
Kerstin Carlsson, p. 040 521 2883
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 33
3/2015
25 (80)
23.03.2015
HYKSIN KLIINISET PALVELUT OY:N 28.4.2015 YHTIÖKOKOUS
157/00/02/00/03/2015
HALL § 33
HYKSin kliiniset palvelut Oy:n yhtiön hallitus on kutsunut sääntömääräisen
yhtiökokouksen koolle 28.4.2015 klo 13, oheismateriaali 2.
Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- vuoden 2014 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja
tilintarkastuskertomuksen esittäminen, oheismateriaali 3 (jaetaan vain
hallituksen jäsenille).
- tilinpäätöksen vahvistaminen
- tilikauden tuloksen käsittely ja osingonmaksusta päättäminen
Yhtiön hallituksen ehdotus: kirjataan tilikauden voitto taseeseen oman
pääoman yli-/alijäämätilille, osinkoa ei makseta
- vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
- hallituksen jäsenten palkkioista ja matkakulujen korvausperusteista
päättäminen
- hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen
- hallituksen jäsenten valitseminen
- tilintarkastajan palkkiosta ja matkakulujen korvausperusteista
päättäminen
- tilintarkastajien lukumäärästä päättäminen
- tilintarkastajan valitseminen.
HYKSin kliiniset palvelut Oy:n (HYKSin Oy) perustamiskokous pidettiin
joulukuussa 2011 ja se merkittiin kaupparekisteriin tammikuussa 2012.
HUS:n omistusosuus yhtiöstä on 70 %, Invalidisäätiön 20 % ja Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varman 10 %.
HYKSin Oy tuottaa hoitopalveluja ulkomaalaisille potilaille tai
vakuutusyhtiöiden tai hoitonsa kustannukset itse maksaville suomalaisille
potilaille.
Yhtiön toiminnan tavoitteena on HUS:n kansanvälisen tunnettuuden ja
houkuttelevuuden lisääminen, HUS:n sairaaloiden vapaan tila- ja
laitekapasiteetin tehokkaampi käyttö, HUS:n työnantajahoukuttelevuuden
lisääminen sekä yhtiön omistajilleen tuottama taloudellinen hyöty.
Yhtiön varsinainen toiminta alkoi 3.3.2013. Vuoden 2014 aikana tehtiin
131 vaativaa toimenpidettä (2013: 42), joiden keskihinta oli noin 20 000
euroa. Toimenpiteiden määrää voidaan ja tuleekin vielä entisestään
lisätä.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 33
3/2015
26 (80)
23.03.2015
Yhtiöllä oli 31.12.2014 hallinnon palveluksessa toimitusjohtajan lisäksi
5,5 päätoimista henkilöä (2013: 4) sekä 12 osa-aikaista henkilöä
(vastuulääkärit). Lisäksi yhtiö on ostanut yhden henkilön työpanoksen
HUS-Servisiltä. Tilanteessa 31.12.2014 yhtiöllä on sopimus yhteensä
315 palveluja tuottavan terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa
(2013:118).
EU-komissiolle vuonna 2011 tehty HYKSin Oy:n perustamista koskeva
kantelu odottaa edelleen lopullista päätöstä, joskin komission heinäkuussa
2014 antamassa alustavassa arviossa valtiontukikantelua pidettiin
perusteettomana. Merkittävimpiä muita riskejä yrityksen kannalta ovat
Venäjän tilanteen vaikutukset terveysturismiin ja HUS:n henkilöstön HYKSin
Oy:n toiminnan kanssa kilpailevat lisätyöt ja sivutoimet (esim. Helsinki
Hospital, Oma Sairaala).
Ruplan devalvoituminen vuoden 2014 aikana hidasti oletettavasti
merkittävästi Suomeen kohdistuneen terveysmatkailun määrää suhteessa
siihen, mitä se olisi ilman devalvoitumista ollut. Devalvoituminen ja
ulkomaisen kysynnän väheneminen on parhaimmillaan kuitenkin
käännettävissä Suomen ja yhtiön eduksi, jos venäläisten potilaiden virtaa
voidaan ohjata Suomeen Saksan, Sveitsin ja Israelin sijasta. Uhkana on
kysynnän ohjautuminen matalamman kustannustason maihin, kuten
Turkkiin, Kroatiaan ja Viroon. Maantieteellisen riskin pienentämiseksi yhtiön
hallitus on päättänyt ohjata vientiponnisteluja Venäjän ohella Baltian
alueelle, Ruotsiin ja Norjaan.
Hoitohenkilökunnan osalta mahdollisuudet HUS:n lisätöihin vaikuttavat
erittäin voimakkaasti heidän kiinnostukseensa yhtiön kautta tarjolla oleviin
työmahdollisuuksiin ja -määriin. Lääkäreiden osalta lisätöiden merkitys ei
ole niin suuri, mutta vaikuttaa heidänkin osaltaan halukkuuteen tehdä
vapaa-aikanaan leikkaustoimenpiteitä HYKSin Oy:n kautta erityisesti
erikoisaloilla, joilla lisätyötä on paljon (kuten silmätaudit).HUS:n päivystystä
käyttäneiden EU:n ulkopuolisten potilaiden laskutus on kesästä 2014
alkaen hoidettu HYKSin Oy:n kautta. HYKSin Oy:llä on tiiviit suhteet
ulkomaisiin vakuutusyhtiöihin ja tämän vuoksi HUS:n hoitolaskujen maksua
on saatu selvästi tehostettua. Laskutus tuottaa synergiaetuja myös yhtiön
muuhun toimintaan. HYKSin Oy:n tuloutti HUS:lle tästä laskutuksesta 1,5
miljoonaa euroa v. 2014. Kansainvälisten päivystyspotilaiden laskutuksen
luonteesta johtuen näihin saataviin kohdistuu normaalia suurempi
luottotappioriski.
Yhtiön liikevaihto tilikauden aikana oli 4.831.598 euroa (2013: 843.096).
Taseen loppusumma oli 2.333.752 euroa (2013: 1.073.123).
Tilikauden tulos näyttää voittoa 39.977 euroa (2013: -755.263 €). Yhtiön oma
pääoma oli tilikauden lopussa - 162.079 euroa (2013: - 202.057 €).
Pääomalainan korkoja on kerääntynyt maksettavaksi 123.192 euroa (2013:
48.777). Yhtiö osti HUS:lta vuoden 2014 aikana palveluja 2.935.273 eurolla.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu 4 - 8 jäsentä. Lisäksi
valitaan 2 - 8 varajäsentä. Osakassopimuksen (1.12.2011) mukaan yhtiön
hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista HUS:lla on halutessaan
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 33
3/2015
27 (80)
23.03.2015
oikeus nimetä neljä jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Varmalla
on halutessaan oikeus nimetä yksi jäsen ja tälle henkilökohtainen varajäsen.
Invalidisäätiöllä on halutessaan oikeus nimetä yksi jäsen ja tälle
henkilökohtainen varajäsen.
Yhtiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Lasse Lehtonen
(puheenjohtaja), Reijo Haapiainen (varapuheenjohtaja), Juha-Pekka
Halmeenmäki, Tapio Korhonen, Jouko Oksanen ja Ulla-Marja Urho.
Toimitusjohtajana on toiminut Janne Aaltonen.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Invalidisäätiö ovat esittäneet,
että Jouko Oksanen ja Juha-Pekka Halmeenmäki jatkaisivat yhtiön
hallituksessa.
Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa 16.3.2015 kokouksessaan ja
esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen.
Kuntalain 23 §:n 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä
määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri
yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille
kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.
Päätösesitys
Hallitus päättää
1. merkitä tiedoksi HYKSin Oy:tä koskevan vuoden 2014 tilinpäätöksen,
toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen;
2. nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan
HUS:n edustajaksi 28.4.2015 pidettävään Hyksin kliiniset palvelut Oy:n
sääntömääräiseen yhtiökokoukseen;
3. ohjeestaan yhtiökokousedustajalle
- yhtiön hallitukseen valittavista HUS:n edustajista (4) ja
varaedustajista (2) sekä hallituksen puheenjohtajan valinnasta; ja
- että yhtiön tilintarkastajaksi valittaisiin edelleen yhtiön nykyinen
tilintarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy,
päävastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Jorma Nurkkala; ja
- että hallituksen jäsenten palkkiot määräytyvät HUS:n
luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaan rinnastettuna HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnan ja liikelaitosten johtokuntien
kokouspalkkioihin.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Ohjeenaan yhtiökokousedustajalle hallitus
päätti, että yhtiön hallitukseen tulisi HUS:n edustajiksi valita sen nykyiset
jäsenet ja hallituksen puheenjohtajaksi hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.
Ote
yhtiökokousedustaja
Lisätietoja
Lasse Lehtonen, p. 040 703 7627
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 34
3/2015
28 (80)
23.03.2015
UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N YHTIÖKOKOUS 31.3.2015
97/00/02/00/03/2015
HALL § 34
Hallitus päätti 23.2.2015 § 18 palauttaa asian talous- ja konsernijaoston
käsiteltäväksi.
Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n yhtiökokous pidetään 31.3.2015 klo 9.00.
Yhtiökokouksen esityslistalla on tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen,
tilikauden voitto, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle, hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja tilintarkastajien
palkkiot, hallituksen jäsenten valitseminen, tilintarkastajan ja
varatilintarkastajan valinta.
HUS omistaa yhtiön osakkeista 63 %, Helsingin kaupunki 30 % ja Espoon
kaupunki 7 %.
Yhtiön hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.1.2015 tilinpäätösehdotuksen
vuodelta 2014 ja päätti siirtää sen tilintarkastajille tarkastettavaksi sekä
edelleen esittää tilinpäätöksen yhtiökokoukselle.
Taseen loppusummaksi todettiin 16.943.427,44 euroa ja yhtiön hallitus päätti
ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 6.507,32 euroa siirretään
voitto- ja tappiotilille.
Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta
2014 on esityslistan oheismateriaalina 4.
Vuonna 2014 Sairaalapesulan volyymin ja liikevaihdon kasvuun oli neljä
syytä:
1. Espoon kaupungin asiakkuuden (osakkuuden) myötä aloitettiin
Puolarmetsän ja Muuralan päiväsairaalan tekstiilihuolto
2. Kaunialan Sairaalan liina- ja potilasvaatteiden huollosta tehtiin
määräaikainen sopimus 1.5.2014 alkaen
3. Omistajien volyymit kasvoivat tehokkuuden kasvamisen myötä
4. Pesulan toimitusvarmuus ja sisäinen tehokkuus parani edellisvuodesta
Joulukuun 2014 tilaus- ja tuotantomäärä oli ennätyksellinen. Syksyn
edellisessä ennusteessa ei osattu varautua näin suuriin tilaus- ja
tuotantomääriin. Tilausmäärät ylittyivät kaikilla osakkailla (HUS sekä
Helsingin ja Espoon kaupungit). Talousarvion jaksotuksessa arvioitiin
joulukuun tuloksen olevan tappiollinen -124,8 t€, joulukuu toteutui kuitenkin
+245,6 t€ voitollisena. Toimitusvarmuus saatiin kuitenkin pidettyä joulukuun
viimeistä viikkoa lukuun ottamatta erittäin korkeana.
Pesula sai tuotettua kasvaneen kysynnän edellisvuotta pienemmillä
henkilöresursseilla (htv 206 (2013) -> 203 (2014)).
Pesulan hallitus päätti vuoden 2014 lopulla alentaa kahdeksan
volyymituotteen omistajahintoja vuodelle 2015. Näiden tuotteiden
tuotantokustannuksia on voitu alentaa tehtyjen korvausinvestointien ja
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 34
3/2015
29 (80)
23.03.2015
tuotannon tehostamisen vuoksi. Muut omistajahinnat pidetään vuosien 2013
- 2014 tasolla. Mainittakoon, että pesula ei ole korottanut hintojaan (omia
hintoja tai ns. läpilaskutushintoja) muiden HUS:n tukipalveluiden
hinnankorotuksista huolimatta (mm. HUS-logistiikka). Hus-logistiikka
laskuttaa pesulaa sairaaloiden sisäistä kuljetuksista kiinteillä
kuukausihinnoilla. Pesula puolestaan veloittaa tämän asiakkailta
volyymisidonnaisesti toteuman mukaan. Riski volyymimuutosten osalta on
pesulalla.
Hintojen alentamiseen ja myös niiden ennallaan pitämiseen liittyy aina
riski. Tilausmäärien pudotessa alenee liikevaihto välittömästi, mutta
kulurakenteen sopeutus vastaamaan muuttunutta kysyntätilannetta vaatii
aikaa. Pesulalla ei ole käytännössä minkäänlaisia volyymisidonnaisia
sopimuksia asiakkaidensa kanssa.
Pesulan varsinaiseen toimintaan liittyy riskejä, joissa esimerkiksi
lajittelujärjestelmään tai muuhun tuotantolinjaan voi tulla pitkäaikainen
tuotantokatkos tai kriittisen hyödykkeen saantiin tulee häiriöitä (maakaasu,
vesi, sähkö). Tuotantovolyymit ovat niin suuria, että vaihtoehtoisen tuottajan
löytäminen on erittäin vaikeaa ja mahdollinen korvaava alihankinta, ylitöiden
teettäminen ym. erikoisjärjestelyt voivat aiheuttaa ennalta arvaamattoman
korkeita ylimääräisiä kuluja. Laajoilta tuotantokatkoksilta vältyttiin vuonna
2014.
Tuotantokapasiteetti on käytössä 2-vuorossa viikonloppuja lukuun ottamatta.
Tuotantohäiriöiden aiheuttamia kasautumia pystytään purkamaan
ainoastaan öisin ja viikonloppuisin. Tämä asettaa haasteita
toimitusvarmuuden turvaamisen varmistamiseksi kaikille asiakkaille.
Laajat epidemiat henkilökunnanpiirissä saattavat vaarantaa
toimitusvarmuutta ja lisäävät kustannuksia.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu 4 -7 jäsentä. HUS:n
ja Helsingin kaupungin välisen osakassopimuksen sekä HUS:n ja Espoon
kaupungin 30.9.2013 tekemän osakekaupan ehtojen mukaisesti HUS
nimeää 4 jäsentä yhtiön hallitukseen, Helsingin kaupunki 2 jäsentä ja
Espoon kaupunki 1 jäsenen. HUS nimeää hallituksen puheenjohtajan ja
Helsinki varapuheenjohtajan.
Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n nykyisessä hallituksessa toimivat
seuraavat jäsenet:
Markku Pyykkölä, puheenjohtaja (HUS)
Veikko Vermilä, varapuheenjohtaja (HUS)
Raija Rönkä-Nieminen (HUS)
Ilkka Kauppinen (HUS)
Maritta Hyvärinen (Helsingin kaupunki)
Piia J. Häkkinen (Helsingin kaupunki)
Juha Metso (Espoon kaupunki).
Helsingin kaupunki esittää yhtiön hallitukseen valittaviksi Piia J. Häkkinen ja
Maritta Hyvärinen.
Espoon kaupunki esittää yhtiön hallitukseen valittavaksi Juha Metso.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 34
3/2015
30 (80)
23.03.2015
Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa 16.3.2015 kokouksessaan ja
esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen.
Kuntalain 23 §:n 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä
määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri
yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille
kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.
Päätösesitys
Hallitus päättää
1.
merkitä tiedoksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n tilinpäätöksen 2014;
2.
nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä
viranhaltijan edustajaksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n 31.3.2015
pidettävään yhtiökokoukseen; ja
3.
ohjeestaan yhtiökokousedustajalle
- yhtiön hallitukseen valittavista HUS:n edustajista (4) ja hallituksen
puheenjohtajan valinnasta; ja
- että yhtiön tilintarkastajaksi valittaisiin edelleen yhtiön nykyinen
tilintarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy,
päävastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Jorma Nurkkala; ja
- että yhtiön hallituksen jäsenten palkkiot määräytyvät HUS:n
luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaan rinnastettuna HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnan ja liikelaitosten johtokuntien
palkkiosääntöihin.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Ohjeenaan yhtiökokousedustajalle hallitus
päätti, että yhtiön hallitukseen tulisi valita HUS:n nykyiset edustajat ja että
puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Markku Pyykkölä.
Ote
yhtiökokousedustaja
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, p. 471 71204
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 35
3/2015
31 (80)
23.03.2015
HUS-KIINTEISTÖT OY:N KEVÄTYHTIÖKOKOUS 24.3.2015
124/00/02/00/03/2013
HALL § 35
HUS-Kiinteistöt Oy:n yhtiöjärjestyksen mukainen kevätyhtiökokous
tulee pitää maaliskuun loppuun mennessä. HUS-Kiinteistöt Oy on
HUS:n 100 %:sesti omistama yhtiö, joka tuottaa palveluja pääosin
HUS:lle.
HUS-Kiinteistöt Oy:n hallitus on kutsunut kevätyhtiökokouksen koolle
24.3.2015 klo 8.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: yhtiön
tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen,
vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle,
yhtiön tilikauden voiton 186 715,20 euron siirtäminen yhtiön voittotappiotilille.
Oheismateriaalina 5 on HUS-Kiinteistöt Oy:n tilinpäätös 31.12.2014.
Tilivuoden liikevaihto oli 133,1 M€ (vuonna 2013 liikevaihto oli 135,1 M€).
Yhtiön liikevaihto riippuu suuresti rakennushankkeiden toteuttamisesta.
Yhtiön oma pääoma on 1,7 milj. euroa.
Yhtiön palveluksessa oli tilivuoden aikana keskimäärin 310 henkilöä, ollen
keskimäärin 0,6 % edellisvuotta alhaisempi. Sairauspoissaolojen määrä
kehittyi myönteiseen suuntaan (keskimäärin 14,36 pv/hlö; vuonna 2013
vastaava luku oli 17,04 pv/hlö).
Toimintavuoden aikana yhtiö saavutti sille asetetun 2 %:n suuruisen
tehostamistavoitteen kustannushallinnan toteutuessa. Tilikauden aikana
yhtiö palautti ylläpitosopimuksen mukaisena vuosialennuksena 1,18 M€
(vuonna 2013 palautusta 0,85 M€). Yhtiön toiminnan tehokkuutta
arvioitaessa keskeinen tunnusluku on HUS:n ylläpitokustannukset
bruttoneliötä kohden, jossa toteuma laski noin 1,2 % edelliseen vuoteen
verrattuna ja oli 1,85 €/ brm2/kk (vuonna 21013 1,87 €/brm2/kk).
Tilastokeskuksen laskemaan indeksinousu oli 1,8 %. HUS:n
ylläpitokustannusten toteuma oli siten Tilakeskuksen indeksiä noin 3 %
edullisempi.
Yhtiö teki HUS:n hallituksen toimeksiannosta selvityksen
työsuhdeasuntojen lisäämiseksi Helsingin kaupungin alueelle. Tukena
tässä työssä on ollut yhtiön toimintakertomuksessa mainittu HUS:n
hallituksen 29.1.2014 perustama asuntoseurantaryhmä. Selvitykseen ja
käytyihin neuvotteluihin pohjautuen on tehty tonttivaraus Jätkäsaaresta,
johon on tarkoitus saada rakennettua noin 100 työsuhdeasuntoa HUS:n
käyttöön. Niin ikään Helsingin kaupunki on valmistellut kaavamuutosta,
jonka myötä HUS saisi toiset 100 työsuhdeasuntoa toiseen
täydentämisrakentamiskohteeseen.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 35
3/2015
32 (80)
23.03.2015
Toimintavuoden aikana valmistui HUS-historian suurin rakennuskohde; 18kerroksisen Meilahden tornisairaalan peruskorjaus. Hankkeessa toteutettiin
mittavia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, mm:
-
uusi kaksoisjulkisivurakenne;
katolle asennetetut aurinkolämpökeräimet;
rakennustasoinen poistoilman lämpöpumppu-ratkaisu;
kallioon varastoituneen maaenergian hyödyntäminen rakennuksen
lämmityksessä ja viilennyksessä.
Naistenklinikan L-osan peruskorjaus ja laajennushankkeen rakennustyöt
keskeytyivät pääurakoitsijan konkurssiin joulukuun alussa 2014.
Konkurssin johdosta jouduttiin uusi pääurakoitsija kilpailuttamaan ja hanke
tulee viivästymään merkittävästi alkuperäisestä aikataulustaan sekä
hankkeen kustannukset tulevat ylittymään alkuperäisestä
kustannusarviostaan.
Meilahden sairaala-alueen vaikeaa pysäköintitilannetta tulee helpottamaan
huhtikuussa 2015 avattava 450-paikkainen pysäköintihalli.
Yhtiön HUS:lle tekemä ja vireillä oleva investointiehdotus on Meilahden
turvakeskuksen uudistaminen ja laajentaminen. Keskeisimmät perusteet
hankkeelle ovat: Turvakeskus on tiloiltaan ja tekniseltä infrastruktuuriltaan
iäkäs ja sen tekninen infrastruktuuri on alunperin mitoitettu ja rakennettu
palvelemaan Meilahden sairaala-aluetta 1980-luvun tarpeisiin.
Suomen yliopistosairaaloiden ylläpitobenchmarking valmistui
toimintavuonna. Kaikkien viiden yliopistollisen keskussairaalan kiinteistö- ja
lääkintäteknilliset yksiköiden tarkastelualueita olivat kiinteistöjen ylläpito,
tekninen päivystys, energian kulutus ja lääkintätekniikka.
Ylläpitokustannusten vertailussa HUS-Kiinteistöt todettiin edullisimmaksi.
Yhtiön asiakas- ja henkilöstökyselyissä tulokset olivat hyvällä tasolla.
Vuoden 2014 asiakastyytyväisyystulos oli 3,88 pistettä (2013: 3,94 pistettä)
ja henkilöstötyytyväisyystulos 3,70 pistettä (2013: 3,65).
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu 3 - 6 jäsentä.
Yhtiön hallituksen nykyinen kokoonpano on seuraava: Reijo Vuorento pj.,
Irene Äyräväinen vpj. ja jäseninä Timo Auvinen, Mauri Niemi, Marko Kivelä
ja Ilkka Kauppinen. Toimitusjohtajana on toiminut Ilkka Marttila.
Tilintarkastajina ovat toimineet konsernin tilintarkastaja KPMG
Julkishallinnon Palvelut Oy päävastuullisena tilintarkastajana Jorma
Nurkkala, JHTT, KHT ja Heikki Ruosteenoja, KHT.
Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa 16.3.2015 kokouksessaan.
Kuntalain 23 §:n 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä
määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri
yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille
kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
Päätösesitys
PÖYTÄKIRJA
§ 35
3/2015
33 (80)
23.03.2015
Hallitus päättää
1. merkitä tiedoksi HUS-Kiinteistöt Oy:n tilinpäätöksen 2014;
2. nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan
edustajaksi HUS-Kiinteistöt Oy:n kevätyhtiökokoukseen 24.3.2015
pidettävään yhtiökokoukseen; ja
3. ohjeestaan yhtiökokousedustajalle.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Ote
yhtiökokousedustaja
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, p. 471 71204
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
34 (80)
23.03.2015
HUS-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014
264/02/02/00/01/2013
HALL § 36
Hallituksen aiemmat TP 2014 käsittelyt
Tilintarkastamattomia tilinpäätöstietoja esiteltiin hallituksen kokouksessa
26.1. Vuoden 2014 talouslukuihin ei ole sen jälkeen tullut muutoksia.
Samassa kokouksessa hallitus päätti ylijäämän palauttamisesta
jäsenkunnille.
HUS:n vuosi 2014 - Potilaita, sotea ja organisaatiomuutosta
(Toimitusjohtajan katsaus Tilinpäätöksessä 2014, muokattu sote-asian
osalta uudelleen)
Vuosi 2014 oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vilkas ja
tapahtumarikas toimintavuosi. Kaikkein tärkein asia - potilaiden hoito - sujui
monista haasteistaan huolimatta hyvin. HUS:n vastuualueen väestömäärä
kasvoi ja ikääntyneiden lukumäärä lisääntyi. Taloudellisen taantuman
vaikutuksesta moni ihminen menetti oikeutensa työterveyshuoltopalveluihin,
tämä lisäsi painetta kunnallisiin terveyspalveluihin. HUS:n palvelutuotannon
volyymi kasvoi 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna, mitä voidaan pitää
erittäin merkittävänä lisäyksenä. Toiminta oli yhä avohoitopainotteisempaa.
Hoidettujen eri potilaiden lukumäärä kasvoi 2,9 %. Leikkausten määrä kasvoi
1,8 %. Synnytysten määrä väheni 0,5 % ollen 17 976. Lähes joka kolmas
suomalainen syntyy HUS:n sairaaloissa. HUS vastaa merkittävässä
laajuudessa myös alueen terveyskeskusten päivystystoiminnasta. Näiden
käyntien lukumäärä oli 63 057 eli lähes 200 potilasta joka päivä.
Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien lukumäärä oli 228 981 eli yli 600
käyntiä vuorokaudessa. Lähetteitä HUS:n sairaalat saivat vuoden aikana
277 593 lähetettä eli yli tuhat jokaista arkipäivää kohti. Koskaan aikaisemmin
HUS:n toimintavolyymi ei ole ollut yhtä suuri.
Toiminnan yleisestä lisääntymisestä huolimatta kysynnän kasvu, eräiden
erikoisalojen resurssivajeet ja tilaongelmat aiheuttivat vuoden aikana myös
hoitojonojen kasvua. Erityisesti kesän jälkeen olivat eräiden erikoisalojen
jonot liian pitkät. Asiaa ryhdyttiin korjaamaan syksyn aikana määrätietoisin
toimenpitein, kuten ylitöillä ja lisätilojen vuokraamisella ulkopuolelta. Jonot
saatiinkin vuoden loppuun mennessä merkittävästi lyhentymään. HUS oli
näiden jonojen takia syksyn aikana Aluehallintoviraston (AVI) "erityisessä
seurannassa".
Toiminnan merkittävä lisääntyminen näkyi myös kulujen kasvussa, joka
kuitenkin pysyi maltillisena ollen 3,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Tämän
lisäksi puolen prosentin (0,5 %) ylimääräisen kulujen kasvun aiheutti
valtakunnallinen potilasvakuutuksen vastuuvelan uudelleen arviointi, jonka
pelättiin syksyn aikana muodostuvan vielä suuremmaksi, minkä johdosta
HUS:n valtuusto muutti talousarviota joulukuussa 2014 enemmän kuin
tilinpäätöstietojen lopullisesti vahvistuttua olisi ollut tarpeen. HUS pystyikin
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
35 (80)
23.03.2015
palauttamaan jäsenkunnille tilikauden toiminnallisen ylijäämän eli noin 33
miljoonaa euroa. Vuoden 2014 syksy oli vilkkaampaa aikaa kuin kevät.
Kesän lomakausi sujui maltillisesti ennakkosuunnitelmien mukaisesti, mutta
joulun ja uudenvuoden aikana päivystyksen ruuhkautuivat.
HUS:ssa seurataan tuottavuutta kolmella eri mittarilla. Hoitosuoritteiden
kokonaisvolyymi kasvoi siis 4,5 % ja vertailukelpoiset toimintakulut 3,2 %,
joten tämä mittari osoitti tuottavuuden kasvua. Hoidon määrää ja vaativuutta
kuvaava DRG-pisteiden määrä ei kasvanut yhtä paljon kuin kulut, joten tällä
mittarilla ("DRG-pisteen kustannus, deflatoitu") mitattuna tuottavuus aleni 0,1
%. Kun potilasvakuutuksen lisäkulun vaikutus poistetaan luvuista,
vertailukelpoinen tuottavuuden muutos oli 0,6 % "plussalla". Kolmas mittari
on kertyneiden DRG-pisteiden määrä suhteessa toteutuneisiin
henkilötyövuosiin. Tämä mittari osoitti 2,1 % henkilötyön tuottavuuden
kasvua. Yleistilanne tuottavuuden kasvussa oli hyvä. Rajoitteita
tuottavuuden paremmalle kehitykselle asettivat mm. eräät tilaongelmat, ITjärjestelmien puutteet ja toiminnan päivystävyyden lisääntyminen. DRGmittareihin liittyy teknisiä puutteita, ne eivät riittävästi kuvaa toiminnan
muuttumista yhä avohoitopainotteisemmaksi.
HUS sai vuoden 2014 aikana useita kertoja myönteistä julkisuutta. Muun
muassa kuntien asukasta kohti lasketut terveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon kulut ovat HUS:n alueen kunnissa maamme
pienimmät. HUS:n korvaukseen johtaneiden potilasvahinkojen määrä on
asukaslukuun suhteutettuna maamme pienin. Elinsiirtohoitoja tehtiin vuonna
2014 ennätyksellinen määrä. Psykiatrian osalta jatkettiin palveluiden
rakennemuutoksen toteuttamista. Yhä avohoitoisempi palvelujärjestelmä
parantaa potilaiden hoitotuloksia vähentäen samalla hoidon kuluja.
Toimintaa haittaa monien sairaalarakennusten huono kunto, josta on
suoranaista haittaa potilaille, omaisille ja henkilöstölle sekä toiminnan
tehokkuudelle. Tämän vuoksi on ollut välttämätöntä nostaa investointien
tasoa kertyneen korjausvelan kuromiseksi umpeen. Meilahden tornisairaalan
suurremontti valmistui vuodenvaihteessa 2014/2015. Jorvin sairaalan
laajennus ja naistenklinikan peruskorjaus (sisältäen mm. vastasyntyneiden
teho-osaston rakentamisen) olivat vuoden 2014 suuria investointeja.
HUSLABin uudet toimitilat saatiin melkein valmiiksi vuoden 2014 aikana,
kuten myös maanalaisten pysäköintitilojen laajennus. Vuonna 2014 tehtiin
myös merkittävä päätös Hyvinkään sairaalan uudisrakennuksesta, joka
toteutetaan yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa. Uuden lastensairaalan
rakentamisen aloittaminen oli monella tavalla "kruununjalokivi" HUS:n
sairaalainvestointien joukossa. Sen rahoituksesta yli 30 miljoonaa euroa
muodostuu yritys- ja kansalaiskeräyksen tuotosta, 40 miljoonaa euroa valtion
avustuksesta ja 40 miljoonaa HUS:n osoittamasta määrärahasta. Loppuosa
170 miljoonan euron kokonaiskustannuksista on lainarahoitusta.
Uudisrakennukset ja peruskorjaukset eivät kuitenkaan muodosta kuin 70 %
HUS kaikista investoinneista. Huipputeknologiaa käyttävänä toimialana
tarvitsemme kuvantamis- ja sädehoitolaitteita, leikkaussali- ja
tehohoitovälineistöä sekä IC-teknologiaa. Käyttämäämme Uranuspotilastietojärjestelmään kohdistui vuoden aikana laaja ja merkittävä sisällön
päivitys, joka onnistui hyvän suunnittelun ja taitavan johtamisen ansiosta
hyvin riskeistään huolimatta. Monia muitakin tietojärjestelmiä uudistettiin.
Yhdessä Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaupunkien
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
36 (80)
23.03.2015
kanssa HUS toteutti monivuotista Apotti-hanketta, joka tähtää
erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntien sosiaalitoimen
yhteiseen uuteen asiakas- ja potilastietojärjestelmään.
Vuoden 2014 merkittävistä hallinnollisista tapahtumista voidaan mainita
myös tutkimus-strategian uudistaminen ja Helsingin yliopiston
lääketieteellisen tiedekunnan kanssa entisestään tiivistynyt yhteistyö, joka
tapahtuu nykyisin AMHC (Academic Medical Center Helsinki) -sateenvarjon
alla. Vaasan yliopiston kanssa valmisteltiin yhteistyösopimus hoitotyön
johtajien akateemisen koulutuksen alueelliseksi toteuttamiseksi Vaasan
yliopiston toimesta.
Vuoden 2014 aikana hyväksyttiin myös HUS:n palkkastrategia ja hyväksyttiin
linjaukset henkilöstöasuntojen lisäämiseksi, joka on jo pitkään ollut HUS:n
hallituksen tärkeä tavoite. HUS:n sisäisistä asioista merkittävin
tapahtumasarja oli Hyksin organisaation muuttaminen, joka aloitettiin jo
vuonna 2013, mutta toteutettiin vuoden 2014 aikana. Uusi organisaatio
käynnistyi 1.1.2015. Aikaisempi neljään tulosyksikköön ja 18 niiden alaiseen
klinikkaryhmään (joiden alaisuudessa toimivat klinikat, osastoryhmät ja
niiden alayksiköt) perustuva organisaatiorakenne korvattiin 12
osaamiskeskus-tulosyksiköllä, joiden muodostamisen keskeinen periaate oli
potilasryhmäideologia: sydänkirurgia ja kardiologia koottiin samaan
tulosyksikköön (jo 2013), samoin vatsaelinkirurgia ja urologia sekä
sisätautien gastroenterologia ja nefrologia yhdistettiin hallinnollisesti,
muodostettiin erillinen syöpäkeskus (jo 2014), neurologia ja neurokirurgia
kuuluvat samaan tulosyksikköön jne. Eräissä uusissa tulosyksiköissä muutos
oli "dramaattisempi" kuin toisissa. Esimerkiksi HYKS:n Psykiatria jatkaa
toimintaansa samojen erikoisalojen yksikkönä (Kellokosken sairaalan
toiminnoilla laajentuneena), lastentautien ja naistentautien yhteinen
tulosyksikkö (NaLa) jaettiin uudelleen kahdeksi erilliseksi tulosyksiköksi jne.
Tulosyksiköille valittiin ulkoisella haulla uudet johtajat ja niiden uudistettu
alaorganisaatio miehitettiin sisäiseen hakuun perustuneilla valinnoilla.
Hoitotyö muodostaa oman johtavan ylihoitajan johtaman vastuualueensa
jokaisessa osaamiskeskuksessa. Organisaatiouudistus teetti merkittävästi
työtä, mutta siitä selvittiin hyvin. Muutokset luonnollisesti aiheuttivat vilkasta
keskustelua. Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa potilaiden hoitoa,
profiloida aikaisempaa selkeämmin Hyksin toimintaa uudistuneessa
terveydenhuollon toimintaympäristössä ja mataloittaa organisaatiota.
Suurin HUS:n ulkoisen toimintaympäristön tapahtuma vuonna 2014 oli
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädännön pitkään jatkuneen
valmistelun huipentuminen eduskunnalle annettuun lakiesitykseen
joulukuussa 2014. Lainvalmistelu sisälsi vuoden aikana näyttäviä vaiheita.
Joulukuussa 2013 valmistunut lakiehdotus kohtasi laajaa kritiikkiä ja johti
kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteiseen linjaukseen viiden
sote-alueen mallista 23.3.2014. Tämän pohjalta parlamentaarisen
ohjausryhmän ohjauksessa STM:n virkamiehistö valmisteli lakiluonnoksen,
joka julkistettiin elokuussa. Laajan lausuntokierroksen jälkeen ehdotusta
puolueiden välisissä neuvotteluissa vielä merkittävästi muutettiin ja se
annettiin joulukuussa eduskunnalle. Ehdotuksen "suuri saavutus" HUS:n
kannalta oli se, että myös Uudenmaan alue muodosti yhden
tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän, joka toimii eteläisen sote-alueen
alaisuudessa. Pitkän lakivalmistelun aikana HUS:n hallitus on useasti ottanut
asiaan kantaa ja korostanut, että tehokas HUS-kokonaisuus tulee säilyttää,
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
37 (80)
23.03.2015
ts. "HUS:a ei pidä pilkkoa". Tämä tavoite toteutui lakiesityksessä.
Uudellemaalle olisi esityksen mukaan tullut muodostaa kaikista alueen
kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava kuntayhtymä. Se voisi
luonnollisesti hankkia palveluita myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.
Lakiesityksen käsittely siirtyi vuoden 2015 alkupuolelle ja maaliskuussa
selvisi, että se siirtyy seuraavalle eduskuntakaudelle.
Toinen merkittävä säädösasia oli ns. päivystysasetuksen antaminen
syyskuussa 2014. STM:n päätöksellä muutettiin merkittävästi vuonna 2013
annettua päivystysasetusta. Eräs tarkoitus - potilaiden hoidon turvallisuuden
ja laadun varmistamisen ohella - oli vähentää päivystystoiminnan
kustannuksia keskittämällä päivystystä suurempiin sairaaloihin, joissa kaikki
valmiudet välittömään hoitoon jo ovat olemassa. Asetuksen soveltaminen
synnytti vilkkaan keskustelun HUS:n pienempien sairaaloiden asemasta.
Konkreettisena kysymyksenä nousi esille mm. synnytystoiminnan jatkuminen
Porvoon sairaalassa, jossa synnytyksiä on alle asetuksen määrittelemän 1
000 vuotuisen synnytyksen rajan. Lopulta HUS:n hallitus päätti anoa STM:ltä
poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiseksi vuosina 2015 ja 2016, mihin
STM otti myönteisen kannan. Myös psykiatriseen toimintaan ja
kuvantamispalveluihin päivystysasetuksella on vaikutuksia.
Merkittävimmät tapahtumat tilikaudella ja tulevaisuuden näkymät
Uusi Lastensairaala
Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelma, vuokrasopimus ja
maanvuokrasopimus käsiteltiin HUS:n hallituksessa maaliskuussa. Sairaalan
suunnittelu jatkui ja elokuussa työt käynnistyivät työmaalla.
Ehdotussuunnittelun valmistuttua hankkeen laajuus ja kustannukset ylittivät
tavoitteen ja sopimusten mukaisen laajuuden ja Uuden Lastensairaalan
säätiön hallitus päätti palauttaa hankkeen uudelleen suunniteltavaksi.
Samalla lastensairaalan rakennuttamisesta vastaavan kiinteistöosakeyhtiön
uutena rakennuttajakonsulttina aloitti Haahtela Oy. Tarkistetut suunnitelmat
valmistuivat vuoden 2014 lopulla. Meilahden sairaala-alueen
asemakaavamuutos tuli lainvoimaiseksi tammikuun 2015 alussa, mikä
mahdollistaa lastensairaalan rakentamisen ja samalla maanrakennustöiden
laajenemisen koko rakennusalalle. HUS:n uusi Logistiikkakeskus otettiin
käyttöön vuodenvaihteessa 2014 - 2015 ja entistä Meilahden
keskusvarastoa päästiin tammikuussa 2015 purkamaan Uuden
Lastensairaalan alta. Uuden lastensairaalan toiminnan suunnittelu on
jatkunut kaikkien rakennukseen tulevien toimintojen osalta huomioiden
erityisesti potilaan kokemuksen ja omaisten mahdollisuuden olla lapsen
kanssa koko sairaalakäynnin ajan. Lastensairaalan tukisäätiö saavutti koko
30 milj. euron varainkeräystavoitteensa jo syyskaudella 2014.
Meilahden tornisairaala
Meilahden tornisairaala valmistui 20. marraskuuta noin neljä kuukautta
myöhässä sopimuksenmukaisesta valmistumisajasta. Ensimmäiset yksiköt
pääsevät muuttamaan tornisairaalaan huhtikuussa 2015. Muutot jatkuvat
koko vuoden 2015 kolmiosairaalan ja tornisairaalan toimintojen sijoittuessa
vaiheittain toimitiloihin.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
38 (80)
23.03.2015
Hankkeessa projektinjohtourakoitsijana toiminut Lujatalo Oy haastoi
rakennuttajana toimineen HUS-Kiinteistöt Oy:n 27.2.2014 päivätyllä
haasteella Helsingin käräjäoikeuteen. Haasteessa Lujatalo Oy vaati
sakotonta lisäaikaa ja siitä aiheutuneiden kustannusten korvaamista sekä
tavoite- ja kattohinnan korvaamista. Haasteeseen annettujen vastausten
jälkeen asia siirrettiin pöydälle kunnes urakkaa koskeva taloudellinen
loppuselvitys on pidetty. Riidan käsittely on kesken eikä mahdollisista
kustannusvaikutuksista ole tilinpäätöstä laadittaessa vielä arviota.
Naistenklinikan lisärakennus ja laajennus
Naistenklinikan kokonaan peruskorjattavaan ja yhdellä kerroksella
laajennettavaan lisärakennukseen tulee tilat leikkaus- ja anestesiaosastolle,
synnytysosastolle ja vastasyntyneiden teho-osastolle. Rakentaminen alkoi
vuonna 2013 ja hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2015 lopulla.
Työmaan pääurakoitsija Rakennustuote Oy oli hakenut velkasaneeraukseen
marraskuussa 2013. Työt edistyivät työmaalla hitaasti ja joulukuun alussa
2014 pääurakoitsija hakeutui konkurssiin; tällöin työt olivat useita kuukausia
myöhässä aikataulusta. Rakennuttajana toimiva HUS-Kiinteistöt Oy otti
työmaan haltuun. Joulukuun 23 päivänä työmaan sääsuoja romahti ja tapaus
sai paljon julkisuutta. Uusi pääurakoitsija valitaan helmikuussa 2015 ja
hankkeen valmistumisen arvioidaan siirtyvän syksyyn 2016. Viivästyksen
vuoksi naistentautien ja synnytysten uudelleenjärjestelyt HYKS:ssä ja
vastasyntyneiden tehostetun hoidon muutto Lastenklinikasta siirtyvät
vastaavasti. Pääurakoitsijan vaihdoksen ja toiminnan väliaikaisjärjestelyjen
kustannusvaikutukset selviävät kevään 2015 aikana.
Ensihoito
Ensihoitopalvelu oli HUS:n järjestämisvastuulla olevaa toimintaa vuonna
2014. Palvelutuotannon osalta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen
ensihoito hoidettiin vielä ns. siirtymäajan sopimuksilla 31.12.2014 asti.
Kaikilla muilla sairaanhoitoalueilla toiminta oli järjestetty terveydenhuoltolain
tai sen toimeenpanon aikaisilla yhteistoiminta- tai hankintasopimuksilla tai
sairaanhoitoalueen omatuotantona. HaiPro-järjestelmä tuotiin
järjestelmällisesti käyttöön huomioiden myös sopimuspalveluntuottajat.
Ensihoidon tietojärjestelmän Merlot Medin laajennus saatiin päätökseen
31.12., jolloin järjestelmä kattoi koko HUS-alueen.
Päivystysasetus ja sen toimeenpano
HUS:n hallituksen linjauksen mukaisesti päivystysasetuksen täytäntöönpano
tehtiin mahdollisimman kustannusneutraalisti. HYKS tulkitaan suurten
pitkälle erikoistuneiden yksiköiden muodostamaksi yhdeksi sairaalaksi.
Päivystysten johto ja yhteispäivystykset toteutuvat kaikissa HUS:n
sairaaloissa viimeistään vuoden 2015 alkupuolella. Peijaksen
yleislääkäripäivystyksen siirrosta HUS:lle aloitetaan neuvottelut. Kirurgian
takapäivystysjärjestelyt toteutuvat pienellä lisäkustannuksella kaikkialla paitsi
Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Synnytystoiminta jatkuu kuudessa
sairaalassa Porvoon sairaalan saatua STM:ltä poikkeusluvan 2016 loppuun.
Psykiatrian takapäivystys siirtyy sairaalaan Etelä-Suomen
aluehallintoviraston linjauksen mukaisesti Lohjalla ja Raaseporissa.
Radiologian päivystys järjestetään digitaalisella yhteydellä Meilahden
sairaalasta. Tukipalveluiden ja muiden asetuksen vaatimusten suhteen HUS
täyttää kriteerit.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
39 (80)
23.03.2015
Hyksin uudelleen organisoituminen
Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaalan, Hyksin, muodostavat
pääkaupunkiseudulla sijaitsevat HUS:n sairaalat ja muut toimintayksiköt.
Hyks tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja paitsi alueeseensa kuuluvien
kuntien asukkaille, myös suuressa määrin kaikille HUS:n jäsenkunnille. Sen
tehtävänä on myös huolehtia HUS:n erityisvastuualue- ja valtakunnallisista
velvoitteista. Niin ikään tämän alueen sairaalat toimivat Helsingin seudun
yliopistollisena keskussairaalana, jonka tehtävänä on huolehtia
lääketieteellisestä ja muusta terveydenhuoltoalan opetuksesta sekä
tutkimuksesta. HYKS-sairaanhoitoalue nykymuodossaan aloitti toimintansa
1.1.2006, jolloin se sai oman lautakuntansa ja sairaanhoitoalueen
johtajansa. Toiminnallisesti merkittävää oli, että HYKS-alueella siirryttiin
sairaalakeskeisestä toiminnan järjestämisestä tulosyksiköittäin ohjattuun
toimintaan, ns. divisioonamalliin. Osaamiskeskuksella tarkoitetaan tietyn
laajan hoitokokonaisuuden tai potilasryhmän hoitamiseen tarkoitetun
suhteellisen itsenäisen, eri tuotannontekijöitä hallitsevan kokonaisuuden
muodostamista.
Tutkimustoiminta
HUS:n strategian mukaan sairaanhoitopiirin tutkimus suunnataan niin, että
se johtaa onnistuessaan perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen
avulla parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Mihin tahansa ei siis
tyydytä, vaan etsitään todella uutta ja merkittävää. Tavoitteena on parempi
diagnostiikka ja hoito. Tutkimustyö parantaa palvelutuotantoa kahta reittiä.
Se tuottaa uutta tietoa ja parantaa henkilöstön taitoja, sillä tutkija on
käytännössä aina tutkimansa taudin huippuasiantuntija. HUS:ssa otettiin sen
ensimmäisen yhdentoista toimintavuoden aikana käyttöön yli 700 omaan
tutkimustyöhön perustuvaa hoidon ja diagnostiikan parannusta eli parannus
useammin kuin kerran viikossa. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia
palvelutuotannon vastuuhenkilöistä arvioi tutkimustyön parantaneen
alaisensa henkilöstön ammattitaitoa.
Ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa rahoitus. Valtion kliinisen
lääketieteen tutkimusrahoitus on pienentynyt noin viidennekseen kuluneen
runsaan viidentoista vuoden aikana. Tutkimuksen turvaamiseksi HUS on
panostanut tutkimukseen merkittävästi omaa rahoitusta. Mutta vaikka
laskettaisiin yhteen HUS:n oma ja valtiolta saatu tutkimusrahoitus ollaan
vuonna 2015 suurin piirtein samalla tasolla kuin pelkkä valtion rahoitus oli
vuonna 2009 ja huikeasti jäljessä valtion tutkimusrahoituksen tasosta
vuosituhannen vaihteen tienoilla. Rahoituksen heikkenemisen jäljet alkavat
näkyä. Tutkimuslupien määrän perusteella laskettu uusien hankkeiden
määrä oli viime vuonna viidenneksen edellisvuotta pienempi. Osan laskusta
selittänee yksittäisten tutkimushankkeiden koon kasvu, mutta takana lienee
myös ihan oikea tutkimusaktiivisuuden hiipuminen.
Toiminnan parantaminen Lean-menetelmää hyväksikäyttäen
Vuoden aikana on vedetty lukuisia Lean-työpajoja sekä kliinisillä että
tukipalveluiden alalla. Jorvin päivystyksessä jatkuvasta parantamisesta on
tullut jo osa työkulttuuria. Tämä näkyy muun muassa ruuhkautumattomana
päivystyspoliklinikkana. Tukipalveluista kuvantaminen ja laboratoriotoiminnat
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
40 (80)
23.03.2015
johdetaan nykyisin Lean-periaatteiden mukaisesti, ja vuoden lopulla HUSServis on lähtenyt voimakkaasti kehittämään omaa Lean-toimintaansa.
Yhtymähallinto on järjestänyt lisäksi kohdennettuja Lean-koulutuksia muun
muassa yhteistyössä Suomen Lean-yhdistyksen kanssa.
Psykiatrian tiekartta
Psykiatria on HUS:ssa voittopuolisesti avohoidon toimintaa, jota tukevat
erikokoiset paikalliset somaattisen sairaalan yhteydessä toimivat psykiatriset
yksiköt. Kaikilla HUS psykiatrian tulosyksiköillä on lähivuosille suunnitelmat
somaattisten sairaaloiden yhteyteen siirtymisestä tiekartan mukaisella
osastomitoituksella. Näiden osastojen lisäksi tarvitaan suurempi psykiatrinen
yksikkö, jonne yhteiset osastotoiminnot voidaan sijoittaa, ja joka
mahdollistaa potilasryhmäkohtaista erikoistumista. Millaiseksi työnjako ja
yhteistyö alueellisten ja yhteisosastojen välillä muodostuu, selviää
lähivuosina kokeilujen kautta. Hyvää tahtoa yhteistyöhön on.
Kuntatalous ja tulevaisuuden näkymät sekä lakiuudistukset
Kuntatalouden vaikutus kuntayhtymän talouteen
Vuosi 2014 oli jäsenkuntien tuloksella mitattuna ja olosuhteisiin nähden
kohtalaisessa kunnossa. Tähän vaikutti satunnaisten erien kasvu, jonka
taustalla ovat lakimuutoksen velvoittamat liikelaitosten yhtiöittämiset. Sen
lisäksi kunnat ovat reagoineet heitä ympäröivään yleiseen taloudelliseen
tilanteeseen aktiivisesti. Yli puolet Suomen kunnista korotti veroprosenttia,
toimintoja on tehostettu ja henkilöstökustannuksia karsittu. Kuntasektori ei
ole aiemmin ollut näin suurten muutosten keskellä. Valmistelussa on
samanaikaisesti valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, soteuudistus, rakennepoliittinen ohjelma, kuntarakenteen muutos sekä
kuntatalousohjelma.
Vastaavia toimenpiteitä tehtiin myös HUS:ssa: kilpailuneutraliteetin
vaikutukset tutkittiin liikelaitosten osalta, toimintaa organisoitiin uudelleen
potilaan tarpeen mukaisiin palvelukokonaisuuksiin ja vapautuviin
vakansseihin ei automaattisesti palkattu korvaavaa työvoimaa. Näillä
uudistuksilla pyrittiin turvaamaan kilpailukyky muuttuvassa
toimintaympäristössä, mm. vakuutusyhtiöt perustivat omia sairaaloita
palvelemaan asiakkaitaan.
Vuosi 2015, kuten myös tulevat vuodet tulevat olemaan kunnille ja
kuntayhtymille haasteellisia. Nopeaa muutosta talouteen ei ole
odotettavissa. Kuntien rahoitusasema tulee heikkenemään kasvavan
työttömyyden aiheuttaman verokertymävajeen sekä valtionosuusleikkausten
myötä. Tämä heijastuu tehostamispaineena myös HUS:iin, koska väestön
ikääntymisestä johtuen palvelutarve kasvaa samanaikaisesti, kun rahoitus
vähenee. HUS:n ja jäsenkuntien tulee tehdä tiivistyvää yhteistyötä, jotta
hoitoketjut saadaan järjestettyä mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Positiivisena vaikutuksena talouden heikentymisestä on ollut se, että
henkilöstön saatavuus on parantunut olennaisesti. Reuna-alueille on saatu
palkattua pätevää henkilökuntaa mm. palkkaamalla henkilö yhteisvirkaan
Hyks-sairaanhoitoalueen kanssa. Hyvän henkilöstösaatavuuden
ennakoidaan jatkuvan myös tulevina vuosina.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
Lakiuudistukset
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
41 (80)
23.03.2015
Toukokuun alusta 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki korostaa potilaan
valinnanvapautta. Vuoden 2014 alusta lähtien potilaan valinnanvapaus
laajeni koskemaan kaikkia Suomen erikoissairaanhoidon julkisia
toimintayksiköitä. Erikoissairaanhoidon vapautuminen ja markkinoinnin
lisääntyminen saattaa johtaa kilpailun kiristymiseen sekä aiheuttaa paineita
toimintaprosessien sekä volyymien ennakoimiselle ja talouden hallintaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, joka siirtyi seuraavalle
eduskunnalle, odotetaan vaikuttavan julkisen talouden kestävyysvajeen
hillitsemiseen. Uudistuksen tavoitteena on paitsi turvata tasavertaiset
palvelut eri puolilla maata myös hillitä kustannusten kasvua.
EU:n uusi hankintadirektiivi julkaistiin huhtikuussa 2014. Kansallinen
täytäntöönpanoaika on kaksi vuotta. Uuden hankintalain valmistelutyöt on
aloitettu. Tällä hetkellä ei direktiivin perusteella ole odotettavissa merkittäviä
muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttaisivat HUS:n hankintatoimintaan.
Lainsäädäntötyön valmistelua seurataan.
Syyskuun alusta 2013 voimaan tulleet kuntalain
kilpailuneutraliteettisäännökset edellyttävät, että mikäli kunta tai kuntayhtymä
on hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla,
kunnan tai kuntayhtymän tuli viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä
siirtää tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa tai
järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. HUS teki
vuoden 2013 aikana varsin perusteelliset oikeudelliset selvitykset
kilpailuneutraliteettiin liittyen.
Strategisten avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014
Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014-2016 kuntayhtymätasoinen
tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuivat voimassa olevaan
strategiaan. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion
kautta.
Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet 2014 - 2016 ovat:
Lupaus potilaalle: Annamme laadukasta, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa
Lupaus omistajille: Toimimme tehokkaasti ja tuottavasti.
Avaintavoitteet on valittu niiden tärkeyden perusteella ja siten, että ne
kattavat koko strategiakauden. Avaintavoitteet ryhmiteltiin viiden eri
näkökulman alle;
· Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
· Opetus ja tutkimus
· Prosessit, rakenteet ja johtaminen
· Henkilöstö
· Talous
Vuodelle 2014 valittiin yhteensä 13 strategista avaintavoitetta, jotka
jakaantuivat edelleen 36 erillisen mittarin avulla seurattavaan toteutustasoon. Niistä toteutui täysin 14, kuusi toteutui osittain, kolmen mittarin
osalta tulokset valmistuvat viiveellä ja 13 mittarin osalta tavoite ei toteutunut.
Toteutuminen on selostettu tarkemmin tilinpäätösasiakirjan luvussa 4.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
HALLITUS
§ 36
3/2015
42 (80)
23.03.2015
Sairaanhoidollinen palvelutuotanto
Palvelujen kysyntä
HUS:n tarjoamien palvelujen kysynnän kasvu jatkui vuonna 2014.
Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 0,6 % ja
päivystyskäyntien määrä 8,2 %. Päivystyskäyntien määrän kasvu selittyy
Jorvin yhteispäivystyksen toiminnan muutoksella. Vertailukelpoinen
päivystyskäyntien määrä kasvoi 1,8 % edellisestä vuodesta. Ennalta
suunniteltuun hoitoon otetuista potilaista 59,9 % saapui terveyskeskuksen,
30,9 % yksityislääkärin lähettäminä ja 9,1 % lähetettiin muista sairaaloista.
Osuudet pysyivät lähes muuttumattomina edelliseen vuoteen verrattuna.
Alla olevissa kuvissa on esitetty elektiivisten (ennalta suunniteltu hoito)
lähetteiden ja päivystyskäyntien lukumäärät vuosina 2012 -2014 sekä
lukumäärien muutosprosentti edellisestä vuodesta.
280 000
+ 5,5 %
+ 0,6 %
235 000
+ 8,2 %
230 000
275 000
225 000
270 000
220 000
265 000
+ 1,8 %
275 812
277 593
255 000
215 000
+ 1,1 %
- 2,3 %
260 000
228 981
210 000
261 390
205 000
250 000
211 668
209 360
200 000
2012
2013
2014
2012
Elektiiviset lähetteet
2013
Päivystyskäynnit
2014
2014: vertailukelpoinen
muutos + 1,8 %
Hoitopalvelut
Sairaanhoidollinen palvelutuotanto
TP 2014
TA 2014
TP 2013
Palvelutuotanto
- Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1)
- Psykiatrian hoitopäivät, lkm
184 686
196 814
- NordDRG-tuotteet, lkm
664 401
632 281
625 672
joista klassiset DRG-tuotteet, %
23,5%
24,3%
24,0%
joista avohoidon DRG-tuotteet, %
76,5%
75,7%
76,0%
- Käyntituotteet, lkm
1 710 712
1 638 920
1 657 421
- Tk-päivystyskäynnit, lkm
63 057
58 997
75 637
- Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm
21 583
27 980
laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm
1 346
6 294
1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät
Poikkeama-%
TP 2014/
TA 2014
Muutos-%
TP 2014/
TP 2013
4,3%
4,5%
-6,2%
6,2%
5,1%
4,4%
6,9%
3,2%
-16,6%
-22,9%
-78,6%
Palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 4,5 %
edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion 4,3 %.
Palvelurakenteen ja hoitokäytäntöjen muuttuminen
avohoitopainotteisemmaksi jatkui. Edelliseen vuoteen verrattuna sekä
NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä (+6,2 %) että käyntituotteiden
kokonaislukumäärä (+3,2 %) kasvoivat. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä
(-6,2 %) sen sijaan laski tavoitteen mukaisesti. Vuonna 2014 tehtiin
ennätysmäärä elinsiirtoja, yhteensä 355 siirtoa, mikä on 70 enemmän kuin
edellisenä vuonna.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
43 (80)
23.03.2015
Hoidetut potilaat
Sairaanhoidollinen palvelutuotanto
- Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat
- Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat
- Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto)
somatiikka,vrk
psykiatria,vrk
495 828
44 423
481 749
53 252
Muutos-%
TP 2014/
TP 2013
2,9%
-16,6%
3,9
20,2
4,0
18,3
-2,5%
10,4%
TP 2014
TP 2013
Erikoissairaanhoidossa oli hoidossa 495 828 eri potilasta. Määrä kasvoi
2,9 % edellisestä vuodesta. HUS:ssa hoidettujen eri henkilöiden
kokonaismäärä, johon sisältyivät yhteispäivystysten terveyskeskuspotilaat,
oli 519 295 henkilöä (kokonaismäärässä potilaat, joita on hoidettu sekä
erikoissairaanhoidossa että HUS:n terveyskeskuspäivystyksessä, ovat
luvussa vain kertaalleen). Kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 2,0 %.
Yhteensä 470 393 jäsenkuntien asukasta käytti erikoissairaanhoidon
palveluja, määrä kasvoi 12 293 henkilöllä (2,7 %) edellisestä vuodesta.
Samanaikaisesti HUS-alueen väestömäärä kasvoi 1,2 %. Jäsenkuntien
asukkaista noin joka kolmas (29,4 %) käytti vuoden 2014 aikana HUS:n
tuottamia tai järjestämiä erikoissairaanhoidon palveluja. Palveluita
käyttäneiden jäsenkuntalaisten osuus väestömäärästä kasvoi jonkin verran
vuodesta 2013, jolloin toteuma oli 29,0 %. Palveluiden käytössä suhteessa
kokonaisväestöön on suuria kuntakohtaisia eroja.
Seuraavassa kuvassa on esitetty jäsenkuntakohtaisesti hoidettujen eri
potilaiden osuus jäsenkunnittain kokonaisväestöstä vuosina 2013 ja 2014.
Helsinki tuottaa osan väestönsä tarvitsemista erikoissairaanhoidon
palveluista itse.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
44 (80)
23.03.2015
Hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy
Sairaanhoidollinen palvelutuotanto
Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy
- Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm
- Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1)
> 6 kk
kaikki
- Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1)
> 3 kk
kaikki
1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 31.12.
TP 2014
TP 2013
Muutos-%
TP 2014/
TP 2013
6 048
8 378
-27,8%
158
16 909
297
16 321
-46,8%
3,6%
1 406
24 986
2 187
26 875
-35,7%
-7,0%
Vuoden lopun tilanteessa kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja
hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä laski 7,0 % verrattuna
edelliseen vuoteen ja yli 3 kk odottaneiden lukumäärä laski 1 406
potilaaseen (-35,7 % vs. 2013). Vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden
kokonaismäärä sen sijaan kasvoi 3,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja yli
6 kk odottaneiden potilaiden lukumäärä laski 158 potilaaseen (- 46,8 %).
Jäsenkuntien maksuosuus (erikoissairaanhoidon palvelulaskutus)
Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelut kattava
maksuosuuslaskutus ylijäämäpalautuksen jälkeen oli 1 475,3 milj.
euroa. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuuslaskutus kasvoi
edelliseen vuoteen verrattuna 53,6 milj. euroa (3,8 %) ja se ylitti
talousarvion 31,5 milj. euroa (2,2 %). Kun otetaan huomioon toteutunut
jäsenkuntien erikoissairaanhoidon toimintavolyymi (4,3 % kasvu
edellisestä vuodesta ja 4,2 % yli talousarvion), talousarvioylitystä
voidaan pitää hyvin maltillisena.
Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän
vaikutus oman palvelutuotannon laskutuksen budjettiylitykseen oli 4,2 %
ja käytettyjen palveluiden keskihinnan laskun vaikutus oli - 0,2 %.
Ts. toteutunut palvelujen määrällinen käyttö ylitti talousarviossa
suunnitellun tason. Edelliseen vuoteen verrattuna oman
palvelutuotannon maksuosuuslaskutuksen kasvusta 4,2 % aiheutui
palveluiden määrällisen käytön lisääntymisestä ja 1,7 % käytettyjen
palvelujen keskihinnan noususta. Ylijäämäpalautusta ei huomioida hintamääräeroanalyyseissa.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
45 (80)
23.03.2015
Alla olevassa kuvassa on esitetty jäsenkuntien deflatoimattomat
maksuosuudet vuosina 2010 - 2014 ja poikkeamaprosentti talousarviosta.
HUS:n jäsenkuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset
olivat vuonna 2014 keskimäärin 922 euroa. Tämä on 1,9 % enemmän kuin
vuonna 2013 (deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä, kerroin 1,006).
Liitteessä 1 on esitetty jäsenkuntakohtaisesti maksuosuuksien toteutuminen.
Alla olevassa kuvassa on esitetty jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet
euroa/asukas vuosina 2010 - 2014 sekä muutosprosentti edellisestä
vuodesta.
Väestö 31.12.2010 - 2013, joulukuun ennakkoväkiluku 2014. Tiedot: Tilastokeskus
Deflatoitu vuoden 2014 tasoon tilastokeskuksen JMHI, kuntatalous/terveydenhuolto (1-9/2014 keskiarvo).
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
HALLITUS
§ 36
3/2015
46 (80)
23.03.2015
Alla olevassa kuvassa on esitetty julkisten menojen hintaindeksin,
jäsenkuntien yhteenlaskettujen euromääräisten maksuosuuksien sekä
jäsenkuntien asukaskohtaisten maksuosuuksien kehitys indeksoituina
vuosina 2009 - 2014.
Indeksi 2009 = 100
115
Muutos
110
105
100
95
TP2009
TP2010
TP2011
TP2012
TP2013
TP2014
Julkisten menojen hintaindeksi (29.10.2014)
Jäsenkuntien maksuosuus (defl.)
Euroa/asukas (defl.)
Vuoden 2014 jäsenkuntien kalliin hoidon tasauksen jälkeisiä toteumia ja
talousarvion maksuosuuksia verrattaessa jäsenkunnista 15 ylitti ja 9 alitti
maksuosuutensa. Euromääräisesti suurimmat maksuosuuksien ylittäjät olivat
Vantaa (10,5 milj. euroa), Espoo (10,5 milj. euroa), Helsinki (4,2 milj. euroa),
Kirkkonummi (2,6 milj. euroa), Järvenpää (2,4 milj. euroa), Raasepori (2,3
milj. euroa) ja Nurmijärvi (2,1 milj. euroa). Suurimmat alittajat
euromääräisesti olivat Kerava (-1,6 milj. euroa), Hyvinkää (-1,5 milj. euroa),
Inkoo (-1,2 milj. euroa) sekä Porvoo (-1,0 milj. euroa). Prosentuaalisesti
suurimmat maksuosuuksien ylittäjät olivat Kauniainen 18,7 %, Pornainen
12,4 %, Loviisa 8,1 % ja Kirkkonummi 8,1 %. Maksuosuudet alittuivat
prosentuaalisesti eniten Inkoossa -19,1 % ja Askolassa -13,3 %.
Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen 2013 - 2014 (1 000 euroa)
Kunta
Askola
Espoo
Hanko
Hels inki
Hyvinkää
Inkoo
Järvenpää
Karkkila
Kauniainen
Kerava
Kirkkonumm i
Lapinjärvi
Lohja
Loviis a
Mänts älä
Nurmijärvi
Pornainen
Porvoo
Raas epori
Sipoo
Siuntio
Tuus ula
Vantaa
Vihti
Jäsenkunnat
yhteensä
Ptk:n tark.
TP 2013
(k alliin
hoidon
tasauks e n
jälk ee n)
5
229
11
505
46
5
38
10
7
34
32
2
50
14
18
37
4
49
33
17
6
34
195
27
441
030
411
741
839
706
830
358
628
205
815
839
768
564
986
099
358
483
857
764
175
466
701
656
1 421 720
TA 2014
5 507
229 439
10 921
513 452
50 129
6 444
37 773
10 900
7 010
36 561
32 447
2 882
53 439
15 038
19 743
37 353
4 459
53 070
33 715
18 826
6 784
35 194
194 354
28 359
TP 2014
(ennen
kalliin
hoidon
tasausta)
Kalliin
hoidon
tas aus ,
ne tto
1-12/2014
4 718
240 159
11 015
518 803
47 948
4 974
39 760
10 354
7 991
34 126
34 548
2 910
55 525
14 840
19 457
40 340
5 046
51 689
35 923
18 650
6 945
34 894
205 148
29 544
55
-210
78
-1 127
682
238
482
-254
333
842
533
74
-1 213
102
498
-841
-33
364
118
-218
-617
826
-255
-456
1 443 800 1 475 306
0
TP 2014
(kalliin
hoidon
tasauksen
jälkeen)
4
239
11
517
48
5
40
10
8
34
35
2
52
16
19
39
5
52
36
18
6
35
204
29
MuutosPoik k .
Poik k.-% Muutos
%
TP 2014 - TP 2014 - TP 2014 - TP 2014 TA 2014 TA 2014
TP 2013
TP 2013
772
949
093
676
629
211
243
100
324
967
081
984
997
257
955
499
013
052
041
432
328
720
893
088
-734
10 510
172
4 224
-1 500
-1 232
2 470
-799
1 314
-1 593
2 635
102
-443
1 219
212
2 147
553
-1 018
2 326
-395
-456
526
10 539
729
-13,3
4,6
1,6
0,8
-3,0
-19,1
6,5
-7,3
18,7
-4,4
8,1
3,5
-0,8
8,1
1,1
5,7
12,4
-1,9
6,9
-2,1
-6,7
1,5
5,4
2,6
-668
10 918
-318
11 936
1 790
-495
1 412
-257
696
762
2 267
146
2 228
1 693
969
2 400
655
2 569
2 184
668
153
1 254
9 192
1 432
-12,3
4,8
-2,8
2,4
3,8
-8,7
3,6
-2,5
9,1
2,2
6,9
5,1
4,4
11,6
5,1
6,5
15,0
5,2
6,4
3,8
2,5
3,6
4,7
5,2
1 475 306
31 507
2,2
53 586
3,8
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
47 (80)
23.03.2015
Oman ja muun palvelutuotannon kokonaislaskutuksen jakautumisessa
jäsenkuntien ja muiden maksajien välillä ei ole tapahtunut merkittäviä
muutoksia. Jäsenkuntien osuus kokonaislaskutuksesta on 91,6 %, joka on
0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2013. HUS:n jäsenkunnille
tuottaman terveyskeskuspäivystystoiminnan osuus kokonaislaskutuksesta
on 0,6 %.
Laskutus (1 000 euroa)
TP 2014
TA 2014
Jäsenkunnat
- Jäsenkuntien maksuosuus
- Muu laskutus jäsenkunnilta
* Siirtoviivehoitopäivät
* Terv.keskuspäivystys
* Muu palvelutuotanto
Muu laskutus
- Erva
- Muut sairaanhoitopiirit
- HYKSin Kliiniset Palvelut Oy
- Ulkomailla asuvat
- Kelan maksamat
- Puolustusvoimat
- Muut maksajat
1 488 092 1 458 369
1 475 306 1 443 800
12 786
14 569
803
0
9 124
8 528
2 858
6 041
135 907
146 736
36 360
40 312
72 550
79 091
2 581
0
2 892
4 680
4 156
0
766
0
16 602
22 653
Poikk.-%
TP 2014/
TA 2014
TP 2013
2,0 % 1 439 470
2,2 % 1 421 720
-12,2 %
17 750
2 939
7,0 %
11 389
-52,7 %
3 422
-7,4 %
137 477
-9,8 %
36 256
-8,3 %
75 498
358
-38,2 %
4 087
2 369
643
-26,7 %
18 267
Muutos-%
TP 2014/
TP 2013
3,4 %
3,8 %
-28,0 %
-72,7 %
-19,9 %
-16,5 %
-1,1 %
0,3 %
-3,9 %
621,6 %
-29,2 %
75,5 %
19,1 %
-9,1 %
Muiden maksajien laskutus oli vuonna 2014 yhteensä 135,9 milj. euroa, joka
alittaa talousarvion 10,8 milj. eurolla (- 7,4 %) ja edellisen vuoden 1,6 milj.
eurolla (- 1,1 %). Kokonaislaskutuksesta muiden sairaanhoitopiirien ja Ervaalueen osuus yhteensä on 6,7 %. Edelliseen vuoteen verrattuna Erva-alueen
laskutus on kasvanut 0,3 % ja muiden sairaanhoitopiirien laskutus on
vähentynyt 3,9 %.
Muiden maksajien laskutuksesta HUS:n omana palvelutuotantona
tuotettujen tuotteiden laskutus oli 134,7 milj. euroa, josta 80,7 % muodostui
vuodeosastohoidon DRG-tuotteista. HUS:n oman palvelutuotannon
tuotteistetuista palveluista 50 eri tuotetta kattaa noin 57 % (76,4 milj. euroa)
muiden maksajien laskutuksesta. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien tuotteet
ovat pääsääntöisesti vaikeahoitoisia klassisia vuodeosastohoitojaksoja.
Erityisesti vuonna 2014 vilkastunut elinsiirtotoiminta sekä keskosina tai
vaikeasti sairaina syntyneiden DRG-tuotteet näkyi muiden maksajien
laskutuksessa. Näiden yhteenlaskettu laskutus oli 21,6 milj. euroa, mikä
kattaa 28,3 % oman palvelutuotannon 50 laskutuksellisesti suurimpien
tuotteiden laskutuksesta. Elinsiirtojen osalta kalliita sydämensiirtoja
(DRG103) tehtiin lukumääräisesti 7 vähemmän ja kustannuksiltaan hieman
edullisempia munuaisensiirtoja (DRG302) tehtiin lukumäärällisesti 27
enemmän kuin edellisenä vuonna. Vastasyntyneiden keskosten osalta
tuotteen DRG388A (Vastasyntynyt, syntymäpaino 1 500-2 500 g, useiden
elinjärjestelmien ongelmia) lukumäärä tuplaantui edelliseen vuoteen ja
laskutus kasvoi 476,5 %.
Opetus ja tutkimus
Yliopistosairaalaa ylläpitävänä sairaanhoitopiirinä HUS:n ydintoimintana ja
lakisääteisenä tehtävänä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen
lisäksi opetus ja tutkimus.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
48 (80)
23.03.2015
HUS:n strategian mukaan sairaanhoitopiirin antaman perus-, erikoistumis-,
jatko- ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on turvata ammattitaitoisen
työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. HUS toteuttaa
opetustehtäväänsä osallistumalla Helsingin yliopiston lääketieteellisen
tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja
erikoistumiskoulutukseen ja tarjoamalla käytännön koulutusjaksojen ajaksi
oppimisympäristön ja ohjausta ammattikorkeakouluissa hoitajiksi
opiskeleville. Lisäksi HUS:ssa koulutetaan akateemisia erityistyöntekijöitä
(esim. sairaalakemistit ja -fyysikot). Koulutusta pyritään kehittämään
erityisvastuualuetasoisesti. Vuonna 2013 perustetun erityisvastuualueen
koulutusvaliokunnan tehtävänä on ammattitaitoisen henkilökunnan
riittävyyden varmistaminen ja sijoittumisen optimoiminen.
Strategian mukaan HUS:ssa tehtävä tutkimus suunnataan niin, että se
onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla
parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tavoite on toteutunut hyvin.
Tehdyn selvityksen mukaan HUS:ssa on yhdentoista viime vuoden aikana
otettu käyttöön uusi potilaan tutkimusta tai hoitoa koskeva omaan
tutkimustyöhön liittyvä parannus useammin kuin kerran viikossa (yht. yli 700
yhdentoista vuoden aikana). Kliinisen lääketieteen tutkimus on välttämätön
edellytys sille, että HUS:n tuottamat palvelut pysyvät lääketieteellisesti ajan
tasalla ja vastaavat alueen kuntien ja eräiltä osin koko valtakunnan
asukkaiden perustellusti niille asettamia odotuksia. Tutkimustyön
edellytysten turvaaminen on siten välttämätöntä jatkossakin.
Meilahden kampukselta tulevia tieteellisiä julkaisuja voi seurata kerran
vuorokaudessa päivittyvältä Terkon sivustolta. HUS:n piirissä tehtävästä
tutkimustyöstä tiedottaminen tullee entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa,
kun potilaat voivat valita hoitopaikkansa ja tehnevät sen osin myös sillä
perusteella, kuinka hyvin missäkin sairaalassa sovelletaan uusinta
lääketieteellistä tietoa.
HUS:n saama valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen
aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin oli 20,7 milj. euroa. Sen käyttö on
esitetty kuvassa Valtion tutkimusta ja opetusta varten antaman määrärahan
käyttö vuonna 2014. Korvaus ei kuitenkaan läheskään kata edes
koulutuksesta aiheutuvia suoria kustannuksia, joiden lisäksi HUS:lle
aiheutuu koulutukseen liittyvään toiminnan hidastumisesta seuraavia
merkittäviä epäsuoria kuluja. Aikaisempien ekonometristen laskelmien
tulosten perusteella voidaan HUS:n arvioida panostaneen lääkäri- ja
erikoislääkärikoulutukseen lähes 60 milj. euroa. Merkittävä osa lääkäri- ja
hammaslääkärikoulutuksesta jää siis nykyään kuntien maksettavaksi.
Muuhun yliopistokoulutukseen verrattuna tilanne on poikkeava. Muiden
alojen yliopistokoulutuksen maksaa valtio.
HUS sai oppilaitoksilta korvausta hoitajien kliinisen vaiheen opetuksen
järjestämisestä yhteensä 0,8 milj. euroa. Tiedossa ei ole, kuinka hyvin se
vastaa kustannuksia.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
49 (80)
23.03.2015
Valtion tutkimusta ja opetusta varten antaman määrärahan käyttö v. 2014
(1000 euroa)
*) Tutkimustoimintaa palvelevat resurssit rahoitetaan HUS:n omalla tutkimusmäärärahalla
Myönnettyjen tutkimuslupien perusteella arvioitu aloitettujen uusien
tutkimusten määrä on ollut kasvussa vuoteen 2013 saakka, mutta väheni
parisenkymmentä prosenttia vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna
(kuva). Muutos on suuri ja heijastanee ainakin osin tutkimustoiminnan
hiipumista. Osin syynä on aloitettavien tutkimushankkeiden koon
kasvaminen, mihin on johtanut mm. suurten hankkeiden suosiminen valtion
tutkimusrahoitusta jaettaessa.
Valtion tutkimusrahoitus, 10,4 miljoonaa euroa, pysyi edellisen vuoden
tasolla, mutta on viimeisen kolmen vuoden aikana pienentynyt melkein
kolmanneksen. HUS:n oma tutkimusrahoitus, 7 milj. euroa vuonna 2014,
onkin ollut välttämätön sairaanhoitopiirin tutkimustoiminnan häiriöttömälle
jatkumiselle. HUS:n oma rahoitus on käytetty tutkimuksen infrastruktuurin
(mm. Biomedicumissa sijaitsevat HUS:n tutkimustilat, kirjallisuus- ja
tietotekniikkapalvelut) ja eräiden tutkimusyhteistyösopimusten kulujen
kattamiseen, apurahojen omavastuuosuuksiin sekä tulosyksiköille
annettavan tutkimuksen perusrahoituksena.
Kliinisten lääketutkimusten laskutus kääntyi nousuun ja oli 7,7 milj. euroa
(7,0 milj. euroa 2013). Tulosta on pidettävä hyvänä, sillä kliinisten
lääketutkimusten vähentyminen on ollut yleiseurooppalainen ilmiö.
HUS:n tutkimuksen tärkein yksittäinen rahoituslähde on valtion rahoitus
yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen). Sen kokonaismäärä oli 10,4 milj.
euroa ja sen jakaantuminen on esitetty kuvassa Valtion tutkimusta ja
opetusta varten antaman määrärahan käyttö vuonna 2014.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
HALLITUS
§ 36
3/2015
50 (80)
23.03.2015
Talous
Talouden tunnuslukuja
- Jäsenkuntien maksuosuus
- Muu myynti yhteensä
- Toimintatuotot yhteensä
- Toimintakulut yhteensä
- Nettorahoituskulut
- Vuosikate
- Poistot
- Tilikauden tulos
TA 2014
TA 2014
11.12.2013 11.12.2014
(1)
(2)
1 443,8
1 491,9
434,6
422,8
1 878,4
1 914,7
1 757,3
1 771,0
14,6
13,3
106,6
130,3
106,6
104,0
0,0
26,3
TP 2012
1 353,2
391,4
1 744,6
1 668,9
13,6
62,1
97,6
-35,5
TP 2013
1 421,7
426,3
1 848,0
1 721,1
13,0
113,8
103,3
10,6
- Toimintatuotot/toimintakulut %
- Vuosikate/poistot %
104,5
63,6
107,4
110,2
106,9
100,0
108,1
125,2
106,9
102,5
0,0 %
2,5 %
-0,5 %
-7,0 %
- Investoinnit
- Lainakanta
115,8
224,2
132,1
214,9
165,2
274,9
158,8
214,9
147,8
204,6
-10,5 %
-25,6 %
11,9 %
-4,8 %
39,9
30,3
-9,8
40,1
28,7
-2,7
väh. 40 %
väh. 40 %
-2,7
23,6
39,1
28,7
0,0
-100,0 %
-2,4 %
0,0 %
-100,0 %
- Omavaraisuusaste %
- Suhteellinen velkaantuneisuus %
- Kertynyt ylijäämä 31.12.
TP 2014
1 475,3
431,6
1 907,0
1 784,2
13,2
109,5
106,9
2,7
Poikkeama-% Muutos-%
TP 2014/
TP 2014/
TA 2014 (1)
TP 2013
2,2 %
3,8 %
-0,7 %
1,3 %
1,5 %
3,2 %
1,5 %
3,7 %
-9,5 %
1,0 %
2,8 %
-3,8 %
0,3 %
3,5 %
-74,5 %
TA (1) Valtuuston hyväksymä talousarvio 11.12.2013
TA (2) Muutettu talousarvio, valtuuston hyväksymä 11.12.2014
Toimintatuotot
HUS-kuntayhtymän toimintatuotot vuonna 2014 olivat noin 1 907,0 milj.
euroa. Jäsenkuntien maksuosuus HUS:n kokonaisrahoituksesta oli vuonna
2014 (1 475,3 milj. euroa), 77,4 %, jossa oli kasvua edellisvuoteen 0,5
prosenttiyksikköä. Kasvu selittyy kilpailun kiristymisestä aiheutuneesta
muiden maksajien laskutuksen pienentymisestä, mm. vakuutusyhtiöt
avasivat omia sairaaloita. Jäsenkuntien palveluiden käyttö oli vuoden lopulla
erittäin vilkasta. Jäsenkuntien maksuosuuden ylitys oli ennen 33,1 milj.
euron jäsenkuntien palautusta 64,6 milj. euroa (4,5 %). Toimintatuottojen
loppuvuoden voimakkaaseen kasvuun vaikutti Uranus-järjestelmän
päivityksen myötä helpottunut pitkäaikaisdiagnoosien kirjaaminen.
Toimintakulut
HUS-kuntayhtymän toimintakulut vuonna 2014 olivat 1 784,0 milj. euroa.
Toimintakulut ylittivät talousarvion 26,9 milj. eurolla, 1,5 %. Kasvu
edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,7 %. Toimintakulujen vertailukelpoinen
kasvu edelliseen vuoteen verrattuna ilman potilasvakuutusta oli 3,2 % ja
talousarvioon verrattuna 1,0 %. Toiminnan määrä ylitti kuitenkin
talousarvion sisältävän suunnitelman selvästi enemmän eli 4,3 %.
Merkittävimmät tekijät, jotka aiheuttivat toimintakulujen 66,7 milj. euron
kasvun edelliseen vuoteen verrattuna olivat:
1)
Ptk:n tark.
Sopimuskorotusten kustannusvaikutukset (ilman työaikakorvausten ja
jaksotettujen lomapalkkavarausten muutosta oli 7,8 milj. euroa.
Sopimuskorotus vuonna 2014 oli 20 euroa/henkilö, joka korotti
tehtäväkohtaisia palkkoja 1.7. alkaen. Korotus ei koskenut
lääkärihenkilökuntaa.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
51 (80)
23.03.2015
2)
Vuonna 2014 koko HUS:n henkilökunta oli tulospalkkiojärjestelmän
piirissä. Vuonna 2013 ei maksettu kuin muuttuvat palkanosat,
tulospalkkiot peruttiin osana säästöohjelmaa. Maksettujen
tulospalkkioiden sekä uusien jaksotettujen tulospalkkioiden
nettovaikutus toimintakuluihin oli 3,6 milj. euroa.
3)
Henkilötyövuosien kasvun sekä palkkaliukuman vaikutus oli 5,6 milj.
euroa. Kasvuun vaikuttivat mm. psykologien tehtäväkohtaisten
palkkojen tarkistus alkaen marraskuusta 2013, Pääkaupunkiseudun
sosiaalialan osaamiskeskuksen siirtyminen Helsingin kaupungilta
HUS:iin 0,6 milj. euroa.
4)
Lakisääteisten henkilösivukulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna
oli 11,5 milj. euroa. Henkilösivukulujen kasvu oli 5,7 %, vaikka palkat ja
palkkiot nousivat 1,9 %.
Tot. -% 2013
Tot. -%
2014
KuEL-maksut (palkka- ja eläkeper.)
17,20 %
17,51 %
Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu
2,07 %
2,16 %
Lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu
0,26 %
0,67 %
Lakisääteiset henkilösivukulut nousivat edellä mainittujen prosenttikorotusten
myötä 10,3 milj. eurolla vuodesta 2013. Lakisääteisen
tapaturmavakuutuksen voimakkaaseen kasvuun vaikutti se, että vuodelle
2013 kirjattiin edellisen vuoden tasauslasku. Vuodesta 2013 alkaen HUS on
saanut vakuutusyhtiöltä ennakkotiedon tasauslaskun suuruudesta ja se
voidaan huomioida oikealle kaudelle. Loppuosa ylityksestä aiheutui
jaksotettujen palkkojen sosiaalivakuutusmaksuista, joiden kasvu aiheutui
vuonna 2014 käyttöön otetusta koko henkilöstön tuottavuuden kasvuun
kannustavasta tulospalkkausjärjestelmästä. Varhaisella puuttumisella on sen
sijaan pystytty alentamaan Varhaiseläkeperusteisia maksuja 1,2 milj. euroa.
Ptk:n tark.
5)
PVK:n potilasvakuutuskannan uudelleen arvottamisen
kustannusvaikutus edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,2 milj. euroa.
6)
Atk-palveluiden kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 8,7 milj.
euroa. Kasvun aiheuttivat
· Kelan eArkiston käyttömaksu 0,9 milj. euroa
· Apotti-hanketoimisto 0,4 milj. euroa
· Windows 7-hanke 2,3 milj. euroa
· Työasemalisenssien lisääntyminen 0,8 milj. euroa
· Sekä muut atk-palvelut 4,3 milj. euroa (sähköiset potilaspalvelut,
Uranus potilasjärjestelmä, viestinnän järjestelmä,
henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan järjestelmä sekä Husnet)
7)
Lääkehankintojen kustannukset kasvoivat 4,3 milj. euroa. Kasvu
aiheutui valtaosin kahdesta tekijästä. C-hepatiitin hoitoon käytetyn
valmisteen vaikutus oli 1,9 milj. euroa ja silmän uudissuonittumisen
estoon käytetyn valmisteen yli 2 milj. euroa. Aihetta on analysoitu
tarkemmin alla olevassa aineiden ja tarvikkeiden käyttöä koskevassa
kappaleessa.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
52 (80)
23.03.2015
8)
Tutkimus- ja hoitotarvikkeiden käytön kasvu toimintavolyymin
muutoksesta johtuen oli 7,1 milj. euroa. Kasvu jakautui implantteihin
ja proteeseihin (1,1 milj. euroa), kuntoutuksen apuvälineisiin (1,2 milj.
euroa) sekä hoitotarvikkeisiin 4,8 milj. euroa), joissa voimakkain
kasvu oli dialyysitarvikkeissa, ortopedisissa ruuveissa sekä
haavanhoitotarvikkeissa.
9)
Toimitilojen vuokrakustannukset kasvoivat 2,3 milj. euroa ja koneiden
ja laitteiden 1,4 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimitilojen
vuokrien kasvu aiheutui kesken vuotta käyttöön otetuista uusista
vuokrakohteista sekä aiempien vuokrasopimusten porrastetusta
hinnoittelusta mm. HUS-Servisin henkilöstö- ja talouspalveluiden
toimitilat Kalasatamassa. Ulkoisten vuokrakohteiden suurimmat
järjestelyt vuonna 2014 liittyivät toiminnan keskittämiseen erityisesti
psykiatriassa ja HUS-Servisin toiminnassa sekä sisäilmaongelmista
johtuviin muuttoihin. Lisäksi osoitteessa Tukholmankatu 2, Helsinki,
sijaitsevasta vuokrakohteesta luovuttiin kiinteistön siirtyessä
hotellitoimintaan. Keväällä otettiin käyttöön HUSLAB Kamppi, jonka
keskeisellä sijainnilla pyritään parantamaan laboratoriopalveluiden
helppoa tavoittavuutta.
Koneiden ja kaluston aiheuttamien vuokrien kasvu aiheutui
pääasiassa siitä, että Windows 7 käyttöjärjestelmäasennuksien
yhteydessä vaihdettiin noin kolmannes vanhemmista, jo takuun
ulkopuolelle jääneistä työasemista. Työasemia päivitettiin ja vaihdettiin
vuoden 2014 aikana noin 18 200. Päivityksen tuloksena HUS:lla on
käytössään ajantasainen, dokumentoitu, hallittu ja tietoturvallinen
työasemaympäristö.
Toimintakulut kuluryhmittäin
Henkilöstökulut (1 101,7 milj. euroa) alittivat talousarvion 11,2 milj.
eurolla (-1,0 %). Henkilöstökulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna
oli 2,6 %, palkkojen ja palkkioiden 1,9 % ja henkilösivukulujen 5,7 %.
Henkilösivukulujen kasvuun edellisestä vuodesta vaikutti palkkojen
kasvun lisäksi KuEl-maksun nousu 0,3 %-yksiköllä.
Palkkojen talousarviota pienempään toteumaan vaikutti
vuosilomamääräyksiin tullut muutos, jonka mukaan loma-ajan palkka
lasketaan keskimääräisen työaikaprosentin mukaan (aiemmin loma-ajan
työaikaprosentin mukaan). Koska HUS:ssa on paljon osa-aikaisia
työntekijöitä (noin 14,5 %), vähensi tämä lakimuutos loma-ajalta
maksettuja palkkakustannuksia sivukuluineen noin 3,5 - 4 milj. euroa
vuositasolla.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
53 (80)
23.03.2015
Alla olevassa taulukossa on esitetty palkkojen ja palkkioiden muutokset
2014 / 2013 (1 000 euroa):
Palkkalaji
TP 2013
Sopimuskorotusten kustannusvaikutukset
(ilman työaikakorvausten ja jaksotetun lomapalkkavarauksen muutosta)
Työaikakorvausten muutos (maksetut sekä
tilinpäätökseen jaksotetut)
Jaksotetun lomapalkkavarauksen muutos
Maksetut tulospalkkiot (netto) sekä
uudet jaksotetut tulospalkkiot
Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien muu
muutos sekä palkkaliukuma
Hoitotakuun lisätyö ja lääkärien kliininen
lisätyö
TP 2014
Ilman sivukuluja
871 824
muutos-%
7 835
0,9 %
179
-1 434
0,0 %
-0,2 %
4 051
0,5 %
5 631
0,6 %
-93
887 993
0,0 %
1,9 %
Henkilösivukulut alittivat talousarvion 2,5 milj. euroa. Varhaiseläkemaksut
jäivät noin miljoonan alle talousarvion ja edellisen vuoden. Kustannuksia on
pyritty pienentämään aktiivisella työnantajapolitiikalla ja osittaisen työajan
järjestelyillä. Loppu henkilösivukulujen talousarvioalituksesta aiheutui
työttömyysvakuutusmaksujen laskusta 0,2 %-yksiköllä. Tästä 1,5 milj. euron
talousarvioalituksesta 0,6 milj. euroa aiheutui uudesta
Työttömyysvakuutusrahaston maksamasta koulutuskorvauksesta enintään
kolmelta päivältä.
Palveluiden ostot (286,0 milj. euroa) ylittivät talousarvion 16,3 milj. eurolla.
Ylityksestä 8,9 milj. euroa aiheutuu potilasvakuutuksen kustannusten
kasvusta. Lisäksi sairaanhoitopalveluiden ostot muilta sairaanhoitopiireiltä
kasvoivat 6,1 milj. euroa, josta HUS-alueen potilaiden vapaan valinnan
osuus oli noin 1,2 milj. euroa. Vapaan valinnan vuodeosastohoitopäiviä
ostettiin 278 ja käyntejä 1 206, molempia arvoltaan noin 0,6 milj. euroa.
Laboratoriopalvelut ylittivät talousarvion 1,4 milj. eurolla. Ylitys aiheutui
pääosin volyymin kasvusta aiheutuvasta tutkimuskapasiteetin
käyttökorvauksista.
Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot (340,0 milj. euroa) ylitti
talousarvion 21,5 milj. eurolla. Aineiden ja tarvikkeiden talousarvioylitys
aiheutuu palvelutoiminnan kasvusta. Ylityksestä 10,9 milj. euroa aiheutuu
lääkekustannusten kasvusta. Lääkekustannukset kasvoivat edellisestä
vuodesta 4,3 milj. eurolla. Jos kilpailutuksella ei olisi saavutettu noin 7 - 8
milj. euron kustannussäästöä, ylitys olisi ollut vieläkin suurempi. Alla
olevassa taulukossa on esitetty, miten lääkkeiden ylitys ostohinnoin
kohdistuu eri asiakasryhmiin:
Lääkkeet ja apteekkitarvikkeet
Ptk:n tark.
Toteuma - TA
Toteuma - ed.v.
Sisäiset asiakkaat
Tartuntatautilääkkeet
Ulkoiset asiakkaat
7,7
3,2
-0,2
2,0
2,8
-0,5
YHTEENSÄ
10,7
4,3
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
54 (80)
23.03.2015
Kilpailutuksen myötä merkittävimmät hinnanlaskut olivat epilepsialääkkeissä,
paikallispuudutteissa, aineenvaihduntasairauksien hoitoon käytettävissä
entsyymeissä, luun rakenteeseen ja mineralisaatioon vaikuttavissa
lääkeaineissa sekä osassa syöpälääkkeitä. Lisäksi inhalaattorikaasuissa on
siirrytty annoskohtaiseen hinnoitteluun, jonka myötä kokonaiskustannukset
ovat laskeneet. Euromääräisesti eniten ovat laskeneet luun rakenteeseen ja
mineralisaatioon vaikuttavat lääkkeet (-1 milj. euroa). Kustannusten
vähentyminen aiheutuu lähinnä vaikuttavien aineiden tsoledronihapon
hinnan alentumisesta ja denosumabin käytön volyymin vähentymisestä.
Sairaanhoidollisen palvelutuotannon volyymikasvun lisäksi yksittäisistä
lääkeaineista on aiheutunut voimakasta lääkekustannusten kasvua.
Sisäisille asiakkaille toimitettujen lääkkeiden hankintakustannusten
kasvusta edellisvuodesta aiheutuu merkittävin yli 2 milj. euron
talousarvioylitys silmän uudissuonittumisen estoon käytettävästä
Aflibersepti-lääkeaineesta. Aiemmin ko. lääkeaineen sijaan käytettiin itse
valmistettua lääkettä, jonka käytön lääkelain muutos estää. Uuden
valmisteen hinta on moninkertainen ja samanaikaisesti tapahtunut
Lauttasaaren silmäsairaalan avaaminen korostaa muutoksen vaikutusta.
Talousarvioylitykseen on lisäksi vaikuttanut syöpälääkkeiden nettovaikutus
yli miljoonalla eurolla. Infliksimabi immunosupressantin hinta on laskenut,
mutta toisaalta selektiivisten (Ekolitsumabi) ja muiden
immunosuppressanttien (Lenalidomidi ja Pomalidomidi) kustannukset ovat
vastaavasti kasvaneet. Lisäksi monoklinaalisten vasta-aineiden
(Trastutumabi), proteiinikinaasin estäjien (Dabrafenibi) ja muiden
syöpälääkkeiden (Bortetsomibi) kustannukset ovat kasvaneet noin 0,5 milj.
euroa kunkin valmisteen osalta.
Tartuntatautilääkkeiden kasvun (3,2 milj. euroa) aiheuttaa valtaosin
kalliimman lääkevalmisteen käytöstä C-hepatiitin hoitoon, jolla voidaan
välttää munuaissiirtoja ja se on kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu.
Vaikuttavat aineet ovat soforbuviiri ja simepreviiri. Loppu
kustannusylityksestä aiheutui tartuntatautien lisääntymisestä sekä HIVpotilaiden elinajanodotteen pitenemisestä.
Ulkoisten asiakkaiden alitus aiheutui muistisairauslääkkeen (Memantiini)
hinnanalennuksesta kilpailutuksen seurauksena sekä siitä, että jäsenkunnat
ovat muuttaneet pitkäaikaishoidon yksiköitä palvelutaloiksi. Tällöin HUSApteekki ei voi toimia lääkkeiden toimittajana, vaan asukkaiden tulee
hankkia lääkkeet yksityisapteekista. Nykyinen lääkelaki ei mahdollista
lääkkeiden myyntiä palvelutalojen asukkaille.
Tutkimus ja hoitotarvikkeiden osalta talousarvioylitys oli 13,7 milj. euroa.
Talousarvioylitys selittyy toimintavolyymin kasvulla. Merkittävintä kasvu on
ollut implanttien, dialyysitarvikkeiden, ortopedisten ruuvien, neurokirurgistenja haavanhoito- sekä elektrofysiologisten tarvikkeiden ja katetrien osalta.
Vuonna 2014 kilpailutettiin 37 milj. euron vuosiarvosta tarvikkeiden ja
laitteiden puitesopimuksia. Saatu säästö aikaisempiin sopimuksiin verrattuna
oli 10 %, 3,7 milj. euroa.
Tuet ja avustukset (0,9 milj. euroa) toteutuivat talousarvion mukaisina.
Tukia ja avustuksia annetaan hengityshalvauspotilaille, jotka palkkaavat
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
55 (80)
23.03.2015
henkilökohtaisen avustajan. Tavoitteena on, että avustajat ovat pääosin
HUS:n palkkalistoilla, mistä syystä annettujen tukien ja avustusten määrä on
pudonnut aiemmista vuosista.
Muut toimintakulut (55,7 milj. euroa) toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota
suurempina, kasvua edelliseen vuoteen oli 3,5 milj. euroa. Muihin
toimintakuluihin kirjautuvat ulkoa vuokrattujen tilojen kustannukset, kiinteistöja muut välittömät ja välilliset verot sekä luottotappiot. Luottotappiot vuonna
2014 olivat 3,1 milj. euroa, jossa oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,3
milj. euroa. Luottotappiot ylittivät kuitenkin talousarvion 0,4 milj. eurolla.
Kiinteistöveroja maksettiin noin 5,5 milj. euroa, mikä ylitti talousavion 0,4 milj.
eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 milj. euroa. Ulkoa
vuokrattujen tilojen kustannukset ylittivät talousarvion 0,3 milj. euroa.
Ulkoisten vuokrakohteiden suurimmat järjestelyt vuonna 2014 liittyivät
toiminnan keskittämiseen, sisäilmaongelmista johtuviin muuttoihin sekä
osoitteessa Tukholmankatu 2, Helsinki sijaitsevasta vuokrakohteesta
hotellikäyttöön siirtyvistä tiloista luopumiseen. Vuokratiloista on kerrottu
tarkemmin HUS-Tilakeskuksen osuudessa.
Rahoitustuotot ja -kulut (13,2 milj. euroa) toteutuivat 1,4 milj. euroa
alkuperäistä talousarviota alhaisempina. Korkotuotot (1,0 milj. euroa)
toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisina. Tiliryhmän sisällä
korkotuotot antolainoista (0,3 milj. euroa) jäivät noin 0,3 milj. euroa alle
talousarvion johtuen pääosin HUS-Kiinteistöt Oy:n antolainojen
uudelleenjärjestelyistä. Korkotuotot sijoituksista ja talletuksista (0,1 milj.
euroa) jäivät noin 0,1 milj. euroa alle talousarvion koska tarjolla oli arvioitua
vähemmän sopivia sijoituskohteita. Maksuliikennetilien korkoja (0,6 milj.
euroa) saatiin puolestaan 0,4 milj. euroa talousarviota enemmän, kun
kassavarat oli talletettuna pääosin konsernitilille eikä muihin
sijoituskohteisiin. Pankkipalveluiden kilpailutuksen tuloksena konsernitilille
maksettava kiinteä korkomarginaali on laskevien korkojen markkinoilla
erittäin kilpailukykyinen. Rahavarojen keskikorko oli 0,4 % (2013 0,3 %).
Viivästyskorkotuotot (0,3 milj. euroa) toteutuivat noin 0,2 milj. euroa
alkuperäistä talousarviota suurempina. Lainojen korkokulut (2,8 milj. euroa)
toteutuivat 1,2 milj. euroa alkuperäistä talousarvioita pienempinä.
Kuntayhtymä ei nostanut talousarviossa ennakoitua 90 milj. euron lainaa ja
lisäksi korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden. Lainasalkun toteutunut
keskikorko pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 1,3 %. Muut rahoituskulut
(11,8 milj. euroa) toteutuivat talousarvion mukaisina ja ne muodostuvat
peruspääomasta maksettavasta korosta omistajakunnille.
Poistot (106,9 milj. euroa) ylittivät 0,3 % alkuperäisen talousarvion.
Poistosumma sisältää kaksi kertapoistoa. HUS-Logistiikka siirtyi uusiin
tiloihin Vantaankoskelle vuodenvaihteessa, mistä syystä Meilahden
tyhjentyneen keskusvaraston jäännösarvo 1,1 milj. euroa alaskirjattiin.
Lisäksi Lohjan psykiatrian ja kuntoutuksen tilojen investointiprojektia
muutettiin niin paljon, että alkuperäiset suunnittelukustannukset 1,3 milj.
euroa jouduttiin alaskirjaamaan. Lisäksi kertapoisto jouduttiin tekemään
eräistä päättyneiden vuokrakohteiden peruskorjauksista noin 0,1 milj. euroa.
Poistoihin vaikutti lisäksi rakennushankkeiden kilpailutusten viivästyminen
alkuvuonna, Potilastornin käyttöönoton siirtyminen, minkä vuoksi
kalustamisen ja laitehankintojen kustannukset siirtyivät vuodelle 2015.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
56 (80)
23.03.2015
Lisäksi tietojärjestelmäinvestoinnit jäivät 11,8 % alkuperäistä talousarviota
alhaisemmiksi. Hankkeista ensihoidon tietojärjestelmän laajennus,
kuntoutuksen ja apuvälineiden hallinta, videoneuvottelujärjestelmä, Citrix
käytön laajennus sekä rakennushankkeiden tietoteknisistä investoinneista
Konesalin, Meilahden potilastornin, Jorvin ja Naistenklinikan saneeraukseen
liittyvien tietoteknisten hankkeiden kustannusarvio aleni tai ne siirtyivät
vuodelle 2015 rakennushankkeiden viiveistä johtuen.
Tilikauden tulos
HUS-kuntayhtymän operatiivinen tulos ennen potilasvakuutuksen 8,9 milj.
euron lisäkulukirjausta oli 44,7 milj. euroa. Potilasvakuutuksen lisäkulu
huomioiden tilikauden tulokseksi muodostui 35,8 milj. euroa. Vuoden 2014
sairaanhoitoaluekohtainen ylijäämä 33,1 milj. euroa (sisältäen
tukipalveluyksiköiden sisäisen asiakaspalautukset, vähennettynä
(potilasvakuutuksen lisäveloituksesta aiheutuvasta) yhtymähallinnon
alijäämällä sekä vähennettynä edellisten vuosien kertyneellä alijäämällä ja
lisättynä tukipalveluyksiköiden asiakaspalautusten jälkeisellä tuloksella)
hyvitettiin jäsenkunnille sairaanhoitoaluekohtaisen palvelukäytön suhteessa.
Jäsenkuntapalautuksen jälkeen vuoden 2014 ylijäämä oli yhtä suuri, kuin
taseeseen kertynyt edellisten tilikausien alijäämä eli 2,7 milj. euroa.
Investoinnit
Investointien yhteismäärä oli 148 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa
investointeihin varattiin 165 milj. euroa, mutta useiden suurten hankkeiden
kustannusarviomuutoksista ja viivästyksistä johtuen määrä muutettiin
valtuuston 11.12.2014 kokouksessa noin 159 milj. euroksi. Muutosta
valmisteltaessa Naistenklinikan lisärakennusprojektin keskeytyminen
joulukuun alussa ei vielä ollut tiedossa. Pääurakoitsijan konkurssi aiheuttaa
em. hankkeeseen lisäviiveen ja lisäkustannuksia, jotka varmistuvat
kevätkaudella 2015. Meilahden maanalaisten tilojen ja eräiden muiden
suurten investointien aikataulujen ja kustannusten kertymän hallinta on ollut
haasteellista ja vaikeuttanut investointien rahoitustarpeen ennakointia.
Uudis- ja peruskorjausrakentamisen osuus investoinneista oli 98 milj. euroa.
Hyväksytyn hankeohjelman mukaisesti HUS investoi suurten
rakennusprojektien kuten Meilahden tornisairaalan ja Jorvin sairaalan
lisärakennuksen lisäksi uuteen lääkintälaite- ja informaatioteknologiaan,
toiminnanohjausjärjestelmiin, potilashoidon peruslaitteistoihin ja myös
sairaalatilojen muutostöihin, kosteusvaurio- ja muihin korjauksiin sekä
tukipalvelujen kehittämiseen. Sairaalarakennusten huono kunto, sen
aiheuttamat toiminnalliset riskit ja suuret korjaustarpeet vaikeuttavat
erityisesti HYKS-sairaanhoitoalueella palvelutuotannon ja tuottavuuden
kehittämistä.
Vuonna 2014 otettiin käyttöön kaksi uutta sädehoitolaitetta ja hankittiin
sairaanhoitoalueille muita tutkimus-ja hoitolaitteita yli 13 milj. eurolla.
Tietohallinnon investoinnit olivat 16 milj. ja liikelaitosten investoinnit yhteensä
12 milj. euroa.
Meilahden tornisairaalan peruskorjaus valmistui marraskuussa 2014.
Hankkeen kokonaiskustannukset, joista osa tulee maksuun vasta vuoden
2015 puolella, ovat noin 100 milj. euroa. Uusi logistiikkakeskus valmistui
lokakuussa Vantaalle ja se otettiin onnistuneesti käyttöön vuoden 2015
alussa. Logistiikkakeskus ja useat muut HUS:n viime vuosien rakennus-,
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
HALLITUS
§ 36
3/2015
57 (80)
23.03.2015
laite- ja IT-investoinnit liittyvät merkittäviltä osin jäsenkuntayhteistyöhön sekä
ydintoiminnassa että erityisesti tukipalveluissa.
M€
159
160
148
132
140
120
100
116
113
86
95 94
98
103
107
107
TP 2013
TA 2014
TP 2014
80
60
40
20
0
TP 2010
TP 2011
TP 2012
Investoinnit
Poistot
HUS-kuntayhtymän investoinnit ja poistot 2010 - 2014
Rahoitus
HUS-kuntayhtymä ei nostanut tilikauden aikana uutta pitkäaikaista lainaa,
vaikka alkuperäisessä talousarviossa oli varauduttu 90 milj. euron
lainannostoon. Investoinnit toteutuivat alkuperäistä talousarviota pienempinä
ja toiminnan rahavirta alkuperäistä talousarviota suurempana. Lisäksi
menoja katettiin kassavaroja vähentämällä. Lainoja lyhennettiin 10,2 milj.
euroa. Kassan riittävyys oli 16,5 päivää (TP 2013 19,6 päivää).
Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli 39,1 % ja toteutui asetetun tavoitteen
mukaisesti.
Nettorahoituskulut (13,2 milj. euroa) toteutuivat 1,4 milj. euroa talousarviota
alhaisempina. Kuntayhtymän lainasalkun toteutunut keskikorko vuonna 2014
oli 1,3 % (2013 1,3 %) ja rahavaroille saatu keskikorko oli 0,4 % (2013 0,3
%). Vuoden lopussa lainakanta oli 204,6 milj. euroa ja rahavarat 88,4 milj.
euroa. Kuntayhtymän lainasalkun korkoriskistä oli suojattu tilinpäätöshetkellä
32 %. Nettolainasalkusta, jossa huomioidaan kuntayhtymän lyhytaikaiset
likviditeettisijoitukset, oli noin 75 % suojattu korkoriskiltä.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
HALLITUS
§ 36
3/2015
23.03.2015
M€
%
60,0 %
350,0
294,6
300,0
224,2
250,0
200,0
58 (80)
177,1
214,9
50,0 %
204,6
194,7
40,0 %
30,0 %
150,0
20,0 %
100,0
10,0 %
50,0
0,0
0,0 %
TP 2010
TP 2011
TP 2012
Lainakanta
TP 2013
TA 2014
TP 2014
Omavaraisuusaste-%
Antolainat
Muutetun talousarvion mukaisesti antolainoja muille ei myönnetty vuonna
2014 ja antolainoja muilta lyhennettiin 2,2 milj. euroa. Liikelaitokset ja
taseyksiköt eivät nostaneet kuntayhtymältä pitkäaikaista lainaa vuonna
2014. HUS-Kuvantaminen lyhensi lainaansa kuntayhtymälle 0,9 milj. eurolla.
Taseyksiköistä Apuvälinekeskus lyhensi lainaansa kuntayhtymälle 0,2 milj.
eurolla, mutta ei nostanut talousarvioon varattua 1,0 milj. euron lainaa
kuntayhtymältä. Valtuusto päätti joulukuun 2014 kokouksessaan lakkauttaa
taseyksiköt (Tietohallinto ja Apuvälinekeskus) vuoden 2015 alusta, jolloin
toiminta jatkuu osana HUS-kuntayhtymää.
Henkilöstö
Henkilöstötunnusluvut
Tasapainotettu ohjauskortti 2014/ Henkilöstö
- Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä
- Työssäolo %
- Henkilötyövuoden hinta
Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi
seurattavat henkilöstömittarit
Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi
- Työnantajan suositteleminen (%)
- Perehdyttämisen toteutuminen
- Alle vuoden palveluksessa olleen
henkilöstön % -osuus henkilöstöstä
Vuorovaikutteinen johtaminen
- Kehityskeskustelu, käyntiaste
- Kehityskeskustelujen hyödyllisyys
- Esimiesindeksi
Henkilöstön osaaminen
- Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä
- Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä
Työhyvinvointi ja työsuojelu
- Työkykyisyys-indeksi
- Sairauspoissaolot, pvä/hlö
- Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö
Ptk:n tark.
TP 2013
TA 2014
TP 2014
HUS
HUS
HUS
79,2 %
81 %
84,2 %
79 %
Uusi tavoite Henkilötyövuoden hinta
ei nouse vuodesta
2013 vuoteen 2014 yli
1,36 %
78,9 %
76,1 %
Muutos-% Poikkeama-%
TP 2014/
TP 2014/
TP 2013
TA 2014
-0,3 %
-8,1 %
-2,1 %
-2,9 %
1,63 %
83 %
3,8
85 %
4,0
85 %
3,76
2,0 %
-1,1 %
0,0 %
-6,0 %
12,3 %
11 %
13,8 %
1,5 %
2,8 %
67 %
71 %
3,7
80 %
80 %
3,9
65 %
71 %
3,67
-2,0 %
0,0 %
-0,8 %
-15,0 %
-9,0 %
-5,9 %
4,27
80,3 %
4,2
85 %
4,26
83,6 %
-0,2 %
3,3 %
1,4 %
-1,4 %
4,14
13,7
3,3
4,1
13,5
2
4,13
13,7
3,4
-0,2 %
0,0 %
3,0 %
0,7 %
1,5 %
70,0 %
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
59 (80)
23.03.2015
Henkilötyövuodet ja henkilöstömäärä
Henkilötyövuosia toteutui yhteensä 17 611, mikä on 0,8 % (143 htv)
enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuodella tarkoitetaan
työpanosta, joka vastaa laskennallisesti yhden henkilön noin 10,5
kuukauden työskentelyä, johon ei sisälly lomia tai muita poissaoloja.
Henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 22 364 henkilöä. Tilanteeseen 31.12.2013
verrattuna henkilöstömäärä nousi 613 henkilöllä, mikä selittyy pääosin
vuodenvaihteen 2014/2015 poikkeuksellisen pitkän lomakauden
aiheuttamalla sijaisten tarpeella. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen
osuus oli suhteellisen korkea (78,9 %), vaikkakin vuodelle 2014 asetettua
81 % tavoitetasoa ei saavutettu. Henkilöstöstä valtaosa (86,6 %) oli
kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Yleisimmät syyt osa-aikatyöhön olivat
osa-aikaeläke ja osittainen hoitovapaa. Alle vuoden palveluksessa olleiden
% -osuus oli 13,8 % ja se nousi hieman edellisvuodesta (1,5 %). Tätä
selittää henkilöstömäärän kasvu. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus
oli 6 % kuten vuonna 2013.
HUS:n eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi, sillä
eläkkeelle jäätiin keskimäärin 61,4 vuoden iässä ja vanhuuseläkkeelle 64,0
vuoden iässä. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten
työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Suomalaiset jäivät vuonna 2014
työeläkkeelle keskimäärin 61,2 -vuotiaana.
HUS järjestää henkilöstölleen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarkoituksena
tukea HUS:lle asetettujen tehtävien toteutumista varmistamalla tarvittavan
henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. HUS:lla on kaikkiaan 1401
henkilöstöasuntoa, jotka sijaitsevat kahdellatoista paikkakunnalla. HUS:n
hallitus päätti tammikuussa 2014 teettää hankeselvityksen 200 - 300
henkilöstöasunnon lisäämisestä pääkaupunkiseudulle.
Heinäkuussa 2014 HUS:sta tuli Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n osakas ja
syksystä alkaen vuokrahoitajien hankkiminen keskitettiin Seureen.
Hoitajien vuokratyövoimaa käyttää ensisijaisesti HYKS sairaanhoitoalue.
Vuokratyövoimapalvelujen keskittämisellä pyritään vähentämään
esimiesten sijaisrekrytointiin kuluttamaa aikaa ja vuokratyövoiman
kustannuksia sekä yhdenmukaistamaan ja tehostamaan toimintatapoja.
HUS on vetovoimainen työnantaja. Vuosittaisessa työolobarometrissa ja
myös pois lähteneille työntekijöille suunnatussa kyselyssä on vuodesta 2011
lähtien kysytty, suosittelisivatko he HUS:a työnantajana ystävilleen tai
tuttavilleen. Nykyisestä henkilöstöstä HUS:a työnantajana suosittelisi 85 %.
Sivutointa ja kilpailevaa toimintaa koskeva ohjeistus päivitettiin kesällä 2014
ja uusi pysyväisohje tuli voimaan 1.7.2014. Ohjeistuksessa tarkennettiin
käsitteitä sivutoimi ja kilpaileva toiminta sekä valotettiin niihin liittyviä
linjauksia aiempaa tarkemmin.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
60 (80)
23.03.2015
Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima
Henkilöstökustannusten, henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kehitykseen
on kiinnitetty vuonna 2014 erityistä huomiota. HUS:n yksiköt raportoivat
niiden kehityksen sekä toteutetut toimenpiteet kuukausittain ja tarkemmalla
tasolla kolmannesvuosittain HUS:n johtoryhmälle. Lisäksi yksiköt raportoivat
säännöllisesti tehdyt palkankorotuspäätökset sekä myönnetyt täyttöluvat.
HUS-kuntayhtymän vuoden 2014 maksetut palkat ja palkkiot sivukuluineen
olivat yhteensä 1 101,7 miljoonaa euroa, mikä oli -1,0 % (noin 11,2 milj.
euroa) alle talousarviossa suunnitellun tason. Palkkakustannukset kasvoivat
vuonna 2014 noin 1,9 % vuoteen 2013 verrattuna.
Vuokratyövoimaan käytettiin 11,6 milj. euroa, joka vastaa noin 194
henkilötyövuotta. Vuokratyövoimankäyttö väheni edellisvuodesta 0,9
miljoonaa euroa.
Sitovien tavoitteiden toteutuminen
Kuntayhtymä
Taloussuunnittelukauden 2014 - 2016 tavoitteeksi asetettiin tasapainoinen
talous. Vuodelle 2014 asetettu tulostavoite oli nollatulos. HUS-kuntayhtymän
tulos päätyi 2,7 milj. euroa ylijäämäiseksi, eli vuoden 2014 osalta sitovaan
tulostavoitteeseen päästiin.
Toiseksi sitovaksi tavoitteeksi asetettiin sitovat nettokulut, mikä mahdollisti
toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin
huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Tulostavoitteen ollessa nolla, sitovat
nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus (=erikoissairaan-hoidon toimintatuotot
jäsenkunnilta). Vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion ollessa
tulostavoitteelta nolla, sitovat nettokulut olivat yhtä kuin jäsenkuntien
maksuosuus 1 443,8 milj. euroa. Valtuusto hyväksyi 11.12.2014 sitovien
nettokulujen määräksi 1 509,2 milj. euroa. Esityksessä oli huomioitu
potilasvakuutuksen vastuuvelan kasvu kokonaisuudessaan
tulosvaikutteiseksi, jolloin tilikauden tulos olisi muodostunut noin 20 milj.
euroa alijäämäiseksi.
Potilasvakuutuskeskuksen 16.1.2015 lähettämän erittelyn mukaan HUS:n
vakuutusmaksuvelasta yhteensä 33,7 milj. euroa kohdistui VPL:n mukaiseen
tulevaan tuettuun asumiseen. Em. summa on erä, jota ei ole käsitelty HUS:n
vuoden 2014 tilinpäätöksessä tulosvaikutteisesti pakollisena varauksena,
vaan vastuu esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Potilasvakuutuksen
kokonaiskuluiksi HUS:n vuoden 2014 tuloslaskelmassa muodostui 22,2 milj.
euroa (TA 2014 13,3 milj. euroa). HUS:n tulos muodostui 35,8 milj. euroa
ylijäämäiseksi sisältäen potilasvakuutuksen 8,9 milj. euron lisäkulun VPL:n
mukaisista varauksista.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisten kirjausten jälkeen
sitovat nettokulut olivat 1 472,6 milj. euroa. Sitovat nettokulut ylittivät
alkuperäisen talousarvion 28,8 milj. eurolla (2,0 %), mutta jäivät 36,6 milj.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
61 (80)
23.03.2015
alle muutetun talousarvion. Alkuperäisen talousarvion kanssa
vertailukelpoiset sitovat nettokulut olivat 1 463,7 milj. euroa, jotka ylittivät
talousarvion 19,9 milj. euroa (1,4 %). Sitovien nettokulujen vertailukelpoinen
kasvu edelliseen vuoteen oli 3,7 %. Kirjauskäytäntöjen vertailukelpoisuus
huomioiden voidaan katsoa, ettei sitova tavoite toteutunut. Syynä sitovien
nettokulujen talousarvioylitykseen oli muiden maksajien palvelukäytön lasku.
Toimintakuluja ei pystytty sopeuttamaan ulkoisen toimintavolyymin laskua
vastaavasti.
Sitovien nettokulujen laskentakaava sekä toteuma ja vertailu edelliseen
vuoteen sekä talousarvioon on nähtävillä alla olevasta taulukosta:
Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa)
Toim intakulut
+ korkokulut
+ muut rahoituskulut
+ poistot
= Toiminnan kulut
TP 2013
TA 2014 *)
11.12.2013
TA 2014
muutettu
11.12.2014
TP 2014 **)
TP 2014
1 721 116
1 757 285
1 814 621
1 775 339
1 784 232
2 792
4 000
2 800
2 763
2 763
11 760
11 739
11 756
11 752
11 752
103 280
106 564
104 021
106 853
106 853
1 838 947
1 879 588
1 933 198
1 896 709
1 905 601
- muut myyntituotot
36 984
37 662
39 664
41 433
41 433
- maksutuotot
58 626
59 586
60 489
62 287
62 287
- tuet ja avustukset
- muut toimintatuotot
- korkotuotot
8 206
8 171
8 228
10 268
10 268
37 455
38 407
38 968
38 789
38 789
1 031
1 365
1 064
1 014
1 031
- muut rahoitustuotot
140
120
212
313
313
=Toiminnan nettokulut
1 696 171
1 734 578
1 784 624
1 742 587
1 751 479
- myyntituotot ulkokunnilta ja muilta
= Sitovat nettokulut
Muutos edellisestä vuodesta (1 000 euroa)
Poikkeama muutetusta talousarviosta (1 000 euroa)
Poikkeama talousarviosta (1 000 euroa)
Muutos % edellisestä vuodesta
Poikkeama % muutetusta talousarviosta
Poikkeama % alkuperäisestä talousarviosta
285 017
290 778
275 439
278 867
278 867
1 411 154
1 443 800
1 509 185
1 463 719
1 472 612
52 565
61 458
-45 466
-36 573
19 919
28 812
3,7 %
4,4 %
-3,0 %
-2,4 %
1,4 %
2,0 %
*) Alkuperäinen talousarvio
**) Potilasvakuutuksen lisäkulujen vaikutus eliminoitu
Investointien osalta sitova tavoite oli HUS-kuntayhtymän investointien
yhteismäärä ml. pienet laite- ja rahoitushankkeet. Kustannusarvioltaan
vähintään 10 milj. euron hankkeet hyväksytettiin hankekohtaisesti.
Valtuusto muutti joulukuussa kahden suuren rakennushankkeen
kustannusarviota. Tornisairaalan peruskorjauksen tarkistettu kustannusarvio
on 99 milj. euroa ja Meilahden maanalaisen huoltopihahankkeen tarkistettu
kustannusarvio on 34 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa
investointeihin varattiin liikelaitokset mukaan lukien 165 200 000 euroa, josta
tulosalueiden ja taseyksiköiden osuus oli 152 390 000 euroa. Valtuusto
hyväksyi 11.12.2014 talousarvion investointiosan muutoksen, jonka jälkeen
investointien määrä liikelaitokset mukaan lukien oli 158,8 milj. euroa.
Käyttöomaisuuskirjanpidon mukaan vuonna 2014 käytettiin
sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden rakennusprojekteihin sekä
lääkintälaitteisiin ja muihin hankintoihin 118,5 milj. euroa.
Rakennusinvestointien muutostarpeet johtuivat hankeaikataulujen ja
rahoituksen vuosijaon tarkistamisesta. Suurimmat muutokset koskivat
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
62 (80)
23.03.2015
Meilahden maanalaisten tilojen rakentamista, Naistenklinikan
lisärakennusprojektia ja Porvoon sairaalan vuodeosastohanketta. Lisäksi
Hyks sairaanhoitoalueen tutkimus- ja hoitolaitteisiin alkuperäisessä
talousarviossa varatusta 22,8 milj. eurosta jäi käyttämättä yli 7 milj. euroa,
koska tornisairaalan käyttöönotto siirtyi vuodelle 2015. Sitova tavoite alittui ja
verrattuna muutettuun talousarvioon investointien toteutumisaste oli 93,3 %.
Apuvälinekeskuksen taseyksikön investoinnit olivat 1 399 848,70 euroa ja
toteutumisaste oli 87,5 %. Tietohallinnon taseyksikkö käytti investointeihin 15
914 744,92 (toteuma 95,0 %). Tietohallinnon talousarviota tarkistettiin, koska
mm. tornisairaalan tietojärjestelmäkustannuksista merkittävä osa siirtyi
vuodelle 2015. Sitova tavoite alitettiin molempien taseyksiköiden osalta.
Investointien toteutuma sekä talousarviopoikkeama sitovuustasosta
päättävien toimielinten mukaan on esitetty alla olevassa taulukossa. Yli 10
miljoonan euron hankkeet on esitetty hankekohtaisesti. Suurten hankkeiden
investointiohjelma on hallitukseen nähden sitova hanketasolla.
Oheismateriaalina 6 on projektikohtainen toteumavertailu.
Sitovuus tasos ta päättävä toimielin
(1 000 euroa)
PROJEKTIN ALUSTA ALKAEN
2014
Kus tannus Ed.
KustannusTalous arvio
arvios ta
arvio ja s en vuos ien Alkuperäinen Talous arvio- muutos ten
jälkeen käytetty 31.12. Toteuma Poikkeama
muutokset
käyttö
talousarvio
muutoks et
VALTUUSTO
Tulos alueiden investoinnit
132 750
-5 750
127 000
118 475
-8 525
Taseyks iköiden inves toinnit
19 640
-1 280
18 360
17 315
-1 045
- Tietohallinto
18 040
-1 280
16 760
15 915
-845
1 600
0
1 600
1 400
-200
152 390
-7 030
145 360
135 789
-9 571
12 810
650
13 460
12 012
-1 448
165 200
-6 380
158 820
147 801
-11 019
5 699
- Apuvälinekes kus
YHTEENSÄ
Liikelaitokset
HUS YHTEENSÄ
VALTUUSTO
Tulos alueiden > 10 milj. euron hankkeet
- Meilahden tornisairaalan perus korjaus
99 000
69 023
103 000
-4 000
99 000
95 383
26 360
- Meilahden maanalainen huoltopiha
34 000
22 875
28 500
5 500
34 000
30 147
7 272
731
- Jorvin sairaalan päivys tyksen lis ärakennus
56 900
10 026
49 000
7 900
56 900
30 554
20 528
-514
40 000
9 718
35 000
5 000
40 000
16 310
6 592
-1 804
15 300
39
19 200
-3 900
15 300
236
197
-61
- Nais tenklinikan lis ärakennuksen
perus korjaus ja laajennus
- Lohjan s airaalan ps ykiatrian
uudisrakennus *)
LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNNAT
Sairaanhoidollisten tukipalveluiden
liikelaitosten johtokunta
250
0
250
188
-62
- HUS-Kuvantaminen
- HUS-Apteekki
7 360
0
7 360
7 240
-120
- HUSLAB
1 520
0
1 520
1 253
-267
- Ravioli
1 650
1 000
2 650
1 949
-701
- HUS-Desiko
1 080
-300
780
556
-224
850
0
850
826
-24
50
0
-50
Muita tukipalveluita tuottavien liikelaitosten
johtokunta
- HUS-Logis tiikka
- HUS-Servis
100
-50
*) Hankes uunnitelm an muututtua tehty s uunnittelukus tannuksista kertapoisto noin 1,2 milj. euroa
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
63 (80)
23.03.2015
Rahoitusosan sitovia tavoitteita olivat pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja
vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset
nettomääräisinä. Rahoitusosan sitovia tavoitteita muutettiin valtuuston
päätöksellä joulukuussa.
Rahoitusosan sitovien tavoitteiden talousarviomuutokset ja toteuma on
esitetty alla olevassa taulukossa:
Sitova tavoite (milj. euroa)
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Antolainauksen muutokset
nettomääräisinä
TA 2014
TA 2014 muutettu
TP 2013 11.12.2013 11.12.2014
0,0
90,0
0,0
-9,3
-10,2
-10,2
-6,5
-0,5
2,2
TP 2014
0,0
-10,2
2,2
Pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi määritettiin
alkuperäisessä talousarviossa 90,0 milj. euroa ja vähennysten
enimmäismääräksi 10,2 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa ei nostettu vuonna
2014, lainojen lyhennykset sen sijaan toteutettiin alkuperäisen talousarvion
mukaisesti. Pitkäaikaisten lainojen lisäys- ja vähennystavoitteet toteutuivat
muutetun talousarvion mukaisina, joten tavoite toteutui.
Antolainauksen muutokset nettomääräisinä olivat alkuperäisessä
talousarviossa -0,5 milj. euroa. Antolainauksen muutokset toteutuivat 2,2
milj. eurona, koska Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ei tarvinnut nostaa sille
talousarviossa varattua 2,5 milj. euron lainaa. Antolainauksen muutokset
nettomääräisinä toteutuivat muutetun talousarvion mukaisina.
Lisäksi sitovaksi tavoitteeksi asetettiin, että kuntayhtymä maksaa
peruspääomastaan korkoa omistajakunnille 3 %. Peruspääoman korko
maksettiin suunnitelman mukaisena, joten tavoite toteutui.
Sairaanhoitoalueet
Sairaanhoitoalueiden sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin sitovat
nettokulut. Sitovien nettokulujen toteutuminen sairaanhoitoalueittain on
esitetty oheisessa taulukossa. Sairaanhoitoalueista Hyvinkää ja LänsiUusimaa saavuttivat sitovien nettokulujen tavoitteen.
Sairaanhoitoalue (1 000 euroa)
HYKS-sairaanhoitoalue
Hyvinkään sairaanhoitoalue
Lohjan sairaanhoitoalue
Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue
Porvoon sairaanhoitoalue
Sairaanhoitoalueet yhteensä
TP 2013
1 087 867
133 488
67 943
38 458
57 844
1 385 600
TA 2014
1 108 686
138 924
68 734
38 153
58 888
1 413 385
TP 2014
Sitovat nettokulut
Poikkeama
Poikkeama-%
1 131 259
136 117
69 371
36 588
60 271
1 433 607
22 574
-2 807
637
-1 564
1 383
20 222
2,0 %
-2,0 %
0,9 %
-4,1 %
2,3 %
1,4 %
Sairaanhoitoalueiden sitova tulostavoite oli nollatulos lukuun ottamatta
Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 0,4 milj. euroa alijäämäistä
tulostavoitetta. Tilikauden tulos sairaanhoitoalueittain on esitetty alla
olevassa taulukossa. Sairaanhoitoalueiden tulokset pitävät sisällään
tukipalveluyksiköiltä saadut ja asiakashyvitykset sekä ylijäämän palautuksen
jäsenkunnille sairaanhoitoaluekohtaisen palveluiden käytön mukaisessa
suhteessa. Kaikki yksiköt saavuttivat niille asetetun tulostavoitteen.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
64 (80)
23.03.2015
TP 2013
Tilikauden tulos (1 000 euroa)
HYKS-sairaanhoitoalue
Hyvinkään sairaanhoitoalue
Lohjan sairaanhoitoalue
Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue
Porvoon sairaanhoitoalue
Sairaanhoitoalueet yhteensä
TA 2014
15 395
-1 394
-1 232
-1 639
-1 040
10 089
TP 2014
0
0
0
-400
0
-400
0
0
0
0
0
0
Lisäksi sairaanhoitoalueille asetettiin 1,5 % tuottavuustavoite lukuun
ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 0,6 %:n
tuottavuustavoitetta. Tuottavuuden toteutumista mitataan somaattisen
tuotannon osalta DRG-pisteen kustannus -mittarilla (euroa/DRG-piste) sekä
henkilötyöntuottavuus-mittarilla (DRG-pisteet/htv).
Tuottavuustavoitteen toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa
sekä graafeissa. Mikäli tuottavuustavoite on toteutunut, se on merkitty
vihreällä. Punaisella on merkitty vastaavasti yksiköt, mikäli
tuottavuustavoitetta ei ole saavutettu.
Henkilötyön tuottavuus
Tulosalue
HYKS sha
Länsi-Uudenmaan sha
Lohjan sha
Hyvinkään sha
Porvoon sha
HUS taso
Ptk:n tark.
DRG-pistekustannus (deflatoitu)
DRG-pisteet/htv DRG-pisteet/htv Muutos-%
1-12/2013
1-12/2014
pisteet /htv
192,1
196,5
207,4
208,1
219,9
195,2
197,2
196,4
209,9
206,5
218,7
199,3
2,6 %
-0,1 %
1,2 %
-0,8 %
-0,5 %
2,1 %
Euroa/
DRG-piste
1-12/2013
Euroa/
Muutos-%
DRG-piste Euroa / DRG1-12/2014 piste
731,6
639,8
663,1
623,0
611,3
711,8
731,4
631,6
658,3
628,0
623,6
712,4
0,0 %
-1,3 %
-0,7 %
0,8 %
2,0 %
0,1 %
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
65 (80)
23.03.2015
*) Kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksi JMHI, muutoskerroin 1,006 (Tilastokeskus
29.10.2014)
Taseyksiköt
Apuvälinekeskus ja Tietohallinnon taseyksiköiden sitovaksi taloudelliseksi
tavoitteeksi asetettiin valtuustoon nähden tilikauden nollatulos. Molempien
yksiköiden tilikauden tulostavoite ylittyi. Tietohallinnon taseyksikölle
asetettiin 1,5 %:n ja Apuvälinekeskus taseyksikölle 2,5 % tuottavuustavoite.
Molemmat yksiköt saavuttivat asetetun tuottavuustavoitteen.
Apuvälinekeskuksen hyvään tuottavuuskehitykseen vaikutti
sähköpyörätuolien ja mopedien kilpailutuksen tuoma hyöty sekä
kierrätyksen tehostaminen. Lisäksi yksiköille asetettiin
tuottavuustavoitteesta johdettu toiminnan tuoteryhmäkohtaisella volyymilla
painotettu sallittu hintatason muutos-%. Tietohallinnon suurin sallittu
hintatason muutos oli -0,2 % ja Apuvälinekeskuksen 3,3 %. Tietohallinnon
osalta hintatason muutoksen toteumaa ei pystytty määrittelemään.
Apuvälinekeskuksen hintatason muutos ylitti tavoitearvon ja sitova tavoite
ei toteutunut. Taseyksiköt eivät maksaneet peruspääomastaan korkoa.
Lisäksi talousarvion laadinnan yhteydessä arvioitiin yksiköiden
pitkäaikaisten lainojen tarve.
Apuvälinekeskuksen pitkäaikaisten lainojen enimmäisnostorajaksi asetettiin
1,0 milj. euroa, mutta yksikkö ei nostanut vuonna 2014 lainaa. Alla olevassa
taulukossa on esitetty sitovien tavoitteiden toteutuminen talousarvioon
verrattuna.
Taseyksikkö
Sitovat tavoitteet
Tietohallinto
Apuvälinekeskus
Ptk:n tark.
Toteuma/
Talousarvio
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Talousarvio
Tilikauden tulos Tuottavuus- Hintatason- Pitkäaikaisten
(1 000 euroa)
tavoite
muutos
lainojen lisäys
1 879
1,5 %
n.a.
0,0
0
1,5 %
-0,2 %
0,0
422
6,1 %
3,8 %
0,0
0
2,5 %
3,3 %
1,0
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
66 (80)
23.03.2015
Liikelaitokset ja tulosalueet
Liikelaitosten ja tulosalueiden sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin
tilikauden nollatulos, lukuun ottamatta HUSLAB:lle asetettua 0,4 milj. euron
ylijäämäistä tulostavoitetta. Liikelaitoksille määritettiin lisäksi
tukipalveluyksikkökohtaisesti sitovasta 2,0 %:n tuottavuustavoitteesta
johdettu toiminnan tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painettu sallittu
hintatason muutos-%. Tuottavuustavoitteessa ei huomioitu HUS-Apteekin
osalta välitettävien lääkkeiden eikä HUS-Logistiikan osalta välitettävien
tarvikkeiden osuutta. Lisäksi yhtymähallinnon osalta tuottavuustavoitetta
laskettaessa vakuutuskustannukset on vähennetty ulkoisista
toimintakuluista. Tulosalueiden tuottavuustavoitteeksi määritettiin 1,5 %.
Tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa.
Tukipalveluyksikkö
Sitovat tavoitteet
Liikelaitokset
HUS-Apteekki *)
HUS-Kuvantaminen
HUSLAB
Ravioli
HUS-Desiko
HUS-Logistiikka *)
HUS-Servis
Tukipalveluyksikkö
Sitovat tavoitteet
Tulosalueet
Tilakeskus **)
Toteuma/
Talousarvio
Tilikauden tulos Tuottavuus(1 000 euroa)
tavoite
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Talousarvio
Toteuma
Talousarvio
Toteuma/
Talousarvio
1 218
0,9 %
-2,4 %
0,0
3,0 %
0
2,0 %
-3,6 %
0,0
3,0 %
2 622
-0,6 %
0,6 %
0,0
3,0 %
0
2,0 %
1,7 %
0,0
3,0 %
3 918
5,2 %
9,0 %
0,0
3,0 %
400
2,0 %
0,3 %
0,0
3,0 %
1 295
1,1 %
3,1 %
0,0
3,0 %
0
2,0 %
3,2 %
0,0
3,0 %
1 448
0,5 %
-0,3 %
0,0
3,0 %
0
2,0 %
-0,6 %
0,0
3,0 %
35
2,6 %
-1,9 %
0,0
3,0 %
0
2,0 %
-1,9 %
0,0
3,0 %
1 277
2,5 %
0,5 %
0,0
3,0 %
0
2,0 %
0,3 %
0,0
3,0 %
Tilikauden tulos Tuottavuus- Hintatason- Pitkäaikaisten Peruspääoman
(1 000 euroa)
tavoite
muutos
lainojen lisäys korko
Toteuma
Talousarvio
Yhtymähallinto ***) Toteuma
Talousarvio
Työterveyshuolto
Toteuma
Talousarvio
Ulkoinen tarkastus Toteuma
Talousarvio
718
0
-3 784
0
147
0
148
0
Hintatason- Pitkäaikaisten
muutos
lainojen lisäys
2,0 %
1,5 %
5,1 %
1,5 %
-1,3 %
1,5 %
5,8 %
1,5 %
Peruspääoman
korko
0,0
3,0 %
3,0 %
0,0
0,0
0,0
*) Tuottavuustavoitteessa ei ole huomioitu välitettävien lääkkeiden ja tarvikkeiden osuutta
**) Tuottavuustavoite kohdistettiin HUS-Tilakeskuksen osalta ylläpitovuokraan.
***) Tuottavuustavoitteessa ei ole huomioitu potilasvakuutuksen kustannuksia. Samanaikaisesti ulkoiset toimintatuotot
ovat kasvaneet 10,1 milj.euroa 34,7 %, toimintakulujen lasku 0,6 %, yht. 5,1 %.
Tilikauden tulostavoite täyttyi kaikkien yksiköiden osalta. Yhtymähallinnon
tulos sisältää potilasvakuutuksen lisäveloituksen noin 9 milj. euroa. Yllä
olevassa taulukossa on esitetty tilikauden operatiivinen tulos ennen saatuja
ja annettuja asiakashyvityksiä. Tuottavuustavoite toteutui liikelaitoksista
HUSLABin, HUS-Logistiikan ja HUS-Servisin osalta. Tulosalueista
tuottavuustavoitteeseen pääsivät muut yksiköt paitsi Työterveyshuolto.
Sitovan tavoitteen, hintatason muutoksen enimmäistason alittivat HUSKuvantaminen, Ravioli ja Logistiikka.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
67 (80)
23.03.2015
Liikelaitoksille asetettiin talousarvion yhteydessä pitkäaikaisten lainojen
enimmäisnostoraja. Mikään liikelaitoksista ei nostanut pitkäaikaista lainaa
vuonna 2014. Liikelaitokset maksoivat talousarvion mukaisesti 3 %:n
peruspääoman korkoa. Tältä osin sitova tavoite toteutui kaikkien yksiköiden
osalta.
Tytäryhtiöt
Valtuusto asetti HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin
kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle 2,0 %:n
tuottavuustavoitteen. Lisäksi yksiköille asetettiin nollatulostavoite.
HUS-Kiinteistöt Oy saavutti HUS:n asettaman 2,0 %:n sitovan
tehostamistavoitteen kustannushallinnan toteutuessa ja palautti sopimuksen
mukaisena vuosialennuksena HUS:lle 1 150 000 euroa (TP 2013 850 000
euroa).
Uudenmaan Sairaalapesulalle talousarviossa 2014 tuottavuustavoitteeksi
asetettu 2,0 % saavutettiin. Omistajahinnat pidettiin vuoden 2013 tasolla.
Liikevaihtoa kertyi 5,0 % talousarviossa arvioitua enemmän. Liikevaihdon
yhteismäärä oli 2014 16,7 milj. euroa (15,9 milj. euroa 2013). Liikevaihdon
kasvuun vaikuttivat omistaja-asiakkuuden laajeneminen ja uusi ulkopuolinen
asiakkuus. Toimitusvarmuutta on parannettu entisestään, mikä on myös
vaikuttanut liikevaihdon kasvuun myönteisesti.
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt; kaksi tukipalveluita
tuottavaa osakeyhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula
Oy, 7 kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiötä sekä HYKSin kliiniset palvelut Oy.
Osakkuus- ja yhteisyhteisöjen (yhteensä 10) tilinpäätökset on yhdistetty
konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat
HUS:n hallitus hyväksyi Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen
uudisrakennuksen hankesuunnitelman 17.11.2014. Rakentamisen tarpeet
perustuvat HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon osalta Hyvinkään
sairaalan yleissuunnitelmaan ja Hyvinkään kaupungin osalta kaupungin
suunnitelmiin mm. terveyskeskussairaalan tilatarpeiden ratkaisemisesta.
Uudisrakennuksen kustannusarvio on 63 900 000 euroa. Yhtiön
ylimääräinen yhtiökokous päätti 26.11.2014 korottaa yhtiön osakepääomaa 3
000 000 eurolla. Merkintähinta HUS:lle suunnatuille osakkeille on 1 148 700
euroa. HUS:n valtuusto päätti 11.12.2014 merkitä ja maksaa osakeannin ja
sitoutui takaaman omistusosuuttaan vastaavan määrän (38,29 %)
Kiinteistöyhtiön uudisrakentamishanketta varten tarvitsemasta enintään 62
000 000 euron määräisestä lainasta.
HUS:n 40 %:sti omistama Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy on pyytänyt
HUS-kuntayhtymältä 40 %:n osuudella omavelkaista takausta
laiteinvestointia koskevan 1,2 miljoonan euron lainan vakuudeksi. Valtuusto
hyväksyi vakuuden edellyttäen, että toinen pääomistaja Hyvinkään kaupunki
tekee saman sisältöisen päätöksen omistusosuuttaan (60,0 %) vastaavasta
omavelkaisesta takauksesta.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
68 (80)
23.03.2015
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
EU-komissiolle vuonna 2011 tehty HYKSin Oy:n perustamista koskeva
kantelu odottaa edelleen virallista, kirjallista päätöstä.
HUS-konsernin tilikauden tulos
HUS-konsernin tilikauden tulos muodostui 4 664 282,48 euroa ylijäämäiseksi
(TP 2013 9 893 883,41).
Hallituksen esitys HUS-kuntayhtymän tilikauden tuloksen käsittelystä
Vuoden 2014 tilinpäätöksen kokonaisylijäämäksi muodostui 2,7 milj. euroa.
Tilikauden tulos pitää sisällään 8,9 milj. euroa potilasvakuutuskannan
uudelleenarvottamiseen liittyviä kustannuksia. Lisäksi 33,7 milj. euroa
potilasvakuutuskannan uudelleen arvostuksesta ilmoitetaan taseen
liitetiedoissa.
Vuoden 2014 lopussa HUS-kuntayhtymän taseessa kertynyt yli-/alijäämä
on yhteensä 0 euroa ja kuntayhtymän omavaraisuusaste oli 39,1 % (2013
40,1 %).
Tilikauden tuloksen muodostuminen
HUS-kuntayhtymän toiminnallinen tulos
Potilasvakuutuskannan uudelleen arvostus, tulokseen kirjattava
Palautus jäsenkunnille
Tilikauden tulos
euroa
44 643 671,62
-8 892 575,57
-33 056 861,92
2 694 234,13
Edellisten tilikausien alijäämä 31.12.2013
Tilikauden tulos
Edellisten tilikausien yli-alijäämä 31.12.2014
-2 694 234,13
2 694 234,13
0,00
Taseen liitetiedoissa ilmoitettava vastuu
33 680 245,00
HUS-kuntayhtymän tulos ilman liikelaitoksia ja taseyksiköitä sekä
liikelaitosten tilikauden tulos esitetään kirjattavaksi HUS-kuntayhtymän sekä
kunkin liikelaitoksen ja taseyksikön taseeseen oman pääoman yli/alijäämätilille päätösesityksessä olevan taulukon mukaisesti.
Hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja Aki Lindén esittää yhteenvedon
HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien vuoden 2014 toiminnasta ja taloudesta,
talousjohtaja HUS:n tilinpäätöksen 2014 luvuista ja johtajaylilääkäri Markku
Mäkijärvi HUS:n sairaanhoidon toiminnasta.
Oheismateriaalina 7 jaetaan Kuntaliiton julkaisu "Sairaanhoitopiirien vuosi
2014".
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
Päätösesitys
PÖYTÄKIRJA
§ 36
3/2015
69 (80)
23.03.2015
Hallitus päättää esittää, että valtuusto päättäisi
1.
merkitä tiedoksi vuoden 2014 henkilöstökertomuksen (liite 6) ja
ympäristökertomuksen 2014 (liite 7);
2.
muuttaa 11.12.2014 § 27 tekemäänsä päätöstä ja hyväksyä, että
hallitus on 26.1.2015 § 10 päättänyt hyvittää vuoden 2014
sairaanhoitoaluekohtaisen ylijäämän (sisältäen tukipalveluyksiköiden
sisäisen asiakaspalautuksen, vähennettynä yhtymähallinnon
alijäämällä sekä vähennettynä edellisten vuosien kertyneellä
kuntayhtymätasoisella alijäämällä, jäsenkunnille toteutuneen
kuntakohtaisen erikoissairaanhoidon palveluiden käytön mukaisessa
suhteessa (= jäsenkuntien maksuosuuslaskutus) siltä osin kuin
sairaanhoitoaluekohtainen tulos on ylijäämäinen.
Jäsenkuntapalautuksen jälkeen HUS-kuntayhtymän vuoden 2014 ylijäämä
on yhtä suuri kuin taseessa oleva edellisten tilikausien kertynyt alijäämä eli
2,7 milj. euroa.
3.
hyväksyä sitovien nettokulujen 36,6 miljoonan euron alituksen
valtuustossa 11.12.2014 muutettuun talousarvioon (1 509,2 milj.
euroa) verrattuna. Sitovat nettokulut ylittivät alkuperäisen talousarvion
2,0 % (28,8 milj. euroa);
4.
hyväksyä tulosalueiden investointien yhteensä 8,5 milj. euron
toteutuneen alituksen valtuustossa 11.12.2014 muutettuun
talousarvioon (127,0 milj. euroa) verrattuna;
5.
että HUS-kuntayhtymän (ilman liikelaitoksia ja taseyksiköitä) ja
liikelaitosten sekä taseyksiköiden tilikauden tulos esitetään kirjattavaksi
HUS-kuntayhtymän sekä kunkin liikelaitoksen ja taseyksikön
taseeseen oman pääoman yli-/alijäämätilille seuraavasti:
Tilikauden tulos
HUS-kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja taseyksiköitä
HUS-Apteekki
HUS-Kuvantaminen
HUSLAB
Ravioli
HUS-Desiko
HUS-Logistiikka
HUS-Servis
Tietohallinto
Apuvälinekeskus
euroa
2 614 378,92
2 272,63
18 571,27
30 422,04
4 795,07
11 091,79
2 974,21
5 952,84
2 619,55
1 155,81
Tilikauden tulos HUS-kuntayhtymä yhteensä
2 694 234,13
Hallitus päättää allekirjoittaa liitteen 5 mukaisen vuoden 2014 tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen sekä lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja
valtuustolle hyväksyttäväksi.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Lisätietoja
Aki Lindén, p. 471 71200, Mari Frostell, p. 0400 748767
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 37
3/2015
70 (80)
23.03.2015
AS OY LOHJAN LAHENKALLION OSAKEHUONEISTOJEN MYYMINEN
171/02/07/2015
HALL § 37
HUS-kuntayhtymän linjauksen mukaisesti tarpeettomat osakehuoneistot
myydään.
HUS omistaa yhdessä Kansan Raamattuseuran säätiön ja sen
tytäryrityksen Karas Sana Oy:n kanssa As Oy Lohjan Lahenkallio nimisen
asunto-osakeyhtiön Lohjalla, Ojamon kaupunginosassa osoitteessa
Lahenkallionkatu 5. HUS:lla on Lohjan alueella henkilökunta-asuntoja
huomattavasti enemmän kuin on tarvetta. Aiemmin HUS:n omistamat
asunnot on vuokrattu pääosin HUS:n henkilökunnalle, mutta tällä hetkellä
As Oy Lohjan Lahenkallio nimisessä yhtiössä on HUS:n henkilökuntaa
vuokralaisena vain viidessä osakehuoneistossa.
Yhtiön yhtiömuoto vaihtui 1.10.2013 asunto-osakeyhtiöksi, As Oy Lohjan
Lahenkallio nimiseksi. Aravarajoitukset päättyivät 30.9.2013. As Oy Lohjan
Lahenkallio nimisessä asunto-osakeyhtiössä on yhteensä 38 asuntoa, joista
HUS omistaa 52,72 %:n osuuden eli 7907 osaketta (21 huoneistoa). Karas
Sana Oy omistaa 4955 osaketta eli 33,03 %. Kansan Raamattuseuran
Säätiö omistaa 2138 osaketta eli 14,25 %.
Kansan Raamattuseuran Säätiö on ilmoittanut halukkuutensa myydä
osuutensa ja HUS-kuntayhtymä, Karas Sana Oy ja Kansan Raamattuseuran
Säätiö ovat yhdessä päättäneet, että ko. asunto-osakkeet myydään pois
tarpeettomina ja että ensisijaisesti pyritään myymään yhtiön koko
osakekanta kerralla.
As Oy Lohjan Lahenkallio nimisestä asunto-osakeyhtiöstä osakkaat teettivät
kahdella kiinteistövälitystoimistolla myyntiarvion vuonna 2012. Arviot ovat
3.142.600 euroa ja 2.890.000 euroa. Tehdyn arvion teon jälkeen asuntojen
hinnat ovat laskeneet Lohjan seudulla.
Rakennus on betonielementti-rakenteinen ja se on valmistunut vuonna 1979.
Rakennus on alusta asti toiminut vuokratalona. Rakennukseen on tehty
jonkin verran huoltokorjauksia, mutta seuraavina suurempina korjaustöinä
ovat tulossa käyttövesiputkistojen uusiminen ja hissien peruskorjaus.
Asunnoista saatu vuokratuotto oli vuonna 2014 yhteensä 108 817,74 euroa
ja maksetut vastikkeet yhteensä 53 000 euroa, joten yhtiön tuotto HUS:lle
on ollut noin 55 000 euroa vuodessa. Vuokraustoimintaa on HUS:n
edustajana hoitanut HUS-Kiinteistöt Oy, joka on myös saanut vuokratuotot.
Lähiökiinteistöt-ryhmään kuuluvat Godoinvest Oy ja Royal House Oy
ovat antaneet oheismateriaalina 8 olevan tarjouksen As Oy Lohjan
Lahenkallion koko osakekannan ostamisesta 2,1 milj. eurolla. Karas
Sana Oy:n ja Kansan Raamattuseuran Säätiö ovat hyväksyneet osaltaan
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 37
3/2015
71 (80)
23.03.2015
Lähikiinteistöt-ryhmään kuuluvien Godoinvest Oy:n ja Royal House Oy:n
antaman yhteisen tarjouksen.
Annettu tarjous perustuu koko osakekannan ostamiseen yhdellä kertaa,
jolloin tarjouksessa on huomioitu ns. tukkualennus. Kohteesta aiemmin
annetut myyntiarviot ovat perustuneet huoneistojen myyntiin yksitellen. HUSTilakeskus on myynyt useita asuntoja Lohjalla ja Raaseporissa. Asuntoja on
edelleen myynnissä eikä niillä ole kysyntää. Vuokrattuna olleiden asuntojen
kysyntä yksitellen on vähäistä. HUS-Tilakeskus pitää Lähiökiinteistötryhmään kuuluvien Godoinvest Oy:n ja Royal House Oy:n antamaa yhteistä
tarjousta hyväksyttävänä ja katsoo, että tarjous vastaa alueen
markkinahintatasoa. Kauppakirja laaditaan HUS:n hallituksen päätöksen
jälkeen. HUS:n osuus 2,1 milj. euron kauppahinnasta olisi noin 1.107.000
euroa.
Hallitus käsitteli kokouksessaan 27.1.2014 HUS:n henkilöstöasuntotilannetta
ja henkilöstöasuntojen lisäämistä. Samalla hallitus valtuutti Kiinteistö Oy
HUS-Asunnot yhteistyössä HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa valmistelemaan
hankeselvityksen 200 - 300 asunnon rakennuttamiseksi HUS:n
henkilöstöasuntokäyttöön pääkaupunkiseudulle hyvien julkisten
liikenneyhteyksien varrelle.
HUS-Tilakeskus esittää, että As Oy Lohjan Lahenkallion osakkeiden
myynnistä saatava noin 1,1 miljoonan euron myyntivoitto sijoitetaan
Kiinteistö Oy-HUS Asunnot Oy:n osakepääoman korotukseksi helpottamaan
työsuhdeasuntojen rakentamista.
Päätösesitys
Hallitus päättää
1.
että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä myy As Oy
Lohjan Lahenkallio (y-0305874-2) nimisen asunto-osakeyhtiön, josta
HUS:n osuus osakekannasta on 7907 osaketta eli 52,72 %
Lähikiinteistöt-ryhmään kuuluville Godoinvest Oy:lle ja Royal House
Oy:lle yhteensä 1.107.120 euron kauppahinnalla.
2.
kaupasta saadulla satunnaisella myyntivoitolla, myyntihinnan ja
tasearvon erotuksella, korotetaan Kiinteistö Oy HUS-Asuntojen
osakepääomaa.
3.
oikeuttaa kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäen ja kiinteistöpäällikkö
Teuvo Koiviston hyväksymään ja allekirjoittamaan kauppakirjan HUSkuntayhtymän osalta.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Ote
Toimitusjohtaja Timo Valjakka Lähiökiinteistöt-ryhmä (Godoinvest Oy ja
Royal House Oy)
HUS-Tilakeskus
Pääkirjanpitäjä Tiina Lähde
HUS-Kiinteistöt Oy
Lisätietoja
Mari Frostell, p. 0400 748 767, Hannu Lähteenmäki, p. 040 584 9067
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 38
3/2015
72 (80)
23.03.2015
MUUT ASIAT
26/00/02/00/01/2015
HALL § 38
·
Valtuuston kokous 29.4.2015
Alun perin oli suunniteltu pidettävän sote-uudistuksen tiimoilta valtuuston
seminaari 29.4.2015. Sote-uudistuksen siirryttyä yli vaalien, käy myös ko.
seminaari tarpeettomaksi. Sen sijaan on perusteltua kutsua koolle
ylimääräinen valtuuston kokous, jossa voitaisiin päättää talousarvion 2015
muutoksista, jotka kohdistuvat keväälle/ kesälle 2015 sekä käsitellä
perusteellisemmin HUS:n investointiohjelma 2015 - 18, ja erityisesti suuret
rakennushankkeet.
Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään 29.4.2015 klo 9 - 12, jonka jälkeen
on lounas.
·
Valtuuston päätöksiä koskeva hallituksen täytäntöönpanokokous on
29.4.2015 klo 13.00. Välittömästi sen jälkeen on tarkoitus pitää hallituksen
seminaari klo 17.00 saakka. Seminaarissa olisi tarkoitus alustusten jälkeen
käydä keskustelua ja pohtia konkreettisesti muun muassa seuraavia
kysymyksiä:
- rakenteelliset uudistukset HUS-alueella ennen sote-uudistusta
- jos rakenteellisia uudistuksia ei tehdä, miten parannetaan yhteistyötä
perusterveydenhuollon kanssa
- HUS -konsernin sisäiset organisatoriset asiat: - liikelaitokset, osakeyhtiöt
jne.
·
Tornisairaalan avajaiset 22.5.2015 klo 13.00
·
HUS-Kiinteistöt Oy:n tilinpäätösillallinen 18.5.2015 klo 18.30, Hilton Helsinki
Strand
·
Stenbäckinkatu 9 liittymän käyttö Uuden Lastensairaalan rakennustyön
aikana.
Stenbäckinkatu 9 liittymän kautta kuljetaan Meilahden sairaala-alueelle.
Lisäksi se on ainoa ajoyhteys Meilahden keskuskeittiön lastauslaitureille,
pysäköintilaitos P2:een sekä apteekin liuosvarastolle.
Meilahden keskuskeittiölle tulee päivittäin 15 - 30 tavaratoimitusta joiden
kokonaismäärä on 3 500 - 9 000 kg päivässä. Toimitusten kokoa ei voida
varastotilojen koon johdosta suurentaa. Pysäköintilaitos P2 on pääosin
HUS:n henkilökunnan käytössä ja se täyttyy normaaleina työpäivinä kello 8
mennessä. Lisäksi tämä liittymä on myös pelastuslaitoksen hyökkäystie
Meilahden alueen maanalaisiin tiloihin pysäköintilaitos P2:een ja vanhalle
jäteasemalle ja väestösuojiin, mistä syystä yhteys tulee olla tarvittaessa
käytettävissä.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 38
3/2015
73 (80)
23.03.2015
Stenbäckinkatu 9 liittymä kulkee Uuden Lastensairaalan työmaan läpi ja
tulevaisuudessa sairaalan valmistuttua sairaalan läpi. Meilahden sairaalaalueelle maanpäällisesti johtava ajoyhteys on jo katkaistu, kun se on voitu
korvata Lastenklinikan ja Naistenklinikan kautta kulkevilla ajoyhteyksillä.
Keskuskeittiön lastauslaitureille ja P2:een ei näiden vaihtoehtoisten
yhteyksien kautta pystytä järjestämään ajoyhteyttä.
Uusi Lastensairaala rakennetaan HUS:n omistamalle maalle ja määräalaa
koskevassa maanvuokrasopimuksessa määrätään, että rakentaminen
määräalalle ei saa estää eikä kohtuuttomasti haitata sairaalakiinteistön
muuta käyttöä. Esteetön ja turvallinen pääsy kaikkiin rakennuksiin on
turvattava koko rakennustyön ajan. Hankkeen suunnittelussa on otettava
huomioon Meilahden sairaala-alueen toiminnan keskeytymättömyys siten,
että Hankkeen toteuttaminen ei saa aiheuttaa katkoksia taikka keskeytyksiä
Meilahden sairaala-alueen kriittisille toiminnoille.
Rakentamisessa tulee huomioida ja varmistaa ympärivuorokautinen
esteetön kulku pysäköintihalli P2:n, sairaala-alueen keskuskeittiöön ja sen
lastauslaiturialueelle sekä muihin sairaala-alueen tiloihin ja toimintoihin
hankkeen koko rakennusvaiheen aikana.
Lastensairaalan rakentamisen yhteydessä Stenbäckinkatu 9 liittymän kohta
tullaan louhimaan auki ja rakentamaan. Ajoyhteyden kohta tehdään
kahdessa vaiheessa. Lastensairaalatyömaa on laaja ja työmaalla tarvitaan
kolme torninosturia. Kahden torninosturin nostoradat kulkevat HUS:n
liittymän yläpuolelle, mikä aiheuttaa vaaraa alla liikkuville. Nosturit nostavat
useiden tonnien painoisia rakennuselementtejä ja muita raskaita taakkoja.
Koska on olemassa mahdollisuus, että jokin raskas esine putoaa noston
aikana liikennealueelle, ei liikennettä voida sallia nostojen aikana.
Koska lastensairaalan rakentamisaikataulu on tiukka, on neuvoteltu
ratkaisusta, joka mahdollistaisi kummallekin osapuolelle hyväksyttävissä
olevat toimintatavat. Uuden Lastensairaalan rakennuttajan kanssa on
neuvoteltu sellaisesta toimintamallista, että ajoyhteys Stenbäckinkatu 9:n
kautta on auki aamuisin kello 9 asti. Kello 9.00 - 21.00 välisenä aikana
liikenne työmaan läpi olisi estetty ja mahdollista vain poikkeustilanteissa.
Tällainen toiminta kestää noin 8 kuukautta ja alkaa huhtikuun lopulla tai
toukokuussa. Tällöin Ravioli pystyy järjestämään kuljetuksensa aamuisin
ennen kello yhdeksää. Meilahden uusi pysäköintilaitos P3 otetaan käyttöön
huhtikuussa. Pysäköintilaitokset P2 ja P3 ovat yhteydessä toisiinsa ja P2:n
ulosmenoliikenne voidaan ohjata kulkemaan P3:n kautta.
ULS hankkeen tilanne
Ptk:n tark.
Hankkeen rakennuslupahakemus jätettiin rakennusvalvontavirastolle
28.1.2015. Hankkeen kokonaislaajuus ilman autohallin osuutta on
44.586 m2 mikä vastaa hankesuunnitteluvaiheessa asettua
laajuustavoitetta. Uudet yleissuunnitelmat valmistuivat 27.02.2015.
Rakennuslupa-aineistoon täydennettävät arkkitehtisuunnitelmat ovat
valmistuneet 5.3.2015. Rakennuslupa saataneen huhtikuussa ja
perustusten valutöihin päästäneen toukokuussa. Louhintatyöt ovat
edenneet aikataulun mukaisesti. Logistiikkakeskuksen purkutyöt
valmistuvat huhtikuun puolivälissä.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
PÖYTÄKIRJA
§ 38
3/2015
74 (80)
23.03.2015
Uuden Lastensairaalan rakentamista ohjaa ohjausryhmä, jossa HUS:ia
edustaa kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki ja projektinjohtaja Pekka
Lahdenne. HUS:n edustajina investointijohtaja Anne Priha, lastensairauksien
toimialajohtaja Jari Petäjä ja kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki
osallistuvat myös kiinteistöosakeyhtiö Uusi Lastensairaalan hallituksen
kokouksiin.
Hankkeen päivitetty hankesuunnitelma esitellään HUS:n hallituksen
päätettäväksi 11.5.2015.
·
P3-pysäköintilaitoksen maanalaiset tilat vastaanotettiin 20.3.2015 lukuun
ottamatta hissejä, jotka otettiin vastaan ehdollisena (oltava kunnossa viikon
13 loppuun mennessä). Pysäköintihallit otetaan henkilökunnan käyttöön
30.3.2015, jolloin myös HUS-Logistiikka ottaa huoltopihan käyttöönsä omien
kuljetustensa osalta.
Pysäköintihallit avataan asiakkaiden käyttöön 13.4. Lehdistötilaisuus on
sovittu samaksi aamuksi.
·
Päätösesitys
Virtuaalinen tutustumiskäynti synnytyssairaalaan, diasarja jaettiin pöydälle.
Hallitus päättää
1.
merkitä tiedoksi, että valtuuston 29.4.2015 suunnitelluksi pidettävän
seminaarin sijasta pidetään valtuuston kokous 29.4.2015 klo 9 - 12;
2.
pitää ylimääräisen kokouksensa 29.4. klo 13.00 ja sen jälkeen
hallituksen seminaari klo 17.00 saakka;
3.
merkitä tiedoksi, että Tornisairaalan avajaiset pidetään 22.5.2015 klo
13.00;
4.
merkitä tiedoksi, että HUS-Kiinteistöt Oy:n tilinpäätösillallinen on
18.5.2015 klo 18.30;
5.
merkitä tiedoksi Uuden Lastensairaala -hankkeen tilanne ja
liikennejärjestelyt Stenbäckinkatu 9 liittymästä;
6.
merkitä tiedoksi P3-pysäköintilaitoksen käyttöönotto;
7.
merkitä tiedoksi pöydälle jaetun synnytyssairaalaa koskevan diasarjan.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Ote
hallituksen jäsenet, valtuuston puheenjohtajisto, hallintovahtimestari,
turvallisuuspäällikkö, Ravioli
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
3/2015
75 (80)
MUUTOKSENHAKUOHJEET
HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS
Kokouspäivä
Pykälät
Sivut
23.3.2015
27 - 38
1 - 74
MUUTOKSENHAKUKIELLOT
Kieltojen perusteet
Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä
kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 27, 29-30, 33-36, 38
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus,
seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: 28, 31, 32, 37
Hallintolainkäyttölain 5 §:n/ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta
valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet:
Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden
toimivaltaan:
OIKAISUVAATIMUSOHJE
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai
etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä
oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään
kirjallisena.
Oikaisuvaatimuskielto
Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa,
oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain
nojalla.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Hallituksen päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan hallitukselle.
Hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt kuntalain 51 §:n mukaista ottooikeuttaan lautakunnan päätökseen.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
3/2015
76 (80)
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan
saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä,
saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimuksen viimeinen päivä on
pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa
ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta,
- postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa,
- päätös, johon haetaan oikaisua sekä
- miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja
oikaisuvaatimuksen perusteet.
Oikaisuvaatimuksen hakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti
allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Jos oikaisuvaatimuksen hakijan puhevaltaa käyttää muu kuin
muutoksenhakija itse, on oikaisuvaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta,
postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa.
Hallituksen päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta.
Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999)
säännöksiä.
Oikaisuvaatimuksen toimittaminen
Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava hallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus
HUS Keskuskirjaamoon.
Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä
ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse,
lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla.
Sähköpostilla saapuneen oikaisuvaatimuksen katsotaan tulleen perille määräajassa, mikäli se on
viranomaisen käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa ennen määräajan päättymistä. Tarvittaessa
voidaan oikaisuvaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta
oikaisuvaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta,
eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003.)
OIKAISUOHJE
Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi tehdä
hankintalain 80-83 §:n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi
tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon
päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
(asianosainen). Hankintaoikaisu tehdään kirjallisena.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
3/2015
77 (80)
Viranomainen, jolle vaatimus osoitetaan
Hallituksen päätöksestä hankintaoikaisu osoitetaan hallitukselle.
Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle
Hankintaoikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon
hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.
Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä
tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen
viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä
tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen
viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.
Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen
asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen
myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi
saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä,
vaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Hankintaoikaisun vireilletulo ja
käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea
muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.
Hankintaoikaisun sisältö
Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi
- asianosaisen nimi ja kotikunta,
- postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa,
- päätös, johon haetaan oikaisua sekä
- miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä
perusteet.
Jos puhevaltaa käyttää muu kuin asianosainen itse, on vaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön
nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.
Jos vaatimus toimitetaan kirjeenä, on asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen
omakätisesti allekirjoitettava vaatimus. Tarvittaessa voidaan vaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan
sähköpostilla saapuneesta vaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä
asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
13/2003.)
Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole
hankintayksikön hallussa.
Hallituksen päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta.
Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999)
säännöksiä.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
3/2015
78 (80)
Toimitusosoite
Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava hallitukselle osoitetut vaatimukset HUS
Keskuskirjaamoon.
Vaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon
aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla vaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai
faksilla taikka sähköpostilla.
VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN
Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian
markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.
Valitusoikeus koskee kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon ylittävistä julkisista hankinnoista
annettuja päätöksiä.
Valituskielto
Hankintalain 102 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta
kuntalain (365/1995) eikä hallintolainkäyttölain (586/1996) nojalla.
Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus
myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 §:n mukaisesti.
Asian saattaminen markkinaoikeuteen
Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen
säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia
hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi se jota asia koskee tai muu julkisista hankinnoista
annetun lain 78 §:ssä mainittu taho saattaa asian valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja
käyttää asiassa puhevaltaa.
Markkinaoikeus ei käsittele hakemusta, jonka ennakoitu arvo on pienempi kuin hankintalain 15 §:ssä
säädetyt kynnysarvot.
Markkinaoikeuden käytettävissä olevista seuraamuksista on säädetty julkisista hankinnoista annetun
lain 11 luvussa.
Päätös ei sido kuntayhtymää ennen kuin on selvinnyt, käyttääkö ylempi toimielin asiassa kuntalain
51 §:n mukaista otto-oikeutta.
Sopimus ei synny päätöksen tiedoksiannolla. Julkisista hankinnoista annetun lain 74 §:n mukaan
hankintayksikön on päätöksen tekemisen jälkeen tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. EUkynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä ja panna täytäntöön aikaisintaan
21 päivän kuluttua päätöksen tiedoksiannosta.
Valituslupa
Julkisista hankinnoista annetun lain 86 §:n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa
hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
3/2015
79 (80)
Lupa on myönnettävä, jos:
1. asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai
2. siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy.
Valituksen määräaika
Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut
tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt
hankintasopimuksen hankintalain 78 §:n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa.
Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että
ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai
valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.
Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä
tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen
viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä
tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen
viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.
Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen
asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen
myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi
saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta mukaan määräaikaan.
Jos vireillepanoajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei
työskennellä, asiakirjat saa toimittaa markkinaoikeudelle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituksessa on ilmoitettava
- hankinta-asia, jota valitus koskee ja
- valittajan vaatimukset ja niiden perusteet
- puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi
käsittelylupa tulisi myöntää
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija
on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valitukseen on liitettävä
·
·
päätös, jota vaaditaan muutettavaksi, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys vireillepanoajan alkamisen
ajankohdasta.
Ptk:n tark.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
PÖYTÄKIRJA
3/2015
80 (80)
Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä
valtakirja sen mukaan kuin hallinnonkäyttölain 21 §:ssä säädetään.
Hallituksen päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta.
Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999)
säännöksiä.
Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle
Hankintalain 88 §:n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava
hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava
hankintayksikölle asianomaisen kirjaamon osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva
valitus toimitetaan markkinaoikeuteen.
Valituksen toimittaminen
Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle, jonka yhteystiedot ovat:
Markkinaoikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
puh. 029 56 43300
faksi 029 56 43314
[email protected]
Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan
päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan.
Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin
välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään.
Asian käsittelystä markkinaoikeudessa peritään voimassa olevan lain mukainen oikeudenkäyntimaksu
(laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista, 1024/02).
Yhteystiedot
HUS Keskuskirjaamo, HYKS-sairaanhoitoalueen kirjaamo
Osoite: PL 200, 00029 HUS
(Käyntiosoite: Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki)
Puhelin: 09 4711 (vaihde) tai 050 428 7837
Telekopio: 09 471 75500
Sähköposti: [email protected]
Asiakaspalvelu klo 9.00-15.00
Ptk:n tark.