Nokka kohti 2020-lukua 24
Osuvasti oikeuselämästä // numero 2-2015 // kahdeskymmenes vuosikerta V UOSI-SU K ATSA RO NUME TUIJA BRAX OIKEUS LÄHELLE ETÄPALVELUILLA 18 Nokka kohti 2020-lukua TOIVIO-KAASINEN KIRJOITTAA JURISTIN ARJESTA 32 KOLUMNI: OIKEUSVALTIO HORJUU 23 ESIINNY EDUKSESI OIKEUDESSA 34 24 1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari järjestää juridiikan koulutuksia nimellä Kauppakamari | Juridiikka Anders Bygglin Ari Huhtamäki Heikki Huhtamäki Ville Pönkä UUSI JURIDIIKAN BRUNSSISARJA Osakeyhtiön sopimukset ja riidat 22.4. ja 19.5.2015, Helsinki Osakas, asianajaja, VT Anders Bygglin, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy OTT, VT, KTM, siviili- ja kauppaoikeuden dosentti Ari Huhtamäki, Lakiasiaintoimisto - Juridisk Byrå Oy Huhtamäki Ab Asianajaja, VT, OTL, KTM Heikki Huhtamäki, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy OTT, siviili- ja kauppaoikeuden dosentti, VT Ville Pönkä, Helsingin yliopisto Brunssisarja sisältää kaksi puolen päivän brunssiseminaaria Osakassopimus-brunssi 22.4.2015 Brunssiseminaarissa tarkastellaan osakassopimusten keskeistä sisältöä, sitovuuskysymyksiä ja kilpailukieltovelvoitetta sekä oikeudellisesta että käytännön näkökulmasta. Osakeyhtiöriidat-brunssi 19.5.2015 Brunssiseminaarissa tarkastellaan erityisesti pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden omistukseen liittyvien riitojen ennakoimista ja ratkaisemista. Koko sarja: Yksi jakso: Jäsenetuhinta 690 € + alv 24 % (norm. 890 € + alv) Jäsenetuhinta 395 € + alv 24 % (norm. 495 € + alv) 23.4. ENNAKKOPERINNÖT JA MUUT LAHJAT OSITUKSESSA JA PERINNÖNJAOSSA Yliopistonlehtori, OTT, dosentti Antti Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto Perhe- ja jäämistöoikeuden assistentti, OTK Pekka Tuunainen, Helsingin yliopisto Seminaarissa tarkastellaan ennakkoperintöjen ja muiden lahjojen vaikutusta perinnönjakoon ja osituksen toimittamiseen. Päivän aikana asiantuntijat selvittävät näiden käytännössä hankalaksi koettujen säännösten oikeaa tulkintaa ja menettelyä käytännön näkökulmasta. Tervetuloa mukaan! Jäsenetuhinta 450 € + alv 24 % (norm. 630 € + alv) 28.4. YT-NEUVOTTELUIDEN NUOTITTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Asianajaja, osakas Anu Waaralinna, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Brunssitilaisuudessa käydään läpi työvoiman vähentämisneuvotteluiden keskeisiä käytännön haasteita kartoittaen niin kollektiivivähennysten yleisperiaatteet kuin myös velvoitteet ennen YT-neuvotteluiden aloittamista, YT-neuvotteluiden aikana ja YT-neuvotteluiden jälkeen. Jäsenetuhinta 370 € + alv 24 % (norm. 495 € + alv) 26.5. TYÖOIKEUSPÄIVÄT 2015 Neuvotteleva virkamies Jan Hjelt, Työ- ja elinkeinoministeriö Työoikeuden professori Seppo Koskinen, Turun yliopisto Hallitusneuvos Tarja Kröger, Työ- ja elinkeinoministeriö Asiantuntija Mika Kärkkäinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Asianajaja Tuula Lehtinen, Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Lakimies Anu-Tuija Lehto, SAK ry OTT, työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja, Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta Asianajaja Petteri Uoti, Dittmar & Indrenius Kevään Työoikeuspäivät kokoaa jälleen yhteen alan ammattilaiset. Ilmoittaudu mukaan viime vuoden parhaimmaksi valitun juridiikan kouluttajan tilaisuuteen. Työoikeuspäivillä saat tietoa tulevista lainsäädäntöuudistuksista, ajankohtaisimmista työoikeudellisista kysymyksistä työpaikoilla sekä tuomioistuinten viimeaikaisista työoikeudellisista ratkaisuista. Teemoja tarkastellaan monipuolisesti eri näkökulmista; mukana alustuksissa ja keskusteluissa ovat lainsäätäjä, työoikeuden professorit, työntekijä- ja työnantajaliiton lakimies sekä työnantajaja työntekijäpuolen juttuja hoitava asianajaja. Jäsenetuhinta 495 € + alv 24 % (norm. 630 € + alv) Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.kauppakamarikauppa.fi • Puhelin (09) 2286 0360 • [email protected] Koulutuspaikka: Koulutustila Metropoli, Kalevankatu 12, Helsinki 1.1.2015 alkaen Lakimiesliiton Koulutuksen seminaarit tuottaa Talentum. Uusi säätiölaki – mikä muuttuu? Säätiöpäivä 2015 – uusi säätiölaki • 6.5. Helsinki Asianajaja OILI KELA, Asianajotoimisto Oili Kela Oy (pj.) Lainsäädäntöneuvos JYRKI JAUHIAINEN, oikeusministeriö Radikaalisti uudistuva säätiölaki tulee voimaan joulukuussa. Tule kuulemaan, mitä lakiuudistuksen valmistelussa mukana olleilla on kerrottavana tulevista muutoksista. Saat seminaarista myös Apulaislinjanjohtaja, OTL JUHA VIERTOLA, patentti- ja rekisterihallitus KHT HEIDI VIERROS, KPMG Oy Ab käytännön vinkkejä, kuinka tuleviin lainsäädäntömuutoksiin kannattaa varautua viimeistään nyt. Hinta 730 € • Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € OK 17 luvun uudistus, mikä muuttuu? Todistelupäivä • 19.5. Helsinki Asianajaja MIKKO ELONHEIMO, Asianajotoimisto Krogerus Oy Asianajaja THOMAS KOLSTER, Asianajotoimisto Krogerus Oy Todistelupäivä keskittyy riitaprosessaajille tärkeisiin OK 17 luvun uudistuksiin. Aiheesta puhumassa ja seminaarin puheenjohtajana toimii todistelusäännöksiä uudistaneen työryhmän jäsen laamanni Tatu Leppänen sekä uudistuksen vaikutuksia käytännön asiamie hen työssä pohtinut AA Kristiina Liljedahl. Seminaaripäivässä Hinta 730 € • Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € PsT JULIA KORKMAN, HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian osaamiskeskus Asianajaja KRISTIINA LILJEDAHL, Asianajotoimisto Borenius Oy käsitellään myös editiota sekä oikeudenkäyntiasiakirjojen salas sapitokysymyksiä. Lisäksi psykologian tohtori Julia Korkman yhdessä KKO:n Tiina Väisäsen kanssa avaa todistajankerto muksen arviointiin liittyviä kipukohtia oikeuspsykologisen tiedon valossa. Yhtiöoikeudelliset riitatilanteet Osakeyhtiöriitapäivä • 19.5. Helsinki Asianajaja VESA RASINAHO, Roschier Asianajotoimisto Oy (pj.) Asianajaja MANNE AIRAKSINEN, Roschier Asianajotoimisto Oy Osakeyhtiöriitapäivä kokoaa yhteen riidanratkaisun ja yhtiöoikeu den asiantuntijat käsittelemään yhtiöoikeudellisia riitatilanteita. Päivässä pureudutaan muun muassa tyypillisiin osakeyhtiön riitatilanteisiin ja tuodaan esiin käytännön kokemuksia ja ratkaisu Asianajaja, OTT GISELA KNUTS, Roschier Asianajotoimisto Oy Professori VEIKKO VAHTERA, Tampereen yliopisto malleja. Käsittelyssä on myös KKO:n tuore ratkaisu vastuun samastuksesta. Asiantuntijana myös: Hovioikeudenneuvos Jussi Heiskanen, Helsingin hovioikeus Hinta 730 € • Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € Saneeraukseen valmistautuminen Yrityssaneerauksen erityiskysymyksiä • 26.5.Helsinki Asianajaja ARTO KUKKONEN, Asianajotoimisto HH Partners Oy (pj.) Senior Legal Counsel JARMO HYVÄRINEN, Nordea Pankki Suomi Oyj Seminaarissa käsitellään saneerattavan yhtiön toimintaympäris töön liittyviä kysymyksiä. Lisäksi pohditaan, kuinka vakuusvelan määrä on määritettävä ja voidaanko lakimääräisiä vastuita kuten ympäristövastuita velkajärjestellä. Edellä mainittujen kysymyksen selvittely vaatii usein selvittäjän ja velkojatoimikunnan yhteistyötä, mutta miten yhteistyö toimii käytännössä. Asianajaja MIKA ILVESKERO, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Asianajaja JYRKI TÄHTINEN, Asianajotoimisto Borenius Oy Asiantuntijoina myös: Prosessioikeuden professori Tuomas Hupli, Turun yliopisto Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen, Konkurssiasiamiehen toimisto Professori Jarno Tepora, Helsingin yliopisto Hinta 730 € • Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € Hintoihin lisätään alv 24 %.. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi pääkirjoitus 6 V A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 ROHKEITA RATKAISUJA iikon päästä käytävissä eduskuntavaaleissa valitaan edustajat tekemään oikeudenhoitoon liittyviä vaikeita päätöksiä. Rahaa ei ole edes entisessä määrin, joten olemassa olevien rakenteiden puolustaminen ilman minkäänlaista muutosvalmiutta ei ole mahdollista. Nyt ennen vaaleja – ja myös niiden jälkeen – asianajajienkin on tuotava rohkeasti esille, mitkä olisivat meidän ratkaisumme oikeusvaltion kehittämiseksi. Tämän lehden haastattelussa entinen oikeusministeri Tuija Brax suomii meitä juristeja siitä, että olemme jupisseet huolistamme turhan paljon keskenämme ja selittäneet niitä liian laiskasti kansalaisille. Olemme halunneet, että meillä kuullaan asiantuntijoina. Pelkkä asiantuntemus ei kuitenkaan riitä vaan mielipiteiden esittämisessä on oltava riittävän näkyvä. Muutoin muut alat kiilaavat eturiviin. Asianajajaliiton valtuuskunta hyväksyi alkuvuodesta liitolle uuden strategian. Siinä sanotaan nyt rohkeasti se, mitä olemme asianajajapiireissä jo pitkään ajatelleet: Tulevaisuudessa vain asianajajien tulee hoitaa oikeudenkäyntiasioita. Oikeudenkäynneissä avustajana toimivalla on mielestämme oltava juristikoulutuksen lisäksi vähintään uudistetun asianajajatutkinnon mukaiset opit sekä usean vuoden ammattikokemus. Niin ikään välttämätöntä on jatkuva täydennyskouluttautuminen ja ammatillisen toiminnan tehokas valvonta. Kuluttajien kannalta on harhaanjohtavaa, että oikeudellisia palveluita markkinoidaan nyt erilaisilla ammattinimikkeillä, jotka antavat toisistaan poikkeavat takuut osaamisesta ja palvelujen tarjoajiin kohdistuvasta valvonnasta. MYÖS TUOMIOISTUINTEN uudistamiseen kaivataan roh- keutta. Kevään aikana liiton näkemystä on tiedusteltu sekä korkeimpien oikeuksien yhdistämiseen että tuomioistuinviraston perustamiseen. Maaliskuussa jätti mietintönsä käräjäoikeusverkostoa pohtinut virkamiestyöryhmä. Asianajajaliitto kannustaa uudistuksiin: Vähäiset eurot on keskitettävä tuomitsemistoimintaan. Tuomioistuinten hallintoa on sen sijaan karsittava ja keskitettävä. Käräjäoikeusverkoston uudistamista koskevan työryhmän esityksessäkin ehdottoman hyvää oli se, että tuomarien virkoja ei oltaisi vähentämässä – joitakin päällikkötuomarien virkoja lukuun ottamatta – vaikkakin toimipaikkoja karsittaisiin. Erityisosaamisen kehittämisen näkökulmasta suuremmissa yksiköissä on etunsa, mutta esityksen heikkoutena ovat pitkiksi muodostuvat ja kustannuksia aiheuttavat välimatkat. Valtio säästäisi, mutta lopullisia maksajia olisivat kansalaiset ja yritykset muun muassa kasvavien matkakustannusten muodossa. Vakava huolenaihe on myös asianajopalveluiden katoaminen toimipaikkojen vähenemisen myötä. Vaikka käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä pysyisi ennallaankin, tuomareiden tulisi liikkua nykyistä enemmän, jotta heidän erityisasiantuntemustaan voitaisiin paremmin hyödyntää. Osan tuomarinviroista tulisi olla hovioikeuspiireittäin nimettyjä. Näin tuomari toimisi yhden tuomioistuimen sijasta tarvittaessa useammassa – aivan kuten asianajajat ja syyttäjät jo nykyisin. Risto Sipilä SUOMEN A SI A N A JA JA L II TON P UHEEN JOH TA JA Mitä hyötyä korkeimpien oikeuksien yhdistämisestä olisi? Risto Sipilä kertoo YouTube-kanavallamme. youtube.com/asianajajat LEHDE STÄ VINKKE JÄ TULE VA STA | Tässä Advokaatin vuosikatsausnumerossa ei katsotaan niinkään viime vuoteen, vaan suuntana on tulevaisuus. Asianajajaliiton valtuuskunta linjasi tammikuussa liiton toiminnan tavoitteet seuraavalle kymmenelle vuodelle. Mitä strategiapaperi sisältää ja mitä mieltä sen tavoitteista ollaan alan ulkopuolella? Vastauksia on tämän lehden Laajakulma-artikkelissa. Advokaatti kannattaa lukea ennen äänestyskoppiin menemistä. Ajankohdasta johtuen lehdessä on räväköitä näkökulmia oikeusturvasta. Keskustelua ei synny ilman erilaisia mielipiteitä. JA NNE L AUK K A NEN, K EHI T Y S- JA V IE S T IN TÄ PÄ Ä L L IK KÖ ADVOKAATTI Suomen Asianajajaliiton jäsen- ja ammattilehti, 20. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Janne Laukkanen, p. 040 588 1925, [email protected] TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Kainulainen, p. 040 721 7289, [email protected] TOIMITUS Asianajajaliitto ja Fondamenta Media Oy ULKOASU Marko von Konow TAITTO Uusimaa Studio PALAUTE [email protected] ILMOITUKSET OS-Media Oy, p. (09) 3250 500, f. (09) 870 1968 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. (09) 6866 120, [email protected] KUSTANTAJA Suomen Asianajajaliitto PAINO Kirjapaino Uusimaa PAINOS 2 800 kpl ISSN 1239-1085 / Aikakauslehtien liiton jäsen / Advokaatti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. / Seuraava lehti ilmestyy 17.6.2015. 18 ”Lakimiesten kannattaisi seurata nykyistä tarkemmin, ketkä poliitikoista oikeasti tekevät jotain oikeushallinnon eteen.” sisältö 7 18 HENKILÖ KUVASSA Juristiedustajan tilinpäätös Tuija Brax jättää eduskunnan uskoen, että oikeudenhoidon myllerrykset eivät ota laantuakseen. Hän kehottaa asianajajia vaatimaan kansanedustajiltaan enemmän. 24 LA AJAKULMA Kohti vuotta 2025 Asianajajaliiton tavoite on, että vain asianajajat voivat toimia oikeudenkäyntiavustajina. Strategian johtotähdeksi nousi asianajajien arvostettu asema yhteiskunnan oikeusolojen kehittäjänä. AJASSA 9 Tutkinto kiinnostaa ei-asianajajia 10 AIPA:lla eroon paperista 11 Sallittua ja kiellettyä 12 Silminnäkijä 13 Lainattua 14 Debatti 15 Hengähdystauko 16 Lausunnoista 17 Asianajajaliitto 23 TULOKULMA Oikeusvaltio horjuu Elina Grundström on huolissaan. Hän ehdottaa oikeusvaltion palauttamiseen kolmen kohdan ohjelmaa. 30 OM LIVET 32 MINUN VALINTANI Juristin arjesta romaaniksi Marja Toivio-Kaasinen on asianajaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa siitä, minkä tuntee: asianajajan arjesta. 34 TYÖ & TOIMISTO Esiintyminen haltuun Ole oikeudessa uskottava, luotettava ja aidosti oma itsesi. 35 PISTOKOE Kansanvälinen konkurssi Tuula Linna kurssittaa kansainvälisistä konkurssiasioista. 43 TAK AIKKUNA Oikeusapupomo Marjo Kurki johtaa Helsingin oikeusaputoimistoa. 35 KOULUTUSTA 24 Asianajajaliiton strategia katsoo 2020-luvulle. 40 URAUUTISET JUH A M Y L LY M Ä K I KU VA SI K A N T EEN T UI JA BR A X IN. Asianajaja-kirjailijamme vasemmalta oikealle Janne Juusela Borenius, Kari Lautjärvi Dittmar & Indrenius, Eija Warma Castrén & Snellman, Mikko Alkio Avance, Sami Tuominen Borenius, Tom Vapaavuori Bird & Bird ja Manne Airaksinen Roschier. ? Haluatko sinäkin jakaa osaamistasi? Ota yhteyttä ja kerro kirjaideasi [email protected] Autamme ammattilaisia menestymään. 9 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 AJASSA Ajankohtaisia asioita & ilmiöitä Tutkinto vaatii perusteellista valmistautumista. MUILLEKIN KUIN ASIANAJAJILLE Yli neljäsosa asianajajatutkinnon suorittajista ei ole työskennellyt asianajotoimistossa. Tutkinnon tekemisen motiivina voi olla täydennyskouluttautuminen, vaikkei silmissä siinnä asianajajan ura. A sianajajatutkinnon suorittaminen on nykyisin nopein tapa saada lupa oikeudenkäyntiavustajaksi. Tämä on oletettavasti suurin syy siihen, että peräti yli neljäsosa asianajajatutkintoon osallistuneista työskentelee muualla kuin asianajotoimistoissa. – Asianajajatutkinnossa pääsee harjoittelemaan tuomioistuinmenettelyä. Oikeudenkäyntiharjoittelua ei ole tarjolla samassa mittakaavassa muualla, toteaa Asianajajaliiton apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari. Hän arvioi myös, että asianajajatutkintoa pidetään hyvänä täydennyskoulutusmahdollisuutena ja aika moni suorittaa tutkinnon kohentaakseen ansioluetteloaan. OTM Satu Kurki on yksi niistä viime vuonna asianajajatutkintoon osallistuneista, joilla ei ole asianajajataustaa. – Minulla on työhistoriaa valtiolta, mutta myös yksityispuoli kiinnostaa. Uskon asianajajatutkinnon parantavan työllistymismahdollisuuksia yksityiselle sektorille, hän perustelee. Kokemukset tutkinnosta olivat myönteisiä. – Sisältö vaikutti monipuoliselta ja hyödylliseltä. Sain lisää juridista osaamista ja hyvää käytännön tietoutta, hän kiteyttää annin. Asianajonäkökulma ei hänen mielestään konkretisoitunut opiskeluaikana riittävästi, ja valtiolla työskennellessäkin lähtökohta on erilainen. – Kirjallisen kokeen materiaalikansiossa tietoa tuli yksityiskohtaisemmin kuin oikeustieteellisen tiedekunnan opinnoissa. Oli kiinnostavaa saada myös käytännön vinkkejä siitä, miten esimerkiksi toimisto järjes- tetään, ja kuulla asiantuntijoiden palautetta oikeudenkäyntiosuudesta, Kurki kertoo. Tutkinnon eettiseen osaan sisältyy toimiston järjestämisen asioita, jotka eivät kosketa niitä tutkintoon osallistujia, jotka eivät aio asianajajiksi. – Näköpiirissä ei ole sisällön muuttamista siksi, että mukana on muitakin kuin asianajajaksi tähtääviä. Tutkinnon tarkoituksena on ennen kaikkea antaa perusedellytykset asianajajan työhön, Kivikari Asianajajaliitosta muistuttaa. TEK STI S A RI A L H AVA // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I Moni suorittaa asianajajatutkinnon kohentaakseen ansioluetteloaan. ajassa 10 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 TYÖRYHMÄ K ARSISI R AJUSTI K ÄR ÄJÄOIKEUKSIA Oikeudenkäynnit paperittomiksi Yleisissä tuomioistuimissa ja syyttäjänvirastoissa siirrytään lainkäytössä paperittomaan työskentelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä. Tätä tavoitellaan AIPA- eli aineistopankkihankkeella. Uudistus vaikuttaa merkittävästi asianajajien työhön. K yse on erityisesti työtapojen muutoksesta ja tiedon entistä paremmasta jäsentelystä, toteaa asianajaja Kari Jaatinen. Hän työskentelee AIPAn yhteistyöryhmässä asianajajien edustajana. Papereista on tarkoitus päästä kokonaan eroon, paitsi niissä tapauksissa, joissa paperidokumentti on välttämätön esimerkiksi todistelussa. Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toiminnoille rakennetaan tietojärjestelmä, jossa asiakirjat, todisteet ja käsittelyyn liittyvä tieto siirtyvät digitaalisesti. Samalla tehdään asioimisportaali, jonka avulla luodaan yhteys oikeudenkäyntien asianosaisten ja heidän avustajiensa sekä syyttäjänvirastojen ja tuomioistuinten välille. – Hanke on käyttäjälähtöinen. Tulevia työtapoja ja niitä tukevaa tietojärjestelmää ovat alusta alkaen suunnitelleet järjestelmän käyttäjät, eli syyttäjät, sihteerit ja tuomarit, AIPAn hankejohtaja Marko Loisa kuvailee. Työryhmissä on mukana myös sidosryhmiä, joista yhtenä tärkeimmistä asianajajat. AIPA vaikuttaa asianajajien työtapoihin ja tietotekniikkainvestointeihin merkittävästi, koska asiakirjamuodon sijaan huomiota täytyy kiinnittää esimerkiksi tiedon rakenteisiin ja metatietoon. Nyt määrittelyvaiheessa tarvitaan ideoita siitä, millainen olisi hyvä järjestelmä. – Liiton edustajana toivon, että mahdollisimman moni miettisi ja kommentoisi asiaa minulle, Jaatinen kannustaa. Tänä vuonna on tarkoitus saada määriteltyä siviiliasioiden sähköiset prosessit. Samalla toteutetaan ensimmäisenä käyttöön otettava tietojärjestelmän osa eli pakkokeinojen käsittely käräjäoikeuksissa. Sitten toteutetaan syyttäjänvirastoihin uusi summaarinen sakkomenettely. Siviiliasioiden jälkeen määritellään ja toteutetaan rikosasioiden toiminnot. OIKEUSMINISTERIÖN virkamiestyöryhmä ehdottaa käräjäoikeuksien määrän voimakasta supistamista. Käräjäoikeuksia on nyt 27. Työryhmän maaliskuussa julkaisema selvitys sisältää kaksi erilaista mallia käräjäoikeusverkostosta. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen. Käräjäoikeuksia olisi 17. Toinen malli vastaa poliisin ja syyttäjän toimialueita, ja sen mukaan käräjäoikeuksia olisi 14. Suomen Asianajajaliiton mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että palvelut ovat aidosti kansalaisten saatavilla ja että supistuksilla tavoiteltavat säästöt eivät siirry asiakkaiden maksettaviksi esimerkiksi kasvavina matkakustannuksina. – Toimipaikkojen vähentyessä myös muut oikeudelliset palvelut uhkaavat kadota kyseisiltä paikkakunnilta, puheenjohtaja Risto Sipilä sanoo. Toisaalta oikeudenhoidon ammattilaisten on oltava valmiita tarkastelemaan radikaalistikin toimintatapojaan. – Kehittyvät etäyhteydet auttavat säästöjen saamisessa ja palveluiden tuomisessa lähemmäksi asiakkaita. Kuitenkin vaikkapa oikeudenkäynneissä asiakkaan intressi vaatii hyvin usein asianajajan ja esimerkiksi todistajien henkilökohtaista läsnäoloa myös tulevaisuudessa, riippumatta lainsäädännöllisestä kehityksestä, Sipilä uskoo. Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää työryhmän esitystä liian radikaalina. Hän haluaisi selvittää vaihtoehtoisia malleja. K ANNATUSTA TUOMIOISTUINVIR ASTOLLE TUOMIOISTUINTEN keskushallinto tulisi riippumattomuussyistä järjestää mahdollisimman irralliseksi oikeusministeriöstä, Asianajajaliitto toteaa asiaa käsittelevässä lausunnossaan. Liiton käsityksen mukaan tuomioistuinviraston perustaminen tarjoaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet tuomareiden erityisosaamisen kehittämiseen. Asianajajaliiton mielestä myös asianajajien ja syyttäjien pitäisi olla tuomareiden lisäksi edustettuina viraston hallinnossa. – On kyseenalaista, onko lähinnä tuomarikunnasta koostuva hallinto riittävä tuomaan kattavasti esiin esimerkiksi prosessinjohtoon sekä eri oikeudenalojen kehittämistarpeisiin liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita. On keskeistä huomioida myös oikeuspalveluiden käyttäjien näkökulmat tulevan viraston toiminnassa, lausunnossa todetaan. Momentti 7_14.fm Page 1 Monday, October 6, 2014 8:51 AM 7/2014 Lainsäädäntökatsaus Momentti Lähetä AIPA-kommentit Kari Jaatiselle osoitteeseen [email protected] ilmestyy verkkolehtenä kahdeksan kertaa vuodessa. (aihekenttään AIPA) TEK STI SUS A NN A H A A NPÄ Ä // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN Paperit poistuvat oikeussaleista jo parin vuoden päästä. 3 • Valtioneuvoston • Hallituksen esitykset lait eus US • Vahvistetut • Korkein hallinto-oik LAINSÄÄDÄNTÖKATSA • Korkein oikeus • OIKEUSTAPAUKSET • MIETINNÖT YM. VAT • KKO:N VALITUSLU Sisältö 2 9 15 9 asetukset 11 7 Lue uusin Momentti: asianajajaliitto.fi/momentti ajassa A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 SALLITTUA JA KIELLETTYÄ TEK STI 11 M A RK KU Y LÖNEN // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN Onko lakivälitys.fi sallittua markkinointia vai kiellettyä hyvityksen maksamista tehtävän saamisesta? Lakivälitys.fi on Future Lawyers Oy:n 2014 perustama sivusto, jota kuluttajat voivat käyttää lakipalveluiden hakemiseen. Lakivälitys.fi-välityspalvelu on asianajajan kannalta ongelmallinen erityisesti liittyen hyvän asianajajatavan kieltoon maksaa tehtävän saamisesta, kirjoittaa Markku Ylönen. L akipalvelua tarvitseva kuluttaja tai yritys voi tehdä lakivälitys.fi-sivustolle tarjouspyynnön, jossa yksilöidään oikeudellisen palvelun tarve. Palveluun rekisteröityneet asianajajat, lakimiehet ja muut oikeudellisia palveluja tarjoavat toimijat voivat tehdä ilmaiseksi tarjouksen palveluntarvitsijalle. Jos tarjous johtaa palveluntarvitsijan yhteydenottoon, Future Lawyers Oy veloittaa tarjouksen tekijältä maksun. Palveluun rekisteröitynyt toimija voi myös valita kuukausimaksun, jolloin toteutuneista palveluntarvitsijoiden yhteydenotoista ei tarvitse suorittaa erillistä maksua. ENSIVAIKUTELMANA LIIKEIDE A vaikuttaa hyvältä. Oikeudellisia palveluja tarvitseva voi saada eri toimijoilta tarjouksia siitä, millaista palvelua kyseiseen ongelmaan on saatavissa ja mihin hintaan. Liikeideaa tarkasteltaessa nousee kuitenkin esiin joitakin ongelmallisia kysymyksiä asianajajan kannalta. Näitä ovat ainakin salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, esteellisyys sekä kielto hyvityksen tarjoamisesta tehtävän saamisesta. Palveluntarvitsijan oikeudellinen ongelma tulee järjestelyssä kaikkien lakimiespalveluun rekisteröityneiden lakimiesten tietoon. Lakipalvelua tarvitsevan yhteystiedot annetaan asianajajalle palveluntarvitsijan ottaessa tarjouksen perusteella yhteyttä asianajajaan. Perinteisesti asiakkaan oikeudelliseen ongelmaan liittyvät tiedot kuuluvat asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin ja asiakkaan henkilöllisyys kuuluu vaitiolovelvollisuuden piiriin. Markkinapaikan tarjoama välitysjärjestelmä poikkeaa näin huomattavasti asianajotoiminnan perusteista. Palveluntarvitsijan voidaan kuitenkin katsoa hyväksyneen luottamuksellisuuteen liittyvät poikkeamat hänen ryhtyessään käyttämään välityspalvelua. VÄLIT YSJÄR JE STELMÄ ÄN LIIT T Y Y myös esteellisyyttä koskevia arveluttavia kysymyksiä. Asianajajan tehdessä palveluntarvitsijalle tarjousta hän ei tiedä tämän henkilöllisyyttä. Asianajajalla ei siis ole mahdollisuutta varmistua siitä, olisiko hän esteellinen hoitamaan tehtävää. Asianajajan on mahdollista tarkistaa esteellisyys vasta saadessaan tietoonsa palveluntarvitsijaa koskevat yksilöintitiedot. Jos asianajaja toteaa olevansa esteellinen, on hänen luonnollisesti torjuttava tehtävä. Jos asianajajalla on jo asiakkaanaan palveluntarvitsijan mahdollinen vastapuoli, tarjouspyynnössä ja tarjouksessa esitetyt tiedot saattavat joissakin tilanteissa tehdä asianajajan esteelliseksi hoitamaan jo olemassa olevan asiakkaansa asiaa. Tästä taas voi seurata asianajajan velvollisuus korvata asiakkaalleen toisen asianajajan palkkaamisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. HY VÄ Ä A SIANA JA JATAPA A koskevien ohjeiden 4.6-kohdan mukaan asianajaja ei saa antaa eikä luvata kenellekään osaa palkkiostaan tai muuta hyvitystä tehtävän saamisesta tai hankkimisesta. Onko asianajajan Future Lawyers Oy:lle palveluntarvitsijan yhteydenoton perusteella maksama yksikkömaksu tai kuukausimaksu siis tapaohjeissa tarkoitettu hyvitys? Periaatteessa voitaisiin ajatella, että lakivälitys.fi -sivusto on kuin mikä tahansa internetissä oleva hakupalvelu, jossa tapahtuvasta markkinoinnista asianajaja on velvollinen suorittamaan korvauksen. Samoin voisi olla ajateltavissa, että tällainen hakupalvelu olisi rinnastettavissa perinteiseen sanomalehdessä julkaistavaan ilmoitukseen, josta asianajaja maksaa lehdelle korvauksen. INTERNETIN HAKUPALVELUT ja perinteiset lehti-ilmoitukset kuitenkin poikkeavat lakivälitys.fi:stä yhdessä ratkaisevassa suhteessa. Jos asiakas ottaa yhteyttä asianajajaan Asianajaja ei saa antaa hyvitystä tehtävän saamisesta tai hankkimisesta. nähtyään asianajajan nimen internetin hakupalvelussa tai luettuaan lehti-ilmoituksen, asianajaja ei suorita tästä korvausta hakupalvelulle tai lehdelle. Lakivälitys. fi:n järjestelyssä asianajaja suorittaa maksun, kun palveluntarvitsija ottaa yhteyttä asianajajaan tarjouspyynnön ja tarjouksen johdosta. Maksun perusteena on se, että lakivälitys.fi on järjestelmänsä kautta mahdollistanut sen, että asianajaja voi saada maksua vastaan hoidattavakseen asianajotoimeksiannon. L A K I VÄ LIT YS.FI-PA LV ELUS SA salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen sekä esteellisyyteen liittyvät ongelmat eivät välttämättä ole sellaisia, että ne estäisivät asianajajia olemasta mukana palvelussa. Asiakkaan yhteydenottoon perustuva maksu Future Lawyers Oy:lle on kuitenkin käsitykseni mukaan hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 4.6-kohdassa tarkoitettu korvaus tehtävän hankkimisesta. Maksun suorittamalla asianajaja toimii vastoin hyvää asianajajatapaa. Kirjoittaja on Asianajajaliiton entinen pitkäaikainen pääsihteeri, jonka kirjoittama Asianajajaoikeus-teos julkaistiin viime vuonna. ajassa 12 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 LÄHESTYMISKIELTOJEN TUNNUSTAMINEN EU-MAIDEN VÄLILLÄ MAHDOLLISTA L ÄHE ST YMISKIELTOJEN vastavuoroinen tunnustaminen EU-maiden välillä on nyt mahdollista. Asiaa koskeva EU-direktiivi ja sitä täydentävä asetus tulivat voimaan 24. maaliskuuta. Yhdessä EU-jäsenvaltiossa annetun eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella henkilö voi saada suojaa myös siirtyessään toiseen jäsenvaltioon ilman, että hänen tarvitsisi siellä käynnistää uutta menettelyä suojelua saadakseen. Tarkoituksena on tehostaa rikoksen uhrien suojelua erityisesti väkivaltarikosten sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvien rikosten osalta. UUDISTETUSSA PRH:N TIETOK ANNASSA TAVAR AMERKKIEN KUVIA SILMINNÄKIJÄ Sanat johtavat jäljille Profiloijat, rikospaikkatutkijat ja psykologit ovat rikossarjoista tuttuja, mutta myös kielentutkija voi auttaa poliisia tai asianajajaa. Kuten Kotimaisten kielten keskuksen eritysasiantuntija, dosentti Ulla Tiililä. Olet Suomen ehkä tunnetuin forensinen kielentutkija. Mitä siis tutkit? Forensista kielentutkimusta käytetään muun muassa etsittäessä rikosoikeudellista näyttöä. Pyrimme esimerkiksi analyysin avulla selvittämään, ovatko tekstit saman vai eri henkilön kirjoittamia. Rikosjutuissa saamme toimeksiantoja poliisilta, mutta voimme olla avuksi myös siviilijutuissa, kuten sopimusten ja muiden asiakirjojen tulkinnassa. Niissä kiemurainen ilmaisu, kuten monitulkintaiset lauseenvastikkeet, voivat aiheuttaa ongelmia. Miten kielentutkija jäljittää kirjoittajaa? Analysoimalla lauserakenteita, sanontoja ja yksittäisiä sanoja, mutta myös sisältöä ja tekstin rakentamaa maailmaa. Esimerkiksi johdonmukaisesti samalla tavoin väärin kirjoitettu sana on paljastava. Eräässä talousrikosjutussa oli viranomaisten nimissä lähetetty asiakirjoja, joissa oli paljon voimasanoja ja värikästä kieltä. Sellainen on aidossa viranomaiskielessä epätodennäköistä. Kuka voi käyttää forensisen kielentutkimuksen palveluja? Otamme periaatteessa keneltä hyvänsä vastaan toimeksiantoja tekstien tulkinnasta, mutta kirjoittajan jäljittämisessä ja rikosepäilyissä vain poliisilta. Olen itse tehnyt kerran tilaustyön myös medialle niin sanotussa Enkeli-Elisa nettikirjoittelujutussa. Siinä oli kyse juuri useiden henkilöiden nimellä julkaistujen tekstien osoittamisesta yhden ja saman henkilön kirjoittamiksi. TEK STI K IR SI P OIKOL A INEN // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I PATENT TI- JA REKISTERIHALLITUKSEN uudistettu tavaramerkkitietokanta on kaikille avoin ja maksuton palvelu, jonka avulla tavaramerkkien hakijat, yrittäjät ja tavaramerkkiasiamiehet voivat selvittää esimerkiksi suunnitellun tavaramerkin erottuvuutta sekä kilpailijoiden rekisteröimiä tavaramerkkejä. Aiemmin kuvamerkkien tutkiminen oli mahdollista vain käymällä PRH:ssa, nyt kuvamerkkejä voi hakea kansainvälisen kuvioluokan perusteella ajasta ja paikasta riippumatta. prh.fi SYYTTÄJÄLAITOS VÄLTTYY YT-NEUVOTTELUILTA HALLITUS osoitti maaliskuun lopussa lisärahoitusta syyttäjälaitokselle vuosien 2016–2019 teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa eli niin sanotussa kehyspäätöksessä. Valtakunnansyyttäjävirasto olisi muutoin joutunut pian aloittamaan henkilöstön yhteistoimintamenettelyn, koska aiemman kehyspäätöksen mukaisesti harmaan talouden torjuntaan osoitettu lisärahoitus oli päättymässä kuluvan vuoden lopussa. Yt-neuvottelut olisivat koskeneet noin 40 syyttäjälaitoksen työntekijää. Harmaan talouden torjunta koskee törkeitä vero-, velallisen- ja kirjapitorikoksia. Niissä talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu siitä, missä määrin syyttäjälaitos kykenee hoitamaan käsiteltäväksi valmistuvia juttuja. 50 LAIN LUKU ASIANAJAJALIITON LAUSUNTOJEN MÄ ÄRÄ 2014 ajassa A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 LAINATTUA 13 L A IS TA JA SEN V IERE S TÄ K IR JOI T E T T UA // JOH A NN A K A INUL A INEN JA HEIDI ENNE KOONNEE T Salissa 403 tapahtunutta T oimittaja Ilkka Karisto istui kuukauden Helsingin käräjäoikeuden salissa numero 403 kuuntelemassa oikeudenkäyntejä. Hänelle selvisi, että tavallinen rikollinen ei ole kylmäverinen tappaja vaan kirjanpitonsa väärentänyt pienyrittäjä tai jo ennen kassaa sammunut myymälävaras. Koska nämä rutiinijutut eivät päädy lehtien otsikoihin, ihmisillä on vääristynyt kuva rikollisuudesta, sen syistä ja seurauksista. Lisäksi koko prosessia leimaa tehottomuus – joskus oikeudessa hidastellaan jopa ihan tarkoituksella. ”Tuomari tutki papereita ja keksi ratkaisun: ’Rikos vanhenee ensi kesänä. Määrätään uusi päivä elokuulle, niin pääsemme eroon tästä jutusta.’ Syyttäjä innostui: ’Joo, mutta ei kerrota hänelle päivämäärää, niin hän ei tule tänne.’” LongPlay 26: Sali 403 ”Asianajotoimistoon tekisin tilaustyön, jota toimisto joutuisi puolustamaan oikeudessa. Teoksen puolustaminen riittäisi sen maksuksi.” Taiteilija Jani Leinonen Juristikirjeessä 28.1. Juristinaiset hoitavat lapset Norjassa ”45 prosenttia naisjuristeista katsoo kantavansa pääasiallisen vastuun lapsista. Vain yksi prosentti miehistä sanoo samaa.” Advokatbladet 1/2015 Kiistaa lemmikin huoltajuudesta? ”Pet Nup is a free download that covers ownership, responsibilities and rights in the event of a relationship breakdown, with the goal of keeping pet welfare at its heart.” ABA Journal January 2015 Todellinen elinkautinen doping-rikkomuksesta ”Onko kohtuullista, että joku joutuu olemaan elinikäisessä toimintakiellossa, kun rikosoikeuden puolella elinkautinen ei ole todellisuudessa elinkautinen.” Asianajaja Antti Kejo Yle Kainuu 16.2. Asianajajatutkinto ajan hermolla ”Tänään @Asianajajat kokeessa 90 muun kokelaan kanssa. Onnistuneissa koekysymyksissä seikkaili mm. Tinderissä seuraa etsivä paidaton asianajaja.” @HerkkoHietanen Twitterissä 30.1. Nykylama ei näy katukuvassa ”Euroopan taantuma on jo nyt kestänyt pidempään kuin mikään lama nykyhistoriassa. Suomen kansantuote on kärsinyt pahemmin kuin 1990-luvun lamassa. Kun näin sanon, ihmiset eivät usko. Lama ei näy. Halvan tuopin topless-baareja ei ilmesty kaduille; kirpputorit ja leipäjonot oli ennestään.” Toimittaja-kirjailija Timo Harakka Viesti-lehdessä 1/2015 KLIKATUIMMAT NETTIUUTISET KKO:n täysistunto: Hovista poisjääneen valitus oli tutkittava Korkein oikeus muutti aikaisempaa linjaansa ja katsoi perustuslain vastaiseksi jättää valitus sillensä, kun valittaja ei ole saapunut hovioikeuden pääkäsittelyyn. KKO katsoi, että valituksen sillensä jättäminen oli ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain kanssa. (17.2.) Suomalainen tappaa yhtä usein kuin maahanmuuttaja Suomen Kuvalehti selvitti, ketkä tekevät henkirikoksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehti laski henkirikostilastoista, että vuonna 2013 maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset syyllistyivät yhtä usein henkirikoksiin, kun tekijät suhteutetaan väestömääriin. (10.2.) EIT:lta Suomelle kaksi langettavaa tuomiota ne bis in idem -asioista Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut kaksi Suomea koskevaa tuomiota. Kummassakin tapauksessa oli kyse veronkorotusprosessin ja rikosprosessin välisestä suhteesta. EIT katsoi jo vakiintuneen kantansa mukaisesti, että kun jompi kumpi näistä prosesseista tulee lopulliseksi, toinen prosessi pitää lopettaa, jottei henkilöä rangaista kahdesti samasta teosta. (10.2.) Asianajajaliiton nettisivuilla ja Twitterissä seurataan päivittäin oikeudellista uutisvirtaa. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/oikeudellisia_uutisia ja twitter.com/asianajajat. 14 DEBATTI ajassa A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 HER ÄT TÄ Ä K E SKUS T ELUA // TEK STI EERO TA K KUNEN Oikeusturva ei toteudu Helsingissä Oikeusturva ei tällä hetkellä toteudu kaikissa asioissa ja koko maassa yhdenvertaisesti. Helsingissä tilanne on selvästi muuta maata heikompi. Tarvitaan lainsäädännön uudistuksia. V altakunnallisena tavoitteena rikosjutuissa on, että 45 prosenttia niistä ratkaistaan alle kahdessa kuukaudessa. Helsingissä asiaratkaistujen rikosasioiden luku on maan heikoin, noin 20 prosenttia. Nopeimmissa käräjäoikeuksissa se on noin 70 prosenttia. Enintään 10 prosentissa jutuista käsittely saa valtakunnallisen tavoitteen mukaan kestää yhdeksän kuukautta. Tähän on valtaosassa käräjäoikeuksia myös päästy, mutta Helsingissä luku on ollut jopa KUKA ASIANTUNTIJA? Laamanni Eero Takkunen on toiminut Helsingin käräjäoikeuden johtajana vuodesta 2008. Hän jää tehtävästä eläkkeelle toukokuun alussa. Ennen Helsinkiä Takkunen toimi laamannina Kemi-Tornion käräjäoikeudessa. yli 20 prosenttia. Riita-asioissa valtakunnallisena tavoitteena on, että 35 prosenttia pääkäsittelyssä olleista riita-asioista ratkaistaan alle 6 kuukaudessa. Helsingissä alle 10 prosenttia pääkäsittelyssä olleista jutuista ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja yli vuoden vanhojen juttujen osuus on jo yli 70 prosenttia. Luvut osoittavat, että oikeusturva ei todellakaan toteudu samalla tavalla koko maassa. Helsingissä, maan tärkeimmällä talousalueella, kansalaiset ja yhteisöt joutuvat odottamaan kohtuuttomasti. Tilanne on erityisesti riita-asioissa mennyt huonompaan suuntaan. Juttumäärät ovat kasvaneet ja jutut ovat muuttuneet laajemmiksi sekä oikeudellisesti ja näytöllisesti hankalammiksi. Prosessilait eivät ole seuranneet mukana. VALITET TAVA STI esiintyy myös osapuolia, joiden Sähköisen asioinnin pyrkimyksenä ei ole oikeudenkäynnin edistämiaikana voi kysyä, nen, vaan pikemmin sen sabotoiminen. Se onnistuukin tällä hetkellä varsin hyvin. Käytössä ei ole kuinka sitovia riittävän tehokkaita prosessinjohtokeinoja. oikeuspaikkasäännöksiä Olisi aihetta myös pohtia, mitkä asiat on syytä enää tarvitaan. käsitellä tuomioistuimissa ja mitkä voitaisiin siirtää yksinkertaisempaan ja nopeampaan käsittelyyn poliisissa. Joissakin maissa yksinkertaisille rikosasioille määrätään heti tapahtuman jälkeen käsittelypäivä, esimerkiksi kahden viikon päähän. Asianosaiset tulevat mielellään paikalle, kun tietävät saavansa asian heti pois päiväjärjestyksestä. Rikosprosessissa on käytössä kirjallinen menettely, joka ei edellytä oikeusistunnon järjestämistä. Se toimii muualla maassa varsin hyvin. Helsingissä kirjallista menettelyä ei voida käyttää laajamittaisesti johtuen toimintaympäristön ja juttukannan erilaisuudesta. Käräjäoikeus onkin pyrkinyt yhdessä asianajajien, poliisin ja syyttäjien kanssa löytämään vaihtoehtoisia menettelytapoja, kuten nopeutettu käsittely ja pikaoikeudenkäynnit. RIITA-A SIOISSA Helsingissä ovat ajankohtaisena ongelmana laajat, jopa tuhansia asioita käsittävät jutturyppäät, joiden käsittely tapahtuu yksitellen, perinteisiä prosessimuotoja noudattaen. Ryhmäkannelaki ei sovellu näihin asioihin, vaan tarvittaisiin joustavammat säännökset. Ennakkopäätösvalitus käräjäoikeudesta suoraan korkeimpaan oikeuteen on puolestaan mahdollista vain, jos asianosaiset suostuvat siihen. Pitäisi tutkia mahdollisuutta, että tuomioistuin voisi omasta aloitteestaan pyytää korkeimmalta oikeudelta ennakkoratkaisua, kuten EU-oikeudessa. Sähköisen asioinnin aikana voi myös kysyä, kuinka sitovia oikeuspaikkasäännöksiä enää tarvitaan. Vaikuttaa siltä, että lainsäädännön uudistamisessa haetaan tällä hetkellä vain säästöjä, ”pikavoittoja”, ja sen vuoksi kokonaisvaltaiset uudistukset jäävät taka-alalle. Tuomioistuinten on kuitenkin valtion talousarviosta riippumatta ratkaistava oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa kaikki vireille tulevat asiat. Juttujen viivästymisestä maksettavat vähäiset korvaukset eivät koskaan korvaa asianosaiselle aiheutunutta todellista vahinkoa ja kärsimystä. Oikeusvaltiossa ei pitäisi tyytyä asioiden viipymiseen ja viipymisen hyvittämiseen, vaan sitoutua etukäteen siihen, että kaikille asioille taataan riittävän nopea käsittely. 3 nuijankopautusta 1YKSINKERTAISILLE RIKOSASIOILLE K ÄSITTELYPÄIVÄ NOPEASTI. ÄTÖSVALITUS 2ENNAKKOPÄ KKO:HON MYÖS ILMAN ASIANOSAISTEN SUOSTUMUSTA. ASÄ ÄNNÖKSET 3 OIKEUSPAIKK UUTEEN HARKINTA AN. ajassa A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 15 SÄÄNNÖKSIÄ PERINNÖNJAON PER ÄYTYMISESTÄ VALMISTELLAAN OIK EUSMINISTERIÖ on asettanut työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä perinnönjaon peräytymisestä ja omaisuuden palautusvastuusta. Valmistelutyö liittyy vuoden 2016 alusta voimaan tulevaan uuteen isyyslakiin. Uudessa isyyslaissa palautetaan kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa. Lähtökohtana on, että perintöoikeus on tällöin sama kuin muillakin perillisillä. Kun nykyinen laki tuli voimaan vuonna 1976, kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus siitä, millä edellytyksillä jo toimitettu perinnönjako voidaan peräyttää ja jo jaettua omaisuutta mahdollisesti palauttaa pesään. Perinnönjako voidaan joutua peräyttämään esimerkiksi tilanteessa, jossa perittävälle tulee isyyden vahvistamisen seurauksena perillinen, jonka perintöoikeutta ei perinnönjaossa ole huomioitu. KONKURSSIEN MÄÄR Ä LASKUSSA KONKURSSIHAKEMUSTEN määrä laski tammi–helmikuussa viidenneksellä vuoden takaisesta. Jo vuosi 2014 oli edeltäjäänsä valoisampi: konkursseja tuli vireille kuutisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana eniten konkursseja tehtiin vuonna 2013, jolloin konkurssiin asetettiin 2 200 yritystä. Tilastotiedot kävivät ilmi Konkurssiasiamiehen toimiston juhlaseminaarissa maalikuussa. Konkurssiasiamiehen toimisto perustettiin 20 vuotta sitten keskelle lama-Suomea. Tuolloin konkurssihakemuksia laadittiin vuosittain keskimäärin reilut 6 000. Synkin vuosi oli 1992, jolloin konkursseja tehtiin noin 7 400. KOLME ASIANAJAJAEHDOK ASTA HUHTIKUUN eduskuntavaaleissa on ehdolla kolme asianaja- jaa: Ville Punto (sit.) Helsingin vaalipiirissä, Pekka Romo (kok.) Hämeen vaalipiirissä ja Ari Korhonen (ps.) Oulun vaalipiirissä. Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015. LAIN LUKU 60 KUULEMISTEN MÄ ÄRÄ, JOISSA KUULTIIN ASIANAJAJALIITON EDUSTAJA A 2014 Simo Ellilä on luonnossa rentoutunut, vapautunut ja onnellinen. HENGÄHDYSTAUKO Rakkaudesta luontoon Eräretkeily on opettanut Simo Ellilää olemaan oma itsensä ja kohtaamaan asiakkaat luontevasti. K un asianajaja Simo Ellilä vastaa puhelimeen, taustalta saattaa kuulua metsän huminaa tai nuotion rätinää. Asianajotoimisto Aasa-Law:ssa työskentelevä Ellilä viettää viikoittaista ulkotyöpäivää Sipoonkorvessa tai Nuuksiossa vaeltaen tai Helsingin edustalla meloen. – On hämmästyttävää, miten paljon saan aikaiseksi luontopäivänä. Teen paljon ajattelutyötä eli mietin esimerkiksi, miten rakennan casen ja todistelut tai miten perustelen valituksen. Luonnossa saan oivalluksia ja näen selkeämmin, mikä on oleellista. Ellilä pyrkii ajoittamaan palaverit ja tapaamiset tietyille päiville ja ajattelutyön sekä puhelut ulkotyöpäivälle. Luonnossa kävellessä pystyy paremmin keskittymään esimerkiksi todistajien kertomuksiin ja tulee myös soitettua ne tärkeät taustapuhelut, jotka saattavat hektisessä toimistossa jäädä soittamatta. Ellilä kouluttautui eräoppaaksi 17-vuotiaana ja on retkeillyt yli 30 vuotta. – Eräretkeily on kehittänyt valtavasti persoonallisuuttani ja olen siirtänyt luonnosta saamiani oppeja myös asianajajan työhön. Luonnossa olen löytänyt oman vapautuneen itseni. Retket ryhmien kanssa ovat opettaneet johtamaan ja kohtaamaan ihmisiä aidosti. Asianajaja, joka ei ole luonteva, ei ole liioin uskottava. Luonto tarjoaa myös voimakkaita henkisiä kokemuksia. – Vanhat metsät huokuvat vanhaa kalevalaista energiaa. Tulee tunne, että kaikki on tasapainossa ja hyvin. TEK STI V IRPI MEL L ERI // KU VA SIMO EL L IL Ä N A RK IS TO ajassa 16 LAUSUNNOISTA A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 PA L S TA L L A K ERROTA A N L II TON OIK EUSP OL II T T ISE S TA T YÖS TÄ // JOH A NN A K A INUL A INEN TEK STI ASIANAJAJALIITON TUOREIMPIA LAUSUNTOJA 13.3. Korkeimpien oikeuksien organisatorista yhdistämistä arvioineen työryhmän mietintö TURVAPAIK ANHAKIJOIDEN OIKEUSTURVAA PAR ANNETTAVA Turvapaikanhakijat voivat saada oikeudellista apua yleisen oikeusapujärjestelmän kautta. Turvapaikanhakijan avustajan ei kuitenkaan tarvitse olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, vaan avustajanmääräyksen saamiseen riittää lakimieskoulutus. Alalla toimii epäeettisin keinoin turvapaikanhakijoita asiakkaiksi kalastelevia ammattitaidottomia toimijoita. Asianajajaliiton mielestä avustajaksi pitäisikin määrätä vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, koska heidän toimintaansa valvotaan. T urvapaikanhakijoiden avustajiksi valikoituu tällä hetkellä tahoja, joiden toiminta heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, aiheesta oikeusministeriölle lausuntoa valmistellut asianajaja Ville Punto sanoo. – Olen viimeisen vuoden aikana kuullut usealta turvapaikanhakijalta, että lakitoimiston asiakkaaksi ryhtymisestä on maksettu noin sadan euron palkkio. Jo useamman vuoden ajan olen kuullut, että tulkeille on maksettu palkkioita asiakkaiden ohjaamisesta tiettyyn toimistoon, Punto kuvaa. Äärimmäisissä tapauksissa ammattitaidoton avustaja on esimerkiksi laiminlyönyt määräaikoja, eikä ole valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. 12.3. Avoimuusdirektiivin muutoksen täytäntöönpano ja muut arvopaperimarkkinalain muutostarpeet 6.3. Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto 6.3. Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Yritysjärjestelyt ja verotus – sulautuminen 25.2. Liikennevakuutuslaki ja laki liikenneturvallisuusmaksusta 13.2. Summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittäminen 12.2. Selvitys verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muuttamisesta Lue lisää: asianajajaliitto.fi/lausunnot LAITA MEIDÄT KOKOUSAGENDALLE Kun haet kokoukseenne ilmapiiriä, jossa huomio keskittyy asiaan, tule Hiltoniin. Kolme hotelliamme: Hilton Helsinki Airport – kokouksien kiitorata Hilton Helsinki Kalastajatorppa – meren äärellä Hilton Helsinki Strand – keskellä kaikkea Myyntipalvelu Puh. 010 808 003 [email protected] A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 ajassa ASIANAJAJALIITTO 17 Tulos vahvasti plussalla A SIANA JA JALIITON tulos vuodelta 2014 oli selvästi voitollinen ennakoi liiton pääsihteeri Minna Melender. Lopullinen tilinpäätös ja tase julkaistaan niiden valmistuttua kevään aikana liiton verkkosivuilla. – Taloutta on hoidettu tiukasti ja se mahdollistaa myös investoinnit tulevaisuuden kehityshankkeisiin. Talous on vahvalla pohjalla, Melender kertoo. – Viime vuosien voitolliset tulokset tarkoittavat myös sitä, että painetta asianajajilta perittävien vuosimaksujen ja lupalakimiesten valvontamaksujen korottamiseen ei ole. Naiset tulevat – ja menevät A sianajajia oli vuoden 2015 alussa 2056. Jäsenmäärä kasvoi vajaalla neljällä prosentilla edellisestä vuodesta. Asianajajista miehiä on 71 prosenttia ja naisia 29. Naisten osuus asianajajakunnasta ei juuri kasvanut edellisestä vuodesta. Nuorimmassa ikäryhmässä, eli alle 31-vuotiaissa, naisten osuus on peräti 74 prosenttia ja miesten 26 prosenttia. Tämän jälkeen naisasianajajien osuus alkaa nopeasti laskea ja esimerkiksi ikäryhmästä 41–45-vuotiaat naisia on 30 prosenttia. ASIANAJAJAPÄIVYSTYKSESTÄ KYSYTÄÄN NEUVOA PERINTÖASIOIHIN MAKSUTTOMA SSA A SIANA JA JAPÄIV YST YKSESSÄ annettiin viime vuonna oikeudellista neuvontaa 1 350 kansalaiselle. Määrä oli sama kuin edellisenä vuonna. Yli kolmannes asianajajapäivystyksessä käyneistä haki neuvoa perintö- ja testamenttiasioissa. Valtaosa neuvoa hakeneista oli työikäisiä. Perhe- ja perintöoikeudellisten kysymysten lisäksi asianajajat neuvoivat muun muassa velkoihin, työsuhteisiin ja erilaisiin kauppoihin liittyvissä kysymyksissä. Noin 40 prosenttia sai vastauksen ongelmaansa jo päivystystilanteessa. Lähes puolet kävijöistä ohjattiin saamaan lisäneuvoja oikeudellisten palvelujen tarjoajilta ja vajaa viidennes muun viranomaisen tai asiantuntijan pakeilta. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2014 päivystystilastoista. Asianajajien vapaaehtoisvoimin hoitamaa maksutonta asianajajapäivystystä järjestetään säännöllisesti kahdellatoista paikkakunnalla. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/asianajajapaivystys Asianajajatutkinnon suosio kasvoi A SIANA JA JATUTKINNON kirjalliseen kokeeseen osallistui viime vuonna 322 henkeä, mikä on peräti 32 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Tutkintoon kuuluu kirjallinen koe sekä eettisen osan ja oikeudenkäyntiosan koulutustilaisuudet. Asianajajatutkinnon tutkintojärjestystä ja tutkintovaatimuksia muutettiin vuonna 2014. Uutta tutkintojärjestystä noudatetaan 1.1.2015 jälkeen toteutettavissa asianajajatutkinnoissa. Muutoksen jälkeen tutkinnon eri osien suoritusjärjestystä joustavoitettiin niin, että osat voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Myös uudet tutkintovaatimukset tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Pääasiallinen muutos oli, että 2014 julkaistu Markku Ylösen kirjoittama Asianajajaoikeus-teos korvaa vanhentuneen Asianajajan käsikirjan ja muita erillisiä artikkeleita. Sukupolvenvaihdosta ja päämiehen kuolemaa koskevat oppaat julkaistu UUSI SUKUPOLVENVAIHDOSTA koskeva opas tarjoaa tukea asianajotoimistojen yritysjärjestelyihin ja tietoa yhteiskunnan tukimuodoista sukupolvenvaihdostilanteissa. Opas päämiehen kuoleman varalta neuvoo miten toimia, kun asianajaja on saanut tiedon päämiehensä kuolemasta. Esimerkiksi millaisin edellytyksin toimeksianto voi jatkua ja miten salassapitovelvollisuus tulee huomioida. Molemmat oppaat löytyvät liiton nettisivujen Aada-tietopankista. asianajajaliitto.fi/aada Kanteluiden määrä nousi VALVONTAL AUTAKUNTA ratkaisi vuonna 2014 kaikkiaan 632 asiaa, joista 534 oli valvonta-asioita ja 98 palkkioriita-asioita. Ratkaistujen asioiden määrä kasvoi 30 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. – Valvontajärjestelmä tunnettaneen entistä paremmin, valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen sanoo. Ratkaistuista valvonta-asioista 183 eli 34 prosenttia johti seuraamukseen. Yleisin seuraamus oli huomautus, joita annettiin 112 (61 %). Varoituksia jaettiin 55 (30 %), seuraamusmaksuja määrättiin kaksi ja kaksi asianajajaa olisi erotettu liitosta, mikäli he olisivat olleet vielä jäseniä. Valvontalautakunta ratkaisi vuonna 2014 yhteensä 26 luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevaa kantelua. Varoitus määrättiin 5 tapauksessa ja huomautus 6 tapauksessa. Valvontalautakunnan valvontakertomus tarkempine tilastotietoineen ja ratkaisukäytännön kuvauksineen ilmestyy loppukeväästä. A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 henkilö kuvassa KANSANEDUSTAJAN TILINPÄÄTÖS Eduskunnan jättävä entinen oikeusministeri Tuija Brax uskoo suurten myllerrysten jatkuvan oikeudenhoidossa. Tuomioistuimia ja oikeusaputoimistoja kasataan yhä harvempien kattojen alle. Samalla sähköisten ratkaisujen pitäisi tuoda apua paikkakunnille, joilta palvelut katoavat. Vaalien jälkeen säästöpaineet jatkuvat. Braxin mukaan juristit eivät silloin saisi päästää kansanedustajiaan yhtä helpolla kuin tähän asti. TEK STI JA NNE L AUK K A NEN // KU VAT JUH A M Y L LY M Ä K I 19 henkilö kuvassa 20 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 NUORI VÄESTÖ JA YRITYSTOIMINTA KESKITTYVÄT SUURIMPIIN KAUPUNKEIHIN JA ETELÄ-SUOMEEN. SINNE KASAUTUVAT MYÖS OIKEUSRIIDAT. V aalikauden loppuminen ei näy Tuija Braxin päivärytmissä. Pian päättyvään kansanedustajuuteen liittyvät kiireet laittavat päiväohjelmaa uusiksi sovitun haastatteluajankohdan alla. Viime töinään Brax oli mukana muun muassa sote-sotkun valiokuntakäsittelyissä. – Käsittämätöntä ja poikkeuksellista, Brax puuskahtaa muistellessaan soten valmistelua. Brax oli oikeusministeriaikanaan mukana useissa lainvalmistelun kehittämishankkeissa. Sotessa hyvän valmistelun periaatteet sivuutettiin. Uudistusta yritettiin saada nopeasti kasaan eduskuntatyön viimeisillä viikoilla – tuloksetta. Poliittisen päätöksenteon arki ei aina vastaa ihanteita, mutta soten kaltaista hätäilyä Brax ei muista nähneensä. Siitä huolimatta hän sanoo ymmärtävänsä taustalla olleita paineita. – Hallituksen puolelta haluttiin saada valmista ennen vaaleja. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä tuli viestiä, että siellä oltiin väsyneitä jatkuvaan epävarmuuteen ja haluttiin vihdoin päätöksiä tulevasta. UUDISTUSTARVE ei rajoitu terveydenhuoltoon. Epävarmuutta koetaan myös Braxille tutuksi tulleessa oikeushallinnossa. Brax ei uumoile päätöksentekijöille helppoa tulevaisuutta. Rahaa olisi hänestä välttämätöntä satsata tehokkuutta tuoviin it-hankkeisiin. Säästöjä hän taas keräisi esimerkiksi toimipisteitä karsimalla ja perustelee ajatuksiaan väestörakenteen muutoksella. – Haja-asutusalueiden mummot eivät juuri tee rikoksia, Brax kärjistää. Nuori väestö ja yritystoiminta keskittyvät Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin. Näihin kasautuvat myös oikeudelliset riidat, ja sinne Brax sijoittaisi nykyistä suuremmat tuomioistuimet. Juttujen ratkaisijoiksi hän haluaa lisää ammattituomareita. Lautamiehistä luopuminen olisi Braxille helppoa. Mutta rikoksia ja riitoja on myös maakunnissa. Miten voitaisiin turvata palvelujen kohtuullinen saatavuus? Braxin mukaan palvelupisteiden karsiminen edellyttää sähköisten etäpalveluiden huomattavaa kehittämistä ja ajattelutavan suurta muutosta. Brax visioi nykyistä laajempia valtionhallinnon yhteispalvelupisteitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi verottajan, aluehallintoviranomaisten, yrittäjäneuvonnan ja oikeusavun kaltaiset palvelut olisivat saatavilla samasta toimipaikasta. Braxin mukaan myös yksityisten asianajajien pitäisi voida hyödyntää julkishallinnon ylläpitämiä yhteistoimintatiloja. Hyvin suunnitellut tilat mahdollistaisivat asianajajien ja asiakkaiden väliset tapaamiset – tai asiakkaat voisivat ottaa toimitiloista etäyhteyden lähikaupungin asianajajaan. Asianajajat voisivat näin palvella nykyistä paremmin asiakkaita myös niillä paikkakunnilla, joissa ei ole perinteisiä toimistoja. Brax tietää, ettei hänen ajatuksiinsa suhtauduta yksinomaan lämpimästi. – Toivon kuitenkin, että puhetta palvelujen keskittämisestä ei nähdä vain ilkeytenä pieniä paikkakuntia kohtaan. Siitä ei ole kyse. Väestörakenteemme ei mielestäni vain mahdollista nykyisenlaista palveluverkostoa. Tämä ei koske vain oikeushallintoa. Samanlainen keskustelu on edessä esimerkiksi sairaaloiden ja yliopistojen kehittämisessä. JURISTIK ANSANEDUSTAJA. Suurelle yleisölle moinen käsite on tuntematon. Sen sijaan moni kansalainen osaa nimetä eduskunnasta esimerkiksi poliisikansanedustajia. Oikeudenhoidon kysymyksille ei ole löytynyt yhtä raivokasta puolustusta kuin poliisien tai vaikkapa puolustusvoimien resursseille. Braxin mukaan oikeudellisia palveluita on opittu pitämään itsestäänselvyytenä. Hän syyttää tästä myös omaa ammattiryhmäänsä, juristeja: ei ole edes haluttu laskeutua riittävän alas selittämään asioita. – Juridiikkaa on suottakin glorifioitu, hän moittii. – Nyt ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Jos oikeudenhoitoon tarvitaan rahaa, sitä on osattava vaatia puhumalla kaikkien ymmärtämää kieltä. Asiat eivät hoidu vain virkamiesvalmistelussa ja juristien keskinäisellä huolestumisella. – Lakimiesten kannattaisi seurata nykyistä tarkemmin, ketkä poliitikoista oikeasti tekevät jotain oikeushallinnon eteen. Brax muistuttaa, etteivät poliisikansanedustajatkaan pääse helpolla omien taustaryhmiensä edessä, vaan joutuvat tilille tekemisistään – tai tekemättä jättämisistään. Braxin mukaan poliitikkojen todellisen aktiivisuuden seuraaminen ei ole vaikeaa, jos tuntee puolueiden ja eduskunnan toimintatapoja. – Jos joku kertoo äänestäjille kantavansa huolta oikeusvaltiosta, kannattaa seurata, mitä samainen edustaja tekee asian hyväksi omassa puolueessaan, eduskuntaryhmässään, valiokunnissa tai suuressa salissa. Onko hän vaatinut teemoista keskustelua ja vienyt asioita tarvittaessa vaikkapa puolueryhmässään äänestyksiin? EDUSKUNNAN OVEN Brax on sulkemassa tosissaan. Uusi työ Sydänliiton pääsihteerinä on jo pikkuhiljaa alkanut kevään aikana. – Olen kuullut, että emme eläisi ikuisesti, Brax perustelee uravaihdostaan. – Tämä toinen ura on korkea aika aloittaa näin viisikymppisenä. Tehtävä Sydänliiton pääsihteerinä hämmästyttää Braxia itseään vähemmän kuin taakse jäävä 25 vuoden taival Eduskuntatalossa. Politiikka tuli aikanaan yllätyksenä. Braxia pyydettiin vuonna 1989 vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeriksi suoraan oikeustieteellisen tiedekunnan graduryhmästä, jossa hän kirjoitti ympäristöstä ihmisen perusoikeutena. Aihe oli tuolloin tuore, ja valmistumassa oleva juristi herätti puolueessa kiinnostusta. Braxille puoluepolitiikka oli täysin uusi maailma. – Varmistin vielä työtä vastaanottaessani, että eihän minun tarvitse liittyä puolueeseen, hän naurahtaa. Sen jälkeen vauhti oli kuitenkin kova. Jo vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Brax pääsi varasijalle ja vuonna 1995 kansanedustajaksi. – Meille juristeille oli ja on edelleen kysyntää puolueissa. Lainsäädännön hallintaa arvostetaan. Lisäksi vihreissä oli 1990-luvun alussa erityinen tilaus koulutetulle kaupunkilaisnaiselle, joka pukeutui muihinkin kuin kumisaappaisiin. A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 henkilö kuvassa OIK EUSMINISTERI V UOSIEN suurimpana saavutuksenaan Brax pitää ”perustuslain valuvian” korjaamista. Vuoden 2000 perustuslakiuudistus jätti avoimeksi, miten presidentin ja valtioneuvoston välinen erimielisyys päätöksenteossa ratkaistaan. Korjaamisen jälkeen viimekätistä valtaa käyttää eduskunta. Myös pääministerin rooli Suomen EU-politiikan vetäjänä vahvistui. Brax iloitsee siitäkin, että sai ministerinä edistää kansalaisaloitteen tuomista suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon. – Onnistumisia tuli myös silloisissa oikeushallinnon rahoitusväännöissä. Tosin rehellisyyden nimissä voitot olivat silloin helpompia kuin mitä ne olisivat nyt. Viime vuosikymmenen finanssikriisi oli pientä verrattuna nykyisiin rakenteellisiin talousongelmiimme. ILTA HÄMÄRTÄ Ä eduskunnan ulkopuolella. Parlamentti on menossa remonttiin ja seuraava eduskunta aloittaa työnsä väliaikaistiloissa. Braxilla on selvä mielipide siitä, millaista oikeusministeriä tarvitaan kunnostamaan suomalaista oikeusjärjestelmää vaalien jälkeen. – Koulutukseltaan hänen on ehdottomasti oltava juristi. Braxin mukaan oikeusministeriön johtaminen edellyttää oikeudellista osaamista. – Ihan samalla tavalla en itse voisi kuvitella olevani päivääkään maa- ja metsätalousministeri. Brax toivoo myös, että uudella ministerillä on riittävästi rohkeutta käydä julkista keskustelua. Käytännössä tämä tarkoittaa myös vahvaa roolia omassa puolueessa. Silloin sanoilla olisi oikeasti painoarvoa. Mitä mieltä suomussalmelainen asianajaja Merja Eskonpekka on maakuntien oikeudellisista palveluista? youtube.com/asianajajat LENTÄVÄ A JATUS Minulle ystävät ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä. Urheilussakin pidän joukkuepelistä. Harrastin kilpahiihtoa 13–14-vuotiaaksi, mutta kilpaileminen yksin muita vastaan oli minusta älytöntä. Sittemmin ykköslajiksi tuli koripallo. Ajattelu on minulle sitä, että puhun mietteeni sanoiksi ystävilleni. Parasta keskustelua on se, kun kuulee toisen ajattelevan viisaita. Hyviä ystäviä minulla on useista eri piireistä. Meillä on esimerkiksi edelleen kasassa juristiporukka, joka tutustui oikiksen fuksivuonna. Uskon, että jos maailmassa olisi vain yksi juristi, hän olisi tarpeeton. Juridiikka vaatii juridista yhteisöä, ajatusten punnintaa ja perustelutaitoja. 21 Keskeisiä asioita jäsentämään. Sari Hakapää, Hanna Huhtala, Andreas Johansson, Matti Lindholm, Joonas Paavolainen Kansainvälinen arvonlisäverotus Kirjassa avataan havainnollisesti kansainvälisen arvonlisäverotuksen perusperiaatteet ja käsitellään mm. kiinteän toimipaikan syntyyn liittyvää problematiikkaa ja sen vaikutuksia. Tavaroiden ja palveluiden kauppaan liittyvät arvonlisäverotustilanteet käydään läpi yksityiskohtaisesti esimerkkien avulla. Kirja sisältää myös hyödyllisen liiteosion. Kyseessä on suomalaisten yritysten ja konsernien taloushallinnolle ja tilitoimistoille kirjoitettu käytännön opas, joka on hyödyllinen myös yritysten myynti- ja sopimusasioita hoitaville henkilöille. Jäsenetuhinta 58 € Normaalihinta 69 € (+ alv 10 %) 6/2015, n. 400 sivua Kalle Määttä Jaakko Ossa, Matti Urpilainen, Kauko Wikström Arvonlisäverolain tulkintaongelmat Yleiset opit verotuksessa Jäsenetuhinta 62 € Normaalihinta 75 € (+ alv 10 %) 6/2015, n. 400 sivua Kirjassa tarkastellaan verotuksen yleisiä oppeja. Käsitellyiksi tulevat verotuksen tavoitteet ja veropolitiikka, alan peruskäsitteet, lainsäädännön taustalla vaikuttavat periaatteet sekä tulo- ja kulutusverotuksen pääkohdat. ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 [email protected] Verotuksen ja vero-oikeuden perusteos tarjoaa argumentteja myös uusien ja uudenlaisten tulkintaongelmien ratkaisuun. Sopii myös oppimateriaaliksi vero-oikeutta koskeville kursseille. Jäsenetuhinta 75 € Normaalihinta 89 € (+ alv 10 %) 6/2015, n. 400 sivua KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00 SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi www.kauppakamarikauppa.fi A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 tulokulma 23 KOLUMNIS T I EL IN A GRUNDS T RÖM ON VA PA A TOIMI T TA JA , T IE TOK IR JA IL I JA JA V IE S T I-L EHDEN PÄ ÄTOIMI T TA JA . EL IN A .GRUNDS T [email protected] Kolmen kohdan ohjelma Suomen säilyttämiseksi S uomi on ollut maailman mittakaavassa harvinaisen vahva oikeusvaltio ja epätavallisen avoin yhteiskunta, mutta nyt näyttää siltä, että kaikki horjuu. Kukaan ei saa aisoihin yhtä pikkupaikkakuntaa, jonka kunnallispäättäjät keksivät lakeja omasta päästään. Valtio sijoittaa satoja miljoonia euroja kaivokseen, joka ei suostu noudattamaan ympäristölakeja. Huumepoliisin päällikkö istuu oikeudessa syytettynä huumekaupasta. Suomesta on vaarassa tulla yksi suuri Kittilä, jonka talous on Talvivaaran varassa ja jossa lakia ja järjestystä valvotaan Trevoc-seurantalaitteilla. Tällaista on tosin nähty ennenkin. Yhteiskunnan mätäpaiseet puhkeavat juuri taloustaantumissa. Niin kävi myös 1990-luvun lamassa, jolloin paljastuivat pankkien väärinkäytökset ja rakennusliikkeiden korruptio. Uusin talouskriisi on nostanut pinnalle yritysten harjoittaman laajan veropakoilun ja yritysjohtajien kohtuuttomat palkkiojärjestelyt. NYK Y TIL ANTEE SSA ON kuitenkin jotain uutta. Julkinen talous ja yksityinen voitontavoittelu ovat 2000-luvun aikana kietoutuneet toisiinsa ennennäkemättömällä tavalla. Hoivapalveluja ja terveydenhuoltoa on yksityistetty suuriin ulkomaalaisomisteisiin yhtiöihin. Jopa yliopistot on yhtiöitetty. Samalla yritystuet ovat jatkuvasti kasvaneet. Kaivostoimintaa, telakoita ja pelifirmoja tuetaan jättisummilla. Tilastokeskuksen uusimmat luvut julkisen sektorin kokonaismenoista ovat vuodelta 2013. Silloin elinkeinoelämän edistämiseen annettiin 9,5 miljardia euroa, kun taas valtion perustehtäviin kuuluviin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen käytettiin yhteensä vain 2,8 miljardia. Kaikki tämä tuottaa korruptio- ja skandaaliherkän tilanteen, jossa poliittiseen päätöksentekoon kohdistuu suuria taloudellisia intressejä. Pelkään, että skandaaleja ja paljastuksia tulee vielä lisää. Vaalien alla puolueet ovat esittäneet listoja siitä, mitä kaikkea pitäisi leikata, mutta kukaan ei ole ilmoittanut, mitä pitäisi säästää jälkipolville. Siksi esitän seuraavassa oman kolmen kohdan ohjelmani Suomen säilyttämiseksi ja sen pilaantumisen estämiseksi. 1. PIDETÄ ÄN KIINNI SANANVAPAUDESTA. Suomi on yhä lehdistönvapauden ykkösmaa maailmassa, mutta monet pienet signaalit kertovat, ettei sananvapaus ole yhtä itsestään selvää kuin aiemmin. Sananvapautta eivät uhkaa poliittiset vaan taloudelliset intressit. Kaivosalan ongelmista kirjoittaneita toimittajia on syytetty Talvivaaran talousongelmista ja hoivapalveluyhtiöt lobbaavat kiivaasti estääkseen palvelujen yksityistämisestä käytävää kriittistä keskustelua. Yksityistäminen on siirtänyt monia julkisia tietoja yrityssalaisuuden piiriin. Näin on käynyt esimerkiksi yliopistoissa, joissa aiemmin julkisia asiakirjoja on alettu salata. Professorit ja tutkijat kokevat sananvapautensa kaventuneen, kun yliopistojen pysyvät valtion virat on lakkautettu ja muutettu työsuhteiksi. 2. M A K SE TA A N YÖVA RTI JOILLE PA LK K A A . Samaan aikaan kun yritystuet kasvavat, valtion perustehtävistä, kuten oikeuslaitoksen kuluista, leikataan miljoonia euroja. Syyttäjälaitosta ja tuomioistuimia uhkaavat yt-neuvottelut. Oikeusvaltiota ei voi olla olemassa ilman oikeuslaitosta. Yövartijavaltio ei pysy toimintakykyisenä, jos vartijoille ei varata palkkarahoja. 3. VA STUSTETA AN GERONTOKR ATIA A. Pelastusohjelma- ni kolmas osa on kiistanalaisin. Kyllä, vastustan itsekin ikäsyrjintää. Mutta sittenkin: Olen huolissani nykyisestä kehityksestä, jossa äänestäjäkunta ja kansanedustajat ikääntyvät ja eläkeläisten asemaa parannetaan samaan aikaan, kun opiskelijoiden ja nuorten perheiden etuuksia heikennetään. Vielä huolestuttavampaa on se, että tärkeiden yritysten ja säätiöiden hallituksia miehitetään eläkeikäisillä henkilöillä. He ovat yleensä konservatiivisempia ja turvallisuushakuisempia kuin aktiivisessa työiässä olevat henkilöt. Valtio esimerkiksi poisti viime keväänä yläikärajat enemmistöomistamiensa yhtiöiden hallitusjäseniltä. Juuri nyt elinkeinoelämämme kaipaa kuitenkin ennen kaikkea rohkeaa uudistamista. Suomesta on vaarassa tulla yksi suuri Kittilä, jonka talous on Talvivaaran varassa. laajakulma 24 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 KÄRÄJILLE VAIN ASIANAJAJAN KERA 2020-luvulla vain asianajajat hoitavat oikeudenkäyntiavustajan tehtäviä ja asianajajien riippumaton asema on turvattu perustuslaissa. Näin on, mikäli Asianajajaliitto saavuttaa tuoreeseen strategiaansa kirjatut tavoitteet. TEK STI K ATA RIIN A K R A BBE // KU V ITUS M A I JU HUK K A NEN laajakulma 26 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 YKKÖSTAVOITE ON, ETTÄ ASIANAJAJAKUNNALLA ON ARVOSTETTU ASEMA OIKEUDELLISTEN OLOJEN KEHITTÄJÄNÄ. A sianajajaliiton strategia on nyt selvillä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Edellinen strategia laadittiin vuosituhannen alussa, ja se oli ehtinyt jo vanhentua siinä määrin, ettei siitä ollut enää hyötyä. – Asianajajaliitolla on lakisääteisiä tehtäviä sekä muita asioita, jotka on pakko hoitaa. Arkisessa toiminnassa reagoidaan sillä hetkellä eteen tuleviin asioihin. Sitä, mitä tulevaisuudessa haluttaisiin tehdä ja mihin suuntaan asioita haluttaisiin kehittää, ei tule juurikaan mietityksi. Siksi linjasimme nyt, mihin haluamme mennä, strategiatyöryhmän puheenjohtajana toiminut Asianajajaliiton varapuheenjohtaja, asianajaja Jarkko Ruohola kertoo. Strategian laatimisesta vastasi työryhmä, joka aloitti tehtävänsä noin vuosi sitten. Matkan varrella strategia on luonnollisesti ollut esillä liiton hallituksessa, ja strategialuonnoksesta keskusteltiin perusteellisesti myös valtuuskunnassa. Valtuuskunta vahvisti strategian talvikokouksessaan viime tammikuussa. Strategiatyön lähtökohtana olivat asianajajakunnan vakiintuneet perusarvot: lojaalisuus, riippumattomuus, esteettömyys, luottamuksellisuus ja kunniallisuus sekä missio ja visio, jotka vahvistettiin muutama vuosi sitten. Asianajajakunnan missio eli olemassaolon tarkoitus on, että asianajaja turvaa oikeusvaltion. Visio eli pitkän aikavälin tavoite taas on, että kaikki luottavat asianajajaan. – Strategian kulmakivet tulevat suoraan missiosta ja visiosta: miten asianajajakunta turvaa oikeusvaltion ja kuinka pitkän aikavälin tavoitteeseen päästään, Ruohola kiteyttää. Strategiaan muotoiltiin viisi laajempaa päätavoitetta, ja kunkin alle kerättiin lukuisia konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla päätavoite voitaisiin saavuttaa. Konkreettiset tavoitteet auttavat myös jatkossa arvioimaan, miten strategia on toteutunut. – Pyrimme muotoilemaan tavoitteista mahdollisimman helposti mitattavia. Strategia on jo herättänyt positiivista huomiota muun muassa oikeusministeriössä. – On hienoa, että Asianajajaliitto on aktiivisesti mukana kehittämässä oikeudenhoitoa ja oikeuspolitiikkaa, oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola kommentoi. ARVOSTET TU A SEMA | Ykköstavoitteeksi muotoiltiin, että asianajajakunnalla on arvostettu asema yhteiskunnassa oikeudellisten olojen kehittäjänä. – On Asianajajaliiton asia korottaa asianajajakunnan arvostusta, vaikka emme mikään etujärjestö olekaan. Mietimme työryhmässä pitkään, onko liian mahtipontista haluta, että asianajajalla on arvostettu asema, mutta oikeusvaltiossa tulee aina olla valtiovallasta riippumaton asianajajakunta. Asianajajakunnalla pitää siis olla arvostettu ja tunnustettu asema nimenomaan oikeudellisten olojen kehittäjänä, Ruohola selittää. Oikeusvaltiossa oikeudenhoitoon tarvitaan luonnollisesti tuomioistuimet, tuomarit sekä ammattimaiset syyttäjät, mutta asianajajakunnalla on erityisen keskeinen rooli puolustaa oikeusvaltiota ja kansalaisten perusoikeuksia. Kansalaisille tämä ei kuitenkaan ole mitenkään itsestään selvä asia. – Arvostuskin kohenee, kunhan suuri yleisö oppii paremmin tietämään, mikä asianajaja oikein on ja ymmärtää asianajajien roolin oikeudenhoidossa sekä sen, mikä ero on asianajajilla ja muilla lakimiehillä. Lopullisena tavoitteena on, että 2020-luvulla kaikki oikeudenkäyntiavustajat olisivat Asianajajaliiton jäseniä. – On hyvä, että tavoitteeksi on otettu pitkän kehityslinjan vieminen päätökseen. Se on looginen seuraus oikeusvaltiollistumisesta ja oikeudellistumisesta, ja tämä on ollut suunta kaikkialla. Suomessa ollaan tultu nyt tilanteeseen, jossa esimerkiksi Keski-Euroopassa oltiin jo sata vuotta sitten, vertailevan oikeushistorian professori Heikki Pihlajamäki Helsingin yliopistosta kommentoi. – Järjestelmämme toimi hyvin vielä 20–30 vuotta sitten. Systeemi toimi pitkään maallikoiden varassa, koska juristeja oli vähän ja järjestelmä oli yksinkertainen ja ymmärrettävämpi. Kansainvälinen kehitys ja kytkennät edellyttävät kuitenkin ammattitaitoa, ja paine on tullut aivan toisenlaiseksi. Lupalakimiesjärjestelmä on yksi askel tässä kehityskulussa, mutta varmasti olisi asiakkaankin etu, jos kaikki oikeudessa toimivat avustajat olisivat liiton jäseniä ja saman valvonnan alaisia, hän sanoo. PALVELUIDEN SA ATAVUUS TURVAT TAVA | Asianajajaliitto kantaa huolta laadukkaiden asianajopalveluiden saatavuudesta. Toisaalta kyse on maantieteellisistä seikoista, eli asianajotoimistojen toimintaedellytyksistä myös syrjäseuduilla täytyy pitää huolta. Toisaalta kyse on taloudellisista toimintaedellytyksistä, eli muun muassa siitä, että julkisen oikeusavun saatavuutta pitäisi laajentaa. – Kun mennään noin 100 kilometriä yliopistokaupungeista poispäin, asianajopalveluiden saatavuus ei ole enää mitenkään itsestään selvää. Mitä idemmäs tai pohjoisemmaksi mennään, sitä vähäisemmiksi palvelut käyvät, Ruohola sanoo. Asianajajaliitto näkee ongelmana, että pienemmillä paikkakunnilla julkiset oikeusaputoimistot hoitavat myös niin sanottujen itse maksavien asiakkaiden asioita ja syövät näin asianajotoimistojen toimintaedellytyksiä. Liitto epäilee myös, että oikeusaputoimistojen palveluiden hinnoittelussa ei oteta huomioon kaikkia kiinteitä kuluja, ja on päättänyt teettää asiasta selvityksen. – Toisaalta on niin, että julkiset oikeusaputoimistot nimenomaan huolehtivat palvelujen saatavuudesta sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei asianajotoimistoja ole, kommentoi julkisena oikeusavustajana toimiva asianajaja Päivi Isomaa Kemi-Tornion oikeusaputoimistosta. Hänen mukaansa myös oikeusaputoimistojen laskutus noudattelee tarkasti asianajopalveluiden alueellista keskiarvoa arvonlisäveroineen. Näyttääkin siltä, että yksimielisyyttä siitä, kumpi oli ensin – yksityisten asianajopalveluiden vähäisyys vai oikeusaputoimistojen maksullinen palvelu – ei ole. – Kyse on mielestäni muna vai kana -ilmiöstä, Tiina Astola sanoo. – Tärkeintä on kuitenkin arvioida oikeusapua kokonaisuutena ja huolehtia siitä, että kansalainen saa tarvitsemansa avun, hän jatkaa. Palveluiden saatavuutta parantaisivat myös laadukkaat sähköiset palvelut, jotka helpottaisivat pienillä paikkakunnilla tavattavia esteellisyysongelmiakin. Pitäisikin luoda turvallisia, mutta kaikkien saatavissa olevia järjestelmiä, jotka eivät vaatisi yksittäisiltä asianajajilta investointia kalliisiin videoneuvottelujärjestelmiin. Samoja järjestelmiä, joita voitaisiin käyttää etäyhteyksien muodostamiseen tietyissä oikeudenkäyntien osissa, voitaisiin käyttää myös asiakasneuvotteluihin. Nykyisten internetpohjaisten ratkaisujen tietoturvaongelmat pitäisi ratkaista, ennen ASIANAJAJALIITON STRATEGISET PÄ ÄTAVOITTEET VUOSILLE 2015–2024 1.Asianajajakunnalla on arvostettu asema yhteiskunnassa oikeudellisten olojen kehittäjänä. 2.Laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla. 3.Asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden tarjoajia, ja asianajajan ammatti on haluttu. 4.Asianajajat ovat sisäistäneet ammattikunnan eettiset säännöt, ja säännöt tunnetaan laajalti yhteiskunnassa. 5.Asianajajaliitto on tehokas palveluorganisaatio jäsenistölleen. >> PERUSTUSLAIN PITÄISI KERTOA OIKEUSVALTION PERIAATTEET, JA RIIPPUMATON ASIANAJAJAKUNTA ON OSA OIKEUSVALTIOTA. kuin ne soveltuisivat luottamuksellisiin keskusteluihin. – Vähemmän tärkeissä, lyhyissä oikeudenkäynnin osissa kuten valmistelevissa istunnoissa tai vangitsemisistunnoissa pitäisi etäyhteyksien käytön olla pääsääntö, eikä se saisi olla kiinni yksittäisten tuomareiden mielipiteestä. Siksi etäyhteyksien käytöstä pitää säätää lailla, Ruohola sanoo. Julkisen oikeusavun piiriin tulisi Asianajajaliiton mielestä saada myös yksityisten asianajajien antama neuvonta muissakin kuin ooikeudenkäyntiasioissa. – Kysymys julkisen oikeusavun piirin laajentamisesta on vaikea, sillä olemme poikkeus kansainvälisestä valtavirrasta. Olemme toistaiseksi pystyneet korottamaan oikeusavun palkkioita, vaikka muualla palkkioita on leikattu ja oikeusavun kenttää supistettu. Kyseessä on todella iso kenttä, joka on murroksessa, ja tärkeintä on miettiä, miten tehokkaimmin ja parhaimmin saadaan järjestettyä palvelut niin, että kansalaisilla säilyy valinnanvapaus, Astola muotoilee. TAVOIT TEENA PERUSTUSL AKIMUUTOS | Koska syyttäjien asema on säädetty perustuslaissa, Asianajajaliitto katsoo, että myös asianajajien asema pitäisi turvata perustuslailla. – Perustuslain pitäisi kertoa oikeusvaltion periaatteet, ja riippumaton asianajajakunta on osa oikeusvaltiota, Ruohola perustelee. Pihlajamäki on asiasta samaa mieltä. – Riippumaton asianajajakunta on oikeusvaltion peruspilari, joten kyllä se perustuslakiin sopisi. Astola ei ainakaan suoralta kädeltä lämpene ajatukselle. – Asia vaatisi tarkempaa miettimistä sen kannalta, mitä asioita perustuslaissa ylipäätään on ja mitä siellä pitäisi olla. Ja kun tiedän, miten vaikeaa perustuslain muuttaminen on, en sille tielle ihan kevyesti lähtisi, hän sanoo. Tällä hetkellä voimassa oleva asianajajalaki on peräisin 1950-luvulta, ja siihen on tehty monenmoisia muutoksia A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 laajakulma vuosien varrella. Asianajajaliiton mielestä lain kokonaisuudistus olisi tarpeen jo senkin vuoksi. – Loogisessa järjestyksessä olevasta pykäläkokoelmasta selviäisi helposti, minkälainen sääntely asianajajakuntaa koskee. Samalla laista saataisiin pois täysin vanhentuneet kohdat. Kuten se, että osakeyhtiömuotoisen asianajotoimiston osakas on koko omaisuudellaan vastuussa osakeyhtiön velvoitteista, vaikka millään muulla alalla näin ei ole, Ruohola sanoo. – Lain uudistamistarve ei ole tullut aikaisemmin esiin edes oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa, mutta oikeusavun ja yleisen oikeudellisen neuvonnan kokonaistarkastelu on kyllä esillä, Astola kommentoi. A SIANA JA JAT AMMAT TITAITOISIMPIA | Strategian kolmannen päätavoitteen mukaan asianajajien pitäisi olla ammattitaitoisimpia oikeudellisten palvelujen tarjoajia, ja asianajajan ammatin tulisi olla haluttu. – Toki jossain yksittäisessä asiassa, esimerkiksi jossain veroasiassa juuri sen asian ekspertti voi olla ammattitaitoisempi kuin asianajaja, mutta yleisesti asianajajien tulisi olla luotettavimpien ja laadukkaimpien oikeudellisten palveluiden tuottajia, Jarkko Ruohola toteaa. Asianajajien jatkuva täydennyskouluttautumisvelvolli- 29 suus varmistaa ammattitaidon kehittymisen, ja liitto haluaa tukea kouluttautumista mahdollistamalla kursseille osallistumisen myös etäyhteyksien välityksellä. Oikeustieteen maisterien kiinnostus hakeutua asianajajan ammattiin on ollut viime aikoina kasvussa. – Aiemmin asianajaja ei ollut mikään toiveammatti nuorille juristeille, mutta sitä mukaa kun alalle on syntynyt suuria asianajotoimistoja, joissa voi päästä hyville ansioille, on ammatista tullut entistä halutumpi, Pihlajamäki sanoo. Astola pitää hyvänä strategiasta ilmenevää asianajajien ammattikunnan laatulupausta. Hän olisi kuitenkin kaivannut siihen myös konkreettisempia tavoitteita osaamisen kehittämiseen ja koulutuksen parantamiseen liittyen. Pihlajamäki puolestaan jäi kaipaamaan strategialta enemmän toimintakentän muutoksen ja kansainvälistymisen huomiointia. – Niin suuri osa asianajajista toimii kansainvälisissä tehtävissä, että olisin odottanut että Asianajajaliitto kartoittaisi kansainväliset kytkökset itse eikä vain seuraisi kansainvälisiä tutkimuksia. Kansainvälisyys on joka tapauksessa arkipäivää todella monelle asianajajalle. Ja koska strategiassa puhutaan tulevaisuudesta, pitäisi pystyä ennakoimaan toimintaympäristön muutosta vielä rajummin. K AIKKI OIKEUDENK ÄYNTIAVUSTAJAT LIITON JÄSENIKSI A SIANA JA JALIIT TO pitää vuoden voimassa ollutta lupalakimiesjärjestelmää välivaiheena. Tavoitteena on, että kaikki Asianajajaliiton jäsenyysehdot täyttävät lupalakimiehet hakeutuisivat asianajajiksi. Myös kaikki julkiset oikeusavustajat haluttaisiin liiton jäseniksi. – Järjestelmän selkeyden kannalta olisi hyvä, jos avustaja olisi aina asianajaja. Nythän tilanne on se, että ihmiset eivät tunnista asianajajan ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan eroa, ja olettavat että molempia valvotaan samalla lailla. Käytännössä asiakas ei voi tietää, milloin oikeudenkäyntiavustajan tekemiset ovat valvonnan alaisia ja milloin eivät, asianajaja Jarkko Ruohola sanoo. Julkiset oikeudenkäyntiavustajat ovat tälläkin hetkellä täsmälleen saman valvonnan piirissä kuin asianajajatkin, eikä heidän asemassaan ole käytännön eroa. Olisi kuitenkin yksinkertaisinta, jos hekin kuuluisivat Asianajajaliittoon. – Pidän tätä tavoitetta oikein hyvänä, julkinen oikeusavustaja, asianajaja Päivi Isomaa sanoo. – Meillä on sama toimintakenttä ja valvonta, ja olemme yhteisellä asialla. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miksi useammat julkiset oikeudenkäyntiavustajat eivät ole hakeutuneet Asianajajaliiton jäseniksi. – Työnantaja tukee ja kannustaa asianajajatutkinnon suorittamista, mutta asia on viime kädessä jokaisen henkilökohtainen ratkaisu. Tärkeintä olisi kuitenkin olla rakentamatta vastakkainasettelua – se voi pikemminkin vähentää oikeusavustajien halukkuutta hakeutua asianajajaksi. Isomaan mukaan oikeusaputoimistoissa työskentelee paljon myös määräaikaisia nuoria juristeja, eikä heidän kokemuksensa aina edes riittäisi asianajajaksi. Asianajajaliiton tavoitteen mukaan asianajajien yksinoikeus toimia oikeudenkäyntiavustajana ulottuisi kaikkiin tuomioistuimiin. – Asiamiehenä tulisi 2020-luvulla käyttää asianajajaa kaikissa niissä asioissa, jotka käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. Myös useimmissa hallintotuomioistuinasioissa olisi paikallaan velvollisuus käyttää asianajajaa, Ruohola sanoo. asianajajaliitto.fi/strategia om livet 30 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 MERE T E M A Z Z A REL L A Ä R EN FÖRFAT TA RE. M A Z Z A REL @M A PPI.HEL SINK I.FI. Hur många månader vård får man genom att sälja sin lägenhet? I början av året visade de finlandssvenska TV-nyheterna hur riksdagsledamöter från olika partier osäkert stapplade omkring iförda något stort och otympligt som fick dem att likna rymdmonster. Men det var inte rymddräkter, de hette åldringsdräkter, de vägde 22 kg, och de gjorde det svårt att gå, höra och se. Dräkterna var framtagna av vårdförbundet Super för att peka på behovet av större resurser för äldreomsorgen. Medan riksdagens män och kvinnor lättade och småfnissiga drog av sig dräkterna och igen blev sig själva – unga eller medelålders – tittade min man och jag, båda sjuttio år fyllda, smått plågat på varandra. Vi betvivlade inte att vårdförbundet hade menat väl men det kändes som om de glömt att gamla är individer, ja, det var nästan som om de genom de groteska dräkterna tappat bort att gamla är människor. Äldreomsorgen är helt säkert bättre idag än den var för hundra år sedan men det finns stor risk för att den blir sämre framöver. De flesta i min ålder tänker en hel del på hur den ska bli – även om vi hellre tänker på annat. Smått plågad var jag redan i höstas när jag läste den finlandssvenska tankesmedjan Magmas rapport om hur de äldres situation kan se ut år 2024. Resursbrist är nyckelordet och det finns tre tänkbara scenarier. Det första är att så många äldre som möjligt själva ska bekosta den omsorg de behöver eller få hjälp av sina närmaste anhöriga. Redan femtioåringar kan börja planera för sin pensionering och sextioåringar kan sälja sina hus och lägenheter och – med visst kommunalt stöd – sluta sig samman i andelslag eller aktiebolag och bilda privata, kostnadseffektiva boenden med färdiga servicelösningar. Det andra scenariot är att alla fritt ska få söka de tjänster den offentliga sektorn har råd med. Tjänster (i slutändan väl vårdplatser) som dels inte kommer att räcka till och dels blir klart sämre än idag. Det tredje är ett samhälle som satsar stenhårt på de äldre, i så fall på barnens och de ungas bekostnad. Rapporten är onekligen en manipulativ text: författaren Marcus Henricson visar nog så tydligt (om än indirekt) var han står genom att göra det andra och tredje scenariot så oattraktiva. Vem vill konkurrera om något som ingen vill ha? Vem vill att barnen ska bli utan dagis eller skollunch? För inte så länge sen läste jag i HBL att en (hygglig?) vårdplats kostar idag 5000 euro per månad att producera. Varken min man eller jag har en pension i den storleksordningen – inte ens tillnärmelsevis trots att vi brukar räkna oss till de mer privilegierade i samhället. Det har inte heller så många andra i vår närmaste umgängeskrets. Det vet tydligen också Marcus Henricson för när han blir intervjuad om sin rapport förklarar han att vi nog får räkna med att ta av vårt kapital, vår förmögenhet. Den generation som är född på fyrtiotalet har en annan syn än tidigare generationer, säger han, de är inte så inställda på att lämna något i arv åt sina barn, de är mer individualister, mer inställda på att unna sig själva. Han ser riktigt glad ut, han ser ut som en man som kommer med ett specialerbjudande. Men alltså: Kapital? Förmögenhet? Är det tänkt att min man och jag nu ska börja räkna efter hur många månader vård vi får om vi säljer både lägenhet och sommarställe? Redan nu står klart att vi inte klarar något särdeles långvarigt vårdbehov så det är bara att söka tröst i tanken att man kanske inte behöver iföra sig ”åldringsdräkten” så plötsligt som vid riksdagsjippot. Redan femtioåringar kan börja planera för sin pensionering. Työoikeuden uutuudet UUTUUS! Tarja Kröger, Pekka Orasmaa Vuosilomalaki Teos on kattava, perusteellinen ja ajantasainen kokonaisesitys vuosilomalaista ja sen tulkintaan vaikuttavasta kotimaisesta ja eurooppalaisesta oikeuskäytännöstä. Kirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti lain soveltamisalaan, vuosiloman ansaintaan, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemiseen ja maksamiseen sekä vuosiloman antamiseen liittyviä kysymyksiä. Kirjassa selvitetään myös lain valvontaa ja vuosilomista aiheutuvien erimielisyyksien ratkaisemista, erityisesti käytettävissä olevia oikeusteitä ja niiden valikoitumista. 2015, 2., uud. p., 340 sivua, sh. 105 € Katja Leppänen Hietala, Hurmalainen, Kaivanto Äimälä, Kärkkäinen Mikko Nyyssölä Yhdenvertaisuus työelämässä Työsuojeluvastuuopas Yhteistoimintalaki Yksityisyyden suoja työsuhteessa 2015, 307 sivua, sh. 77 € 2015, 10., uud. p., 333 sivua, sh. 95 € 2015, 3., uud. p., 331 sivua, sh. 79,70 € 2015, 7., uud. p., 224 sivua, sh. 79 € Tilaa nyt: talentumshop.fi minun valintani 32 Romaaneja asianajajien arjesta Marja Toivio-Kaasinen pitää Järvenpäässä asianajotoimistoa, joka on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen. Asianajotyön lisäksi hän kirjoittaa – asianajajien arjesta. K irjoittaminen on aina kuulunut elämääni, mutta tavoitteellisesti aloin kirjoittaa vuosina 1999–2000. Esikoisromaani Suljettu ovi ei vielä käsitellyt asianajomaailmaa, vaan se kuvasi tosi-tv:tä, mielenterveyskuntoutujaa ja sisälsi myös mediakritiikkiä. Sitten ajattelin, että ehkä tiedän aika paljon asianajomaailmasta ja minulla on kokemusta, josta voin ammentaa. Kollegat ovat suhtautuneet todella myönteisesti siihen, että kirjoitan asianajajien arjesta. He ovat sanoneet, että kuvaan asianajajan tuntemuksia ja raskasta asiakastyötä todentuntuisesti. Muutkin ovat samastuneet kuvaamaani työhön. nustus, joka kannustaa kirjoittamaan lisää. Olen saanut kirjoistani sen verran hyvää palautetta, että olen ajatellut kirjoittaa ainakin yhden jatko-osan Lain yläpuolella -kirjalle. Vähän olen jo aloittanut. Edellisen kirjan lopussa asianajaja Katariina Elosalo muuttaa Kuusamoon. On tutustuttava paikkakuntaan ja tehtävä tutkimustyötä. Kaunokirjallista kirjoittamista olen harjoitellut Oriveden kurssilla, ja suoritin siellä kirjoittamisen perus- ja aineopinnot. Mutta tietysti olen koko ajan kirjoittanut – aika paljon. Kirjat ovat harjoituksen tulos. Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla. Kirjojen henkilöhahmoja on pidetty elävinä ja uskottavina. Toimittaja Ari Mölsä sanoi kritiikissään, että hänen mielestään olen ensimmäinen, joka kirjoittaa asianajotyöstä sisältäpäin. EN KIR JOITA DEKK AREITA , vaan lukuromaaneja. Joissakin kirjastoissa kirjat ovat kuitenkin dekkarihyllyssä. Aihepiiri on tuttu, koska olen miltei koko työurani tehnyt asianajohommia. Työssä kiehtovat monipuolisuus ja työn vaihtelevuus. Olen hakeutunut työnohjaukseen, mikä kuvaa, ettei rankkojen asioiden kohtaaminen ole aina helppoa. Huoltoriidat ovat käyneet entistä raadollisemmiksi. Niitä olen hoitanut paljon, sillä olen erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen. Asiakkaat ovat nykyisin aika vaativia ja tietoisia oikeuksistaan. Kirjoitan illat ja kaikki lomat. Vuonna 2007 olin vuorotteluvapaalla. Nyt olen vähentänyt asianajotyötä; nelipäiväistä viikkoa olen tehnyt jo neljä vuotta. Erityistä sanomaa minulla ei varsinaisesti ole, ainakaan tietoisesti. Mutta olen halunnut kuvata asianajotyötä sisältä käsin, tämän työn kipupisteitä. Lastani et tapaa -kirjassa olivat keskiössä huoltoriidat. Uusimmassa romaanissa Lain yläpuolella olen halunnut tutkiskella moraalin rajapintoja. Vaikka varsinaista sanomaa ei ole, rivien välissä voi olla jokin viesti, jonka lukija saa itse oivaltaa. Aiheet eivät tule yksi yhteen omasta työstäni, vaikka matkan varrella on tarttunutkin paljon aiheita ja ajatuksia mukaan. Fiktio on aina monen asian summa ja rakennettua tekstiä. KIR JOITUSTAPANI ON , että luon ensin hahmot. Kirjan kirjoittamiseen menee kuukausia, jopa vuosia. Jos voisi keskittyä pelkästään kirjoittamiseen, se sujuisi ehkä sutjakammin. Kirjoitan käsikirjoituksen moneen kertaan, ei se yhdellä istumalla synny. Rakennan romaania kuin palapeliä, alusta uudelleen, välillä keskeltä ja välillä lopusta. Käyn läpi kaikki hahmot, että ne kulkevat loogisesti tarinassa. Kirjoitan näkökulmatekniikalla, Lain yläpuolella -kirjassakin oli kolme eri näkökulmaa. Kun lähdin kuvaamaan asianajomaailmaa, näin päässäni hahmot ja laitoin ne toimimaan. Pikku hiljaa sain lihaa luiden ympärille ja kehitin juonen. Minusta on tärkeää rakentaa hahmot eläviksi. Kun aihe on mielessä, hahmot asettuvat luontevasti aiheeseen. Työlästä tämä on ja vaatii kärsivällisyyttä. Mutta toki itselle palkitsevaa, luovaa työtä. Itse luen kirjallisuutta laidasta laitaan, juuri nyt norjalaista Per Pettersonia. Jussi Valtosen Finlandia-palkittu He eivät tiedä mitä tekevät odottaa pöydällä. Kuulun ystävieni kanssa kahteen lukupiiriin. Täytin maaliskuussa 60 ja eläkkeeseen on enää kolme vuotta. Sinne sinnittelen näin, mutta sitten minulla on ihana työsarka ja harrastus tässä kirjoittamisessa. Voin keskittyä kokonaan siihen.” TEK STI KIR JOIT TAMISESTA ON TULLUT intohimo. Pääsin Suo- men Kirjailijaliiton jäseneksi tammikuussa. Se oli tun- HEL IN Ä HIR V IKORPI // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 minun valintani TUOMARIN MIETTEITÄ ”PÄIVÄN PÄ ÄT Y T T YÄ Ranta mietti työhuoneensa rauhassa, että systeemissä oli paha valuvika. Mitättömät jutut päästettiin käräjille tilastoja kaunistamaan, vaativia juttuja ei osattu edes tutkia. Isot talousrikokset muhivat vuositolkulla poliisin esitutkinnassa, syyttäjien pöydillä ja lopulta, jos eivät olleet ehtineet vanhentua, ne tuotiin pilkottuina käräjille. Sillä välin rahat olivat kadonneet taivaan tuuliin, toisin sanoen veroparatiiseihin. Likaviemärin hoitajana tuomarin täytyi työkseen istua rikos kuin rikos, joiden ratkaisemisella ei ollut mitään yhteiskunnallista merkitystä. Kuten äskeinen vahingonteko.” Lainaus on Marja Toivion kirjasta Lain yläpuolella (Arktinen Banaani, 2014). Toivion muut kirjat: Suljettu ovi (Minerva Kustannus Oy, 2008) ja Lastani et tapaa (Arktinen Banaani, 2013) 33 työ & toimisto 34 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 T YÖEL Ä M Ä Ä A SI A N A JOA L A N V INK K EL IS TÄ Persoona peliin oikeudessa Asianajaja voi parhaiten voittaa tuomioistuimen puolelleen olemalla uskottava, luotettava ja aito oma itsensä. Huolellinen valmistautuminen auttaa tavoitteen saavuttamisessa. A sianajajan oikeussaliesiintymisellä voi olla ratkaiseva merkitys oikeudenkäynnin lopputulokseen. Taito esiintyä vakuuttavasti kuuluu asianajajan ammattitaidon ytimeen. – Ennen saatettiin ajatella, että asianajajan tehtävä oikeudessa on vain esitellä juttu vahvuuksineen ja heikkouksineen ja jättää ratkaisu tuomioistuimelle, mutta se ei nykyään riitä. Asianajajan on oltava kuin myyntimies, jonka pitää osata myydä oman asiakkaansa tarina ja seistä sen takana, sanoo riidanratkaisusta vastaava osakas Jussi Lehtinen Dittmar & Indreniukselta. – Asianajaminen on pohjimmiltaan vaikuttamisen taitoa, hän kiteyttää. USKOT TAV UUS ON vaikuttavan esiintymisen perusta. Se syntyy asiaosaamisesta, selkeydestä sekä ulkoisesta olemuksesta ja sanattomasta viestinnästä – siitä, miten itsensä kantaa. Jo kirjallisella valmistelulla on vaikutusta siihen, minkälaisen vaikutelman tuomari asianajajasta saa, eikä ensivaikutelmaa voi antaa kahta kertaa. – Uskottavuus syntyy ennen kaikkea siitä, että hallitsee asiansa, pystyy perustelemaan väitteensä monipuolisesti ja ennakoimaan vasta-argumentteja, sanoo viestintävalmentaja, Pro-Stories Oy:n perustaja Taru Uhrman , joka on valmentanut asianajajia esiintymistaidoissa 1990-luvulta alkaen. Asianajajat ilmaisevat asioita mielellään mahdollisimman täsmällisesti, mikä saattaa tehdä puheesta vaikeasti ymmärrettävää. – Viesti menee sitä paremmin perille, mitä vaivattomampaa sitä on kuunnella. Sekä puheen tuottamisen selkeys että puheen looginen rakenne vaikuttavat, Uhrman huomauttaa. Asianajajan tehtävä on tuoda oikeusjutun faktoista esiin olennainen. EPÄVARMUUS SA AT TA A A JA A ottamaan itselleen roolin, mutta se ei kannata. – Vain, jos uskallamme seisoa oikeudessa omana itsenämme, seisomme asiakkaan kertomuksen takana uskottavasti ja aidosti, Lehtinen sanoo. ”Asianajo on – Jokainen on parhaimmillaan omana itsenään. Joku vapohjimmiltaan lovoimaisempi kaveri voi loisvaikuttamisen taa hyvänä puhujana, mutta jos taitoa.” on itse tyyliltään vaatimattomampi ja hiljaisempi, voi asialinjasta löytää oman vahvuutensa. Todellinen karisma näkyy rauhallisuutena, uskalluksena tuoda omaa persoonaa peliin juuri sopivasti sekä taitona katsoa ihmisiä silmiin. VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTIMISEEN: 1. Mieti valmistautuessasi, mitä sanot ja miten. 2. Harjoittele puhettasi ääneen tai hiljaa mielessäsi. 3. Muotoile selkeitä, ytimekkäitä lauseita. 4. Kiteytä jokaisen asiakokonaisuuden ydinviesti ja kertaa se. 5. Älä uuvuta kuulijoitasi pitkillä luetteloilla. Inhimillistä, käytä esimerkkejä, kerro tarina. Puhu aktiivimuodossa. 6. Puhu kuulijoille, älä papereille, tietokoneelle, seinälle tai dioille. 7. Ole ystävällinen, mutta jämäkkä. 8. Lopeta puhuminen ennen kuin kuulijasi lopettavat kuuntelemisen. VAIKUTTAMISESSA on kyse peruspsykologiasta. Tuomioistuin on valmis kuuntelemaan asianajajaa, jota se pitää uskottavana ja luotettavana. Hyväntahtoinen ja ystävällinen, mutta kuitenkin jämäkkä käytös herättää luottamusta. – Luotettavuus ei ole ominaisuus, vaan vaikuttamisen keino. Se on itse asiassa vain tunne siitä, että sinuun on helppo samaistua, Uhrman sanoo. Asianajaja ei saa milloinkaan johtaa harhaan tai nolata, silloin luotettavuus on mennyttä. Ei kukaan halua samaistua myöskään ilkeään tai ylimieliseen päällepäsmäriin. – Pahin virhe, minkä asianajaja voi tuomarin näkökulmasta tehdä, on käyttäytyä epäkohteliaasti tai vihamielisesti vastapuolen asianajajaa, todistajaa tai tuomioistuinta kohtaan, Jussi Lehtinen korostaa. Myös sovinnon mahdollisuuden tunnustelu on helpompaa, jos asianajajat ovat helposti lähestyttäviä ja miellyttäviä. TEK STI K ATA RIIN A K R A BBE // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN 35 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 KOULUTUSTA Asianajoalan parhaat kurssit PISTOKOE PA L S TA L L A KOULU T TA JA TA I KOULU T UK SEN K ÄY N Y T VA S TA A T IUK KOIHIN K Y S Y M Y K SIIN // SUS A NN A CYGNEL TEK STI Yritysten maksukyvyttömyydestä yli rajojen Prosessioikeuden professori Tuula Linna Lapin yliopistosta kertoo konkurssioikeuden kurssilla asianajajille EU:n maksukyvyttömyysasetuksesta. Mitä koulutuksessa käsitellään eli mitä siellä oppii? Painopiste on sellaisissa rajat ylittävissä menettelyissä, joissa sovelletaan EU:n maksukyvyttömyysasetusta. Koulutuksessa käsitellään sekä voimassa olevaa että uudistettua maksukyvyttömyysasetusta, joka tulee sovellettavaksi vuonna 2017. Esillä on myös viime keväänä annettu komission suositus uudesta lähestymistavasta yritysten maksukyvyttömyyteen. Tammikuussa sovellettavaksi tullutta Bryssel I -asetusta vilkaistaan päällisin puolin. Kenelle koulutus sopii? Se sopii tuomareille ja pesänhoitajille sekä velallisten ja velkojien edustajille – oikeastaan kaikille, jotka ovat tekemisissä konkurssiasioiden kanssa. saataville maalis-huhtikuussa 2015 EU:n virallisessa lehdessä. Sitä voi ehtiessään vilkaista. Mikä koulutuksessa saattaa yllättää? Insolvenssimenettelyjen soveltamisala laajentuu EUsäännöksissä ennen tuomioistuinprosessia käytäviin rahoitusneuvotteluihin, joiden suojaamiseksi tuomioistuin on antanut keskeytysmääräyksen. Lisäksi konserniyhtiöiden konkurssissa saatetaan asettaa koordinaattori eräänlaiseksi ”pääpesänhoitajaksi”. Konkurssioikeutta, erityisesti kansainvälisiä kysymyksiä 25.5. Helsinki, 4.9.2015 Tampere. Miten koulutukseen voi valmistautua? Uudistetun maksukyvyttömyysasetuksen teksti tulee 3 h S LUOPUMISET JA LUOVUTUKSET OSITUKSESSA JA PERINNÖNJAOSSA – VEROTUKSEN JA EDUNVALVONNAN OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään 13.4. osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/ Luennoitsija: dosentti Eva Gottberg, Turun yliopisto ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto TT AU T UMI 3 h S LV O I T E Tampere 20.4. Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A, klo 13.00–16.00 Turku 29.5.2015, Turun hovioikeus (tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin), klo 12.00–15.30 HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 % lainsäädännön soveltamisen muuttuessa, hinta sisältää kahvin) VE HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 % lainsäädännön soveltamisen muuttuessa, hinta sisältää kahvin) Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle (eva.gottberg@utu. fi). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. LU AU T UMI OHJELMA Kurssin pohjana on uusin KHO:n ja KKO:n oikeuskäytäntö - Lesken tasinkoprivilegi ja siitä määrääminen - Omistusjärjestelyt osituksessa - Hallintaoikeudesta luopuminen - Perinnöstä, testamentista ja tasingosta luopuminen - Osittainen ryhtyminen lakiosaan KOU TT LV O I T E JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeudellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto VE OHJELMA Syyteneuvottelusta erityisesti esitutkintavaiheessa - uudistuksen taustasta - lyhyt oikeusvertailu - esitutkintavaihe ja syyteneuvottelut Käräjätuomari, OTL Pasi Kettula Asianajajan kommentit: asianajaja Satu Wartiovaara Syyteneuvottelut ja oikeudenkäynti - tunnustamisoikeudenkäynti - tuomion sisällöstä - rangaistuksen määräämisestä Käräjätuomari, OTT Pekka Määttä Asianajajan kommentit: asianajaja Satu Wartiovaara Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. LU Helsinki 20.4.2015 Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 13.00–16.30 Luennoitsijat: käräjätuomarit OTL Pasi Kettula ja OTT Pekka Määttä, Varsinais-Suomen käräjäoikeus Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijoille (pasi.kettula@ oikeus.fi; [email protected]). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. KOU SYYTENEUVOTTELUT koulutusta Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle (matti.niemi@uef. fi). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 % lainsäädännön soveltamisen muuttuessa, hinta sisältää kahvin) ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen kunkin paikkakunnan tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. TT AU T UMI 3 h S LV O I T E JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto VE OHJELMA - Miten voidaan rajoittaa myyjän virhevastuuta kiinteistökaupassa? (KKO 2012:72) - Milloin kysymyksessä on kauppasopimus ja milloin erillinen sopimus myyjän virheen seuraamuksista? (KKO 2014:70) - Sale and lease back -järjestely ja maakaaren sääntely (KKO 2014:36) - Myyjän virheeseen perustuvien kauppahinnan alennuksen ja vahingonkorvauksen vanhen- - NUORTEN AAMIAISTILAISUUS: UUDISTETTU BRYSSEL I -ASETUS 5.5.2015 Ostrobotnia, Helsinki Monipuolinen läpileikkaus ajankohtaista kiinteistöalan juridiikkaa huippupuhujien johdolla. Ole mukana keskustelussa! Kiinteistöjuridiikka 2015 kokoaa alan juristit ja muut asiantuntijat kiinteistö- ja rakennusjuridiikan ajankohtaisten teemojen äärelle. Lähde mukaan kuulemaan uusimmat juridiikan näkemykset huippupuhujien johdolla ja tapaa samalla kollegoita sekä muita alan toimijoita aktiivisten keskustelujen merkeissä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.kiinko.fi/102168 tai puh. 09 3509 290 ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 11.5. JÄRJESTÄJÄT: Helsingin Asianajajayhdistys ja Asianajajaliiton nuorten toimikunta TT AU T UMI S Helsinki 25.5. Helsingin käräjäoikeus, auditorio, Porkkalankatu 13, klo 13.00–16.30 Tampere 4.9.2015 Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A, klo 9.00–12.30 Luennoitsija: professori Tuula Linna, Lapin yliopisto OHJELMA - Konkurssilain lainvalintasäännökset - EU:n maksukyvyttömyysasetus: voimassa olevaa ja tulevaa - asetuksen soveltamisala ja määritelmiä - tuomioistuimen toimivalta ja toimivallan tutkiminen - insolvenssimenettelyssä (päämenettely/sekundäärimenettely) - rajat ylittävissä takaisinsaanneissa - sovellettava laki - insolvenssimenettelyssä - rajat ylittävissä takaisinsaanneissa - insolvenssimenettelyn aloittamisen vaikutus vireillä oleviin oikeudenkäynteihin - päämenettely ja sekundäärimenettely - tuomioistuinten yhteistyö -p esänhoitajien ja tuomioistuinten yhteistyö - keskeytysmääräys - samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden konkurssi - tuomioistuinten yhteistyö -p esänhoitajien ja tuomioistuinten yhteistyö - konsernikoordinaatiomenettely - Pikasilmäys uudistuneeseen Bryssel I -asetukseen Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle ([email protected]). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 % lainsäädännön soveltamisen muuttuessa, hinta sisältää kahvin) ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen kunkin paikkakunnan tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/ JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto TT AU T UMI S LV O I T E 3 h VE 1,5 h LV O I T E Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy www.kiinko.fi - puh. 09 3509 290 HINTA: 20 euroa (sisältää aamiaisen) VE Lisätiedot koko monipuolisesta koulutustarjonnasta www.kiinko.fi Luennoitsija: asianajaja Kenneth Svartström, Asianajotoimisto Krogerus Oy LU Kiinteistöjuridiikka 2015 Tuomioistuinten toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva uudistettu ns. Bryssel I -asetus tuli sovellettavaksi vuoden alussa. Uudistettu asetus helpottaa kansainvälisiä liittymiä omaavien riita-asioiden ratkaisemista ja tuomioistuinten päätösten rajat ylittävää täytäntöönpanoa. Aamiaistilaisuudessa käydään läpi uudistuksen tuomia keskeisiä muutoksia. KOU Lähde mukaan! Helsinki 19.5.2015, Café Esplanadin alakerta, Pohjoisesplanadi 37, klo 8.30–10.00 KONKURSSIOIKEUTTA, ERITYISESTI KANSAINVÄLISIÄ KYSYMYKSIÄ LU Luennoitsija: professori Matti Ilmari Niemi, Itä-Suomen yliopisto - - LU Helsinki 11.5. Helsingin käräjäoikeus, Porkkalankatu 13, klo 13.00–16.30 Tampere 22.5. Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A, klo 9.00–12.30 Jyväskylä 28.5. Keski-Suomen käräjäoikeus, Sali 1, Vapaudenkatu 54, klo 13.00–16.30 Turku 4.6.2015 Oikeustieteellisen tdk:n laitosrakennus Calonia, Caloniankuja 3, luentosali 2, klo 13.00–16.30 - tuminen ja vanhentumisen katkaisu (KKO 2012:75) Yhteistoimintasopimuksen irtisanominen (KKO 2010:69) Edellytysoppi ja kiinteistökauppa (KKO 2012:1) Ympäristövahinko ja kiinteistökauppa (KKO 2011:62) Salainen omistusoikeus kiinteistöön ja rakennukseen (KKO 2003:82) KOU AJANKOHTAISTA VARALLISUUSOIKEUTTA KORKEIMMAN OIKEUDEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 KOU 36 koulutusta 4.9.2015 Helsinki, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle (mikko.vuorenpaa@ ulapland.fi). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 % lainsäädännön soveltamisen muuttuessa, hinta sisältää kahvin) ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen kunkin paikkakunnan tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. TT AU T UMI 3 h S LV O I T E JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto VE OHJELMA 9.00 Koulutuksen avaus Asianajaja Eija Karimaa, Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy 9.15Tuomioistuinsovittelu pähkinänkuoressa Asianajaja Antti Heikinheimo, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy 10.15Kahvitauko 10.30Tuomarin ja asiantuntijan rooli sovittelussa, tuomari ja asiantuntija 11.30Lakimiesavustajan rooli ja tehtävät sovittelussa Asianajaja Marjatta Onnela-Kariniemi, Asianajotoimisto Kylmänen & OnnelaKariniemi Oy 12.30Lounas 13.30Avioeron synnyttämät haasteet ja ongelmat sekä muutosprosessin vaiheiden vaikutus sovittelun onnistumisen kannalta Yliopiston lehtori, perheterapeutti Jouko Kiiski, Itä-Suomen yliopisto 14.25Kahvitauko 14.3Lapsen ja vanhemman yhteydenpidon merkitys lapsen kannalta vanhempien eron jälkeen Ylilääkäri Jari Sinkkonen, Pelastakaa Lapset ry 16.00Sovittelunäytös, rooleissa asianajaja Marjatta Onnela-Kariniemi, tuomari ja asiantuntija, kommentaattoreina asianajajat Mirva Lehtinen, Asianajotoimisto Lehtinen & Koponen Oy ja Eija Karimaa 17– 17.15 Päätössanat ja koulutuksen päättäminen 37 käytäntöä (esim. KKO 2013:59, KKO 2013:78, KHO 2014:145, EIT Glantz v. Suomi (20.5.2014), Nykänen v. Suomi (20.5.2014) ja Häkkä v. Suomi (20.5.2014) Itsekriminointisuoja - Mitä itsekriminointisuojalla tarkoitetaan? -M illoin itsekriminointisuoja ulottaa vaikutuksensa rikosprosessin ulkopuolelle (esim. KKO 2009:80)? - Itsekriminointisuoja rikosprosessin sisällä (erityisesti ratkaisut KKO 2012:45 ja KKO 2013:25) - I tsekriminointisuojan vaikutus todistusoikeuteen - Itsekriminointisuoja verotusmenettelyssä LU HUOLTORIITOJEN TUOMIOISTUINSOVITTELU KOU A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 ASIANAJOSIHTEERIKURSSI: SIHTEERI ASIANAJAJAN TUKENA PROSESSEISSA ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 4.8. Helsinki 23.9.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 13.00–16.00 LV O I T E LU KOU IS TODISTELU-UUDISTUS ERITYISESTI RIKOSASIOISSA Helsinki 29.9.2015 Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 9.00–16.30 OK 17 luvun todistelu-uudistus tullee voimaan 1.1.2016 ja sitä aletaan soveltaa heti myös vireillä olevissa jutuissa. Uusi laki tuo mukanaan monia uudistuksia todisteluun. Päivän puheenjohtajana toimii asianajaja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara OHJELMA 9.00 Päivän avaus Asianajaja Satu Wartiovaara 9.05Todistelu rikosprosessissa uuden OK 17 luvun valossa Asianajaja Markku Fredman, Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy ALAND AU C T I O N S POSTIMERKKEJÄ • KIRJEITÄ P O S T I KO R T T E J A • KO L I KO I TA • S E T E L E I T Ä M U I T A K E R Ä I LY K O H T E I T A VE JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto T 5,5 h JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto H U U T O K AU PAT HINTA: 300 euroa (sisältää kahvit ja lounaan) T TA U U M ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 26.8. NE BIS IN IDEM JA ITSEKRIMINOINTISUOJA Turku 4.9.2015, Turun hovioikeus (tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin) klo 12.00–15.30 Luennoitsija: professori Mikko Vuorenpää, Lapin yliopisto OHJELMA Ne bis in idem - Mistä ne bis in idem -ongelmissa on kysymys? - Milloin hallinnollista seuraamusta voidaan pitää rikosoikeudellisena sanktiona? - Hallinnollisen seuraamuksen ja syytteen kohteena olevien tekojen samuus - Milloin seuraamus on määrätty samalle henkilölle? KKO:n, KHO:n ja EIT:n uusinta oikeus- Luennoitsijat: pääsihteeri Minna Melender, Suomen Asianajajaliitto (AIPA-hanke) ja asianajaja Mikko Tuomi ja asianajoassistentti Maarit Merimaa-Piirainen, Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy OHJELMA Sihteerin osaaminen ja sen hyödyntäminen asianajotoimiston arjessa - tietoisku AIPA:sta eli syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeesta - oikeusturvahakemusten laatiminen - todistajien palkkioiden maksaminen - määräaikojen seurannat / määräaikojen pidennyksistä huolehtiminen - oikeusturva-asioiden laskutus ja tuomioiden täytäntöönpanot Mikko Tuomi ja Maarit Merimaa-Piirainen Kahvitauko n. klo 15.00 HINTA: 175 euroa (sisältää iltapäiväkahvin) Autamme teitä ja asiakkaitanne hyvien kauppojen teossa! www.alandauctions.ax ALAND AUCTIONS/POSTEN ÅLAND AB, PB 1100, AX-22111, MARIEHAMN • PUH. +358 40 708 7007 S-POSTI: [email protected] koulutusta 4 h NUORTEN PÄIVÄT: RAHAT JA HENKI Kirkkonummi 9.–10.10.2015 , Långvik Congress Wellness Hotel Ohjelma myöhemmin. KÄYTÄNNÖN KURSSI MITÄ JOKAISEN ASIANAJAJAN TULEE TIETÄÄ PERUNKIRJOITUKSESTA JA PERINNÖNJAOSTA Kurssilla käydään asiakirjamallityyppisesti läpi perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyviä kysymyksiä. Nopeasti. Helposti. Reilusti. Myös kadonneet osakekirjat. PYYDÄ TARJOUS! 044 521 2121 [email protected] www.osakekirja.fi/lex.html Luennoitsijat: asianajaja Tanja Heiskanen, Asianajotoimisto Sandström & Koulu Oy ja yliopistonlehtori, OTT Sanna Koulu, Lapin yliopisto OHJELMA Perunkirjoitus - perunkirjoituksen funktio - osakasasema (toissijaiset perilliset, aikaisemmat avioliitot, testamentit, sudenkuopat) - sukuselvityksen tekeminen ja mahdolliset vaikeudet perunkirjoituksen kannalta - varojen ja velkojen luettelointi - verottajan ohjeet - kansainväliset tilanteet Pesänselvitys - pesänselvityksen funktio - pesänselvittäjän henkilö ja valinta - legaattien täyttäminen - erilliskanteet - pesänselvityskulut – kohdentaminen - tilitys ja moiteohjaus Ositus ja perinnönjako - osituksen ja perinnönjaon funktio - t oimitusten suhde: pesänselvitys, ositus, PK 3 luvun jako, perinnönjako - ositus ja perinnönjako prosessina, toimivaltakysymykset - osaratkaisut/väliratkaisut/jälkiratkaisut - kansainväliset tilanteet Kahvitauko n. klo 14.45 LU KOU S Espoo 6.–7.11.2015, Kulttuurikeskus Hanasaari, Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo Jatkokurssilla hankitaan luennoin ja käytännön harjoituksin taitoja sekä sovittelijana että avustajana toimimisesta sovintomenettelyssä ja neuvotteluissa yleensäkin. Kurssin luennoitsijoina toimivat asianajajat Antti Heikinheimo, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy ja Petri Taivalkoski, Roschier Asianajotoimisto Oy sekä pienryhmäkouluttajina sovintomenettelylautakunnan jäsenet. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on sovintomenettelyn peruskurssin suorittaminen. OHJELMA Perjantai 6.11. klo 8.45–18.00 - Päivän avaus, osallistujien ja kurssin tavoitteiden esittely - Sovittelun kulku ja vaiheet teoriassa ja käytännön esimerkein - Katsaus sovittelijan taitoihin ja sovitteluprosessiin - Harjoituksia ryhmissä - Harjoitusten purku Lauantai 7.11. klo 8.45–15.45 - Millainen on hyvä sovittelija? - Tunteiden kanssa työskentely - Harjoituksia ryhmissä - Tapauksen purku - Asianajajana sovittelussa - Sovintoon pääsy – sovintosopimus - Loppuyhteenveto Sovittelijalistalle merkintä edellyttää perus- ja jatkokurssin täysimääräistä suorittamista. HINTA: 600 euroa (sisältää lounaat ja kahvit, ei majoitusta) ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 6.10. MAJOITUSVARAUS: Hanasaari puh. (09) 4350 2411, sähköposti: myyntipalvelu@hanaholmen. fi, hinnat 1 hh to-pe 98 e ja pe-la 75 e. Varaukset viimeistään 22.10.2015 Asianajajaliiton huonekiintiöstä. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelylautakunta TT AU T UMI 15 h S LV O I T E Leikkaa talteen! 4 h VE Keräilyliike Osake & Kirja Oy | Y-tunnus 0792163-8 AU T UMI SOVITTELUN JATKOKURSSI S Helsinki 3.11.2015 Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 12.15–17.00 OSAKEKIRJAT RAHAKSI! TT LU LU AU T UMI JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto KOU JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto TT ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 2.10. LV O I T E ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 15.9. HINTA: 195 euroa (sisältää kahvit) VE Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijoille kysymyksiä etukäteen sähköpostitse [email protected] tai kurssin aikana chatin avulla. Kysymyksiin vastataan koulutuspäivän aikana. LV O I T E HINTA: 210 euroa kurssille paikan päällä osallistuville ja 165 euroa etäosallistujille. A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 VE 10.30Asianajajan todistamiskielto ja -velvollisuus Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta, Valtakunnansyyttäjänvirasto 11.30Kommenttipuheenvuoro Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander, Helsingin yliopisto 11.45 Keskustelua aamupäivän teemoista 12.00Lounas 13.00Vastakuulustelu esitutkinnassa erityisesti seksuaalirikosasioissa Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, ItäSuomen syyttäjänvirasto 13.45 Hyödyntämiskielto ja todistelukiellot Esittelijäneuvos Pasi Pölönen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 14.45Kahvitauko 15.00Prosessuaaliset keinot asianomistajan tai todistajan suojelemiseksi Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjänvirasto 15.45Kommenttipuheenvuoro asianajaja Antti Riihelä, Asianajotoimisto Antti Riihelä Oy 16.00Loppukeskustelu 16.30Päätössanat KOU 38 koulutusta 3.–4.12.2015 Helsinki, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs The introductory one-day course “International Corporate Governance” takes an international approach to corporate governance with a starting point in continental European governance structures. The course aims to give a thorough insight in different approaches to corporate governance structures, and an understanding of EU and US regulations on corporate governance issues, various codes of conducts and corporate social responsibility. Tarkempi ohjelma nettisivuilla. The course provides for a comprehensive overview of the legal considerations one has to make when dealing with the drafting and negotiation process of international contracts. The differences between the major legal systems are outlined and comparisons are made on a countryby-country level. Furthermore, the course both provides for a better understanding of the overall structure of an International Contract and gives the participants an overview of the main clauses used. Finally, the course makes the participants more familiar with terminology used in International Contracts. HINTA: 375 euroa (sisältää kahvit ja lounaan) SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 2.11. Tarkempi ohjelma nettisivuilla. AU T UMI 6 h S LV O I T E KOU TT VE JÄRJESTÄJÄT: Suomen Asianajajaliitto ja Legal Courses, Aarhus Denmark LU SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M HINTA: 600 euroa (sisältää kahvit ja lounaat molempina päivinä) ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 3.11. TT AU T UMI S 12 h LU Helsinki 2.12.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs JÄRJESTÄJÄT: Suomen Asianajajaliitto ja Legal Courses, Aarhus Denmark LV O I T E DRAFTING & NEGOTIATING INTERNATIONAL CONTRACTS VE INTERNATIONAL CORPORATE GOVERNANCE 39 KOU A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 ASIANAJAJAPÄIVÄT 15.1.2016 Helsinki (Ohjelma myöhemmin) Ilmoittautuminen Asianajajaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin ilmoittaudutaan em. päivämääriin mennessä nettisivuilla asianajajaliitto.fi/koulutus olevilla ilmoittautumislomakkeilla tai sähköpostitse [email protected]. Peruutusehdot Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutusilmoitus tulee toimittaa sähköpostilla ([email protected]) Asianajajaliiton toimistoon. Kun muutat, kuljetat tai varastoit, soita meille! ME PALVELEMME Veljekset Koppanen Oy on palveluhenkinen muutto-, kuljetus- ja varastointipalveluja tuottava yritys. Tarjoamme erilaisiin muutotarpeisiin luotettavaa palvelua. Meillä on osaamista - muuttopalveluissa, - myös edunvalvonta, jäämistö- ja arkistomuutot - varastointipalveluissa - pakkauspalveluissa - siistimispalveluissa Toimeksiannot suoritamme omalla miehistöllä. Tavaroiden säilytys varastopisteemme toimitiloissa Vantaalla ja Espoossa. Veljekset Koppanen Oy PL 53, 00401 Helsinki puh. 09-6227 5500, 0400-840 738 www.veljeksetkoppanen.fi 40 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 URAUUTISET Uusia kollegoja ja toimistoja UUDET ASIANAJAJAT Ala-Hallila Timo, Roschier Asianajotoimisto Oy, Helsinki Alanko Antti, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki Ansamaa Anna, Asianajotoimisto Heikilä & Co Oy, Turku Hakri Tiina, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy, Helsinki Helminen Jaakko, Asianajotoimisto Krogerus Oy, Kuopio Husa Antti, Asianajotoimisto Borenius Oy, Tampere Kantola Antti, Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy, Kemi Karvinen Kiti, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki Kauppi Antti, Procopé & Hornborg Asianajotoimisto Oy, Helsinki Kuha Antti, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki Kunnas Aino-Emilia, Asianajotoimisto Ervasti & Kunnas Oy, Mikkeli Lundan Susanna, Asianajotoimisto Borenius Oy, Tampere Lusenius Henna, Asianajotoimisto Borenius Oy, Helsinki Långstedt Jan, Asianajotoimisto MK-Law Oy, Kirkkonummi Mohsen Mari, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy, Helsinki Parviainen Jenni, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki Parviainen Kim, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki Pello Jukka, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy, Helsinki Peräläinen Tiina Johanna, Asianajotoimisto Kari Eriksson Oy, Oulu Pihlaja Tapio, Asianajotoimisto Suojanen & Alanen Oy, Tampere Polvenlahti Anna, Asianajotoimisto Krogerus Oy, Helsinki Puikkonen Ilkka, Roschier Asianajotoimisto Oy, Vaasa Pöhö Ulla-Maija, Asianajotoimisto Markus Pöhö Oy, Oulu Rintala Maria, Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy, Helsinki Saarinen Olavi, Asianajotoimisto Ola Saarinen Oy, Helsinki Salo Mervi, Asianajotoimisto AP Law Office Oy, Helsinki Somervuori Pyry, Asianajotoimisto Krogerus Oy, Helsinki Tanhuanpää Jarno, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki Tuomivaara Annamari, Oulun oikeusaputoimisto, Oulu Vammeljoki Minna, Asianajotoimisto Borenius Oy, Helsinki Vesala Tuomas Tapani, Asianajotoimisto Honka ja Vesala Oy, Oulu Wesander Johan, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy, Helsinki Vesterbacka Eeva, Asianajotoimisto Voutilainen Oy, Espoo PÄÄTTYNEET JÄSENYYDET Ahvenjärvi Pekka, Tornio, 16.3.2015 Heikman Jari, Loimaa, 28.3.2015 Huber Thomas, Helsinki, 1.3.2015 Koskinen Martti, Kouvola, 31.3.2015 Kurunsaari Juulia, Espoo, 13.4.2015 Levula Reijo, Kokemäki, 24.4.2015 Levänen Marja-Leena, Turku, 13.4.2015 Maunula Juha, Espoo, 16.2.2015 Mäkelä Seppo, Tampere, 20.4.2015 Nieminen Tuula (pass.), Iso-Britannia, 31.12.2014 Nurmela Laura, Oulu, 30.1.2015 Paanila Riku, Helsinki, 7.3.2015 Seppälä Oscari, Helsinki, 24.4.2015 Thorström Micaela, Helsinki, 30.1.2015 Turpeinen Pekka, Joensuu, 30.3.2015 Vainikka Mirkka, Helsinki, 19.4.2015 Vuorenmaa Ilkka, Helsinki, 30.1.2015 UUDET ASIANAJOTOIMISTOT ASIANAJOTOIMISTO OLA SAARINEN OY Simonkatu 8, 00100 Helsinki Puh. 010 839 3979, faksi (09) 562 5059 [email protected] www.advoforum.fi Asianajaja: Ola Saarinen (010 839 3970, 050 500 2831) NIMITYKSET ASIANAJOTOIMISTO CASTRÉN & SNELLMAN OY Datanomi Dmitrij Brandt on nimitetty ICTtukihenkilöksi 1.1.2015 alkaen. OTM, KTM Marjut Kaariste on nimitetty associatelakimieheksi 10.11.2014 alkaen EU- ja kilpailuoikeus -palveluumme. Asianajaja Kiti Karvinen on nimitetty associatelakimieheksi 7.1.2015 alkaen EU- ja kilpailuoikeus -palveluumme. Tradenomi (HSO) Miira Kettunen on nimitetty assistentiksi 1.11.2014 alkaen. Emma Pohjalainen on nimitetty assistentiksi 1.1.2015 alkaen. Tradenomi (HSO) Ella Pöllänen on nimitetty assistentiksi 1.11.2014 alkaen. Asianajaja, KTM Jarno Tanhuanpää on kutsuttu osakkaaksi 2.2.2015 alkaen. OTM Silvaliisa Virri on nimitetty associatelakimieheksi 10.11.2014 alkaen Yritysjärjestelytsekä Pääomamarkkinat ja finanssialan sääntely -palveluihimme. urauutiset A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 41 FM Laura Vuorinen on nimitetty kääntäjäksi 1.1.2015 alkaen. DITTMAR & INDRENIUS ASIANAJOTOIMISTO OY OTM Johanna Ahola on nimitetty Associateksi. Ahola on erikoistunut riidanratkaisuun sekä yleiseen sopimusoikeuteen ja työoikeuteen. Asianajaja Anders Carlberg on nimitetty Managing Partneriksi 1.1.2015 alkaen. Aikaisemmin Carlberg on johtanut M&A & Private Equity -praktiikkaa. Asianajaja Mikko Eerola on kutsuttu osakkaaksi 2.2.2015 alkaen. Eerola toimii Energy, Infrastructure & Natural Resources -praktiikan vetäjänä ja M&A & Private Equity -praktiikan jäsenenä. Eerola siirtyy Dittmar & Indreniukselle Waselius & Wistiltä, jossa hän on toiminut osakkaana. Asianajaja Tom Ehrström on nimitetty Senior Associateksi. Ehrström kuuluu Dispute Resolution -praktiikkaan. Asianajaja, KTM Wilhelm Eklund on kutsuttu osakkaaksi 1.1.2015 alkaen. Eklund on työskennellyt Dittmar & Indreniuksella vuodesta 2005 lähtien. Hän toimii M&A & Private Equity -praktiikan toisena vetäjänä. OTM Gabrielle Hjelt on nimitetty Senior Associateksi. Hän kuuluu M&A & Private Equity, Intellectual Property ja Life Sciences -praktiikoihin. Asianajaja Nora Jaari-Hakola on nimitetty Senior Attorneyksi. Jaari-Hakola kuuluu Employment, Benefits & Pensions ja Dispute Resolution -praktiikoihin. Asianajaja Suvi Knaapila on nimitetty Senior Attorneyksi. Knaapila kuuluu Employment, Benefits & Pensions ja Dispute Resolution -praktiikoihin. Asianajaja, FM, CIPP/E Jukka Lång on kutsuttu osakkaaksi 1.1.2015 alkaen. Lång on työskennellyt Dittmar & Indreniuksella vuodesta 2005 lähtien. Hän johtaa Data Protection, Marketing & Consumers -praktiikkaa. Asianajaja, KTK Juha Nurminen on nimitetty Senior Attorneyksi. Nurminen toimii M&A & Private Equity -praktiikassa. Asianajaja Jan Ollila on nimitetty Senior Partneriksi ja hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Lisäksi hän toimii M&A & Private Equity -praktiikan vetäjänä. Ollila toimi Managing Partnerina vuosina 2007–2014. Asianajaja, VT Jukka Pello on nimitetty Senior Associateksi. Pello kuuluu Technology & Outsourcing, Intellectual Property ja Dispute Resolution -praktiikoihin. OTM, VT Anniina Teronen on nimitetty Associateksi. Teronen keskittyy erityisesti työoikeuteen. Aikaisemmin hän on työskennellyt lakimiehenä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ssä. KOTKA & CO. ASIANAJOTOIMISTO OY OTK, Ins. Petri Marjanen on aloittanut 26.1.2015 lakimiehenä Kotka & co:ssa. Marjasen erityisosaamisalueita ovat öljy- ja kaasu-, offshoreja laivanrakennusprojektien sopimusjuridiikka, kansainvälinen kauppa ja kuljetus, yhteisyritykset ja yhtiöoikeus. ASIANAJOTOIMISTO LINDBLAD & CO OY Asianajaja Markus Hämäläinen on nimitetty Mikkelin toimiston lakimieheksi. Hämäläisellä on laaja kokemus julkishallinnosta sekä yritys- ja teollisuuspuolen toiminnasta. Asianajaja Minna Romu on kutsuttu osakkaaksi. Romu on keskittynyt erityisesti työ- sekä kiinteistöja asunto-osakeyhtiöoikeuteen. Romu on ollut Lindbladin palveluksessa vuodesta 2010, ensin harjoittelijana ja vuodesta 2011 lakimiehenä. ASIANAJOTOIMISTO LUKANDER RUOHOLA HTO OY Asianajaja, VT Juhani Ekuri on kutsuttu yhtiön osakkaaksi. Ekuri on erikoistunut sopimus-, työ- ja yhtiöoikeuteen sekä yritysjärjestelyihin. Hän toimii myös konkurssipesien pesänhoitajana. Ekuri on työskennellyt yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 alkaen. Dmitrij Brandt Marjut Kaariste Kiti Karvinen CASTRÉN & SNELLMAN OY CASTRÉN & SNELLMAN OY Ella Pöllänen Jarno Tanhuanpää Anders Carlberg Miira Kettunen Emma Pohjalainen Silvaliisa Virri Laura Vuorinen Johanna Ahola Mikko Eerola Tom Ehrström DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS Wilhelm Eklund Gabrielle Hjelt Nora Jaari-Hakola Suvi Knaapila Camilla Kylander Jukka Lång Juha Nurminen Jan Ollila Jukka Pello Anniina Teronen DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS KOTKA & CO. OY Petri Marjanen Markus Hämäläinen Minna Romu Juhani Ekuri Iiro Hollmén Kimmo Kajander Jussi Ikonen CASTRÉN & SNELLMAN OY CASTRÉN & SNELLMAN OY DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS LINDBLAD & CO OY CASTRÉN & SNELLMAN OY DITTMAR & INDRENIUS LUKANDER RUOHOLA HTO OY CASTRÉN & SNELLMAN OY CASTRÉN & SNELLMAN OY CASTRÉN & SNELLMAN OY CASTRÉN & SNELLMAN OY DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS LUKANDER RUOHOLA HTO OY Asianajaja, VT Iiro Hollmén on kutsuttu yhtiön osakkaaksi. Hollmén on erikoistunut yhtiö- ja vero-oikeuteen sekä yritysjärjestelyihin. Hän toimii myös yrityssaneerausten selvittäjänä. Hollmén on työskennellyt yhtiön palveluksessa vuodesta 2008 alkaen. OTM Kimmo Kajander on nimitetty lakimieheksi. Kajander on aikaisemmin työskennellyt Cargotec LUKANDER RUOHOLA HTO OY LINDBLAD & CO OY MERILAMPI OY Oyj:ssä erityisesti kansainvälisten sopimusten parissa. ASIANAJOTOIMISTO MERILAMPI OY Asianajaja, VT Jussi Ikonen on nimitetty Merilammen toimitusjohtajaksi 9.2.2015 alkaen. Hän on erikoistunut yritysten välisiin oikeudenkäynteihin >> sekä välimiesmenettelyihin ja toimii Merilammen urauutiset 42 A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 Suomen Asianajajaliiton toimisto PL 194 (Simonkatu 12 B) 00101 Helsinki vaihde (09) 6866 120 [email protected] Minna Melender pääsihteeri yhteiskuntasuhteet ja yleishallinto (09) 6866 1212 Kirsi-Marja Salokangas Jani Ylä-Autio MERILAMPI OY MERILAMPI OY Pia Bräysy Joona Haapamäki Kristiina Hirva Matti J. Huhtamäki Outi Isotalo Antti Kauppi Petri Kyllönen Matti Honkanen Max Jaakkola Mikko Tyynilä Antti Kolehmainen Niklas Thibblin PELTONEN LMR OY PELTONEN LMR OY PELTONEN LMR OY Pirkko Kivikari apulaispääsihteeri jäsenasiat, täydennyskoulutus ja ammatillisten etujen kehittäminen (09) 6866 1213 VIESTINTÄ JA OIKEUSPOLITIIKKA Janne Laukkanen kehitys- ja viestintäpäällikkö oikeuspolitiikka ja kehityshankkeet (09) 6866 1225, 040 588 1925 PELTONEN LMR OY PELTONEN LMR OY PROCOPÉ & HORNBORG OY PROCOPÉ & HORNBORG OY REIMS & CO OY Johanna Kainulainen viestintäasiantuntija mediasuhteet, Advokaatti (09) 6866 1233, 040 721 7289 Heidi Enne tiedottaja verkko- ja jäsenviestintä, Defensor Legis (09) 6866 1221, 040 510 8238 JÄSEN- JA TOIMISTOPALVELUT Kaarina Holopainen toimistopäällikkö, jäsen- ja lupa-asiat (09) 6866 1217 Marja Karppinen koulutussihteeri (09) 6866 1220 Aiju Pulkkanen toimistosihteeri (09) 6866 1218 Monika Pyykkönen it-vastaava (09) 6866 1211 Anne Pätiälä kirjanpitäjä (09) 6866 1216 Minna Wilenius jäsensihteeri, jäsen- ja tilaajarekisteri (09) 6866 1227 Valvontalautakunnan valvontayksikkö PL 13 (Simonkatu 12 B 16) 00101 Helsinki vaihde (09) 6866 1240 [email protected] Pia Kauppinen valvonnasta vastaava lakimies (09) 6866 1226 Katja Flittner lakimies (09) 6866 1215 Päivikki Hartikainen valvonta-assistentti (09) 6866 1222 Sanna Leppänen lakimies (09) 6866 1229 Johanna Sulkumäki lakimies (09) 6866 1210 Sonja Saari valvonta-assistentti (09) 6866 1223 REIMS & CO OY REIMS & CO OY SURAKKA OY riidanratkaisuryhmän toisena vetäjänä. Asianajaja, VT, OTK Kirsi-Marja Salokangas on nimitetty Senior Associate -lakimieheksi Merilammen Tampereen toimistolle. Salokangas on erikoistunut sopimus- ja työoikeuteen sekä julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön. Asianajaja, VT Jani Ylä-Autio on nimitetty Merilammen hallituksen puheenjohtajaksi 9.2.2015 alkaen. Hän toimi Merilammen toimitusjohtajana vuosina 2009–2015. Ylä-Autio on erikoistunut yritysja kiinteistöjärjestelyihin ja hän vetää Merilammen yritysjärjestelyt-ryhmää. ASIANAJOTOIMISTO PELTONEN LMR OY Asianajaja Pia Bräysy on nimitetty Counseliksi 1.1.2015. Bräysy on erikoistunut riidanratkaisuun ja insolvenssioikeuteen. OTM Joona Haapamäki on nimitetty lakimieheksi riidanratkaisu-osaamisryhmään 2.2.2015. Asianajaja Kristiina Hirva on nimitetty Counseliksi 1.1.2015. Hirva on erikoistunut rahoitusjärjestelyihin. Asianajaja Matti J. Huhtamäki on nimitetty Counseliksi 1.1.2015. Huhtamäki on erikoistunut kilpailuoikeuteen ja riidanratkaisuun. Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy OTK, VT Outi Isotalo on nimitetty Senior Counseliksi 12.1.2015. Isotalo on erikoistunut IP- ja teknologiaoikeuteen sekä sopimusoikeuteen. PROCOPÉ & HORNBORG ASIANAJOTOIMISTO OY Asianajaja Antti Kauppi on nimitetty Senior Associateksi 7.1.2015 alkaen. Asianajaja, VT Petri Kyllönen on kutsuttu osakkaaksi. ASIANAJOTOIMISTO REIMS & CO OY Asianajaja Matti Honkanen on kutsuttu osakkaaksi 1.1.2015 alkaen. Honkanen on erikoistunut kansainvälisiin sopimuksiin ja juridiikkaan, talousrikoksiin, tulliasioihin ja Venäjän lakiasioihin. VT, OTM Max Jaakkola on nimitetty lakimieheksi 3.11.2014 alkaen. Jaakkola hoitaa työ-, sopimusja yhtiöoikeudellisia toimeksiantoja sekä oikeudenkäyntejä. WASELIUS & WIST OY Asianajaja, VT Mikko Tyynilä on kutsuttu osakkaaksi 1.1.2015 alkaen. Tyynilä on erikoistunut yhtiöoikeuteen, yritysten rikosasioihin ja sisäiseen tarkastukseen sekä jäämistöoikeuteen. Hän vastaa myös toimiston liiketoiminnan kehittämisestä. ASIANAJOTOIMISTO SURAKKA OY VT Antti Kolehmainen on nimitetty lakimieheksi 7.1.2015 lukien. ASIANAJOTOIMISTO WASELIUS & WIST OY Asianajaja Niklas Thibblin on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Thibblin on ollut toimiston osakkaana vuodesta 2009 ja hänet tunnetaan erityisesti vero-oikeuden asiantuntijana. NIMITYSUUTISET JA KUVAT VUODEN 2015 LEHTIIN 19.5. (3/2015), 6.8. (4/2015), 17.9. (5/2015) JA 5.11. (6/2015) MENNESSÄ: WWW.ASIANAJAJALIITTO. FI/NIMITYKSET TAI ADVOKAATTI@ ASIANAJAJALIITTO.FI Odotamme palautettasi Mitä ajatuksia tämä lehti herätti? Mistä aiheista haluaisit lukea Advokaatissa? Odotamme viestiäsi: [email protected] takaikkuna A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15 S A R JA S S A K ERROTA A N A L A L L A VA IKU T TAVA S TA HENK ILÖS TÄ Ihmisten johtaja Helsingin oikeusaputoimiston johtaja, asianajaja Marjo Kurki on osallistava ja valmentava johtaja, joka haluaa tehdä asioita yhdessä. Työskentelit aiemmin Kotkan oikeusaputoimistossa ja Valtiokonttorissa. Miksi hakeuduit reilu vuosi sitten nykyiseen tehtävääsi? Tässä työssä pystyn yhdistämään kaksi rakasta asiaa: asianajotyön ja johtamisen. Oivalsin jossain vaiheessa työuraani, että saan eniten työn iloa saadessani auttaa ja tukea kollegoitani onnistumaan työssään. Millaisia haasteita oikeusapuun liittyy? Erilaiset yhteiskunnan muutokset, kuten esimerkiksi taloudellinen taantuma, syrjäytyminen ja syrjäseutujen autioituminen näkyvät oikeusaputoimistoissa konkreettisella tavalla. Meidän tulee kehittää erilaisia etäpalveluita ja sähköisiä asiointikanavia. Nopea ja tehokas tiedonvälitys on tärkeää, sillä se edesauttaa sovintojen syntyä. Sovittelu ehkäisee asioiden monimutkaistumista ja vähentää tuomioistuinkäsittelyjä. Miten haluat kehittää oman toimistosi toimintaa? Helsingin oikeusaputoimistossa työskentelee motivoituneita ammattilaisia, jotka haluavat kehittää paitsi itseään, myös työyhteisöään ja toimintatapojaan. Olemme viime vuoden aikana muun muassa monipuolistaneet palveluamme ja saaneet leikattua jonotusaikoja. Kehittämistyö on jatkuvaa ja osallistavaa yhteistyötä henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. Mitä haluaisit sanoa asianajajille? Suomalainen oikeusapujärjestelmä perustuu siihen, että julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Me emme ole vastapuolia vaan myötäpuolia. Kannustan kaikkia kokeilemaan erilaisia tehtäviä lainvalmistelusta oikeussalityöhön. Tehtäväkierto vahvistaa kaikkien osaamista, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja verkostoitumista. TEK STI V IRPI MEL L ERI // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I 43 Kaikki yhdessä koossa. Uudistuneesta Audin kompaktimallistosta löytyy jokaiselle omansa. Eläköön vaihtoehdot! Audin uudistuneesta kompaktimallistosta löytyy nyt jokaiselle sopiva auto: uusi monikäyttöinen Q3, erikoisvarustellut A3 Open Sky -mallit, design-ikoni TT, edistyksellinen A3 e-tron -pistokehybridi ja ketterä A1 Sportback. Tutustu mallistoon osoitteessa audi.fi/sopiisinulle Esim. Uusi Audi Q3 alk. 36.500 €. Audi Care Base -huolenpitosopimus Q3-malleihin alk. 28,10 €/kk. Audi Q3 1.4 TFSI ultra 110 kW (150 hv): autoveroton hinta: 29.050 €, arvioitu autovero 7.450,22 €*, kokonaishinta: 36.500,22 €. Vapaa autoetu 745 €/kk, käyttöetu 565 €/kk. Keskikulutus 5,6 l/100 km. *CO2-päästöt 128 g/km. Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan autot erikoisvarustein.
© Copyright 2024