Hän näki rikoksen tekijän – vai näkikö? 24
Osuvasti oikeuselämästä // numero 3-2015 // kahdeskymmenes vuosikerta PIRKKO KIVIKARI ASIANAJAJAKOULUTUKSEN MOOTTORI 18 Hän näki rikoksen tekijän – vai näkikö? 24 PAULIINE KOSKELON OIKEUSTEKO 10 ASIANAJAJIEN SIVUBISNEKSET 30 1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari järjestää juridiikan koulutuksia nimellä Kauppakamari | Juridiikka Pysy parhaiden joukossa ja ilmoittaudu mukaan viime vuoden *parhaimmaksi valitun juridiikan kouluttajan tilaisuuksiin. *Taloustutkimuksen Yrityskuvat 2014 -tutkimus Julkisoikeus 22.–23.10. Lokakuu 17.9.2015, Ravintola Savoy Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat: Asianajaja, osakas Niko Hukkinen, Roschier Asianajotoimisto Oy Asianajaja, osakas Katri Joenpolvi, Asianajotoimisto Krogerus Oy Lisäksi asiantuntijoina: Asianajaja, osakas Leena Lindberg, Asianajotoimisto Krogerus Oy Tutkimuspäällikkö Antti Norkela, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Erikoistutkija Heikki Pursiainen, VATT Tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Tutkimuspäällikkö Maarit Taurula, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kaikki oleellinen kilpailuoikeudesta yhdessä päivässä! Suuressa Kilpailupäivässä käsitellään businesshenkisesti kilpailulainsäädännön asettamia rajoituksia sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia. Ohjelmassa muun muassa: • • • • • • Mitä uutta kuuluu kartellivalvontaan? Määräävän markkina-aseman sääntely – trendit ja mahdollisuudet Yrityskauppavalvonta Kärsitkö kartellista vahinkoa? Miten lähdet selvittämään asiaa? Kilpailu- ja kuluttajaviraston painopisteet jakelusopimusten valvonnassa Tunnistatko kielletyt valtiontuet ja kilpailuneutraliteettiongelmat? Mikä kaikki voi olla valtiontukea? Tervetuloa kuulemaan, mikä puhuttaa kilpailuoikeudessa juuri nyt! Lakimiesliiton jäsenetuhinta 540 € + alv 24 % (norm. 680 € + alv) Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.kauppakamarikauppa.fi Esityksiä täydentää herkullisesti viritetty paneelikeskustelu: Kartellivalvonta Suomessa ja EU:ssa Keskustelussa mukana: • Asianajaja, osakas Ilkka Aalto-Setälä, Asianajotoimisto Borenius Oy • Tutkimuspäällikkö Mika Hermas, Kilpailu- ja kuluttajavirasto • Asianajaja, osakas Leena Lindberg, Asianajotoimisto Krogerus Oy • Finanssineuvos Markku Stenborg, Valtiovarainministeriö Fasilitaattori: asianajaja (NY), Ami Paanajärvi, Asianajotoimisto Roschier Oy Kuntien Lakimiehet 2015 -laivaseminaari Valtiontukisäännösten ajankohtaispäivä Jäsenetu-/normaalihinta 850/650 € 450/630 € Perhe ja perintö 12.11. Ennakkoperinnöt ja muut lahjat osituksessa ja perinnönjaossa 2.12. Avioliittovarallisuuden ajankohtaisbrunssi 450/630 € 375/495 € Rahoitus ja vakuudet Marraskuu Kiinteistörahoituksen ajankohtaisbrunssi 395/495 € Rikos- ja prosessioikeus Oikeudenkäyntitaidot-brunssisarja 29.9. 1. jakso: Oikeussalikäyttäytyminen Lokakuu 2. jakso: Riita-asian kirjallinen ja suullinen valmistelu Marraskuu 3. jakso: Riita-asian pääkäsittely 995/1335 € 375/495 € 375/495 € 375/495 € Sopimusoikeus 11.9. Osakassopimusbrunssi Lokakuu Osakeyhtiöriidat 5.11. Sopimusten räätälöinti käytännössä – sopimusmallien ja yleisten ehtojen oikea käyttö Työoikeus 20.10. 28.10. 11.11. 19.11. 25.11. 9.12. Liiketoiminnan luovutuksen vaikutukset työsuhteisiin Osatyökykyinen työntekijä ja työsuhteisiin liittyvät käytännön kysymykset YT-neuvotteluiden nuotittaminen käytännössä Sallittua vai kiellettyä työelämässä? Työoikeuden ajankohtaisbrunssi Tasapuolinen kohtelu ja syrjimättömyys työssä Työoikeudellisten riitojen prosessit 395/495 € 395/495 € 540/680 € 495/630 € 495/630 € 375/495 € 375/495 € 375/495 € 375/495 € Yhteisöoikeus ja yritystoiminta 17.9. Suuri Kilpailupäivä 2015 6.10. Tilinpäätöksen tulkinta ja ymmärtäminen ei-rahoitusammattilaisille I 28.10. Säätiöoikeuden ajankohtaispäivä 3.11. Yrityksen ja tilinpäätöksen analysointi ei-rahoitusammattilaisille II 1.12. Yrityksen ja liiketoiminnan arvonmääritys 540/680 € 540/680 € 495/630 € 540/680 € 540/680 € Ympäristö ja asuminen 24.9. Urakkasopimukset 450/630 € . Hintoihin lisätään alv 24 %. Ulkomaan matka- ja laivaseminaareissa alv 0 % Pidätämme oikeudet muutoksiin. www.kauppakamarikauppa.fi • Puhelin (09) 2286 0360 • [email protected] Mikä tuomioistuin on toimivaltainen? Tapauksia tietosuojasta Uudistettu Bryssel I -asetus ja kansainväliset oikeudenkäynnit -brunssiseminaari • 31.8. Helsinki – tietosuojavaltuutetun kannanottoja, tietosuojalautakunnan päätöksiä ja tuomioistuinratkaisuja -brunssi • 8.9. Helsinki 100 % ” Hyvä sopimusneuvottelija rajaa riskejä myös oikeuspaikan valinnalla. ” Eija Warman ja Katja Aholan viimeisimmän tietosuojaseminaarin osallistujista suosittelisi seminaaria kollegalleen! Asianajaja, VT EERO KÄRKI, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy Asianajaja EIJA WARMA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Tuomioistuinten toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista ja Asiantuntijana myös: täytäntöönpanoa koskeva uudistettu Bryssel I -asetus tuli voimaan Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, oikeusministeriö 10.1.2015. Tuomiot, tuomioistuimen vahvistamat sovinnot sekä viralliset asiakirjat ovat uudistuksen myötä suoraan täytäntöönpantavissa. Myös täytäntöönpanomenettely muuttui. Asetus kuuluu jokaisen sopimus- ja riitajuristin työkalupakkiin. Brunssiseminaarissa käydään läpi henkilötietojen käsittelyn elinkaaren eri vaiheita käytännön tapausten avulla. Luennoitsijat avaavat vaatimusten taustoja konkreettisten tapausesimerkkien ja omien kokemustensa kautta sekä jakavat myös parhaat käytännön vinkkinsä riskien välttämiseksi ja henkilötietojen asianmukaiseen käsittelyyn. Seminaariosallistujilla on myös mahdollisuus lähettää luennoitsijoille ennakkokysymyksiä, jotka otetaan osaksi päivän ohjelmakokonaisuutta. Asiantuntijana myös: Ylitarkastaja Katja Ahola, Tietosuojavaltuutetun toimisto Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 371,25 € (norm. 495 €) Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 371,25 € (norm. 495 €) Mitä johtajalta voi kohtuudella vaatia? Muutokseen valmistautuminen Johtajan työoikeudellinen asema -brunssi • 1.9. Helsinki Liiketoiminnan luovutusten vaikutukset työ- ja virkasuhteisiin • 15.9. Helsinki Asianajaja ANU WAARALINNA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy EVP HR, OTM, EMBA SARI SUONO, HKscan Oyj Johtajan työoikeudellinen asema poikkeaa muusta henkilöstöstä. Tämä tulee ottaa huomioon myös johtajasopimusta tehtäessä. Oikein laadittu johtajasopimus huomioi sekä johtajan että työnantajan intressit. Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 371,25 € (norm. 495 €) Executive Search, Partner Johtamispsykologi MIA ASPEGRÉN Momentous Oy Brunssilla saat ajankohtaista tietoa toimitusjohtajien ja muun ylimmän johdon asemasta. Lisäksi käsitellään olennaisia johtajasopimuksiin liittyviä kysymyksiä ja niiden ratkaisuja. Luennoitsijat myös havainnollistavat johtajasopimusten ehtoja mallisopimuksin ja työelämän käytännön esimerkein. Asianajaja PETTERI UOTI, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy Henkilöstöpäällikkö SIRPA PIIROINEN, Attendo Oy Lakiasiainjohtaja MARKUS ÄIMÄLÄ, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Seminaarissa käsitellään kysymyksiä, jotka jatkuvasti nousevat esille ennen erilaisia uudelleenjärjestelyjä ja niiden jälkeen, muun muassa: • • • • mitä tarkoitetaan liikkeen luovutuksella? ketkä työntekijöistä siirtyvät liiketoiminnan mukana? mitkä työsuhde-etuudet siirtyvät ja mitkä eivät siirry? millaisia muutoksia luovutuksensaaja voi tehdä työ- tai virkasuhteen ehtoihin? • kuntien yhtiöittämisvelvoite käytännössä: mitä työoikeudellisia erityispiirteitä liittyy kunnan toimintojen yksityistämiseen? • mistä asioista liiketoiminnan luovuttajan ja vastaanottajan kannattaa sopia keskenään? • miten toteutetaan tasapuolisen kohtelun vaatimus yritysjärjestelyissä? Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € (norm. 730 €) Hintoihin lisätään alv 24 %.. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi pääkirjoitus 6 18 OIKEUSTURVAVAKUUTUKSET JOHTAVAT HARHAAN O tsikon väite ei ole yllätys asianajajille, jotka hoitavat yksityishenkilöiden oikeusturvavakuutuksista korvattavia juttuja. Vakuutukset tuottavat asiakkaille toistuvasti ikäviä yllätyksiä. Tyypillisesti asianajajan luo tuleva asiakas on allekirjoittanut vakuutuspaperinsa vuosia sitten, jolloin huomio on kiinnittynyt johonkin aivan muuhun kuin siihen, mitä oikeusturvasta sanotaan. Ja kukapa kunnon ihminen oikeudellisiin ongelmiin edes joutuisi… Esimerkiksi avioeron, huoltajuusriidan tai hometalokiistan kohdalla oikeusturvavakuutuksen kattavuus on usein asiakkaalle karvas pettymys. Riitatyyppi on voitu vakuutusehdoissa rajata kokonaan vakuutuksen ulkopuolelle tai korvauskatto saavutetaan jo ennen käräjiä. Vakuutus saattaa riittää esimerkiksi vain hometaloriidan teknisten asiantuntijoiden lausuntoihin. Vakuutusten puutteet ja rajoitukset ovat pääosin samanlaisia yhtiöstä toiseen. Muutosta parempaan ei varmuudella tapahdu, ellemme Asianajajaliitossa pidä asiasta ääntä. Kysymys on kansalaisten oikeusturvasta. Emme ole huolemme kanssa yksin. Nostimme yhdessä Kuluttajaliiton edustajan kanssa asian julkiseen keskusteluun kesäkuun alussa valtuuskuntamme kokouk-sen yhteydessä. Yhteen ääneen totesimme vakuutusten olevan pitkälti harhaanjohtavia. Ihmiset luulevat saavansa parempaa suojaa, kuin mitä vakuutukset heille tarjoavat. Vakuutusyhtiöille oikeusturvavakuutukset eivät selvästikään ole kilpailuvaltti. Eivätkä ne sellaiseksi muutu, elleivät kansalaiset osaa kysyä vakuutuksista ja kyseenalaistaa niiden ehtoja. Vakuutustoiminta on liiketoimintaa. Sellaisia tuotteita myydään, joille on kysyntää ja jotka kannattavat. Kattavammat ehdot luultavasti nostaisivat vakuutusten hintoja, mutta silloin suoja olisi nykyistä parempi – ja kuluttaja lopulta tyytyväisempi. Oikeusturvavakuutuksiin vaikuttaminen on yksi liiton sisältö A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 ”Asianajajakunnan mahdollisuus osallistua koulutuksiin muuallakin kuin suurissa kaupungeissa paranee etäkoulutuksen ansiosta.” strategisia tavoitteita. Siksi haluamme herättää aiheesta julkista keskustelua. Vaikuttamisen voi aloittaa ottamalla asian puheeksi, kun seuraavan kerran päivität omaa kotivakuutustasi. Kokemusten mukaan vakuutusvirkailijasi tulee hämmästymään, sillä eihän oikeusturvavakuutuksen sisältö ketään kiinnosta? Y HTEISKUNNALLISEN KE SKUSTELUN lisäksi tärkeää on ammattikuntamme sisäinen vuoropuhelu. Keskeisiä keskustelupaikkoja meille asianajajille ovat muun muassa paikallisosastojen tapahtumat ja kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liiton valtuuskunta. Kesäkuun alussa valtuuskunta oli koolla Vaasassa. Valtuuskunta tekee liiton keskeisimmät linjaukset ja valitsee muun muassa liiton johtohenkilöt. Olen toiminut liiton puheenjohtajana kaksi vuotta ja valtuuskunta valitsi minut nyt vuoden jatkokaudelle. Tuleva vuosi on erityisen mielenkiintoinen koko oikeushallinnon tulevaisuuden kannalta. Haluan lausua lämpimät kiitokseni saamastani luottamuksesta. 7 18 HENKILÖ KUVASSA Monipuolinen puurtaja Pirkko Kivikari on työskennellyt Asianajajaliitossa yli 20 vuotta. Työsarka oli monipuolinen ja panostus etenkin alan täydennyskoulutukseen suuri. Nyt liiton puuhanainen keskittyy itseensä, sillä aktiiviset eläkepäivät kutsuvat. 24 LA AJAKULMA Silminnäkijä tunnistaa Silminnäkijän tekemä tunnistaminen voi ratkaista rikoksen. Sen luotettavuuteen vaikuttaa, missä oloissa tunnistus on tehty ja miten se on toteutettu esitutkinnassa. AJASSA 9 Apua kriiseihin 10 Välimiesmenettely 11 Sallittua ja kiellettyä 12 Silminnäkijä 13 Lainattua 15 Hengähdystauko 16 Lausunnoista 17 Asianajajaliitto 23 SUSIRAJALTA Tiedot turvassa? Asianajajalla on kosolti luottamuksellista tietoa puhelimessa, tietokoneella, tabletilla ja muistitikulla. Mutta ovatko ne suojassa? Risto Sipilä SUOMEN A SI A N A JA JA L II TON P UHEEN JOH TA JA 30 FAKTA Statuksen säilyttäminen Katso tunnelmia Asianajajaliiton valtuuskunnan kokouksesta youtube.com/asianajajat Asianajaja tarvitsee liiton hallitukselta luvan asianajajan ammattiaseman säilyttämiseen siirtyessään väliaikaisesti yritysjuristin tehtäviin. 32 OM LIVET Är boreout värre än burnout? 34 PISTOKOE Tuomioistuinsovittelua LEHDE STÄ KUK A SEN TEKI? Silminnäkijän tekemä tunnistaminen voi olla merkittävässä roolissa oikeudessa, kun punnitaan epäillyn syyllisyyttä. Tunnistamisen luotettavuutta saattaa kuitenkin heikentää moni rikoksen tapahtumahetkellä tai esi- tutkinnassa tapahtunut asia. Esimerkiksi silminnäkijän kokema stressi – vaikkapa uhatuksi joutuminen – voi heikentää tunnistamisen tarkkuutta. Vaikka tutkimustietoa aiheesta on, silminnäkijätodistuksen näyttöarvoa ei kuitenkaan analysoida käräjillä Eija Karimaa kouluttaa asianajajia lapsiriitojen sovittelusta. systemaattisesti. Aiheesta väitöskirjan tehnyt Teija Stanikić kaipaa tämän lehden Laajakulma-artikkelissa koulutusta todistajanpsykologiasta kaikille rikosprosessin ammattilaisille. JOH A NN A K A INUL A INEN, TOIMI T USPÄ Ä L L IK KÖ 42 TAK AIKKUNA Rauhanrakentaja Elizabeth Howe on ILACin uusi puheenjohtaja. 34 KOULUTUSTA 24 40 URAUUTISET Menikö rikoksen tekijän tunnistaminen oikein vai metsään? ADVOKAATTI Suomen Asianajajaliiton jäsen- ja ammattilehti, 20. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Janne Laukkanen, p. 040 588 1925, [email protected] TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Kainulainen, p. 040 721 7289, [email protected] TOIMITUS Asianajajaliitto ja Fondamenta Media Oy ULKOASU Marko von Konow TAITTO Uusimaa Studio PALAUTE [email protected] ILMOITUKSET OS-Media Oy, p. (09) 3250 500, f. (09) 870 1968 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. (09) 6866 120, [email protected] KUSTANTAJA Suomen Asianajajaliitto PAINO Kirjapaino Uusimaa PAINOS 2 800 kpl ISSN 1239-1085 / Aikakauslehtien liiton jäsen / Advokaatti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. / Seuraava lehti ilmestyy 4.9.2015. Menikö rikoksen tekijän tunnistaminen oikein vai metsään? JUH A M Y L LY M Ä K I KU VA SI K A N T EEN PIRK KO K I V IK A RIN. Lakikirja Edilex 9 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 AJASSA Lakikirjan hintaan kuuluu Edilexissä oleva säädösmuutosten seurantapalvelu, josta voit tarkistaa muuttuneet säädökset nopeasti. Lakikirjojen oikeudenalajaottelu perustuu Edilexin systematiikkaan, joten Lakikirjat ja Edilex toimivat mainiosti yhdessä. Edilex-asiakkaanamme saat Lakikirjat myös muita edullisempaan hintaan. KESKEISET SÄÄDÖKSET YKSISSÄ KANSISSA. Ajankohtaisia asioita & ilmiöitä Presidentti Martti Ahtisaari puhui ILACin seminaarissa, jossa käsiteltiin jurdiikkaa ja rauhanrakentamista. EI RAUHAA ILMAN OIKEUTTA M L A K I K I R J A.C O M Kestävä rauha syntyy vain tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. ikä on juridiikan rooli konfliktitilanteissa? Esimerkiksi sisällissodan jälkeen hirmuteot pitää käsitellä tuomioistuimessa, mutta jossain vaiheessa täytyy unohtaa menneet ja keskittyä tulevaisuuden rakentamiseen. Teema on tuttu presidentti Martti Ahtisaarelle, jonka perustama CMI (Crisis Management Initiative) on yksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä. Kun rauhansopimusta laaditaan väkivaltaisen sodan päätteeksi, kaikilla osapuolilla on verta käsissään. Rauhanvälittäjän tuleekin neuvottelutilanteessa varmistaa kaksi avainasiaa. – Ensinnäkin pitää ehkäistä konfliktin uusiutuminen. Toiseksi pitää luoda perusta sovintoprosessille ja kestävän rauhan rakentamiselle. Ahtisaari kertoi kokemuksistaan kansainvälisen juristijärjestö ILACin (International Legal Assistance Consortium) seminaarissa Helsingissä keväällä. Ahtisaari painotti, että pysyvää sovintoa ei ole mahdollista synnyttää ilman sitoutumista oikeusvaltion ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen. – Kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on oltava samat oikeudet ja mahdollisuudet. Vain silloin on mahdollista luoda tilanne, jossa kansalaiset luottavat harjoitettuun politiikkaan ja kunnioittavat oikeuslaitosta. Nobelistin mielestä toimivaa oikeuslaitosta ja ihmisoikeuksia ei voi tuoda sellaisinaan ulkopuolelta. Tapojen ja käytäntöjen muuttaminen vie oman aikansa, vaikka ne näyttäisivät länsimaisin silmin kuinka epädemokraattisilta. ILAC on erikoistunut tukemaan kriisivaltioiden oikeudellisten järjestelmien raken- tamista. Järjestö tarjoaa apua esimerkiksi tilanteissa, joissa sisällissodan jälkeen aletaan luoda järjestelmää tyhjästä. ILAC on toiminut aktiivisesti muun muassa Syyriassa, Libyassa, Afganistanissa ja Tunisiassa. Suomen Asianajajaliitto on ILACin jäsenjärjestö. TEK STI V IRPI MEL L ERI // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I Lue myös ILACin uuden puheenjohtajan Elizabeth Howen haastattelu sivulta 42. ”Pitää ehkäistä konfliktin uusiutuminen ja luoda perusta kestävän rauhan rakentamiselle.” ajassa 10 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 ajassa A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 SALLITTUA JA KIELLETTYÄ 11 PA L S TA L L A K ERROTA A N VA LVON TA L AU TA KUNN A N R AT K A ISUIS TA // JOH A NN A K A INUL A INEN // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN TEK STI Valvontalautakunnan mukaan lupalakimies ei ollut painostanut kantelijaa epäasiallisesti. Välimiesmenettely palvelee yritysten tarpeita EU:n ja Yhdysvaltojen välistä TTIP-vapaakauppasopimusta ja siihen liittyvää investointisuojaa on kritisoitu viime aikoina. Investointisuojan on pelätty vähentävän kansallista itsemääräämisoikeutta. Myös investointisuojasopimuksiin useimmiten sisältyvä mahdollisuus käyttää välimiesmenettelyä riitojen ratkaisussa on ollut otsikoissa. K eskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteeri Heidi Merikalla-Teirin mukaan investointisuojasopimuksiin liittyvä riitojenratkaisu on yritysten välistä riitojenratkaisua herkempi asia sen julkisten intressien vuoksi. Hänen mukaansa yritysten välisten riitojen ratkaisussa välimiesmenettely puoltaa kiistattomasti paikkaansa. Merikalla-Teiristä on niin ikään vahvoja perusteita käyttää jatkossakin välimiesmenettelyä myös kansainvälisten investointiriitojen ratkaisussa. – Kaupallisten riitojen ratkaisu välimiesmenettelyssä palvelee mitä suurimmassa määrin yritysten tarpeita. Muussa tapauksessa riidat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, mikä on huomattavasti hitaampi prosessi. Välimiesmenettelyn käyttö kaupallisten riitojen ratkaisutapana on viime vuosina kasvanut. Merikalla-Teirin mukaan Keskuskauppakamarissa käsitellään vuosittain 65–80 tapausta ja tämän päälle tulevat vielä sellaiset ad hoc -välimiesmenettelyt, joissa välimieslautakunta ei ole osallisena. – Välimieslautakunnan hallinnoimat välimiesmenettelyt kestävät yleensä noin kahdeksan kuukautta. Yleisessä tuomioistuimessa saman asian käsittely voi venyä jopa 5–10 vuoteen. Riidan ratkaisun pitkittyminen vie resursseja yrityksen liiketoimilta ja sitoo varsinkin johdon aikaa. Suomessa tuomareilla ei välttämättä ole mahdollisuutta erikoistua elinkeinoelämän riitoihin. – Välimiesmenettelyssä riidan osapuolet voivat itse vaikuttaa välimiesten valintaan ja varmistaa, että heillä on riittävä asiantuntemus alalla, jota riita koskee. Välimiesmenettelyä puoltaa myös se, ettei menettely ole julkinen. Näin vältetään yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksien tai muun yrityksen toiminnalle haitallisen tiedon tuleminen julkisuuteen. TEK STI V IRPI MEL L ERI // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN Välimiesmenettelyn huippunimet kokoontuivat toukokuussa Helsinkiin Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan isännöimään Helsinki International Arbitration Day’hin. VUODEN OIKEUSTEKO -PALKINTO PAULIINE KOSKELOLLE OIKEUDENHOIDON pahin uhka ei ole rahapula vaan uudistamistahdon puute. Tätä mieltä on korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, joka vastaanotti kesäkuun alussa Asianajajaliiton myöntämän Vuoden oikeusteko -palkinnon. Tunnustus myönnetään henkilölle tai organisaatiolle, joka on merkittävästi vaikuttanut oikeudenmukaisuuden edistämiseen tai oikeusturvan toteutumiseen yhteiskunnassa. Koskelon palkitsemisperusteissa huomioitiin erityisesti hänen aktiivinen osallistumisensa oikeuspoliittiseen keskusteluun julkisuudessa. Palkintoa vastaanottaessaan Koskelo kaipasi aitoa uudistusmieltä. Pahimpana uhkana hän pitää sitä, ettei oikeusvaltiota ymmärretä aidosti vaalia. – Menoja voidaan leikata vain, jos toimintatapoja kyetään uudistamaan, Koskelo sanoo. TIUKENNUS POIKKEUSLUPAK ÄYTÄNTÖÖN A SIANA JOTOIMISTON osakkaina voivat pääsäännön mu- kaisesti olla vain asianajajat. Asianajajaliiton hallitus on kuitenkin myöntänyt myös ei-asianajajille poikkeuslupia toimia osakkaina. Tällöin poikkeusluvan saaneita on velvoitettu suorittamaan asianajajatutkinto ja hakeutumaan liiton jäseniksi heti kelpoisuusehtojen täytyttyä. Asianajajaliiton hallitus tiukensi kelpoisuusehtoja toukokuun kokouksessaan. Jatkossa poikkeuslupia myönnetään vain erityisen painavista syistä. Poikkeusluvan saaneen on edelleen hakeuduttava liiton jäseneksi mahdollisimman pian ehtojen täytyttyä. Käytännössä muutos ei ole merkittävä: poikkeuslupahakemuksia on tehty vain vähän ja ne ovat yleensä olleet hyvin perusteluja. Lupien taustalla on ollut esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteita, joissa yritystoiminnan jatkaja ei ole vielä täyttänyt kaikkia jäsenyyden ehtoja. – Tiukennus lienee periaatteellisesti merkittävämpi kuin sen käytännön vaikutukset. Jatkossa pelkkä hakemus ei riitä, vaan edellytetään aina erityisiä perusteita. Jo myönnettyihin lupiin uudella tiukennuksella ei ole vaikutusta, kertoo Asianajajaliiton pääsihteeri Minna Melender. Onko jo korvausvaade oikeudenkäyntiasia? A sianajotoimistossa työskentelevä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja avusti kantelijan vastapuolta tekijänoikeusloukkausta koskeneessa asiassa. Hän oli lähettänyt kantelijalle kirjeen, jossa todettiin, että kantelijan nimissä olevasta nettiliittymästä oli levitetty luvatta päämiehen tuottamaa elokuvaa vertaisverkossa ja siten loukattu päämiehen tekijänoikeutta. Kirjeessä todettiin, että päämiehellä on oikeus vaatia hyvitystä mahdollisen rikostutkinnan yhteydessä tai erillisessä siviilioikeudenkäynnissä. Kirjeessä ilmoitettiin myös sovinnon olevan vaihtoehtoinen ratkaisu lisätoimenpiteiden välttämiseksi, mikäli vahinko, haitta ja kulut korvataan. Hyvityksenä vaadittiin 600 euroa. Kantelija moitti lupalakimiestä muun muassa epäasiallisesta painostamisesta sekä uhkaamisesta oikeuskäsittelyllä ja poliisin pakkotoimilla mikäli sovintoon ei suostuttaisi. Kantelijan mukaan lupalakimies perusteli vaatimuksensa elokuvan levittämisessä käytetyllä IP-osoitteella, mutta ei ollut antanut kirjeessä toimintaohjetta sen varalle, että vaatimukset olisivat olleet aiheettomia tai kohdistettu väärään henkilöön. Valvontalautakunta joutui ensin arvioimaan, oliko kyseessä ollut niin sanottu oikeudenkäyntiasia. Lupalakimiehet kuuluvat valvonnan piiriin vain oikeudenkäyntiasioiden osalta. Koska kirjeessä todettiin rikos- ja siviilioikeudelliset vaihtoehdot tekijänoikeusloukkauksen selvittämiseksi ja esitettiin hyvitysvaatimus, valvontalautakunta katsoi, että kyseessä oli oikeudenkäyntiä valmisteleva toimenpide. Lupalakimies oli siten tehtävässään valvontalautakunnan valvonnan alainen. Valvontalautakunnan mukaan lupalakimies ei ollut painostanut kantelijaa epäasiallisesti, vaan ilmoittanut päämiehen vaatimukset sen varalle, mikäli kantelija ei suostuisi sovintoon. Kantelijan esittämien toimintaohjeiden antaminen ei kuulunut lupalakimiehen velvollisuuksiin, eikä valvontalautakunta havainnut, että lupalakimiehen toimenpiteet olisivat perustuneet virheellisiin tietoihin. EI SEURAAMUSTA Yritys konkurssiin asianajajan huolimattomuudesta Asianajaja edusti kantelijan yhtiötä yrityssaneerauksessa. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä viivytteli yrityssaneerauksen vireille saattamisessa niin, että yhtiö asetettiin sen vuoksi konkurssiin. Asianajaja ei laatinut käräjäoikeudelle lausumaa konkurssihakemukseen tai ohjeistanut kantelijaa laatimaan sen. Lisäksi asianajaja oli yrittänyt laskuttaa kantelijaa eikä yhtiötä. Yhtiötä ei olisi voitu asettaa konkurssiin, jos asianajaja olisi toimittanut yrityssaneeraushakemuksen käräjäoikeudelle. Valvontalautakunnan mukaan asianajaja ei ollut menetellyt asiassa huolellisesti. Lisäksi toimeksiantosuhde oli ollut nimenomaan yhtiön ja asianajajan välinen, eikä asianajajalla ollut oikeutta vaatia palkkiota yhtiön edustajalta. Asianajaja oli menetellyt siltäkin osin hyvän asianajajatavan vastaisesti. VAROITUS Ei vaatinut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä Asianajaja avusti kantelijan äitiä rikosasiassa. Kantelija moitti asianajajaa huolimattomuudesta, koska tämä ei pääkäsittelyssä vaatinut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Rikosasiassa kului neljä ja puoli vuotta ennen pääkäsittelyn alkamista, ja rikosnimikkeet muuttuivat vakavista nimikkeistä suhteellisen lieväksi nimikkeeksi. Äiti sai lopulta asiassa 126 euron sakkorangaistuksen. Valvontalautakunta totesi, että korvausta viivästymisestä on oikeus saada silloin, kun oikeudenkäynnin viivästyminen loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullista kestoa arvioitaessa otetaan huomioon asian laatu ja laajuus. Mitä lievemmästä teosta on kyse ja mitä lievempään seuraamukseen teko voi johtaa, sitä nopeammin prosessi on vietävä läpi. Valvontalautakunnan mukaan asianajajan olisi pitänyt esittää hyvitysvaatimus viimeistään pääkäsittelyssä. Laiminlyömällä vaatimuksen esittämisen asianajaja ei ollut valvonut päämiehensä etua riittävästi. HUOMAUTUS Useista huolimattomuuksista varoitus Asianajotoimistossa toiminut luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja toimi kantelijan avustajana työsuhderiidassa. Kantelija moitti lupalakimiestä siitä, että tämä ei kertonut mahdollisuudesta julkiseen oikeusapuun. Valvontalautakunta totesi, että lupalakimiehen menettely oli johtanut kantelijaa harhaan, kun hän oli lähettänyt kantelijalle laskun kertomatta kantelijalle mahdollisuudesta hakea julkista oikeusapua. Kantelija moitti lupalakimiestä myös useista muista seikoista: lupalakimies ei esimerkiksi ollut kertonut mahdollisuudesta saattaa palkkioriita-asia vireille valvontalautakunnassa. Valvontalautakunta linjasi, että myös asianajotoimistossa työskentelevän lupalakimiehen on kerrottava asiakkaalle palkkioriitamenettelystä. Valvontalautakunta totesi, että kustakin yksittäisestä moitittavasta menettelystä seuraamuksena olisi ollut huomautus. Valvontalautakunta arvioi kuitenkin asiaa kokonaisuutena ja määräsi seuraamukseksi varoituksen. VAROITUS ajassa 12 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 ASIOIDEN K ÄSITTELY SÄHKÖISTYY MYÖS ISOSSA-BRITANNIASSA SUOMEN lisäksi myös Ison-Britannian oikeushallinnossa ollaan siirtymässä asioiden sähköiseen käsittelyyn. Poliisin esitutkinta-aineisto siirtyy jo nyt sähköisesti syyttäjälle, ja tulevina vuosina koko oikeusprosessi muuttuu paperittomaksi. Aiheesta kertoi Ison-Britannian oikeusministeriön kansliapäällikkö Ursula Brennan keväisellä Suomen-vierailullaan. – Lainkäyttö maassamme on ollut hyvin paperipainotteista ja oikeussaliin on kärrätty nipuittain aineistoa. Se on vanhanaikaista ja tehotonta. Uudistukseen liittyy isoja järjestelmä- ja laitteistohankintoja. IT-järjestelmiä parannetaan 160 miljoonalla punnalla. – Kaikkiin oikeussaleihin tulee langattomat verkot ja isot näytöt, jotta todistusaineistoa voidaan esitellä sähköisesti. Videoneuvotteluyhteyksien käyttöä lisätään voimakkaasti sekä ennen oikeudenkäyntiä tapahtuvissa kuulemisissa että oikeusistunnoissa. Esimerkiksi tämän vuoden huhti-, touko- ja kesäkuussa oikeuksissa kuullaan 17 000 syytettyä vankilasta käsin. TEK STI ajassa A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 LAINATTUA L A IS TA JA SEN V IERE S TÄ K IR JOI T E T T UA // JOH A NN A K A INUL A INEN JA HEIDI ENNE KOONNEE T Palkkojen paljastaminen on tabu T amperelainen ohjelmistotalo Vincit on saanut kahdeksanvuotisen historiansa aikana lukuisia palkintoja yrityskulttuurin kehittämisestä. Yrityksessä on esimerkiksi käytössä Kuukauden nuija -käytäntö, eli joka kuukausi joku yrityksen työntekijöistä saa päättää nuijan napautuksella uudistuksesta, joka toteutetaan automaattisesti. Vincit päätti myös julkistaa työntekijöiden palkkatiedot talon sisällä. Alkusysäyksenä oli yritys ratkaista palkkausperusteisiin liittyviä kysymyksiä. 80 prosenttia työntekijöistä paljasti palkkansa. – Porukka tajusi, että minkä hyvänsä yrityksen palkkaukseen pesiytyy ajan mittaan virheitä tai vääristymiä. Kun ne näytetään avoimesti, niitä myös päästään korjaamaan, toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoo. Telma 2/2015 ”3,3 prosenttia ensimmäisessä oikeusasteessa syytetyistä tuomittiin ehdottomaan vankeuteen 2013.” JOH A NN A K A INUL A INEN IBA: LOK AKUUSSA WIENIIN SILMINNÄKIJÄ Assistentti on osa tiimiä Marika Mäkelä palkittiin Vuoden Asianajosihteerinä. Roschierilla työskentelevä Mäkelä kuuluu asianajotoimiston nelikymmenpäiseen assistenttijoukkoon. Assistentti on tärkeä osa tiimiä, hän muistuttaa. Mikä on parasta työssäsi? Pidän työn monipuolisuudesta. Työskentelen immateriaalioikeuksien parissa, eli avustan isoissa patentti- ja tavaramerkkioikeudenkäynneissä. Valvon tuomioistuinten ja muiden viranomaisten asettamien määräaikojen noudattamista, avustan kirjelmien viimeistelyssä, kokoan materiaaleja, olen yhteydessä asiakkaisiin, todistajiin ja tulkkeihin sekä laadin kululaskut. Lisäksi toimin toimitusjohtaja Rainer Hillin assistenttina ja nuorempien assistenttien mentorina. Mikä onnistuminen on jäänyt mieleen? Esiintyminen ei ole lempipuuhaani, mutta suurimmat onnistumisen elämykset olen saanut, kun olen rohkeasti mennyt oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja pitänyt esimerkiksi koulutuksia. Mitä neuvoja sinulla on asianajajille? Kannattaa käyttää aikaa assistentin ohjeistamiseen, jotta saa hänen kaiken kapasiteettinsa sekä asianajajan että koko yrityksen käyttöön. Niin asianajajan kuin assistentinkin työtä helpottaa, kun vastuualueet on jaettu selkeästi ja kommunikointi toimii puolin ja toisin. Myös asioiden ennakointi on tärkeää. Assistentti tulisi ottaa ajoissa mukaan toimeksiantotiimiin ja esimerkiksi kick-off-kokouksiin. Miten rentoudut työpäivän jälkeen? Vastapainona toimistotyön istumiselle pyrin liikkumaan muutaman kerran viikossa kuntosalilla ja joogassa. TEK STI JOH A NN A K A INUL A INEN // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I K ANSAINVÄLISEN asianajajaliiton International Bar Associationin vuosikongressi pidetään 4.–9.10.2015 Wienissä. IBAssa on edustettuna yli 190 kansallista asianajajaliittoa ja yli 55 000 jäsentä. Wienin kongressiin odotetaan yli 6 000 asianajajaa. Laaja ohjelma kattaa miltei kaikki ajateltavissa olevat oikeudenalat ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutoksiin liittyviä oikeudellisia ongelmatilanteita myöten. Yli 200 eri luentoa tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden päivittää osaamista eri oikeudenaloilla ja nähdä tulevaisuuden kehityssuuntia. Kongressi on myös ainutlaatuinen tilaisuus verkostoitua kansainvälisesti ja saada ulkomaisia asiakkuuksia, sillä paikalla on edustettuna yli 2 700 asianajotoimistoa. Kongressissa on mahdollisuus nähdä ja kuulla maailman huippuvaikuttajia. Wienissa puhujana on mm. Euroopan Komission presidenttinä toiminut José Manuel Barroso. Suomesta IBAn kongresseihin osallistuvien määrä on vuosi vuodelta noussut, ja tänä vuonna odotetaan 150 osallistujan rajan menevän rikki. Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Lisätietoja IBAsta ja kongresseista tapahtuman nettisivuilta ja allekirjoittaneelta: [email protected]. TEK STI H A RRI KON T T URI www.ibanet.org/conferences/Vienna2015.aspx Tilastokeskuksen Suomen virallinen tilasto: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset Kuluttajariidat kasvussa ”Välillä pidän hölmöinä kohtuuttomia korvausvaatimuksia. Niissä ihmisiltä tuntuu unohtuneen se suomalainen lähtökohta, että todelliset vahingot ja kulut korvataan. Meillä ei katsota, että kuluttajapalvelun epäonnistumisesta aiheutuisi henkisiä kärsimyksiä, jotka amerikkalaistyyppisesti korvattaisiin.” Kuluttajariitalautakunnan matkoja käsittelevän jaoston puheenjohtaja Ilkka Lahtinen Kuluttajassa 2/2015 Syöminen pienentää väkivallanteon riskiä ”Jos tietää tulevansa väkivaltaiseksi, pitää olla juomatta, ainakin väkeviä viinoja, ja jos juo jotain, on sokeritasapainon vuoksi syytä syödä samalla pitkäketjuisia hiilihydraatteja ja valkuaisaineita.” Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma Turun yliopiston Aurora-lehdessä 1/2015 Positiivisen kautta ”Twitterissä hän ei twiittaa mitään kielteistä, koska hänestä negatiivisuus lisää negatiivisuutta.” Journalisti 6/2015 urheilutoimittaja Kaj Kunnaksesta Luokkayhteiskunta näkyy oikkareissa LAIN LUKU 6000 OSALLISTUJIEN MÄ ÄRÄ IBA:N VUOSIKONGRESSISSA 13 ”Valitettavasti muuttuminen luokkayhteiskunnaksi näkyy opiskelijoissa. Huiput ovat käsittämättömän taitavia: huippukielitaitoisia ja osaavia ja heidät voisi suoraan lähettää kohtuullisen vaativiinkin tehtäviin. Haitari on laaja. Ennen vanhaan opiskelijat olivat tasaisempia.” Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen Juristikirjeessä 20.5. Muuttaako normaali maailmaa? KLIKATUIMMAT LIITON NETTIUUTISET Työpanokseen perustuva osakkeiden luovutushinta osakkaan lopettaessa työn ei ollut peiteltyä osinkoa tai veronkiertoa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden mukaan ansiotuloksi ei voida katsoa vastiketta, jonka yhtiön osakas saa omistamiensa osakkeiden luovutuksesta yhtiölle. Kun osakas luovuttaa yhtiölle kaikki osakkeensa ja kun luovutus tapahtuu osakkaan lopettaessa työskentelynsä yhtiön palveluksessa, osakkeiden luovutuksen ei ole katsottava tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi eikä luovutushintaa ole pidettävä peitellyn osingon luonteisena. (6.5.) Vaasan hovioikeus julkaisi Ulvila-ratkaisun Hovioikeus totesi, että syyttäjillä oli todistustaakka kaikista murhan tai tapon rikostunnusmerkistöön kuuluvista seikoista. Esitutkinnan puutteellisuudesta johtuva näytön epävarmuus ei saa varsinkaan vakavien rikosten yhteydessä koitua syytetyn vahingoksi. Auerin syyllisyydestä jäi vähintäänkin varteenotettava epäily. Näin ollen hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Anneli Auer olisi tappanut Jukka Lahden syytteen teonkuvauksissa esitetyin tavoin. Syyte murhasta tai taposta oli sen vuoksi hylättävä. (28.4.) EIT: Asianajajan laittaminen putkaan loukkasi oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi Ranskan loukanneen asianajajan oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen (EIS 5 artiklan 1 §), kun hänet laitettiin putkaan väitetyn aggressiivisen käytöksen vuoksi hänen olleessaan avustamassa alaikäistä päämiestään poliisivankilassa. (24.4.) ”The most talented, thought-provoking, game-changing people are never ‘normal’.” Asianajajaliiton nettisivuilla ja Twitterissä seurataan päivittäin oikeudellista Liikemies ja seikkailija Richard Branson @richardbranson Twitterissä 15.5. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/oikeudellisia_uutisia ja twitter.com/asianajajat. uutisvirtaa. Asianajajaliitto KOULUTTAA Nuorten Päivät – Rahat ja henki Långvik, Kirkkonummi 9.–10.10.2015 Tule kuulemaan, kuinka kannattaa suunnistaa urapolulla ja miten vaalia samalla työssäjaksamista. Entä voiko asianajajalla olla sivutoimia esimerkiksi start-upeissa? Päivät räjäyttää käyntiin Madventuresista tuttu Riku Rantala, joka haastaa rikkomaan omia rajoja! Edullinen early bird -hinta 180 € voimassa 30.6. asti. ajassa A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 OPISKELIJATILAISUUKSIEN MÄÄR ÄÄ LISÄTTY A SIANA JA JALIIT TO järjestää vuosittain useita alan esittelytilaisuuksia oikeustieteen opiskelijoille. Helsingissä tilaisuuksien määrää on lisätty kahteen vuodessa niiden suosion vuoksi – aina kaikki halukkaat eivät ole edes mahtuneet mukaan. Tilaisuuksia järjestetään kaikissa yliopistokaupungeissa, joissa voi opiskella oikeustiedettä. Asianajoalasta opiskelijoille kertovat erikokoisia toimistoja ja oikeudenaloja edustavat juristit. Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijajärjestö Pykälä ry:n opintovastaava Asta Tukiainen arvostaa mahdollisuutta päästä kuulemaan monipuolista tietoa alasta. – Isot asianajotoimistot järjestävät omiakin esittelytilaisuuksiaan. Opiskelijoille voi kuitenkin syntyä väärinkäsitys, että asianajajuus tarkoittaa vain yritysjuridiikan hoitamista. Onkin hyvä kuulla, millaista työ pienemmässä toimistossa on. Helsingissä keväällä pidetyssä opiskelijatilaisuudessa opiskelijoita kiinnostivat asianajajatutkintoon, toimistojen rekrytointikäytäntöihin sekä asianajajien käytännön työhön liittyvät asiat. Keväällä yliopistosta valmistunut Ilari Autio halusi kuulla erityisesti asianajajatutkinnosta. – Olen ollut viimeisen reilun kahden vuoden aikana Kiinassa puolitoista vuotta, joten oli hyvä saada päivitettyä tietoa tutkinnosta. HURMURIJURISTI OSAA TIIVISTÄÄ JURISTIKUNTA saattaa tulevaisuudessa jakautua niin sanottuihin asiantuntijajuristeihin ja hurmurijuristeihin, sanoo asianajaja Mika Ilveskero. Asiantuntijajuristi tuntee juridiikan juurta jaksain, mutta hurmurijuristi osaa paketoida asian lyhyeen, ymmärrettävään asuun ja viestiä siitä suurelle yleisölle. Ilveskero ja Helsingin yliopiston professori Heikki Pihlajamäki pohtivat alan tulevaisuudennäkymiä Pykälä ry:n toukokuussa järjestämässä oikeustieteen opiskelijoiden lounasklubissa. – Juristin työstä entistä suurempi osa tulee olemaan viestintää. Enää ei riitä, että on hyvä itsensä, äitinsä ja lähimpien kollegojensa mielestä, vaan oma asiantuntemus on pystyttävä tekemään näkyväksi myös muille, Ilveskero uskoo. Hän nostaa esimerkiksi kevään eduskuntavaalit, joissa tuskin tulivat valituksi objektiivisesti arvioiden 200 pätevintä ja asiantuntevinta ehdokasta, vaan 200 ehdokasta, jotka näyttäytyivät äänestäjille työhön sopivimpina. Asiantuntijaviestinnän perille menemisestä on tullut vaikeampaa ja monimutkaisempaa, kun usko auktoriteetteihin on laskenut, Pihlajamäki sanoo. 27 % LAIN LUKU Lisätiedot ja ilmoittautuminen asianajajaliitto.fi/koulutuskalenteri 15 ALLE 40-VUOTIAIDEN ASIANAJAJIEN OSUUS Aki Rinkisen työkaverina on Wilma-koira. HENGÄHDYSTAUKO Karvainen assistentti Wilma-koira vie asianajaja Aki Rinkisen lounaalle ja lenkille. J ackrussellinterrieri Wilma, 10, kuuluu Asianajotoimisto Rinkinen & Simolan vakioporukkaan. – Wilma on perheenjäsen ja työkaveri, asianajaja Aki Rinkinen luonnehtii. Toimistolla Wilma osallistuu neuvotteluihin, mikäli sen läsnäolo sopii kaikille osapuolille. – Usein se luo rennon tunnelman kokouksiin. Jos jätän Wilman kotiin, kollegat kyselevät, missä assistenttini on. Työpäivän aikana Rinkinen käy koiransa kanssa lounaalla vakiopaikassa, jossa Wilmalle tarjotaan työsuhde-etuna sämpylää. Ruokailun jälkeen tehdään pieni lenkki, josta molemmat hyötyvät. – Happihyppely tekee itsellekin hyvää kesken työpäivän. Se lisää hyvää tuulta, Rinkinen tietää. Wilma houkuttelee isäntänsä muutenkin liikkumaan, sillä työpäivän jälkeen se kaipaa parin tunnin reippailun. Viikonloppuisin Rinkiset käyvät usein retkeilemässä Etelä-Suomen kansallispuistoissa, ja Wilma on luonnollisesti osa porukkaa. Pienikokoinen koira nukkuu isäntänsä tai emäntänsä makuupussissa. Wilma on nähnyt maailmaa. – Sapattivapaalla purjehdimme vaimon kanssa Atlantilla ja Wilma kuului miehistöön. Se on purjehtinut 12 maahan, mitä ei moni kaksijalkainenkaan ole tehnyt. Wilma käyttäytyy rauhallisesti ihmisvilinässä ja erilaisissa tilanteissa. On vain harvoja paikkoja, joihin Rinkinen ei ota sitä mukaansa. Välillä isäntä hämmästelee, miten läheinen side koiran ja ihmisen välille voi syntyä. – Tuntuu, että ajoittain jopa ymmärrämme toisiamme. TEK STI SUS A NN A H A A NPÄ Ä // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I ajassa 16 LAUSUNNOISTA A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 ajassa ASIANAJAJALIITTO PA L S TA L L A K ERROTA A N L II TON OIK EUSP OL II T T ISE S TA T YÖS TÄ // JA NNE L AUK K A NEN TEK STI ASIANAJAJALIITON ANTAMIA LAUSUNTOJA K ÄR ÄJÄTTÖMILTÄ PAIKK AKUNNILTA K ATOAVAT MUUTKIN OIKEUSPALVELUT Asianajajaliitto kannattaa hovioikeuspiireittäin nimitettäviä käräjätuomarin virkoja. Näin tuomari ei toimisi vain yhdessä tuomioistuimessa, vaan hänelle kertyvää erityisosaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin ja työvoimatarpeita tasata joustavasti. Kanta käy ilmi liitolta pyydetystä käräjäoikeusverkoston kehittämistä käsittelevästä lausunnosta. T uomareiden liikkuessa nykyistä enemmän käräjäoikeuksien välillä voitaisiin erityisosaamista hyödyntää ilman, että ainoa keino osaamisen kartuttamiseen on nykyistä suurempien tuomioistuimien muodostaminen ja pienten käräjäoikeuksien karsiminen. Asianajajaliitto on huolissaan käräjäoikeuksien vähentämisestä oikeusministeriön työryhmän kaavailemalla tavalla 14:ään tai 17:ään nykyisestä 27:stä. Tosiasialliset säästöt jäävät liiton lausunnon mukaan toistaiseksi epäselviksi ja lisäksi oikeudellisten palveluiden saatavuus ympäri maata vaarantuisi. Yksittäiselle kansalaiselle asiointi käräjäoikeudessa on harvinaista, mutta silloin kun näin tapahtuu, siitä aiheutuvat kulut eivät saisi muodostua kohtuuttomiksi. Liitto korostaa myös sitä, että käräjäoikeuksien lakkauttamisen myötä paikkakunnilta katoavat muutkin oikeudelliset palvelut. Aiemmat esimerkit osoittavat, että käräjäoikeuksien puuttuessa paikkakunnalta uhkaavat hävitä myös asianajopalvelut. 29.5. Käräjäoikeusverkoston kehittäminen 28.5. Uhridirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietintö 26.5. Selvitys epäiltyjen/syytettyjen tiedonsaantioikeudesta sekä oikeudesta käännöksiin ja tulkkauksiin 22.5. IT2015-sopimusehtojen luonnokset 15.5. Kuluttajariitojen vaihtoehtoinen riidanratkaisu 15.4. Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja -mietintö 10.4. Rikoslain menettämisseuraamuksia koskevat yleissäännökset Lue lisää: asianajajaliitto.fi/lausunnot Hallituksen uudet jäsenet Niina Palaja (vas.) ja Hannele Rouhiainen. Puheenjohtajisto jatkaa – uusia jäseniä muihin luottamustehtäviin 17 Valvontakertomus ilmestynyt VA LVONTA L AUTA KUNN A N kertomus viime vuoden ratkaisuista on lähetetty kaikille asianajajille ja se on myös luettavissa valvontalautakunnan nettisivuilla. Valvontalautakunta ratkaisi vuonna 2014 ennätysmäärän kanteluja. Lautakunta ratkaisi 632 asiaa, missä on nousua edelliseen vuoteen 30 prosenttia. Nousua ei selitä yksin kanteluiden määrän lisääntyminen, vaan myös valvontalautakunnan toiminnan tehostuminen. Kanteluita tuli vireille 618, mikä oli 22 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. valvontalautakunta.fi/valvontakertomus Liitolla vahva taloustilanne sianajajaliiton valtuuskunta valitsi kesäkuun kokouksessaan liiton puheenjohtajan Risto Sipilän ja varapuheenjohtajan Jarkko Ruoholan vuoden mittaiselle jatkokaudelle. Molemmat ovat toimineet tehtävässään kaksivuotiskauden 2013–2015. Liiton sääntöjen mukaan puheenjohtajan jatkokausi voi olla vuoden tai kahden mittainen. Liiton hallitukseen valittiin myös kaksi uutta jäsentä: Niina Palaja Turusta ja Hannele Rouhiainen Mikkelistä sekä heidän varajäsenikseen Sinikka Kelhä ja Maija Ranta. Lisäksi hallitukseen valittiin jatkokaudelle EeroPekka Uotila Helsingistä ja hänen varajäsenekseen Hannu Kalkas. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolmivuotinen. Hallituksen jättivät erovuorossa olleet Timo Santavuo Porista ja Jarmo Salmi Imatralta. Niina Palaja ja Hannele Rouhiainen odottavat työntäyteistä hallituspestiä mielenkiinnolla. – Haluan hallituksessa edistää asianajajalain uudistamista. Osakeyhtiössä harjoitettavan asianajotoiminnan henkilökohtainen vastuu on osakeyhtiölain periaatteiden vastainen, Palaja sanoo. – Itseäni huolestuttaa käräjäoikeusverkoston supistusehdotukset. Pelkona on, että kustannukset kaatuvat asianajajien asiakkaiden maksettaviksi, Rouhiainen toteaa. A A SIANA JA JALIITON vuoden 2014 tulos oli 417 000 euroa ylijäämäinen. Tilinpäätös hyväksyttiin valtuuskunnan kokouksessa Vaasassa. Ylijäämä oli ennakoitua suurempi. Siihen vaikuttivat valvontamaksujen ja jäsenasioiden budjetoitua suuremmat tuotot, jotka syntyivät, kun luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia tuli 2014 valvonnan piiriin huomattavasti ennakoitua enemmän ja asianajajatutkinnossa oli selvästi ennakoitua enemmän osallistujia. Myös koulutustoiminnan tuotot ylittivät budjetoidun, mikä johtui Asianajajapäivien ennakoitua isommista tuotoista. – Viime vuoden tulos on poikkeuksellisen hyvä, mutta tilanne tasaantuu tulevina vuosina, eikä näin suurta ylijäämää ole odotettavissa, kommentoi liiton pääsihteeri Minna Melender. Katso Niina Palajan ja Hannele Rouhiaisen haastattelu youtube.com/asianajajat Liiton tuloslaskelma ja tase: www.asianajajaliitto.fi/talous Tule mukaan vaikuttamaan! Asianajajaliiton valiokunnissa valmistellaan asianajotoiminnan ja oikeusolojen kehittämiseen liittyviä asioita. Mielenkiintoiseen toimintaan toivotaan mukaan niin nuoria kuin pitkän uran tehneitä asianajajia ympäri maata. Seuraavat valiokunnat hakevat uusia jäseniä toimikaudelle 2015–2016: • ammatillinen • eettinen • IT • koulutus • sovintomenettelylautakunta Valiokuntapaikoista kiinnostuneiden toivotaan lähettävän asiasta viestiä 30.6. mennessä, [email protected]i Hallitus valitsee valiokuntien uudet jäsenet viimeistään 25.9. kokouksessaan. Tavoitteena asianajajaoikeuden professuuri A SIANA JA JALIITON SÄ ÄTIÖ ja Asianajajaliitto tavoittelevat asianajajaoikeuden professuuria jonkin oikeustieteellisen tiedekunnan yhteyteen vuoden 2018 alusta. – Todennäköisesti professuuri tulisi olemaan osa-aikainen. Se keskittyisi asianajajaoikeuden, asianajoetiikan sekä päämiesten edustamista eri prosesseissa koskevaan tutkimukseen ja opetukseen, sanoo asian valtuuskunnalle esitellyt liiton puheenjohtaja Risto Sipilä. Yliopistoilla on parhaillaan käynnissä vuoden 2017 loppuun ulottuva varainhankintakampanja rahoituksen kokoamiseksi. Varainhankinnan vauhdittamiseksi valtio on tällä hetkellä sitoutunut sijoittamaan enintään kolminkertaisen summan yksityisiltä tahoilta kerättyä peruspääomaa kohden. Asianajajaliitto tulee perustamaan asiaa valmistelevan työryhmän yhteistyössä Asianajajaliiton Säätiön kanssa. Henkilövalintoja valvontalautakuntaan VALTUUSKUNTA teki henkilövalintoja liiton yhteydessä toimivaan valvontalautakuntaan. Valvontalautakunnan asianajajajäseniksi valittiin Markus Manninen, Hannele Kojo ja Matti Niiranen sekä varajäseniksi Kai Kotiranta, Juho Laine ja Jouni Nikkanen. Valtuuskunta esitti oikeusministeriölle valvontalautakunnan asianajajakunnan ulkopuoliseksi jäseneksi OTT Matti Tolvasta sekä hänen varajäsenekseen OTT Jussi Tapania. Parhaat oikeustieteelliset kirjoitukset palkittiin DEFENSOR LEGIS -julkaisun toimitusvaliokunta on jakanut jokavuotiset 1 500 euron kirjoittajapalkinnot erityisen korkeatasoisille oikeustieteellisille artikkeleille. Vuoden 2014 palkitut kirjoittajat ovat: Toni Kalliokoski, Jaana NorioTimonen, Jaana Paanetoja, Mikko Pikkujämsä, Pekka Pohjankoski, Annika Smalén ja Pirita Virtanen. Petri Haussilasta laamanni TA SAVALL AN PRESIDENT TI on myöntänyt asianajaja Petri Haussilalle laamannin arvonimen. Haussila on Asianajotoimisto White & Casen toimitusjohtaja ja osakas. A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 henkilö kuvassa TYÖMYYRÄ VAIHTAA VAPAALLE Tämän lehden ilmestyessä liiton pitkäaikainen apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari on kenties jo siivonnut kaapit kotonaan. Sitä ennen hän on siivonnut pöytänsä liiton toimistossa, sillä hän jää kesäloman jälkeen eläkkeelle. Puurtaja opettelee nauttimaan kiireettömistä hetkistä. TEK STI K IR SI P OIKOL A INEN // KU VAT JUH A M Y L LY M Ä K I 19 henkilö kuvassa 20 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 henkilö kuvassa ”KUN ALOITIN, MEILLÄ OLI VAIN MUUTAMA KOULUTUSTAPAHTUMA VUODESSA. K NYT KOULUTUSTAPAHTUMIA ON VUOSITTAIN JO 50.” aappien siivous on Pirkko Kivikarin ”mitä teen eläkkeelle jäätyäni” -listalla urheilun ja kulttuurin ohella. Se kuvaa hyvin hänen ahkeraa ja tunnollista luonnettaan. Hän on se, joka huolehtii, järjestää ja varmistaa. Kivikarilta ovat liiton valtuuskunnan sekä hallituksen herrat ja rouvatkin tottuneet vuosien varrella kysymään neuvoa ja apua mitä moninaisimmissa asioissa, mukaan lukien pukeutumisetiketti. Tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen on Kivikarilla verissä, vaikka hän onkin koulutukseltaan ja taustaltaan pesunkestävä juristi. Hänellä on silmää myös taiteelle, ja suunnitelmissa onkin viettää aikaa kulttuurin keskellä Italiassa ja Ranskassa. – Ja ehkä eläkepäivillä on vihdoinkin aikaa myös opiskella italian kieli kunnolla, hän haaveilee. Pirkko Kivikari on 21 vuoden aikana ehtinyt nähdä liitossa kolme pääsihteeriä ja kahdeksan puheenjohtajaa. Kivikarin alkuvuodet liitossa sattuivat tärkeään kehitysvaiheeseen. Hänen aloittaessaan vuonna 1994 liitossa oli kuohuntaa. Jäsenistö koki, että silloinen toimintatapa ei ollut kovin avointa. Viestintä oli kerran kuussa ilmestyvän kiertokirjeen varassa. Valtuuskuntakin oli tuolloin uusi, eikä sen rooli ollut selkiintynyt. Liitossa työskenteli 13 henkilöä. – Tuolloin tuntui toisinaan, että piti puolustella omaa olemassaoloaan, sillä jäsenistön parissa oli aistittavissa epäluuloa liiton henkilökuntaa kohtaan. Tilanne onneksi tasoittui uuden pääsihteerin Markku Ylösen astuttua remmiin. Liiton toimistosta alkoi kulkea tietoa ja ilmapiiri parani. Liiton toiminta on alkuajoista laajentunut ja monipuolistunut sekä muuttunut suunnitelmallisemmaksi. Tällä hetkellä liitossa on töissä 17 henkilöä. Joukossa on sopivassa suhteessa vankkaa kokemusta ja tuoreita voimia. Asianajajaliiton toimisto pyrkii selviytymään samoista tehtävistä kuin muut pohjoismaiset asianajajajärjestöt, mutta paljon vähemmillä resursseilla. KIVIK ARI ITSE ON TEHNY T kovasti töitä sen eteen, että liiton arvostus on noussut eikä sen merkitystä enää kyseenalaisteta. Asianajajat arvostavat etenkin liiton tarjoamaa koulutusta, jonka kehittämisessä on ollut Kivikarin huomattavin työsarka. – Kun aloitin, meillä oli vain muutama koulutustapahtuma vuodessa: Asianajajapäivät, Asianajotoiminnan kehittämispäivät ja joitain yksittäisiä kursseja. Nyt koulutustapahtumia on jo 50 vuosittain. Vuotuinen 18 tunnin kouluttautumisvelvollisuus tuli asianajajille vuonna 2006. Koulutusta järjestetään paljon yhteistyössä yliopistojen kanssa. Tämän mahdollistamisesta Kivikari haluaa kiittää erityisesti professori Ari Saarnilehtoa, joka teki Turun yliopistossa ison urakan koulutuksen parissa. Myös hän on siirtymässä eläkkeelle. – Asianajajakunnan mahdollisuus osallistua koulutuksiin muuallakin kuin suurissa kaupungeissa paranee tulevaisuudessa, sillä nyt on otettu ensimmäiset askelet etäkoulutuksessa, Kivikari kertoo. Pilottina on ollut maaliskuussa toteutettu e-toimistokurssi. Mahdollisuuksia etäkouluttautumiseen tulee syksyllä lisää. Kivikari on ollut myös käynnistämässä Asianajosihteeripäiviä. Hän otti asian esille – todistajalausunnon mukaan – Aulangon asianajajapäivillä vajaat 20 vuotta sitten suunnitellessaan Marjo Kiukkosen ja Marja Ramm-Schmidtin kanssa sihteerien koulutusohjelmaa. VIIME AIKOINA KIVIK ARIN työmaata on ollut asianajajatutkinnon uudistaminen. Se on onnistunut yli odotusten, sillä kevään tutkinnon eettiseen osuuteen osallistui peräti 250 kokelasta. Suosion kasvu johtuu kyllä totuuden nimissä muustakin kuin uudesta tutkinnosta: Nuoret haluavat oikeudenkäyntiavustajan pätevyyden, jonka saa tutkinnon kautta nopeammin kuin työskentelemällä asianajotoimistossa. Tutkinnon suorittaminen myös lisää työllistymismahdollisuuksia. Tutkinnon suurin uutuus on sen sisältämä oikeussaliharjoittelu, josta on saatu paljon kiitosta. Uusi tutkinto on kokonaisuutena aiempaa vaativampi. Kirjallisessa kokeessa reputusprosentti on valitettavasti kasvanut. Syy lienee se, että tutkintoon tullaan nykyään uran aikaisemmassa vaiheessa, vähemmällä työkokemuksella kuin aiemmin. Kivikari voi nyt tyytyväisenä todeta suomalaisen tutkinnon olevan ”kutakuinkin eurooppalaista tasoa”, mikä on ollut pyrkimyskin. Kivikarin mukaan on ilahduttavaa, että Suomen Asianajajaliiton jäsenyys kiinnostaa nuoria juristeja. – Jäsenyyttä haetaan heti, kun jäsenedellytykset ovat täyttymässä. Joskus hakijan ja liiton hallituksen käsitykset jäsenedellytysten täyttymisestä eivät mene yksiin, ja jäsenhakemus joudutaan hylkäämään. Hylkäävien päätösten perustelut ovat ainakin toistaiseksi vakuuttaneet Helsingin hovioikeuden ja päätökset ovat pysyneet. Liiton jäsenyys kiinnostaa myös niitä, jotka ovat suorittaneet oikeustieteellisen tutkinnon muualla kuin Suomessa. Kyselyjä Asianajajaliiton jäsenedellytyksistä tulee viikoittain ja osa kaukaakin. – Nopeimmin Suomen Asianajajaliiton jäsenyyden saa, jos on jo saanut asianajajan pätevyyden Euroopan talousalueella, Kivikari kertoo. EUROOPPA L A ISEEN asianajokulttuuriin Kivikari on tutustunut hoitaessaan Euroopan Asianajajaliittojen Neuvoston CCBE:n yhdyshenkilön tehtäviä. Tässä tehtävässä hän on päässyt kokoustamaan kiinnostavissa paikoissa, joihin tuskin olisi muuten matkustanut. – Kokousten yhteydessä on ollut mahdollisuus myös tutustua eri maista tuleviin kollegoihin, Kivikari kiittelee. Ihmiset, työtoverit ja sidosryhmien edustajat ovatkin olleet työuran antoisin osuus, jota Kivikari arvelee eniten kaipaavansa. Hän haluaa kehua myös liiton luottamushenkilöitä, jotka paneutuvat tehtäväänsä ja antavat aikaansa yhteisten asioiden hoitoon. Kivikari on ollut tyytyväinen omaan toimenkuvaansa, johon ovat kuuluneet jäsenasiat asianajajatutkintoineen, koulutus, kansainväliset tehtävät sekä lisäksi hallituksen ja valtuuskunnan sihteerin tehtävät. – Sopivasti kaikkea, hän tiivistää. Nyt Kivikarin tehtävät jaetaan koulutuspäällikkö Liisa Aron, kehitys- ja viestintäpäällikkö Janne Laukkasen sekä pääsihteeri Minna Melenderin kesken. A SIANA JOAL A TUNNETA AN edelleen konservatiivisena ja miesvaltaisena ammattina. Oikeustieteellisessä valtaosa opiskelijoista on jo naisia, mutta alalla toimivista asianajajis- ta naisia on vain neljännes. Kivikari pitää suurimpana syynä tähän työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeutta. – Asianajajat ovat kunnianhimoisia ja työkeskeisiä ihmisiä. Ammatti on hyvin kokonaisvaltainen. Ammattikunnan kulttuuriin ovat kuuluneet pitkät työpäivät, ja työ on monelle elämäntapa. Nuori polvi arvostaa onneksi jo muutakin elämää ja haluaa muutosta työkulttuuriin, Kivikari pohtii. Hän toivoisi, että asianajotoimistoissa tartuttaisiin asiaan ja työajoissa sekä -tavoissa joustettaisiin enemmän, etenkin ruuhkavuosia elävien perheellisten kohdalla. Merkkejä tästä on jo nähtävissä. Kivikari uskoo, että tulevaisuudessa työnantajat houkuttelevat nuoria riveihinsä juuri inhimillisemmällä työtahdilla ja joustavilla työajoilla. Ihminen, joka voi kokonaisvaltaisesti hyvin, on myös parempi työntekijä. Kivikari on itse kuin kotonaan asianajomaailmassa. Hän halusi juristiksi jo lapsena. – Taisi olla isoveljeni, joka ensimmäisenä sanoi tämän ääneen. Olin ilmeisesti jo silloin vakavamielinen ja vastuuntuntoinen luonteeltani, hän nauraa. – Tuomariksi olisin saattanut myös sopia, jos olisi ollut mahdollisuus kulkea niin pitkä tie. Kivikari arvelee, ettei hänen aikansa tule eläkkeellä pitkäksi, mikä on helppo uskoa. Hän on niitä ihmisiä, jotka täyttävät kalenterinsa monenlaisilla aktiviteeteilla. Hän on aina liikkunut paljon ja varaa urheiluharrastuksille tästedes entistä enemmän aikaa. – Hiihto, golf, laskettelu, kuntosali, jumppa, pyöräily…, hän luettelee. Ja luultavasti lista täydentyy ennen pitkää joogalla, pilateksella tai muulla trendilajilla. Ruumiinkulttuurin lisäksi Kivikari harrastaa taidenäyttelyissä, konserteissa ja teatterissa käymistä. Erityisesti musiikki on hänelle tärkeää, sillä sitä kuunnellessa ajatukset lentävät vapaasti ja kokemus on rentouttava. Perhetilannekin on otollinen itsensä hemmottelun kannalta, sillä aviomies Tuomo Kivikari on vielä työelämässä. Kivikari miettii nyt kiinnostuneena, kuinka kauan mahtaa kestää, että sähköpostien lukeminen ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla jää pois rutiineista. LENTÄVÄ A JATUS ”Olen pienestä pitäen ollut luonteeltani huolehtija. Nyt kun saan lakata huolehtimasta liiton asioista, olen ajatellut keskittyä itseeni. Nauttia elämästä sellaisena kuin se on, lakata murehtimasta asioista, joille en mitään voi, iloita isoista ja pienistä asioista: luonnosta, omillaan toimeen tulevista lapsista, ystävistä, musiikista, liikunnasta, elämästä ylipäätään. Ennen kaikkea lakkaan kiirehtimästä. Kiinnostuneena seuraan nyt itsekin, miten tässä onnistun.” 21 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 susirajalta 23 KOLUMNIS T I H A RRI KON T T URI ON JOENSUUL A INEN A SI A N A JA JA . H A RRI.KON T T URI@KON T T URI.FI ESCROW on osa yrityksen riskienhallintaa Yritystoiminta on yhä riippuvaisempaa tietotekniikan toimivuudesta. Oletko selvittänyt mitä tehdä, jos yrityksen kriittisten tietokoneohjelmien toimittaja menee konkurssiin tai lopettaa tietyn tuotteen ylläpidon? Tikusta asiaa Kauppakamarin escrow-palveluun on mahdollista tallettaa yrityksen toiminnan kannalta tärkeiden tietokoneohjelmien lähdekoodit ja muutakin asiakirja-aineistoa. J okunen viikko sitten poistuessani oikeuden istunnosta autolle huomioni kiinnittyi mustaan esineeseen pysäköintipaikalla. Se osoittautui muistitikuksi. Poimin sen mukaani ja tutustuin sen sisältöön toimistolla voidakseni palauttaa sen oikealle omistajalle. Tikku näytti olevan juristin työväline ja omistaja selvisi nopeasti. Avatessani tikun huomasin, että tikku sisälsi tiedosto-otsikoiden perusteella varsin arkaluontoista ja salassa pidettävää aineistoa. Avauksessa esille tulleen sisältöhakemiston mukaan tikulla oli muun muassa yt-neuvottelumuistioita, sulautumissuunnitelmia ja yhteistyösopimuksia. En tietenkään avannut niitä. Otin yhteyttä juristiin ja hänen olonsa oli helpottunut, kun hän kuuli tikun olevan tallessa. Lähetin sen postissa omistajalleen. Tee sopimus kanssamme ja turvaa liiketoimintasi jatkuvuus. Lakimies Mika Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Lue lisää: www.helsinki.chamber.fi/escrow Jäsenetuhinta 59 € Normaalihinta 69 € (+ alv 10 %) 12/2015, n. 500 sivua Erlund, Lindfors, Turunen Hoikka, Neuvonen, Rautiainen IT2015 – käytännön käsikirja Viestintämarkkinaoikeus Uudet IT2015-sopimusehdot helpottavat sopimusten tekoa IT-alalla ja soveltuvat käytettäviksi IT-sopimuksissa asiakkaiden ja toimittajien välillä. Kirja on tutkimukseen perustuva viestintämarkkinalainsäädännön kommentaari, jota voidaan käyttää käsikirjana, oppikirjana ja yleisesityksenä Suomen viestintämarkkinoista. IT2015 -kirjassa käsitellään uudistuneita ehtoja ja tietotekniikka-alalla tehtäviä sopimuksia yleisesti. ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 [email protected] Jäsenetuhinta 95 € Normaalihinta 108 € (+ alv 10 %) Teos on ainoa kommentaari tietoyhteiskuntakaaresta. 10/2015, n. 400 sivua KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00 SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi www.kauppakamarikauppa.fi TIKUN LÖY TÄMINEN havahdutti. Moni asianajaja hyödyntää tikkuja toimeksiantojen tallentamiseen. Mieleen nousi, millä tolalla omat tietoturva-asiani oikein ovat. Myös kännykkään tulee tallennettua tärkeitä asioita. Tabletti ja tietokone ovat menneitten ja menossa olevien toimeksiantojen osalta väärissä käsissä kuin ehtymätön Pandoran lipas. Uskon, että myös aika monella kollegalla tikut, kännykät, tabletit ja kannettavat sisältävät arkaa aineistoa. Aineiston joutuminen vääriin käsiin olisi vaarallista. Asianajajaliitto edellyttää asianajajilta hyvää tietoturvan tasoa. Suurin riski on asianajaja itse tietojen käsittelijänä, ellei hän ole huolehtinut tietoturvasta ja tiedostanut mahdollisia riskejä. LIITON OHJEIDEN mukaan asianajajan on huolehdittava siitä, että kaikki mukana kulkeva, asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluva sähköisessä muodossa oleva tieto on suojattu salausjärjestelmällä tai etätuhoamismahdollisuudella. Samoin jokaisen velvollisuus on huolehtia siitä, että käyttäjätunnukset ja salasanat ovat riittävän monimutkaisia ja ne vaihdetaan tarpeeksi usein. Monikohan meistä käyttää vielä samaa salasanaa kuin aikoinaan rekisteröidyttyään ensimmäiseen nettipalveluun? Monellako kollegalla on käytössään syntymäaikaan ja nimeen yhdistyvä salasana, joka ulkopuolisen on helppo päätellä päästäkseen salatun tiedon lähteille? JOT TA yhdenkään asianajajan taskustaan epähuomiossa pudottama muistitikku tai puhelin ei aiheuttaisi ongelmaa, tulee siinä olla salausmahdollisuus. Suositeltavaa on, että luottamukselliset tiedot on aina tuhottavissa etäyh- teyksillä, jos vahinko tapahtuu. Itsestään selvää on, että ammatissa käytettävä muistitikku, kännykkä ja kannettava tietokone ovat vain ja ainoastaan asianajajan omassa käytössä. Jos päivittäisessä työssä käytettävät laiteet halutaan salata, tulee se huomioida jo laitetta ja mallia valittaessa. Itse olen antanut tietoturva-asiat, niin omat kuin toimistonkin, ulkopuoliselle asiantuntijalle, joka pitää huolen myös siitä, että suojaamisesta tulee normaali päivittäinen toimintatapa. LÖY TÄESSÄNI tikun ja kurkistaessani sen sisältöön tuli mieleen, mitä olisi omasta taskussa usein kantamastani tikusta löytynyt, jos näin olisi käynyt minulle. Kylmä hiki olisi varmasti noussut otsalle ja suurin toiveeni olisi ollut se, että tikku sittenkin löytyy jostakin salkun uumenista. Nyt koetun jälkeen tilanne on toinen. Jos tikku katoaa, sisältö ei enää aukea ulkopuolisille. Aika monen kollegan tikut, kännykät, tabletit ja kannettavat sisältävät arkaa aineistoa. laajakulma 24 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 TODISTAJAN TUNNISTUS OIKEAAN VALOON Tekijän tunnistaminen voi ratkaista rikoksen. Tunnistamisessa on kuitenkin helppo mennä metsään, jolloin sen näyttöarvo on nolla. Tunnistamisen luotettavuuden arviointi vaatii koulutusta ja osaamista. TEK STI K ATA RIIN A K R A BBE // KU V ITUS M A I JU HUK K A NEN laajakulma 26 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 TUOMIOISTUIMET LUOTTAVAT SILMINNÄKIJÄN VARMUUTEEN USEIN LIIKAA. TUTKIMUSTEN MUKAAN SILMINNÄKIJÄN SUBJEKTIIVISELLE VARMUUDELLE EI TULISI ANTAA MERKITTÄVÄÄ ARVOA. T uomioistuimessa rikoksen silminnäkijän tekemälle tunnistamiselle annetaan tutkimusten mukaan usein liian suuri näyttöarvo, kun todistellaan epäillyn syyllisyyttä. Vaarana on, että syyttömiä tulee tuomituiksi virheellisen tunnistamisen seurauksena. Toisaalta näyttökynnys voi nousta liiankin korkeaksi, kun tieto silminnäkijätunnistamisen luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä jatkuvasti lisääntyy. Näyttöarvoa saatetaan siis pitää kyseenalaisena silloinkin, kun tunnistus voitaisiin systemaattisesti analysoiden arvioida luotettavaksi. Todistajanpsykologian alalla tehdään paljon kokeellista tutkimusta tunnistamisen luotettavuudesta etenkin angloamerikkalaisessa ympäristössä. Suomessa kokeellinen tutkimus on vähäistä. Suomessa ei ole liioin tehty oikeustieteellistä tutkimusta, jossa oikeus- tai todistajanpsykologista tutkimustietoa olisi hyödynnetty. Siksi todistajanpsykologinen tutkimustieto on ollut tähän mennessä melko hankalasti löydettävissä ja sovellettavissa suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Tämän tilanteen korjaaminen oli Teija Stanikićin tavoitteena, kun hän teki aiheesta oikeustieteen väitöskirjan Helsingin yliopistoon. – Toivon, että tutkimuksestani olisi ihan oikeasti hyötyä. Tavoitteenani oli jäsentää sitä prosessia, jolla tuomioistuin määrittää silminnäkijätunnistamisen näyttöarvon, sekä luoda analyysimalli silminnäkijätunnistuksen näyttöarvon määrittelyn avuksi nimenomaan suomalaisessa oikeuskäytännössä. Stanikić hyödynsi tutkimuksessaan myös kokoomatutkimuksia kokeellisesta todistajanpsykologiasta, sillä yksittäisistä tutkimuksista on saatu osittain erisuuntaisia tuloksia. VIRHEL ÄHDE HEIKENTÄ Ä LUOTET TAVUUT TA | Silminnäkijätunnistamisen näyttöarvoon oikeudessa vaikuttavat niin rikoksen tapahtumahetkeen liittyvät olosuhteet kuin se, missä olosuhteissa ja miten tunnistus on esitutkinnan aikana toteutettu. Tunnistamisen virheitä aiheuttavia seikkoja kutsutaan virhelähteiksi. – Havainnointiolosuhteet, esimerkiksi valaistus tai etäisyys tekijästä, voivat aiheuttaa rikoksen tapahtumahetkellä virhelähteitä. Tunnistamisen virhelähteitä voi löytyä myös havainnoijasta itsestään, esimerkiksi siitä, onko hän itse ollut tilanteessa uhattuna tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Virhelähteitä voi liittyä myös tekijään – esimerkiksi tekijän etninen tausta vaikuttaa tutkimusten mukaan tunnistamiseen siten, että jos silminnäkijä kuuluu etniseltä alkuperältään eri ryhmään kuin tekijä, tunnistaminen on vaikeampaa, Stanikić luettelee. Suuri osa tunnistamisen mahdollisista virhelähteistä on maalaisjärjelläkin pääteltävissä, sillä onhan selvää, että vaikkapa huono valaistus tai tekijän naamioituminen hankaloittavat tunnistamista. Stanikić kuitenkin painottaa, että jotta tunnistuksen näyttöarvo tulisi arvioitua huolellisesti, pitäisi jokainen edellä mainittu ”lokero”, eli olosuhteista, havainnoijasta ja tekijästä mahdollisesti johtuvat virhelähteet, käydä järjestelmällisesti läpi. – Tunnistamisen luotettavuus tulisi analysoida eritellysti hyödyntäen todistajanpsykologian tutkimustuloksia. Kyse on kokonaisarviosta, jossa kaikki tilanteeseen vaikuttavat seikat on otettava huomioon. Jotta tapahtumahetken olosuhteiden vaikutukset tunnistamisen näyttöarvoon voitaisiin jälkikäteen arvioida, pitäisi poliisin jo esitutkinnan aikana kerätä näyttöä silminnäkijätodistuksen luotettavuudesta ja kirjata kaikki vaikuttavat asiat mahdollisimman tarkkaan ylös. Poliisin täytyy olla perillä todistajanpsykologiasta, jotta tarpeelliset asiat tulevat kirjatuiksi. Esimerkiksi silminnäkijän etäisyys rikoksen tekijästä havainnointihetkellä vaikuttaa tunnistamisen luotettavuuteen, ja on aina parempi, jos etäisyydestä on olemassa poliisin paikan päällä tekemä mittaustulos eikä vain silminnäkijän subjektiivinen arvio. OLOSUHTEILL A ISO MERKIT YS | Esitutkinnan aikana saatu tunnistus saattaa sisältää virhelähteitä, vaikka tunnistamista voitaisiin havainnointiolosuhteisiin sekä havainnoijaan ja tekijään liittyvien seikkojen perusteella pitää luotettavana. Näyttöarvon määrittämistä varten onkin erittäin tärkeää dokumentoida, miten ja missä olosuhteissa tunnistus on saatu ja kuinka varma silminnäkijä on tunnistamisestaan ollut. – Tosin tuomioistuimet luottavat silminnäkijän varmuuteen useimmiten liikaa. Todistajanpsykologisten tutkimusten mukaan silminnäkijän subjektiiviselle varmuudelle ei pitäisi antaa merkittävää arvoa, Stanikić sanoo. Tunnistamisen luotettavuuteen vaikuttaa, käytetäänkö tunnistamisessa vertailuhenkilöitä ja esitetäänkö epäilty silminnäkijälle luonnossa vai valokuvasta. Kokeelliset tutkimukset osoittavat, että tunnistaminen on sitä luotettavampaa, mitä enemmän vertailuhenkilöitä on. – Tunnistamistilanteessa mukana olevan poliisinkaan ei pitäisi tietää, kuka henkilöistä on epäilty. Näin hän ei voi tiedostamattaankaan ilmaista eleillä tai ilmeillä sitä silminnäkijälle. Vertailuhenkilöt on voimassa olevan sääntelyn mukaan valittava silminnäkijän antaman kuvauksen mukaan. Heidän ei kuitenkaan tarvitse olla erityisesti epäillyn näköisiä. Verrokit valitaan siis tuntomerkkien mukaan, ei epäillyn ulkonäön mukaan. – Epäilty ei kuitenkaan saisi erottua selkeästi muista poikkeavana esimerkiksi vaatetuksensa perusteella. Silloin tunnistaminen perustuu vain ulkoiseen päättelyyn eikä muistiin. RYHMÄTUNNISTAMISET HARVA SSA | Tunnistamistilaisuuden järjestämistä on säädelty hyvinkin tarkasti esitutkintalaissa, asetuksissa ja poliisihallituksen määräyksissä vuodesta 2004 lähtien. Uutta sääntelyä on astunut voimaan muutaman vuoden välein. – Sääntelyssä on ansiokkaasti otettu huomioon todistajanpsykologisen tutkimuksen tulokset. Oikeastaan vain periaate, että poliisinkaan ei pidä tunnistamistilanteessa tietää epäillyn henkilöllisyyttä, puuttuu sääntelystä selkeästi, Stanikić arvioi. Ongelma on kuitenkin siinä, että sääntely koskee pääasiassa ryhmätunnistamista, jossa pitää olla epäilty ja vähintään viisi vertailuhenkilöä samaan aikaan paikalla. Muissa tunnistamistilanteissa ryhmätunnistamisen sääntelyä pitää lain mukaan noudattaa soveltuvin osin. – On kuitenkin melko tulkinnanvaraista, mitä tällä täsmällisesti ottaen tarkoitetaan, Stanikić ihmettelee. Vaikka ryhmätunnistaminen on lainsäädännön perusteella pääsääntö, käytännössä niitä järjestetään Suomessa >> TUNNISTAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ • Havainnointietäisyys. Pitkä havainnointiaika lisää tunnistamisen luotettavuutta, lyhyt havainnointiaika vähentää sitä. • Ikä: nuoremmat lapset tunnistavat heikommin vieraita henkilöitä kuin vanhemmat lapset ja aikuiset. Iäkkään henkilön tunnistuskyky ei alene pelkästään iän perusteella. Omaan ikäluokkaan kuuluvan henkilön tunnistaminen on helpompaa kuin toiseen ikäryhmään kuuluvan henkilön. • Silminnäkijän kokema stressi saattaa heikentää tunnistamistarkkuutta. • Päihtyneisyys ei välttämättä estä tunnista- mista. • Samaa etnistä ryhmää edustavan henkilön tunnistaminen on helpompaa kuin eri etniseen ryhmään kuuluvan. • Rikoksentekijästä johtuvat seikat: naamioituminen ja aurinkolasien käyttö haittaavat tunnistamista; ulkoisesti hyvin erottuva tunnusmerkki, kuten tatuointi tai arpi, lisää tunnistamisen luotettavuutta. • Aseen esilläolo rikostilanteessa saattaa vähentää tunnistamisen luotettavuutta, mutta ei välttämättä tee tunnistamista virheelliseksi. • Tunnistamistapa: ryhmätunnistaminen on luotettavampaa kuin yksittäistunnistaminen. • Kenttätunnistamista puoltaa se, ettei silminnäkijähavainnosta ole kulunut kauaa. • Tahallinen ja tahaton johdattelu ja epäsuorat ohjeet vähentävät tunnistamisen luotettavuutta. • Luotettavuutta voidaan lisätä esimerkiksi kertomalla silminnäkijälle, ettei tunnistamistilaisuuden järjestäjä tiedä, kuka henkilöistä on epäilty, ja ettei rikoksentekijä välttämättä ole tunnistettavien joukossa. A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 laajakulma kuitenkin olla välttämätöntä esimerkiksi väärän kiinnioton välttämiseksi. Poliisiammattikorkeakoulussa silminnäkijätunnistamisen järjestämistä harjoitellaan nimenomaan valokuvatunnistamisena. – Opetamme poliisin peruskoulutuksessa valokuvatunnistamisen järjestämistä, koska vastavalmistunut nuori poliisi voi joutua järjestämään sellaisia. Ryhmätunnistamisen järjestäjän on sen sijaan oltava aina kokenut poliisi, yleensä tutkinnanjohtaja, Rantaeskola selittää. Valokuvatunnistamisen hyvä puoli on, että poliisin järjestelmästä löytyy helposti tarvittava määrä sopivia valokuvia, ja ne on otettu tietyillä kriteereillä esimerkiksi samalta etäisyydeltä. Tunnistamisessa käytetään kuitenkin yleensä pelkkiä kasvokuvia, joten esimerkiksi vartalon ominaisuudet jäävät huomioimatta. Valokuvat näytetään nykyisin yksi kerrallaan siten, että silminnäkijän on jokaisen kuvan kohdalla kommentoitava, tunnistaako hän kuvasta tekijän vai ei. Sen jälkeen hän voi halutessaan katsella kuvia myös yhtä aikaa. – Aiemmin saatettiin näyttää kaikki kuvat kerralla, mutta vuonna 2011 annetun määräyksen mukaan kuvat on näytettävä yksi kerrallaan. ”JOS PIDÄTTÄMINEN ON PÄÄTTYMÄSSÄ JA VANGITSEMISPÄÄTÖS PITÄISI TEHDÄ, TUNNISTAMISEN JÄRJESTELYT VIEVÄT AIKAA MUULTA TUTKINNALTA.” hyvin harvoin. Esimerkiksi Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän jäsen, rikosasianajajana kymmenen vuotta toiminut Jussi Sarvikivi ei ole koko uransa aikana kohdannut juttua, jossa olisi toteutettu ryhmätunnistaminen. – En ole koskaan kuullut, että poliisiasemalle olisi tuotu kuusi henkilöä tunnistusriviin, hän sanoo. Yliopettaja Satu Rantaeskola Poliisiammattikorkeakoulusta ymmärtää, miksi ryhmätunnistamisia järjestetään niin harvoin. – Vaikka tutkinnanjohtajat haluaisivat järjestää ryhmätunnistamisia, se kaatuu usein siihen, ettei riittävän montaa vertailuhenkilöksi sopivaa ihmistä ole tarpeeksi nopeasti saatavilla. Tavallisen näköisiä keskikokoisia suomalaisia toki löytyisi, mutta ongelmia tulee heti, jos tekijällä on silminnäkijäkuvauksen mukaisia erikoisia piirteitä. – Lisäksi, jos pidättäminen on päättymässä ja vangitsemispäätös pitäisi tehdä, tunnistamisen järjestelyt vievät aikaa muulta tutkinnalta. Ryhmätunnistamisen järjestäminen on kuitenkin vain yksi esitutkintatoimenpide muiden tutkintatoimenpiteiden joukossa, Rantaeskola sanoo. Hänkin toivoisi ryhmätunnistamisen lisääntyvän etenkin henkirikoksiin liittyvässä tutkinnassa, mutta tavallisissa rutiinitapauksissa ryhmätunnistaminen ei hänen mielestään ole realistinen vaihtoehto sen vaatimat taloudelliset resurssit huomioon ottaen. – Ryhmätunnistaminen on varmasti hyvä tunnistamisen muoto ja toisi luotettavampaa näyttöä henkirikostapauksissa. VALOKU VATUNNISTAMINEN YLEISTÄ | Valokuvatunnistaminen on Suomessa huomattavasti tavallisempaa kuin ryhmätunnistaminen. Kenttätilanteessa poliisi voi myös erityisestä syystä näyttää epäillyn silminnäkijälle tunnistamista varten ilman vertailuhenkilöitä, jolloin mahdollisuus myöhempään ryhmä- tai valokuvatunnistamiseen on menetetty. Tällainen tunnistaminen saattaa TALLENTUIKO NAUHALLE? | Esitutkintalain mukaan ryhmätunnistamistilanne on aina videoitava, ja tämän luulisi soveltuvan myös valokuvatunnistamiseen. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten videointi oli kuulustelutilanteissa harvinaista, mutta Rantaeskolan mukaan videointi on lisääntynyt todella paljon tekniikan kehityttyä ja arkipäiväistyttyä. Parantamisen varaa on kuitenkin vielä. Asianajaja Jussi Sarvikivi ei ole työssään päässyt videoita juuri näkemään. – Yhtään videota en ole valokuvatunnistamistilaisuudestakaan nähnyt, vaikka kuulusteluissa sentään näytetään yleensä useampia valokuvia. Ne ovat kuitenkin jääneet videoimatta. Sarvikiven mukaan silminnäkijälle näytettyjä valokuvia ei useinkaan liitetä esitutkintapöytäkirjaan, jolloin edes asianosaiset eivät pääse näkemään niitä. – Kuvat nähdään tyypillisesti ensimmäistä kertaa vasta 29 käräjillä, hän kertoo kokemuksensa perusteella. – Valokuvajäljennöksiä ei voida liittää asianosaisille annettavaan esitutkintapöytäkirjaan, koska kuvaryhmässä olevien juttuun liittymättömien henkilöiden yksityisyyttä halutaan suojella, Rantaeskola perustelee. – Asianosaisen on kuitenkin mahdollista nähdä asiakirjat kuvineen viranomaisen luona, hän jatkaa. Dokumentoinnin puuttuessa on jälkikäteen mahdotonta arvioida, onko tunnistamista edes saatu laillisesti. – Jos tunnistamista ei ole tehty asianmukaisesti ja säädöksiä on rikottu, on tunnistamisen näyttöarvo nolla. Kokemukseni mukaan tuomarit ovat asiassa pääsääntöisesti samoilla linjoilla, Sarvikivi sanoo. ANALY YSIN SY VÄLLISY YS VAIHTELEE | Silminnäkijätunnistamiselle ei enää välttämättä anneta yhtä suurta painoarvoa oikeudessa kuin kymmenen vuotta sitten. Vaikka silminnäkijätunnistamisia tehdään paljon, tunnistaminen on suhteellisen harvoin ainoa epäillyn syyllisyyttä tukeva näyttö. Tunnistamisen näyttöarvoa ei kuitenkaan edelleenkään analysoida kovin systemaattisesti. – Kyllä tunnistamiseen liittyvästä todistajanpsykologiasta saadaan käräjillä tarvittaessa keskustelu aikaiseksi, mutta analyysin syvällisyys vaihtelee paljon tuomarista riippuen, Sarvikivi sanoo. – Ne, joilla on asiaan kiinnostusta ja harrastuneisuutta, saattavat olla hyvinkin asiantuntevia, mutta viereisessä salissa ei ehkä tiedetä todistajanpsykologiasta juuri mitään. Vapaaehtoiseen täydennyskoulutukseenkin hakeutuvat ne, joilla on muutenkin kiinnostusta aiheeseen. Tieto ei jakaudu tasaisesti. – Todistajanpsykologiasta tarvittaisiinkin täydennyskoulutusta kaikille rikosprosessin toimijoille, Stanikić painottaa. Tunnistamisen virhelähteiden systemaattinen analyysi vähentäisi sattumanvaraisuutta silminnäkijätunnistamisen näyttö-arvoa pohdittaessa. Se edistäisi oikeusturvaa. Teija Stanikić: Silminnäkijätunnistamisen näyttöarvo. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Helsinki 2015. UUDET K ÄYTÄNNÖT JUURTUVAT PIKKU HILJA A DOKUMENTA ATION merkitykseen esitutkinnassa on Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja Satu Rantaeskolan mukaan viime vuosina kiinnitetty koulutuksessa erityistä huomiota. Uudet näkemykset eivät ole välttämättä vielä juurtuneet kaikkiin poliisin käytäntöihin, mutta tilanne on parantunut huomattavasti verrattuna esimerkiksi kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Nykyisille opiskelijoille dokumentoinnin merkitystä korostetaan läpi koulutuksen kaikilla tutkintotasoilla. – Korostamme kaikessa toiminnassamme jatkuvasti, ettei riitä, että asiat tehdään oikein, vaan pitää myös pystyä osoittamaan jälkeen- päin, että ne on tehty oikein. Dokumentoinnin merkitys on äärettömän suuri, Rantaeskola vakuuttaa. Ammattikorkeakoulussa videoidaan monenlaisia tilanteita, joten videoinnista pitäisi tulla opiskelijoille rutiini. – Harjoitustilanteiden videointi on monella tavalla hyödyllistä, sillä se antaa mahdollisuuden analysoida tilanteita ja oppia niistä jälkeenpäin. Samalla opitaan, että tilanteet dokumentoituvat videoiden avulla. Opiskelijat harjoittelevat valokuvatunnistamistilanteiden järjestämistä niin kuin ne käytännössä tulisi tehdä. Esitutkinta- ja pakkokeinolain sekä poliisilain kokonaisuudistuksen yhteydessä järjestettiin myös laaja, kaikkia poliiseja koskeva täydennyskoulutus. – Eri tunnistamismuotojen kouluttaminen oli tässä yhtenä osana, sillä se nähtiin tärkeäksi. Myös todistajanpsykologian huomiointi on poliisin työssä melko uutta. – Nuoret, vastavalmistuneet poliisit ovat tältä osin jo valveutuneita, mutta pitempään toimineilla poliiseilla ei välttämättä ole tietoa todistajanpsykologiasta, ellei asia ole jossain täydennyskoulutuksessa tullut vastaan. Sama puute koskee myös rikosprosessin myöhempiä vaiheita syyttäjillä ja käräjätuomareilla. Tilanne kuitenkin paranee pikku hiljaa, Rantaeskola uskoo. 30 fakta A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 fakta Luvan kanssa muihin töihin Asianajajan on haettava liiton hallitukselta lupaa asianajajan statuksen säilyttämiseen esimerkiksi, kun on aikeissa lähteä väliaikaisesti yritysjuristin tehtäviin. Sivutoimilupaa sen sijaan haetaan muun muassa osa-aikaisiin tutkimus- tai opetustehtäviä varten. A sianajotoimistoon otettiin Nordeasta yhteyttä, kun heidän oikeudellisten asioiden yksikössään oli tilapäistä henkilövajausta henkilövaihdosten takia. Koska olen erikoistunut rahoitukseen, paikka kiinnosti ehdottomasti, kertoo asianajaja Heikki Majamaa Hannes Snellmanilta. Hän haki asianajajan statuksen säilyttämistä, jotta pystyi irtautumaan kolmeksi kuukaudeksi Nordean lakimieheksi. Tällainen niin sanottu secondment, eli esimerkiksi yritysjuristin tehtäviin siirtyminen, on yksi niistä tilanteista, joissa voi siirtyä väliaikaisesti pois asianajajan töistä menettämättä laissa määritettyä asianajajan statustaan. Tällöin asianajajaksi palaaminen tarkoittaa käytännössä vain asiasta ilmoittamista Asianajajaliittoon. Muita päteviä syitä statuksen säilyttämiselle ovat muun muassa auskultointi, tutkimustyö tai opiskelu. Statusta voi hakea säilytettäväksi esimerkiksi, jos asianajaja on lähdössä määräajaksi tuomarin virkaan tai suorittamaan vaikka kansainvälistä oikeustieteen maisterin LL.M.-tutkintoa. YLEENSÄ STATUK SEN SÄILY T TÄMISELLE myönnetty enimmäisaika on vuosi ja ehtona on, että asianajajalla on ”vakaa aikomus” jatkaa asianajajan tehtävissä asianajoalan ulkopuolisen määräaikaisen työsuhteen päätyttyä. – Alun alkaen oli selvää, että tämä on vain tilapäinen siirtymä ja palaan asianajotyöhön heti määräaikaisuuden päätyttyä, Majamaa kertoo. Statuksen säilyttämistä haetaan etukäteen Asianajajaliiton hallitukselta, joka käsittelee hakemukset kokouksissaan. Asianajajista annetun lain mukaan luvan pitää olla myönnetty, ennen kuin määräaikaisen työn voi ottaa vastaan. Liiton jäsenmaksu maksetaan määräaikaisen työsuhteen ajan tavalliseen tapaan. OLEELLISTA ON, ettei asianajaja hoida väliaikaisen työsuhteensa aikana asianajajalle tyypillisiä asianajotehtäviä. Näi- hin kuuluvat muun muassa oikeudenkäynnit. Tänä aikana ei myöskään saa käyttää asianajajan ammattinimikettä. Majamaa työskenteli Nordeassa neuvonantajana. Secondmentinsä ajaksi hänen työsuhteensa asianajotoimistoon lopetettiin yhteisestä sopimuksesta. Samalla sovittiin ehdoista, joilla Majamaa palaisi Nordeasta asianajotoimistoon. – Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että paras tapa huolehtia asianajajan velvoitteista ja pankkeja sitovista säädöksistä, kuten salassapitovelvoitteista, oli katkaista työsuhteeni asianajotoimistossa kokonaan ennen määräaikaisuutta, Majamaa tarkentaa. Järjestely voidaan toteuttaa niinkin, että yritys ostaa asianajotoimistolta asianajajan palveluita, jolloin asianajotoimisto maksaa palkan. SECONDMENTIN AIK ANA kokemus karttuu ja asianajajan ymmärrys liike-elämästä sekä luonnollisesti myös kohdeyrityksen toiminnasta lisääntyy. – Yhtiön sisäisenä neuvonantajana osallistuin esimerkiksi rahoitusjärjestelyjen valmisteluun huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin asianajotoimistossa olisi mahdollista. Lisäksi oli kiinnostavaa päästä näkemään, miten suuri pohjoismainen pankki toimii, Majamaa vahvistaa. Hänen mukaansa asianajajalle tekee hyvää nähdä, millaiset asiat on huomioitava niin sanotusti pöydän toisella puolella. Samalla omat käsitykset ja työskentelytavat tulevat haastetuiksi. – Tämä on osa modernia työskentelykulttuuria, josta asianajajat eivät voi jäädä ulkopuolelle. Määräaikainen työ vaatii valmiutta oppia paljon uutta lyhyessä ajassa, mutta jotkin asiat saattavat tuntua helpommilta kuin päätyössä: – Asianajotoimiston työstäni tämä erosi siinä, että yritysjuristina minulla oli vain yksi päämies, jonka etuja valvoin joka asiassa. TEK STI SUS A NN A H A A NPÄ Ä // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN Asianajaja ei saa hoitaa väliaikaisen työsuhteensa aikana tyypillisiä asianajotehtäviä, kuten oikeudenkäyntejä. ASIANAJAJIEN MUUT TYÖT SIVUTOIMILUPIA HAETA AN ja myönnetään vuosittain vain vähän. Asianajajan on kuitenkin haettava sivutoimilupaa liiton hallitukselta silloin, kun on esimerkiksi aikeissa pitää pitkiä luentosarjoja. Yksittäisen luennon pitämiseen sivutoimilupaa ei tarvita. Sivutoimilupia on myönnetty myös virkaholhoojan ja yliopiston assistentin tehtävään sekä määräaikaisen professuurin hoitamiseksi. Viime vuonna myönnettiin vain yksi sivutoimilupa. Se koski yliopiston osa-aikaisen tutkijan tehtävää. STATUK SEN säilyttämisiä myönnettiin viime vuonna 24: • auskultointi (7 asianajajaa) • työnhaku tai muu toiminnan järjestely (4) • opiskelu, esimerkiksi LL.M.-tutkintoa varten (3) • secondment yritysjuristin tehtävissä (3) • määräaikainen tuomarin virka (3) • tutkimustyö (1) • vuorotteluvapaa (1) • sairausloma (1) • perhetilanne (1) 31 om livet 32 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 Yhtiöoikeuden uutuudet MERE T E M A Z Z A REL L A Ä R EN FÖRFAT TA RE. M A Z Z A REL @M A PPI.HEL SINK I.FI. UUTUUS! Ville Pönkä Är boreout värre än burnout? V id skatteverket i Helsingfors upptäckte man en dag för några decennium sedan att en tjänsteman hade avlidit vid sitt skrivbord. Trots att det fanns ett hundratal andra anställda på samma våningsplan tog det två dagar att lägga märke till att han var död. Inte heller då insåg man det därför att någon skulle ha saknat hans insatser utan därför att en god vän tittade in för att äta lunch med honom. En chef på verket förklarade senare att just den här anställda hade ”arbetat ganska självständigt”. Det här är en historia ur det verkliga livet och om inte annat så tyder den på att takten i arbetslivet inte alltid är så pressad som mången låter förstå. Den återberättas av den svenske sociologen Ronald Paulsen som blivit känd därför att han i en tid då arbetets betydelse ständigt betonas har ställt frågor om arbetets mening. Enligt statistik från såväl Europa som USA använder anställda i snitt mellan en och en halv och tre timmar av arbetstiden för ”tomt arbete”, det vill säga sysslor som inget har med jobbet att göra: de tar överlånga pauser, ringer privatsamtal, skriver privatmejl, surfar på nätet. I USA kunde man vid millennieskiftet konstatera att sextio procent av all näthandel och sjuttio procent av surfandet på pornografiska sajter ägde rum på arbetstid. De konkreta exemplen är talande. Paulsens egen fru skulle en gång som sommarjobb sortera upp ett arkiv. Arkivet var så oöverskådligt att arbetet tycktes sakna både början och slut och efter ett tag uppgav hon att jobba och ägnade sig i stället åt att läsa. Det blev sommaren då hon kom igenom Anna Karenina. Om ett arbete ter sig oöverskådligt kan det kännas likgiltigt om man gör mycket eller lite. Om varken chefer eller kunder vet hur omfattande en uppgift är blir det frestande att låta förstå att den tar mer tid den tar: ett projekt som skulle kunna göras klart på två veckor kan töjas ut till fem. Får man mera tid på sig än man behöver kan det till en början kännas skönt men sen riskerar man att få tråkigt. Numera talar man inte bara om ”burnout” utan också om ”boreout”, ett illamående betingat av leda. På vissa arbetsplatser finns det helt enkelt inte tillräckligt att göra. När ett varuhus öppnade en blomsteraffär anställdes en ung kvinna för att förestå den men det kom aldrig mer än en handfull kunder om dagen. Till en början lyckades hon hålla sig sysselsatt med att vattna blommorna och plocka och städa men sen började hon smita iväg till ett kafé i närheten och nöjde sig med att försöka hålla ingången till affären under uppsikt därifrån. Osakkeen lunastaminen Kirja on monipuolinen, syvällinen ja ajankohtainen tutkimus osakkeen lunastamisesta. Tarkastelun kohteena ovat osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain lunastussäännökset sekä sopimusperusteiset lunastusmekanismit. Lunastussääntelyn osalta huomiota kiinnitetään yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeisiin, lunastusehtoisiin osakkeisiin, omien osakkeiden lunastamiseen, sulautumiseen, jakautumiseen ja määräysvallan keskittymiseen liittyvään vähemmistöosakkeiden lunastamiseen sekä vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuvaan lunastussanktioon. Lisäksi kirjassa käsitellään osakkeen lunastusinstituution teoreettisia perusteita ja lunastussääntelyn kehittämismahdollisuuksia. Osakkeen lunastaminen ja varsinkin lunastushinnan määrittäminen ovat riitaherkkiä kysymyksiä. Kirjassa käydään perusteellisesti läpi näihin teemoihin liittyvää oikeus- ja välimieskäytäntöä. Kesäkuu 2015, 905 sivua, sh. 105 € Det finns också – och det är kanske det sorgligaste – jobb som helt enkelt känns meningslösa. Såhär förklarade en lagerarbetare: ”Varorna är ofta av så usel kvalitet att de är trasiga redan när man öppnar kartongerna”. Därefter citerade han en arbetskompis som hade sagt: ”Tänk på att om några år så kommer allt du ser här att finnas på avstjälpningsplatsen. Vi talar om områden stora som fotbollsplan – fulla med varor, varor”. Lagerarbetaren betonar också monotonin: ”Varje gång man har skurit upp en kartong finns det en ny. Och varje gång man har fyllt en hylla tömmer de den”. På den här arbetsplatsen var han ingalunda ensam om sin uppgivenhet. Det var en solig vårdag och han blev intervjuad utomhus men han sa att en del av hans kolleger helst höll sig inne: ”Jag frågade en kille om han ville komma med ut och han svarade: ’Nej, det gör det bara svårare att gå tillbaka in.’ ” Vill vi att fler än nu ska jobba – och helst också längre än nu – måste vi se till att alla kan känna respekt för det de gör. På vissa arbetsplatser finns det helt enkelt inte tillräckligt att göra. Raimo Immonen, Seppo Villa Osakeyhtön varojen käyttö Elokuu 2015, n. 250 sivua, sh. 104 € Yhtiölainsäädäntö ja arvopaperimarkkinalaki 2015, 742 sivua, sh. 105 € Ari Savela Marika Salo Vahingonkorvaus osakeyhtiössä Hyvä liiketoimintapäätös ja johdon vastuu Syyskuu, 3., uud. p., n. 500 sivua, sh. 120 € 2015, 288 sivua, sh. 120 € Tilaa nyt: talentumshop.fi PISTOKOE PA L S TA L L A KOULU T TA JA TA I KOULU T UK SEN K ÄY N Y T VA S TA A T IUK KOIHIN K Y S Y M Y K SIIN // SUS A NN A CYGNEL TEK STI Siellä käydään läpi tuomioistuinsovittelun perusteita ja erityisesti lapsia koskevien riita-asioiden sovittelun erityispiirteitä. Kurssilla on myös asiantuntijaluentoja lapsipsykologiasta. Tarkoitus on avata lapsen edun käsitteitä ja huomioimista sekä sitä, miten asiantuntija-avustajan asiantuntemusta voidaan hyödyntää sovittelussa. Se sopii niille asianajajille, jotka hoitavat lasten huolto-, asumis-, elatus- ja tapaamisoikeusasioita. Mitä uutta huoltoriitojen tuomioistuinsovitteluun on tullut? Lakiin tuomioistuinsovitellusta ja lakiin lapsen huollosta on tullut muutoksia viime vuoden toukokuussa. Kurssilla perehdytään näihin muutoksiin ja uusiin käytäntöihin sekä niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen asianajotyössä. Voiko kurssille valmistautua? Kyllä voi, esimerkiksi lukemalla hallituksen esityksen 186/2013. HINTA: 300 euroa (sisältää kahvit ja lounaan) ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 4.8. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto TT AU T UMI S 5,5 h LV O I T E Kenelle kurssi erityisesti sopii? VE Mitä kurssilla oppii huoltoriitojen tuomioistuinsovittelusta? Huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu 4.9.2015 Helsinki NE BIS IN IDEM JA ITSEKRIMINOINTISUOJA Turku 4.9.2015, Turun hovioikeus, (tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin), klo 12.00–15.30 Luennoitsija: professori Mikko Vuorenpää, Lapin yliopisto Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle ([email protected]). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 % lainsäädännön soveltamisen muuttuessa, hinta sisältää kahvin) ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen kunkin paikkakunnan tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/ JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto TT AU T UMI S LV O I T E 3 h VE Luennoitsija: professori Tuula Linna, Lapin yliopisto OHJELMA - Konkurssilain lainvalintasäännökset - EU:n maksukyvyttömyysasetus: voimassa olevaa ja tulevaa - asetuksen soveltamisala ja määritelmiä - tuomioistuimen toimivalta ja toimivallan tutkiminen - insolvenssimenettelyssä (päämenettely/ sekundäärimenettely) - rajat ylittävissä takaisinsaanneissa - sovellettava laki - insolvenssimenettelyssä - rajat ylittävissä takaisinsaanneissa - insolvenssimenettelyn aloittamisen vaikutus vireillä oleviin oikeudenkäynteihin - päämenettely ja sekundäärimenettely - tuomioistuinten yhteistyö - pesänhoitajien ja tuomioistuinten yhteistyö - keskeytysmääräys - samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden konkurssi LU Tampere 4.9.2015, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A, klo 9.00–12.30 - tuomioistuinten yhteistyö - pesänhoitajien ja tuomioistuinten yhteistyö - konsernikoordinaatiomenettely - Pikasilmäys uudistuneeseen Bryssel I -asetukseen KOU KONKURSSIOIKEUTTA, ERITYISESTI KANSAINVÄLISIÄ KYSYMYKSIÄ HUOLTORIITOJEN TUOMIOISTUINSOVITTELU 4.9.2015 Helsinki, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 9.00–17.15 OHJELMA Kurssi vastaa sovittelun peruskurssia. Tämän kurssin käynyt voi osallistua jatkokurssille ja tulla sen jälkeen merkityksi Asianajajaliiton sovittelijaluetteloon. 9.00 Koulutuksen avaus Asianajaja Eija Karimaa, Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy 9.15 Tuomioistuinsovittelu pähkinänkuoressa Asianajaja Antti Heikinheimo, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy 10.15Kahvitauko 10.30Tuomarin ja asiantuntijan rooli sovittelussa, käräjätuomari Eva Maria Anderzén, Espoon käräjäoikeus ja lastenvalvoja Ritva Leminen, Espoon kaupunki 11.30Lakimiesavustajan rooli ja tehtävät sovittelussa Asianajaja Marjatta Onnela-Kariniemi, Asianajotoimisto Kylmänen & OnnelaKariniemi Oy 12.30Lounas 13.30Avioeron synnyttämät haasteet ja ongelmat sekä muutosprosessin vaiheiden vaikutus sovittelun onnistumisen kannalta OHJELMA Ne bis in idem - Mistä ne bis in idem -ongelmissa on kysymys? - Milloin hallinnollista seuraamusta voidaan pitää rikosoikeudellisena sanktiona? - Hallinnollisen seuraamuksen ja syytteen kohteena olevien tekojen samuus - Milloin seuraamus on määrätty samalle henkilölle? KKO:n, KHO:n ja EIT:n uusinta oikeuskäytäntöä (esim. KKO 2013:59, KKO 2013:78, KHO 2014:145, EIT Glantz v. Suomi (20.5.2014), Nykänen v. Suomi (20.5.2014) ja Häkkä v. Suomi (20.5.2014) Itsekriminointisuoja - Mitä itsekriminointisuojalla tarkoitetaan? - Milloin itsekriminointisuoja ulottaa vaikutuksensa rikosprosessin ulkopuolelle (esim. KKO 2009:80)? - Itsekriminointisuoja rikosprosessin sisällä (erityisesti ratkaisut KKO 2012:45 ja KKO 2013:25) - Itsekriminointisuojan vaikutus todistusoikeuteen - Itsekriminointisuoja verotusmenettelyssä Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle (mikko.vuorenpaa@ ulapland.fi). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. HINTA: 170 euroa (sisältää kahvin) ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen kunkin paikkakunnan tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto TT AU T UMI 3 h S LV O I T E Eija Karimaa kouluttaa asianajajia erityisesti lapsia koskevien riita-asioiden sovittelussa. 35 VE Tuomioistuinsovittelun perusteita Yliopiston lehtori, perheterapeutti Jouko Kiiski, Itä-Suomen yliopisto 14.25Kahvitauko 14.35Lapsen ja vanhemman yhteydenpidon merkitys lapsen kannalta vanhempien eron jälkeen Ylilääkäri Jari Sinkkonen, Pelastakaa Lapset ry 16.00Sovittelunäytös, rooleissa käräjätuomari Eva Maria Anderzén ja lastenvalvoja Ritva Leminen sekä asianajajat Mirva Lehtinen, Asianajotoimisto Lehtinen & Koponen Oy, Eija Karimaa, Marjatta Onnela-Kariniemi ja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara 17–17.15 P äätössanat ja koulutuksen päättäminen LU Asianajoalan parhaat kurssit KOU KOULUTUSTA koulutusta A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 LU A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 KOU 34 ASIANAJOSIHTEERIKURSSI: SIHTEERI ASIANAJAJAN TUKENA PROSESSEISSA Helsinki 23.9.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 13.00–16.00 Luennoitsijat: pääsihteeri Minna Melender, Suomen Asianajajaliitto (AIPA-hanke) sekä asianajaja Mikko Tuomi ja asianajoassistentti Maarit Merimaa-Piirainen, Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy OHJELMA Sihteerin osaaminen ja sen hyödyntäminen asianajotoimiston arjessa - tietoisku AIPA:sta eli syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeesta Minna Melender - oikeusturvahakemusten laatiminen - todistajien palkkioiden maksaminen - määräaikojen seurannat / määräaikojen pidennyksistä huolehtiminen, - oikeusturva-asioiden laskutus ja - tuomioiden täytäntöönpanot Mikko Tuomi ja Maarit Merimaa-Piirainen Kahvitauko n. klo 15.00 HINTA: 175 euroa (sisältää iltapäiväkahvin) ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 26.8. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto TODISTELU-UUDISTUS ERITYISESTI RIKOSASIOISSA Helsinki 29.9.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 9.00–16.30 OK 17 luvun todistelu-uudistus tullee voimaan 1.1.2016 ja sitä aletaan soveltaa heti myös vireillä olevissa jutuissa. Uusi laki tuo mukanaan monia uudistuksia todisteluun. Puheenjohtajana: asianajaja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara OHJELMA 9.00 Päivän avaus Asianajaja Satu Wartiovaara 9.05Todistelu rikosprosessissa uuden OK 17 luvun valossa Asianajaja Markku Fredman, Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy 10.30Asianajajan todistamiskielto ja -velvollisuus Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta, Valtakunnansyyttäjänvirasto 11.30Kommenttipuheenvuoro Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander, Helsingin yliopisto 11.45 Keskustelua aamupäivän teemoista 12.00Lounas 13.00Vastakuulustelu esitutkinnassa erityisesti seksuaalirikosasioissa Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 13.45 Hyödyntämiskielto ja todistelukiellot Esittelijäneuvos Pasi Pölönen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 14.45Kahvitauko 15.00Prosessuaaliset keinot asianomistajan tai todistajan suojelemiseksi Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjänvirasto 15.45Kommenttipuheenvuoro Asianajaja Antti Riihelä, Asianajotoimisto Antti Riihelä Oy 16.00Loppukeskustelu 16.30Päätössanat koulutusta 4 h S NUORTEN PÄIVÄT: RAHAT JA HENKI Kirkkonummi 9.–10.10.2015, Långvik, Tanskarlantie 9 Tule kuulemaan, kuinka kannattaa suunnistaa urapolulla ja miten vaalia samalla työssäjaksamista. Entä voiko asianajajalla olla sivutoimia esimerkiksi start-upeissa? Päivät räjäyttää käyntiin Madventuresista tuttu Riku Rantala, joka haastaa rikkomaan omia rajoja! Huom! Osallistujat varaavat itse majoituksen. Hotellikapasiteetti on rajoitettu. Hotellivarauksen tekemistä suositellaankin heti ilmoittautumisen yhteydessä, jo early bird -ilmoittautumisaikana eli 30.6. mennessä. Early bird -ilmoittautumisajan umpeuduttua (1.7.2015 alkaen) on majoitushuoneita saatavana hotellin senhetkisen varaustilanteen mukaan. KÄYTÄNNÖN KURSSI HINTA: Early bird -hinta 30.6. asti 180 euroa. Normaalihinta 200 euroa (1.7.–11.9. ilmoittautuneille). Hinta sisältää koulutusohjelman, kuljetukset Helsingistä ja ohjelmassa mainitut ruokailut tavanomaisine ruokajuomineen. Kurssilla käydään asiakirjamallityyppisesti läpi perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyviä kysymyksiä. ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 11.9. KULJETUKSET: Långvikiin järjestetään edestakainen bussikuljetus Helsingistä. MAJOITUSVARAUS: Osallistujat varaavat itse majoituksen. Majoitusvaraus tehdään sähköpostitse osoitteeseen [email protected] koodilla ”1510SUOMEN_00”. Huonehinta on 140 €/1hh/vrk ja 150 €/2hh/vrk. Majoituksen hintaan sisältyy aamiainen sekä kylpyläosaston ja kuntosalin käyttö. Varauksen yhteydessä ilmoitetaan tiedot: - Asianajajaliiton Nuorten Päivät 9.10.2015 - Onko kyseessä 1 hh vai 2 hh - Majoittuvan/majoittuvien nimet - Koodi ”1510SUOMEN_00” Hotellikapasiteetti on rajoitettu. Hotellivarauksen tekemistä suositellaankin heti ilmoittautumisen yhteydessä, jo early bird -ilmoittautumisaikana eli 30.6. mennessä. Early bird -ilmoittautumisajan umpeuduttua (1.7. alkaen) on majoitushuoneita saatavana hotellin senhetkisen varaustilanteen mukaan. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliiton nuorten toimikunta AU T UMI 15 m in LINGONEER – juridiikan alan käännösten ammattilainen www.lingoneer.com | [email protected] Luennoitsijat: asianajaja Tanja Heiskanen, Asianajotoimisto Sandström & Koulu Oy ja yliopistonlehtori, OTT Sanna Koulu, Lapin yliopisto OHJELMA Ilmoittautuminen Kurssin avaus Perunkirjoitus - perunkirjoituksen funktio - osakasasema (toissijaiset perilliset, - aikaisemmat avioliitot, testamentit, sudenkuopat) - sukuselvityksen tekeminen ja mahdolliset vaikeudet perunkirjoituksen kannalta - varojen ja velkojen luettelointi - verottajan ohjeet - kansainväliset tilanteet Pesänselvitys - pesänselvityksen funktio - pesänselvittäjän henkilö ja valinta - legaattien täyttäminen - erilliskanteet - pesänselvityskulut – kohdentaminen - tilitys ja moiteohjaus Ositus ja perinnönjako - osituksen ja perinnönjaon funktio - toimitusten suhde: pesänselvitys, ositus, PK 3 luvun jako, perinnönjako - ositus ja perinnönjako prosessina, toimivaltakysymykset - osaratkaisut/väliratkaisut/jälkiratkaisut - kansainväliset tilanteet Kahvitauko n. klo 14.45 HINTA: 195 euroa kurssille paikan päällä osallistuville (sisältää kahvit ja lounaan) ja 170 euroa etäosallistujille. Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 2.10. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto TT AU T UMI 4 h S LV O I T E Muut juridiikan alan tekstit Helsinki 3.11.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 12.15–17.00 VE Käännöstoimisto Lingoneer on kotimainen käännöstoimisto, joka JURIDIIKAN KÄÄNNÖSPALVELUT tarjoaa monipuolisia ratkaisuja asianajotoimistojen sekä muiden • Viralliset käännökset juridiikan alan tahojen käännöstarpeisiin. Käytössämme on laa- • Listalleottoesitteet ja kansainvälinen kääntäjäverkosto ja kääntäjien tukena kattava • Sopimustekstit asiantuntijaverkosto. • MITÄ JOKAISEN ASIANAJAJAN TULEE TIETÄÄ PERUNKIRJOITUKSESTA JA PERINNÖNJAOSTA S LV O I T E 4h, TT VE OHJELMA Perjantai 9.10. 8.30Bussimatka Helsingistä alkaa (Kiasman tilausajopysäkki) 9.15 Aamukahvi Långvikissä 9.45Tervetuloa Nuorten Päiville Nuorten toimikunnan puheenjohtaja, asianajaja Satu Karhunen, Asianajotoimisto Susiluoto Oy Lauantai 10.10. 8–11.30 Hotellin aamiainen Vapaavalintaista omatoimista ohjelmaa (saunaosasto ja kuntosali auki alkaen klo 8.00) 12.00 Lähtö Långvikistä 12.45 Saapuminen Helsinkiin LU AU T UMI LV O I T E KOU TT VE JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto LU ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 15.9. koulutusta A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 KOU Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. 10.00Avoimena maailmalle – uskalla rikkoa rajasi Toimittaja, vastaava tuottaja Riku Rantala 10.45Aikaa muuhunkin kuin työhön? Asianajaja Mikko Ruuttunen, Asianajotoimisto Susiluoto Oy ja asianajaja AnnaMaria Tamminen, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy 11.30Lounas 12.30Asianajajan sivutoimet start-upeissa ja muissa yrityksissä Asianajaja Mikko Jalkanen, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy 13.00Asianajajaliiton kommenttipuheenvuoro – mitä tapaohjeet sanovat sivutoimista? Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen, Valvontalautakunta 13.15Varallisuudenhoito Aktia 14.00Paneeli: Asianajaja nyt ja aina? Mitä muita vaihtoehtoja urapolulla on? Paneelin puhujilla on kokemusta eduskunnasta Tietoon ja markkinaoikeudesta ammattipyöräilyyn. - Asianajaja Sampsa Kataja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy - Asianajaja Topi Lusenius, Inventio Asianajotoimisto Oy - Counsel Johanna Lähde, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy - Asianajaja Jutta Nieminen, Asianajotoimisto Borenius Oy 15.00Päiväkahvi / majoittautuminen (huoneet saa viimeistään klo 16) 16.0Kurssimaksuun sisältyvää hyvinvointiohjelmaa: Kehonpainoharjoittelulla kuntoon, harjoitus klo 16–17.30 (Personal Trainer Jarno Härkönen ohjaa) Leffa (Elokuvanäytös auditoriossa klo 16–18) Omatoiminen ulkoilu (Långvikin maisemissa kiemurtelee kuntopolku) Maksullisia vaihtoehtoja: - Golf (Hirsala Golf on 18-reikäinen golfkenttä, joka sijaitsee 3 km päässä Långvikistä.) - Långvik spa by [comfort-zone] -hoidot (tilattava etukäteen) 19.00Illallinen Yökerho avautuu LU HINTA: 210 euroa kurssille paikan päällä osallistuville ja 165 euroa etäosallistujille. A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 KOU 36 SOVITTELUN JATKOKURSSI Espoo 6.–7.11.2015, Kulttuurikeskus Hanasaari, Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo Jatkokurssilla hankitaan luennoin ja käytännön harjoituksin taitoja sekä sovittelijana että avustajana toimimisesta sovintomenettelyssä ja neuvotteluissa yleensäkin. Kurssin luennoitsijoina toimivat asianajajat Antti Heikinheimo, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy ja Petri Taivalkoski, Roschier Asianajotoimisto Oy sekä pienryhmäkouluttajina sovintomenettelylautakunnan jäsenet asianajajat Eija Karimaa, Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy, Mirva Lehtinen, Asianajotoimisto Lehtinen & Koponen Oy, Jukka Salomaa, Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy ja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on sovintomenettelyn peruskurssin suorittaminen. 37 OHJELMA Perjantai 6.11. klo 8.45–18.00 - Päivän avaus, osallistujien ja kurssin tavoitteiden esittely - Sovittelun kulku ja vaiheet teoriassa ja käytännön esimerkein - Katsaus sovittelijan taitoihin ja sovitteluprosessiin - Harjoituksia ryhmissä - Harjoitusten purku Lauantai 7.11. klo 8.45–15.45 - Millainen on hyvä sovittelija? - Tunteiden kanssa työskentely - Harjoituksia ryhmissä - Tapauksen purku - Asianajajana sovittelussa - Sovintoon pääsy – sovintosopimus - Loppuyhteenveto Sovittelijalistalle merkintä edellyttää perus- ja jatkokurssin täysimääräistä suorittamista. HINTA: 600 euroa (sisältää lounaat ja kahvit, ei majoitusta) KANSANEDUSTAJA SKINNARI: PYSY PITKÄÄN POISSA. VILLE, ONNITTELUMME UUDELLE KANSANEDUSTAJALLE. Olemme iloisia ja vähän ylpeitäkin ensimmäisestä lexialaisesta hoitamassa eduskunnassa valtakunnan asioita. Asiakkaamme tulevat tosin Sinua kaipaamaan yrityskehityksen ja kansainvälistymisen ammattilaisena. Toivottavasti poliittinen urasi on menestyksekäs ja pitkä. Jos kuitenkin tulee asianajomaailmaa ja meitä ikävä, toivotamme sinut avosylin tervetulleeksi takaisin. Ystävät ja kollegat koulutusta HINTA: 200 euroa kurssille paikan päällä osallistuville (sisältää kahvit ja lounaan) ja 175 euroa etäosallistujille. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto TT AU T UMI 4,5 h INTERNATIONAL CORPORATE GOVERNANCE Helsinki 2.12.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs The introductory one-day course “International Corporate Governance” takes an international approach to corporate governance with a starting point in continental European governance structures. KESKUSKAUPPAKAMARIN SUURI VEROPÄIVÄ 23.9.2015 Suomi on saanut uuden hallituksen ja hallitusohjelman. Millaista veropolitiikkaa harjoitetaan tulevalla hallituskaudella? Millaisia veromuutoksia aletaan valmistella ja miltä näyttävät aikataulut? Suuressa Veropäivässä saat laajan tietopaketin verotuksen tulevista muutoksista. Tulevien muutosten lisäksi esillä on monia ajankohtaisia aiheita liittyen yrityksen ja omistajan verotukseen. Aiheina ovat muun muassa veronkorotukset, menon oikea kohdistaminen yhtiön uudelleenjärjestelyssä, siirtohinnoittelu sekä menetysten vähennyskelpoisuus ja varojenjako SVOP-rahastosta. Tule päivittämään tietosi Suomen arvostetuimpaan veroseminaariin! when dealing with the drafting and negotiation process of international contracts. The differences between the major legal systems are outlined and comparisons are made on a countryby-country level. Furthermore, the course both provides for a better understanding of the overall structure of an International Contract and gives the participants an overview of the main clauses used. Finally, the course makes the participants more familiar with terminology used in International Contracts. HINTA: 375 euroa SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M. S ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 2.11. JÄRJESTÄJÄT: Suomen Asianajajaliitto ja Legal Courses, Aarhus Denmark T T TA U U M I 6 h S LV O I T E Päivän aikana käydään läpi työsuojeluun ja työaikaan liittyviä kysymyksiä, asianajotoimintaan liittyviä erityistilanteita, esim. hyvän asianajajatavan rikkominen irtisanomisperusteena sekä sähköposteja työsuhteen päättymisen jälkeen. Tarkempi ohjelma nettisivuilla. SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M. VE Puheenjohtaja: asianajaja Elina Saari, Asianajotoimisto Urtti Luennoitsija: asianajaja Jukka Paloheimo, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 12.10. LV O I T E Helsinki 12.11.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 10.00–16.00 The course aims to give a thorough insight in different approaches to corporate governance structures, and an understanding of EU and US regulations on corporate governance issues, various codes of conducts and corporate social responsibility. VE ASIANAJAJA TYÖNANTAJANA Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. LU 15 h S koulutusta A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 KOU AU T UMI LV O I T E KOU TT VE JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelylautakunta LU MAJOITUSVARAUS: Hanasaari puh. (09) 4350 2411, sähköposti: myyntipalvelu@hanaholmen. fi, hinnat 1 hh to-pe 98 e ja pe-la 75 e. Varaukset viimeistään 22.10.2015 Asianajajaliiton huonekiintiöstä. OHJELMA Ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen Lounas klo 12 Iltapäiväkahvi n. klo 14.15 - Tukipalvelujen (sihteeripalvelujen) ulkoistaminen vaihtoehtona työsuhteelle ja ulkoistamisen toteuttamisessa huomioitava: - salassapitosäännökset - hyvä asianajajatapa - asiakirjaturvallisuus ja tietoturva -A sianajotoimisto opiskelijoiden kesätyö-/harjoituspaikkana -T oimistonvaihdokseen liittyvät kysymykset lakimiehen työsuhteessa - sopiminen lakimiehen hoitamien juttujen käsittelystä - Palkkaukseen ja työaikaan liittyviä kysymyksiä - etätyössä huomioitavat seikat esim. salassapito, asiakirja- ja tietoturvallisuuden osalta jne - Lakimiesliiton palkkasuosituksen noudattaminen - joustavan työajan käyttömahdollisuudet, työaikalain soveltamiskysymykset, ylitöiden korvaaminen jne. - työllistämiseen saatavat tuet LU ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 6.10. A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 KOU 38 Tarkempi ohjelma nettisivuilla. HINTA: 600 euroa (sisältää kahvit ja lounaat molempina päivinä) Ilmoittautuminen Asianajajaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin ilmoittaudutaan em. päivämääriin mennessä nettisivuilla asianajajaliitto.fi/koulutus olevilla ilmoittautumislomakkeilla tai sähköpostitse [email protected]. Peruutusehdot Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutusilmoitus tulee toimittaa sähköpostilla ([email protected]) Asianajajaliiton toimistoon. ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 3.11. DRAFTING & NEGOTIATING INTERNATIONAL CONTRACTS 3.–4.12.2015 Helsinki, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs Introduction The course provides for a comprehensive overview of the legal considerations one has to make Odotamme palautettasi JÄRJESTÄJÄT: Suomen Asianajajaliitto ja Legal Courses, Aarhus Denmark Mitä ajatuksia tämä lehti herätti? Mistä aiheista haluaisit lukea Advokaatissa? ASIANAJAJAPÄIVÄT 15.1.2016 Helsinki (Ohjelma myöhemmin) Odotamme viestiäsi: [email protected] AA ADVOKAATTI OPEN Tawast Golf, Hämeenlinna 6.–7.8.2015 I Osastojen välinen joukkuekilpailu Torstaina 6.8.2015 lähdöt klo 13.00 alkaen. Kilpailumaksu 85 euroa / henkilö (sisältää lounaan ennen kierrosta). Kilpailuihin ilmoittaudutaan viimeistään 17.7.2015 mennessä lähettämällä kilpailun järjestäjille sähköpostitse seuraavat tiedot: 1) nimi, 2) kotiseura ja tasoitus sekä 3) mihin kilpailuun osallistuu (joukkuekilpailun osalta myös peliparin nimi). Pelimuotona on best ball pistebogey -parikilpailu (ellei muuta ennen kisaa järjestäjien toimesta päätetä). Kilpailu pelataan täysin tasoituksin. Osastolla voi olla useita joukkueita. On kuitenkin myös mahdollista käyttää joukkuekaverina esim. asiakkaan edustajaa. II Henkilökohtainen mestaruuskilpailu (eri sarjat) Perjantaina 7.8.2015 lähdöt klo 9.00 alkaen. Kilpailumaksu 85 euroa (sisältää lounaan kierroksen jälkeen). Kilpailumaksu maksetaan JB Eversheds Oy:n asiakasvaratilille Nordea FI20 1228 3000 0385 11 ilmoittautumisen yhteydessä. Pelimuotoina scratch, tasoituksellinen lyöntipeli ja pistebogey. Varaa päivä ja ilmoittaudu: kauppakamari.fi/tapahtumat FINLANDIA-TALO, MANNERHEIMINTIE 13, HELSINKI | KAUPPAKAMARIN JÄSEN 790 €, NORMAALIHINTA 940 € hintoihin lisätään alv 24% 39 Osallistumisoikeus kilpailuihin Asianajajat ja asianajotoimistojen avustavat lakimiehet, eläkkeellä olevat asianajajat ja muut Suomen Asianajajaliiton tehtävissä kunnostautuneet (huom. joukkuekilpailun osalta edellä mainittu). Kilpailun järjestäjät Tero Routamo Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki Puhelin 010 684 1300 [email protected] Erik Stenman Asianajotoimisto Borenius Oy Eteläesplanadi 2, 00130 Helsinki Puhelin 020 713 3442 [email protected] 40 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 urauutiset A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 URAUUTISET 41 Uusia kollegoja ja toimistoja UUDET ASIANAJAJAT NIMITYKSET Björndahl Johan, Kotka & co. Asianajotoimisto Oy, Pori Haaranen Tuukka, Asianajotoimisto Ylikraka KeskiSuomi Oy, Jyväskylä Husa Johannes, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki Hyvärinen Taru, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy, Jyväskylä Häkkänen Hannu, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki Ikävalko-Lähde Kirsi, Kotka & co. Asianajotoimisto Oy, Pori Kallioinen Janne, Asianajotoimisto Ylikraka KeskiSuomi Oy, Jyväskylä Kanerva Jaakko, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy, Helsinki Kemppinen Annika, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy, Helsinki Kymäläinen Seppo, Roschier Asianajotoimisto Oy, Helsinki Kärki Eero, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy, Helsinki Kääriäinen Samuel, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy, Helsinki Lappalainen Tanja, Asianajotoimisto Krogerus Oy, Helsinki Lindgren Jaakko, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki Miettinen Soila, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki Mäki Lauri, Asianajotoimisto AKG Oy, Espoo Pekkala Aleksi, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki Salmela Ainomarja, Asianajotoimisto Tölö & Co Oy, Helsinki Siitonen Veli, Asianajotoimisto Merilampi Oy, Helsinki Simula Markku, Asianajotoimisto Markku Simula Oy, Säkylä Solala-Aro Maria, Asianajotoimisto Ava Oy, Tampere Toivakka Maria, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy, Tampere Turunen Tuomas, Asianajotoimisto Turunen & Ignatius Oy, Helsinki Viitikko Salla, Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy, Helsinki ASIANAJOTOIMISTO ALFA OY Asianajaja, VT Ilkka Miettinen on nimitetty hallituksen puheenjohtajaksi 1.4.2015 lukien. Hän on erikoistunut sopimusoikeuteen, yritysjärjestelyihin ja rahoitukseen sekä IPR- ja rakentamisoikeuteen. Asianajaja, VT Peter Rasmussen on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.4.2015 lukien. Hän on erikoistunut liike-elämän riidanratkaisuun sekä sopimus-, yhtiö-, työ- ja rakentamisoikeuteen. ASIANAJOTOIMISTO CASTRÉN & SNELLMAN OY OTM, KTM Juho Aaltonen on nimitetty associatelakimieheksi 11.5.2015 alkaen Yhtiö- ja vero-oikeussekä Yritysjärjestelyt-palveluihimme. OTM Henna Airaksinen on nimitetty associatelakimieheksi 13.2.2015 alkaen Työoikeuspalveluumme. Asianajaja Benjamin Bade on nimitetty senior associate -lakimieheksi 1.4.2015 alkaen. OTM Stina Europaeus on nimitetty associatelakimieheksi 8.5.2015 alkaen Riitojen ratkaiseminen -palveluumme. OTM Mikko Hanni on nimitetty associatelakimieheksi 2.2.2015 alkaen Työoikeuspalveluumme. Asianajaja Jonas Hästö on nimitetty senior associate -lakimieheksi 1.4.2015 alkaen. Tradenomi Tea Koivisto on nimitetty assistenttien tiimiesimieheksi 9.3.2015 alkaen. Ilkka Miettinen ALFA OY Peter Rasmussen OTM Miikka Konttinen on nimitetty senior associate -lakimieheksi 4.5.2015 alkaen IT, media ja tietoliikenne-, Ulkoistaminen- sekä Kansainvälinen rakentaminen ja projektit -palveluihimme. KTM Jenni Marko on nimitetty henkilöstön kehittämispäälliköksi 1.4.2015 alkaen. Tradenomi Kalle Miettinen on nimitetty tietohallintopäälliköksi 2.2.2015 alkaen. Asianajaja Kim Parviainen on nimitetty senior associate -lakimieheksi 1.4.2015 alkaen. Laura Pesonen on nimitetty assistentiksi 1.4.2015 alkaen. Asianajaja, VT Jerker Pitkänen on nimitetty senior associate -lakimieheksi 1.4.2015 alkaen. OTM Tuomas Santala on nimitetty associatelakimieheksi 1.4.2015 alkaen Meri, kuljetus ja logistiikka-, Riitojen ratkaiseminen- sekä Vakuutuspalveluihimme. Jonna Vainikainen on nimitetty business process manageriksi 1.4.2015 alkaen. Asianajaja Sampo Valmunen on nimitetty senior associate -lakimieheksi 1.4.2015 alkaen. ASIANAJOTOIMISTO HAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERS OY OTM Outi Iso-Markku on nimitetty associateksi 1.4.2015 lähtien. Iso-Markku on erikoistunut ympäristöoikeuteen. OTM Jesse Viljanen on nimitetty associateksi 4.5.2015 lähtien. Viljanen on erikoistunut ympäristöoikeuteen, työoikeuteen ja riidanratkaisuun. Juho Aaltonen ALFA OY CASTRÉN & SNELLMAN OY Mikko Hanni Jonas Hästö Henna Airaksinen CASTRÉN & SNELLMAN OY Benjamin Bade CASTRÉN & SNELLMAN OY ASIANAJOTOIMISTO ARI KESKI-ORVOLA OY Asianajaja, VT Jukka Ahonen on aloittanut 9.3.2015 kuopiolaisessa Asianajotoimisto Ari Keski-Orvola Oy:ssä. ASIANAJOTOIMISTO LEHTINEN, SINIVAARA & SYRJÄNEN OY Asianajaja, VT Mika Miesmäki on kutsuttu osakkaaksi 22.4.2015 alkaen. Miesmäki on erikoistunut työ- ja jäämistöoikeuteen. LEXIA ASIANAJOTOIMISTO OY OTM, KTM Iiris Adenius on nimitetty Associateksi. Adenius on erikoistunut IPR-juridiikkaan ja teknologia-alaan liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä startup-liitännäisiin juridisiin toimeksiantoihin. OTM Anna Bernitz on nimitetty Associateksi. Bernitz on erikoistunut verotukseen ja finanssialan oikeudellisiin palveluihin. Asianajaja Arto Kaikkonen on nimitetty Counseliksi lukien. Kaikkonen johtaa Lexian Rakentamis-, asumis-, kiinteistö- ja ympäristöpraktiikkaa. OTM Aleksi Lundén on nimitetty Associateksi. Lundén on erikoistunut yhtiö- ja sopimusoikeuteen sekä verojuridiikkaan. Dosentti, KTT, OTK Mika Oinonen on nimitetty Counseliksi. Oinonen on erikoistunut kilpailuoikeuteen. Hän tulee johtamaan EU, kilpailu ja julkiset hankinnat -praktiikkaa. Asianajaja, VT Mikko Piirtola on nimitetty Counseliksi. Piirtola on erikoistunut pankki- ja rahoitusasioihin sekä yritysjohdon neuvonantoon. ASIANAJOTOIMISTO LINDBLAD & CO OY OTM Topi Heinänen on nimitetty Imatran toimiston lakimieheksi 4.5.2015. Heinänen on erikoistunut IT-oikeuteen ja hänellä on laaja kokemus julkishallinnosta. osakkaaksi. Kahrin erityisalaa ovat yritysjärjestelyt ja pääomasijoittaminen. Asianajaja, OTM, KTM Veli Siitonen on nimitetty Senior Associate -lakimieheksi. Siitonen on erikoistunut yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeuteen sekä yritysjärjestelyihin. ASIANAJOTOIMISTO NORDIA OY OTM Annamari Männikkö on aloittanut 7.1.2015 lakimiehenä Nordia Oy:ssä. Männikkö on aiemmin työskennellyt PricewaterhouseCoopers Oy:ssä Corporate Law Consultantina. ASIANAJOTOIMISTO REIMS & CO OY Asianajaja, VT Veronica Dalenius on nimitetty lakimieheksi 1.5.2015 alkaen. Dalenius on erikoistunut rikosoikeuteen sekä perhe- ja jäämistöoikeuteen. OIKAISU ASIANAJOTOIMISTO LUKANDER RUOHOLA HTO OY Asianajaja, VT Mikko Jalkanen on kutsuttu osakkaaksi ja uuden Kuopion toimiston vetäjäksi. Jalkanen on aiemmin työskennellyt Krogerus Oy:n palveluksessa. Hän on erikoistunut yhtiö- ja sopimusoikeuteen sekä teknologiajuridiikkaan. ASIANAJOTOIMISTO MERILAMPI OY Asianajaja, VT, MBA Antti Kahri on kutsuttu Advokaatin numerossa 2/2015 julkaistiin Urauutisetosion sivulla 41 erheellisesti Camilla Kylanderin kuva Dittmar & Indreniuksen nimitysuutisten joukossa. Kylander työskentelee Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä ja häntä koskeva nimitysuutinen on julkaistu Advokaatissa 1/2015. Pahoittelemme virhettä. NIMITYSUUTISET JA KUVAT VUODEN 2015 LEHTIIN 6.8. (4/2015), 17.9. (5/2015) JA 5.11. (6/2015) MENNESSÄ: WWW.ASIANAJAJALIITTO.FI/NIMITYKSET TAI [email protected] Sampo Valmunen Outi Iso-Markku Jesse Viljanen Jukka Ahonen Mika Miesmäki Anna Bernitz Arto Kaikkonen LEXIA OY LEXIA OY Aleksi Lundén Mika Oinonen Mikko Piirtola Vesa Puisto Sami Rintala Tomi Simula Topi Heinänen Mikko Jalkanen Antti Kahri Veli Siitonen Annamari Männikkö Veronica Dalenius Tuomas Santala Jonna Vainikainen Iiris Adenius Anna Schuhel CASTRÉN & SNELLMAN OY Hän on työskennellyt eri rahoituslaitoksissa ja asianajotoimistossa vuodesta 1990 lähtien. OTM Vesa Puisto on nimitetty Associateksi. Puisto on erikoistunut kiinteistöjuridiikkaan, erityisesti asunto-osakeyhtiöihin, vuokraukseen ja isännöintiin liittyviin kysymyksiin. Counsel, asianajaja Sami Rintala on nimitetty ICT & Ulkoistaminen -praktiikan johtajaksi. OTM Anna Schuhel on nimitetty Associateksi. Hän on erikoistunut riitojenratkaisuun, yhtiö- ja sopimusoikeuteen sekä Venäjä-liitännäisiin juridisiin toimeksiantoihin. OTM Tomi Simula on nimitetty Associateksi. Hän on erikoistunut IPR-juridiikkaan ja teknologia-alaan liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin, ja toimii Lexian edustajana Oulun alueella. CASTRÉN & SNELLMAN OY CASTRÉN & SNELLMAN OY KESKI-ORVOLA OY HAMMARSTRÖM HAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERS OY PUHAKKA PARTNERS OY LEHTINEN, SINIVAARA & SYRJÄNEN OY PÄÄTTYNEET JÄSENYYDET Hakkarainen Nina, Helsinki, 30.5.2015 Maaperä Juha, Helsinki, 8.6.2015 Malinen Maria, Tampere, 30.5.2015 Miller Karl, Helsinki, 31.5.2015 Päivikkö Veli, Oulu, 7.6.2015 Sirkka Riitta, Vantaa, 18.5.2015 Stina Europaeus CASTRÉN & SNELLMAN OY CASTRÉN & SNELLMAN OY CASTRÉN & SNELLMAN OY Tea Koivisto CASTRÉN & SNELLMAN OY Miikka Konttinen CASTRÉN & SNELLMAN OY LEXIA OY LEXIA OY LEXIA OY LEXIA OY LEXIA OY LEXIA OY UUDET ASIANAJOTOIMISTOT ASIANAJOTOIMISTO AVA OY Åkerlundinkatu 11 A, 33100 Tampere Puh. 040 760 2022. [email protected], [email protected] www.avalaw.fi Asianajaja: Maria Solala-Aro (040 760 2022) Jenni Marko CASTRÉN & SNELLMAN OY Kalle Miettinen CASTRÉN & SNELLMAN OY Kim Parviainen CASTRÉN & SNELLMAN OY Laura Pesonen CASTRÉN & SNELLMAN OY Jerker Pitkänen CASTRÉN & SNELLMAN OY LEXIA OY LEXIA OY LINDBLAD & CO OY LUKANDER RUOHOLA HTO OY MERILAMPI OY MERILAMPI OY NORDIA OY REIMS & CO OY takaikkuna 42 A D V O K A AT T I / 3 -2 0 15 S A R JA S S A K ERROTA A N A L A L L A VA IKU T TAVA S TA HENK ILÖS TÄ Rauhan puolesta ILAC auttaa konfliktista toipuvia maita rakentamaan oikeusjärjestelmää. Elizabeth Howe Isosta-Britanniasta on ILACin uusi puheenjohtaja. SUOMEN LAKI. SE ON LAKI. Mitä ILAC (International Legal Assistance Consortium) tekee? ILACiin kuuluu yli 50 asianajajien, tuomarien, syyttäjien ja muiden oikeuselämän toimijoiden järjestöä sekä ihmisoikeusjärjestöjä. Toimimme maissa, jotka toipuvat konfliktista ja tavoitteemme on rakentaa oikeusjärjestelmää sekä tukea ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumista. Tällä hetkellä rahoitus tulee pääasiassa Ruotsin valtiolta, mutta myös joiltakin yhteisöiltä ja säätiöiltä. Mukana olevat asiantuntijat työskentelevät pro bono -periaatteella. Miten se tapahtuu käytännössä? Kun saamme paikallisilta viranomaisilta kutsun, lähetämme jäsenjärjestöjemme edustajista kootun asiantuntijatiimin paikan päälle tekemään arvion tarpeista. Koulutamme tuomareita, syyttäjiä ja muita oikeudellisia toimijoita. Tavoitteena on, että paikalliset toimijat voivat tämän jälkeen jatkaa työtään itsenäisesti. Millaisia projekteja teillä on? Tämänhetkinen pääkohde on kolmivuotinen MENAprojekti Tunisiassa. Tarjoamme tuomareille ja syyttäjille koulutusta ihmisoikeuksista, etiikasta ja kansainvälisestä rikosoikeudesta. Syyriaa tuemme Turkista käsin. Autamme maanpaossa olevia tuomareita luomaan keskuksia, joissa he voivat rekisteröidä avioliitot, syntymät ja kuolemat. Haitissa olemme kehittäneet oikeusaputoimistojärjestelmää, Afganistanissa autoimme asianajajaliiton perustamisessa ja Irakissa olemme tarjonneet koulutusta. Finlands Lag Mitä haluat saada aikaan puheenjohtajana? Tavoitteenamme on laajentaa järjestön rahoituspohjaa ja kehittää tarkkoja hyötyanalyysejä, joilla voimme näyttää tukijoillemme, että asetetut tavoitteet on saavutettu. TEK STI V IRPI MEL L ERI // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I Elizabeth Howe on myös Kansainvälisen syyttäjäjärjestön (IAP) pääsihteeri ja toiminut aiemmin alueellisena pääsyyttäjänä Englannissa sekä Walesissa. Juristin arvokkain työkalu Suomen Laki -teokset sisältävät kattavasti lainsäädännön eri oikeusaloilta. Säädökset on ryhmitelty aihealueittain ja toimitettu ajantasaiseksi. Säädöstekstin lisäksi mukana on runsaasti säädösviitteitä, voimaantulosäännöksiä ja oikeustapauksia sekä kattava asiahakemisto, joka helpottaa tiedon löytämistä. Lakeihin kohdistuneet muutokset ja esityöt on lueteltu jokaisen lain alussa. Suomen Laki I 2015 Suomen Laki II 2015 Suomen Laki III 2015 Ilmestyy lokakuussa 2015, n. 2500 sivua, kestotilaushinta 168 €, Lakimiesliiton jäsenhinta 198 €, norm. 240 € Ilmestyy marraskuussa 2015, n. 2500 sivua,kestotilaushinta 168 €, Lakimiesliiton jäsenhinta 198 €, norm. 240 € Ilmestyy joulukuussa 2015, n. 2500 sivua, kestotilaushinta 168 €, Lakimiesliiton jäsenhinta 198 €, norm. 240 € Tilaa nyt: talentumshop.fi De väsentligaste svenskspråkiga författningarna i ett verk. Systematiken i Finlands Lag utgår från rättsområden och boken innehåller ca 500 författningar. Den överskådliga innehållsförteckningen och det utförliga sakregistret är effektiva sökverktyg. Finlands Lag innehåller inte bara gällande lagtext och kommande lagändringar utan även rikligt med lagrumshänvisningar, ikraftträdelsebestämmelser och rättsfallsreferat. I anslutning till lagarna finns en översikt över ändringslagar och förarbeten. Finlands Lag 2015 Utkommer i augusti 2015, ca 3300 sidor, fortlöpande beställning 221,25 €, Juristförbundets medlemspris 236 €, norm. 295 € © UNICEF/SLRA2013-0990/Olivier Asselin Keräyslupa POL-2014-12325 ajalle 2015–2018 koko maa. Isänsä silmät, äitinsä suu. Hymynsä hän voi periä sinulta. TEE TESTAMENTTILAHJOITUS Kun muistat Suomen UNICEFia testamentissasi, olet mukana luomassa parempaa tulevaisuutta jokaiselle lapselle kaikkialla maailmassa. Kysy lisää ja tilaa testamenttiesite: Suomen UNICEF ry / Mervi Perkinen [email protected] tai 050 361 2828 www.unicef.fi/testamenttilahjoitus
© Copyright 2024