1. No category

1.
LÄÄKEVALMISTEEN NIMI
Propofol Hospira 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, emulsio
2.
VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
1 ml injektio-/infuusionestettä, emulsiota sisältää 10 mg propofolia.
Yksi 20 ml:n injektiopullo sisältää 200 mg propofolia.
Yksi 50 ml:n injektiopullo sisältää 500 mg propofolia.
Yksi 100 ml:n injektiopullo sisältää 1 000 mg propofolia.
Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:
1 ml injektio-/infuusionestettä, emulsiota sisältää 100 mg soijaöljyä ja noin 0,016 mmol (0,4 mg) natriumia.
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.
3.
LÄÄKEMUOTO
Injektio-/infuusioneste, emulsio.
Valkoinen tai luonnonvalkoinen maitomainen emulsio, jossa ei ole merkkejä öljyn erottumisesta tai näkyviä
hiukkasia.
pH: 6,0–8,5
Osmolaliteetti: 300–330 mOsm/kg
4.
KLIINISET TIEDOT
4.1
Käyttöaiheet
Propofol Hospira on lyhytvaikutteinen laskimoon annettava yleisanesteetti, jota käytetään:

yleisanestesian induktioon ja ylläpitoon aikuisilla ja yli 1 kuukauden ikäisillä lapsilla.

aikuisten ja yli 1 kuukauden ikäisten lasten sedaatioon diagnostisten ja kirurgisten toimenpiteiden
yhteydessä joko yksinään tai yhdistettynä paikalliseen tai alueelliseen anestesiaan.

hengityslaitehoidossa olevien yli 16-vuotiaiden potilaiden sedaatioon tehohoidossa.
4.2
Annostus ja antotapa
Silloin kun yleisanestesian yhteydessä käytetään alueellista anestesiaa, pienempi annos saattaa riittää.
Annostus
Aikuiset
Yleisanestesian induktio
Esilääkitsemättömille ja esilääkityille potilaille propofoliannos (noin 4 ml [40 mg] 10 sekunnin välein
terveelle keskivertoaikuiselle bolusinjektiona tai infuusiona) suositellaan titraamaan vasteen mukaan, kunnes
anestesian alkaminen todetaan kliinisesti. Alle 55-vuotiaille aikuisille tarvittava annostus on useimmiten 1,5–
2,5 mg/kg. Kokonaisannosta voidaan pienentää antamalla propofolia hitaammin (2–5 ml/min [20–
50 mg/min]). Tätä vanhemmat potilaat tarvitsevat propofolia yleensä vähemmän. ASA-luokkiin III ja IV
kuuluville potilaille annos annetaan hitaammin (noin 2 ml [20 mg] 10 sekunnin välein).
Yleisanestesian ylläpito
Riittävän syvä anestesia voidaan ylläpitää antamalla propofolia joko jatkuvana infuusiona tai toistuvina
bolusinjektioina. Virkoaminen anestesiasta on yleensä nopeaa ja siksi on tärkeää jatkaa propofolin antoa
toimenpiteen loppuun asti.
Jatkuva infuusio: Tarvittava infuusionopeus vaihtelee huomattavasti eri potilailla, mutta riittävän syvä
anestesia pysyy yleensä yllä annostuksella 4–12 mg/kg/h.
Toistuvat bolusinjektiot: Kun anestesiaa ylläpidetään toistuvia bolusinjektioita antamalla, propofoliannosta
on suurennettava 25–50 mg:n annoslisäyksin (= 2,5–5 ml) kliinisen tarpeen mukaan.
Sedaatio tehohoidossa
Tehohoidon aikaisessa sedaatiossa propofoli suositellaan antamaan jatkuvana infuusiona. Infuusionopeus on
määritettävä halutun sedaatioasteen mukaan. Infuusionopeus 0,3–4 mg/kg/h on yleensä riittävä useimmille
potilaille (ks. kohta 4.4).
Sedaatio diagnostisten ja kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä
Annos sovitetaan yksilöllisesti kliinisen vasteen mukaan sedaation aikaansaamiseksi kirurgisten ja
diagnostisten toimenpiteiden yhteydessä.
Useimmat potilaat tarvitsevat sedaation aikaansaamiseksi propofoliannoksen 0,5–1 mg/kg 1–5 minuutin
aikana.
Sedaatio voidaan ylläpitää titraamalla propofoli haluttuun sedaatiotasoon. Useimmat potilaat tarvitsevat
propofoliannoksia 1,5–4,5 mg/kg/h. Infuusiota voidaan täydentää boluksena annettavilla 10–20 mg:n
annoksilla, jos sedaatiota on tarpeen syventää nopeasti. ASA-luokkiin III ja IV kuuluvat potilaat saattavat
tarvita pienempiä annoksia ja antotiheyttä saattaa olla tarpeen harventaa.
Iäkkäät potilaat
Iäkkäille potilaille riittää usein pienempi annos anestesian induktioon. Annos pitää suhteuttaa potilaan
fyysiseen kuntoon ja ikään. Infuusionopeutta hidastetaan ja annos titrataan vasteen mukaan. Käytettäessä
propofolia anestesian tai sedaation ylläpitoon, infuusionopeutta tai tavoitepitoisuutta on myös laskettava.
ASA-luokkiin III ja IV kuuluvat potilaat tarvitsevat tätäkin pienempiä annoksia ja antotiheyksiä. Nopeaa
bolusantoa (yksittäisiä tai toistuvia annoksia) ei saa käyttää iäkkäillä, koska tämä voi johtaa sydämen ja
hengityksen toimintavajaukseen.
Pediatriset potilaat
Yleisanestesian induktio
Propofolia ei saa käyttää anestesian induktioon alle yhden kuukauden ikäisillä lapsilla.
Käytettäessä propofolia yleisanestesian induktioon yli yhden kuukauden ikäisille lapsille annos titrataan
hitaasti potilaan vasteen mukaan, kunnes anestesian havaitaan kliinisesti alkaneen. Annos pitää suhteuttaa
ikään ja/tai painoon. Useimmat yli 8-vuotiaat potilaat tarvitsevat anestesian induktioon todennäköisesti noin
2,5 mg propofolia painokiloa kohden. Nuoremmat potilaat, etenkin 1 kk - 3 vuoden ikäiset, saattavat tarvita
suuremman annoksen (2,5–4 mg/kg).
Koska kliinistä kokemusta ei ole, riskiryhmiin kuuluville lapsipotilaille (ASA-luokat III ja IV)
suositellaan antamaan pienempiä annoksia (ks. myös kohta 4.4).
Yleisanestesian ylläpito
Propofolia ei saa käyttää anestesian ylläpitoon alle yhden kuukauden ikäisille lapsille.
Yli 1 kuukauden ikäisillä lapsilla riittävää anestesiaa voidaan pitää yllä antamalla propofolia joko infuusiona
tai toistuvina bolusinjektioina. Annostus määritetään yksilöllisesti, mutta käyttämällä infuusionopeutta 9–
15 mg/kg/h saavutetaan tavallisesti tyydyttävä anestesia. Nuoremmat potilaat, etenkin 1 kk - 3 vuoden
ikäiset, saattavat tarvita suuremman annoksen.
Riskiryhmiin kuuluville potilaille (ASA-luokat III ja IV) suositellaan antamaan pienempiä annoksia (ks.
myös kohta 4.4).
Sedaatio tehohoidossa
Propofolia ei saa käyttää hengityslaitehoidossa olevien 16-vuotiaiden tai tätä nuorempien potilaiden
sedaatioon tehohoidossa.
Sedaatio diagnostisten ja kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä
Propofolia ei saa käyttää alle yhden kuukauden ikäisten lasten kirurgisiin ja diagnostisiin toimenpiteisiin.
Yli yhden kuukauden ikäisille lapsille annokset ja antotiheydet on määritettävä tarvittavan sedaatiosyvyyden
ja kliinisen vasteen mukaan. Useimmat pediatriset potilaat tarvitsevat propofoliannoksen 1–2 mg painokiloa
kohti (mg/kg) sedaation aikaansaamiseksi. Sedaatio voidaan ylläpitää titraamalla propofoli haluttuun
sedaatiotasoon. Useimmat potilaat tarvitsevat propofoliannoksen 1,5–9 mg/kg/h. Infuusion lisäksi voidaan
antaa bolusannos (1 mg/kg), jos sedaatiota täytyy nopeasti syventää.
ASA-luokkien III ja IV potilaat saattavat tarvita pienempiä annoksia.
Antotapa
Propofol Hospira voidaan antaa hitaana bolusinjektiona tai infuusiona.
Propofolilla ei ole analgeettisia ominaisuuksia, joten Propofol Hospira -valmisteen lisäksi tarvitaan
tavallisesti myös muita lisäksi annettavia analgesia-aineita.
Ravistettava hyvin ennen käyttöä. Jos emulsiossa on ravistamisen jälkeen havaittavissa kaksi kerrosta, sitä ei
saa käyttää. Käyttämättä jäänyt sisältö on hävitettävä antokerran jälkeen (ks. kohta 6.6).
Ennen käyttöä kumitulppa on desinfioitava alkoholilla (sumutteella tai puhdistuslapulla).
Propofol Hospira -valmisteessa ei ole antimikrobisia säilöntäaineita, joten se voi edistää mikro-organismien
kasvua.
Propofol Hospira -emulsio on vedettävä aseptisesti steriiliin ruiskuun tai antolaitteeseen heti injektiopullon
sinetin rikkomisen jälkeen. Valmisteen anto on aloitettava heti. Sekä Propofol Hospira -valmisteen että
infuusion antolaitteiden aseptisuus on säilytettävä koko infuusion annon ajan. Muut Propofol Hospira
-valmisteen lisäksi samaan aikaan saman infuusiolinjan kautta annettavat infuusionesteet on annettava lähellä
kanyyliä. Propofol Hospira -infuusiota ei saa antaa mikrobiologisen suodattimen läpi.
Propofol Hospira on tarkoitettu kertakäyttöön yhdelle potilaalle. Rasvaemulsioiden käyttöön liittyvien
yleisten suositusten mukaisesti yksittäisen propofoli-infuusion kesto ei saa ylittää 12 tuntia. Viimeistään 12
tunnin kuluttua infuusion alkamisesta infuusiovälineistö ja käyttämättä jäänyt propofoli-valmiste on
hävitettävä tai tarvittaessa vaihdettava uuteen.
Propofoli voidaan antaa infuusiona laimentamattomana tai laimennettuna 5-prosenttiseen glukoosiliuokseen.
Laimennus tehdään korkeintaan suhteessa 1:5 (laimennoksessa propofolia 2 mg/ml) ja se on valmistettava
aseptisesti juuri ennen antoa ja annettava 6 tunnin kuluessa valmiiksi sekoittamisesta.
Infuusiolinjassa on oltava byretti, tippalaskuri tai volymetrinen infuusiopumppu. Kontrolloimattoman
infuusion riski on otettava huomioon päätettäessä byretissä olevan propofolin suurinta määrää.
Jos Propofol Hospira -valmistetta annetaan laimentamattomana anestesian ylläpitoon, on suositeltavaa, että
infuusionopeutta tarkkaillaan käyttämällä esim. ruiskupumppua tai volymetristä infuusiopumppua.
Propofol Hospira -valmistetta voidaan antaa Y-kappaleen kautta lähelle injektiokohtaa seuraavien
infuusioliuosten kanssa:
• glukoosi 50 mg/ml (5 %)
• natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %)
• glukoosi 40 mg/ml (4 %) ja natriumkloridi 1,8 mg/ml (0,18 %).
Propofol Hospira voidaan sekoittaa alfentaaniili-injektioon (500 mikrog/ml alfentaniilia suhteessa 20:1 50:1) ennen infusoimista. Laimennos on valmistettava aseptisesti, ja se on käytettävä 6 tunnin kuluessa
valmistuksesta.
Injektion aloitukseen liittyvän kivun pienentämiseksi Propofol Hospira -valmisteeseen voidaan sekoittaa
säilöntäaineetonta injektioliuosta, jossa on 5 mg/ml (0,5 %) tai 10 mg/ml (1 %) lidokaiinia (ks. Propofol
Hospira -valmisteen laimentamisesta ja samanaikaisesta käytöstä taulukko kohdassa 6.6).
Infuusiolaite on huuhdeltava ennen atrakuriumin, mivakuriumin tai muun vastaavan lihasrelaksantin
antamista, jos laitetta on käytetty Propofol Hospira -infuusioon.
Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ja laimentamisesta ennen lääkkeen
antoa.
4.3
Vasta-aiheet
Propofol Hospira on vasta-aiheinen potilaille, joiden tiedetään olevan yliherkkiä vaikuttavalle aineelle tai
kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.
Propofol Hospira sisältää soijaöljyä eikä sitä saa käyttää potilaille, jotka ovat yliherkkiä soijalle tai
maapähkinöille.
Propofolia ei saa käyttää 16-vuotiaille tai sitä nuoremmille potilaille sedaatioon tehohoidossa (ks. kohta 4.4).
4.4
Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
Propofolia saa antaa vain anestesian käyttöön koulutuksen saanut henkilö (tai mikäli mahdollista, potilaiden
tehohoitoon koulutuksen saanut lääkäri).
Potilaan tilaa on seurattava tarkoin, ja saatavilla on oltava välineet hengitysteiden aukipitämistä, mekaanista
ventilaatiota, hapen antoa ja muita elvytystoimenpiteitä varten.
Sama henkilö, joka suorittaa diagnostiset tai kirurgiset toimenpiteet, ei saa annostella propofolia.
Propofolin väärinkäyttöä ja riippuvuutta on raportoitu pääasiassa terveydenhuollon ammattilaisten
keskuudessa. Muiden yleisanestesia-aineiden tavoin propofolin anto ilman valmiutta avointen hengitysteiden
turvaamiseen saattaa aiheuttaa fataaleja hengityskomplikaatioita.
Kun propofolia käytetään sedaatioon tajuissaan olevalle potilaalle ja diagnostisten toimenpiteiden aikana,
potilasta on tarkkailtava jatkuvasti hypotension, hengitystieobstruktion ja happidesaturaation varhaisten
merkkien varalta.
Kuten muidenkin yleisanesteettien käytön yhteydessä, propofolia sedaatioon kirurgisten toimenpiteiden
yhteydessä annettaessa potilaalla saattaa esiintyä tahattomia liikkeitä. Toimenpiteissä, joissa äkillisiä
liikkeitä on ehdottomasti vältettävä, nämä liikkeet voivat olla erityisen haitallisia.
Ennen potilaan kotiuttamista on tarkistettava, että hän on täysin toipunut yleisanestesiasta.
Yksittäistapauksina voi esiintyä leikkauksen jälkeisiä tajuttomuusjaksoja, joihin liittyy lisääntynyt lihastonus.
Nämä tapaukset eivät liity siihen, onko potilas ollut hereillä vai ei. Tajunta palautuu itsestään, mutta
asianmukaista hoitoa on annettava koko tajuttomuusjakson ajan.
Propofoli ei yleensä enää heikennä suorituskykyä 12 tunnin kuluttua annosta. Propofolin vaikutukset,
toimenpide, samanaikaiset lääkitykset sekä potilaan ikä ja kunto on otettava huomioon ohjeistettaessa
potilasta:
 saattajan suhteen potilasta kotiutettaessa
 erityistaitoja vaativien tai vaarallisten tehtävien suorittamisen suhteen (esim. ajaminen)
 muiden sadaatiota mahdollisesti aiheuttavien aineiden käyttöön liittyen (esim. bentsodiatsepiinit,
opiaatit, alkoholi).
Kuten muidenkin laskimoanesteettien käytössä, varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla
esiintyy sydämen, hengityselimistön, munuaisten tai maksan vajaatoimintaa tai jotka ovat hypovoleemisia tai
huonokuntoisia. Propofolin puhdistuma riippuu verenvirtauksesta, joten samanaikainen sydämen
minuuttitilavuutta pienentävä lääkitys vähentää myös propofolin puhdistumaa.
Propofolilla ei ole vagolyyttistä vaikutusta, ja sen on raportoitu aiheuttaneen muutamissa tapauksissa
bradykardiaa (toisinaan vaikeaa) ja asystoliaa. Antikolinergien antoa laskimoon on syytä harkita ennen
anestesian induktiota tai anestesian ylläpidon aikana, varsinkin jos vagaalisen tonuksen odotetaan olevan
hallitseva tai jos propofolia annetaan muiden todennäköisesti bradykardiaa aiheuttavien aineiden yhteydessä.
Kun propofolia annetaan epilepsiapotilaalle, kouristuksen riski on mahdollinen.
Erityistä huolellisuutta on noudatettava, jos potilaalla on rasva-aineenvaihdunnan häiriö tai jokin muu
rasvaemulsioiden käytössä varovaisuutta edellyttävä tila.
Pediatriset potilaat
Propofolin käyttöä vastasyntyneille vauvoille ei suositella, koska sitä ei ole tutkittu täysin tässä
potilasryhmässä. Farmakokineettiset tiedot (ks. kohta 5.2) osoittavat, että puhdistuma on vastasyntyneillä
pienentynyt huomattavasti ja että yksilöiden välinen vaihtelu on erittäin suurta. Annettaessa vanhemmille
lapsille suositeltuja annoksia voi tapahtua suhteellinen yliannostus, mikä johtaa vaikea-asteiseen sydämen ja
verisuoniston lamaantumiseen.
Propofolia ei saa käyttää 16-vuotiaiden tai sitä nuorempien tehohoitopotilaiden sedaatiossa, koska propofolin
turvallisuutta ja tehoa tämän ikäryhmän sedaatiossa ei ole osoitettu (ks. kohta 4.3).
Tehohoitoa koskevat ohjeet:
Propofoliemulsion antoon infuusiona tehohoitopotilaiden sedaatiossa on liittynyt joukko
aineenvaihduntahäiriöitä ja elintoimintojen häiriöitä, jotka voivat johtaa kuolemaan. Seuraavien tapahtumien
yhdistelmiä on raportoitu: metabolinen asidoosi, rabdomyolyysi, hyperkalemia, hepatomegalia, munuaisten
vajaatoiminta, hyperlipidemia, sydämen rytmihäiriöt, Brugada-tyyppinen EKG (ST-välin nousu ja T-aaltojen
madaltuminen) ja nopeasti etenevä sydämen vajaatoiminta, johon inotrooppinen tukihoito ei yleensä tehoa .
Näiden yhdistelmää kutsutaan “propofoli-infuusion oireyhtymäksi”. Näitä tapahtumia esiintyi eniten
vakavista päävammoista ja hengitystieinfektioista kärsivillä lapsilla, joille annettiin aikuisten
tehohoitopotilaiden sedaatioon suositeltuja annoksia suuremmat propofoliannokset.
Seuraavat seikat näyttäisivät olevan näiden tapahtumien kehittymisen pääasiallisia riskitekijöitä: vähentynyt
kudosten hapensaanti; vakava neurologinen vamma ja/tai sepsis; yhden tai useamman seuraavassa mainitun
lääkeaineen suuri annostus: vasokonstriktorit, steroidit, inotroopit ja/tai propofoli (yleensä yli 48 tuntia
jatkuva käyttö 4 mg/kg/h ylittävillä annoksilla).
Lääkettä määräävien lääkäreiden on oltava varuillaan näiden haittavaikutusten varalta, jos potilas kuuluu yllä
mainittuihin riskiryhmiin, ja harkittava tarkkaan propofolin annostuksen pienentämistä tai käytön
lopettamista, jos yllä mainittuja oireita ilmaantuu. Kaikki tehohoidossa käytettävät sedatiivit ja terapeuttiset
aineet on säädettävä parhaan mahdollisen hapen saannin ja hemodynaamisten parametrien ylläpitämiseksi.
Potilaille, joilla on kohonnut kallonsisäinen paine, on annettava sopivaa, aivoperfuusiopainetta avustavaa
hoitoa näiden hoitomuutosten aikana. Hoitavia lääkäreitä muistutetaan siitä, että 4 mg/kg/h:n annostusta ei
pidä ylittää, jos vain mahdollista.
Varovaisuutta on noudatettava, jos potilaalla on rasvametabolian häiriöitä tai sairauksia, joiden vuoksi
lipidiemulsioiden käyttöä on rajoitettava.
Seerumin rasva-ainetasojen tarkkailu on suositeltavaa, jos propofolia annetaan potilaille, joilla oletetaan
olevan erityinen rasvakuormituksen riski. Propofolin antoa on säädettävä asianmukaisesti, jos tarkkailussa
selviää, että rasvan puhdistuminen kehosta ei ole riittävää. Jos potilaalle annetaan muuta rasva-ainehoitoa
laskimoon samanaikaisesti, sen määrää pitää vähentää propofolivalmisteesta infusoitava rasva-aineen määrä
huomioiden: 1,0 ml Propofol Hospiraa sisältää noin 0,1 g rasvaa.
Lisävaroitukset
Hoidossa on noudatettava varovaisuutta, jos potilaalla on mitokondriosairaus, koska sairaus voi pahentua
anestesian, leikkauksen tai tehohoidon aikana. Näille potilaille suositellaan elimistön normaalin lämpötilan
ylläpitämistä, hiilihydraattien antoa ja hyvää nesteytystä. Mitokondriosairauden pahenemisen ja propofoliinfuusion oireyhtymän varhaiset merkit voivat muistuttaa toisiaan.
Propofol Hospira -valmisteessa ei ole antimikrobisia säilöntäaineita, joten se voi edistää mikro-organismien
kasvua.
Propofoli on vedettävä aseptisesti steriiliin ruiskuun tai antolaitteeseen heti injektiopullon sinetin rikkomisen
jälkeen. Valmisteen anto on aloitettava heti. Sekä propofolin että infuusion antolaitteiden aseptisuus on
säilytettävä koko infuusion annon ajan. Muut propofolin lisäksi samaan aikaan saman infuusiolinjan kautta
annettavat infuusionesteet on annettava lähellä kanyyliä. Propofolia ei saa antaa mikrobiologisen
suodattimen läpi. Propofoli ja kaikki propofolia sisältävät ruiskut on tarkoitettu kertakäyttöön yhdelle
potilaalle. Rasvaemulsioiden käyttöön liittyvien yleisten suositusten mukaisesti yksittäisen propofoliinfuusion kesto ei saa ylittää 12 tuntia. Viimeistään 12 tunnin kuluttua infuusion alkamisesta
infuusiovälineistö ja käyttämättä jäänyt propofoli-valmiste on hävitettävä tai tarvittaessa vaihdettava uuteen.
Propofol Hospira sisältää natriumia noin 0,016 mmol (0,4 mg) millilitrassa.
4.5
Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset
Propofolia on käytetty selkäydin- ja epiduraalianestesian ja yleisesti käytettävien esilääkitysten yhteydessä,
neuromuskulaarisen estolääkityksen, inhalaatioaineiden ja kipulääkkeiden kanssa, eikä farmakologista
yhteensopimattomuutta ole havaittu. Propofoliannosten pienentäminen saattaa olla välttämätöntä, kun
yleisanestesiaa tai sedaatiota käytetään johtopuudutusmenetelmien lisänä. Merkittävää verenpaineen laskua
on raportoitu propofolilla tapahtuvan anestesian induktion yhteydessä rifampisiinihoitoa saavilla potilailla.
4.6
Hedelmällisyys, raskaus ja imetys
Raskaus
Propofolin turvallisuutta raskauden aikana ei ole osoitettu. Propofolia ei saa antaa raskaana oleville naisille,
ellei se ole ehdottoman tarpeellista.
Propofoli läpäisee istukan ja voi aiheuttaa vastasyntyneen lamaantuneisuutta. Propofolia voidaan kuitenkin
käyttää abortin induktiossa.
Imetys
Tutkimukset imettävillä äideillä osoittavat propofolin erittyvän pieninä määrinä ihmisen rintamaitoon.
Tämän vuoksi naisten ei pidä imettää 24 tunnin ajan propofolin annon jälkeen. Tänä aikana tuotettu
rintamaito pitää hävittää.
4.7
Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn
Potilasta on kehotettava olemaan ajamatta autoa, käyttämättä koneita tai työskentelemättä mahdollisesti
vaaraa aiheuttavissa olosuhteissa. Propofolin aiheuttama kykyjen huonontuminen ei yleensä ole havaittavissa
enää 12 tunnin jälkeen (ks. kohta 4.4).
4.8
Haittavaikutukset
Anestesian tai sedaation induktio tai ylläpito propofolin avulla on yleensä sujuvaa ja eksitaatiota esiintyy
vain vähäisesti. Yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia ovat anesteettien/sedatiivisten aineiden
farmakologisesti odotettavissa olevat haittavaikutukset, esim. hypotensio. Propofolia saaneilla potilailla
havaittujen haittavaikutusten luonne, voimakkuus ja esiintyvyys saattavat liittyä saajan terveydentilaan ja
käytettävään anto- tai hoitotapaan.
Haittavaikutukset on luokiteltu esiintymistiheyden mukaan (yleisin ensin) seuraavasti: hyvin yleinen (≥1/10),
yleinen (≥1/100, <1/10), melko harvinainen (≥1/1 000, <1/100), harvinainen (≥1/10 000, <1/1 000), hyvin
harvinainen (<1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).
Haittavaikutustaulukko
Elinjärjestelmäluokka
Yleisyys
Haittavaikutukset
Immuunijärjestelmä:
Hyvin harvinainen
Anafylaksia – johon saattaa liittyä
angioedeema, bronkospasmi, eryteema ja
hypotensio
Aineenvaihdunta ja
ravitsemus:
Yleisyys tuntematon
(9)
Metabolinen asidoosi
hyperlipidemia (5)
Psyykkiset häiriöt:
Yleisyys tuntematon
(9)
Euforia
Lääkkeiden väärinkäyttö ja
lääkeaineriippuvuus (8)
Hermosto:
Yleinen
Päänsärky heräämisvaiheen aikana
Harvinainen
Epileptiformiset liikkeet, mukaan lukien
kouristukset, opistotonus induktion,
ylläpidon ja heräämisvaiheen aikana
Hyvin harvinainen
Postoperatiivinen tajuttomuus
Yleisyys tuntematon
Sydän:
(9)
Bradykardia (1)
Hyvin harvinainen
Pulmonaaliedeema
(9)
hyperkalemia
Tahattomat liikkeet
Yleinen
Yleisyys tuntematon
(5),
Sydämen rytmihäiriö
(5)
, sydämen
(5)
,
vajaatoiminta
Verisuonisto:
(5) (7)
,
(2)
Yleinen
Hypotensio
Melko harvinainen
Tromboosi ja flebiitti
Hengityselimet, rintakehä ja
välikarsina:
Yleinen
Ruoansulatuselimistö:
Yleinen
Pahoinvointi ja oksentelu
heräämisvaiheen aikana
Hyvin harvinainen
Pankreatiitti
Yleisyys tuntematon
Ohimenevä apnea induktion aikana
(9)
Hengityslama (annosriippuvainen)
Maksa ja sappi
Yleisyys tuntematon
(9)
Hepatomegalia (5)
Luusto, lihakset ja sidekudos:
Yleisyys tuntematon
(9)
Rabdomyolyysi
Munuaiset ja virtsatiet
Hyvin harvinainen
Yleisyys tuntematon
(3), (5)
Virtsan värjääntyminen pitkittyneen
annon jälkeen
(9)
Munuaisten vajaatoiminta
(5)
Sukupuolielimet ja rinnat
Hyvin harvinainen
Seksuaalinen estottomuus
Yleisoireet ja antopaikassa
todettavat haitat:
Hyvin yleinen
Paikallinen kipu induktiovaiheessa
Hyvin harvinainen
Kudosnekroosi(10) vahingossa tapahtuneen
ekstravasaalisen annon jälkeen
(4)
Yleisyys tuntematon
(9)
Paikallinen kipu ja turvotus vahingossa
tapahtuneen ekstravasaalisen annon
jälkeen
Tutkimukset
Yleisyys tuntematon
(9)
Brugadatyyppinen EKG (5), (6)
Vammat ja myrkytykset:
Hyvin harvinainen
Postoperatiivinen kuume
(1)
Vakava bradykardia on harvinainen. Sen kehittymisestä asystoleen on saatu yksittäisiä ilmoituksia.
Hypotensio saattaa toisinaan edellyttää laskimoon annettavia nesteitä sekä propofolin antonopeuden vähentämistä.
(3)
Harvoja ilmoituksia rabdomyolyysista on saatu tapauksissa, joissa propofolia on annettu suurempina annoksina kuin 4 mg/kg/h
tehohoidossa annettavana sedaationa.
(4)
Saattaa vähentyä, kun propofoli annetaan kyynärvarren ja -taipeen suuriin laskimoihin. Propofoliin liittyvää kipua voidaan myös
vähentää samanaikaisesti annettavalla lidokaiinilla.
(5)
Näiden tapahtumien yhdistelmiä, joita on ilmoitettu “propofoli-infuusio-oireyhtymänä”, saatetaan todeta vakavasti sairailla
potilailla, joilla usein on monia riskitekijöitä näiden tapahtumien kehittymiselle, ks. kohta 4.4.
(6)
Brugadatyyppinen EKG – ST-nousu ja kaareutuva T-aalto EKG:ssä.
(7)
Nopeasti etenevä (joissakin tapauksissa kuolemaan johtava) sydämen vajaatoiminta aikuisilla. Näissä tapauksissa sydämen
vajaatoiminnassa ei tavallisesti saatu vastetta inotrooppisella tukihoidolla.
(8)
Pääasiassa terveydenhuollon ammattilaisten harjoittama propofolin väärinkäyttö ja riippuvuus.
(9)
Tuntematon, koska saatavissa oleva kliininen tutkimustieto ei riitä arviointiin.
(10)
Kudosnekroosia on raportoitu, kun kudoksen elinvoimaisuus on heikentynyt.
(2)
Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se
mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
FI-00034 Fimea
4.9
Yliannostus
Vahingossa annettu yliannos todennäköisesti lamaa hengitystä ja verenkiertoa.
Hengityslamaa hoidetaan keinotekoisella happiventilaatiolla. Verenkierron laman hoitamiseksi potilaan
pääpuolta lasketaan ja vaikeissa tapauksissa annetaan plasmavolyymin lisääjiä sekä vasopressoreita.
5.
FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET
5.1
Farmakodynamiikka
Farmakoterapeuttinen ryhmä: Muut yleisanestesia-aineet, ATC-koodi: N01AX10
Propofoli (2,6-di-isopropyylifenoli) on lyhytvaikutteinen yleisanesteetti, jonka vaikutus alkaa nopeasti noin
30 sekunnissa. Virkoaminen anestesiasta on yleensä nopeaa. Propofolin, kuten muidenkin yleisanesteettien,
vaikutusmekanismista ei ole tarkkaa tietoa. Propofolin sedaation/anestesian aiheuttavan vaikutuksen
uskotaan kuitenkin välittyvän ligandin säätelemien GABA A -reseptoreiden kautta, mikä muuttaa gammaaminovoihapon estovaikutusta.
Kun propofolia on annettu anestesian induktioon ja ylläpitoon, keskivaltimopaineen laskua ja pieniä
muutoksia sydämen syketaajuudessa on yleensä havaittu. Anestesian ylläpidon aikana ei-toivotut
hemodynaamiset muutokset ovat kuitenkin harvinaisia ja hemodynaamiset parametrit pysyvät yleensä
suhteellisen vakaina.
Vaikka propofolin annon jälkeen voi esiintyä hengityslamaa, tämä vaikutus on samankaltainen kuin muilla
laskimoon annettavilla anestesia-aineilla ja helposti hoidettavissa kliinisessä käytössä.
Propofoli laskee aivojen verenvirtausta, kallosisäistä painetta ja aivojen aineenvaihduntaa. Kallonsisäisen
paineen lasku on suurinta potilailla, joilla kallonsisäinen paine on kohonnut jo lähtötilanteessa.
Herääminen tapahtuu yleensä nopeasti, ja potilas tuntee itsensä pirteäksi jo lyhyen ajan kuluttua.
Leikkauksenjälkeistä pahoinvointia ja oksentelua esiintyy harvoin.
Leikkauksenjälkeinen pahoinvointi ja oksentelu propofolilla tapahtuneen anestesian jälkeen on yleensä
vähäisempää kuin inhaloitavilla anesteeteilla. Tämä saattaa johtua propofolin antiemeettisestä vaikutuksesta.
Propofoli ei lamaa lisämunuaiskuoren hormonisynteesiä kliinisinä pitoisuuksina.
Propofolilla aikaansaadun anestesian kestoon liittyvät rajalliset tutkimukset lapsilla viittaavat siihen, etteivät
turvallisuus ja teho muutu enintään 4 tunnin aikana. Kirjallisuudessa on esitetty tietoja valmisteen käytöstä
lapsilla pitkäkestoisten toimenpiteiden yhteydessä eivätkä turvallisuus tai teho tällöin muuttuneet.
5.2
Farmakokinetiikka
Propofoli jakautuu laajalti kudoksiin ja poistuu elimistöstä nopeasti (kokonaispuhdistuma 1,5–2 l/min).
Eliminaatio tapahtuu metaboloitumalla, pääasiassa maksassa, ja se on riippuvaista verenvirtauksesta.
Metaboliaprosesseissa muodostuu propofolin inaktiivisia konjugaatteja ja vastaavaa kinolimetaboliittia, jotka
erittyvät virtsaan.
Bolusinjektion tai infuusion lopettamisen jälkeen propofolipitoisuuksien pienenemistä kuvaa parhaiten avoin
kolmitilamalli: hyvin nopea jakautuminen kudoksiin (puoliintumisaika 2–4 minuuttia), nopea eliminaatio
(puoliintumisaika 30–60 minuuttia) sekä hitaampi loppuvaihe, joka kuvaa propofolin poistumista heikosti
perfusoiduista kudoksista.
Kun propofolia käytetään anestesian ylläpitoon, pitoisuudet veressä nousevat asymptoottisesti antonopeutta
vastaavaan vakaan tilan (steady-state) pitoisuuteen. Farmakokinetiikka on lineaarinen propofolin suositeltuja
infuusionopeuksia käytettäessä.
Laskimoon annetun kerta-annoksen 3 mg/kg jälkeen propofolin painoon perustuva puhdistuma
(puhdistuma/kg) lisääntyi iän myötä seuraavasti: vastasyntyneillä alle kuukauden ikäisillä vauvoilla (n = 25)
puhdistuman mediaani oli huomattavasti pienempi (20 ml/kg/min) verrattuna vanhempiin lapsiin (n = 36, iän
vaihteluväli 4 kuukaudesta 7 vuoteen). Lisäksi vaihtelu eri yksilöiden välillä oli vastasyntyneillä suurempaa
(3,7–78 ml/kg/min). Koska nämä vähäiset tutkimustiedot viittaavat huomattavaan vaihteluun, tälle
ikäryhmälle ei voida antaa annostussuosituksia.
Vanhemmille lapsille boluksena annetun 3 mg/kg kerta-annoksen jälkeen propofolin puhdistuman mediaani
oli 37,5 ml/min/kg (4–24 kuukauden ikäisillä) (n = 8), 38,7 ml/min/kg (11–43 kuukauden ikäisillä (n = 6),
48 ml/min/kg (1–3-vuotiailla) (n = 12), 28,2 ml/min/kg (4–7-vuotiailla) (n = 10) verrattuna puhdistumaan
23,6 ml/min/kg aikuisilla (n = 6).
5.3
Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
Toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta tai geenitoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten
tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.
Karsinogeenisuustutkimuksia ei ole suoritettu.
Lisääntymistoksisuustutkimukset ovat osoittaneet vaikutuksia liittyen propofolin farmakodynaamisiin
ominaisuuksiin vain suurilla annoksilla.
Teratogeenisiä vaikutuksia ei ole havaittu.
Paikallista siedettävyyttä tutkittaessa lihaksensisäinen injektio aiheutti kudosvaurion injektioalueen
ympärille.
6.
FARMASEUTTISET TIEDOT
6.1
Apuaineet
Raffinoitu soijaöljy
Kananmunan fosfolipidit
Glyseroli
Natriumhydroksidi
Injektionesteisiin käytettävä vesi
6.2
Yhteensopimattomuudet
Hermo-lihasliitosta salpaavia lääkeaineita, kuten atrakuuria ja mivakuuria, voidaan antaa vasta, kun Propofol
Hospira -valmisteen antoon käytetty infuusiolinja on huuhdeltu annon jälkeen.
Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan
kohdassa 6.6.
6.3
Kestoaika
Avaamaton pakkaus:
2 vuotta
Avaamisen jälkeen:
Käytettävä välittömästi pakkauksen avaamisen jälkeen.
Laimentamisen jälkeen:
Käyttövalmiin liuoksen käytönaikainen kemiallinen ja fysikaalinen säilyvyys on enintään 6 tuntia 25 °C:ssa.
Mikrobiologisista syistä valmiste tulee käyttää välittömästi avaamisen jälkeen, jollei avaus/laimennusmenetelmä estä mikrobiologisen kontaminaation riskiä. Jos valmistetta ei käytetä välittömästi,
säilytysaika ja olosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän vastuulla.
Käyttämättä jäänyt liuos on hävitettävä.
6.4
Säilytys
Ei saa jäätyä.
Laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta 6.3.
6.5
Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot)
20 ml:n, 50 ml:n tai 100 ml:n kirkas lasinen (tyyppi I) injektiopullo, jossa on bromobutyylikumitulppa ja
alumiinisinetti.
Pakkauskoot: 1, 5, 10 tai 20 injektiopullon pakkaus tai pahvialusta.
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.
6.6
Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet
Ravistettava ennen käyttöä.
Parenteraaliset valmisteet on tarkistettava silmämääräisesti hiukkasten varalta ennen antoa. Jos hiukkasia
havaitaan, emulsiota ei saa käyttää.
Jos emulsiossa on ravistamisen jälkeen havaittavissa kaksi kerrosta, sitä ei saa käyttää.
Propofol Hospira on tarkoitettu kertakäyttöön yhdelle potilaalle . Käyttämättä jäänyt sisältö on
hävitettävä antokerran jälkeen.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.
Ennen käyttöä kumitulppa on desinfioitava alkoholilla (sumutteella tai puhdistuslapulla).
Propofol Hospira -valmisteen laimentaminen ja samanaikainen käyttö muiden lääkeaineiden tai
infuusionesteiden kanssa (ks. myös lisävaroitukset kohdassa 4.4.)
Antotapa
Lisättävä aine tai
laimennusaine
Valmistus
Varotoimet
Sekoitetaan ennen
infusoimista
Glukoosi 50 mg/ml
(5 %)
Sekoita 1 osa Propofol Hospiraa
enintään 4 osaan 5-prosenttista
(50 mg/ml) glukoosi-infuusionestettä
lasisissa infuusiopulloissa.
Valmista aseptisesti
juuri ennen antoa.
Laimennos on stabiili
enintään 6 tuntia.
Lidokaiini 5 mg/ml
Sekoita 20 osaa Propofol Hospiraa ja
Valmista laimennos
Annetaan
samanaikaisesti Ykappaleen kautta
7.
(0,5 %) tai 10 mg/ml
(1 %) (ilman
säilytysaineita)
enintään 1 osa joko 5 mg/ml (0,5 %)
tai 10 mg/ml (1 %) lidokaiinia.
aseptisesti juuri
ennen antoa. Käytä
ainoastaan
induktioon.
Alfentaniili-injektio
(500 mikrog/ml)
Sekoita Propofol Hospiraa ja
alfentaniilia suhteessa 20:1 - 50:1.
Valmista laimennos
aseptisesti, käytä 6
tunnin kuluessa
valmistamisesta.
Glukoosi 50 mg/ml
(5 %)
Anna samanaikaisesti Y-kappaleen
kautta.
Aseta Y-kappale
lähelle
injektiokohtaa.
Natriumkloridi
9 mg/ml (0,9 %)
Anna samanaikaisesti Y-kappaleen
kautta.
Aseta Y-kappale
lähelle
injektiokohtaa.
Glukoosi 40 mg/ml
(4 %) ja natriumkloridi
1,8 mg/ml (0,18 %)
Anna samanaikaisesti Y-kappaleen
kautta.
Aseta Y-kappale
lähelle
injektiokohtaa.
MYYNTILUVAN HALTIJA
Hospira UK Limited
Queensway
Royal Leamington Spa
Warwickshire CV31 3RW
Iso-Britannia
8.
MYYNTILUVAN NUMERO(T)
31788
9.
MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ
Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä:
10.
TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ
4.2.2015