1. No category

Tutkimustuloksia
kehitysvammaisten ihmisten
työllisyystilanteesta
Työelämän päämies -seminaari 17.11.2015
Hannu T. Vesala, Simo Klem & Marika
Ahlstén
Kehitysvammaliitto
Kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisista
Kehitysvamma tarkoittaa vaikeutta ymmärtää ja oppia uusia asioita.
Kehitysvammaisuus voi aiheutua eri syistä. Tunnetuista syistä geneettiset
syyt eli perimän virheet muodostavat suurimman joukon ja kattavat noin 3050 % kehitysvammaisuudesta.
Myös äidin raskaudenaikaiset infektiot, krooniset sairaudet, äidin altistuminen
alkoholille tai lääkkeille tai vaikea synnytyksen aikainen hapenpuute voivat
johtaa lapsen vammautumiseen.
Lisäksi tiedetään, että pian syntymän jälkeen sairastettu vaikea infektio tai
keskushermoston muu vaurioituminen voi johtaa kehitysvammaisuuteen
Kehitysvammaisia ihmisiä on Suomessa noin 40 000 (0.8 % koko väestöstä)
Työikäisiä (18-64 vuotta) on arviolta 25 000.
Työikäisistä kehitysvammaisista noin 15 000 on vammaisten
työllistämispalveluissa (9-10 tuhatta työtoiminnassa tai työllistymistä
tukevassa toiminnassa ja 5-6 tuhatta päivätoiminnassa)
Käsitteet
Työtoiminta: Huoltosuhteessa tapahtuva kuntouttava, työkykyä ja sosiaalisia
valmiuksia parantava työnteko, josta maksettava korvaus on työosuusraha (0-12
€/pv). Työpaikkana työ- tai toimintakeskus. (Laki kehitysvammaisten
erityishuollosta, 2§; Sosiaalihuoltolaki, 27e§)
Avotyötoiminta: Huoltosuhteessa tapahtuva kuntouttava, työkykyä ja sosiaalisia
valmiuksia parantava työnteko, josta maksettava korvaus on työosuusraha (0-12
€/pv). Työpaikkana tavallinen työpaikka.
Vammaisten henkilöiden työllistymistä edistävä toiminta: tarkoitetaan
erityisten työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien
järjestämistä (esim. tuettu työ: työstä maksettava vastike on palkka, ja
työpaikkana tavallinen työpaikka). (Sosiaalihuoltolaki 27d§; kehitysvammaisilla
henkilöillä tuettu työ järjestetään kuitenkin yleensä erityishuoltolain
perusteella).
SOTKANET: Vammaisten työllistämistoiminta
Vuoteen 2005 saakka kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta ja vajaakuntoisten työkeskukset
Vuodesta 2006 eteenpäin tilastoitu:
- Vammaisten työ- ja päivätoiminta, jossa vuodesta 2012 lähtien erotettavissa erikseen työtoiminnan
asiakkaat
- Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan asiakkaat
20000
18000
16000
15 952
14000
14 9998
Vammaisten päivätoiminta
Vammaisten työtoiminta
12000
12 005
11 903
10000
(Kehitys)vammaisten työ- ja
päivätoiminta
Työllistyistä tukeva toiminta
8000
Vajaakuntoisten työkeskukset
6000
4049
4000
2000
2 993
0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Yhteensä
Tietoja kehitysvammaisten ihmisten työtoiminnasta ja työstä
Hyvärinen, Vesala & Seppälä (2002):
-
Työ- ja päivätoiminnassa asiakkaita n. 11 000, joista 84 % kehitysvammaisia
Päivätoiminnassa 2 300 hlöä (21 % )
Työtoiminnassa tai kuntouttavassa työtoiminnassa 6 400 (58 %)
Avotyötoiminnassa 1 600 ( 15 %)
Tuetusti työllistyneitä 200 (2.2 %)
Kumpulainen (2007):
-
Työ- ja päivätoiminnassa asiakkaita v. 2004: 14 000
Päivätoiminnassa 3 800 (27 %)
Työtoiminnassa 7 700 (55 %)
Avotyötoiminnassa 2 300 (16 %)
Tuetusti työllistyneitä 360 (2.6 %)
Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 20132014
Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta:
1) Tuottaa ajantasaista tietoa kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanteesta
2) Nostaa esiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edesauttavia ja
mahdollistavia tekijöitä sekä työllistymisen esteitä.
Kyselyllä selvitetään miten suuri osa kehitysvammaista henkilöistä on
palkkatyössä, avotyötoiminnassa työkeskuksen ulkopuolella ja työtoiminnassa.
Lisäksi on kerätty tietoa millaisissa työpaikoissa ja työtehtävissä
kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät, sekä työvalmentajien ja
työtoiminnan ohjaajien arvioita em. henkilöiden mahdollisuuksista työllistyä
palkkatyöhön. Aineisto on 13 organisaatiosta Kymenlaaksosta sekä muutamalta
muulta alueelta.
Aineisto
Lomakkeita
Kymenlaakso
220
Helsinki
286
Vantaa
98
Rinnekoti-säätiö
106
Tampere
88
Joensuu
90
Nuorten Ystävät
11
Eksote
139
Yhteensä
1038
Lisäksi Etevalta on lukumäärätietoja (n=342)
Aineisto edustaa siten yli 10%:a kaikista vammaisten työtoiminnan asiakkaista
Kymenlaaksosta tiedot: Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit, Parik, Sotek, Carea ja
Ravimäkiyhdistys
Taustatietoja
Ikä: keskiarvo 38 vuotta, nuorin 18 v. ja vanhin 71 v.
Alueellisia eroja: Tampereella keski-ikä korkein (42.3 v) ja Vantaalla alin (30.8 v)
Ikäryhmä
n
%
18-29 v
329
31,9
30-49 v
473
45,9
50-64 v
228
22,1
65-
8
0,7
yhteensä
1038
100
Sukupuoli: Miehiä 60%
Ammatillinen koulutus on 47%:lla
Työkeskuksessa, avotyötoiminnassa vai palkkatyössä?
Työtoiminta
Avotyötoimint Palkkatyö
a
Kymenlaakso
106 (48.2%)
115 (52.3%)
2 (0.9%)
Helsinki
189 (66.1%)
24 (8.4%)
70 (24.5 %)
Tampere
77 (87.5%)
10 (9.9%)
10 (9.9%)
Rinnekoti-säätiö
100 (94.3%)
7 (6.6%)
3 (2.8%)
Vantaa
6 (6.2%)
37 (38.1%)
51 (52.6%)
Joensuu
72 (80.0 %)
44 (48.9%)
3 (3.3%)
Eksote
89 (65.0%)
51 (37.2%)
7 (5.1%)
639 (61.6 %)
288 (27.7%)
156 (15.1%)
Yhteensä
Palkkatyössä, avotyötoiminnassa ja työtoiminnassa olevat vs
taustatiedot
Sukupuoli: ei eroa miesten ja naisten välillä
Ikä: Yli 50 vuotiaat harvemmin palkkatyössä
Työkeskus
Avotyötoiminta
Palkkatyö
Miehet
395 (63.7 %)
162 (26.1 %)
94 (15.2 %)
Naiset
242 (58.7 %)
125 (30.3 %)
62 (15.0 %)
18-29 vuotta
180 (54.7 %)
90
57 (17.3 %)
30-49 vuotta
293 (62.1 %)
142 (30.1 %)
76
(16.1 %)
50 vuotta tai
enemmän
165 (72.1 %)
56
19
(8.3 %)
(27.4 %)
(24.5 %)
Ammatillinen koulutus: niistä, joilla on ammatillinen koulutus,
palkkatyössä oli 24% ja niistä joilla ei ole vain 7% (ero on tilastollisesti
merkitsevä)
Lisävammat ja ongelmat vs palkkatyö: Palkkatyössä olevien
prosentuaaliset osuudet
Ei ole
On
Liikuntavamma
15.6 %
9.4 %
Näkövamma
16.0 %
4.5 %
Kuulovamma
15.4 %
10.0 %
Mielenterveys
17.9 %
4.5 %
Päihde
15.3 %
12.1 %
Kommunikaatio
16.3 %
10.0 %
p<
*
***
*
Avotyötoiminnassa ja palkkatyössä olevien
työnantajaorganisaatio
% 80
70
60
50
Yksityinen
40
Julkinen
Kolmas sektori
30
20
10
0
Avotyötoiminta
Palkkatyö
Työpaikka
Avotyötoiminta, n = 222
Työsuhde, n = 97
15
Ravintola, kahvila
34
14
Keittiö
5
14
Kauppa
21
Vanhainkoti, vanhusten
palvelukeskus/-hoivakoti
14
5
Asumisyksikkö, asuntola,
ryhmäkoti
13
4
10
Päiväkoti
8
Päivätoimintayksikkö/
toimintakeskus
5
3
Koulu, oppilaitos,
opetuskeskus
13
9
2
Toimisto
10
0
10
20
30
40
%
Palkkatyössä olevien työpaikka
Avotyössä olevien työpaikka
Ravintola / kahvila
(Lounasravintola, pikaruokaravintola, jne.)
Ravintola / kahvila
Vanhusten hoivakoti, palvelukeskus
KV asumisyksikkö / päivätoiminta
Koulu, oppilaitos
Päiväkoti, leikkipuisto
Kauppa
Keittiö
Kiinteistöhuolto
Toimisto
Kauppa
Muita:
- Vanhusten palvelutalo
- Vammaisten palvelukeskus
- Toimintakeskuksen keittiö
- Asumis- ja toimintayksikkö
- Ryhmäkoti
- Varasto
- Tehdas
- Bussivarikko
- Kiinteistöhuolto
- Henkilöstövuokrausyritys
Muita:
- Hevostalli
- Palvelulinjan bussi
- Autoliike
- Autopaja
- Urheilukenttä
- Metallialan yritys
- Varikko
- Teatteri
- Kirjasto
Työtehtävät
Työtoiminta, n = 608
Avotyötoiminta, n = 265
Työsuhde, n = 149
51
Siivous- ja pesulatyö
36
54
60
Kokoonpano, lajittelu, pakkaaminen
9
25
30
Keittiö-, kahvila ja ravintolatyö
54
48
27
Kiinteistö-, puutarha-, piha- ja ulkotyö
17
12
7
6
Toimistotyö, postin käsittely
11
3
Kaupan työt
13
24
11
Kierrätys- ja purkutyö
1
4
10
Kuljetus
5
1
5
Käsityö ja askartelu
4
0
10
Tekstiilityö yhteensä
2
0
1
Hoidon avustavat tehtävät
9
9
2
3
1
Tekninen työ
4
5
Autoihin liittyvä työ
1
0
Varastotyö, logistiikka
3
5
0
Kodinhoitotyö
3
0
0
20
40
60
80
100 %
Työtehtäviä: Kauppa
Palkkatyössä
Avotyössä
- Kaupan alan työtehtävät ilman
kassatyöskentelyä
- Pullohuoneen hoitaminen, hedelmä- ja
vihannesosaston hyllyttäminen, pakasteiden
hyllyttäminen
- Hyllytys, pulloautomaatin hihnan tyhjennys ja
palautettujen pullojen/tölkkien pussitus,
pullokuittien tulostus
- Henkareiden lajittelu, tuotteiden henkarointi
- Kaupan roskahuolto, biojätteiden lajittelu,
pullohuoneen hoito
- Pullonpalautus, pahvin puristus, biojätteiden,
hyllyjen blokkaus
- Hyllytys, kuorman purku, pullonpalautus,
leipomusten esivalmistelu, kassa
- Avustavat tehtävät marketin he-vi-osastolla,
jätteiden kuljetusta
- Kaupan varastossa avustavat tehtävät,
hälyttimien laittaminen, vaatteiden
laittaminen henkareihin
- Tekee itsenäisesti työtä K-kaupassa, hänellä
on omat vastuualueet, mm. virvoitusjuomat,
hyllytys, pullonpalautus
- Avustavia tehtäviä marketin varastossa ja
myymälässä hyllytys
- Pullo-osasto, pahvit, hyllytys
- Hyllytys, hinnoittelu
- Hyllytys, pullonpalautusautomaatti, ym.
kaupan tehtävät
- Kaupan hyllytys, pulloautomaatti, ym.
Työtehtäviä: Ravintola / kahvila
Palkkatyössä
Avotyössä
- Mc Donalds: saliapulaisen tehtävät: roskat,
lakaisu, pöytien pyyhkiminen, maustehyllyn
huolto, tarjottimien pesu, jne.
- Ravintolan siisteydestä huolehtiminen,
ketsupin, suolan, papereiden ym. lisääminen,
vessojen siisteydestä huolehtiminen
- Salityöntekijä: pöytien pyyhkiminen,
tarjottimien pesu, moppaus, wc:n siivous,
roskat
- Pöytien pyyhkiminen, salaatin teko,
sämpylöiden täyttäminen, tiskaus, kuorman
purkaminen ym.
- Ravintolasalin siisteydestä huolehtiminen,
ruokien vientiä asiakkaille
- Tarjottimien pesu, pöytien ja lattian
pyyhintä, roskien vienti, mausteiden lisäys
- Kahvilatuotteiden valmistus, astiahuolto,
kahvilan siisteyden ylläpito
- Avustavat keittiö- ja kahviotyöt: tiskaaminen,
pöydän kattaminen, annosten tarjoilu,
ruuanlaitto ja leipominen, kodinhoidolliset
tehtävät
- Hampurilaisravintolan työtehtävät: siistimistä,
pöytiin tarjoilua, avustavia tehtäviä
- Lounaspaikan astioiden kuljetus ja tiski
- Keittiöalan avustavat tehtävät, lähinnä siivous
- Kahvilan siisteyden hoito
- Keittiö- ja siivoustyöt, asiointi
- Keittiötyöt, siivoustyöt, jätelajittelu, ruuanlaitto,
leipominen, asiointi, esim. kaupassa käyminen
- Kahvilassa avustavat työtehtävät, voileipien ja
sämpylöiden täyttäminen, leivonnassa
avustaminen, myös kassalla avustettuna
Työtehtäviä: Muita
Palkkatyössä
Avotyössä
- Työt vanhusten palvelutalossa: keittiön
avustavat työt (salaatin teko, ruuan
esivalmistelu, tiskaus, kattaminen, pöytien
pyyhkiminen), vanhusten avustaminen eri
tilanteissa (ruokailu, huoneiden siistiminen)
- Päiväkotiapulaisen työt: siivous, tiskaus,
pyykkien pesu, lapsia auttaa tarv.
ulkovaatteiden pukemisessa
- Toimistotyötehtäviä: postitus, mapitus,
arkistointi, kahvien laittaminen, tiskaus,
kaupassa käynti
- Huoltomiehen avustavat tehtävät:
likapyykkien ja roskasäkkien haku osastoilta,
lehtilaatikkojen tyhjentäminen, ulkoalueen
puhtaanapito
- Bussivarikon huoltotyöt, esim. jarrukenkien
hiekkapuhallus, sylinterien maalaus,
liuotinpesualtaiden puhdistus, ulkoroskien
vienti koko varikolta
- Avustavat tehtävät hoivakodissa, pääasiassa
keittiössä; aamupalan tarjoilua vanhuksille,
syöttämistä, tiskikoneen täyttö ja tyhjennys,
pyykkihuoltoa
- Avustavia tehtäviä päiväkodissa, pöydän
kattaminen, pöytien pyyhkiminen, lelujen
peseminen, lattian lakaisu
- Vahtimestarin avustavat tehtävät,
kopiohuoneiden tarvikelokeroiden tarkistus,
työpaikan sisäisten viestien kuljetus,
vammaisuudesta kertominen opiskelijoille
- Lumenluonti, haravointi, ruohonleikkaus,
hiekoitus
- Avustavia työtehtäviä urheilukentällä, roskien
keräystä, lumen luontia, hiekoitusta, ruohon
leikkausta
- Auton puhdistuksia, renkaiden vaihtoa, pieniä
korjaustöitä, lumitöitä
Viikoittainen työaika
Työkeskus
Avotyötoiminta
Alle 15 tuntia
193 (31.0 %)
99
15-25 tuntia
162 (26.0 %)
105 (39.5 %)
68 (44.4 %)
yli 25 tuntia
267 (42.9 %)
62
38
Keskiarvo
21.0 tuntia
(37.2 %)
Palkkatyö
(23.3 %)
19.7 tuntia
47
(30.7 %)
(24.8 %)
20.4 tuntia
Työosuusraha kuukaudessa
Työkeskus
Kaikki
8 (2.9 %)
101 (12.5 %)
Alle 50 €
95
50 -99 €
302 (51.9 %)
54 (19.4 %)
344 (42.7 %)
100-149 €
149 (25.6 %)
116 (41.7 %)
245 (30.4 %)
150-199 €
20 (3.4 %)
38 (13.7 %)
47 (5.8 %)
200 € tai enemmän
16 (2.7 %)
62 (22.3 %)
68 (8.4 %)
minimi
8€
18 €
8€
maksimi
252 €
252 €
252 €
keskiarvo
83,94 €
138,52 €
99,59 €
Työtoiminta &
Avotyötoiminta
Alle 15 tuntia
15-25 tuntia
yli 25 tuntia
Kaikki
(16.3 %)
Avotyötoiminta
Tunteja
keskimäärin
kuukaudessa
37.8 t
86.5 t
113.6 t
88.0 t
Työosuusraha
keskimäärin
kuukaudessa
67.65 €
106.79 €
108.91 €
99.36 €
Työosuusraha
keskimäärin
tunnissa
1.79 €
1.23 €
0.96 €
1.13 €
Palkka kuukaudessa
n (%)
alle 500 €
31 (22,1 %)
500-743 €
78 (55,7 %)
yli 743 €
31 (22,1 %)
minimi
54 €
maksimi
2085 €
keskiarvo
733,20€
Palkkatyö
Tunteja
keskimäärin
kuukaudessa
Palkka
keskimäärin
kuukaudessa
Palkka
keskimäärin
tunnissa
Alle 15 tuntia
50.0 t
452.58 €
9.05 €
15-25 tuntia
82.0 t
629.02 €
7.67 €
yli 25 tuntia
119.6 t
1276.61 €
10.67 €
Kaikki
81.6 t
733.20 €
8.99 €
Nykyisen työsuhteen kesto
Avotyötoiminta
Palkkatyö
Alle 6 kk
32
(11.5 %)
20
(13.2 %)
6-12 kk
32
(11.5 %)
21
(13.8 %)
1-2 vuotta
47 (16.9 %)
15
(9.9 %)
yli 2 vuotta
167 (60.1 %)
96 (63.2 %)
Yhteensä
264 (100 %)
147 (100 %)
Olisiko henkilön mahdollista työllistyä palkkatyöhön?
(Koko aineistossa n. 32 % (n=280) arvioitiin että olisi mahdollisuus työllistyä)
Olisiko mahdollista
työllistyä palkkatyöhön?
Työkeskus
Avotyötoiminta
Kaikki
Ei
420 (67.5 %) 144 (50.3 %) 540 (61.4 %)
Kyllä
172 (27.7 %) 125 (43.7 %) 280 (31.9 %)
EOS / puuttuva tieto
30
(4.8 %)
17
(5.9 %)
59
(6.7 %)
Olisiko mahdollisuus työllistyä palkkatyösuhteeseen?
Alueellinen vertailu
Työtoiminta
Avotyötoiminta
Yhteensä
Kymenlaakso
16.8 %
45.7 %
31.0 %
Helsinki
33.0 %
29.2 %
34.3 %
Tampere
27.8 %
80.0 %
30.3 %
Rinnekoti-säätiö
32.9 %
35.3 %
37.4 %
Vantaa
0.0 %
74.1 %
38.5 %
Joensuu
36.8 %
100 %
42.2 %
Eksote
27.3%
38.0%
30.5%
Yhteensä
27.7 %
43.7 %
31.9 %
Olisiko mahdollisuus työllistyä palkkatyösuhteeseen?
Taustatekijät
Sukupuoli: ei eroa miesten ja naisten välillä
Ikä: Nuoremmilla arvioitiin olevan paremmat edellytykset työllistyä
palkkatyösuhteeseen (p<.001)
Olisiko mahdollista
työllistyä palkkatyöhön?
18 – 29 v
30 – 49 v
yli 50 v
Ei
121 (44.5 %)
257 (64.6 %)
163 (77.3 %)
Kyllä
122 (44.9 %)
121 (30.4 %)
36
(17.1 %)
EOS / puuttuva tieto
29
20 (5.0 %)
12
(5.7 %)
Ammatillinen koulutus:
Ei ole
25.6 %
On
41.3 %
(p<.001)
(10.7 %)
Olisiko henkilö itse halukas työllistymään?
18-29 v
30-49 v
yli 50v
Kaikki
Ei halua
76 (27.5 %)
171 (42.4 %)
136 (63.8 %)
383 (43.0 %)
Kyllä haluaa
99
(35.9 %)
95 (23.6 %)
28 (13.1 %)
221 (24.8 %)
En tiedä /
puuttuva tieto
101 (36.6 %)
137 (34.0 %)
49 (23.0 %)
286 (32.1 %)
Yhteensä
276 (100 %)
403 (100 %)
213 (100 %)
890 (100 %)
Ei halua
Kyllä haluaa
En tiedä / puuttuva
tieto
Yhteensä
Ei ammatillista
koulutusta
235 (48.0 %)
90 (18.4 %)
165 (33.7 %)
490
(100%)
On ammatillinen
koulutus
138 (37.8 %)
129 (35.3 %)
98 (26.8 %)
365 (100 %)
Lopuksi:
Tutkimusaineisto on näyte, joka edustaa runsasta 10% kaikista kehitysvammaisten
työllisyyspalvelujen asiakkaista.
Aineistosta löytyi 156 (15 %) palkkatyössä olevaa ja 288 (28 %) avotyötoiminnassa olevaa
kehitysvammaista henkilöä.
Alueelliset erot suuria: Helsinki ja Vantaa selkeästi poikkeuksia, näissä palkkatyössä olevia
oli huomattavasti muita alueita enemmän. Muilla alueilla palkkatyössä olevia oli
keskimäärin noin 3-4%.
Valtakunnallinen arvio: mikäli lopuista 90%sta kehitysvammaisten työtoiminnan asiakkaista
noin 3-4 % on palkkatyössä, tarkoittaisi tämä lukumääräisesti kaikkiaan noin 400 - 500
henkilöä.
Palkkatyöhön työllistymisen esteenä saattaa olla korkea ikä, ammatillisen koulutuksen
puute tai muut lisävammat tai pitkäaikaissairaudet.
Palkkatyösuhteeseen työllistytään useimmiten yksityiselle sektorille, kun taas
avotyötoimintaa järjestää useimmin julkinen sektori.
Kehitysvammaisia henkilöitä, joilla olisi mahdollisuus työllistyä palkkatyösuhteeseen,
arvioitiin olevan noin kolmannes. Koko maan tasolla tämä tietäisi noin 3000
potentiaalista työntekijää.
Tällä hetkellä avotyötoiminnassa olevista henkilöistä arvioitiin, että lähes puolet voisi
työllistyä palkkatyösuhteeseen.
Joka neljäs kehitysvammainen henkilö olisi itse halukas työllistymään
palkkatyösuhteeseen.
Kunnat keskeisessä asemassa kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisessä:
tarjotaanko tuetun työn ja työhönvalmentajan palveluja? Tavoitellaanko palkkatyöhön
työllistymistä vai avotyötoimintaa?
Eläkkeen ja palkkatulon yhteensovittaminen?
Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika. 2015.
Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014
(pdf, 4 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 9.
Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta
(www.opike.fi).
Linkki pdf-tiedostoon:
http://www.kehitysvammaliitto.fi/wpcontent/uploads/kehitysvammaliiton_selvityksia_9.pdf