Liire I
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
TOTEUTUSSUUNN ITELMA: KOKKOLAN POHJAVESIATUEIDEN HYDROG EOLOG lA JA
suoJELU 2Ot4-2O15 (LUON NOS 8.9.2014)
Projekti:
Kokkolan pohjavesialueiden hydrogeologia ja suojelu 20t4-20ts
Projektialue: Kokkolan kaupungin alueelle rajoittuvat pohjavesialueet (L3 kpl, ks. liite 2).
Aikataulu:
Projektin tutkimukset
ja
raportointi toteutetaan noin
9
kuukauden tutkimusaikataululla.
Suojelusuunnitelmia varten tarvittavien tietojen kokoaminen, maastotutkimukset, riskinarvioinnit
toimenpidesuositusten laatiminen ja raportointi on tarkoitus toteuttaa syyskuun 2074 - kesäkuun
2015 välisenä aikana.
Toteutussuunnitelma ja aikataulutus:
Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
ja
rajaustarkastelut tehdään pääosin aiempien
tutkimustietojen ja osittain myös uusien maastotarkasteluiden perusteella. Maastossa
kartoitetaan mm. pohjavesialueilla sijaitsevat vedenottamot, tutkitut vedenottamon paikat ja
pohjaveden havaintoputket ja mitataan pohjavesipinnat lukuun ottamatta Karhinkankaan ja
Pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset
Sivakkokankaan pohjavesialueita, joiden pohjavesiolosuhteet on kartoitettu laajasti vuonna 2014
valmistuneessa geologisessa rakenneselvityksessä. Myöskään Rahkosenharjun pohjavesialueen
pohjavesiputkia
ei todennäköisesti ole tarpeen vaaita tai mitata pohjavesipintoja, sillä
ELY-
keskuksen laatima Rahkosenharjun pohjavesiselvitys on raportoitu vuonna 2010. Lisäksi arvioidaan
olemassa olevien tietojen perusteella alueiden pohjaveden määrää, laatua ja mahdollisia riskejä.
Vedenottamoiden tarkkailuohjelmat käydään läpija arvioidaan tarkkailun riittävyys ja ehdotetaan
mahdollisia uusia tarkkailupisteitä ja analyysejä.
Hydrogeologiset lisäselvitykset
Kootun tausta-aineiston pohjalta arvioidaan pohjavesialuekohtaisesti pohjaveden ja
ja riskinarvioinníksi mahdollisesti tarvittavista hydrogeologisista
vedenhankinnan turvaamiseksi
joita ovat voivat olla esim. maaperäkairaukset, pohjaveden
havaintoputkiasennukset, vesinäytteenotto ja analyysit, geofysikaaliset mittaukset (lähinnä
maatutkaluotaus ja seisminen luotaus). Lisätutkimusten perusteella laaditaan mm. uudet
lisäselvityksistä,
rajausesitykset pohjavesi- ja suoja-alueille. Lisätutkimusten avulla kyetään myös rajaamaan mm. ne
peltoalueet, joille voidaan esittää maaperän vedenläpäisevyys, ottamoiden sijainti ja
hydrogeologiset olosuhteet huomioiden poikkeamia yleisistä lannoitusmääräyksistä
pohjavesialueilla.
Pohjavesialueilla olevien riskitekiiöiden kartoitus ia riskinarviointi
Kartoitetaan pohjavesialueilla olevat pohjavettä mahdollisesti vaarantavat toiminnot taustatietojen
(alustava lista liitteessä 4) avulla sekä ja maasto- ja yrityskäynneillä:
- Asutus (mm. jätevedet, öljysäiliöt, maalämpökaivot, viemärit, vapaa-ajan alueet)
- Tienpito ja liikenne
-
OTK
Raideliikenne
Yritystoiminta ja teollisuus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
.
GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
.
GEOLOGIGAL SURVEY OF FINLAND
Liite I
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet alueet
Maa-a i nesten otto (mahdol linen ottoa ueiden jä kiho itota rve)
I
I
Maatalous (peltoviljely, eläintilat)
Metsätalous
Turvetuotanto
Turkistarhat
Muuntamot
Tämän jälkeen arvioidaan kartoitettujen toimintojen pohjavedelle aiheuttama pilaantumis- ja
muuttumisriski.
Toimenpidesuositukset riskien vähentämiseksi
jo oleville riskitekijöille sekä
pohjavesialueille.
Selvitetään maankäyttö- ja kaavatilanne
uusien toimintojen sijoittumiselle
pohjavesialueilla. Tarvittaessa esitetään suositukset pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden
tarkkailun tehostamiseksi. Vedenottamoille ja tutkituille vedenottamoiden paikoille määritetään
ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet. Pohjavesialueilla sijaitseville vanhoille maa-ainestenottoalueille
Esitetään toimenpidesuositukset riskien vähentämiseksi alueella
laaditaan alustavat kunnostus- ja jälkihoitosuunnitelmat.
TYöAIKATAULU
Suunnitteluohjelman läpikäynti ja pohjavesialueiden kartoitus (sWs-lokakuu 2014)
Aikaisempi tutkimusaineisto käydään läpija suunnitellaan mahdollisesti tarvittavat lisätutkimukset.
Kartoitetaan pohjavesialueilla sijaitsevat pohjaveden havaintoputket, vedenottamot ja tutkitut
vedenottamoiden paikat. Samalla kartoitetaan maaperän pintaosien geomorfologia ja olemassa
olevien leikkausten sedimentologiset piirteet.
Kartoitetaan pohjavesialueilla pohjavettä mahdollisesti vaarantavat toiminnot taustatietojen avulla
sekä ja maasto- ja yrityskäynneillä:
¡
.
.
o
Maa-ainesten otto (mahdollinen ottoalueiden jälkihoitotarve)
Maa- ja metsätalous, ojitukset, turkistarhat
Yr¡tystoiminta ja teollisuus
Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet alueet
Aineiston läpikäynnin ja maastokartoitusten jälkeen pidetään ensimmäinen ohjausryhmän kokous
(syys-lokaku u 201.4), jossa selvitetään olemassa olevan aineiston riittävyys ja päätetään
tarvittavista lisätutkimuksista.
Riskikohteiden kartoitus ja lisätutkimukset (marras-joulukuu 2014)
Riskikohteiden kartoitusta jatketaan:
.
o
o
olK
Asutus: laaditaan kysely asutuksen riskitoiminnoista (mm. jätevedet, öljysäiliöt,
maalämpökaivot), kaupunkitoimittaa tarvittavat kiinteistöjen omistajatiedot
Tienpito ja liikenne, raideliikenne
Muuntamot
GEOLOGIAN TUTKTMUSKESKUS
o
GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
o
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
Liite
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
o
1
Jne.
Lisäksi arvioidaan olemassa olevien tietojen perusteella alueiden pohjaveden laatua
Mahdolliset lisätutkimukset, pohjavesialueiden uudet rajausesitykset ja riskitekijöiden kartoitus
(marraskuu 2014-helmikuu2015)
Tarvittaessa suoritetaan lisätutkimuksia (kairaukset,
havaintoputkiasennukset,
pohjavesinäytteenotto, maatutkaluotaus jne.), joiden perusteella laaditaan mm. tarvittavilta osin
uudet rajausesitykset pohjavesialueille ja vedenottamoiden suoja-alueille. Laaditaan ohjeelliset
lähisuojavyöhykkeet vedenottamoille ja tutkituille vedenottamonpaikoille. Pohjavesialueilla olevien
riskitekijöiden tarkempi riskinarviointi aloitetaan. Pohjavesikarttojen valmistuttua pidetään toinen
ohjausryhmän kokous, jolloin käydään läpi uudet pohjavesialueiden rajausesitykset (helmikuu
201s).
Riskitekijöiden kartoitus (jatkuu)ja arviointi, vedenottamoiden tarkkailuohjelmien päivitys,
toimenpideohjelman laatiminen, toimintaohjeet vahinko- ja riskitilanteisiin (helmi-huhtikuu 2015)
Arvioidaan toimintojen pohjavedelle aiheuttama pilaantumis-
ja
muuttumisriski. Selvitetään
maankäyttö- ja kaavatilanne pohjavesialueilla. Esitetään toimenpideohjelma ja -suositukset riskien
vähentämiseksi alueella jo oleville riskitek¡jöille sekä uusien toimintojen sijoittumiselle
pohjavesialueille. Vedenottamoiden tarkkailuohjelmat päivitetään pohjaveden laadun ja
pinnankorkeuden tarkkailun tehostamiseksi. Laaditaan toimintaohjeet vahinko- ja riskitilanteisiin ja
lyhyt yhteenveto vedenhankinnan järjestämisestä kriisitilanteiden aikana.
Suojelusuunnitelmaluonnoksen lähettäminen lausunnoille (toukokuu 2015)
Suojelusuunnitelmaluonnoksesta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta. Aineistoja lähetetään
kommentei le myös toimin
I
na n
harjoittajille.
Suojelusuunnitelmaluonnoksen nähtävillä olo (kesäkuu 2015)
Kolmannen ohjausryhmän kokouksen jälkeen järjestetään avoin yleisötilaisuus suunnitelmasta.
ja suunnitelmaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa
Suunnitelmasta laaditaan lehdistötiedote
Luonnos on samaan aikaan julkisesti nähtävillä 2-3 viikon ajan.
Suojelusuunnitelman valmistuminen {elokuu 2015)
Suunnitelmasta annetuista lausunnoista ja kommenteista laaditaan yhteenveto. Viímeistellään
saatujen lausuntojen perusteella tarkistettu suunnitelma, joka tarvittaessa käsitellään työryhmän
neljännessä ja viimeisessä kokouksessa.
Projektiosapuolet:
Projekti toteutetaan Kokkolan kaupungin, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Geologian
tutkimuskeskuksen (GTK) yhteistyöprojektina. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut (?) hallinnoi
projektia ja töiden päävastuullisena toteuttajana toimii GTK. Hanke käynnistyy rahoitusjärjestelyjen
selvittyä, sopimusten allekirjoitusten jälkeen. Hankkeen työtä ohjaamaan ja valvomaan
perustetaan ohjausryhmä, jossa em. tahojen lisäksi ovat edustettuna mm. alueella toimivat
vesilaitokset.
GTK
GEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS.cEOLOGISKAFORSKNINGSCENTFALEN.GEOLOGICALSURVEYOFFINLAND
Liite I
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
GTK:n projektiryhmä:
Elina Lindsberg, tutkija, FM (maastokartoitukset, suojelusuunnitelman laadinta)
-
-
noin 8 vuoden työkokemus mm. suojelusuunnitelmien laadinnassa ja
pilaantuneiden maiden tutkimuksissa
työnantajina olleet nykyisen GTK:n lisäksi Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY
keskukset ja Carament Oy
laatinut vuosien 2OLL-2OL4 aikana useita pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia
(mm. Alajärvi, Hirvensalmi, Sulkava, Mikkeli, Kokkola, Kannus, Lestijärvi)
pilaantuneiden maiden tutkimukset ja suunnittelu yli L0 kohteessa vuosina
-
2006-2009 (mm. Kokkola, Seinäjoki, Jalasjärvi, Vaasa)
toimii ko. hankkeessa päävastuullisena pohjaveden suojelusuunnitelmien
-
laatija na
Juha Davidila, geologi, FM (maatutkaluotaukset ja maastokartoitus)
-
-
noin 2 vuoden yhtäjaksoinen työkokemus mm. harju- ja pohjavesialueiden
maatutkaluotauksista
toimii ko. hankkeessa maatutkaluotausten maastomittausten ja tulkintojen
suorittajana
suorittaa tarvittaessa myös maastokartoituksia ja pohjavesinäytteenottoa
Kim Wennm a n, tutkim usavustaja ( kevyet tärykaira
-
v. 1996-2012 Etelä-Pohjanmaa ELY-keskuksessa avustajana ja avustavana
tutkijana, vastuulla vesistö- ja kalaselvitykset
toimii ko. hankkeessa kevyíden tärykairausten toteuttajana ja tarvittaessa myös
ma astoka rtoittaja na j a pohjavesin äytteenottaja na
-
lfaattimaiden tutkimuksista
iikka Paalijärvi, toimialapäällikkö, FM (ohjaus ja laadunvarmistus)
-
-
olK
kset ja maastokartoitus)
-
su
M
u
noin 3 vuoden yhtäjaksoínen työkokemus GTK:ssa mm. maaperän ja happamien
noin 15 v. yhtäjaksoinen kokemus maaperä-, kiviaines- ja pohjavesitutkimuksista
ml. pohjavesialueiden rakennetutkimukset noin 20 kohteessa Etelä- ja KeskiSuomessa
noin 10 v. kokemus pohjavesí-/ja harjualueíden geofysikaalisista mittauksista ml.
maatutkaluotaus
toimii ko. hankkeessa geologisena asiantuntijana ja hyväksyy GTK:n vastuulla
olevien töiden tulokset ja raportit
cEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
o
GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
.
GEOLOGICAL SURVEY OF F¡NLAND
Liite
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
1
Työohjelman mukaiset kustannukset ja raho¡tusosuudet
Kesto
Tehtävä
Hinta
(alv 0%)
%-osuus
40 pv
t1.892€
T2
40 pv
15 800 €
t6
päivärahat)
15 pv
6150€
6
Kevyet tä rykairaukset, pohjavesinäytteenotto (sisä ltyy
konekulut, aloitus ja lopetuskulut sekä matkakulut)
20 pv
7
Projektin johto ja laadunvarmistus
10 pv
3790€
4
Raportointi
80 pv
2L949 €
22
Kokoukset, tiedottam inen
10 pv
27r9 €
3
25 000 €
25
5000€
5
100 000 €
100
Val m
istelutyö, tietojen kokoam inen, käsittely ja a nalysointi
Hydrogeologiset ja riskikartoitukset maastossa (sisä ltyy
matkakulut ja päivärahat)
Maatutkaluotaukset ja tulkinta noin (sisältyy matkakulut ja
Ostopalvelut (maaperäkairaus, havaintoputket,
vesianalyysit)
Muut kustannukset (Kokkolan kaupunki)
215 pv
YHTEENSÄ
700€
Projektin kokonaiskustannusarvio on 100 OOO €. GTK:n palkka- ja sivukuluihin sekä matka-,
päiväraha- ja laitekuluihin on varattu koko hankkeen ajalle enintään 70 000,00 €, josta GTK:n
omarahoitusosuutta on enintään 5 000,00 €..
Kokkolan kaupungin, projektialueen vesilaitosten ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteenlaskettu
rahoitusosuus projektisuunnitelmassa on 95 % kokonaiskustannuksista tai enintään 95 000 €. GTK:n
omarahoitusosuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 5 % tai enintään 5 000,00 €. GTK:n
omarahoitusosuutta ei siirretä maksuna Kokkolan kaupungille vaan se esitetään GTK:n omassa
kirjanpidossa ja vähennetään GTK:n toisesta laskutuserästä.
GTK:n laskutus (enintään 70000,00€)kahdessa erässä:1. erä (25 000,00€)laskutetaan3t.I2.2O74
ja 2. erä (enintään 45 000, 00 €) laskutetaan työn valmistumisen ja hyväksymisen jälkeen. Hankkeen
ostopalveluiden (mm. mahdolliset pohjaveden havaintoputkien asennukset ja vesianalytiikka)
laskutus suoraan Kokkolan kaupungille.
clK
cEOLOGIAN TUTKIiIUSKESKIJS
o
GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
.
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
Liite I
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
Alikonsulttien käyttö:
Työohjelman mukaisen tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Geologian
tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen yksikkö. Muita alikonsultteja ei suunnittelun tässä vaiheessa
käytetä. Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti ilmenevien,
alikonsulttia vaativien töiden (esim. pohjavesiputkien kairaus ja vesianalyysit) tarve määritellään ja
sovitaan erikseen muiden hankeosapuolien kanssa.
Kalusto/tekn¡set
valmiudet:
Pohjavesialueiden maatutkaluotaukset suoritetaan Geologian tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen
yksikön SIR-3000 maatutkalaitteistolla auto- ja/tai mönkijävetoisena käyttäen 100-200 MHz
antennia. Tutkimusalueen olosuhteista sekä mitattavien linjojen pituudesta ja lukumäärästä
riippuen työpäivän aikana suor¡tettavan maatutkaluotauksen määrä on noin 5-10 km. Tyypillinen
maatutka uota uksen syvyysulottuvu us harjua ueil la on
I
I
1f20
metriä
Kevyillä tärykairauksilla (Cobraus) selvitetään tarvíttaessa harjukerrostumien yläpuolisten
pidättävien siltti- ja savikerrostumien paksuutta harjumuodostumien/pohjavesialueiden reunoilla.
Kairaus ja näytteenotto suoritetaan 25 mm:n tankokalustolla käyttäen näytteenottimena
läpivirtausterää. Poraus tapahtuu ilman huuhtelua ja putkitusta. Varsinaisia (2-5 litran)
maaperänäytteitä kairausten yhteydessä ei oteta, mutta noin metrin välein läpívirtausterästä
saataville pienille näytteille suoritetaan aistinvarainen maalajimääritys. Maksimi poraussyvyytenä
normaaleissa maalajeissa kevyellä tärykairauskalustolla voidaan pitää 10-15 metriä.
Kairauskalustoa kuljetetaan kevyellä noin 500 kg painavalla tela-alustalla. Peltoalueiden kairaukset
pyritään mahdollisuuksien mukaan suorittamaan kylvö - ja kasvukauden ulkopuolella.
Tutkimustiedon hallinta
:
ja linjat paikannetaan maastossa VRS-GPS tai käsi-GPS laitteistoilla. Paikkatiedot
käsitellään numeerisesti ArcGis-ohjelmistolla. Työn puitteissa tuotettu materiaali on lähtökohtaisesti
Tutkimuspisteet
julkista. Kaíraustiedot sekä muu pistemäinen tutkimustieto voidaan tarvittaessa tallentaa GTK:n
Geotietoydin -kairaustietojen hallintajärjestelmään myöhempää hyötykäyttöä varten. Mahdolliset
havaintoputkitiedot voidaan haluttaessa tallennetaan myös ympäristöhallinnon POVET
tietojärjestelmään. Tarvittavasta tietojen suojaustasosta sovitaan hankeosapuolten kanssa erikseen.
Valmistuvan suunnitelman lisäksi GTK luovuttaa tilaajalle kartta ja paikkatietoaineiston numeerisena
sovitussa formaatissa (esim. excel, txt, grd, shp, dxf, dwg jne.).
Luvat ja työjärjestelyt:
Kokkolan kaupunki hankkii geofysikaalisten maastotutkimusten ja kevyiden tärykairausten sekä esim.
mahdollisten pima-tutkimusten vaatimat luvat maanomistajilta sekä vastaa yhteistyössä GTK:n
kanssa tiedottamisesta ja kokousten järjestelyistä. Kokkolan kaupunki hankkii myös pohjaveden
riskikohteiden (esim. öljysäiliöt) kartoituksissa mahdollisesti tarvittavat tiedot.
Tiedottaminen
GTK tiedottaa työn toteutuksesta ja sen valmistumisesta yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa
GlK
GEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS.GEOLOGISKAFORSKNINGSCENTRALENoGEOLOGICALSURVEYOFFINLAND
Liite
GEOLOGIAN TUTKIMUS KESKUS
1
Länsi-Suomen yksikkö
Laadunvarmistus:
on kartoitus- ja tutkimustyössä käytössä ISO 9001 standardiin pohjautuva sisäinen
laatujärjestelmä, jonka piirissä ovat mm. pohjavesitutkimus, maaperäkartoitus ja maa-
GTK:lla
ainesinventointi. Maastotutkimuksille on voimassa oma toimintakäsikirja.
Erityisosaaminen
ja referenssit:
tutkimusten suorittaja Suomessa. GTK on systemaattisesti kartoittanut ja
inventoinut harjualueita, sekä suorittanut mm. pohjaveteen kohdistuvista vaikutustarkasteluista jo
GTK on johtava geologisten
1970-luvulta lähtien. GTK:n eräs erityisosaamisala ovat pohjavesialueiden geologiset
rakenneselvitykset, joita on 1990- luvun alkupuolelta alkaen valmistunut jo yli L00 pohjavesialueelta.
2000-luvulla GTK on aktiivisesti laajentanut osaamistaan myös mm. harjualueiden 3D-mallinnuksen ja
pohjaveden virtausmallinnuksen saralla.
Geologian tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen yksikön toteuttamana valmistuvat vuoden 2014 aikana
mm. Kokkolan Patamäen, Kannuksen Eskolanharjun ja Lestijärven Syrinharjun pohjavesialueiden
suojelusuunnitelmat.
on jo
vuosikymmenien ajan kartoittanut maaperän sisältämien metallien
joita
käytetään nykyisin pilaantuneiden maíden kunnostustarvetta arvioitaessa.
taustapitoisuuksia,
Lisäksi GTK
Pilaantuneiden maiden tutkimuksia GTK on suorittanut toimeksiannoista.
Asiakkainamme ovat olleet mm. useat alueelliset ympäristökeskukset sekä kunnalliset ja seudulliset
vesiyhtiöt, yritykset ja kunnat kuten: Uudenmaan ympäristökeskus (UUS), Hämeen ympäristökeskus
(HAM), Hyvinkään Vesi, Tuusulan seudun vesilaitos (TSV), Vihannin Vesi Oy, Kempeleen Vesihuolto
Oy, Vesikolmio Oy, Joensuun Vesi, Porvoon Vesi, Altia Oyj, Nurmijärven vesilaitos, Riihimäen
Vesihuoltolaitos, Vaasan Vesi ja Kokkolan Vesi.
Lisätietoja GTK:sta löytyy osoitteesta
Kokkolassa 8.9.2014
v., Q.,-Lì^l
Miikka Paalijärvi
toimialapäällikkö
GlK
cEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
.
cEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
o
GEOLOGIGAL SUBVEY OF FINLAND
Liite 2
Kokkolan pohjaves¡alueet 2013
Pohjaves ialueluo kka
f-1
;_
j
VedenhankìnÞa varten tärkeä
pohjavesialue ('1. luokka)
VedenhankinÞan soveltuva
pohiavesialue (2. luokkâ)
Kunlaraja (2012)
N
o2.55
I_-_--E(6
1:250 000
10
Liire 3
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
liite 3. Suojelusuunnitelman pohjavesialueet (Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 26.8.20t41
lO272O2 Harrinniemill
Tutkimuksissa esitetyn geologisen tiedon perusteella Patamäen pohjavesialueen pohjoispuolelle on rajattu uusi
pohjavesialue, joka on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
luokka). Patamäen pohjavesialueen
ja
geologisen rakenteen selvitykset on raportoitu vuosina 2008 2OO9 virtausmallinnus vuonna 2011. RummelönHarrbådan (Natura2000). Kokkolan saaristo ja Harriniemi (luonnonsuojelualue).
(ll
10315524 HerlevinharjuAl
Herlevinharju on osa katkonaista pääosin luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjujaksoa, joka kulkee Ullavalta
Kälviän kautta Lohtajalle. Eteläosastaan harju on hyvin tasoittunut ja myös pohjoisosa harjua on rantavoimien
voimakkaasti muovaama. Harjun länsireuna on todennäköisesti moreenia, jonka päällä on erittäin kivinen
rantakerrostuma. Harjun runko-osa kulkee tämän selänteen itäpuolella. Pohjavedenjakaja sijaitsee harjun
keskiosassa, josta pohjavedet virtaavat sekä etelään ja pohjoiseen. Harjua ympäröivät alueet ovat turvetta ja
moreenia. Pohjavesi purkautuu alueen eteläosassa pääosin Ullavanjokeen ja pohjoisosassa alueen länsipuolella
olevalle Lähdenevalle. Jonkin verran pohjavesiä purkautuu myös harjua ympäröiville suoalueille. Pintavesiä
saattaa päästä imeytymään harjuun Makkarakaarojen suunnasta alueen pohjoisosassa ja Karja-Kallen Nevan
suunnasta alueen eteläosassa. Muodostuman rakenne veden saannin kannalta on hyvä.
Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 1100 m3/d. Vedenottamo (Kälviän vesiosuuskunta), Herlevinharjun
suoja-aluesuunnitelma, 1.10.1991. Koepumppaukset: Herlevinharjun pohjavesiselvitys, Ullava 1999: Augerkairauksia 16 kpl. Asennettu kaksi 160 mm:n siiviläputkikaivoa K 1 ja K 2, joista koepumppaus 6.7.-16.8.1999,
jonka jälkeen K 2:sta 4.10.1999 saakka. Keskimääräinen tuotto 562 m3/d. Erityisalue: Natura, Lähdeneva
(voimakas pohjavesivaikutus).
1031552 B Herlevinharju B I
Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä
7OO m3/d
1031552C HerlevinharjuCl
Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä
2OO
m3ld
1.021752 Hietaseljänharjul
Hietaseljänharju on osa Perhosta Halsuan kautta Lohtajalle kulkevaa pitkittäisharjujaksoa. Harjun pintaosa on
rantavoimien muokkaama. Harjun kapea ydinalue sisältää vettä hyvin läpäisevää hiekkaa ja soraa. Harjun
ympärille on sen molemmin puolin levinnyt hiekkoja rantakaarroiksi. Hietaseljänharju rajoittuu pääosin
suoalueisiin, joista osa kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Pohjaveden virtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pohjavettä purkautuu ympäröiville soille etenkin Etelänevan ja Viirinevan suuntiin. Harjun ydinosan
paikantaminen on vaikeaa varsinkin alueen etelä- ja pohjoisosissa. Muodostuman rakenne veden saannin
kannalta on hyvä. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 72OO m3/d.
tO429Ol
Karhinkangas
I
Riskialue. Muodostuma kuuluu osana luode-kaakkosuuntaiseen pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee Halsualta
Ullavan kautta Lohtajalle. Alue rajoittuu kaakkoisosastaan Sivakkokankaan pohjavesialueeseen. Luoteessa harju
jatkuu Pohjanlahteen. Muodostuma on laakeaksi tasoíttunut ja sitä ympäröivät laajalle levinneet
hiekkakerrostumat. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pohjavesi purkautuu muodostuman
länsi- ja lounaispuolella olevista lähteistä sekä Vattajanniemen Kylmäperän ojiin. Arvio muodostuvan pohjaveden
määrästä \L70O mt/d. t vedenottamo (Nutturakangas). Koepumppaukset: Karhinkankaan pohjavesiselvítykset
Lohtajan kunnassa. Koepumppaukset pisteellä n:o 8 2O.8.-14.IO.L986 ja 3I.LO.-77.72.1986. Koepumppaukset
20.8.-14.L0.1986
CTK
ja
3t.tO.-77.72.L986
( 8 eri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
.
imuputkea
,
rautapitoisuus vaihtelee 10-15000Ue/l
GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
.
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
).
Liite
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
3
Nutturakankaan pohjavesitutkimus piste 6: Koepumppaus 12.8.-4.9.L974. Karhink.-Sivakkok. geol.rakenneselvitys
2OO9-2OL2: koepumppaus KAHP5A/34, KAHPSB/38, KAHP5D/3D. Erityisalue: Uimavesi Vattaja (F|144429001).
Natura: Vattajanniemi. Luonnosuojelualue: Vattajanniemt.
1042903
A
Pesäkangas
I
Muodostuma kuuluu osana luode-kaakko suuntaiseen pitklttä¡sharjujaksoon, joka kulkee Kälviältä Lohtajalle.
Pesäkangas sijoittuu kahden moreenimäen, Ruunamäen ja Pesäkiven väliin. Muilta osin muodostuma rajoittuu
suoalueisiin. Harjun aines on pääosin hiekkaa-hienoa hiekkaa. Syvemmällä saattaa olla myös sorapitoista ainesta.
Harju on rantavoimien muokkaama loiva kohomuoto. Varsinaista harjuselännettä ei ole näkyvissä. Pohjaveden
päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pohjavettä purkautuu etelä- ja luoteisosan suoalueille. Muodostuman
rakenne veden saannin kannalta on hyvä. Rajausmuutos LSU-2006-V-26(3221 24.3.2006. Arvio muodostuvan
pohjaveden määrästä 1900 m3/d.2 vedenottamoa (Pesäkangas, LSY 17.4.2009; Kälviän Vesiosuuskunta lupa 400
m'/d). Koepumppaukset: P 23Näyte- ja antoisuuspumppauksia 10.1.2006 alkaen 17,5 Hk > 19,0 HkMr ka.
1088501
Rahkosenharju I
Riskialue. Rahkosenharju on lähes luode-kaakko suuntainen pitkittäisharjujakson osa, joka kulkee Halsualta
Ullavalle ja edelleen Kälviän suuntaan. Harjun ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä soraa ja hiekkaa. Paikoin
esiintyy hienoja välikerroksia ja ruosteisia osue¡ta. Kivet ovat kohtalaisen pyöristyneitä ja aines melko hyvin
lajittunutta. Reuna-alueet ovat hienoa hiekkaa. Alueella ei ole kalliopaljastumia. Pohjaveden jakaja sijaitsee
Rahkosen kylän alueella, mistä pohjavesi virtaa luoteeseen, pohjois-koilliseen sekä kaakkoon, päävirtaussuunnan
ollessa luoteeseen. Pohjavettä purkautuu Kylmäojaan, Lähdenevalle, Vitenojaan sekä Ullavanjärven suuntaan.
Muodostuman rakenne veden saannin kannalta on hyvä. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 2000 m3/d.
6 vedenottamoa. Neverbackan vedenottamo. Rahkosen vedenottamolla 2 ottajaa: Rahkosen vesiyhtymä ja Läntän
vesiosuuskunta. Koepumppaukset: Rahkosen kaivonpaikkatutkimus, Ullava 1996: Maaperäkairauksia (1991 ja
1996)ja veden antoisuus- ja näytepumppauksia (1996) Rahkosenharjun pohjavesialueella (L0 885 01) mahdollisen
lisäkaivopaikan sevittämiseksi Rahkosen vesilaitokselle. P110 asennettu Lt-L2-t2.2007.
1042952
Riippa
I
Riskialue. Riippa kuuluu pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee Halsualta Ullavan kautta kohti rannikkoa. Harjun
hienorakeiset maalajit ovat levinneet laajoiksi rantakaarroiksi harjun ympäristöön. Harjun ydinosa on hyvin vettä
johtavaa hiekkaa ja soraa. Pohjavedenpinta viettää kaakosta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu Ruunasuon ojiin.
Muodostumalla on hydraulinen yhteys Pesäkankaan pohjavesialueeseen luoteessa. Arvio muodostuvan
pohjaveden määrästä 2000 m3/d. 1 vedenottamo (Riipan vedenottamo).
tO429O2
Sivakkokangasl
Selvityskohde. Muodostuma on osa luode-kaakko suuntaista pitkittäisharjujaksoa, joka kulkee Kälviältä Lohtajalle.
Muodostuma on rantavoimien tasoittama ja sitä ympäröivät suoalueet. Pohjoisosasta se rajoittuu Sivakkojärveen
ja muodostuman etelä-puolelle on moreenimäki, Jouhinevanriutta. Pohjaveden pinta viettää loivasti kaakosta
luoteeseen ja alueelta on hydraulinen yhteys Karhinkankaan pohjavesialueeseen luoteessa. Harjun aines on
pääosin hyvin lajittunutta soraa ja hiekkaa. Pohjavesi purkautuu Jouhinevalle ja Matkusnevankaarojen alueelle.
Muodostuman rakenne vedensaannin kannalta on hyvä. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 1OOO m3/d. 1
Sivakkokankaan alustava pohjavesiselvitys:
vedenottamo. Koepumppaukset: Karhinkankaan
ja
Maaperäkairauksia 69 pisteessä. Ominaisantopumppauksia seitsemästä putkesta. GTK teki maatutkaluotauksen
alueen pohjoisosassa joulukuussa 2008. Ei ole tehty koepumppauksia. Karhinkankaan pohjavesiselvitykset
Lohtajan kunnassa. Koepumppaukset pisteellä n:o 8 20.8.-14.IO.L986ja 31.10.-11.72.1986.
1088503
Tiaisenkangasll
Riskialue. Alue kuuluu osana luode-kaakko suuntaiseen harjujaksoon, joka on tasoittunut laakeaksi selänteeksi.
ja
kaakkoisosan runko-osa koostuu vettä hyvin johtavista karkeista aineksista. Muodostuman
keskiosassa maalajikerrokset ovat hiekkaa ja sijaitsevat olemassa olevan tiedon mukaan tiiviimpien kerrosten
Harjun luoteis-
olK
GEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS.cEOLOGISKAFORSKNINGSCENTRALEN.GEOLOGICALSURVEYOFFINLAND
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
Liite
3
on levinnyt rantavoimien vaikutuksesta laajemmalle alueelle. Pohjaveden
päävirtaussuunta on kaakosta lounaaseen ja pohjavesi purkautuu alueen pohjoispuoliseen jokeen. Muodostuman
rakenne veden saannin kannalta on hyvä. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 600 m3/d. Koepumppaukset:
alapuolella. Hienompi aines
Herlevinharjun pohjavesiselvitys, Ullava 1999: Auger-kairauksia L6 kpl. Asennettu kaksi 150 mm:n
siiviläputkikaivoa K 1 ja K 2, joista koepumppaus 6.7.-16.8.1999, jonka jälkeen K 2:sta 4.10.1999 saakka.
Keskimääräinen tuotto 562 m3/d.
1088551
Tuohikorvenmäkil
Muodostuma on osa katkeilevasta luode-kaakko suuntaisesta pitkittäisharjusta, joka kulkee Ullavalta Kälviän
kautta Lohtajalle. Tuohikorvenmäki on lakiosastaan tasoittunut laakeaksi ja harjun ydinosan soravaltaiset ainekset
ovat osittain hautautuneet hiekan alle, joten varsinkin harjun kaakkoisosassa on karkean ydinosan havaitseminen
hankalaa. Harju rajoittuu turve- ja moreenialueisiin. pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen ja se
purkautuu Mutkanevalle. Suovedet saattavat imeytyä harjuun sen kaakkoisosassa ja vaarantavat täten
pohjaveden laatua. Muodostuman rakenne vedensaannin kannalta on hyvä. Arvio muodostuvan pohjaveden
määrästä 900 m'/d.L vedenottamo (Tuohikorvenmäki). Koepumppaukset: Pohjavesiselvitys Ullavan
Tuohikorvenmäen pohjavesialueella 1997, Koepumppaus pisteellä U l/7 L2.9.-7.17.!997, keskimääräinen tuotto
28o m3/d. Paikalle rakennettu siiviläputkikaivo käyttöön 1999.
1031501
Viirrekangas
I
Viirrekangas on rantavoimien voimakkaasti muokkaama lähes pohjois-etelä suuntainen pitkittäisharjujakson osa.
mahdotonta rajata pelkän maastotarkastelun perusteella. Kairauksin on todettu
hienojakoisten hiekkojen alla olevan harjun karkean ydinkerroksen. Viirrekangas on joka puolelta soiden
ympäröimä. Osa soista on ojitettu ja pintavedet on johdettu Viirrekankaan pohjoisosan läpi menevään puroon.
Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pääosa pohjavedestä purkautuu alueen pohjoisosan
puroon ja osa eteläpuolella oleviin suo-ojiin. Pohjavedenpinta muodostumassa on paikoin alempana kuin
ympäristössä, joten ympäristön pintavesillä on mahdollisuus imeytyä harjuun. Alue on lähes luonnontilassa ja se
Harjun ydinosaa
on
soveltuu erinomaisesti vedenhankintaan. Pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavat humuspitoiset suovedet.
Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 2gOO m3/d. L vedenottamo (Viirrekangas). Koepumppaukset:
Koepumppaus Viirrekankaalla, 3.7. 1989; Koepumppauspiste t2: L4.3.-2O.4.L989. Tuotto 1580 mt/d.
Vedenottamoiden lisäkaivojen paikkaselvityksiä vuonna L994, Kälviä, Viirrekangas. Lähdeneva: voimakas
pohjavesivaikutus.
olK
cEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS.GEOLOGISKAFORSKNINGSCENTRALEN¡GEOLOGICALSURVEYOFFINLAND
Läte 4
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Länsi-Suomen yksikkö
Liite 4. Yleiskuvaus riskitoiminnoista suojelusuunnitelman pohjavesialueilla
Pohiavesialue
Harrinniemi
Riskitoiminto
Kuvaus
Yritystoi minta/Teollisuus
Jätevedenpuhdistamo, suurteollisuusalue
Maa-ainestenotto
Vanhoia ottoalueita
Herlevinhariu A
Metsätalous
Oiitus (suoalue)
Herlevinhariu
B
Metsätalous
Herlevinharju
C
Maa-ainestenotto
Ojitus (suoalue)
Vanhoja ottoalueita (pieniä)
Hietaseliä nhariu
Karhin kangas
Maa-a inestenotto
Vanhoja lammikoituneita ottoalueita
Asutus
H
Maatalous
Peltoviliely (peltoia muodostumisalueella), ravirata
Turkistarha us
Useita
Pilaantuneet maa-alueet
Entinen kaatopaikka, ampumarata, puolustusvoimien ampuma-alue
Liikenne ia tienpito
vt8
M
Pesäkangas
aja-asutusta
a
a-a ineste
n
otto
Laajoja vanhoja ottoalueilta, osa lähellä vedenottamoa
Metsätalous
Oiitukset
Maa-ainestenotto
Vanhoia lammikoituneita ottoalueita
Maatalous
Peltoalue muodostumisalueella
Asutus
ölivsäiliöt vm
Yritvstoi mintaÆeollisu us
Rahkosenharju
Maatalous
Peltoviljely,
ka
rjalhevostilat
Turkistarhaus
Pilaantuneet maa-alueet
Entinen kaatopaikka
Maa-ainestenotto
Vanhoja ottoalueilta (laaja alue)
Pilaantuneet maa-alueet Ampumarata
Riippa
Sivakkokangas
Liikenne ia tienpito
Mt28
Rautatie
Tasoristeys
Maa-ainestenotto
Lammikoituneíta vanhoia ottoalueilta
Metsätalous
Oiitus
Maa-a inestenotto
Vanhoja ottoalueita lähellä vedenottamoa
Asutus
Jätevedenpuhdistamo, hautausmaa, ym.
Yritvstoi minta/Teollisu us
Tiaisen
ka
ngas
Maatalous
Tu
Peltoviljely
rkistarha us
Pilaantuneet maa-alueet
Entinen kaatopaikka
Maa-a inestenotto
Lammikoituneita vanhoja ottoalueilta
Metsätalous
Osa ympäröivistä soista on ojitettu ja pintavedet on johdettu
Viirrekankaan pohjoisosan läpi menevään puroon.
Tuohikorvenmäki
Viirrekangas
o
olK
cEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS.GEOLOGISKAFORSKNINGSCENTRALEN.GEOLOGICALSURVEYOFFINLAND
1/5
SOPIMUS
Dnro L/XXX txxt2o14
YHTEISRAHOITTEISESTA HANKKEESTA
KOKKOLAN POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGIA JA SUOJELU 2014-201 5
1.
SOPIJAOSAPUOLET JA OSOITTEET
Kokkolan kaupunki, PL 43, 67101 KOKKOLA
Geologian tutkimuskeskus, PL 97, 67101 KOKKOLA
2.
SOPIMUKSEN KOHDE, TAVOITTEET, AIKATAULU JA RAPORTOINTI
Tutkimuksen kohteena ovat Kokkolan kaupungin alueelle rajoittuvat pohjavesialueet (13 kpl, ks.
sopimusliite 2).
Tutkimuksen tavoitteena on toteuttaa projektiin sisältyvien pohjavesialueiden hydrogeologiset selvitykset
ja suojelusuunnitelmat
liitteen 1 työsuunnitelman mukaisesti. Työ aloitetaan syyskuussa 2014 ja
loppuraportti valmistuu 30.6.201 5 mennessä.
3.
SOPIJAPUOLTEN VASTUUT, KUSTANNUKSET JA NIIDEN JAKAUTUMINEN
Vastuut:
Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut (?) hallinnoi projektia ja töiden päävastuullisena toteuttajana
toimii GTK. Sopijapuolet kantavat hankeriskin kukin omalta osaltaan sekä vastaavat omalta osaltaan
tämän sopimuksen kohteena olevan projektin taloudesta ja toteuttamisesta yhteisvastuullisesti.
GTK vastaa tutkimuslupien hankkimisesta yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa. Kokkolan kaupunki
vastaa tiedottamisesta ja kokousjärjestelyistä. Kokkolan kaupunki huolehtii yhteistyössä GTK:n kanssa
myös mahdollisten geofysikaalisten mittausten, kairausten ja havaintoputkien asennuksen vaatimista
järjestelyistä, kuten esim. liikennejärjestelyistä, kaapelien ja putkilinjojen sijainnin osoittamisesta sekä
huuhteluveden hankinnasta.
GTK vastaa työn toteuttamisesta liitteen 1 työohjelman mukaisesti
Kustannukset ja rahoitusosuudet:
Projektin kokonaiskustannusarvio on 100 000,00 €, joka on jaettu projektin ajalle hyväksytyn projekti- ja
maksusuunnitelman mukaisesti. Kokkolan kaupungin, projektialueen vesilaitosten ja Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskuksen yhteenlaskettu rahoitusosuus projektisuunnitelmassa on 95 % hankkeen
kokonaiskustannuksista tai enintään 95 000,00 €. GTK:n omarahoitusosuus on 5 % hankkeen
kokonaiskustannuksista tai enintään 5000,00 €.
GTK:n kuluihin projektin rahoituksesta on varattu enintään 70 000,00 €, josta GTK:n omarahoitusosuutta
on enintään 5 000,00 €. GTK:n omarahoitusosuutta ei siirretä maksuna Kokkolan kaupungille vaan se
esitetään GTK:n omassa kirjanpidossa ja vähennetään GTK:n toisesta laskutuserästä.
GTK:n osalta hinta sisältää ao. erittelyn ja liitteen 1 mukaiset työt. Hintaan sisältyy raportti kuutena (6)
kappaleena ja raportin pdf-versio Kokkolan kaupungille toimitettuna. Mahdollisten työohjelmaan
kuulumattomista lisätöistä sovitaan erillisellä sopimuksella.
YHTEISTYÖSOPIMUS Kokkolan pohjavesialueiden hydrogeologia ja suojelu 2014-2015
Kokkolan kaupunki / Geologian tutkimuskeskus
2t5
Hinta (alv 0%)
Tehtàvä
Valmistelutyö, tietojen kokoaminen, käsittely ja
analysointi
11
Hydrogeologiset ja riskikartoitukset maastossa (sisältyy
m atkakul ut ja päivärahat)
15 800
o/o'OStlttS
892€
12
€
16
Maatutkaluotaukset ja tulkinta noin (sisältyy matkakulut
ja päivärahat)
6150€
6
Kevyet tärykairaukset, pohjavesinäytteenotto (sisältyy
konekulut, aloitus ja lopetuskulut sekä matkakulut)
7700€
I
Projektin johto ja laadunvarmistus
3790€
4
Raportointi
21 949€
22
Kokoukset, tiedottami nen
2719€
3
Ostopalvelut (maaperäkairaus, havaintoputket,
vesianalyysit)
25 000 €
25
5000€
5
Muut kustan nukset (Kokkolan kaupunki)
YHTEENSÄ
100 000
€
100
GTK:ssa projektilla on käytössä oma kustannuspaikkaseuranta kirjanpidossa, missä ovat ainoastaan
kyseiselle projektille kohdistuvat kulut.
Mikäli sovittavíen työtehtävien määrä tai laatu muuttuu oleellisesti tämän sopimuksen perustana olevasta
su u n n itelmasta, lasketaan kustannukset uudelleen.
4. LASKUTUS JA MAKSUEHDOT
GTK laskuttaa Kokkolan kaupungilta yhteensä enintään 70 000,00 € (alv 0 %). Maksut suoritetaan
kahdessa erässä seuraavasti :
1
. erä 31.12.2014
Kokkolan kaupunki
25 000,00 €
2. erà loppuraportin valmistumisen ja hyväksymisen jälkeen
Kokkolan kaupunki (enintään) 45 000,00 €
GTK:n omarahoitusosuus (enintään 5 000, 00 €) vähennetään toisesta laskutuserästä.
Maksu on suoritettava2l päivän kuluessa siitä, kun lasku on toimitettu tilaajalle. Viivästyskorko korkolain
mukainen.
Projektin ostopalveluiden (mm. mahdolliset pohjaveden havaintoputkien asennukset ja vesianalytiikka)
laskutus suoraan Kokkolan kaupungille.
YHTEISTYOSOPIMUS Kokkolan pohjavesialueiden hydrogeologia ja suojelu 2014-2015
Kokkolan kaupunki / Geologian tutkimuskeskus
3/5
5. SOPIJAPUOLTEN YHDYSHENKILOT
Sopimusasioissa:
Kokkolan kaupunki
XXXXXXXXXXXX
XXXXXXXXXXXX
Geologian tutkim uskeskus
Aluejohtaja Olli Breilin
0400 574 279, [email protected]
Teknisissä asioissa:
Kokkolan kaupunki
Ympäristöpäällikkö Michael Hagström
044 780 9305, [email protected]
Geologian tutkimuskeskus
Toimialapäällikkö Miikka Paalijärvi
0400 624 898, mi ikka. [email protected]
i
6. SEURANTARYHMÄ
Hankkeen toteutumista ohjaa ja valvoo seurantaryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin, EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja tarvittaessa
myös esim. projektialueella toimivien vesilaitosten edustus.
7. YLEISET SOPIMUSEHDOT
Hankkeen toteutuksessa noudatetaan GTK:n yleisiä sopimusehtoja (liite 5). Julkisissa hankinnoissa
noudatetaan voimassa olevaa hankintalainsäädäntöä.
8. JULKISUUS
Projektissa tuotettava tutkimustieto on lähtökohtaisesti julkista. Yhteistyössä aikaansaadun
tulosaineiston julkaisemisessa on mainittava kaikki sopijapuolet. Julkistamiseen sekä projektin aikana
että sen päätyttyä ei kuitenkaan saa sisällyttää sopijapuolien liike- tai ammattisalaisuuksia. Sopijapuolet
sitoutuvat menettelemään siten, että julkistamisella ei estetä projektin tuloksena mahdollisesti syntyvän
keksinnön patentointia tai tulosaineiston muuta suojaamista.
9. TULOSAINEISTON OMISTUS. JA KÄYTTÖOIKEUS
Tausta-aineisto tarkoittaa kaikkea projektin ulkopuolella aikaansaatua tai aikaansaatavaa projektin
tutkimuskohteen alalta tai sitä lähellä olevalta alalta olevaa aineistoa, jota voidaan käyttää tai käytetään
projektin lähtöaineistona kuten raportteja, keksintöjä, tietokoneohjelmia, tietoa, ideoita, menetelmiä,
ratkaisumalleja, laitteita ja tietokantoja riippumatta niiden ilmaisumuodosta tai siitä ovatko ne suojattuja
tai suojattavissa immateriaalioikeuksin kuten tekijänoikeudella, patentilla tai salassapidolla. Taustaaineistoa ei miltään osin katsota tämän hankkeen tulosaineistoksi.
Sopijapuoli voi luovuttaa toiselle sopijapuolelle projektinaikaisen oikeuden käyttää omistamaansa tai
määräysvallassaan olevaa tausta-aineistoa tai luovuttaa sen projektin käyttöön. Projektin
toteuttamisessa tarvittava ja käytettävä tausta-aineisto määritellään tarkemmin projektisuunnitelmassa.
Viimekädessä aineistoa luovuttava sopijapuoli päättää, mitä aineistoa luovuttaa toisen sopijapuolen tai
projektin käyttöön. Aineistojen luovutuksista tehdään tarvittaessa erillinen sopimus, josta ilmenevät
tarkemmat aineiston käyttöön liittyvät ehdot.
Mikäli projektin päättymisen jälkeen tulosaineiston jatkokäyttö edellyttää toisen sopijapuolen omistaman
YHTEISTYÖSOPIMUS Kokkolan pohjavesialueiden hydrogeologia ja suojelu 2014-2015
Kokkolan kaupunki / Geologian tutkimuskeskus
415
tausta-aineiston käyttämistä, siitä on sovittava erikseen.
Tulosaineisto tarkoittaa kaikkea uutta tietoa ja aineistoa, jotka sopijapuoli tai sen lukuun työskentelevä
kolmas osapuoli on saanut aikaan hanketyössä. Tulosaineisto sisältää muun muassa raportit, keksinnöt
ja tietokoneohjelmat (mukaan lukien lähdekoodit), tietokannat sekä kaikki tulosaineistoon liittyvät
i
m
materiaalioikeudet.
Tulosaineiston omistaa se sopijapuoli, joka sen on luonut, keksinyt tai laatinut. Yhteistyössä
aikaansaadun tulosaineiston omistusoikeus kuuluu sopijapuolille siinä suhteessa kuin ne ovat kyseisen
tulosaineiston aikaansaamiseen osallistuneet, ellei muuta erikseen sovita. Yhteisesti aikaansaatuun
tulosaineistoon liittyen on sovittu, että lähtökohtaisesti kumpikin saa erikseen oikeuden käyttää sitä
vapaasti kaikessa omassa toiminnassaan toista enemmälti kuulematta, edellyttäen että käytön
yhteydessä ei paljasteta aineistoon mahdollisesti sisältyviä toisen sopijapuolen liike- tai
ammattisalaisuuksia.
Omistus- ja käyttöoikeus projektin tulosaineistona syntyviin raportteihin määräytyvät rahoitusehtojen
mukaisesti. Sopijapuolet vastaavat siitä, että projektityössä aikaansaadut tulokset ja aineistot ovat sen
vapaasti luovutettavissa, siirrettävissä ja julkaistavissa rahoitusehdoissa edellytetyllä tavalla.
Sopijapuolet sitoutuvat toimimaan siten, että immateriaalisesti suojattavissa olevaa tulosaineistoa ei
ennenaikaisesti julkaista, mikäli julkistaminen saattaa vaarantaa patentoinnin tai estää muun
immateriaalioikeudellisen suojamuodon käyttämisen. Muutoinkin sopijapuolet sopivat tarkemmin
projektinaikaisesta julkistamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä.
Projektin tulosaineisto on lähtökohtaisesti julkista ja se jää hankeosapuolten käyttöön hankkeen
päättymisen jälkeen. Mikäli rahoitusehdot edellyttävät rajoituksia tulosaineiston kaupalliseen käyttöön,
rajoituksia noudatetaan rahoitusehdoissa määritellyn ajan. Sopijapuolen omistaman tausta-aineiston
jatkokäytöstä tulee sopia erikseen tausta-aineiston omistajan kanssa.
GTK saa täyden rinnakkaisen käyttöoikeuden yhteistyöhankkeessa syntyvään tutkimus- ja
havaintoaineistoon, joka voidaan tallentaa GTK:n valtakunnallisiin tietojärjestelmiin ja -varantoihin ja
GTK:lla on oikeus käyttää ja hyödyntää sitä kulloisenkin aineistopolitiikkansa mukaisesti. Aineistoa
käytettäessä ja jaeltaessa hankkeeseen viitataan aina asianmukaisesti. Havaintoputkitiedot tallennetaan
myös ympäristöhallinnon POVET {ietojärjestelmään. Työn puitteissa mahdollisesti asennettavat uudet
pohjavesiputket varustetaan Geologian tutkimuskeskuksen tai vaihtoehtoisesti Kokkolan kaupungin /
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lukoilla. Jatkossa osapuolet voivat vapaasti käyttää pohjavesiputkia
tutkimustarkoituksiinsa. Tarvittavasta aineistojen suojaustasosta voidaan tarvittaessa tehdä erillinen
tarkennettu sopimus.
1
O.
HANKITTAVAN KÄYTTÖOMAISU
U
DEN OMISTUSOIKEUS
Projektin puitteissa mahdollisesti hankittavan käyttöomaisuuden/laitteistojen omistusoikeus jää
hankinnan suorittaneelle sopijapuolelle.
11. JAKELU
Tämä sopimus on tehty kahtena (2) samasanaisena kappaleena, yksi kullekin sopijaosapuolelle.
12. SOPIMUKSEN LISÄYKSET JA PURKAM¡NEN
Sopimus syrjäyttää tässä sopimuksessa määriteltyä hanketta koskevat aiemmat neuvottelut,
sitoumukset ja muut tahdonilmaisut.
Lisäykset ja muutokset tähän sopimukseen on tehtävä kirjallisesti ja ne tulevat voimaan, kun kaikki
YHTEISTYOSOPIMUS Kokkolan pohjavesialueiden hydrogeologia ja suojelu 2014-2015
Kokkolan kaupunki / Geologian tutkimuskeskus
5/5
sopijapuolet ovat ne allekirjoituksillaan vahvistaneet.
Jos sopijapuoli rikkoo oleellisesti sopimuksen ehtoja, toisella sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus.
Kummallakin sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus, jos sen täyttäminen ylivoimaisen esteen
jatkumisen johdosta tulee mahdottomaksi tai viivästyy olennaisesti. Jos sopimus puretaan, Kokkolan
kaupunki maksaa GTK:lle hyväksytysti suoritetusta toimeksiannon osasta korvauksen sovitun
velotusperusteen mukaisesti purkamispäivään saakka.
1
3. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Mahdolliset sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan
tarvittaessa Keski- Pohjanmaan käräjäoikeuden Kokkolan istu ntopaikal la.
14. ALLEKIRJOITUKSET
Kokkolan kaupunki
Geologian tutkimuskeskus
Kokkolassa
Espossa/Kokkolassa
.2014
XXXXXXXXXXXX
XXXXXXXXXXXX
Pääjohtaja
Elias Ekdahl
XXXXXXXXXXXX
XXXXXXXXXXXX
Aluejohtaja
Olli Breilin
15. SOPIMUKSEN LIITTEET
1
2
3
4
5
Toteutussu u n nitelma ja kustannuslaskelma 201 4-201 5
Suunn ittelualuekartta
Suunnittelualueeseen sisältyvien pohjavesialueiden perustietoja
Suunnittelualueen pohjavesialueiden riskitoiminnot
GTK:n yleiset sopimusehdot
YHTEISTYOSOPIMUS Kokkolan pohjavesialueiden hydrogeologia ja suojelu 2014-2015
Kokkolan kaupunki / Geologian tutkimuskeskus
2014